Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA Pääesikunta, henkilöstöosasto, 2008

2

3 Alkusanat Sotilaallisen valmiuden ylläpito ja tarvittaessa alueellisen koskemattomuuden turvaaminen asettavat vaatimuksia puolustusvoimien palkatun henkilöstön toimintakyvylle. Ammattisotilaan on lakisääteisesti ylläpidettävä tehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Vaikka nykyaikainen sodankäynti on teknistynyt, eivät taistelukentän vaatimukset sotilaan toimintakyvylle ole viimeisimpien tutkimusten valossa muuttuneet. Edelläesitetyt vaatimukset muodostavat peruslähtökohdan sotilaan fyysisen toimintakyvyn arvioimiselle. Sodan ajan joukkojen suorituskyvylle on asetettu omat vaatimuksensa: Tuotettujen sodan ajan joukkojen on kyettävä säilyttämään taistelukuntonsa vähintään kahden viikon mittaisen jatkuvan taistelukosketuksen ajan sekä sen lisäksi pystyttävä vielä keskittämään kaikki voimavaransa 3-4 vuorokauden ratkaisutaisteluihin. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat niihin vaatimuksiin, joita joukon suorituskyky kullekin omassa sodan ajan tehtävässään asettaa. Liikunnan harrastaminen on tärkeä osa terveitä elämäntapoja. Hyvällä fyysisellä kunnolla on useissa tutkimuksissa todettu olevan positiivinen yhteys yksilön terveyteen ja sen ylläpitämiseen. Hyvän fyysisen kunnon omaavalla palkatulla henkilöstöllä on edellytykset jaksaa työssä ja toteuttaa motivoivaa koulutusta. Sotilaskouluttajan tulee omalla esimerkillään kyetä toimimaan mallina varusmiehille ja muille kohderyhmille sekä sodan- että rauhanajan työssään. Liikuntakipinän sytyttäminen toiseen edellyttää omaa esimerkkiä sekä positiivista asennoitumista liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa kohtaan. Erityisen haasteen muodostaa puolustusvoimien siviilihenkilöstö, joka edustaa lähes puolta puolustusvoimien henkilöstövahvuudesta. Siviilihenkilöstö on keskimäärin sotilashenkilöstöä iäkkäämpää ja heidän kuntotasonsa on alhaisempi. Siksi siviilien terveyteen liittyvät riskitekijät ovat sotilaita korkeammat. Toisaalta he ovat kuntotestauksen sekä liikuntaneuvonnan keskeinen kohderyhmä. Tämä Puolustusvoimien Kuntotestaajan Käsikirja sisältää fyysisen toimintakyvyn ja terveyskunnon seurantaan liittyviä käsitteitä, testisisältöjä, tulosten käsittelyyn, palautteen antamiseen, harjoittelun ohjelmointiin sekä motivointiin ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Käsikirjassa ei käsitellä kenttäkelpoisuuden arvioimista, vaan se täydentää Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky linjauksia fyysisen työkyvyn seurannasta ja ylläpidosta. Kuntotestaajan käsikirja on laadittu yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston sekä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa palvelemaan ja yhtenäistämään puolustusvoimien palkatun henkilöstön kenttäkelpoi-

4 suuden ja fyysisen työkyvyn testaajakoulutusta sekä testausta. Käsikirjan on toimittanut liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen (Pääesikunta, henkilöstöosasto). Kirjoitustyöhön ovat lisäksi osallistuneet majuri Matti Santtila (Pääesikunta, henkilöstöosasto), liikunnanohjaaja Seppo Tiainen (Pääesikunta, koulutusosasto) ja kapteeni Mauno Rintakoski (Läntisen maanpuolustusalueen esikunta). Edellämainittujen lisäksi käsikirjan valmistelutyöhön on erinäisissä tilaisuuksissa osallistunut laaja joukko puolustusvoimien liikunta-alan osaajia. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

5 1 YLEISTÄ KUNTOTESTAUKSESTA KÄSITTEITÄ TESTAUKSEN TAVOITTEET PUOLUSTUSVOIMIEN PALKATUN HENKILÖSTÖN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN VARUSMIESTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN RESERVILÄISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN 8 2 KUNTOTESTAUKSEN LAATU TESTAUSTOIMINNAN TURVALLISUUS TESTAAJIEN PÄTEVYYS TESTITILAN VAATIMUKSET, LAITTEISTO JA VALVONTA TESTIEN YHDENMUKAINEN SUORITTAMINEN KUNTOTESTAUSTAPAHTUMAN KULKU 12 3 VALMISTAUTUMINEN KUNTOTESTAUKSEEN ETUKÄTEISINFORMAATIO RISKIKARTOITUS VALMISTAUTUMISOHJEET ENNAKKOKYSELY Johtopäätökset ennakkokyselystä Lepoverenpaineen mittaaminen Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset Kuntotestausta rajoittavat tai estävät tekijät KUNTOTESTIEN TURVAMÄÄRÄYKSET POIKKEUSTILANNESUUNNITTELU JA ENSIAPUVALMIUS 21 4 TESTAUSTAPAHTUMA TOIMINTA TESTAUKSEN AIKANA TESTITULOSTEN LASKENTA, TULKINTA JA PALAUTE 22 5 LIIKUNTA-, RAVINTO- JA TERVEYSNEUVONTA LIIKUNTA-, RAVINTO JA TERVEYSNEUVONNAN OHJELMOINTI LIIKUNNAN TERVEYSVAIKUTUKSET YLEISET KUNTO- JA TERVEYSLIIKUNTASUOSITUKSET KESTÄVYYSHARJOITTELU LIHASKUNTO- JA VOIMAHARJOITTELU LIIKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA 37 6 TIETOSUOJAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET KUNTOTESTAUKSESSA HENKILÖTIETOLAKI LAKI YKSITYISYYDEN SUOJASTA TYÖELÄMÄSSÄ 40 PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

6 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 3.1 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8.1 Liite 8.2 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Määritelmiä Kuntotestausprosessin kulku Kuntotestauksen etukäteisinformaatio Terveydentilan riskikartoitus maksimaalista kestävyystestiä varten Ennakkokysely kuntotestiin saapuvalle (lomake) Lepoverenpaineen mittaaminen Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset Kuormittuneisuuden arviointi testin aikana (Borg) Palkatun henkilöstön kestävyystestit Palkatun henkilöstön lihaskuntotestit Kuntotestien viitearvotaulukot Kuntoindeksin määrittäminen Kenttäkelpoisuuden määrittäminen SÄHKÖISET LIITTEET Kuntotestien koulutuskortit Kuntotestien viitearvotaulukot Kuntotestien ja palvelusammuntojen tuloskortit Painoindeksin määrittämistaulukot Poikkeustilannesuunnittelu PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

7 PUOLUSTUSVOIMIEN KENTTÄKELPOISUUDEN JA FYYSISEN TYÖKYVYN TESTAUS 1 YLEISTÄ KUNTOTESTAUKSESTA 1.1 Käsitteitä Toimintakyky on kokonaisuus, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä osatekijästä. Toimintakyvyn käsitteellä kuvataan sekä yksilön että joukon kokonaisvaltaista valmiutta selviytyä kaikista tehtävistä ja olosuhteista. Työkyky perustuu toimintakykyyn, jolla selviydytään työn ruumiillisista, henkisistä, sosiaalisista ja eettisistä vaatimuksista yli- tai alikuormittumatta tai ylen määrin väsymättä. Yksilön fyysinen toimintakyky on muun muassa kykyä tehdä kuntoa ja taitoa vaativaa lihastyötä. Fyysinen kunto muodostaa yhdessä motoristen taitojen kanssa fyysisen toimintakyvyn, joka on kiinteässä yhteydessä psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon. Fyysinen kunto koostuukin fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueista, joita ovat muun muassa kestävyys, voima ja nopeus. Fyysinen työkyky koostuu seuraavista osa-alueista: hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta, tuki- ja liikuntaelinten toiminta (esimerkiksi lihasten voima, kestävyys ja nopeus) sekä hermoston toiminta, josta riippuvat muun muassa liikesujuvuus, ketteryys ja tasapaino. Fyysistä työkykyä ja fyysistä kuntoa voidaan fysiologisin perustein pitää samoina käsitteinä. Fyysinen työkyky voidaan määritellä myös laajemmin työn fyysisten vaatimusten ja työntekijän fyysisten voimavarojen sekä terveydentilan perusteella. Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto on tärkeä sotilaan suorituskykyyn vaikuttava ominaisuus, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Kuntotestaajan käsikirjassa käsitellyt keskeisimmät käsitteet on määritelty liitteessä Testauksen tavoitteet Kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurannan tärkein merkitys testattavalle on häntä itseään koskevan tiedon tuottaminen. Liikunnan moninaiset terveysvaikutukset on osoitettu useilla tutkimuksilla. Vuosittain suoritetut kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa testattavalle hyvän kuvan hänen terveydentilastaan, nykykunnostaan sekä kehityksen suunnasta. Pitkäaikaisen kuntoseurannan keinoin voidaan ennaltaehkäistä työkyvyttömyyden uhkaa, mikäli fyysisen kunnon heikkenevään suuntaan reagoidaan riittävän ajoissa. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

8 Seurantajärjestelmän piiriin tulevan uuden työntekijän kannalta ensimmäisen kuntotestin tehtävänä on testattavan fyysisen työkyvyn lähtötason arvioiminen. Testaajan tulee varmistaa, että työntekijä on käynyt lääkärintarkastuksessa ennen testiä ja että työntekijä on saanut lääkäriltä luvan osallistua fyysistä kuntoa arvioiviin testeihin. Fyysisen työkyvyn lähtötason arvioinnin perusteella työntekijälle voidaan antaa harjoitussuosituksia. Suositusten avulla työntekijä voi ylläpitää fyysistä toimintakykyään palvelusaikana liikunnan keinoin sekä kehittää kuntoaan omatoimisesti vapaaajallaan. Seurantajärjestelmä tukee myös työterveydenhuoltoa tuottamalla tietoa työntekijän terveydentilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Henkilön terveyttä ja työkykyä arvioivia seulontamenetelmiä ovat ennakkokysely, riskikartoitus ja esimerkiksi verenpaineen mittaus. Seulonnan perusteella henkilöt ohjataan tarvittaessa tarkempiin lääkärintutkimuksiin. Terveysriskien minimoimisen sekä testaajan oikeusturvan kannalta testien ennakkovalmistautumiseen liittyvät toimenpiteet on toteutettava aina huolellisesti. Seurantajärjestelmän avulla voidaan osoittaa liikunta-aktiivisuuden vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn. Lisäksi oikeilla liikuntasuosituksilla ja kannustavalla asenteella voi testattavalle muodostua korkea motivaatio omatoimiseen liikuntaan. 1.3 Puolustusvoimien palkatun henkilöstön fyysisen toimintakyvyn testaaminen Puolustusvoimalaki luo vaatimuksen puolustusvoimien palkatun henkilöstön toimintakyvyn ylläpitämiselle. Toimintakykyvaatimuksien toteutumista seurataan Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky mukaisesti. Fyysisen työkyvyn ja kenttäkelpoisuuden henkilöstöhallinnolliset vaikutukset kuvataan Puolustusvoimien henkilö- ja urasuunnittelua koskevassa hallinnollisessa määräyksessä, josta vastaa Pääesikunnan henkilöstöosasto. 1.4 Varusmiesten fyysisen toimintakyvyn testaaminen Varusmiesten fyysisen toimintakyvyn seuranta sekä siitä tehtävät johtopäätökset ovat erityisen tärkeitä fyysisen kuormituksen säätelylle sekä koulutusmenetelmien kehittämiselle. Varusmiesten fyysisen kunnon arviointi on ohjeistettu Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisessa määräyksessä Asevelvollisten fyysinen koulutus ja liikuntakasvatus. Kuntotestaukseen liittyvää ohjeistusta on lisäksi Liikuntakoulutuksen käsikirjassa Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn testaaminen Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn sekä elintapojen seuranta on puolustusvoimien fyysisen koulutuksen eräs mittari ja osa palautejärjestelmää. Tulokset osoittavat välillisesti, millaisia vaikutuksia varusmiespalveluksen aikaisella fyysisillä harjoituk- PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

9 silla sekä liikuntakoulutuksella on ollut reserviläisten suorituskykyyn ja asenteisiin. Reserviläisten kuntomittauksilla määritetään asevelvollisuusjärjestelmän toimivuutta fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Reserviläistutkimusten perusteella voidaan arvioida myös noin 30 -vuotiaan suomalaismiehen yleistä terveydentilaa ja fyysistä toimintakykyä. Reserviläisten kuntotestauksessa menetelminä käytetään samoja testejä kuin palkatun henkilöstön fyysistä työkykyä määritettäessä. Reserviläisten testitulokset sekä kuntoindeksi lasketaan puolustusvoimien siviilihenkilöstön viitearvoilla. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

10 2 KUNTOTESTAUKSEN LAATU Palkatun henkilöstön fyysisen toimintakyvyn seurannalla on tärkeä merkitys puolustusvoimille. Sotilaalla toimintakyky vaikuttaa uralla etenemiseen muun muassa ylennettäessä tai määrättäessä kansainvälisiin tai muuten vaativiin tehtäviin. Rauhanajan työkyvyn lisäksi henkilöstön tulee ylläpitää fyysistä toimintakykyään tasolla, josta se voidaan tarvittaessa kohottaa nopeasti vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia. Turvallisuus, luotettavuus ja eettisyys ovat testaustoiminnan tärkeimmät arvioitavat kriteerit. Edellä mainitut tekijät on otettava aina huomioon testimenetelmien valinnassa, tiedonsiirrossa sekä testausvälineiden ja testitilanteen valvonnassa. Toimintakyvyn arvioimisen tulee olla luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää, jotta tuloksia voidaan verrata puolueettomasti ja tasapuolisesti. Tulosten on oltava keskenään vertailukelpoisia sukupuolesta, henkilöstöryhmästä, ryhmäkoosta, alueesta tai mittausten suoritusvuodesta riippumatta. Testausjärjestelmän tunnuspiirteitä puolustusvoimissa ovat sisäinen koulutus, yhtenäinen ohjeistus, vakioitu testipatteristo, oma testauskalusto ja sen säännöllinen huoltaminen sekä kalibrointi. Testausjärjestelmän seuranta ja kyselyt toimivat laadun toteutumisen arviointivälineinä ja luovat pohjan järjestelmän kehittämiselle. Yksittäisen testaajan toiminta heijastaa koko seurantajärjestelmän laatua - sen turvallisuutta ja luotettavuutta. 2.1 Testaustoiminnan turvallisuus Puolustusvoimien kuntotestauksen lähtökohtana on, että testeihin osallistuu terveet tai lääkäriltä luvan saaneet henkilöt. Testaajan on aina varmistettava, että testattava on terve tai hänellä on lääkärin myöntämä lupa osallistua testeihin. Testattava vastaa siitä, että hän antaa totuudenmukaisen tiedon terveydentilastaan tai että hänellä on testin suorittamiseen lääkärin lupa. Kuntomittausten turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Useiden tutkimusten perusteella on arvioitu, että maksimaaliseen suoritukseen tähtäävissä kuntotesteissä kuolemaan johtavan komplikaation todennäköisyys kuntotestin aikana tai välittömästi testin päättymisen jälkeen on enintään 0,01 %. Submaksimaalisissa testeissä riski on vielä alhaisempi. (ACSM 2000). Fyysisen toimintakyvyn testeihin osallistuu myös vähän liikuntaa harrastavia, ylipainoisia ja keskimääräistä heikommassa kunnossa olevia henkilöitä. Heille fyysiseen kuormitukseen liittyvien terveydellisten haittojen vaara on suurempi. Toisaalta terveysongelmistaan huolimatta tai juuri niistä johtuen he myös hyötyvät fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä muita enemmän. Testien turvallisuutta voidaan parantaa noudattamalla laadittuja ohjeita sekä perehtymällä testaustoiminnan sisältämiin turvallisuusriskeihin, niiden tunnistamiseen sekä hallintaan. Tässä käsikirjassa käsitellään testaustoiminnan turvallisuutta useaan PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

11 eri otteeseen. Ohjeistus käsittää pääasiassa riskien ennaltaehkäisyä, mutta testaajan tulee myös ylläpitää valmiuksiaan ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin terveyttä vaarantavassa poikkeustilanteessa testin aikana ja myös testin jälkeen. Tapaturman sattuessa testaajan kyky toimia riippuu hänen ylläpitämistään valmiuksista. 2.2 Testaajien pätevyys Kenttäkelpoisuutta ja fyysistä työkykyä arvioivia testejä (kestävyys- ja lihaskuntotestit) saavat puolustusvoimissa johtaa vain Pääesikunnan henkilöstöosaston järjestämän testaajakurssin hyväksytysti suorittaneet henkilöt. Vuodesta 2005 lähtien testaajakoulutusta on annettu sotilasliikuntakurssilla 6. Testaajaoikeus myönnetään näyttökokeissa osoitetun osaamisen perusteella. Valtuutetut testaajat saavat kurssin hyväksytysti suoritettuaan testaajaoikeus-todistuksen. Oikeus kirjataan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään kohtaan henkilön erityistiedot (koodi 715, oikeus toimia fyysisen kunnon testaajana). Terveys- ja liikunta-alan peruskoulutus on eduksi testaustoiminnassa. Joukko-osaston komentaja nimeää toimintakäskyssä vuosittain testaajapätevyyden omaavista ne, jotka johtavat ja ottavat vastaan testisuorituksia. Joukko-osaston testaustoimintaan nimettävä johtaja vastaa testitilojen turvallisuudesta, laiteturvallisuudesta, mukaanlukien kalibrointien yhteydessä tapahtuvat kuljetukset. Testaustoiminnan johtaja vastaa myös uusien testaajien sekä muiden toiminnasta vastaavien perehdyttämisestä tehtäviinsä. Kokeneet testaajat tai liikuntakasvatusupseerit perehdyttävät uuden testaajan ennen testausvastuun siirtämistä. Testaaja tutustutetaan paikallisiin testiolosuhteisiin ja -välineistöön. Lisäksi hänelle kerrataan johdetusti testausmenetelmät ja tietojärjestelmien käyttö. Testaajat ylläpitävät taitojaan säännöllisellä, vuosittaisella testaustoiminnalla tai osallistumalla täydennyskoulutukseen. Testien laadukas toteutus edellyttää, että testaajat - tietävät tarkasti kunkin testin tarkoituksen ja teknisen suoritustavan, - osaavat seuloa testattavista ne, joille testaus voi aiheuttaa terveydellistä vaaraa ja ohjata heidät lääkäriin suorittamaan terveystarkastukseen ennen testausta, - hallitsevat testisuoritusten ja olosuhteiden vakioinnin, - hallitsevat testien keskeyttämiskriteerit, - tietävät ja tulosten tulkinnan toimintakyvyn ja terveyskuntokäsitteen periaatteiden mukaisesti, - osaavat aloittaa hätäensiapu-toimenpiteet tunnistamiensa oireiden perusteella, - osaavat tuottaa testituloksia hyödyntäen yksilöllisen, turvallisen ja toteuttamiskelpoisen liikuntaohjelman. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

12 2.3 Testitilan vaatimukset, laitteisto ja valvonta Testitilan olosuhteita ja laitteistoa koskevat tarkemmat ohjeet on määritelty Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisessa määräyksessä Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky. Pääesikunnan henkilöstöosaston koulutussektori ohjaa testiasemien laadunvalvontaa. 2.4 Testien yhdenmukainen suorittaminen Testaustoiminnassa on pyrittävä yhdenmukaisuuteen, koska testitapahtumien vakioiminen lisää tulosten luotettavuutta ja vertailtavuutta. Keskeisiä vakioitavia tekijöitä ovat itse testisuorituksen lisäksi muun muassa testivälineistö, testien ajankohta ja suoritusjärjestys, ruokailu, lämmittely, testien harjoittelu tai kokeilu ennen testausta, suoritusohjeiden antaminen ja testattavien kannustus. Kestävyyden ja lihaskunnon testaus samana päivänä on mahdollista vain poikkeustilanteissa. Mikäli kestävyys ja lihaskuntotestit suoritetaan 3 4 päivän sisällä toisistaan, tulisi kestävyystestin edeltää lihaskuntotestiä. Lihaskuntotesteistä palautuminen kestää 2 3 päivää. Mittausten ja lihaskuntotestien suoritusjärjestys on aina seuraava: 1. painon ja pituuden sekä vyötärön ympäryksen mittaaminen 2. puristusvoima 3. istumaannousu 4. etunojapunnerrus 5. toistokyykistyminen. Lihaskuntotestien eri osioiden välille on varattava palautumisaikaa 5 10 minuuttia. 2.5 Kuntotestaustapahtuman kulku Kuntotestauksessa on pidettävä mielessä, että se ei toimintana ole ainoastaan kuntotestin tekemistä. Kuntotestausta edeltävillä sekä testinaikaisilla toimenpiteillä optimoidaan testien turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Testitulosten perusteella testatulle tulee antaa palaute ja ohjeet jatkotoimenpiteille, sillä tavoitteena on liikunta-aktiivisuuden edistäminen. Itse testi on useimmiten kestoltaan lyhyempi, kuin sen edellyttämät valmistelut sekä sitä seuraavat toimenpiteet. Testaustapahtuman kulku on esitetty työnkulkukaaviona liitteessä 2 sekä yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa. Testaustapahtuman kulku on ohjeellinen malli. Sen toteuttaminen puolustusvoimien fyysisen työkyvyn ja kenttäkelpoisuuden testauksessa on sellaisenaan monissa tilanteissa vaikeaa. Testaustapahtuman kulkumallia on kuitenkin pyrittävä soveltamaan koko seurantajärjestelmään. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

13 3 VALMISTAUTUMINEN KUNTOTESTAUKSEEN 3.1 Etukäteisinformaatio Etukäteisinformaation tarkoituksena on rajoittaa testeihin osallistuvat terveisiin sekä niihin henkilöihin, joilla terveydellisestä rajoitteesta huolimatta on lääkärin lupa osallistua. Kuntotesteihin osallistuvia on ohjeistettava heidän velvollisuudestaan ilmoittaa työterveyshuoltoon mahdolliset kuntotestausta rajoittavat tekijät. Terveydellisistä rajoitteista huolimatta osallistuvien henkilöiden on osoitettava lääkäriltä saatu lupa testiin osallistumiselle. Maksimaalisia testejä suoritetaan ilman terveydenhuollon hälytysvalmiutta vain terveille testattaville. Etukäteisinformaatiolla annetaan lisäksi vastauksia kysymyksiin mitä, missä, milloin ja miksi heidät testataan, mihin tuloksia käytetään sekä kuka saa tulokset käyttöönsä. Testattaville selvitetään mittauksissa käytettävien testien luonne: kuinka rasittavia testit ovat, mitä taidollisia vaatimuksia testit sisältävät sekä mikä on testien tarkoitus. Hyvin suunnitellulla etukäteisinformaatiolla lisätään testattavan luottamusta ja motivaatiota osallistua testaukseen sekä vähennetään testaukseen liittyviä mahdollisia pelkoja ja ennakkoluuloja. Kuntotesteihin osallistuville on tiedotettava seuraavat asiat: - mitä fyysisellä kunnolla/toimintakyvyllä termeinä tarkoitetaan - millaisia ovat fyysisen kunnon/toimintakyvyn testit - mikä on testauksen tavoite - miten henkilö hyötyy kunnon testauksesta - miten testiin valmistaudutaan - mahdolliset kuntotestin osallistumiseen liittyvät rajoitteet (kohdat 3.2 ja 3.4) - riskikartoitus - ennakkokyselyn tulkinta - muut terveydentilaan vaikuttavat tekijät - miten testausten turvallisuudesta on huolehdittu (kohdat 3.5 ja 3.6) - miten yksilön tietosuojasta ja yksityisyydestä on huolehdittu - mikä on osallistumisvelvollisuus: - siviileille osallistuminen on vapaaehtoista, - reserviläisille osallistuminen on vapaaehtoista, - sotilailla osallistuminen perustuu palvelusvelvollisuuteen. Etukäteisinformaatioon liittyvä ohjeistus on esitetty liitteessä 3. Ohjetta ei voi hyödyntää sellaisenaan, mutta sitä soveltamalla voidaan laatia riittävät perusteet sisältävä tiedote suunnitellusta kuntotestaustapahtumasta. 3.2 Riskikartoitus 45 vuotta täyttäneen sotilaan tulee tehdä terveydentilansa riskikartoitus aina ennen maksimaalista kestävyystestiä. Riskikartoitusta suositellaan myös tätä nuoremmille PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

14 ikäluokille. Riskikartoitus tehdään etukäteisinformaation yhteydessä ennen testiajan varaamista, jotta riskiryhmään kuuluvien testiturvallisuutta voidaan parantaa. Riskikartoitukseen käytetään liitteenä 3.1 olevaa lomaketta. Kartoituksen perusteella riskiryhmään kuuluvia henkilöitä velvoitetaan ilmoittamaan kohonneesta riskistä testin johtajalle sekä tarvittaessa heidän on käytävä lääkärintarkastuksessa varmistamassa, että testi yleensä voidaan toteuttaa. Mikäli kartoituksessa ilmenee kohonnutta riskiä kestävyystestin suorittamiselle, on joukko-osaston (vast) terveysaseman tällöin oltava tietoinen asiasta ja kahden minuutin hälytysvalmiudessa. Hälytysvalmiudessa olevalta terveydenhuollon ammattilaiselta edellytetään defibrillaattorin käyttötaitoa. Mikäli edellämainittuja toimenpiteitä ei voida järjestää, on riskiryhmään kuuluvan henkilön kestävyystesti suoritettava sellaisessa testipaikassa, jossa valmius voidaan toteuttaa. Maksimaalisen testin suorittamisen riski on kohonnut, kun henkilöllä toteutuu kaksi tai useampi seuraavista riskitekijöistä: - lähisuvun sydän- ja verisuonisairauksien sukurasite (oma sisarus, vanhempi, lapsi sairastunut tai kuollut seuraaviin sairauksiin: vaikea sydänsairaus, sydäninfarkti, ohitusleikkaus, sydämen siirto, oletettu tai tiedossa oleva sydänperäinen kuolema alle 55 -vuotiaana) - säännöllinen tupakointi (tai kulunut alle puoli vuotta lopettamisesta) - lääkärin toteama korkea verenpaine (yläpaine 140 tai alapaine 90) - lääkärin toteama korkea kolesteroli (seerumin kokonaiskolesteroli yli 5,2 mmol/l tai HDL kolesteroli alle 0,9 mmol/l, tai LDL kolesteroli yli 3,4 mmol/l) - passiivinen elämäntapa (etupäässä istumatyötä, eikä säännöllistä vähintään kohtuukuormitteista liikuntaharrastusta) - korkea veren sokeriarvo (glukoosi 6,1 mmol/l) - Merkittävä ylipaino (BMI 30). Riskikartoituksessa selvitettäviä yksittäisiä terveydentilatietoja ei tarvitse kertoa kuntotestin johtajalle tai testaajalle. Mikäli testattava ei muista tai tiedä tarvittavia terveydentilatietojaan, hänen tulee selvittää ne työterveyshuollosta. Siviilihenkilöstölle kestävyystestit suoritetaan aina submaksimaalisena, jolloin riskikartoitusta ei ole välttämätöntä tehdä. 3.3 Valmistautumisohjeet Kuntotestauksen turvallisuutta ja luotettavuutta lisätään hyvillä valmistautumisohjeilla. Testattaville annetaan ainakin seuraavat ohjeet: - vältä testausta edeltävän kahden vuorokauden aikana kovaa fyysistä ponnistelua - vältä fyysistä rasitusta testipäivänä, - älä nauti alkoholia testausta edeltävän 24 tunnin aikana, - hyvä yöuni on eduksi testauksen onnistumiselle, - vältä testipäivänä raskasta ateriaa vähintään 3 5 tuntia ennen testausta, - vältä tupakointia, kahvin, teen tai virkistysaineita sisältävien virvoitusjuomien nauttimista neljä tuntia ennen testiä, PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

15 - kerrotaan kuntotestaukseen kuluva aika, - tiedot testattavalle annettavasta testipalautteesta (mitä, missä, milloin), - olosuhteisiin ja vuodenaikaan sopiva liikuntavarustus. Ennen testitapahtumaa testaajan on varmistettava tapahtumassa käytettävien mittauslaitteiden kunto sekä varalaitteiden käyttömahdollisuus. Ennakoivia varotoimenpiteitä ovat myös kahden sekuntikellon käyttäminen ajanottoa vaativissa testeissä sekä syketiedot tallentavan mittarin käyttö polkupyöräergometritestissä MILFIT-ohjelman lisäksi. Turvallisuuteen liittyvät seikat, esimerkiksi yhteydet lääkintähenkilökuntaan ja ensiapuvälineiden riittävyys tulee varmistaa tässä yhteydessä. Kirjallinen toimintasuunnitelma testitapahtuman aikaisia ensiaputilanteita varten lisää turvallisuutta. Suunnitelmaan sisällytetään toimenpiteiden lisäksi yhteystiedot avun saamiseksi testitapahtuman aikana (mukaan lukien lääkäri, sairasauto). 3.4 Ennakkokysely Puolustusvoimien palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurannassa testattava täyttää aina tullessaan kestävyys - tai lihaskuntotesteihin ennakkokyselylomakkeen (liite 4). Lomakkeen kyselyosalla kartoitetaan testattavan terveydentilaa, pituuden ja painon suhdetta sekä henkilön omaa arviota fyysisestä kunnostaan ja aktiivisuudestaan. Kyselyosan paksunnettuihin ruutuihin tehdyt merkinnät vaativat lisäselvitystä tai mahdollisesti jopa lääkärin tutkimusta. Lomakkeen allekirjoitusosassa testattava vahvistaa tietojen oikeellisuuden päiväyksellä ja allekirjoituksellaan sekä ilmoittaa, ettei hänellä ole tiedossaan mitään sellaista terveydellistä tai muuta syytä, joka estäisi testaamisen (=rasti allekirjoitusosan ylemmässä kohdassa). Henkilöä, joka ei merkitse rastia ylempään kohtaan ja/tai vastaavasti merkitsee alemman kohdan (=rasti paksummassa, allekirjoitusosan alemmassa kohdassa tai ei lainkaan merkintöjä allekirjoitusosassa), ei tule testata, vaan hänet on ohjattava työterveyshuollon piiriin Johtopäätökset ennakkokyselystä Ennakkokyselylomakkeen vastauksista, mahdollisista tarkentavista kysymyksistä ja/tai riskikartoituksesta tulkitaan, että - testattava voi osallistua kaikkiin testeihin, - testaus (maksimaalinen kestävyystesti) edellyttää terveysasemalta kahden minuutin hälytysvalmiutta, - testattava tarvitsee lääkärintarkastuksen ennen testausta tai hän ei voi lainkaan osallistua testeihin tai - testattava voi osallistua osaan testejä (testikohtaiset poissulkukriteerit). Testien kuormittavuus verenkierto- ja liikuntaelimistölle vaihtelee testistä riippuen. Testattava tulee sulkea pois vain niistä testeistä, jotka voivat aiheuttaa terveydellisen riskin. Toisaalta testit tulee keskeyttää tai jättää tekemättä minkä tahansa tes- PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

16 taustapahtuman vaiheen aikana, mikäli havaitaan testattavan terveyttä tai turvallisuutta uhkaavia riskejä. Sydän- ja verisuonisairaudet rajoittavat usein yli 55-vuotiaiden osallistumista muunneltuun punnerrus- ja vartalon ojentajalihasten kestävyystestiin, ja jossain määrin myös toistokyykistymistestiin. Lisäksi erityisesti vähän liikuntaa harrastavat naiset kokevat helposti voimakasta viivästynyttä lihaskipua toistokyykistymistestin jälkeen, koska useimmille heistä testi on maksimaalinen. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat rajoittavat osallistumista testikohtaisesti Lepoverenpaineen mittaaminen Lepoverenpaine mitataan aina ennen polkupyöräergometritestiä, mutta tarvittaessa myös muiden kuntotestien yhteydessä. Verenpaineen mittaaminen on ohjeistettu liitteessä 5. Testattavan lepoverenpaineen mittaaminen toimii terveysseulana kuntotestiin, mutta myös työterveyshuoltoa tukevana toimenpiteenä. Kuntotestiin osallistuvan systolisen lepoverenpaineen on oltava alle 165 mmhg ja diastolisen alle 110 mmhg. Lepoverenpainerajojen ylittyessä testin alkua viivästetään testattavan osalta 15 minuuttia, jonka jälkeen verenpaine mitataan uudestaan. Henkilö, jonka lepoverenpainerajat ylittyvät myös uusintamittauksessa, ei saa osallistua kuntotestiin ja häntä on kehotettava hakeutumaan jatkotutkimuksiin verenpainetautiriskin kartoittamiseksi Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset Testien turvallisuuteen liittyvät kohdat on koottu luetteloksi liitteessä 6. Testaajan on saatettava kyseiset kohdat testattavien tietoon ennen riskikartoituksen ja ennakkokyselylomakkeen täyttämistä sekä varsinaisen testin aloittamista. Liitteen 6 tiedot voidaan välittää testattaville myös etukäteisinformaation yhteydessä. Puolustusvoimien kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn testien turvallisuutta lisäävät tekijät: - testattava on osallistunut pysyväisohjeiden mukaisesti terveys- ja lääkärintarkastuksiin, - lääkärintodistukseen perustuvaa estettä testauksille ei ole, - testattava ei riskikartoituksen perusteella kuulu riskiryhmään - testattava ei ole kirjannut yhtään merkintää ennakkokyselylomakkeen paksunnettuihin rastilokeroihin, - testattava on lomakkeessa ilmoittanut, ettei hänellä ole tiedossaan estettä testaamiselle ja vahvistanut ennakkokyselyssä antamansa tiedot päiväyksellä ja allekirjoituksellaan, - testattavan kuntoindeksi edeltävältä vuodelta on vähintään 2, sekä - ennen testin aloittamista testattavan - systolinen verenpaine on alle 165 mmhg, - diastolinen verenpaine on alle 110 mmhg. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

17 3.4.4 Kuntotestausta rajoittavat tai estävät tekijät Henkilö, jonka edellisessä kestävyystestissä saavuttama tulos on heikko, on käytävä työterveyslääkärin tarkastuksessa ennen seuraavaa kestävyystestiä. Tarkastuksessa arvioidaan henkilön terveydentila kestävyystestin suorittamisen kannalta. Testattava ohjataan lääkärintarkastukseen ennen testejä myös, jos hän ilmoittaa, että hänellä on tiedossaan sellainen terveydellinen syy, joka estää osallistumisen kuntotestaukseen. Tällöin testeihin osallistuminen perustuu testaukseen perehtyneen lääkärin harkintaan. Jos lääkärintarkastukseen ei ole mahdollisuutta, on testattava suljettava kokonaan pois testeistä. Alla on lueteltu niitä sairauksia, jotka ovat tai saattavat muodostua kuntotestauksen esteeksi ja joiden perusteella testaukseen tuleva henkilö ohjataan lääkärintarkastukseen ennen testausta. Vaikeat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet tai oireet - äskettäinen sydäninfarkti (kuuden kuukauden kuluessa) - sepelvaltimotauti, johon liittyy rintakipuja - läppävika, kardiomyopatia tai muu sydämen vajaatoimintaa aiheuttava vaiva - hoitamaton kohonnut verenpaine (yli 165/110 mmhg) - rytmihäiriöitä, jotka lisääntyvät tai joiden aiheuttamat oireet pahenevat rasituksessa - vaikea anemia (hemoglobiini alle g/l) - yllä mainittuihin sairauksiin tai oireisiin määrätty lääkitys. Vaikeita oireita rasituksessa (ahdistus, huimaus, kipu) Sairaudet ja oireet, joiden perusteella testaus on siirrettävä oireettomaan ajankohtaan: Vaikea epätasapainossa oleva yleissairaus (insuliini diabetes, hoitamaton kilpirauhasen liikatoiminta, reumataudit, psykoosi) - flunssa tai muu yleisinfektio (kuume) - äskettäinen vaikea tapaturma - äskettäinen leikkaus - viimeisen kolmanneksen raskaustila, riskiraskaus tai lapsivuoteus - epätavallinen väsymys tai heikkous - intoksikaatio (alkoholi, lääkkeet). 3.5 Kuntotestien turvamääräykset Alla olevia turvallisuusohjeita noudetaan soveltuvin osin varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön taistelu- ja marssikoulutuksessa, liikuntakoulutuksessa, kuntotesteissä, kilpailutoiminnassa sekä muussa fyysisesti kuormittavassa toiminnassa. Kuntotestauksen turvallisuudessa, testivälineet mukaan lukien, otetaan aina huomioon voimassa olevat hallinnolliset normit ja ohjeet. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

18 Sotilashenkilöstön terveystarkastukset tehdään Pääesikunnan logistiikkaosaston lääkintäsektorin hallinnollisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Työterveyslääkäri ratkaisee terveystarkastuksen yhteydessä, voiko tarkastettava osallistua kuntotestiin. Lupa on voimassa seuraavaan tarkastukseen saakka ja koskee joko osaa tai kaikkia testejä. Siviilihenkilön tulee käydä työterveyslääkärin tarkastuksessa ennen seurantajärjestelmään kuuluvan testaustoiminnan aloittamista, mikäli hän ei ole aiemmin harjoittanut säännöllisesti kuntoliikuntaa tai hänellä on jokin krooninen sairaus tai pitkäaikainen suorituskykyyn vaikuttava lääkitys. Lääkärintarkastusta suositellaan kuitenkin aina ennen siviilityöntekijän ensimmäistä kuntotestiä. Mikäli henkilöllä on oireita tai epäilyjä kuntotestistä suoriutumisesta, hänen tulisi aina käydä työterveyslääkärin tutkimuksissa ennen testeihin osallistumistaan. Juoksutesti Juoksutesti on maksimaalinen aerobinen suoritus. Testattavan tulee olla terve ja vähintään välttäväkuntoinen. Testiin ei saa osallistua itsensä sairaaksi tunteva, esimerkiksi kuumeinen. Osallistuminen on sallittua vasta, kun asianomainen on toipunut ja terve. Erityisen varovainen on oltava nuhakuumeen jälkeen, jolloin sydänlihastulehdusvaara on suuri. Juoksutestiä edeltää säännöllinen 6 8 viikon harjoittelu. Liikuntakasvatusupseeri antaa tarvittaessa neuvoja henkilökohtaisen harjoitteluohjelman laatimisessa. Juoksutestiin valmistautuminen on jokaisen osallistujan omalla vastuulla. Testiä varten tapahtuvan harjoittelun yksi tavoite on totuttaa elimistö kunnon edellyttämään tasaiseen matkavauhtiin. Kuntotason tiedostaminen lisää testin turvallisuutta ja auttaa juoksijaa jakamaan voimansa oikein. Juoksutestiin valmistauduttaessa on vältettävä raskasta ateriointia ja tupakointia 2 4 tuntia ennen testiä. Alkoholin käyttöä ja raskasta fyysistä rasitusta on vältettävä testiä edeltävänä ja testipäivänä. Juoksutestin johtajana tulee olla puolustusvoimien testaajakoulutuksen saanut henkilö. Testipaikalla on oltava sairaankuljetukseen soveltuva ajoneuvo, esimerkiksi henkilö- tai sairasauto, sekä puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen, esimerkiksi varuskunnan terveysasema. Terveydenhuollon toimipisteeseen ilmoitetaan etukäteen juoksutestin järjestämisestä. Juoksutestiä ei saa järjestää -17 C o tai sitä kylmemmissä olosuhteissa. Lämpötilan lisäksi on otettava huomioon tuulen jäädyttävä vaikutus. Talvella on varmistuttava juoksualustan turvallisuudesta. Liukas juoksualusta hiekoitetaan. Lämpimällä säällä, yli +17 C o, järjestetyssä juoksutestissä tulee valvojan hallita lämpötasapainon turvaamisen edellyttämät toimenpiteet sekä lämpösairauksien ensiapu. Testin järjestämistä hellesäässä (yli +25 C ) tulee välttää. Vaatetus on valittava sään mukaan. Lievätkin infektiot lisäävät lämpötasapainon pettämisen riskiä. Ennen testijuoksua on suoritettava kestoltaan minuutin verryttely juosten ja voimistellen siten, että elimistö on valmis tulevaan fyysiseen suoritukseen. Koulutus- tai testitapahtuman johtaja tai testaaja kertaa turvallisuusohjeet jokaiselle tapahtumaan osallistuvalle ennen fyysisesti vaativan suorituksen alkua. Siihen ei saa osallistua sellainen henkilö, joka on ilmoittanut olevansa sairas tai jolla on lääkärin PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

19 määräämä palvelushelpotus. Osallistujalle on ennen toiminnan alkua ilmoitettava, että suoritus on keskeytettävä välittömästi, mikäli hän tuntee jonkin seuraavista oireista lisääntyvä rintakipu, voimakas hengenahdistus, epätavallisen voimakas väsymys, huimaus, pyörryttävä olo, muu hälyttävä tavallisuudesta poikkeava oire tai voimakas kiputila. Testattava on testiin tullessaan täyttänyt terveydentilaa ja liikuntaharjoittelua koskevan ennakkokyselyn, jonka perusteella testaaja saa tietoonsa mahdolliset testiä rajoittavat tekijät. Henkilö on vastuussa allekirjoittamassaan lomakkeessa antamistaan tiedoista. Testaaja seuraa aktiivisesti testattavia suorituksen aikana. Testattavan suoritus on aina keskeytettävä ja tarvittava ensihoito aloitettava, mikäli testattava pyytää saada keskeyttää suorituksensa tai testaaja havaitsee jonkin alla luetelluista oireista. Jokaisen testattavan on myös ilmoitettava testaajalle, mikäli havaitsee muissa testattavissa, jonkin seuraavista oireista: sekavuus, horjuminen, hoipertelu, muun hätätilanteeseen viittaavan merkin, esimerkiksi poikkeuksellinen kalpeus tai sinertävät huulet. Toimenpiteet vaaratilanteessa: rasituksen keskeyttäminen testattavan voinnin tarkastaminen testattavan siirtäminen oikeaan asentoon tajuissaan oleva istuma-asentoon, hiukan takanojaan testattavan toimittaminen sairaalaan tai terveyskeskukseen tarvittaessa yhteys hätäkeskukseen ja elvytyksen aloittaminen. Ergometritesti Terveydelliset edellytykset testin suorittamiselle ovat samat kuin juoksutestissä. Ergometritestin johtajan on oltava puolustusvoimien testaajakoulutuksen saanut henkilö. Terveydenhuollon toimipisteeseen ilmoitetaan etukäteen ergometritestin järjestämisestä. Testin johtajalla on oltava puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen, esimerkiksi varuskunnan terveysasemaan. Testiin tullessa testattava on täyttänyt terveydentilaansa ja liikunta-aktiivisuuttansa kartoittavan ennakkokyselyn, jonka perusteella testaaja saa tietoonsa mahdolliset testiä rajoittavat tekijät. Henkilö on vastuussa allekirjoittamassaan lomakkeessa antamistaan tiedoista. Ergometritestissä suorittajalle on ilmoitettava ennen testiä mahdollisista subjektiivisista oireista (samat kuin juoksutestissä) ja seurattava, ilmeneekö hänessä testin PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

20 aikana em. oireita tai objektiivisia vaaran merkkejä, esimerkiksi poikkeavuutta sykkeessä. Yhdenkin keskeyttämisperusteen esiintyessä testi on keskeytettävä, annettava tarvittaessa ensiapua sekä ohjattava asianomainen tarvittaessa lääkäriin. Testattavan tilan seuraamista helpottaa Borgin RPE -asteikon (subjektiivinen kuormittuneisuus) hyödyntäminen testin aikana. Testattavan tuntemusten yhdistäminen ja vertaaminen syketasoihin helpottaa myös liikuntaneuvonnassa oikeanlaisten tehoalueiden hahmottamisessa. Borgin RPE -taulukko on liitteenä 7 (ACSM 2000, Keskinen et al. LTS. 2004). Lihaskuntotesti Lihaskuntotesteissä noudatetaan kuntotestien yleisiä turvallisuusohjeita. Lihaskuntotestissä on vähimmäisvaatimuksena puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen (esimerkiksi varuskunnan terveysasema). Lihaskuntotestit suoritetaan liikuntasalissa tai muussa tähän tarkoitukseen sopivassa tilassa. Lihaskuntotestien suoritusjärjestys on määrätty kohdassa 2.4. Lihaskuntotestien aluksi oheismittauksina mitataan testattavien pituus, paino sekä vyötärön ympärys. Oheismittaukset pyritään suorittamaan testattavan yksityisyyttä kunnioittaen ulkopuolisilta eristetyssä tilassa. Testaaja näyttää ja selittää jokaisen testisuorituksen yksityiskohtaisesti testattavalle ryhmälle, jonka jälkeen testattavat kokeilevat ja harjoittelevat testiä annettujen ohjeiden mukaan. Testaajan tulee opettaa testattaville lihaskuntoliikkeiden turvalliset ja oikeat suoritustekniikat, joita myös testitilanteen aikana valvotaan. Luotettavan ja turvallisen kuntotestauksen periaatteiden mukaisesti testauksessa pyritään välttämään kilpailemista muiden osallistujien kanssa. Testattavia ei tule tarpeettomasti kannustaa testien aikana. Tästä huolimatta testitilanteesta tulee luoda positiivinen ja motivoiva. Tuki- ja liikuntaelimistön lihasvoima- ja kestävyystesteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: - lihaskestävyystestien (punnerrus, vartalon ojentajalihasten kestävyys) kuormittavuus verenkiertoelimistölle on huomattava siksi, että niihin sisältyy suurten lihasryhmien staattista lihastyötä - alaraajojen voimatesti (toistokyykistys) kuormittaa voimakkaasti alaraajojen niveliä, erityisesti polviniveliä sekä alaselkää - vatsalihasten dynaaminen voimakestävyystesti on kuormittavuudeltaan kohtalainen ja saattaa kuormittaa alaselkää selkävaivaisilla - noudata testikohtaisia ohjeita huolellisesti. Lihaskuntotesteissä välineinä tarvitaan pituuden ja painon mittauslaitteet, vyötärön ympärysmittanauha, sekuntikello, viitearvotaulukko, voimistelumattoja ja puristusvoimamittari. Välineiden tulee olla ehjät, kalibroidut ja malliltaan hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky mukaiset. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja

Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 1 Kirjoittajat: Kai Pihlainen, Matti Santtila, Olli Ohrankämmen, Jouni Ilomäki, Mauno Rintakoski, Seppo Tiainen Paino:

Lisätiedot

Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja

Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja 1 Kirjoittajat: Kai Pihlainen, Matti Santtila, Olli Ohrankämmen, Jouni Ilomäki, Mauno Rintakoski, Seppo Tiainen Paino:

Lisätiedot

OHJE RESERVILÄISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAUKSESTA

OHJE RESERVILÄISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAUKSESTA OHJE RESERVILÄISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAUKSESTA LIITE 1 1/11 1. TESTAUKSEN TAVOITTEET Puolustusvoimien yhtenä lakisääteisenä tehtävänä (laki puolustusvoimista 1.1.1998) on edistää kansalaisten

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sporttiäiti Kuntoilevan äidin harjoitustasotesti

Sporttiäiti Kuntoilevan äidin harjoitustasotesti Testin yhteydessä saat InBody -kehonkoostumusanalyysin veloituksetta! Sporttiäiti Kuntoilevan äidin harjoitustasotesti Sporttiäiti-testi sopii kuntoilijalle tai säännöllisesti liikuntaa useita kertoja

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Henkilöstön voimavarakartoituskysely

Henkilöstön voimavarakartoituskysely Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

TerveysInfo. fyysinen kunto

TerveysInfo. fyysinen kunto TerveysInfo fyysinen kunto Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Lounais-Suomen poliisilaitos TARJOUSPYYNNÖN LIITE 4 1(6)

Lounais-Suomen poliisilaitos TARJOUSPYYNNÖN LIITE 4 1(6) Lounais-Suomen poliisilaitos TARJOUSPYYNNÖN LIITE 4 1(6) SOPIMUSMALLI POL-2015-13991 SOPIMUS HENKILÖSTÖN TYÖKUNNON TESTAUSPALVELUISTA SOPIMUSKAUDELLA 2015-2019 1. SOPIJAPUOLET Asiakas Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurantajärjestelmä. Liikpääll Kauko Palvalin

Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurantajärjestelmä. Liikpääll Kauko Palvalin Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurantajärjestelmä Liikpääll Kauko Palvalin Puolustusvoimat liikkuu ja liikuttaa Koulutettavien kunto laskee Koulutusaika on lyhentynyt Koulutustavoitteet

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry KUNTOREMONTTI -testit Asiakaspalaute Kuntoremontilla Terveystreffeillä Kuntoremonttikohde:

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntapainotusluokka

Sompion koulun liikuntapainotusluokka Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin

Lisätiedot

Raja kuntoon -projekti. Stressiseminaari 24.5.2011

Raja kuntoon -projekti. Stressiseminaari 24.5.2011 Raja kuntoon -projekti Stressiseminaari 24.5.2011 Esityksen agenda 1. Raja kuntoon hankkeen taustaa 2. Rajavartiolaitoksen erityispiirteet 3. Tutkimus tavoitteet ja kysymykset 4. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Firstbeat.net Raportit

Firstbeat.net Raportit Firstbeat.net Raportit Tiina FBT STRESSIN JA PALAUTUMISEN RAPORTTI 1(2) Tiina FBT Mittauksen tiedot: Mittauksen päivämäärä: 29.09.2010 Ikä (vuotta) 47 Syke Pituus (cm) Paino (kg) 162 57 Mittausvirhe (2%)

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Kuntotestauksen hyvät käytännöt. Liikuntatieteellinen Seura ry

Kuntotestauksen hyvät käytännöt. Liikuntatieteellinen Seura ry Liikuntatieteellinen Seura ry Kuntotestauksen hyvät käytännöt Kuntotestauksen hyvät käytännöt Julkaisija : Liikuntatieteellinen Seura ry Työryhmä: liikuntafysiologi, LitM Jyrki Aho, Urheilulääketieteen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

15.1.2015 joulukuu 2015

15.1.2015 joulukuu 2015 HYVINVOINTIVALMENTAJA- AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (40 op) 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HYVINVOINTIVALMENTAJA AMMATILLISET

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot