Asiointia pienin keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiointia pienin keinoin"

Transkriptio

1 Sosiaalivakuutus

2 Sosiaalivakuutus

3 pääkirjoitus Asiointia pienin keinoin Kuva Nana Uitto Kelan asiakaspalvelutiskissä virkailija on riittävän kohtelias, kun hän asioinnin alussa tervehtii asiakasta, katsoo tätä ja odottaa rauhallisesti sitä hetkeä, jolloin asiakas on valmis aloittamaan. Asiakas tekee Kelassa aloitteen. Tutkija Marja-Leena Sorjosen mielestä virkailijan aloite ja kysymys asiakkaalle esimerkiksi Kuinka voin auttaa? saattaisi johtaa jopa epätoivottaviin tuloksiin. Tutkijan mielestä kysymyksen oikea ajoittaminen olisi vaikeaa. Hän kuvailee tilanteen: Asiakas kävelee Kelan tiskille. Hänellä on kädessään papereita tai hän vielä kaivelee niitä. Jos virkailija silloin kysyisi Kuinka voin auttaa? tai Miten voin palvella?, asiakas voisi tuntea virkailijan hoputtavan ja kiirehtivän. Tämän osoittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen videoinnit Kelan asiointitilanteista. Tutkijat Marja-Leena Sorjonen ja Liisa Raevaara ovat niistä katsoneet, miten asioinnin aloitukset sujuvat suomen kielen näkökulmasta. Ei näytä olevan yhdentekevää sekään, mitä pieniä sanoja ja sanamuotoja Kelan virkailija käyttää asiakaspalvelussa. Jokaisella pienelläkin muotoiluilla on oma viestinsä. Marja-Leena Sorjosen mukaan esimerkiksi asiakkaan aloituslauseeseen Mulla olis tämmönen asumistukiasia virkailijan vastaus Joo-o toimii keinona, jolla virkailija osoittaa ymmärtäneensä asian, mutta kuulee, että asiakkaan asia on vielä kesken ja pyytää asiakasta jatkamaan. Asiakkaan Näitten kera -aloituksessa, jossa asiakkaalla on kuitteja ja todistuksia mukanaan, virkailija saattaa sanoa No nii. Se on eri keino kuin Joo-o. Ilmaisulla No nii virkailija sanoo ottaneensa vastaan paperit, ymmärtäneensä asiakkaan asian ja samalla ilmaisee, että on valmis hoitamaan asiaa alusta lähtien. Tähän sisältyy viesti siitä, että kyseessä on isompi asia. Myös virkailijan yhteispeli asiakkaan kanssa näkyy pienissä kielellisissä keinoissa. Liisa Raevaaran mukaan virkailijan yhteispeliä asiakkaan kanssa osoittaa esimerkiksi virkailijan Katotaas-puheenvuoro, kun asiakas on ojentanut paperinsa. Passiivimuoto rakentaa tutkijan mukaan tilanteesta yhteisen: virkailija lähtee viemään asiakkaan asiaa itse eteenpäin, mutta passiivimuotoisella verbillä ottaa asiakkaan toimintaan mukaan. Asiakkaan ja Kelan virkailijan lähitapaaminen tiskin ääressä on yksi niistä perustekijöistä, joista asiakkaan luottamus koko Kelaan saattaa kummuta. Tutkimusprofessori Katri Hellsten ja tutkimusassistentti Merja Komu Kelasta kertovat artikkelissaan, että Suomi kuuluu korkean luottamustason maihin. Luotettavien yhteiskunnallisten instituutioiden listalla poliisi on kärjessä. Kela on neljäntenä. Kirjoittajat sanovat, että modernissa hyvinvointivaltiossa luottamus hallinnollisiin instituutioihin on olennainen yhteiskunnallisen järjestelmän hyväksyttävyydelle. Tärkein ominaisuus, joka tekee hallinnolliset laitokset luotettaviksi, on puolueettomuus ja menettelytapojen oikeudenmukaisuus. HILKKA AROLA Sosiaalivakuutus

4 Kelan julkaisema sosiaali- ja terveysturvan aikakauslehti FPAs tidskrift om social trygghet och sjukförsäkring A journal focusing on issues of social and health protection published by the Social Insurance Institution of Finland Sosiaalivakuutus vuosikerta 44 årgången Volume 44 Julkaisija Utgivare Publisher Kansaneläkelaitos PL 450, Helsinki Päätoimittaja Huvudredaktör Editor in chief Mikko Tuohi Toimituksen sihteeri Redaktionens sekreterare Editorial assistant Christel Stenström Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Assistant editor Hilkka Arola Taitto Layout Jari Mattila Kansi Omslag Cover Mauri Helenius Sosiaalivakuutuslehden aineisto on vapaasti lainattavissa mainitsemalla lähde. Kirjoituksissa esiintyvät kannanotot eivät välttämättä vastaa Kansaneläkelaitoksen kantaa, vaan niistä vastaavat kirjoittajat itse. Sosiaalivakuutus ilmestyy kuutena numerona vuodessa. Lehden vuosikerta maksaa 20. Tidskriften Sosiaalivakuutus får citeras med angivande av källan. Artikelförfattarna svarar själva för de åsikter som företräds i artiklarna. Tidskriften utkommer med sex nummer om året. Prenumerationspris 20 /år. Permission is granted to quote from this journal with the customary acknowledgement of the source. Authors alone are responsible for views expressed in signed articles. The Sosiaalivakuutus comes out six times a year. (20 a year) Paino Tryck Printed by Kainuun Sanomat Oy ISSN Sosiaalivakuutus

5 sisältö Pääkirjoitus 4 Uusi rahoitusjärjestelmä turvaa tulevaisuuden Asiantuntijana osastopäällikkö Erkki Meriläinen Uusi rahoitusjärjestelmä turvaa tulevaisuuden 4 8 Uutisia 11 Kirja-arvio: Filosofit töissä Kirjoittaja Hannu Kaskinen 12 Luotettavien listalla poliisi kärjessä, Kela neljäntenä Kirjoittajat tutkimusprofessori Katri Hellsten ja tutkimusassistentti Merja Komu 14 Uutisia Kelan etuuksista 17 Luettavaa 18 Yhteisvastuu on kadonnut Asiantuntijana tukija Jyri Liukko Uutisia Kelan etuuksista Pienetkin kielelliset muotoilutavat ovat tärkeitä Asiantuntijoina tutkijat Marja-Leena Sorjonen ja Liisa Raevaara 25 Asiakaskirjeet ja kirjoittamisen vaikeus Kirjoittaja Kati Liinamaa-Pasma 26 Asiointitilanteiden vuorovaikutuksen tutkimus Kirjoittajat Marja-Leena Sorjonen, Liisa Raevaara ja Hanna Lappalainen 28 Terveysviestintää viitoitetaan 30 Kolumni: Lakkautetaan joulu ja suomalainen taide Kirjoittaja vastaava tutkija Tuula Helne 32 Omaura onvaihtoehto peruskoululle Asiantuntijana KT Elsi Veijola Yhteisvastuu on kadonnut Työ ja perhe-elämä tasapainoon Kirjoittaja vastaava tutkija Pentti Takala 36 Kelalla kehittyvä rooli työvoiman palvelukeskuksissa Kirjoittajat palvelupäälliköt Heli Hokkinen ja Mari Pirinen Kelasta 38 Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat haitat kasvaneet Kirjoittajat tutkimusprofessori Raimo Raitasalo ja pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi 42 Hammashuollon tiedot vertailukelpoisiksi Asiantuntijana tohtori Heikki Korhonen Yhdeksän kuntaa kehittää yhdessä hammashuoltoa Yhdeksän kuntaa kehittää yhdessä hammashuoltoa 47 Sammandrag / Summary Sosiaalivakuutus

6 Osastopäällikkö Erkki Meriläinen Kelasta: Uusi rahoitusjärjestelmä turvaa tulevaisuuden 4 Sosiaalivakuutus

7 Kuva Hilkka Pietiläinen Sairausvakuutuksen uusi rahoitusjärjestelmä turvaa sairausvakuutuksen tulevaisuuden ja etuuksien säilyvyyden. Uudistus vahvistaa osaltaan myös hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen vastuullisuutta huolehtia vähäosaisistaan. Tätä mieltä on Kelan talousosaston osastopäällikkö Erkki Meriläinen sairausvakuutuksen uudesta rahoitusjärjestelmästä. n TEKSTI HILKKA AROLA, TOIMITTAJA, KELAN VIESTINTÄ, Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus on toteutettu niin, että se l on voimaan tullessaan kustannusneutraali mikään osapuoli ei voita eikä häviä, sanoo osastopäällikkö Erkki Meriläinen Kelan talousosastolta Helsingissä vuoden alussa voimaan tulleesta sairausvakuutuksen uudesta rahoitusjärjestelmästä. Uudistuksen suunnitelleet osapuolet ovat valtio, Kela, vakuutettuja edustaneet palkansaajajärjestöt sekä yrittäjät ja työnantajat. Kaikki ovat olleet tarkkoina, ettei Sosiaalivakuutus

8 Kuva Annika Söderblom Yksityislääkärin palkkioiden korvaukset on otettu huomioon uudistuksessa, joten siltäkin osin usein keskustelun alaisena olleeseen asiakkaiden tukemiseen yksityissektorilla ei ole tulossa muutoksia, Erkki Meriläinen sanoo. tapahdu kustannusten jaon siirtymiä. Siihen tavoitteeseen on päästy. Uudistus on ollut valmistella useita vuosia, koska sairausvakuutuksen rahoitus on pitkään ollut epävarmalla pohjalla. Kela on tarvinnut asiakkaittensa lakisääteisten sairausvakuutusetuuksien rahoitukseen vuosittain yhä enemmän valtiolta takuusuorituksia ja arvonlisäveron tuoton tilityksiä. Eri osapuolten rahoitusvelvollisuudet ja vastuut ovat nyt selkeät ja sairausvakuutuslaissa säädettyjen etuuksien rahoituksen riittävyys on turvattu. Vakuutusperiaate vahvistuu Erkki Meriläisen mukaan uudistus vah- vistaa sairausvakuutuksen vakuutusperiaatetta, joka on rahoituksen epävarmuuden aikoina hämärtynyt: Nyt tiedetään täsmällisesti, miten palkansaajat ja yrittäjät sekä työnantajat rahoittavat työtulovakuutusta ja miten valtio ja vakuutetut rahoittavat sairaanhoitovakuutusta. Rahoitus on entistä läpinäkyvämpää. Etuuksilla ja maksuilla on läheisempi yhteys. Eri osapuolilla on varmasti myös suurempi kiinnostus seurata etuuksien kehittymistä. Vaikka maksuilla ja etuuksilla on selkeä yhteys, uudistus ei Erkki Meriläisen mukaan loukkaa hyvinvointivaltion yhteisvastuuperiaatetta: Varmasti edelleenkin on iso joukko henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole voineet maksaa sairausvakuutusmaksuja. He saavat uudistuksen jälkeenkin tarvitsemansa etuudet. Yhteisvastuullisuuden periaate toteutuu. Rahoitusuudistus ei ole hänen mukaansa askel kohti kovempaa yhteiskuntaa: Paremminkin päinvastoin. Jatkossa valtio rahoittaa kaikki vähimmäismääräiset päivärahat ja kuntoutusrahat. Näin vahvistuu hyvinvointiyhteiskunnan velvollisuus huolehtia myös vähäosaisten terveysturvasta. Valtio on ottanut merkittävän rahoitusvastuun myös sairaanhoitovakuutuksessa 50 prosentin osuudella kustannuksista. Vakuutetut osallistuvat yhtä suurella osuudella. Sairaanhoitovakuutus ja työtulovakuutus n Sairausvakuutuslaki muuttui vuoden 2006 alusta siten, että sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu kahteen osaan: sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Rahoitettavia sairaanhoitoetuuksia ovat Kelan maksamat lääkekorvaukset, korvaukset lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista, korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta, matkakorvaukset, kuntoutusmenot, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen perusturvaan kuuluvat sairaanhoitokorvaukset, korvaukset Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle sekä EU-maihin maksettavat sairaanhoidon kustannusten korvaukset Rahoitettavia työtuloetuuksia ovat Kelan maksamat sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat, työterveyshuollon korvaukset sekä vuosilomakorvaukset vanhempainloma-ajalta. l 6 Sosiaalivakuutus

9 Sairausvakuutus Työtulovakuutuksen etuudet Sairaanhoitovakuutuksen etuudet - sairauspäivärahat - lääkekorvaukset - vanhempainpäivärahat - korvaukset lääkärinpalkkioista - kuntoutusrahat - korvaukset hammaslääkärinpalkkioista - työnantajille maksettavat - korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta korvaukset vanhempainpäiväraha-ajan - matkakorvaukset vuosilomakustannuksista sekä - kuntoutusmenot pl. kuntoutusrahat työterveyshuollon järjestämisestä - maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen perusturvaan kuuluvat sairaanhoitokorvaukset Työtulovakuutuksen rahoitus - korvaukset Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle - EU/ETA-maihin maksettavat sairaanhoidon kustannusten Valtio korvaukset maksaa vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat, erityishoitorahat sekä kuntoutusrahat Sairaanhoitovakuutuksen rahoitus Työnantajat maksavat 73 % muista etuuksista Palkansaajat ja yrittäjät maksavat 27 % muista etuuksista Sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen osallistuvat valtio ja vakuutetut yhtä suurella osuudella lukuun ottamatta EU/ETA-maihin maksettavia sairaanhoidon kustannusten korvauksia, jotka valtio rahoittaa. Työtulovakuutuksen maksut 2006 Sairaanhoitovakuutuksen maksut 2006 Palkansaajan päivärahamaksu 0,77 % palkasta Palkansaajan sairaanhoitomaksu 1,33 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta Yrittäjän päivärahamaksu 0,77 + 0,25 % 1) yrittäjän työtulosta Yrittäjän sairaanhoitomaksu 1,33 % yrittäjän nettotyötulosta 2) Työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,06 % palkasta Eläkkeen- ja etuudensaajan 1,50 % kunnallisverotuksessa sairaanhoitomaksu verotettavasta ansiotulosta 1) 0,25 % maksulla katetaan omavastuuajan lyhentämistä. Korotus ei koske maatalousyrittäjiä. 2) Työtulot - tuloverotuksen vähennykset Tilastoryhmä/Kela KM Rahoituksessa kasvupaineita Rahoitusuudistus koskee suuria rahasummia: tänä vuonna sairausvakuutuksen kulut tulevat olemaan noin 3,8 miljardia euroa. Uudistus toteutui hetkellä, jolloin sairausvakuutuksen kustannukset ovat kasvusuunnassa. Erityisen voimakkaassa kasvussa ovat lääkekorvausmenot: Niistä aiheutuu yhteiskunnalle kaikkein suurimmat sairausvakuutuksen kustannukset. On iso kysymys, miten sairausvakuutuksen kustannukset jatkossa kehittyvät. Varsinkin sairaanhoitovakuutus tulee aiheuttamaan keskustelua - eihän voida olettaa, että esimerkiksi lääkekorvausmenot pienenisivät tai edes pysyisivät nykyisellä tasolla. Tämän vuoksi Erkki Meriläisen puheessa korostuu maininta uudistuksen kustannusneutraalista luonteesta juuri uudistuksen voimaantulohetkellä. Päätöksentekijöillä on tietysti mahdollisuus aina päättää etuuksien tason muuttamisesta tai uusista etuuksista, jotka tulevat rahoitettaviksi tai luopua joistakin etuuksista. Erkki Meriläisen mukaan rahoitusuudistusta suunniteltaessa pohdinnassa ei kuitenkaan ollut mistään etuudesta luopuminen. Työtulovakuutuksen piiriin kuuluvien etuuksien määrän kehitys on paremmin ennakoitavissa ja arvioitavissa kuin sairaanhoitovakuutuksen jos mitään kovin kummallista ei tapahdu. Kuva siitä, miten työtulovakuutukseen kuuluvat sairausvakuutusetuudet kehittyvät tulevaisuudessa, on selkeä. Toivottavasti emme joudu Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, jossa sairauspoissaolot ovat kasvaneet ja aiheuttaneet toimenpiteitä sikäläisen sairausvakuutuksen rajoittamiseen. Suomessa eletään vakaampia tulevaisuuden näkymiä. Yhdenmukaisuutta työeläkejärjestelmän kanssa Sairausvakuutuslaissa on määritelty tarkkaan ne tulot, joista sairaanhoito- ja työtulovakuutuksen maksuja kannetaan. Siinä on myös määritelty ne kohteet eli etuudet, joihin kansalaiset ovat oikeutettuja. Lain 11. luvussa on mm. monta sivua pitkä määrittely päivärahaetuuksista. Tämä on yksi kaikkein vaikeimmista osista koko uudistusta, Erkki Meriläinen arvioi. Hänen mukaansa onneksi työnantajille ja verottajalle kuitenkin aiheutuu uudistuksesta vain hiukan lisätyötä. Uudistuksessa on pyritty siihen, että Kelan hoitamien sairausvakuutusetuuksien myös kansaneläkevakuutusetuuksien maksujen määräytymisperusteet ovat hyvin samankaltaisia kuin työeläkepuolella. Yhdenmukaisella menettelyllä työeläkejärjestelmän kanssa verottaja ja työnantajat välttyivät kohtuuttomilta lisäkustannuksilta. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus tuo työntekijöiden palkkakuittiin näkyviin erittelyn siitä, minkä verran he ovat maksaneet palkansaajan päivärahamaksua. Se on työeläkemaksujen tapaan vähennyskelpoinen verotuksessa. Palkkakuitin kautta voimme itsekin seurata, miten osallistumme sairausvakuutuksen rahoitukseen. Näinkin vakuutusperiaate korostuu. n Sosiaalivakuutus

10 uutiset Monen lääkkeen hinta halpeni Kuva Annika Söderblom n Liki 40 prosenttia kaupan olevista lääkepakkauksista halpeni vuodenvaihteessa, kun valtio leikkasi Kelan korvaamien lääkkeiden korvausperusteisia tukkuhintoja. Monen lääkelasku keveni myös siksi, että lääkevaihdon piiriin tuli lisää lääkkeitä. Enemmistö suomalaisista hyötyy myös lääkekorvausten muutoksista. Jos käytössä on paljon etenkin kalliita lääkkeitä, saattavat korvaukset pienentyä ja asiakkaan lääkekustannukset nousta. Lääkekorvausten piiristä poistui vuodenvaihteessa noin 80 lääkepakkausta, mm. joitakin vahvoja kipulääkkeitä ja syöpälääkkeitä. Näissä lääkkeissä lääkeyritykset ja Lääkkeiden hintalautakunta eivät päässeet yhteisymmärrykseen korvausperusteiksi hyväksyttävistä tukkuhinnoista. Valtaosin lääkeyritykset kuitenkin hyväksyivät lääkkeidensä tukkuhintojen 5 prosentin alentamisen, ja korvattavina säilyy yli 98 prosenttia viime vuonna korvausten piirissä olleista lääkepakkauksista. l 8 Sosiaalivakuutus

11 Lääkevaihto laajeni n Apteekissa asiakkaan suostumuksella tehtävän lääkevaihdon piiriin tulee vuoden alussa yli 500 uutta lääkevalmistetta. Jatkossa esimerkiksi tabletit ja kapselit voidaan katsoa keskenään vaihtokelpoisiksi, jos ne muuten täyttävät Lääkelaitoksen asettamat vaihtokelpoisuuden kriteerit. Myös säädellysti lääkeainetta vapauttavat valmisteet kuten depottabletit ja depotkapselit voivat olla keskenään vaihtokelpoisia, jos samanarvoisuuden edellytykset muuten täyttyvät. Uutena lääkeryhmänä vaihdon piiriin tuli psykoosilääkkeet. l Ulkomailla asuvien terveydenhoitokustannukset valtiolle n Peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä päätti tammikuussa, että ulkomailla asuvien terveydenhoitokustannusten rahoitusvastuu sekä lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen ja muiden oikeuspsykiatristen selvittelyjen rahoitusvastuu siirretään kunnilta valtiolle. Lisäksi päätettiin siirtää kuluttajaneuvonnan järjestämis- ja rahoitusvastuu sekä holhoustoimilain mukaisen yleisen edunvalvonnan järjestäminen ja rahoitusvastuu kokonaisuudessaan valtiolle. Siirto tehdään kustannusneutraalisti valtio-kunta suhteen kannalta. Ministeriryhmä totesi mm., että elatustuen siirto Kansaneläkelaitokselle, valtakunnallista väestöpohjaa edellyttävien sosiaalihuollon erityispalveluiden turvaaminen ja vammaispalvelut siirtyvät jatkovalmisteluun. l Työmarkkinatukeen vastikkeellisuutta n Työmarkkinatukeen lisättiin pitkäaikaistyöttömien tuen vastikkeellisuutta ja otettiin käyttöön ns. aktiivikausi. Työvoimatoimisto tarjoaa vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Tämän tehostetun palvelujen tarjoamisen eli pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuun tarkoituksena on pitkittyneen työttömyyden katkaiseminen tarjoamalla lisääntyneitä työllistymismahdollisuuksia. Työmarkkinatukiuudistukseen sisältyy myös työnantajalle suunnatun työllistämistuen muuttaminen palkkatueksi. Edelleen uudistuksessa muutetaan valtion ja kuntien välistä rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta niin, että valtio korvaa kunnille täysimääräisesti niille uudistuksesta koituvat lisämenot. l Ulkomailla asuvien eläkkeensaajien lähdeverotus muuttui n Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa eläkettä verotetaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kansaneläke ja perhe-eläkelain mukainen eläke ovat myös ulkomaille maksettaessa veronalaista tuloa. Rajoitetusti verovelvollisen lähdeverotettavasta ansiotulosta myönnetään vähennys, joka on 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivässä. Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuva voi lähdeverotuksen sijasta eräissä tilanteissa valita, että häntä verotetaan ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Progressiivisen tuloveroasteikon mukaan verotettavista tuloista on lisäksi maksettava veroa kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen henkilö- ja perhekohtaiset vähennykset sekä luonnolliset vähennykset myönnetään myös rajoitetusti verovelvolliselle, kun tulo verotetaan verotusmenettelylain mukaisesti. l Kunnalliselle työeläkkeelle useampi kuin koskaan n Vuoden 2005 aikana kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä. Tämä on enemmän kuin yhtenäkään aiempana vuonna. Vuoteen 2004 verrattuna lisäys oli 804 henkilöä eli vähän yli 7 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä lisääntyi eniten, yhteensä vanhuuseläkkeille siirtyi henkilöä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 458 henkilöä eli vähän alle 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrä nousi henkilöön, lisäystä vuodesta 2004 oli 361 henkilöä eli vajaat 8 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat varsinainen työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke, määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet eli kuntoutustuki ja osakuntoutustuki sekä poistumassa oleva yksilöllinen varhaiseläke. Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi noin henkilössä. Vuonna 2005 kaikkien kunnalliselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta, mikä on 0,3 vuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. l Sosiaalivakuutus

12 uutiset Kuva Hilkka Pietiläinen Lääkärimäärä kasvaa, yksityissektori laajenee n Lääkäreiden päätoimisten yksityisvastaanottojen määrä on kasvanut yli 50 prosenttia kymmenessä vuodessa. Päätoimista yksityisvastaanottoa piti viime maaliskuussa lääkäriä. Se on noin kymmenen prosenttia työssä olevista lääkäreistä. Tiedot ilmenevät Lääkäriliiton tekemästä kyselystä. Sivutoimista yksityisvastaanottoa piti työikäistä lääkäriä. Lisäksi 714 yli 63-vuotiasta lääkäriä ilmoitti hoitavansa potilaita yksityisesti. Kaikkiaan yksityislääkärinä toimivia oli Työssä olevien lääkärien määrä on kasvanut viime vuosina keskimäärin runsaalla 200 lääkärillä. Vuoden aikana kasvoi eniten terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien määrä. Lääkäreiden kokonaismäärä oli maaliskuussa 2005 yhteensä , joista työikäisiä oli Heistä Suomessa työskenteli lääkäriä. Työssä olevista lääkäreistä lähes puolet (47 %) toimii sairaaloissa ja vajaa neljännes (23 %) terveyskeskuksissa ja opetuksen ja tutkimuksen parissa vajaa seitsemän prosenttia, työterveyshuollossa kuusi prosenttia ja muissa tehtävissä kahdeksan prosenttia ammattikunnasta. l 10 Sosiaalivakuutus

13 lukulamppu Filosofit töissä Jakke Holvas aan perustuvaa työtä. Kirjoittajat väittävät, että musta käsitellyt Juha Siltala ja Jussi Vähämäki: Odotustila. Pamfletti uudesta työstä. Aloitteellisuus edellyttää toimijoilta suurta itsenäisyyttä, ja sen voi taata vain yritysten ja valtion haluaman osaajan monipuolisuus tarkoittaa vain joustavuutta on korostanut toivon merkitystä. Holvas ja Vähämäki taas kunnon älykköinä ovat Teos 2005, 215 sivua, toimiva perustulojärjestelmä. työmarkkinoiden kulloinkin synkkiä. He toivovat varovasti noin 21 euroa, Ajatus perustulosta roiskais- tarjoamiin tehtäviin ei osaa- tilanteen jatkuvaa huono- ISBN taan kirjan muutamassa koh- jan innovatiivisuutta. nemista, jolloin kansalaisten dassa, mutta sitä ei visioida Ennen haaveiltiin, ettei mitta kenties joskus täyttyy. n Filosofit Jakke Holvas ja pidemmälle. tarvitsisi tehdä työtä. Nyt Jussi Vähämäki haastavat Uuden sosiaaliturvan toivotaan, että tarvitsisi tehdä Hannu Kaskinen ajattelemaan työn merkitystä. pitäisi työhön sitomisen vain työtä. Pätkätyöläiseltä Free lance -toimittaja Yksi heidän kiusallinen kysy- sijasta edistää työstä pää- näet odotetaan työpäivän myksensä kuuluu: Halutaanko syä, työpaikan vaihtoja ja päätteeksi verkostoitumista unohtaa kysymykset hyvästä persoonallisuuden kasvatta- ja kouluttautumista seuraavia elämästä, kun ne häiritsevät mista. Vain siten voi vastata töitä varten. Yksilön on mai- työntekoa? työmarkkinoiden muuttuviin nostettava itseään ja vastatta- Akateeminen filosofia ei vaatimuksiin. va työllistäjän kutsuun arkena ole koskaan helppoa, ja alan Filosofit eivät tyydy ja pyhinä. tutkijoiden tulkitseminen käy siihen talouskeskustelun Holvas kutsuu esimerkiksi työstä. Odotustila-teos on toteamukseen, että kustan- päätetyöskentelyä haltioitu- kuitenkin työn pohtimisesta nusten alentaminen johtaa miseksi, palasilla leikkimisek- kiinnostuneen maallikonkin tuotannon ulkoistamiseen. si. Vastakohtana olisi lumou- seurattavissa. Holvas on He selittävät ulkoistamisen tuminen, joka kohdistuisi vuosikaudet kirjoittanut muun johtuvan siitä, että näin voi koko asiaan ja veisi muka- muassa Helsingin Sanomien hyödyntää alihankkijoiden ja naan. Työnteossa se merkitsi- taloussivuille. Hän väittelee verkottuneiden palveluntar- si työhön uppoutumista. piakkoin tohtoriksi taloudel- joajien järjestelmässä tietoja, Eikö kuitenkin valiteta, listen arvojen rajoista. Valtio- suhteita ja merkityksiä. että työhön uppoutuminen tieteen tohtori Vähämäki on Holvas ja Vähämäki vie lapsilta vanhemmat? kunnostautunut eurooppalai- mainitsevat oivalluksiensa Tätäkin Holvas on miettinyt. sen filosofian tuntijana. jääneen pimentoon siksi, Hän kirjoittaa, että pääoman Tutkijoiden mukaan koti- koska elämme siirtymäkautta. viesti on mennyt perille, kun työstä, matalan tuottavuuden Tehtaan varjo sallii nähdä lasten hoitaminen ja avioliitto työstä ja kolmannen sekto- vain aineellisen tuotannon hidastavat kiusallisesti voiton rin työstä on muodostunut perinteiset paikat. tekemistä. Holvas ironisoi, uuden, laadullisen informaatiotyön malli. Sillä kentällä Työelämä vie koko elämän että onneksi uutta työtä voi tehdä rauhassa sosiaalisilta käydään taistelu tulevan työn velvoitteilta, sillä lasten vaa- arvosta ja arvostuksesta. Keskustelu epätyypillisistä timuksia ja perhettä paetaan Todellinen laadullinen työsuhteista toistaa sitä, että työpaikalle. kasvu merkitsee jonkinlaista uusi työ pitää saada laissa Kun työ ja elämä sekoit- kolmannen sektorin vallan- säädellyksi. Kirjoittajat myön- tuvat, kamppaillaan elämästä kumousta. Se tapahtuu vain tävät tarkoituksen hyväksi, ja elämän laadusta eikä nostamalla matalan tuotta- mutta vastustavat ajatusta, työstä ja sen jatkuvuudesta. vuuden työn hintaa. Tämä sillä tällöin aineeton aivotyö Kun nykyaikainen työelämä tarkoittaa järjestelmiä, jotka alistettaisiin valmiille tavoit- panee koko elämän töihin, pakottavat kehittämään tästä teille ja tulosvaatimuksille. ainoa kohtuullinen korvaus on työvoimavaltaisesta tuotan- Sellainen on innovoinnista korvaus elämästä. nosta älyyn ja älyteknologi- kaukana. Ansiokkaasti työuupu- Sosiaalivakuutus

14 n TEKSTI Tutkimusprofessori Katri Hellsten ja tutkimusassistentti Merja Komu, Kela Suomi kuuluu korkean luottamustason maihin Luotettavien listalla poliisi kärjessä, Kela neljäntenä Piirros Juho Juntunen n Luottamuksen käsite on viime vuosina noussut sosiaalisen pääoman käsitteen vanavedessä yhteiskuntatieteilijöiden keskustelun ja analyysin kohteeksi. Aluksi oltiin kiinnostuneita (horisontaalisesta) luottamuksesta muihin ihmisiin yhtenä sosiaalisen pääoman osatekijänä. Sittemmin sen rinnalle on noussut vertikaalisen luottamuksen käsite, luottamus järjestelmiin instituutioihin ja organisaatioihin. Rothsteinin (2004,108) mukaan ihmisten välisen luottamuksen syntyyn vaikuttaa se miten julkiset instituutiot ja erityisesti politiikkaa toimeenpanevat, hallinnolliset instituutiot toimivat. (myös Halvorsen 2005.) Wil Arts ja Loek Halman (2004, 40 41) ovat eurooppalaisen arvotutkimuksen (European Values Survey) aineistojen pohjalta vertailleet luottamuksen tasoa Euroopan eri maissa vuosina ja Luottamusta muihin ihmisiin on mitattu kysymyksellä: Tuntuuko Teistä yleisesti ottaen siltä, että useimpiin ihmisiin voi luottaa, vai että koskaan ei voi olla liian varovainen. Luottamus muihin ihmisiin ei kaiken kaikkiaan ole Euroopassa kovin vahva. Kuitenkin Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Suomi poikkeavat tästä yleistrendistä. Ne ovat korkean luottamustason maita. Noin 60 prosenttia kunkin maan väestöstä uskoi, että useimpiin ihmisiin voi luottaa ja luottamus näytti lievästi lisääntyneen luvun lopulla Pohjoismaissa ja Hollannissa. World Values Survey (WVS) on laaja kansainvälinen tutkimus ihmisten asenteista, arvoista ja uskomuksista, jota on tehty vuodesta Suomen aineiston on kerännyt TNS Gallup Oy (ent. Suomen Gallup Oy) ja viimeisin aineiston keruu tehtiin alkusyksystä Otoksessa oli kaikkiaan 1016 henkilöä. Haastattelulomakkeessa on myös kysytty luottamuksesta muihin ihmisiin. Vuonna 2000 suomalaisista 58 % oli sitä mieltä, että useimpiin ihmisiin voi luottaa ja vuonna 2005 samaa mieltä oli 59 %. Naiset ja miehet eroavat merkittävästi luottamuksessa toisiin ihmisiin, samoin eri ikäryhmiin kuuluvat. Vuonna 2005 naisista 63 % ja miehistä 55 % vastasi, että useimpiin ihmisiin voi luottaa. Ikäryhmistä keskimääräistä luottavaisempia ovat vuotiaat, ja vähiten muihin ihmisiin luottavat yli 65-vuotiaat. Alueellisesti luottamus ihmisiin on vähäisintä Etelä-Suomessa ja vahvinta Länsi-Suomessa (65 %). Luottamus muihin lisääntyy selvästi koulutustason kohoamisen myötä. Vähän koulutusta saaneista vajaa puolet on sitä mieltä, että useimpiin voi luottaa. Myös eri elämäntilanteessa olevien välillä on merkittäviä eroja. Luottamus instituutioihin lisääntynyt Suomessa Luottamuksessa yhteiskunnallisiin instituutioihin ei Artsin ja Halmanin tekemän maavertailun mukaan löytynyt yhtä selkeää mallia kuin luottamuksessa muihin ihmisiin. Tanska, Islanti, Suomi sekä Malta ja Irlanti muodostavat kuitenkin klusterin, missä luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on suurin. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on Euroopassa 12 Sosiaalivakuutus

15 yleensä pysynyt tasaisena tai poliisiin, puolustusvoimiin, jon sosiaaliturvajärjestelmään nmukaisuus.(rothstein 2004, lisääntynyt lukuun ottamatta tuomioistuimiin ja kirkkoon luottaa 77 % suomalaisista ) l Irlantia ja Pohjois-Irlantia.(Arts latautuivat samalle faktorille. Luottamus on vuodesta 2000 ja Halman 2004, ) Sitä voisi luonnehtia ehkä vahvistunut kuudella prosent- KIRJALLISUUS: Vuoden 2005 World Va- järjestykseen liittyvän turvalli- tiyksiköllä. Ikäryhmistä 18 Arts, Wil & Halman, Loek (2004) lues Surveyn mukaan suoma- suuden ulottuvuudeksi. 24-vuotiaat luottavat eniten European value changes in laiset luottavat eniten polii- Luottamus Kelaan, sosiaaliturvajärjestelmään the second age of modernity. siin. Erittäin paljon tai melko sosiaaliturvajärjestelmään ja (82 %) ja toisaalta Pohjois- Julkaisussa Arts, Wil & Halman, paljon poliisiin luottavia on julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa luotetaan vahvasti Loek (ed.) European Values at the 92 % suomalaisista. Toiseksi muodostaa oman ulottuvuu- (85 %). Turn of the Millenium. Leiden: eniten luotetaan puolustusvoimiin. Kolmanneksi eniten suomalaiset luottavat tensa, sosiaalisen turvallisuuden tai hyvinvointi faktorin. Kelan julkisuuskuvaa koske- Luottamus on olennainen hyväksyttävyyden perusta Koninklijke Brill NV. Halvorsen, Knut (2005) Legitimacy of Welfare States in Transitions tuomioistuimiin ja neljänneksi vassa kyselyssä on ollut väit- from homogeneity to Multicultu- eniten Kelaan (79 %). Kirkko tämä On yhteiskunnan tur- Modernissa hyvinvointival- rality: A Matter of Trust? Paper sekä hyväntekeväisyys- ja hu- vaverkko, jota ilman ihmiset tiossa luottamus hallinnollisiin presented for the Espanet 2005 manitaariset järjestöt jäävät joutuisivat heitteille. Vuonna instituutioihin on Bo Roths- Conference, University of Fri- selvästi jälkeen luottamukses vastaajista 87 prosenttia teinin mukaan olennainen bourg, Switzerland, September ta Kelaan. katsoi, että luonnehdinta sopi yhteiskunnallisen järjestelmän 22 24, Luottamus lähes kaikkiin kuvaamaan Kelaa hyvin tai hyväksyttävyydelle. Ensinnä- Rothstein, Bo (2005) Social Traps yhteiskunnallisiin instituu- melko hyvin. Kolmea muuta kin näiden toiminnoilla on rat- and the Problem of Trust. Cam- tioihin näyttää Suomessa ulottuvuutta voi luonnehtia kaiseva merkitys kansalaisten bridge: Cambridge University lisääntyneen vuodesta 2000, poliittishallinnolliseksi (luot- hyvinvoinnille. Jos laitosten Press jolloin edellinen WVS-aineisto tamus eduskuntaan, hallituk- edustajat toimivat epäeetti- kerättiin. Kela ei ollut mukana seen, poliittisiin puolueisiin, sesti ja/tai epäpätevästi, voi vuonna 2000 luottamusta virkamieskuntaan), järjestölli- tapahtua asioita, jotka ovat koskevassa kysymyssarjassa. seksi ja mediaulottuvuudeksi. välittömästi ja vakavasti epä- Gallupin tekemissä Kelan julkisuuskuvaa koskevissa kyselyissä vuosina 2000, 2002 Keski-ikäiset luottavat Kelaan muita vähemmän miellyttäviä yksilölle. Toiseksi useimmissa yhteiskunnissa väestö on usein tekemisissä ja 2003 oli väite Luotettava demokratian hallinnollis- ja toimintavarma kansalaisten Ei ole yllätys, että yli 65-vuo- ten instituutioiden kanssa, palvelija. Vuonna 2000 vas- tiailla on vahvin luottamus useammin kuin esimerkiksi taajista 73 % oli sitä mieltä, (84 %) Kelaan. Muutoin edustuksellisten laitosten että väite sopii hyvin tai ikäryhmien välillä ei ole suuria kanssa. Tämä koskee erityi- melko hyvin kuvaamaan Ke- eroja, paitsi että vuo- sesti laajoja hyvinvointival- laa. Vastaava osuus oli 82 % tiaiden ryhmässä luottamus tioita. Kansalaisten suorilla vuonna Julkisuuskuva- on keskimääräistä vähäisem- kokemuksilla siitä, kuinka kyselyn ja arvotutkimuksen pää. Eri elämäntilanteessa heitä on kohdeltu julkispalve- aineistot eivät kuitenkaan ole olevista opiskelijoilla on lulaitoksissa, on huomattava täysin vertailukelpoisia. eniten luottamusta. Suurim- vaikutus heidän poliittisiin Neljä eniten suomalai- mat erot luottamuksessa ovat näkemyksiinsä ja ideologisiin sissa luottamusta herättävää alueellisia. Luottamus Kelaan suuntautumisiinsa. Hallinnol- yhteiskunnallista instituutiota on vahvinta Itä-Suomessa listen laitosten tehtävä on näyttäisivät olevan tekemi- (88 %) ja Pohjois-Suomessa kansalaisten demokraattisten sissä turvallisuuden tuottami- (90 %). ja sosiaalisten oikeuksien toi- sen kanssa. Faktorianalyysi Kysymyspatterissa meenpano. Tärkein ominai- kysymyksistä, jotka mittaavat kysyttiin myös luottamusta suus, joka tekee ne luotetta- luottamusta instituutioihin sosiaaliturvajärjestelmään. vaksi, on puolueettomuus ja tuotti viisi faktoria. Luottamus Erittäin paljon tai melko pal- menettelytavallinen oikeude Sosiaalivakuutus

16 uutisia Kelan etuuksista Lääkekorvaus suoraan lääkkeen hinnasta n Vuoden 2006 alusta alkaen lääkekorvaus on laskettu prosentteina suoraan lääkkeen hinnasta. Ostokertakohtaiset kiinteät omavastuut poistuivat. Lääkekorvauksia maksetaan edelleen kolmessa eri korvausryhmässä: peruskorvaus, alempi erityiskorvaus ja ylempi erityiskorvaus. Vuoden alusta alkaen peruskorvaus on 42 prosenttia lääkkeen hinnasta. Esimerkiksi 20 euron hintainen peruskorvattava lääke maksaa nyt potilaalle 11,60 euroa. Potilaan saama lääkekorvaus nousee näin 5 eurosta 8,40 euroon. Vuoden alusta alkaen alempi erityiskorvaus on 72 prosenttia. Sairauksia, jotka kuuluvat tähän alempaan erityiskorvausryhmään ovat mm. astma sekä krooninen verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Vuoden alusta alkaen ylempi erityiskorvaus on 100 prosenttia 3 euron lääkekohtaisen omavastuun ylittävältä osalta. Lääkekohtainen omavastuuosuus peritään samalla kertaa ostetusta, enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta valmistemäärästä. Ylempään erityiskorvausryhmään kuuluvat mm. diabetes, epilepsia, syöpäsairaudet sekä vaikeat mielenterveyden häiriöt. Lisäkorvaukseen omavastuu Asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen, jos lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät 616,72 euroa vuonna Lisäkorvaus on 100 prosenttia lääkekohtaisen 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta. Lääkekohtainen omavastuuosuus peritään jokaisesta lääkkeestä, josta maksetaan lisäkorvausta. Se peritään samalla kertaa ostetusta, enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta valmistemäärästä. Vuonna 2005 lääkekustannusten vuotuinen omavastuu oli 606,95 euroa. Viime vuonna maksetuista lääkekustannusten omavastuista voi hakea lisäkorvausta vielä kesäkuun 2006 loppuun saakka. Lääkeannosjakelun korvausta kokeillaan tarkistettu. Korvaus on 42 % annosjakelupalkkiosta. Jos yhden viikon hoitoaikaa vastaavien lääkkeiden jakelusta perittävä palkkio on suurempi kuin 2 euroa, korvaus suoritetaan 2 euron suuruisen palkkion määrästä. l Yrittäjien sairauspäivärahaan parannuksia huhtikuussa n Yrittäjien eläkelain (YEL) mukaan vakuutetuille yrittäjille korvataan osa sairauspäivärahan omavastuuajasta huhtikuun alusta alkaen. Säännöstä sovelletaan takautuvasti 1. päivästä tammikuuta 2006 lukien. Yrittäjän oikeus sairauspäivärahaan alkaa, kun hakijan työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Yrittäjän sairauspäiväraha määritellään YEL-vakuutuksen mukaisen työtulon perusteella. Omavastuuajan jälkeen päivärahassa huomioidaan YEL-vakuutuksen mukaisen työtulon lisäksi myös muut mahdolliset työtulot. Muutos ei koske maatalousyrittäjiä. joiden toimeentulo on jo aikaisemmin turvattu ns. mela-päivärahalla. l Työterveyshuoltoon yhtenäinen korvaustaso n Ehkäisevän työterveyshuollon kustannusten korvauksissa on otettu käyttöön yhtenäinen 60 prosentin korvaustaso. Se koskee sekä työnantajia, jotka ovat järjestäneet ehkäisevän työterveyshuollon palveluksessaan oleville työntekijöille, että maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia yrittäjiä, jotka ovat järjestäneet itselleen ehkäisevän työterveyshuollon. Korvaustason muutos koskee yrittäjille tai sen jälkeen aiheutuvia kustannuksia. Työnantajilla muutos koskee tilikautta, joka alkaa tai sen jälkeen, ja tilikautta, joka on alkanut vuonna 2005 ja josta yli puolet sijoittuu vuoden 2006 puolelle. Vuoden 2006 alusta alkaen yrittäjällä on ollut oikeus saada korvausta myös sairaanhoitopalvelujen kustannuksista, jos hän on tehnyt sopimuksen myös ehkäisevän työterveyshuollon järjestämisestä. Korvauksen piiriin kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Sairaanhoidon kustannusten korvaustaso on sekä yrittäjillä että työnantajilla 50 prosenttia tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. l Tänä vuonna aloitetaan kolmivuotinen kokeilu, jossa yli 75-vuotiaalle henkilölle korvataan osa apteekin perimästä annosjakelupalkkiosta. Korvauksen edellytyksenä on, että asiakas käyttää vähintään kuutta korvattavaa lääkettä ja asiakkaan lääkitys on 14 Sosiaalivakuutus

17 Enimmäisasumismenoihin korotus n Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja on korotettu kautta maan 0,25 eurolla neliötä kohden kuukaudessa. Tämä vastaa asumistuen saajien keskimääräistä vuokrien nousua. Myös vesimaksuja sekä omakotitalojen muita hoitokuluja on korotettu keskimääräistä kustannusten nousua vastaavasti. Enimmäisasumismenojen korotukset otetaan huomioon asumistukien vuositarkistuksissa tai olosuhteiden muutosten vuoksi tehtävissä välitarkistuksissa vuonna l Kuva Hilkka Pietiläinen Indeksikorotus kansaneläkkeisiin ja vammaisetuuksiin n Kansaneläkkeisiin, perhe-eläkkeisiin, rintamalisiin, vammaisetuuksiin, sotilasavustukseen, maahanmuuttajan erityistukeen, pitkäaikaistyöttömän eläketukeen ja eläkkeensaajien asumistuen rajoihin tuli vuoden alusta vajaan 1,1 prosentin indeksikorotus. Eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärää korottiin paikkakunnasta riippuen 0,20 0,29 euroa neliömetriä kohti kuukaudessa vuoden alusta alkaen. Lämmitys- ja vesinormit säilyvät ennallaan. Omakotitalojen kunnossapitokustannukset korottuivat 34,73 euroon kuukaudessa. Täysi kansaneläke on nyt yksinäisellä henkilöllä I kuntaryhmässä 510,80 euroa ja II kuntaryhmässä 489,85 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien hoitotuki nousi 52,55 euroon, korotettu hoitotuki 130,83 euroon ja erityishoitotuki 261,64 euroon kuukaudessa. Lapsen hoitotuki ja vammaistuki nousivat 78,46 euroon kuukaudessa. Lapsen korotettu hoitotuki ja korotettu vammaistuki nousivat 183,09 euroon kuukaudessa. Lapsen erityishoitotuki ja erityisvammaistuki nousivat 340,03 euroon kuukaudessa. l Kansaneläkkeen tasokorotus syksyllä n Kansaneläkkeet nousevat syyskuun 2006 alkaen 5 eurolla kuukaudessa. Korotus hyödyttää sekä pelkkää kansaneläkettä saavia että myös niitä, jotka saavat lisäksi pientä työeläkettä. Korotus nostaa myös muita kansaneläkkeen tasoon sidottuja etuuksia, joita ovat leskeneläkkeet, ylimääräiset rintamalisät, sotilasavustukset, maahanmuuttajien erityistuet sekä pitkäaikaisesti työttömien eläketuet ja lisäksi maatalousyrittäjien luopumistuet ja sukupolvenvaihdoseläkkeet. l Sosiaalivakuutus

18 uutiset Kuva Hilkka Pietiläinen Työttömyysturvaan korotus n Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat vuoden alusta 23,24 eurosta 23,50 euroon päivässä, mikä merkitsee noin 5,59 euron korotusta kuukaudessa. Korotukset koskevat myös Kelan maksamaa koulutustukea, vuorottelukorvausta ja koulutuspäivärahaa. Myös työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahan lapsikorotukset nousivat. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 4,45 euroa, kahdesta 6,54 euroa ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 8,43 euroa. Soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa osa-aikaista tai sivutyötä tekeville edelleen vuoden 2007 loppuun saakka, vaikka 36 kuukauden enimmäismaksuaika täyttyisi. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei enää vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Jos siis esimerkiksi äiti hoitaa lapsia kotona ja saa lasten kotihoidon tukea ja lisäksi vanhempainpäivärahaa, ei kotihoidon tuki enää vähennä isän työttömyysetuutta. Myös koulutuspäivärahan saamisen erityisedellytyksiä on muutettu siten, että koulutuspäivärahan saannin edellyttämä työttömyysaika lyhennetty 65 työttömyyspäivää vastaavaksi. Tätä edellytystä ei sovelleta hakijaan, jonka aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Koulutuspäivärahan saamisen työssäoloaikaedellytystä on muutettu lisäksi siten, että sitä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös työhön rinnastettavia aikoja, kuten perhevapaaaikoja. Koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan yhteistä enimmäiskestoa on muutettu siten, että se olisi enintään 565 päivää. Koulutuspäivärahan enimmäiskesto on pysynyt ennallaan 500 päivässä. l Työttömille päihdekuntoutujille oikeus kuntoutusrahaan n Työttömät ovat saaneet vuoden alusta alkaen oikeuden kuntoutusrahaan päihdehuoltolain mukaisen yksilökuntoutuksen ajalta. Päihdekuntoutusrahaa koskeva päätös voidaan tehdä aluksi enintään kolmen kuukauden eli 75 arkipäivän ajaksi. Kuntoutusrahan myöntämisen kannalta riittävänä pidetään sitä, että kuntoutuspäätös on tehty päihdehuoltolain perusteella ja että kuntoutus perustuu sosiaali-huoltolain perusteella laadittuun huoltosuunnitelmaan tai päihdehuoltolain perusteella laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Lisäksi edellytetään, että kuntoutus annetaan Kelan hyväksymässä laitoksessa, joka täyttää sille asetetut edellytykset. l Pitkäaikaistyöttömän asumistuki n Asumistukilaki muuttuu maaliskuun 2006 alkaen siten, että pitkäaikaistyöttömän työllistyessä tuen tarkistamisajankohtaa siirretään kolmella kuukaudella. Nyt tuki lakkautetaan tai se pienenee heti ensimmäisen kokonaisen työssäolokuukauden alusta lukien. Asumistuen tarkistuksen muutos koskee niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Silloin tulojen noususta johtuvaa asumistuen tarkistusta ei tehdä heti, vaan vasta kolmen kuukauden kuluttua työllistymisestä. Uudistuksella pyritään edistämään pitkäaikaistyöttömän sijoittumista ja sen arvioidaan koskevan noin tuensaajaa. l 16 Sosiaalivakuutus

19 luettavaa Käsikirja tietosuojasta sosiaali- ja terveydenhuollossa n Asiakirjajulkisuus ja tietosuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa on perusteos, joka antaa vastaukset käsikirjana sosiaali- ja terveydenhuollossa päivittäin esiin tuleviin asiakirjajulkisuutta, salassapitoa ja tietosuojaa koskeviin kysymyksiin. Teoksessa selvitetään asiakirjajulkisuuden ja tietosuojan käsitteet ja niiden taustalla oleva kansallinen ja kansainvälinen säännöstö. Asiakirjojen laadintaa, käsittelemistä, säilyttämistä ja luovuttamista sekä muutoksenhakua koskevia normeja käsitellään perusteellisesti. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaa koskevat säännökset sekä erityiskysymyksenä muun muassa sähköisiä asiakirjajärjestelmien tietosuojakysymykset huomioidaan teoksessa. Myös salassapitoa koskevia säännöksiä sivutaan. Irma Pahlman (toim.), Heta Gylling, Ilpo Paaso, Maija Kleemola, Arja Myllynpää, Riitta-Maija Jouttimäki: Asiakirjajulkisuus ja tietosuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sarja: Edilex libri. Edita Publishing Oy sivua, nid. ISBN: Hinta: 62 euroa Maahanmuuton katselmus n Kirja Olemme muuttaneet on maahanmuuton katselmus monelta suunnalta katsottuna. Suomen väestökysymyksestä ja maahanmuutosta kirjoittaa Ismo Söderling, monikulttuurisista avioliitoista ja arjen elämästä Elli Heikkilä, maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvoinnin edellytyksistä Anne Alitolppa-Niitamo, työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista maahanmuuttajista ja kokemuksista kotouttamistoiminnasta Anna Mikkonen ja maan vaihtumisesta ja roolien muuttumisesta Anita Novitsky. Kirjassa on monia muitakin kirjoittajia, joilla on kokemusta ja asiantuntemusta maahanmuutosta. Anne Alitolppa-Niitamo, Ismo Söderling ja Stina Fågel (toim.): Olemme muuttaneet. Näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos ja Kotipuu ISBN Hinta 20 euroa+postikulut. Apua ihon ongelmiin n Kirja Iho ystäväksi sisältää tietoa ihon rakenteesta ja toiminnasta, ihotyypeistä sekä valon, ravinnon, stressin ja ikääntymisen vaikutuksista ihoon. Kirjassa käsitellään yleisimpiä iho-ongelmia, kuten aknea, atopiaa ja proriasista, erilaisia allergisia reaktioita sekä hiuspohjan ongelmia, kuten hiustenlähtöä. Kirja kertoo näiden ongelmien yleisyydestä, oireista, ja erilaisista hoitokeinoista. Kirja on tarkoitettu iho-ongelmista kärsiville, terveydenhoidon ja kuntoutuksen ammattilaisille sekä alan potilasyhdistysten kuntoutuskurssien käyttöön. Riitta Vaara: Iho ystäväksi apua ihon ongelmiin. Edita Publishing Oy sivua. ISBN Hinta 40 euroa. Opas naisille sydämen terveydestä n Suomen Sydänliiton Naisen Sydän -ohjelman tavoitteena on ehkäistä naisten sairastumista valtimotauteihin ja vähentää terveyden ja hoidon eriarvoisuutta. Ohjelma herättää suomalaiset naiset, terveyden ammattilaiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat tiedostamaan naisen valtimotautien erityispiirteet, tarjoaa tietoa ja kannustaa naisia tekemään sydämensä terveydestä henkilökohtaisen asian. Opas Nainen ja valtimotaudit auttaa naista pitämään huolta sydämensä terveydestä. Opas on 34-sivuinen tietopaketti naisen sydänterveyteen vaikuttavista asioista. Se sisältää tarkat selvitykset naisen valtimotaudeista ja niiden erityispiirteistä, sekä riskitekijöistä, joihin nainen voi elintavoillaan vaikuttaa. Opasta voi tilata Suomen Sydänliitosta Toinen tieto haastaa virallista tietoa n Stakesin kustantama Toinen tieto on Sakari Hännisen, Jouko Karjalaisen ja Tuukka Lahden toimittama teos, joka kertoo totutusta poikkeavista tiedontuotannon menetelmistä. Eri alojen asiantuntijat pohtivat virallisesta tiedosta poikkeavan tiedon ilmenemismuotoja ja huono-osaisuutta. Toisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, joka on mahdollisimman yksityiskohtaista, kokemuksellista, paikantunutta, ihmettelevää, paljastavaa ja pohdiskelevaa. Yhteiskuntien hallinta sen sijaan nojaa pitkälti viralliseen tietoon. Se katsoo kohteitaan useimmiten kaukaa, etäisyyden päästä sekä pyrkii asioiden ja ihmisten hallittavuuden lisäämiseen. Toinen tieto haastaa ja kiistauttaa virallista tietoa. Kirjassa pohditaan totutuista menetelmistä poikkeavia tiedontuotannon mahdollisuuksia. Eri artikkeleissa tarkastellaan muun muassa virallista tietoa haastavia yhteiskuntatieteen teoriaperinteitä, mikrohistoriaa ja taidetta. Kirjan toinen läpäisevä teema on huono-osaisuus. Kirjassa kommentoidaan ajankohtaisia huono-osaisuusilmiöitä ja esitellään niitä lähelle meneviä tutkimusmenetelmiä. Kaikki kirjan artikkelit käsittelevät tavalla tai toisella jotakin toisen tiedon tyypeistä: täsmätietoa, hiljaista tietoa, vastatietoa tai heikkoa tietoa. Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen ja Tuukka Lahti (toim.): Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Stakes ISBN Hinta 29 euroa. Sosiaalivakuutus

20 Yhteisvastuu on kadonnut Riskistä tuli myönteinen 18 Sosiaalivakuutus

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Rekisteriseloste Etuusrekisteri. Kansaneläkelaitos 15.9.2011. 1 Rekisterinpitäjä Nimi Kansaneläkelaitos (Kela)

Rekisteriseloste Etuusrekisteri. Kansaneläkelaitos 15.9.2011. 1 Rekisterinpitäjä Nimi Kansaneläkelaitos (Kela) Kansaneläkelaitos Rekisteriseloste 1 Rekisterinpitäjä Nimi Kansaneläkelaitos (Kela) 15.9.2011 Postiosoite Postinumero Puhelin PL 450 00101 HELSINKI 020 634 11 Käyntiosoite Nordenskiöldinkatu 12, 00250

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb)

POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb) POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb) TERVEYDENHUOLTO Maksut: - sairaalan hoitopäivämaksu 26 /vrk; poliklinikkamaksu 22 - sarjahoitomaksu 6 / käynti - max 45 kertaa - sakkomaksu 27 - maksukatto

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri I Västra Nylands försäkringsdistrikt. Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011

Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri I Västra Nylands försäkringsdistrikt. Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011 Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011 Kelan kortit Kela-kortti on Kelan asiakaskortti. Se voi olla kuvaton tai kuvallinen. Kuvallisia kortteja ei enää myönnetä. Kuvaton kortti annetaan

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 133/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti Lisätietoja: 06.05.2009 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti vuonna 2008 Vuosina 2001 2007 sekä kansaneläkkeensaajien lukumäärä,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksissa tukena

Elämässä mukana muutoksissa tukena Elämässä mukana muutoksissa tukena Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Suomen Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6)

Suomen Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6) Apteekkariliitto 01.07.2010 1 (6) LÄÄKEVALMISTEIDEN TIEDOSTON (SALVIA.txt) MERKINNÄT Yleistä Tiedoston nimi on Salvia.txt. Merkistö on Unicode. Hintakenttien tiedot välitetään ilman desimaalierotinta.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta 1 (10) Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004)

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Taskutilasto 2015 2015

Taskutilasto 2015 2015 Taskutilasto 2015 taskutilasto 2015 Yleistä 1 Eläkkeet 7 Vammaisetuudet ja -palvelut 12 Sairausvakuutus 13 Kuntoutus 20 Työttömyysturva 21 Lapsiperheet 24 Asumistuet 29 Opiskelu 31 Sotilasavustus 34 Asioinnit

Lisätiedot

Taskutilasto 2014 2014

Taskutilasto 2014 2014 Taskutilasto 2014 taskutilasto 2014 Yleistä 1 Eläkkeet 6 Vammaisetuudet ja -palvelut 11 Sairausvakuutus 12 Kuntoutus 18 Työttömyysturva 19 Lapsiperheet 22 Asumistuet 26 Opiskelu 28 Sotilasavustus 30 Asioinnit

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot