TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Väestö kasvoi vielä alkuvuodesta viime vuoden tapaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Väestö kasvoi vielä alkuvuodesta viime vuoden tapaan"

Transkriptio

1 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö kasvoi vielä alkuvuodesta viime vuoden tapaan Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Vantaan väkiluku oli vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kasvanut 762 henkilöllä, mikä on saman verran kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli nyt hieman vaille puolet, josta maahanmuuton osuus oli noin kolmannes. Keväällä 2008 tehdyssä väestöennusteessa väestönkasvun arvioitiin hidastuvan jo viime vuoden aikana. Uusi väestöennuste tehdään touko-kesäkuussa, kun kaikki viime vuotta koskevat väestötiedot on saatu. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaan alkuvuodesta saama muuttovoitto oli nyt hieman suurempi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan nettosiirtolaisuus oli saman verran pienempi. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli samansuuruinen kuin vuosi sitten, vaikka sekä syntyneiden että kuolleiden määrä oli nyt suurempi kuin vuoden 2008 tammi-maaliskuussa. Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi jälleen voitolliseksi, vaikka kaupunki saikin pääasiallisen muuttovoittonsa ulkomailta. Helsingissä käänne tapahtui jo viime vuonna. Sielläkin kuitenkin muuttovoitosta kolme neljännestä kertyi ulkomailta. Helsingin seudun muiden kuntien kasvu on alkuvuodesta perustunut aiempaa vähemmän muuttoliikkeen varaan. Väestönkasvu painottunut aiempaa enemmän vanhoille alueille Ennakkotiedon mukaan tammi-maaliskuussa väkimäärä kasvoi Tikkurilan ja Hakunilan suuralueita lukuun ottamatta kaikilla Vantaan suuralueilla. Tikkurilassa väkimäärä säilyi ennallaan, mutta Hakunilassa se väheni noin kolmellakymmenellä. Eniten alueen väestö oli lisääntynyt Myyrmäessä (+270), Korsossa (+190) ja Aviapoliksessa (+160). Kivistössä ja Koivukylässä kasvua oli 80 asukasta. Näyttää siltä, että ainakin Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueilla alueen väestö kasvaa tänä vuonna ennustettua nopeammin. Kivistön ja Aviapoliksen suuralueilla taas kasvu lieneekin ennustettua pienempää. Kaiken kaikkiaan väestönkasvu pohjautuu aiempaa enemmän vanhaan asuntokantaan, mikä näkyy asumisväljyyden kasvun hidastumisena, osin väljyyden pienenemisenä. Ennakkotietojen mukaan väkimäärä on kasvanut kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä vaihtelevasti. Alle kouluikäisten määrän kasvu oli jo viime vuonna ennustettua nopeampaa. Kasvua on alkuvuodesta tullut Tikkurilaan lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla. Ongelmallisin tilanne on Myyrmäessä ja Korsossa, joissa päivähoitoikäisiä on jo nyt selvästi enemmän kuin ennusteen mukaan piti olla kuluvan vuoden lopussa. Aviapoliksessa ennustettu kasvu on toistaiseksi ollut hitaampaa kuin mitä on ennustettu. Peruskouluikäisten määrä on vähentynyt Kivistöä, Aviapolista ja Korsoa lukuun ottamatta kaikilla muilla suuralueilla. Aviapoliksessa, Kivistössä ja Koivukylässä kouluikäisten määrä ei ole toistaiseksi kasvanut aivan ennusteen mukaisesti. Vanhuuseläkeikäisten määrän kasvu lienee Tikkurilan suuralueella hivenen ennustettua suurempaa. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2009 aikana runsaalla kahdella tuhannella asukkaalla. Alkuvuoden väestönkasvu taittunee ainakin jossain määrin, koska asuntorakentaminen on ollut jo pitkään tavanomaista vähäisempää. Kuluvan vuoden väestönlisäys lienee kuitenkin hieman ennustettua suurempi. Mennyt kehitys otetaan huomioon, kun uusi väestöennuste tehdään kesäkuun alussa. (Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri) Työttömiä lomautetut mukaan lukien oli maaliskuun lopussa eli noin enemmän kuin vuotta aiemmin: nuorten työttömien ja lomautettujen määrä nopeassa kasvussa. Vantaan työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 7,5 prosenttia, mikä oli Karkkilan jälkeen toiseksi eniten Helsingin seutukunnassa. Koko Uudenmaan liiton alueella työttömyysaste oli 6,5 ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella 6,2 prosenttia. Työttömiä lomautetut mukaan luettuna oli Vantaalla nyt lähes enemmän kuin maaliskuun 2008 lopulla. Lisäyksestä oli lomautettujen osuus lähes 700. Työttömien määrä on lisääntynyt alkuvuoden aikana 650:lla ja lomautettujen määrä 300:lla. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2009 maaliskuun lopussa henkilöä. Se on 170 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja saman verran kuin vuoden 2009 alussa.

2 2 Taloudellinen taantuma näkyy toisaalta nuorten työttömien ja lomautettujen määrän kasvuna. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli nyt lähes kaksinkertainen joukko vuoden takaiseen määrään verrattuna ja kolmisen sataa enemmän kuin kolme kuukautta aiemmin. Avoimia työpaikkoja Vantaan työvoimatoimistossa oli maaliskuun lopussa tuhat vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kolmisen sataa enemmän kuin vuoden alussa. Suuralueista työttömyys on vaikeinta Hakunilassa, jossa työttömyysaste oli 8,5 prosenttia maaliskuun lopulla. Alimmillaan työttömyys oli Kivistön suuralueella, jossa se oli 4,1 prosenttia. Alkuvuodesta työttömyysaste on kohonnut melko tasaisesti kaikilla suuralueilla. Naisten työllisyys on ollut selvästi miesten työllisyyttä parempaa. Helsingissä työttömien määrä kasvoi alkuvuodesta runsaalla kahdella tuhannella ja Espoossa seitsemällä sadalla. Vantaalla lisäystä oli tuhat henkilöä. Asuntojen aloituksia varsin vähän, lupia asuntojen rakentamiseen myönnetty alkuvuodesta 320 kerrostaloasunnolle ja vain 45 pientaloasunnolle Vantaalle on valmistunut vuoden 2008 tammi-maaliskuun aikana 312 uutta asuntoa. Vuotta aiemmin tammimaaliskuussa uusia asuntoja valmistui puolisen sataa enemmän kuin nyt ja kaksi vuotta aiemmin pari sataa enemmän. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle nyt alkuvuodesta valmistuneista asunnoista oli 29 prosenttia. Vantaan asuntostrategiassa asetetusta asunnon vuositavoitteesta on jääty jo useana vuonna ja jäädään tänäkin vuonna reilusti. Alkuvuodesta rakennuslupia on myönnetty 365 asunnon rakentamiseksi, mikä on hieman enemmän kuin vuosien tammi-maaliskuussa. Asuntojen aloitukset ovat kuitenkin alhaisimmalla tasolla moneen vuoteen: tammi-maaliskuussa aloitettiin vain 97 asunnon rakennustyöt. Näistä oli 39 pientaloasuntoja. Maaliskuun lopussa oli rakenteilla vain runsas tuhat asuntoa. Rakenteilla olevista asunnoista runsas puolet valmistuu kerrostaloihin. Eniten asuntoja oli rakenteilla Aviapoliksen suuralueella sekä Myyrmäessä. Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella voidaan ennustaa, että vuoden 2009 aikana asuntoja valmistuu Vantaalle selvästi vielä viime vuotta vähemmän, vain noin tuhat. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä) Muuta kuin asuinkerrosalaa rakenteilla kuudennes vähemmän kuin vuotta aiemmin Vuoden 2009 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana uutta, muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle k-m 2. Kolme neljäsosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle ja siitä kaksi kolmasosaa Lentokentän kaupunginosaan. Kolme viidesosaa valmistuneesta kerrosalasta oli liikenteen rakennuksissa ja kolmannes varastorakennuksissa. Yli puolet valmistuneesta kerrosalasta tehtiin uudisrakennuksiin. Rakennuslupia uusien toimitilarakennusten rakentamiseksi haettiin tammi-maaliskuussa kaikkiaan yli kerrosneliömetrin verran. Siitä runsas kaksi viidesosaa oli liike- ja toimistorakennusten ja saman verran varastorakennusten kerrosalaa. Yli puolet kerrosalasta sijoittuu aikanaan Aviapoliksen suuralueelle ja runsas neljännes Tikkurilan suuralueelle. Uusia rakennustöitä on alkuvuodesta aloitettu kerrosneliömetrin verran. Aloituksista yli neljä viidesosaa valmistuu Aviapoliksen suuralueelle ja varastorakennuksiin. Rakenteilla oli maaliskuun lopussa kaikkiaan yli neliömetrin verran muuta kuin asuinrakennuksia. Yli puolet rakenteilla olevasta kerrosalasta sijaitsee Aviapoliksen suuralueella. Kuluvana vuonna muun kuin asuntorakentamisenkin painopiste on edelleen Aviapoliksen suuralueella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät suurimman osan valmistuvasta kerrosalasta. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä)

3 3 TALOUDEN KEHITYS Suomen kansantalouden kehitysarviot ovat kuukausi kuukaudelta synkentyneet eri ennustelaitosten suhdannekatsauksissa. Valtiovarainministeriön maaliskuun arviossa BKT laskisi määrällisesti 5 prosenttia tänä vuonna ja huippuna ETLA arvioi jopa 6,5 prosentin laskua bruttokansantuotteen määrään. Erityisen suuri pudotus taloudessa tapahtuu vientiteollisuudessa ja rakennustuotannossa. Hintojen nousu hidastuu prosentin tasolle ja lyhyet korot pysyvät alhaisina. Työllisten ansiotasoindeksi nousee 5 prosenttia, mutta työttömyysaste kasvaa keskimäärin 9 prosenttiin tänä vuonna ja työllisyysaste laskee 67,3 prosenttiin. Kuntien verotulot kääntyivät jo viime vuoden lopulla laskuun yhteisöverojen osalta ja suunta on vahvistunut alkuvuoden verotilityksissä. Valtiovarainministeriön mukaan kuntien verotulojen supistuminen tänä vuonna aiheuttaa kuntatalouteen syvän alijäämän. Kuntien verotulojen arvioidaan laskevan 2,6 prosenttia viime vuodesta ja yhteisöveroissa tiputus on lähes neljänneksen luokkaa. Koko maassa palkkasumman ei arvioida kasvavan juuri lainkaan tänä vuonna ja työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen korotukset vievät kunnallisveronkin lievästi miinukselle tänä vuonna. Vain kuntien kiinteistöverot kasvavat 2,8 prosenttia tänä vuonna. Kunta-alan ansiotason arvioidaan nousevan vajaat 4 prosenttia sopimusten pohjalta tänä vuonna. Kuntien henkilöstömäärään ei oleteta lisäystä vuoden 2008 tasosta. Kuntien menopaineita lisää toimeentulotukimenojen kasvu, mutta toisaalta Kela-maksun alentaminen hidastaa menojen kasvupainetta tänä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien tuloksen arvioidaan päätyvän lähelle nollatulosta, mutta kunnat lisävelkaantuvat lähes miljardilla eurolla tänä vuonna. Kaupungin talous Kaupunki on saanut kunnallisverotilityksiä tammi-maaliskuun aikana yhteensä 197,2 milj. euroa, 1,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Verovuodelta 2009 ennakoiden tilityksiä on kertynyt 101 milj. euroa, 3,3 prosentin kasvu viime vuoden vastaavaan verrattuna. Kuntalaisten maksamia lisäveroja kertyi tammi-maaliskuussa verovuodelta 2007 yhteensä 21,2 milj. euroa. Kaupunki on saanut yhteisöveroja tammi-maaliskuussa 3,9 milj. euroa, vain kolmasosan edellisvuoteen verrattuna. Yhteisöverot ovat romahtaneet koko maassa alkuvuodesta, kuten myös arviot koko vuoden yhteisöverotuloista. Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön tuoreessa verotuloennusteessa kuntien tämän vuoden yhteisöveron arvioidaan jäävän miljoonaan euroon, 23,7 prosenttia vuoden 2008 yhteisöveroja vähemmän. Arviossa on huomioitu kuntien yhteisövero-osuuden nosto 32,03 prosenttiin. Tähän liittyvä oikaisu näkyy kuntien verotilityksissä touko- tai kesäkuussa. Vantaan jako-osuus tälle vuodelle on 0, , kun vuoden 2008 jako-osuus oli 0, ; 12,5 prosentin pienennys edellisvuoteen. Peruspalveluohjelman koko maan kuntien verotuloarvioiden ja kuntakohtaisten jako-osuuksien pohjalta on arvioitu, että kaupunki saisi verotuloja yhteensä 743 milj. euroa tänä vuonna, 43,5 milj. euroa talousarviota vähemmän. Tämän vuoden verotulot olisivat näin myös 1,5 prosenttia viime vuoden toteutumaa pienemmät. Koko maassa kuntien verotulojen arvioidaan alentuvan 2,6 prosenttia viime vuodesta. Valtionosuuksia kaupunki on saamassa 111,3 milj. euroa ministeriöiden (VM, OPM, STM) päätösten mukaisesti. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vahvistuvat loppuvuodesta. Talousohjelma Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi toimialojen esitykset vuoden 2009 toimenpiteistä, joilla tavoitellaan noin 14,2 milj. euron säästöä käyttötalousmenoihin ja noin 3 milj. euron säästöä investointimenoihin. Kaupunginhallitus päätti antaa toimialoille noudatettavaksi em. esitysten pohjalta laaditun talousohjelman mukaiset säästötavoitteet. Toimialat ovat ilmoittaneet osavuosikatsauksessaan ryhtyneensä toimenpiteisiin säästöjen saavuttamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on raportoinut 25 milj. euron ylitysuhasta ja Sivistystoimen varhaiskasvatuksen tulosalue noin 4,2 milj. euron ylityksestä käyttötalousmenoihin.

4 4 Kunnallis- ja yhteisöveron kumulatiiviset tilitykset (M ) sekä muutos Kunnallisvero Yhteisövero Yhteensä Muutos-% Muutos-% Muutos-% Tammikuu 64,4 66,3 2,9 4,6 0,1-98,4 69,0 66,3-3,9 Helmikuu 129,3 127,9-1,1 8,2 3,5-57,2 137,4 131,4-4,4 Maaliskuu 193,6 197,2 1,9 12,2 3,9-68,0 205,8 201,1-2,3 Huhtikuu 247,2 15,8 263,0 Toukokuu 305,6 29,9 335,4 Kesäkuu 357,6 34,2 391,8 Heinäkuu 418,2 38,1 456,3 Elokuu 475,1 42,3 517,5 Syyskuu 526,4 46,6 573,1 Lokakuu 576,4 50,5 627,0 Marraskuu 579,9 54,9 634,8 Joulukuu 644,4 58,8 703,2 Kunnallisveron ja yhteisöveron tilitykset (M ) 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20, ,0 0,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

5 5 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset) (1000 euroa) TA 2009 TOT KH Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustulot Korkomenot Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä RAHOITUSSUUNNITELMA (1000 euroa) TA 2009 TOT KH Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Nettolainanotto

6 KESKUSHALLINNON TOIMIALA Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta % Kaupunginvaltuusto % Tarkastuslautakunta ja -toimi % Kaupunginhallitus % % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset % 0 0 Yleishallinto yhteensä % % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto % % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut % 0 1 Keskushallinto yhteensä % % Keskushallinto/Tietohallinto TA 2009 (1000 euroa) Toteutuma (1000 euroa) Valmistus omaan käyttöön Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2008 arviointikertomuksen valmistelu on käynnistynyt. Valtuustokauden tarkastuslautakunta on kokoontunut ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kaksi kertaa ja työryhmät kerran sekä valtuustokauden tarkastuslautakunta yhden kerran. Loppuvuoden osalta arvioidaan menoja kertyvän käyttösuunnitelman mukaisesti, jolloin määrärahan käyttöprosentiksi vuoden lopussa tullee 98 prosenttia. Keskushallinnon tulosalueet osallistuivat aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Sen ensimmäiset osat otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Keskushallinnon ja konserni- ja rahoituspalvelujen tulosalueet noudattavat hyväksyttyä talousohjelmaa.

7 20 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 7 Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta % 10 Talous- ja hallintopalvelut % % 20 Erikoissairaanhoito % Terveydenhuollon palvelut % % 40 Perhepalvelut % % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut % % Yhteensä % % Talous Sosiaali- ja terveystoimen menojen ylitysuhka on noin 25 milj. euroa ja tulojen ennustetaan ylittyvän noin 4,6 milj. euroa. Menojen ylitysuhka muodostuu vanhus- ja vammaispalveluista (9,3 milj. euroa) ja toimeentulotuesta (9,3 milj. euroa, työmarkkinatuen kuntaosuudesta säästyvä osuus on otettu huomioon). Hus on arvioinut erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen ylittyvän 6,0 milj. eurolla. Tulojen ennustettu ylitys muodostuu toimeentulotuen valtionosuudesta, jota saadaan maksettavien toimeentulotukimenojen perusteella enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin sekä vanhus- ja vammaispalvelujen talousarviota korkeamman asiakasmäärän asiakasmaksuista. Vanhuspalvelujen osalta merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat tehostetun asumispalvelun ostopalveluihin (noin 2,6 milj. euroa), omaishoidon tukeen (0,5 milj. euroa) ja kotihoidon tukipalveluihin (0,4 milj. euroa). Vammaispalveluissa ylityspaine on yhteensä noin 5,4 milj. euroa. Ylitysuhasta noin 1,9 milj. euroa tulee vammaisavustuksista, 2,4 milj. euroa asumispalveluiden ostoista ja noin 1 milj. euroa laitoshoidon ostoista. Talouden haasteisiin vastaaminen Toimialalla on työstetty sopeuttamistoimenpiteitä sekä säästövelvoitteen että uhkaavan määrärahaylityksen kattamiseksi. Mm. työttömyyden kasvun vuoksi rahoitusvajeen kattaminen on erittäin haastavaa. Toimeentulotuen uusien asiakasruokakuntien määrä on kasvanut 16 prosenttia tammikuusta maaliskuun loppuun mennessä. Vanhuspalveluissa käyttösuunnitelman mukaista menojen vähentämistä on vaikeuttanut se, että asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia tai halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Pitkäaikaishoidon paikkamäärää on jouduttu käyttösuunnitelmasta poiketen kasvattamaan 14 hoitopaikalla, jotta erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksuilta vältytään. Ylikäyttömaksuja on kertynyt merkittävästi viime vuotta vähemmän. Kaupungin talousohjelma sisältää sopeuttavia toimenpiteitä vuodelle Niiden kustannusvaikutus toimialalla on yhteensä 7,3 milj. euroa. Keskisiä sopeutustoimenpiteitä ovat mm. koulutus-, matka- ja materiaalimäärärahojen leikkaukset, vakanssien jäädyttäminen, erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen uudelleenarviointi, omaishoidon tuen asettaminen lakisääteiselle tasolle ja vuokratyövoiman käytön vähentäminen. Kaupunginhallitus hyväksyi talousohjelman ja se tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle täytäntöönpanoa varten tiedoksi huhtikuussa. Talousohjelman toimenpiteiden toteutumisen lisäksi talouden haasteisiin vastaaminen edellyttää käyttösuunnitelman toteutumista ja siihen sisältyvään sopeutustarpeeseen vastaamista. Toimiala noudattaa talousohjelmaa Sosiaali- ja terveydenhuollon muut kuin talousohjelmaan sisältyvät sopeuttamistoimenpiteet, yhteensä noin 25 milj. euroa, viedään toukokuun sosiaali- ja terveyslautakuntaan päätettäväksi. Esitettävät sopeutustoimenpiteet muuttavat palveluvalikoimaa. Muutokset palvelujen saatavuudessa ja toiminnan kehittäminen Palvelutarpeeseen on pystytty vastaamaan pääosin viime vuoden tasolla. Hoitotakuuta on toistaiseksi pystytty noudattamaan vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Tiukentuneen taloustilanteen takia ei kuitenkaan ole voitu täyttää kaikkia vakansseja, mikä on vaikuttanut palvelujen saatavuuteen ja hoitojonojen pituuteen.

8 8 Yleistä rasitusta palveluissa lisää myös erikoissairaanhoito, joka ohjaa lisääntyvästi asiakkaita kunnallisiin palveluihin mm. kuntoutus- ja vanhuspalveluihin. Rekrytointivaikeudet ovat taantumasta huolimatta jatkuneet vanhuspalveluissa. Toiminnan uudelleenjärjestelyt ovat toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Päihdepalveluissa huumehoitoklinikan toiminta on käynnistynyt tammikuussa ja ostopalveluissa olleista korvaushoitoasiakkaista suurin osa on siirtynyt klinikan asiakkuuteen mennessä. Kokemukset vuoden vaihteessa toteutetusta vammaispalvelujen keskittämisestä yhteen toimipisteeseen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityön työnjaon muutoksista ovat myönteiset. Erityisesti kuljetuspalvelujen päätöksenteko ja käyttö on saatu paremmin hallintaan. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Ensimmäisen vuosineljänneksen tietojen perustella toimialan strategiset tavoitteet ovat pääosin toteutumassa. Nopeasti huonontunut taloustilanne asettaa kuitenkin haasteita toimialan strategisten tavoitteiden saavuttamisella. Toimeentulotuen asiakasmäärät ovat alkuvuonna kasvaneet, joten tavoitteen 5. "Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä vähenee", toteutuminen ei ole todennäköistä. Tavoite 27. "Määrärahoja ei ylitetä tulosaluetasolla" toteutuu vain merkittävillä asiakaspalvelujen muutoksilla lähinnä ostopalveluissa. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Alkuvuonna valmistui kaksi keskeistä työryhmäraporttia, joilla pyritään lisäämään toimialan tuottavuutta. Toimistotyön selvityksellä vähennetään toimistotyön määrää toimintoja sähköistämällä ja prosesseja muokkaamalla. Toimitilaselvityksellä vähennetään toimitilojen määrää. Tulosalue osallistui aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Sen ensimmäiset osat otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Käyttösuunnitelma toteutuu suunnitellusti. Tulosalue pyrkii edelleen supistamaan toimintaansa asiakaspalvelun hyväksi. Erikoissairaanhoito Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vuoden 2009 erikoissairaanhoidon palvelutuotannon suunnitelmasta on toteutunut tammi - helmikuun aikana hoitojaksoa (NordDRG-tuotetta), mikä on noin 17,2 prosenttia Vantaan neuvottelemasta koko vuoden toteumasta. HUS-johdon tammi-helmikuun toteumaan perustuvaa palvelutoteumaennustetta ei ole esitetty HUS-johdon tietojärjestelmässä mennessä. Erikoissairaanhoidon käyntituotteita Vantaa ostaa kuntaneuvottelujen perusteella kappaletta vuonna Käyntituotteista (17,8 prosenttia) on toteutunut tammi-helmikuussa Vantaa on sitoutunut erikoissairaanhoidon hoitopäivätuotteen ostoon vantaalaisille vuonna HUS-johdon tammi-helmikuun toteuman perusteella Vantaa on ostanut erikoissairaanhoidon hoitopäivätuotetta. Yhteistyömuistioon kirjatusta hoitopäivätuotemäärästä on toteutunut 9,5 prosenttia. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan välisissä kuntaneuvotteluissa Vantaan maksuosuudeksi sovittiin 157,7 milj. euroa vuonna Palvelusopimuksen menoihin sisältyvät käytön mukainen lisäveloitus sekä kalliin hoidon tasausmaksu. Tammi-maaliskuun erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen laskutus on ollut Vantaalle 39,4 milj. euroa, mikä on Vantaan ja HUS:n vuonna 2008 käymien kuntaneuvotteluiden tuloksena päätetyn kokonaissumman mukainen. Muita erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoja ovat Helikopteri-ensihoito, ylikäyttöpäivät sekä psykiatrian kuntoutuspalvelut, joiden laskutus on käyttösuunnitelman mukaista.

9 9 Hus on arvioinut erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen ylittyvän 6,0 milj. eurolla. Osa ylityspaineesta johtuu lastenpsykiatrisen hoidon kasvusta. Helmikuun 2009 lopussa yli kolme kuukautta lastenpsykiatriseen hoitoon jonottaneita lapsia oli 6, kun heitä vuoden 2008 lopussa oli 13. Hus eläkevastuumenot ovat olleet Vantaalle 1,3 milj. euroa tammi-maaliskuussa Hus eläkevastuumenot tulevat ylittämään käyttösuunnitelman noin 0,1 milj. eurolla. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että se edellyttää HUS:ta noin 3 milj. euron pienennystä tämän vuoden kuntalaskutukseen ja että kesäkuun HUS:n valtuustoon on tuotava valtuustokautta koskeva tuottavuusohjelma, jotta HUS:n menot noudattaisivat kuntien talouskehitystä. Terveydenhuollon palvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Terveyspalvelujen tulosalueen päätehtävä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitamalla ja ennalta ehkäisemällä sairauksia. Tulosalue kehittää yhteistoiminnassa muiden tulosalueiden ja erikoissairaanhoidon kanssa entistä joustavampia ja toimivampia asiakaslähtöisiä palvelu- ja hoitoketjuja. Tiukentuneen taloustilanteen takia ei ole voitu täyttää kaikkia vakansseja. Tämä on vaikuttanut palvelujen saatavuuteen ja hoitojonojen pituuteen vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Hoitotakuuta on vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa pystytty noudattamaan toistaiseksi. Kuntoutuksessa on jouduttu taloustilanteen takia entisestään vähentämään ostopalveluiden käyttöä. Tästä huolimatta kuntoutuksen ostopalveluissa on ylityspaineita. Erikoissairaanhoito ohjaa lisääntyvästi asiakkaita kunnallisiin palveluihin, mikä on näkynyt pidentyneinä jonoina omassa toiminnassa. Vastaanottotoiminnassa lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa kehitetään Madaltuvat rakenteet - hankkeessa tiimimallisuunnittelussa. Tiimityömalliin on tarkoitus siirtyä terveysasemilla syksyllä Lääkäreiden väestövastuujärjestelmän tilalle suunnitellaan listamallia, jossa lääkärityötä kohdennetaan siitä eniten hyötyä saaville potilasryhmille. Listamalli otetaan käyttöön vuonna Suun terveydenhuollossa on tarkoitus lisätä aikuissuuhygienistiyksikön toimintaa sekä muuttaa hammaslääkärien ja suuhygienistien työnjakoa. Suun terveydenhuollon toimintamallia muutetaan mm. eriyttämällä lasten ja nuorten hammashoito ja aikuisten hammashoito sekä ottamalla oikomishoidossa käyttöön suuhygienisti-hammashoitaja työmalli. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueella on euron ylityspaine. Ylityspaine johtuu suun terveydenhuollon ostopalveluhammaslääkäreiden ja -hoitajien käytöstä ns. särkypoliklinikan toiminnassa. Ostopalveluhammaslääkärit mahdollistavat sen, että terveyskeskushammaslääkärit voivat hoitaa enemmän hoitotakuun alaisia potilaita. Vastaanottotoiminnassa Keski- ja Pohjois-Vantaalta puuttuu rekrytointivaikeuksien takia toistakymmentä lääkäriä eikä ostopalveluihin ole tarpeeksi määrärahoja. Päivystystoiminta on sopimusperusteista, minkä takia tulosyksikkö pysyy käyttösuunnitelman mukaisessa talousarviossa. Kuntoutuksessa laskutuksen takapainoitteisuudesta johtuen ennusteen esittämää alitusta ei tule syntymään. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Muut kuin talousohjelman edellyttämät toimenpiteet valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi Sopeutustarve on 0,6 milj. euroa. Perhepalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa otetaan käyttöön uudet terveystarkastusohjelmat sekä asiakastietojärjestelmäosiot. Lastensuojelun konsultaatiomalli on otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti. Lastensuojelun vastaanottoryhmän toimintaa laajennetaan Korso-Koivukylän toimintayksikön lisäksi muihin yksiköihin. Elatustukitoiminta on siirtynyt kelalle alkaen.

10 10 Sijaishuollon palvelujen tarve on kasvamassa. Tiiviillä asiakasohjauksella pyritään vaikuttamaan vaihtoehtoisten ja kustannustehokkaampien työmuotojen käyttöön sijoitusten sijaan. Tammirinteen vastaanottokodin peruskorjaus on käynnistynyt ja toiminnan siirtyminen väistötiloihin on aiheuttanut kriisipaikkojen hankintaa ostopalveluina. Jälkihuoltokeskuksessa käynnistyi uusi työmalli, missä toimeentulotuen myöntäminen on keskitetty jälkihuoltokeskukseen. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asukkaita siirretään mahdollisuuksin mukaan kevyemmän tuen piiriin. Tällä hetkellä omaa asuntoa odottaa 11 kuntoutujaa. Toimeentulotuen tarve on kasvanut arvioitua enemmän johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Uusien asiakasruokakuntien lisäys on ollut vuoden alusta maaliskuun loppuun 16 prosenttia. Toimeentulotuessa pyritään estämään uusien asiakkaiden kohdalla pitkäaikaisasiakkuuksien syntyminen. Päihdepalveluissa H-klinikan toiminta on käynnistynyt tammikuussa ja ostopalveluissa olleista korvaushoitoasiakkaista suurin osa on siirtynyt klinikan asiakkuuteen mennessä. 15-paikkainen Osmankoti on aloittanut toimintansa ostopalveluna Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiset henkilöstölisäykset tullaan toteuttamaan suunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana palkataan neljä sosiaaliohjaajaa ja yksi sosiaalityöntekijä eri kohderyhmien asumisen tukemista varten. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Maaliskuun toteumaennusteen perusteella perhepalvelujen tulosalueen käyttösuunnitelma on ylittymässä noin 9 milj. eurolla. Suurin ylityspaine on toimeentulotuessa, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa sekä lastensuojelun sijaishuollossa. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, psykososiaaliset palvelut, lastensuojelun avohuolto ja päihdepalvelut toteutuvat käyttösuunnitelman mukaisesti. Työmarkkinatuen kuntaosuus alittuu arviolta euroa. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Muut kuin talousohjelman edellyttämät toimenpiteet valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi Sopeutustarve on 9,1 milj. euroa. Tulosalueelle vastuutettujen toimialan tavoitteiden toteutuminen Tavoitteen "Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä vähenee" toteutuminen ei näytä todennäköiseltä, koska toimeentulotuen asiakkaiden määrä on kasvussa. Uusien asiakasruokakuntien määrä on kasvanut tammikuusta maaliskuun loppuun mennessä 16 prosenttia. Vanhus- ja vammaispalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Ikääntymispoliittisen ohjelman laatiminen on aloitettu yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille on käynnistynyt suunnitellusti ja arviot on tehty lain edellyttämissä aikarajoissa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana keskitettyyn arviointipisteeseen otti yhteyttä 99 henkilöä. Vammaispalvelulain tulevan muutoksen edellyttämä valmistelu on aloitettu. Asia tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi kesäkuussa Vanhus- ja vammaispalvelut on valmistellut omalta osaltaan kaupungin säästöohjelmaa. Toimenpiteet tuodaan lautakunnan päätettäväksi toukokuussa. Menojen vähentämistä on vaikeuttanut se, että asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia tai ainakaan halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut 4 prosenttia, vanhainkodeissa ja sairaaloissa asiakkaita hoidetaan ylipaikoilla. Pitkäaikaishoidon paikkamäärää on jouduttu käyttösuunnitelmasta poiketen kasvattamaan 14 hoitopaikalla, jotta erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksuilta vältytään. Ylikäyttömaksuja on kertynyt merkittävästi viime vuotta vähemmän.

11 11 Talouden taantumasta huolimatta toimialueella vallitsee edelleen työvoimapula: erityisesti pulaa on sairaanhoitajista, mutta myös lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Palvelujen turvaamiseksi vuokratyövoiman käyttö on ollut välttämätöntä. Kokemukset vuodenvaihteessa toteutetusta vammaispalvelujen keskittämisestä yhteen toimipisteeseen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityön työnjaon muutoksista ovat myönteiset. Erityisesti kuljetuspalvelujen päätöksenteko ja käyttö on saatu paremmin hallintaan. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueen ylitysuhka on 9,3 milj. euroa. Suuri osa tästä oli tiedossa talousarviota ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Myös valtuusto oli tästä tietoinen hyväksyessään talousarvion. Oman toiminnan osalta merkittävät ylityspaineet johtuvat vuokratyövoiman käytöstä, ennakoitua suuremmista suoritemääristä (ylipaikat) sekä budjetoitua korkeammista tukipalvelujen hinnoista. Oman toiminnan osalta ylitykset sopeutetaan muusta omasta toiminnasta. Vanhuspalvelujen osalta merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat tehostetun asumispalvelun ostopalveluihin, noin 2,6 milj. euroa, omaishoidon tukeen 0,5 milj. euroa ja kotihoidon tukipalveluihin, 0,4 milj. euroa. Vammaispalveluissa ylityspaine on yhteensä noin 5,4 milj. euroa. Ylitysuhasta noin 1,9 milj. euroa tulee vammaisavustuksista, asumispalveluiden ostoista 2,4 milj. euroa ja laitoshoidon ostoista noin 1 milj. euroa. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Muut kuin talousohjelman edellyttämät toimenpiteet valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi Sopeutustarve on 9,3 milj. euroa. Tulosalueelle vastuutettujen toimialan tavoitteiden toteutuminen "Tulos- ja kehityskeskustelut käydään 100 prosenttisesti vakinaisen henkilöstön kanssa": toteutuu, raportointijärjestelmän puutteista johtuen tulos voi olla muuta kuin 100 prosenttia.

12 12 30 OPETUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Opetuslautakunta % Sivistysvirasto % % 30 Perusopetus % % 31 Tieto- ja viestintätekn. kehittämispalv % % 32 Muu koulutus % % 40 Lukiokoulutus % % 50 Varhaiskasvatus % % 54 Aamu- ja iltapäivätoiminta % Kirjasto- ja tietopalvelut % % 60 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus % % 70 Ammatillinen koulutus *) % % 80 Aikuisopisto *) % % 90 Ruotsinkielinen opetus % % Yhteensä % % *) Nettoyksikkö Yleistä Kaupunginhallituksen hyväksymä talousohjelma vuodelle 2009 merkitsee sivistystoimelle euron säästöjä käyttötalousmenoista ja karsintaa irtaimistohankinnoista. Kaupungin tulojen arvioidaan lisääntyvän eurolla. Käyttötalousmenojen säästö on 0,5 prosenttia sivistystoimen talousarvion menojen yhteissummasta. Toimialalla on käynnistetty hallinnon ja tilojen rationalisointia koskeva Halti-projekti, jonka on organisoinut ja jota johtaa toimialan johto. Kaikkiaan on perustettu 7 työryhmää hallinnon eri osa-alueille. Työryhmät ovat maaliskuun loppuun mennessä tehneet nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset ja selvittäneet henkilöstön työajankäytön. Perusopetus Oppilaan arvioinnissa alkuvuodesta vierailtiin kaikissa perusopetuksen päättötodistusta antavissa kouluissa tarkastamassa todistusten asianmukaisuus. Käyntien jälkeen laadittiin mallipäättötodistuspohja sekä ohjeistus sen käyttöön. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnassa OPE-TET -pilotit ovat käynnistyneet Hämeenkylän, Peltolan ja Ruusuvuoren kouluissa. Luokanopettajille, aineenopettajille ja oppilaanohjaajille suunnattu täydennyskoulutus on jatkunut. Ensimmäiset albaanivanhempainillat järjestettiin alkuvuoden aikana Tikkurilan ja Hakunilan alueiden 7., 8. ja 9. luokkien albaanioppilaille ja heidän vanhemmilleen. Tilaisuuksien aikana perehdyttiin mm. suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa pääkaupunkiseudun oman äidinkielen opettajille järjestettiin Vantaalla seminaari "Kirjallisuus osana oman äidinkielen opetusta". Sisällöllinen kehittämistyö on alkanut kirjallisuuden opettamisen osalta. Romanilasten perusopetuksen kehittämissuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty perusopetuksen johtoryhmässä Aamu- ja iltapäivätoiminnassa Opetushallitus arvioi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laatua huoltajille ja iltapäiväkerhonohjaajille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Vantaalla huoltajat antoivat saamastaan iltapäivätoiminnan palvelusta kouluarvosanan 7,98 (keväällä 2008 arvosana oli 7,87). Huoltajat ovat hyvin tyytyväisiä iltapäiväkerhon sijaintiin lähellä lapsen koulua. Iltapäiväkerhonohjaajien ammattitaito on yksi huoltajia puhuttava asia. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella näyttäisi siltä, että talousarviossa pysytään.

13 13 Lukiokoulutus Tikkurilan lukio lähti vuoden alusta mukaan tulospalkkiojärjestelmään. Yhteishaku toisen asteen oppilaitoksiin toteutettiin sähköisesti palvelun avulla Vuoden 2008 keväällä alkanut lukioiden ryhmänohjaajakoulutus päättyi tammikuussa ja seuraava vastaava koulutus uusille osallistujille alkaa huhtikuussa. Lukioiden opiskelijahuollon kehittämiseksi on suunnitteilla opiskelijahuoltoryhmille koulutusta, joka alkaa toukokuussa. Kehittämiseen on saatu opetushallituksen valtionavustusta. Verkko-oppimisympäristön opetuskäytön kehittämistä on jatkettu. Opiskelijoiden TVT -vertaistukikoulutuksen organisoiminen on aloitettu suunnitelman mukaisesti Sotungin, Tikkurilan ja Vaskivuoren lukioissa. Ensimmäisen vuosineljänneksen toteutumien perusteella lukiokoulutus pysyy talousarviossaan. Varhaiskasvatus Kunnalliseen päivähoitoon tuli vuodenvaihteessa (muutos joulukuusta 2008 tammikuuhun 2009) 284 lasta ja yksityiseen päivähoitoon 24 uutta lasta. Kotihoidon tuelta poistui 63 lasta. Nettomuutos oli yhteensä 245 uutta lasta päivähoitojärjestelmään. Olemassa oleviin päivähoidon yksiköihin on palkattu vuodenvaihteessa yhteensä 24,5 työntekijää hoito- ja kasvatustehtäviin. Haasteena on selvitä erityisavustajaresurssin säilyessä nykytasolla lapsimäärän kasvusta aiheutuvasta paineesta sisäisillä toimenpiteillä, esim. avustajien siirroilla yksiköstä toiseen. Erityisesiopetuslapsia jää varhaiskasvatuksen tulosalueelle sen sijaan, että he siirtyisivät perusopetuksen erityisesiopetukseen, koska tarvitsevat myös täydentävää päivähoitoa. Arvio vuoden 2009 talousarvion toteutumisesta ja olennaisista poikkeamista: 24,5 ylimääräiselle ja 34,5 vuoden 2008 puolella aloittaneelle määräaikaiselle kasvattajalle on budjetoitu rahat vain kevääksi On riski, että ylimääräisiä ja määräaikaisia kasvattajia ei voida poistaa syksystä 2009, koska päivähoitopaikan hakijat eivät muuten mahdu olemassa oleville paikoille. Erityisen tuen mukaisten avustajien jakautumisen muuttuminen kaupungin sisällä tulee olemaan haasteellinen, koska vuoden alkupuoliskolla avustajamäärärahoista kuluu merkittävä osa. Kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa lapsimäärän ennustetaan pysyvän koko vuoden keskimäärin lapsena, mikä on 431 lasta enemmän kuin taloussuunnitelmassa on ennakoitu. Kotihoidon tuella ennustetaan olevan vuoden aikana keskimäärin lasta, mikä on 127 lasta enemmän kuin taloussuunnitelmassa on ennakoitu. Kotihoidon tuen käytön kasvuun vaikuttaa ennakoitua suurempi 0- vuotiaiden ikäluokka (2 739 lasta, ennuste oli lasta), joka tulee vuoden aikana vanhempainrahakauden päättyessä yleensä ensin kotihoidon tuelle ja myöhemmin päivähoitoon. Lisäksi kevään 2009 palkkaratkaisu merkitsee lisäylityspainetta lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien osalta; yhteensä palkkaratkaisu nostaa kustannuspainetta 1,27 milj. euroa. Raami ei mahdollistanut varautumista järjestelyvaraerän jakamiseen. Ylityspaine nykyisen palvelutarjonnan tilanteessa on tulosalueen osalta euroa. Alkuvuoden toteuman mukaan voidaan karkeasti arvioida tuloja tulevan noin 1 milj. euroa ennustettua enemmän. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Kirjasto- ja tietopalvelut Lainaus on laskenut 4 prosenttia maaliskuun loppuun mennessä viime vuoteen verrattuna. Lasku johtuu osittain käyttösääntöjen muutoksesta toukokuussa 2008, kun internetin kautta lainauksen uusimiskertoja vähennettiin ja musiikkiaineiston laina-aikaa pidennettiin. Monikulttuurisuusviikon aikana toteutettiin kirjastoissa 50 eri tapahtumaa ja 20 näyttelyä. Tilaisuuksiin osallistui noin 580 henkilöä. Yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on alkuvuodesta ollut erittäin vilkasta.

14 14 Talousarvion menot pidetään talousarvion määrärahojen puitteissa. Poikkeuksen tekevät menot, jotka maksetaan opetusministeriöstä / läänistä saaduilla projektirahoilla ja oppilaitoksien ostamista kirjastopalveluista laskutetuilla rahoilla. Menot ovat pääosin henkilöstömenoja (vuonna 2009 noin 4 henkilötyövuotta). Saadut tulot kattavat nämä ylimääräiset menot kokonaisuudessaan. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Ammatillinen koulutus Nuorisokoulutuksen linjalla tammikuun tilastointipäivän opiskelijamäärä oli 2 381, missä on lisäystä 80 opiskelijaa edellisvuoden vastaavaan opiskelijamäärään verrattuna. Koulutuksesta eronneiden määrä on pysynyt ennallaan. Nuorten opiskelijamäärä kasvaa suunnitellun mukaisesti ja käyttösuunnitelmassa esitetty opiskelijamäärä todennäköisesti saavutetaan. Aikuiskoulutuksen linjalla opiskelijamäärä on kasvanut 86 opiskelijalla edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Varian talousarvio toteutuu käyttösuunnitelman mukaisesti, mikäli opiskelijamäärät pysyvät talousarvion mukaisina. Oppisopimuskoulutuksessa on todennäköistä, että perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä tulee ylittymään. Tarvittava lisämääräraha haetaan syksyn tilastopäivän jälkeen. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyö Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyönä vuosina toteutettavat ESR-hankkeet "Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus" ja "Urabaarista eteenpäin" ovat edenneet hankesuunnitelmien mukaisesti. Yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa on järjestetty kuluvan vuoden alussa kaksi ennakointikamaritilaisuutta, tammikuussa liikenne- ja kuljetuspalvelualan tilaisuus ja helmikuussa majoitus- ja ravitsemisalan tilaisuus. Aikuisopisto Kansalaisopiston väestöopetus on toteutunut saman suuruisena kuin 2008 vastaavalla ajanjaksolla. Maahanmuuttajakoulutuksen valmistavan ja perusopetuksen opiskelijamäärä on 75 eli maksimi. Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittinen koulutus on painottunut alkuvuoteen, volyymihankinnoista suuri osa tullaan toteuttamaan välisenä aikana. PKS-nettiportaaliprojekti on edennyt, mutta käyttöönottoa on jouduttu siirtämään lokakuulle Opiston strategiasuunnitelmaa on työstetty ja uudet EFQM-pohjaiset tuloskortit on otettu käyttöön. Aikuisopiston talousarvio tulee toteutumaan. Kevään aikana tehdään arvio siitä, onko kansalaisopiston kurssimaksuja syytä korottaa syyslukukaudella Myyntikoulutus toteutuu arvion mukaisesti. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Ruotsinkielinen tulosalue Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto aloitti toimintansa toimikaudella maaliskuun alussa. Ruotsinkielisten koulujen uudet johtokunnat toimikaudelle valittiin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston kokouksessa tammikuun lopulla. Informaatiotilaisuudet sekä ruotsinkieliselle jaostolle että koulujen johtokunnille pidettiin maaliskuussa. Syksyllä alkavaan ruotsinkieliseen esiopetukseen haki 83 lasta ja perusopetukseen 54 lasta. Edellisvuoteen verrattuna tulokkaita on 48 prosenttia enemmän esiopetukseen ja 39 prosenttia vähemmän perusopetukseen. Alkuvuonna Dickursby kampuksen ja ruotsinkielisen päivähoidon tilaratkaisut ovat olleet tulosalueen keskeisimpiä kysymyksiä. Maaliskuussa järjestettiin informaatiotilaisuus tilaratkaisuista valtuustosalissa sekä henkilökunnalle että kuntalaisille. Opetuslautakunta päätti maaliskuussa, että Virpikujan neliryhmäinen päiväkoti muuttuu vaiheittain kokonaan ruotsinkieliseksi päiväkodiksi. Elokuussa 2009 kaksi ryhmää aloittaa toimintansa ja elokuussa 2010 päiväkotiin siirtyy kaksi ruotsinkielistä ryhmää Ulrikan päiväkodista.

15 15 Alkuvuonna on myös panostettu syksyllä valmistuvan uuden Helsinge gymnasiumin markkinointiin ja internetpohjaiseen etälukio-opetuksen rakentamiseen. Yhteistyötä tehdään Espoossa toimivan Mattlidens gymnasiumin kanssa. Tammikuussa projektiryhmä on käynyt tutustumassa internetpohjaiseen etälukioopetukseen Lappeenrannassa ja Imatralla. Helmikuussa ryhmä lukio-opettajia kävi myös hakemassa oppia aiheesta Oulussa. Ruotsinkielisen päivähoidon osalta on huomattava, että Virpikujan päiväkodissa käynnistyviä ruotsinkielisiä ryhmiä varten ei ole varattu määrärahaa vuoden 2009 budjettiin. Päiväkotien käyttöön varatut määrärahat ovat edellisvuotta pienemmät, mikä asettaa paineita tuleville jaksoille. Virpikujan päiväkodissa käynnistyvä toiminta toteutetaan vuokrien yms. osalta aiemmin myönnetyillä määrärahoilla, mutta ylityspaineita syntyy henkilöstömenoihin. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty.

16 35 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA 16 Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Vapaa-ajan ja asukaspalv. lautakunta % Vapaa-ajan ja asukaspalv. yht.palvelut % % 33 Kulttuuripalvelut % % 34 Liikuntapalvelut % % 35 Nuorisopalvelut % % 36 Asukaspalvelut % % 37 Työllisyysasiat % % 82 Musiikkiopisto *) % % 83 Kuvataidekoulu *) % % 84 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus *) % % Yhteensä % % *) Nettoyksikkö Toimiala aloitti toisen toimintavuotensa. Uudet johtosäännöt astuivat voimaan Toimialalla oli ensimmäisenä toimintavuonna kaksi lautakuntaa. Uudessa vapaa-ajan ja asukaspalveluiden johtosäännössä on määritelty, että toimialalla on vain yksi lautakunta (vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta), jonka tehtävät on pääosin yhdistelty vapaa-ajan lautakunnan ja asukaspalveluiden lautakunnan tehtävistä. Toimiala jakaantuu viiteen tulosalueeseen; uutena tulosalueena aloitti talous- ja hallintopalvelut. Alkuvuoden toimintaa ovat leimanneet kaupunkitasoiset säästötoimenpiteet. Säästöjä on etsitty kaikesta toiminnasta, vakansseja on jätetty täyttämättä ja kaikkia toimintoja on tarkasteltu kriittisesti. Aukioloaikoja supistetaan hallitusti ja palvelutasoja tarkistetaan. Talousarvio tullee toteutumaan arvioidusti sitovuustasolla huomioiden annetut säästötavoitteet. Toteutumassa on huomioitava, että toimialan menoista on alkuvuodesta maksettu lähes euron pääkaupunkiseudun yhteiseen Selma -hankkeeseen liittyvää Vantaan osuutta. Kaupungin johtoryhmä on päättänyt, että mainittu osuus on huomioitava kaupungin keskushallinnon menona eikä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden menona. Asukaspalvelut Vuoden alusta siirryttiin aluetoiminnassa suuraluejakoon perustuvaan malliin. Sen mukaisesti syntyi seitsemän aluetoimikuntaa ja koko Vantaan kattava Svenska Kommittén, jonka hallinto siirtyi sivistysvirastosta asukaspalveluihin. Toimikuntien työn tueksi perustettiin kolme uutta aluekoordinaattorin virkaa, joista kaksi täytettiin alkaen. Yhteispalvelussa uusittiin vuodenvaihteessa konekanta ja siirryttiin käyttämään uusia selainpohjaisia kassajärjestelmiä. Myös SAP- järjestelmään siirtyminen on tuottanut kaupungin kassoina toimiville yhteispalvelupisteille huomattavasti lisätyötä. Loppuvuonna alle neljän kuukauden sijaisuuksia ei lähtökohtaisesti täytetä. Toimipisteittäin pyritään mitoittamaan henkilöstön määrä asiakasvirtojen mukaan. NEO- hanke (Esr- rahoitus) on saanut rahoituspäätöksen alkaen. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien neuvontaa yhteispalvelussa. Työllisyyspalveluyksikkö Yleinen talouslama näkyy Vantaan työttömyysluvuissa. Vantaan työttömyysaste helmikuun lopussa 2009 oli 7,3 prosenttia. Helmikuun lopussa Vantaalla oli työttömiä työnhakijoita 7 748, vuotta aikaisemmin heitä oli Myös lomautettujen määrä on selkeästi kasvanut viime vuoden vastaavasta. Huolestuttavaa on työttömien määrän kasvu nuoremmissa ikäryhmissä. Vantaalla maaliskuussa 2009 oli 735 alle 25-vuotiasta työtöntä, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 418. Helmikuun lopussa Vantaalla oli vaikeasti työllistyvää työtöntä, kun heitä oli vuotta aikaisemmin Työvoiman palvelukeskuksessa on tammi-helmikuun aikana 2009 ollut keskimäärin asiakasta kuukaudessa, kun heitä koko viime vuoden aikana on ollut keskimäärin TE -toimistot ja sosiaalitoimi ovat ruuhkautuneet nykyisen taloustilanteen vuoksi, joten asiakasohjaus TYPiin ei ole ensisijaista. Tammihelmikuun aikana töihin avoimille työmarkkinoille ilman tukia on mennyt TYPistä 11 asiakasta.

17 17 Kuntouttavassa työtoiminnassa on välisenä aikana ollut yhteensä 162 asiakasta. Yhtenä työllisyyttä edistävänä ennakkoluulottomana innovaationa on pilotoitu kahta kuntouttavan työtoiminnan alkukartoitusryhmää, jonka pohjalta saatua informaatiota käytetään kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksen valmistelussa. Tavoitteena on kasvattaa kuntouttavan työtoiminnan määrää esim. pajatoiminnoilla. Vantaan Valo on Vantaan kaupungin, koulutusyhtymä Edupolin ja sosiaalinen yritys Lubor Oy:n yhteistyöhanke. Vantaan Valo sijaitsee Korsossa Minkkitiellä, jonne on koottu eri toimijoiden palveluista yhtenäinen, työllistymistä edistävä kokonaisuus. ESR -rahoitteinen maahanmuuttajanuoriin suunnattu Silta-hanke on jatkanut toimintaansa Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Tulkkaustuntien määrässä on tapahtunut huomattavaa nousua. Huhti- ja toukokuun alustavat ennusteet lupaavat noin 8 prosentin kasvua. Tulkkaustuntien määrää nostavat Ulkomaalaisviraston tilaamat pitkät tulkkaukset sekä turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on välitetty 73 eri kielen tulkkeja 42 eri paikkakunnalle. Puhelintulkkausten tarjontaa pyritään lisäämään edelleen pääkaupunkiseudun ulkopuolisille tilaajille. Neuvonnat Talous- ja velkaneuvontaan on voitu ottaa uusia asiakastalouksia mennessä 185. Koko vuoden tavoite on 600 uutta asiakastaloutta. Kuntalaisten ylivelkaantumisen lisääntyminen on näkynyt alkuvuoden kysynnässä; uusia asiakaspuheluita on tullut noin 21 prosenttia enemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana. Vantaa tullee saamaan valtiolta lisäkorvausta euroa. Sosiaali- ja potilasasiamies on jättänyt kertomuksensa vuodelta Laman seuraukset ovat alkaneet näkyä sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnassa alkuvuodesta siten, etteivät edellisen vuoden 2008 myönteiset arviot esim. toimeentulotuen käsittelynopeuksien suhteen enää pidä paikkaansa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan säästöt tulevat kuormittamaan myös sosiaaliasiamiestoimintaa. Kulttuuripalvelut Alkuvuoden toimintaa ovat leimanneet kaupunkitasoiset säästötoimenpiteet. Koska kulttuuripalveluissa on vähän henkilökuntaa eikä juuri vakansseja, joita voisi jättää täyttämättä, suurin osa leikkauksista kohdistuu itse toimintaan. Kuntalaisille leikkaukset näyttäytyvät lähinnä tapahtumien vähäisempänä määränä. Vantaan kaupunkijuhlan sisällön ja toteutuksen suunnittelua jatkettiin kulttuuripalveluiden koordinoimana yhteistyössä viestijöiden ryhmän, eri toimialoista muodostavan valmistelevan ryhmän ja kaupunkijuhlatoimikunnan kanssa. Yritysyhteistyötä onnistuttiin kasvattamaan. Kaupunginmuseon remontti valmistui helmikuussa ja perusnäyttelyn rakentaminen aloitettiin välittömästi. Museon koko henkilökunta on osallistunut näyttelyn toteuttamiseen ja siihen liittyvien opetusohjelmien suunnitteluun sekä näyttelyn yhteydessä julkaistavan tabloid -lehden artikkelien kirjoittamiseen. Rakennustukija on johtanut kaupunginosainventointi -työryhmää. Museonjohtaja on osallistunut historiatoimikunnan työhön ja Namibia -yhteistyöprojektiin. Taidekokoelmien talletuksia ja siirtoja oli yhteensä 52 resurssien puitteissa. Näyttelytoiminnan suunnittelu käynnistettiin remonttiaikataulun varmistuttua. Musiikkiopisto Musiikkiopiston talous on tasapainossa. Taiteen perusopetuksen viikkotuntimäärä on noussut edellisen vuoden kevääseen verrattuna 26 h/vko. Tuntimäärän nousu johtuu siitä, että syksyllä 2008 kamarimusiikin opetusta lisättiin noin 10 viikkotuntia ja uusina oppiaineina aloittivat musapaja ja rytmiikka. Uusille musiikkiluokkalaisille ei anneta enää yksilöopetusta, ainoastaan ryhmäopetusta ja tämä näkyy tilastoissa. Avoimen osaston tuntimäärä on laskenut kevääseen 2008 verrattuna 8 h/vko. Hinnat ovat nousseet kustannusten nousun myötä ja tämä on vähentänyt oppilasmäärää. Oppilasmäärä on taiteen perusopetuksessa keväällä ja opetustuntien määrä h/vko sekä avoimella osastolla 141 oppilasta ja 51 h/vko.

18 18 Musiikkiopisto vähentää syyslukukaudella opetustunteja siten, että kamarimusiikin opetus poistetaan ja oppilaspaikkoja vähennetään. Kaikki hankinnat on karsittu, painatuksia vähennetty, koulutusrahoja myönnetään vähemmän ja muutenkin kaikkia menoja tarkistetaan. Kuvataidekoulu Kuvataidekoulussa oli vuotiaita oppilaita yhteensä 855 kpl. Opetuspisteitä ovat: Kulttuurikeskus Orvokki, Myyrmäkitalo, Lumo, Kartanonkosken koulu, Ilolan koulu ja Kivistön koulu. Lapsille ja perheille on järjestetty kymmenen avointa lyhytkurssia (6-12 h). Kursseilla oli yhteensä 107 osanottajaa. Lukukausimaksuja nostettiin 7 prosenttia vuoden alusta, koska toimintakustannukset mm. opetusmateriaalien- ja välineiden hinnat ovat nousseet. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen toiminnat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ovat toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Sisäisten vuokrien osuus liikuntapalveluiden budjetissa on niin suuri, että pienikin vuokrien laskennallinen ylitys nostaa kokonaismenojen toteutumisastetta. Liikuntapalveluissa on valmisteltu menojen säästöjä Vantaan talousohjelmaan. Vuoden 2009 talousarviossa oli varaus kahden uuden liikunnanohjaajan palkkaamiseksi ensisijaisesti ikääntyvien liikunnan palveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen. Toista liikunnanohjaajaa ei rekrytoida. Pitkien työlomien ajaksi ei palkata sijaisia. Muita palkkamenoja on tarkoitus säästää lähinnä erilliskorvauksista. Lisäksi säästöjä tehdään rakennusten ja alueiden palvelujen ostoista, painatuksista ja liikuntayksikön hallinnon menoista. Talousohjelmassa myös liikuntapalveluiden tuloihin tavoitellaan euron kasvua. Lisäksi vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla on linjattu, että avustusmenokohdilta säästetään. Talousohjelman edellyttämiin säästötoimiin on ryhdytty. Nuorisopalvelut Menot ja tulot tulevat ylittymään. Syynä ylitykseen ovat OPM:stä ja ESLH:sta saadut avustukset. Tarkka summa ei ole vielä tiedossa, koska joitakin avustushakemuksia on vielä ratkaisematta. Avustuspäätöksiä on saatu euroa. Avustuksista on maksettu 33 prosenttia. Toiminta on toteutunut suunnitellusti. Työpajatoiminnassa on aloittanut 122 nuorta. Nuorten tuettuja oppisopimuksia on käynnissä 37 ja palkkatuella on 25 nuorta kaupungin eri yksiköissä. Nuorisopalveluiden ensi kesän leirit ovat nuorten leiriä lukuunottamatta täynnä. Kesätyöhön nuorisopalveluihin haki 118 nuorta (v ), joista on 25 palkattu leireille ja muihin kesätoimintoihin. Havukosken nuorisotalon perusparannus alkoi maalikuussa Samaan aikaan toiminta siirrettiin vuoden loppuun asti Karsikkokujalla sijaitsevaan väistötilaan. Tilakeskus on valmistellut Pakkalaan uuden nuorisotilan suunnittelua. Asialla on kiire, koska nykyisistä tiloista Kartanonkosken koululla joudutaan luopumaan syksyllä Nuorisopalvelut on saanut v avustuksia toimintansa kehittämiseen seuraavasti: - ESLH:lta työpajatoiminnan kehittämiseen euroa - OPM:stä euroa etsivään nuorisotyöhön työpajoilla - OPM:ltä ennaltaehkäisevään päihdetyön määrärahoista mediakasvatushankkeeseen euroa. Avustuksia on saatu OPM:stä valtakunnalliseen Netari-nettinuorisotyön yhteistyöhankkeeseen, jossa Vantaa on mukana ja SVEPS (ruotsinkielinen tuotantokoulu) etsivän nuorisotyön hankkeeseen. Hallinnoinnin hoitaa Helsingin nuorisoasiainkeskus ja SVEPS.

19 19 40 MAANKÄYTTÖ Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Kaupunkisuunnittelulautakunta % 20 Toimialahallinto % % 30 Yrityspalvelut % % 40 Kaupunkisuunnittelu % % 50 Kuntatekniikan keskus *) % % 51 Joukkoliikenne % 52 Varikko *) % % 60 Asumisasiat % % Yhteensä % % *) Nettoyksikkö TA 2009 (1000 euroa) Toteutuma (1000 euroa) Valmistus omaan käyttöön Kaupunkisuunnittelulautakunta, johto ja toimialahallinto Talousarvio, sisältäen säästöohjelman, pystyttäneen toteuttamaan. Tulokertymä saavutettaneen myös pysäköinninvalvonnan tuloksesta johtuen. Yrityspalvelut Maanmyynnin ja -luovutuksen toteutumasta on raportoitu investointiosassa. Maanvuokratulojen toteutuma oli 1,8 milj. euroa (budjetoitu 3,6 milj. euroa). Kaupunkisuunnittelu Yleiskaavoitus: Valmisteltavana ovat maankäytön toteuttamissuunnitelma sekä Helsingin ja Sipoon kanssa laadittava yhteinen Östersundomin osayleiskaava. Asemakaavoitus: Vuoden 2009 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on hyväksytty 11 asemakaavaa tai asemakaavamuutosta. Uutta asuntojen rakennusoikeutta niissä on noin k-m² ja muuta rakennusoikeutta noin k-m². Asemakaavan muutosaloitteita oli maaliskuun lopussa valmisteltavana kaikkiaan 167. Uusista vireille tulleista kaavoista on alkuvuodesta laadittu 11 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaavaesittelyt: Kaupunkisuunnittelulautakunta on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana käsitellyt yhteensä 27 kaupunkisuunnittelun valmistelemaa asiaa, joista 14 kaava-asioita. Kaavoja on esitelty kahdessa yleisötilaisuudessa. Poikkeamispäätökset, lausunnot ja kaavoitustilannetodistukset: Poikkeamispäätöksiä on tehty yhteensä 23, mikä on edellisvuotta vähemmän (58). Kaavoitustilannetodistuksia on kirjoitettu 228, mikä on edellisvuotta vähemmän (243). Kuntatekniikan keskus Kuntatekniikan keskuksen tulosalue on yhdyskuntatekniikan organisaatio, jolla on kokonaisvastuu kaduista ja viheralueista. Se selvittää katujen ja puistojen kehittämistarpeet, vastaa niiden hallinnasta sekä kaupungin kokonaisvaltaisesta liikennesuunnittelusta. Kuntatekniikan keskus suunnittelee tai suunnitteluttaa investoinnit sekä laatii rakentamisohjelmat. Kaupungin oma tuotanto ja urakoitsijat huolehtivat ylläpitotehtävistä ja rakentamiskohteet toteutetaan yhteisprojekteina Vantaan Veden kanssa. Tulosalue tarjoaa kaupungin muille tehtäväalueille asiantuntijapalveluksia ja vastaa laissa määrätyistä kiinteistöinsinöörin tehtävistä sekä kaupungin joukkoliikenneasioiden valmistelusta yhteistyössä YTV:n kanssa.

20 20 Joukkoliikenneasioissa kuntatekniikan keskuksella on vastuu maankäyttöön liittyvästä joukkoliikennesuunnittelusta, joukkoliikenteen infrasta ja lausuntojen valmistelusta. Kuntatekniikan keskukseen kuuluu myös varikko, joka kaupungin sisäisenä nettobudjetoituna yksikkönä tuottaa ajoneuvo- ja konepalveluja kaupungin sisäisiin tarpeisiin kaikille toimialoille. Kehittämisyksikön sopimustuloja, joilla rahoitetaan investointien sopimuskohteita, on saatu ensimmäisen vuosineljänneksen aikana suurin piirtein arvioitu määrä ja koko vuoden sopimustulojen ennakoidaan pysyvän käyttösuunnitelman mukaisina. Kehittämisyksikön menot ovat toteutuneet käyttösuunnitelman mukaan ja loppuvuoden arvioidaan sujuvan uuden tavoitesuunnitelman mukaisesti. Katutekniikan tulot sekä menot ovat alkuvuonna toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Loppuvuoden arvioidaan sujuvan uuden tavoitesuunnitelman mukaisesti. Maanläjitystoiminnan tulot ovat kehittyneet käyttösuunnitelman mukaisesti ja loppuvuoden arvioidaan sujuvan samalla tavalla. Alkuvuoden menot ovat arvioituja suuremmat, mutta vastaavat vuoden 2008 saman ajanjakson tilannetta. Louheentuonti Kulomäen maanläjitysalueelle on alkuvuodesta tyrehtynyt, joten pehmeiden maa-ainesten vastaanottamisen edellyttämien pengerrakenteiden rakentamiseksi louhetta on jouduttu ostamaan asianmukaisesti kilpailutetuilta ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Louheen saatavuuden arvioidaan paranevan keväällä käynnistyvän Kehäradan ajotunneleiden rakentamisen myötä. Kadunpidon kustannukset ovat alkuvuoden osalta pysyneet käyttösuunnitelman mukaisella tasolla. Loppuvuodelle ennustetaan määrärahaongelmia, jotka kohdistuvat katuvalaistuksen energiakustannuksiin ja ulkopuolisiin työurakoihin. Erityisesti päällysteiden ja kadun rungon vaurioiden korjaustarpeet ovat mittavia. Tulojen osalta edetään käyttösuunnitelman mukaan. Viheralueyksikön tulot ja menot ovat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Loppuvuoden arvioidaan sujuvan uuden tavoitesuunnitelman mukaisesti. Geotekniikan käyttömenot ovat alkuvuonna olleet käyttösuunnitelman mukaiset ja niiden arvioidaan myös loppuvuoden aikana pysyvän säästötavoitteet huomioidenkin määrärahojen puitteissa. Tulotavoitteen täysimääräinen toteutuminen riippuu tilakeskukselta saatavista tilauksista. Tonttien kunnostamiseen varattua määrärahaa ei todennäköisesti tulla käyttämään täysimääräisesti. Mittausosaston toimintatuottojen alhaisen kertymän vuoksi koko vuoden nettotuloksen pysyttäminen alle vaaditun 2,2 milj. euron saattaa olla vaikeata. Joukkoliikenteen menojen arvioidaan toteutuvan YTV:n laskutuksen mukaisesti ja vastaavan kuluvan vuoden käyttösuunnitelmaa. Varikon tulot ovat alkuvuonna toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen vuosineljänneksen liikennevakuutuksia ei ole vielä laskutettu, mikä vaikuttaa toimintakuluihin alentavasti. Sitova nettotavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Asumisasioihin on saapunut korkotukilainahakemuksia 615 vuokra-asunnon ja 162 asumisoikeusasunnon rakentamista varten. Asuntolainarahastosta on myönnetty laina VAV Asunnot Oy:lle ( euroa). Asumisoikeusasuntohakemuksia on saapunut 493, joista 460 on sähköisesti jätettyjä hakemuksia. Asumisoikeusasunnon saajia on hyväksytty 115. Vantaalla on asumisoikeusasuntoa.

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 TA 2015 POIKKEAMA TA 1-8/2015 - POIKKEAMA TA 1-9/2015 - POIKKEAMA TA 1-10/2015 - VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA T0T 1-8/2015 TOTEUTUMA T0T 1-9/2015 TOTEUTUMA

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016 Lahden kaupunki Talous ja henkilöstö Henkilöstön määrä vähentynyt vuoden takaisesta Toimialojen ennuste talousarvioon nähden Toimintatulot talousarvion mukaiset

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos 2016

Tammi-elokuun tulos 2016 Tammi-elokuun tulos 2016 Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 300,8 300,6 0,2 451,1

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Julkaistu 21.12.2016 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 %

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016 LEMIN KUNTA 25.11.2016 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016 Toteutuma lokakuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin elokuun kirjauksista 25.11.2016. Talousarviomuutoksia

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016 LEMIN KUNTA 29.9.2016 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016 Toteutuma elokuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin elokuun kirjauksista 29.9.2016. Talousarviomuutoksia

Lisätiedot

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki,

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki, Kaupunginhallitus 69 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 14 07.03.2016 Määrärahaylityksen myöntäminen vuodelle 2015 62/02.02.00.03/2015 Kaupunginhallitus 29.02.2016 69 Valmistelija: henkílöstö- ja talouspäällikkö.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Tilausten toteutuminen Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2015 Poikkeamaraportti ja keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukoiden toteutumat raportoitu asianomaisille lauta- ja johtokunnille Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman laadintaan. Juha Metso

Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman laadintaan. Juha Metso Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman 2016-18 laadintaan Juha Metso 14.4.2015 Aikataulu 6.5.2015 2 Taloussuunnittelu 2016-18 - käsittelyt lautakunnassa Maalis Huhti Touko Kesä Heinä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUULTA 2016

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUULTA 2016 LEMIN KUNTA 25.11.2016 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUULTA 2016 Toteutuma marraskuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin marraskuun kirjauksista 14.12.2016.

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuoden

Lisätiedot