Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Transkriptio

1 Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti

2 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista yleistä Luontodirektiivi Artikla 17 raportointi; erityisesti lajien raportointi Riistanisäkkäiden raportointi Lintudirektiivi Artikla 12 raportointi 2

3 Kansainväliset tavoitteet Rion biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus > jäsenmaiden tavoitteena pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Strategic Plan for Biodiversity and the Aichi Targets 3

4 Euroopan Unionin biodiversiteettistrategia EU on päivittänyt omaa strategiaansa ja toimintasuunnitelmaansa kansainvälisten tavoitteiden mukaisesti; päätavoitteena vuoteen 2020 mennessä: Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Lintu- ja luontodirektiivin toimeenpanoa koskeva tavoite 1: Suojelutasoltaan suotuisia tai suojelutasoaan nostaneita luontodirektiivin lajeja tulee olla 50 % enemmän ja luontotyyppejä 100 % enemmän Turvattuina tai tilaansa parantaneita lintudirektiivin lajeja tulee olla 50 % enemmän 4

5 EU:n lintu- ja luontodirektiivien merkitys Lintu- ja luontodirektiivit ovat yksi keskeisistä EU:n välineitä bd-strategian toteuttamisessa Raportointien avulla seurataan EU:n strategian toteutumista ja ympäristöpolitiikan onnistumista Lintu- ja luontodirektiivien tavoitteisiin, toimeenpanoon sekä raportointiin kytkeytyvät läheisesti EU:n vesipuitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi Luontodirektiivin artikla 17 mukainen raportointi 6 v välein ; direktiivin toimeenpano ; lajien ja luontotyyppien suojelutaso ; kuten ed. + Natura-verkoston arviointi Lintudirektiivin artikla 12 mukainen raportointi uudistettu; 1. lajikohtainen raportti

6 Luontodirektiivi Tavoitteena yhteisölle tärkeiden lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso 6

7 Luontodirektiivin liitteet Yhteisölle tärkeät lajit ja luontotyypit on lueteltu direktiivin liitteissä. Jäsenmaat ovat voineet saada liitteisiin poikkeamia = liitteen edellyttämiä suojelutoimia ei tarvitse toteuttaa Poikkeama ei anna vapautusta direktiivin yleisistä suojelutason tavoitteista tai raportoinnista Luontodirektiivin Sisältö Suomessa Suojelukeino liite Liite I 69 luontotyyppiä Natura alueet Liite II n. 100 lajia* Natura alueet Liite IV n. 80 lajia tiukan suojelun järjestelmä Liite V 21 lajia/taksonia hyödyntämisen sääntely *) poikkeaman saaneet lajit mukana 7

8 Suojelutason osatekijät lajeilla Suojelutason osatekijät Levinneisyysalue Lajin elinympäristö Määrä ja laatu Suojelutason kokonaisarvio Populaatio Populaatiokoko ja -rakenne Tulevaisuuden ennuste Suojelutaso on suotuisa kun: a) kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana ja b) lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa tulevaisuudessa ja c) lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja elinympäristö 8

9 Johtopäätökset suojelutasosta LEV POP HAB TUL FV U1 U2 U2 FV Suojelutason kokonaisarvio Koodi FV U1 U2 XX Suojelutason tila Suotuisa Epäsuotuisa, riittämätön Epäsuotuisa, huono Ei tiedossa XX 9

10 Lajien suojelutason arviointi ja raportointi Lajin yleistiedot Kartat esiintymisestä ja levinneisyydestä Suojelutason osatekijöiden arviointi: levinneisyys, populaatio, elinympäristö, tulevaisuuden ennuste nykytila ja trendit Paineet ja uhat Johtopäätökset suojelutasosta Natura-alueiden tiedot ja toteutetut suojelutoimet (liitteen II lajit, joille perustettu N2000-alueita) Raportointikausi Raportti jätettävä EU:lle mennessä 10

11 Suomen 2013 raportointi Rupilisko, kuva Ville Vuorio; vesisiippa, kuva Eeva-Maria Kyheröinen; lettorikko, kuva Mia Vuomajoki 11

12 Raportoinnin alueet; LAJIT Kansallinen taso (kartat) Esiintymäkartta Edellytetään 10 km x 10 km ruutujen käyttöä Ruudut EU-koordinaatistossa Levinneisyyskartta Luonnonmaantieteellinen taso Suomessa kaksi luonnonmaantieteellistä aluetta: alpiininen ja boreaalinen sekä lisäksi Itämeri. Ne raportoidaan erikseen Natura-alueet Koskee liitteen II lajeja, joille alueita on perustettu Lajin populaatiokoko ja trendi Suojelutoimet 12

13 EU-raportoinneilla ohjausryhmä Organisaatioiden yhteistyöstä ja muista käytännön asioista on sovittu Luontodirektiivin ja lintudirektiivin mukaisia raportointeja edistävässä työryhmässä = ohjausryhmä Ympäristöministeriön asettama työryhmä (pj. YM:stä) Mukana olevat organisaatiot: Ahvenanmaan maakuntahallitus, Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Ympäristöministeriö Metsäjänis, kuva: Riku Lumiaro 13

14 Raportointi on organisaatioiden yhteistyötä Raportointivastuut on jaettu lajeittain ja luontotyypeittäin eri organisaatioihin ja niissä työskenteleville asiantuntijoille Vastuullinen organisaatio Luontotyyppejä (henkilöitä) Lajeja (henkilöitä) Metsähallitus 17 (5) 21 (5) SYKE (LK) 26 (3) 79 (5) SYKE (MK) 4 (1) - SYKE (VK) 8 (1) - Varsinais-Suomen ELY-keskus 13 (1) - RKTL - 23 (12) LTKM - 12 (1) Muita raportointiin osallistuvia organisaatioita o o o GTK METLA ELY-keskukset Päävastuuhenkilöiden lisäksi työhön osallistuu useita muita lajien ja luontotyyppien asiantuntijoita ÅL 1 (1) 3 (1) YHTEENSÄ 69 (11) 138 (24) 14

15 Luontodirektiiviraportoinnin eteneminen Tekninen tuki SYKEstä (ohjeet, työkalut jne.) Päävastuuhenkilö kokoaa tiedot, arvioi ja tallentaa raportin IX/2012-III/2013 Lajiraportti esitellään arviointiraadille (avoin asiantuntijoille) II-IV Raportointitiedostot kootaan SYKEssä yhteen tietokantaan IV-V Seminaari tuloksista Raportti luovutetaan YM:öön V EUministerivaliokunta hyväksyy Suomen raportin VI Osallistuvat asiantuntijat (kommentointi, tietojen luovutus ym. Raportti lähetetään EU:lle viimeistään

16 Luontodirektiivin riistanisäkkäät Laji Liite II Liite IV Liite V ALP BOR MBAL susi Canis lupus ex X X 1 1 ahma Gulo gulo X 1 1 ilves Lynx lynx ex X 1 1 karhu Ursus arctos ex X 1 1 euroopanmajava Castor fiber ex ex X 1 harmaahylje Halichoerus grypus X X 1 itämerennorppa Phoca hispida X X 1 botnica metsäjänis Lepus timidus X 1 1 saukko Lutra lutra X X 1 1 näätä Martes martes X 1 1 hilleri Mustela putorius X 1 metsäpeura Rangifer tarandus fennicus X 1 ex = Suomella poikkeama; ALP= alpiininen alue; BOR=boreaalinen alue; MBAL= Itämeri 16

17 Riistanisäkkäät ja Natura verkosto Liitteen II mukaisia Natura 2000 alueita on perustettu ahmalle, harmaahylkeelle, itämerennorpalle, saukolle ja metsäpeuralle. Natura-alueista on myös raportoitava. Suomella on liitteessä poikkeama sudelle, karhulle, ilvekselle ja euroopanmajavalle eli niille ei alueita ole tarvinnut perustaa eikä alueiden vaikutuksista raportoida. Saukko, kuva: Petri Ahlroth. Ahma, kuva: Arie de Knijff. Hallit ja karhu, kuva: Antti Below 17

18 Riistanisäkkäiden suojelutason raportointi 2007; SUOMI Boreaalinen alue Alpiininen alue L P H T KA L P H T KA Canis lupus susi FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Castor fiber FV euroopanmajava FV FV FV FV Gulo gulo ahma FV U1+ FV U1+ U1+ FV FV FV FV FV Halichoerus grypus harmaahylje FV FV FV FV FV Lepus timidus metsäjänis FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Lutra lutra saukko FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Lynx lynx ilves FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Martes martes näätä FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Mustela putorius hilleri FV XX XX XX XX Pusa hispida botnica itämerennorppa FV U1+ FV U1+ U1+ Rangifer tarandus metsäpeura FV FV FV FV FV fennicus Ursus arctos karhu FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV L= levinneisyys, P= populaatio, H= elinympäristö, T= tulevaisuuden ennuste, KA= kokonaisarvio 18

19 Riistanisäkkäiden suojelutason arviointi 2007: Boreaalinen alue Suomi Ruotsi Viro Latvia Liettua L P H T KA L P H T KA L P H T KA L P H T KA L P H T KA Susi FV FV FV FV FV XX XX FV XX XX FV FV FV FV FV FV FV FV XX FV FV FV FV FV FV Ahma FV U1+ FV U1+ U1+ XX XX FV XX XX Ilves FV FV FV FV FV XX XX FV XX XX FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV U1 FV U2 U2 Karhu FV FV FV FV FV XX XX FV XX XX FV FV FV FV FV U1+ U2+ FV XX U2+ Euroopanmajava FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Harmaahylje FV FV FV FV FV FV U2+ U1+ U1+ U2+ FV FV FV U1 U1 FV FV XX XX XX Itämerennorppa FV U1+ FV U1+ U1+ U2 U2+ U1 U2+ U2 U1- U1 U1 U1 U1 FV U1 XX XX U1- Metsäjänis FV FV FV FV FV FV U2- FV U1 U2- FV FV FV FV FV FV FV FV XX FV FV FV FV FV FV Saukko FV FV FV FV FV U2+ U2+ U1+ U1+ U2+ FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Näätä FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Hilleri FV XX XX XX XX FV FV FV XX FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV FV Metsäpeura FV FV FV FV FV L= levinneisyys, P= populaatio, H= elinympäristö, T= tulevaisuuden ennuste, KA= kokonaisarvio 19

20 Boreaalisen alueen suojelutaso 2007; Suomen kaikki luontodirektiivin lajit XX 13 % U2 10 % FV 38 % U1 39 % 20

21 Lintudirektiivi Tavoitteena on kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelu Merikotka Kuva: Markku Mikkola-Roos 21

22 Lintudirektiivin liitteet Liitteessä I luetellaan lajit, joille on perustettava Natura 2000-alueita Edellisiin rinnastetaan myös joukko muuttavia lajeja Liitteessä II luetellaan lajit, joiden metsästystä on säädeltävä Liitteessä III luetellaan lajit, joiden kauppaa, kuljetusta ja hallussapitoa on säädeltävä Liite IV metsästysvälineistä Liite V jäsenmailta edellytettävistä toiminta 22

23 Lintudirektiivin artiklan 12 mukainen raportointi Mukana kaikki Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät lintulajit (pesivät, talvehtivat ja/tai läpimuuttavat) 256 lajia, joista 110 lajille perustettu Natura 2000-alueita Vuosina raportointi 3 vuoden välein direktiivin toimeenpanosta. Uusi, laajempi ja yhdenmukaisempi raportointimuoto käyttöön v raportoinnissa. Mallina luontodirektiivin raportointi. Raportointikausi jatkossa 6 v. Tekeillä on raportti kaudesta Toimintatavoista ja työnjaosta sovittu ohjausryhmässä (yhteinen luontodirektiivin kanssa) 23

24 Lintudirektiivin art. 12 raportin sisältö Kustakin 256 lajista raportoidaan: Yleistiedot Populaatiokoko ja trendit Esiintymis- ja levinneisyyskartat Levinneisyysalueen koko ja trendit Suojelusuunnitelmat Paineet ja uhat Natura alueiden tiedot (SPA-alueet) ja toteutetut suojelutoimet ns. Naturalajeista (110 kpl) Valkoposkihanhi Kuva: Markku Mikkola-Roos 24

25 Lintudirektiiviraportoinnin työnjako Suomen raportoinnista vastaa YM, koordinoinnista SYKE Asiantuntijavastuu lintutyöryhmällä (mukana RKTL, SYKE, MH, BL, LTKM, Turun yo, YM) RKTL raportoi riistalajit ja vastaa saaristolintujen seurannan tiedoista (n. 50 lajia) LTKM tuottaa populaatiotiedot suurelta osin ja levinneisyystietoihin käytettään lintuatlasta Petolinnut (20 lajia) LTKM:n vastuulla Metsähallitus vastaa metsälajien raportoinnista SYKE raportoi muut lajit (n. 100 lajia) 25

26 Lintudirektiiviraportoinnin eteneminen Päävastuuhenkilö kokoaa tiedot, arvioi ja tallentaa raportin II-V Tekninen tuki SYKEstä (ohjeet, työkalut jne.) Lajiraportti esitellään lintutyöryhmälle II-X Raportointitiedostot kootaan SYKEssä yhteen tietokantaan X Seminaari tuloksista Raportti luovutetaan YM:öön XI EUministerivaliokunta hyväksyy Suomen raportin XII Osallistuvat asiantuntijat (kommentointi, tietojen luovutus ym. Raportti lähetetään EU:lle viimeistään

27 Arvioinnit tukevat toisiaan; Birds in Europe 3 myös tekeillä BirdLife Europe kokoaa samanaikaisesti lintudirektiiviraportoinnin kanssa koko Euroopan kattavaa arviota linnuston tilasta; Birds in Europe 3. Komissio on sopinut, että molemmissa raportoinneissa käytetään EU-maiden osalta samoja laskenta-aineistoja 27

28 KIITOKSIA! Rengastettu vesisiippa Kuva: Eeva-Maria Kyheröinen