Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA Pääesikunta, henkilöstöosasto, 2008

2

3 Alkusanat Sotilaallisen valmiuden ylläpito ja tarvittaessa alueellisen koskemattomuuden turvaaminen asettavat vaatimuksia puolustusvoimien palkatun henkilöstön toimintakyvylle. Ammattisotilaan on lakisääteisesti ylläpidettävä tehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Vaikka nykyaikainen sodankäynti on teknistynyt, eivät taistelukentän vaatimukset sotilaan toimintakyvylle ole viimeisimpien tutkimusten valossa muuttuneet. Edelläesitetyt vaatimukset muodostavat peruslähtökohdan sotilaan fyysisen toimintakyvyn arvioimiselle. Sodan ajan joukkojen suorituskyvylle on asetettu omat vaatimuksensa: Tuotettujen sodan ajan joukkojen on kyettävä säilyttämään taistelukuntonsa vähintään kahden viikon mittaisen jatkuvan taistelukosketuksen ajan sekä sen lisäksi pystyttävä vielä keskittämään kaikki voimavaransa 3-4 vuorokauden ratkaisutaisteluihin. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat niihin vaatimuksiin, joita joukon suorituskyky kullekin omassa sodan ajan tehtävässään asettaa. Liikunnan harrastaminen on tärkeä osa terveitä elämäntapoja. Hyvällä fyysisellä kunnolla on useissa tutkimuksissa todettu olevan positiivinen yhteys yksilön terveyteen ja sen ylläpitämiseen. Hyvän fyysisen kunnon omaavalla palkatulla henkilöstöllä on edellytykset jaksaa työssä ja toteuttaa motivoivaa koulutusta. Sotilaskouluttajan tulee omalla esimerkillään kyetä toimimaan mallina varusmiehille ja muille kohderyhmille sekä sodan- että rauhanajan työssään. Liikuntakipinän sytyttäminen toiseen edellyttää omaa esimerkkiä sekä positiivista asennoitumista liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa kohtaan. Erityisen haasteen muodostaa puolustusvoimien siviilihenkilöstö, joka edustaa lähes puolta puolustusvoimien henkilöstövahvuudesta. Siviilihenkilöstö on keskimäärin sotilashenkilöstöä iäkkäämpää ja heidän kuntotasonsa on alhaisempi. Siksi siviilien terveyteen liittyvät riskitekijät ovat sotilaita korkeammat. Toisaalta he ovat kuntotestauksen sekä liikuntaneuvonnan keskeinen kohderyhmä. Tämä Puolustusvoimien Kuntotestaajan Käsikirja sisältää fyysisen toimintakyvyn ja terveyskunnon seurantaan liittyviä käsitteitä, testisisältöjä, tulosten käsittelyyn, palautteen antamiseen, harjoittelun ohjelmointiin sekä motivointiin ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Käsikirjassa ei käsitellä kenttäkelpoisuuden arvioimista, vaan se täydentää Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky linjauksia fyysisen työkyvyn seurannasta ja ylläpidosta. Kuntotestaajan käsikirja on laadittu yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston sekä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa palvelemaan ja yhtenäistämään puolustusvoimien palkatun henkilöstön kenttäkelpoi-

4 suuden ja fyysisen työkyvyn testaajakoulutusta sekä testausta. Käsikirjan on toimittanut liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen (Pääesikunta, henkilöstöosasto). Kirjoitustyöhön ovat lisäksi osallistuneet majuri Matti Santtila (Pääesikunta, henkilöstöosasto), liikunnanohjaaja Seppo Tiainen (Pääesikunta, koulutusosasto) ja kapteeni Mauno Rintakoski (Läntisen maanpuolustusalueen esikunta). Edellämainittujen lisäksi käsikirjan valmistelutyöhön on erinäisissä tilaisuuksissa osallistunut laaja joukko puolustusvoimien liikunta-alan osaajia. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

5 1 YLEISTÄ KUNTOTESTAUKSESTA KÄSITTEITÄ TESTAUKSEN TAVOITTEET PUOLUSTUSVOIMIEN PALKATUN HENKILÖSTÖN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN VARUSMIESTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN RESERVILÄISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN 8 2 KUNTOTESTAUKSEN LAATU TESTAUSTOIMINNAN TURVALLISUUS TESTAAJIEN PÄTEVYYS TESTITILAN VAATIMUKSET, LAITTEISTO JA VALVONTA TESTIEN YHDENMUKAINEN SUORITTAMINEN KUNTOTESTAUSTAPAHTUMAN KULKU 12 3 VALMISTAUTUMINEN KUNTOTESTAUKSEEN ETUKÄTEISINFORMAATIO RISKIKARTOITUS VALMISTAUTUMISOHJEET ENNAKKOKYSELY Johtopäätökset ennakkokyselystä Lepoverenpaineen mittaaminen Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset Kuntotestausta rajoittavat tai estävät tekijät KUNTOTESTIEN TURVAMÄÄRÄYKSET POIKKEUSTILANNESUUNNITTELU JA ENSIAPUVALMIUS 21 4 TESTAUSTAPAHTUMA TOIMINTA TESTAUKSEN AIKANA TESTITULOSTEN LASKENTA, TULKINTA JA PALAUTE 22 5 LIIKUNTA-, RAVINTO- JA TERVEYSNEUVONTA LIIKUNTA-, RAVINTO JA TERVEYSNEUVONNAN OHJELMOINTI LIIKUNNAN TERVEYSVAIKUTUKSET YLEISET KUNTO- JA TERVEYSLIIKUNTASUOSITUKSET KESTÄVYYSHARJOITTELU LIHASKUNTO- JA VOIMAHARJOITTELU LIIKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA 37 6 TIETOSUOJAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET KUNTOTESTAUKSESSA HENKILÖTIETOLAKI LAKI YKSITYISYYDEN SUOJASTA TYÖELÄMÄSSÄ 40 PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

6 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 3.1 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8.1 Liite 8.2 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Määritelmiä Kuntotestausprosessin kulku Kuntotestauksen etukäteisinformaatio Terveydentilan riskikartoitus maksimaalista kestävyystestiä varten Ennakkokysely kuntotestiin saapuvalle (lomake) Lepoverenpaineen mittaaminen Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset Kuormittuneisuuden arviointi testin aikana (Borg) Palkatun henkilöstön kestävyystestit Palkatun henkilöstön lihaskuntotestit Kuntotestien viitearvotaulukot Kuntoindeksin määrittäminen Kenttäkelpoisuuden määrittäminen SÄHKÖISET LIITTEET Kuntotestien koulutuskortit Kuntotestien viitearvotaulukot Kuntotestien ja palvelusammuntojen tuloskortit Painoindeksin määrittämistaulukot Poikkeustilannesuunnittelu PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

7 PUOLUSTUSVOIMIEN KENTTÄKELPOISUUDEN JA FYYSISEN TYÖKYVYN TESTAUS 1 YLEISTÄ KUNTOTESTAUKSESTA 1.1 Käsitteitä Toimintakyky on kokonaisuus, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä osatekijästä. Toimintakyvyn käsitteellä kuvataan sekä yksilön että joukon kokonaisvaltaista valmiutta selviytyä kaikista tehtävistä ja olosuhteista. Työkyky perustuu toimintakykyyn, jolla selviydytään työn ruumiillisista, henkisistä, sosiaalisista ja eettisistä vaatimuksista yli- tai alikuormittumatta tai ylen määrin väsymättä. Yksilön fyysinen toimintakyky on muun muassa kykyä tehdä kuntoa ja taitoa vaativaa lihastyötä. Fyysinen kunto muodostaa yhdessä motoristen taitojen kanssa fyysisen toimintakyvyn, joka on kiinteässä yhteydessä psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon. Fyysinen kunto koostuukin fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueista, joita ovat muun muassa kestävyys, voima ja nopeus. Fyysinen työkyky koostuu seuraavista osa-alueista: hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta, tuki- ja liikuntaelinten toiminta (esimerkiksi lihasten voima, kestävyys ja nopeus) sekä hermoston toiminta, josta riippuvat muun muassa liikesujuvuus, ketteryys ja tasapaino. Fyysistä työkykyä ja fyysistä kuntoa voidaan fysiologisin perustein pitää samoina käsitteinä. Fyysinen työkyky voidaan määritellä myös laajemmin työn fyysisten vaatimusten ja työntekijän fyysisten voimavarojen sekä terveydentilan perusteella. Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto on tärkeä sotilaan suorituskykyyn vaikuttava ominaisuus, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Kuntotestaajan käsikirjassa käsitellyt keskeisimmät käsitteet on määritelty liitteessä Testauksen tavoitteet Kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurannan tärkein merkitys testattavalle on häntä itseään koskevan tiedon tuottaminen. Liikunnan moninaiset terveysvaikutukset on osoitettu useilla tutkimuksilla. Vuosittain suoritetut kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa testattavalle hyvän kuvan hänen terveydentilastaan, nykykunnostaan sekä kehityksen suunnasta. Pitkäaikaisen kuntoseurannan keinoin voidaan ennaltaehkäistä työkyvyttömyyden uhkaa, mikäli fyysisen kunnon heikkenevään suuntaan reagoidaan riittävän ajoissa. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

8 Seurantajärjestelmän piiriin tulevan uuden työntekijän kannalta ensimmäisen kuntotestin tehtävänä on testattavan fyysisen työkyvyn lähtötason arvioiminen. Testaajan tulee varmistaa, että työntekijä on käynyt lääkärintarkastuksessa ennen testiä ja että työntekijä on saanut lääkäriltä luvan osallistua fyysistä kuntoa arvioiviin testeihin. Fyysisen työkyvyn lähtötason arvioinnin perusteella työntekijälle voidaan antaa harjoitussuosituksia. Suositusten avulla työntekijä voi ylläpitää fyysistä toimintakykyään palvelusaikana liikunnan keinoin sekä kehittää kuntoaan omatoimisesti vapaaajallaan. Seurantajärjestelmä tukee myös työterveydenhuoltoa tuottamalla tietoa työntekijän terveydentilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Henkilön terveyttä ja työkykyä arvioivia seulontamenetelmiä ovat ennakkokysely, riskikartoitus ja esimerkiksi verenpaineen mittaus. Seulonnan perusteella henkilöt ohjataan tarvittaessa tarkempiin lääkärintutkimuksiin. Terveysriskien minimoimisen sekä testaajan oikeusturvan kannalta testien ennakkovalmistautumiseen liittyvät toimenpiteet on toteutettava aina huolellisesti. Seurantajärjestelmän avulla voidaan osoittaa liikunta-aktiivisuuden vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn. Lisäksi oikeilla liikuntasuosituksilla ja kannustavalla asenteella voi testattavalle muodostua korkea motivaatio omatoimiseen liikuntaan. 1.3 Puolustusvoimien palkatun henkilöstön fyysisen toimintakyvyn testaaminen Puolustusvoimalaki luo vaatimuksen puolustusvoimien palkatun henkilöstön toimintakyvyn ylläpitämiselle. Toimintakykyvaatimuksien toteutumista seurataan Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky mukaisesti. Fyysisen työkyvyn ja kenttäkelpoisuuden henkilöstöhallinnolliset vaikutukset kuvataan Puolustusvoimien henkilö- ja urasuunnittelua koskevassa hallinnollisessa määräyksessä, josta vastaa Pääesikunnan henkilöstöosasto. 1.4 Varusmiesten fyysisen toimintakyvyn testaaminen Varusmiesten fyysisen toimintakyvyn seuranta sekä siitä tehtävät johtopäätökset ovat erityisen tärkeitä fyysisen kuormituksen säätelylle sekä koulutusmenetelmien kehittämiselle. Varusmiesten fyysisen kunnon arviointi on ohjeistettu Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisessa määräyksessä Asevelvollisten fyysinen koulutus ja liikuntakasvatus. Kuntotestaukseen liittyvää ohjeistusta on lisäksi Liikuntakoulutuksen käsikirjassa Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn testaaminen Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn sekä elintapojen seuranta on puolustusvoimien fyysisen koulutuksen eräs mittari ja osa palautejärjestelmää. Tulokset osoittavat välillisesti, millaisia vaikutuksia varusmiespalveluksen aikaisella fyysisillä harjoituk- PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

9 silla sekä liikuntakoulutuksella on ollut reserviläisten suorituskykyyn ja asenteisiin. Reserviläisten kuntomittauksilla määritetään asevelvollisuusjärjestelmän toimivuutta fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Reserviläistutkimusten perusteella voidaan arvioida myös noin 30 -vuotiaan suomalaismiehen yleistä terveydentilaa ja fyysistä toimintakykyä. Reserviläisten kuntotestauksessa menetelminä käytetään samoja testejä kuin palkatun henkilöstön fyysistä työkykyä määritettäessä. Reserviläisten testitulokset sekä kuntoindeksi lasketaan puolustusvoimien siviilihenkilöstön viitearvoilla. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

10 2 KUNTOTESTAUKSEN LAATU Palkatun henkilöstön fyysisen toimintakyvyn seurannalla on tärkeä merkitys puolustusvoimille. Sotilaalla toimintakyky vaikuttaa uralla etenemiseen muun muassa ylennettäessä tai määrättäessä kansainvälisiin tai muuten vaativiin tehtäviin. Rauhanajan työkyvyn lisäksi henkilöstön tulee ylläpitää fyysistä toimintakykyään tasolla, josta se voidaan tarvittaessa kohottaa nopeasti vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia. Turvallisuus, luotettavuus ja eettisyys ovat testaustoiminnan tärkeimmät arvioitavat kriteerit. Edellä mainitut tekijät on otettava aina huomioon testimenetelmien valinnassa, tiedonsiirrossa sekä testausvälineiden ja testitilanteen valvonnassa. Toimintakyvyn arvioimisen tulee olla luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää, jotta tuloksia voidaan verrata puolueettomasti ja tasapuolisesti. Tulosten on oltava keskenään vertailukelpoisia sukupuolesta, henkilöstöryhmästä, ryhmäkoosta, alueesta tai mittausten suoritusvuodesta riippumatta. Testausjärjestelmän tunnuspiirteitä puolustusvoimissa ovat sisäinen koulutus, yhtenäinen ohjeistus, vakioitu testipatteristo, oma testauskalusto ja sen säännöllinen huoltaminen sekä kalibrointi. Testausjärjestelmän seuranta ja kyselyt toimivat laadun toteutumisen arviointivälineinä ja luovat pohjan järjestelmän kehittämiselle. Yksittäisen testaajan toiminta heijastaa koko seurantajärjestelmän laatua - sen turvallisuutta ja luotettavuutta. 2.1 Testaustoiminnan turvallisuus Puolustusvoimien kuntotestauksen lähtökohtana on, että testeihin osallistuu terveet tai lääkäriltä luvan saaneet henkilöt. Testaajan on aina varmistettava, että testattava on terve tai hänellä on lääkärin myöntämä lupa osallistua testeihin. Testattava vastaa siitä, että hän antaa totuudenmukaisen tiedon terveydentilastaan tai että hänellä on testin suorittamiseen lääkärin lupa. Kuntomittausten turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Useiden tutkimusten perusteella on arvioitu, että maksimaaliseen suoritukseen tähtäävissä kuntotesteissä kuolemaan johtavan komplikaation todennäköisyys kuntotestin aikana tai välittömästi testin päättymisen jälkeen on enintään 0,01 %. Submaksimaalisissa testeissä riski on vielä alhaisempi. (ACSM 2000). Fyysisen toimintakyvyn testeihin osallistuu myös vähän liikuntaa harrastavia, ylipainoisia ja keskimääräistä heikommassa kunnossa olevia henkilöitä. Heille fyysiseen kuormitukseen liittyvien terveydellisten haittojen vaara on suurempi. Toisaalta terveysongelmistaan huolimatta tai juuri niistä johtuen he myös hyötyvät fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä muita enemmän. Testien turvallisuutta voidaan parantaa noudattamalla laadittuja ohjeita sekä perehtymällä testaustoiminnan sisältämiin turvallisuusriskeihin, niiden tunnistamiseen sekä hallintaan. Tässä käsikirjassa käsitellään testaustoiminnan turvallisuutta useaan PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

11 eri otteeseen. Ohjeistus käsittää pääasiassa riskien ennaltaehkäisyä, mutta testaajan tulee myös ylläpitää valmiuksiaan ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin terveyttä vaarantavassa poikkeustilanteessa testin aikana ja myös testin jälkeen. Tapaturman sattuessa testaajan kyky toimia riippuu hänen ylläpitämistään valmiuksista. 2.2 Testaajien pätevyys Kenttäkelpoisuutta ja fyysistä työkykyä arvioivia testejä (kestävyys- ja lihaskuntotestit) saavat puolustusvoimissa johtaa vain Pääesikunnan henkilöstöosaston järjestämän testaajakurssin hyväksytysti suorittaneet henkilöt. Vuodesta 2005 lähtien testaajakoulutusta on annettu sotilasliikuntakurssilla 6. Testaajaoikeus myönnetään näyttökokeissa osoitetun osaamisen perusteella. Valtuutetut testaajat saavat kurssin hyväksytysti suoritettuaan testaajaoikeus-todistuksen. Oikeus kirjataan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään kohtaan henkilön erityistiedot (koodi 715, oikeus toimia fyysisen kunnon testaajana). Terveys- ja liikunta-alan peruskoulutus on eduksi testaustoiminnassa. Joukko-osaston komentaja nimeää toimintakäskyssä vuosittain testaajapätevyyden omaavista ne, jotka johtavat ja ottavat vastaan testisuorituksia. Joukko-osaston testaustoimintaan nimettävä johtaja vastaa testitilojen turvallisuudesta, laiteturvallisuudesta, mukaanlukien kalibrointien yhteydessä tapahtuvat kuljetukset. Testaustoiminnan johtaja vastaa myös uusien testaajien sekä muiden toiminnasta vastaavien perehdyttämisestä tehtäviinsä. Kokeneet testaajat tai liikuntakasvatusupseerit perehdyttävät uuden testaajan ennen testausvastuun siirtämistä. Testaaja tutustutetaan paikallisiin testiolosuhteisiin ja -välineistöön. Lisäksi hänelle kerrataan johdetusti testausmenetelmät ja tietojärjestelmien käyttö. Testaajat ylläpitävät taitojaan säännöllisellä, vuosittaisella testaustoiminnalla tai osallistumalla täydennyskoulutukseen. Testien laadukas toteutus edellyttää, että testaajat - tietävät tarkasti kunkin testin tarkoituksen ja teknisen suoritustavan, - osaavat seuloa testattavista ne, joille testaus voi aiheuttaa terveydellistä vaaraa ja ohjata heidät lääkäriin suorittamaan terveystarkastukseen ennen testausta, - hallitsevat testisuoritusten ja olosuhteiden vakioinnin, - hallitsevat testien keskeyttämiskriteerit, - tietävät ja tulosten tulkinnan toimintakyvyn ja terveyskuntokäsitteen periaatteiden mukaisesti, - osaavat aloittaa hätäensiapu-toimenpiteet tunnistamiensa oireiden perusteella, - osaavat tuottaa testituloksia hyödyntäen yksilöllisen, turvallisen ja toteuttamiskelpoisen liikuntaohjelman. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

12 2.3 Testitilan vaatimukset, laitteisto ja valvonta Testitilan olosuhteita ja laitteistoa koskevat tarkemmat ohjeet on määritelty Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollisessa määräyksessä Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky. Pääesikunnan henkilöstöosaston koulutussektori ohjaa testiasemien laadunvalvontaa. 2.4 Testien yhdenmukainen suorittaminen Testaustoiminnassa on pyrittävä yhdenmukaisuuteen, koska testitapahtumien vakioiminen lisää tulosten luotettavuutta ja vertailtavuutta. Keskeisiä vakioitavia tekijöitä ovat itse testisuorituksen lisäksi muun muassa testivälineistö, testien ajankohta ja suoritusjärjestys, ruokailu, lämmittely, testien harjoittelu tai kokeilu ennen testausta, suoritusohjeiden antaminen ja testattavien kannustus. Kestävyyden ja lihaskunnon testaus samana päivänä on mahdollista vain poikkeustilanteissa. Mikäli kestävyys ja lihaskuntotestit suoritetaan 3 4 päivän sisällä toisistaan, tulisi kestävyystestin edeltää lihaskuntotestiä. Lihaskuntotesteistä palautuminen kestää 2 3 päivää. Mittausten ja lihaskuntotestien suoritusjärjestys on aina seuraava: 1. painon ja pituuden sekä vyötärön ympäryksen mittaaminen 2. puristusvoima 3. istumaannousu 4. etunojapunnerrus 5. toistokyykistyminen. Lihaskuntotestien eri osioiden välille on varattava palautumisaikaa 5 10 minuuttia. 2.5 Kuntotestaustapahtuman kulku Kuntotestauksessa on pidettävä mielessä, että se ei toimintana ole ainoastaan kuntotestin tekemistä. Kuntotestausta edeltävillä sekä testinaikaisilla toimenpiteillä optimoidaan testien turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Testitulosten perusteella testatulle tulee antaa palaute ja ohjeet jatkotoimenpiteille, sillä tavoitteena on liikunta-aktiivisuuden edistäminen. Itse testi on useimmiten kestoltaan lyhyempi, kuin sen edellyttämät valmistelut sekä sitä seuraavat toimenpiteet. Testaustapahtuman kulku on esitetty työnkulkukaaviona liitteessä 2 sekä yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa. Testaustapahtuman kulku on ohjeellinen malli. Sen toteuttaminen puolustusvoimien fyysisen työkyvyn ja kenttäkelpoisuuden testauksessa on sellaisenaan monissa tilanteissa vaikeaa. Testaustapahtuman kulkumallia on kuitenkin pyrittävä soveltamaan koko seurantajärjestelmään. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

13 3 VALMISTAUTUMINEN KUNTOTESTAUKSEEN 3.1 Etukäteisinformaatio Etukäteisinformaation tarkoituksena on rajoittaa testeihin osallistuvat terveisiin sekä niihin henkilöihin, joilla terveydellisestä rajoitteesta huolimatta on lääkärin lupa osallistua. Kuntotesteihin osallistuvia on ohjeistettava heidän velvollisuudestaan ilmoittaa työterveyshuoltoon mahdolliset kuntotestausta rajoittavat tekijät. Terveydellisistä rajoitteista huolimatta osallistuvien henkilöiden on osoitettava lääkäriltä saatu lupa testiin osallistumiselle. Maksimaalisia testejä suoritetaan ilman terveydenhuollon hälytysvalmiutta vain terveille testattaville. Etukäteisinformaatiolla annetaan lisäksi vastauksia kysymyksiin mitä, missä, milloin ja miksi heidät testataan, mihin tuloksia käytetään sekä kuka saa tulokset käyttöönsä. Testattaville selvitetään mittauksissa käytettävien testien luonne: kuinka rasittavia testit ovat, mitä taidollisia vaatimuksia testit sisältävät sekä mikä on testien tarkoitus. Hyvin suunnitellulla etukäteisinformaatiolla lisätään testattavan luottamusta ja motivaatiota osallistua testaukseen sekä vähennetään testaukseen liittyviä mahdollisia pelkoja ja ennakkoluuloja. Kuntotesteihin osallistuville on tiedotettava seuraavat asiat: - mitä fyysisellä kunnolla/toimintakyvyllä termeinä tarkoitetaan - millaisia ovat fyysisen kunnon/toimintakyvyn testit - mikä on testauksen tavoite - miten henkilö hyötyy kunnon testauksesta - miten testiin valmistaudutaan - mahdolliset kuntotestin osallistumiseen liittyvät rajoitteet (kohdat 3.2 ja 3.4) - riskikartoitus - ennakkokyselyn tulkinta - muut terveydentilaan vaikuttavat tekijät - miten testausten turvallisuudesta on huolehdittu (kohdat 3.5 ja 3.6) - miten yksilön tietosuojasta ja yksityisyydestä on huolehdittu - mikä on osallistumisvelvollisuus: - siviileille osallistuminen on vapaaehtoista, - reserviläisille osallistuminen on vapaaehtoista, - sotilailla osallistuminen perustuu palvelusvelvollisuuteen. Etukäteisinformaatioon liittyvä ohjeistus on esitetty liitteessä 3. Ohjetta ei voi hyödyntää sellaisenaan, mutta sitä soveltamalla voidaan laatia riittävät perusteet sisältävä tiedote suunnitellusta kuntotestaustapahtumasta. 3.2 Riskikartoitus 45 vuotta täyttäneen sotilaan tulee tehdä terveydentilansa riskikartoitus aina ennen maksimaalista kestävyystestiä. Riskikartoitusta suositellaan myös tätä nuoremmille PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

14 ikäluokille. Riskikartoitus tehdään etukäteisinformaation yhteydessä ennen testiajan varaamista, jotta riskiryhmään kuuluvien testiturvallisuutta voidaan parantaa. Riskikartoitukseen käytetään liitteenä 3.1 olevaa lomaketta. Kartoituksen perusteella riskiryhmään kuuluvia henkilöitä velvoitetaan ilmoittamaan kohonneesta riskistä testin johtajalle sekä tarvittaessa heidän on käytävä lääkärintarkastuksessa varmistamassa, että testi yleensä voidaan toteuttaa. Mikäli kartoituksessa ilmenee kohonnutta riskiä kestävyystestin suorittamiselle, on joukko-osaston (vast) terveysaseman tällöin oltava tietoinen asiasta ja kahden minuutin hälytysvalmiudessa. Hälytysvalmiudessa olevalta terveydenhuollon ammattilaiselta edellytetään defibrillaattorin käyttötaitoa. Mikäli edellämainittuja toimenpiteitä ei voida järjestää, on riskiryhmään kuuluvan henkilön kestävyystesti suoritettava sellaisessa testipaikassa, jossa valmius voidaan toteuttaa. Maksimaalisen testin suorittamisen riski on kohonnut, kun henkilöllä toteutuu kaksi tai useampi seuraavista riskitekijöistä: - lähisuvun sydän- ja verisuonisairauksien sukurasite (oma sisarus, vanhempi, lapsi sairastunut tai kuollut seuraaviin sairauksiin: vaikea sydänsairaus, sydäninfarkti, ohitusleikkaus, sydämen siirto, oletettu tai tiedossa oleva sydänperäinen kuolema alle 55 -vuotiaana) - säännöllinen tupakointi (tai kulunut alle puoli vuotta lopettamisesta) - lääkärin toteama korkea verenpaine (yläpaine 140 tai alapaine 90) - lääkärin toteama korkea kolesteroli (seerumin kokonaiskolesteroli yli 5,2 mmol/l tai HDL kolesteroli alle 0,9 mmol/l, tai LDL kolesteroli yli 3,4 mmol/l) - passiivinen elämäntapa (etupäässä istumatyötä, eikä säännöllistä vähintään kohtuukuormitteista liikuntaharrastusta) - korkea veren sokeriarvo (glukoosi 6,1 mmol/l) - Merkittävä ylipaino (BMI 30). Riskikartoituksessa selvitettäviä yksittäisiä terveydentilatietoja ei tarvitse kertoa kuntotestin johtajalle tai testaajalle. Mikäli testattava ei muista tai tiedä tarvittavia terveydentilatietojaan, hänen tulee selvittää ne työterveyshuollosta. Siviilihenkilöstölle kestävyystestit suoritetaan aina submaksimaalisena, jolloin riskikartoitusta ei ole välttämätöntä tehdä. 3.3 Valmistautumisohjeet Kuntotestauksen turvallisuutta ja luotettavuutta lisätään hyvillä valmistautumisohjeilla. Testattaville annetaan ainakin seuraavat ohjeet: - vältä testausta edeltävän kahden vuorokauden aikana kovaa fyysistä ponnistelua - vältä fyysistä rasitusta testipäivänä, - älä nauti alkoholia testausta edeltävän 24 tunnin aikana, - hyvä yöuni on eduksi testauksen onnistumiselle, - vältä testipäivänä raskasta ateriaa vähintään 3 5 tuntia ennen testausta, - vältä tupakointia, kahvin, teen tai virkistysaineita sisältävien virvoitusjuomien nauttimista neljä tuntia ennen testiä, PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

15 - kerrotaan kuntotestaukseen kuluva aika, - tiedot testattavalle annettavasta testipalautteesta (mitä, missä, milloin), - olosuhteisiin ja vuodenaikaan sopiva liikuntavarustus. Ennen testitapahtumaa testaajan on varmistettava tapahtumassa käytettävien mittauslaitteiden kunto sekä varalaitteiden käyttömahdollisuus. Ennakoivia varotoimenpiteitä ovat myös kahden sekuntikellon käyttäminen ajanottoa vaativissa testeissä sekä syketiedot tallentavan mittarin käyttö polkupyöräergometritestissä MILFIT-ohjelman lisäksi. Turvallisuuteen liittyvät seikat, esimerkiksi yhteydet lääkintähenkilökuntaan ja ensiapuvälineiden riittävyys tulee varmistaa tässä yhteydessä. Kirjallinen toimintasuunnitelma testitapahtuman aikaisia ensiaputilanteita varten lisää turvallisuutta. Suunnitelmaan sisällytetään toimenpiteiden lisäksi yhteystiedot avun saamiseksi testitapahtuman aikana (mukaan lukien lääkäri, sairasauto). 3.4 Ennakkokysely Puolustusvoimien palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn seurannassa testattava täyttää aina tullessaan kestävyys - tai lihaskuntotesteihin ennakkokyselylomakkeen (liite 4). Lomakkeen kyselyosalla kartoitetaan testattavan terveydentilaa, pituuden ja painon suhdetta sekä henkilön omaa arviota fyysisestä kunnostaan ja aktiivisuudestaan. Kyselyosan paksunnettuihin ruutuihin tehdyt merkinnät vaativat lisäselvitystä tai mahdollisesti jopa lääkärin tutkimusta. Lomakkeen allekirjoitusosassa testattava vahvistaa tietojen oikeellisuuden päiväyksellä ja allekirjoituksellaan sekä ilmoittaa, ettei hänellä ole tiedossaan mitään sellaista terveydellistä tai muuta syytä, joka estäisi testaamisen (=rasti allekirjoitusosan ylemmässä kohdassa). Henkilöä, joka ei merkitse rastia ylempään kohtaan ja/tai vastaavasti merkitsee alemman kohdan (=rasti paksummassa, allekirjoitusosan alemmassa kohdassa tai ei lainkaan merkintöjä allekirjoitusosassa), ei tule testata, vaan hänet on ohjattava työterveyshuollon piiriin Johtopäätökset ennakkokyselystä Ennakkokyselylomakkeen vastauksista, mahdollisista tarkentavista kysymyksistä ja/tai riskikartoituksesta tulkitaan, että - testattava voi osallistua kaikkiin testeihin, - testaus (maksimaalinen kestävyystesti) edellyttää terveysasemalta kahden minuutin hälytysvalmiutta, - testattava tarvitsee lääkärintarkastuksen ennen testausta tai hän ei voi lainkaan osallistua testeihin tai - testattava voi osallistua osaan testejä (testikohtaiset poissulkukriteerit). Testien kuormittavuus verenkierto- ja liikuntaelimistölle vaihtelee testistä riippuen. Testattava tulee sulkea pois vain niistä testeistä, jotka voivat aiheuttaa terveydellisen riskin. Toisaalta testit tulee keskeyttää tai jättää tekemättä minkä tahansa tes- PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

16 taustapahtuman vaiheen aikana, mikäli havaitaan testattavan terveyttä tai turvallisuutta uhkaavia riskejä. Sydän- ja verisuonisairaudet rajoittavat usein yli 55-vuotiaiden osallistumista muunneltuun punnerrus- ja vartalon ojentajalihasten kestävyystestiin, ja jossain määrin myös toistokyykistymistestiin. Lisäksi erityisesti vähän liikuntaa harrastavat naiset kokevat helposti voimakasta viivästynyttä lihaskipua toistokyykistymistestin jälkeen, koska useimmille heistä testi on maksimaalinen. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat rajoittavat osallistumista testikohtaisesti Lepoverenpaineen mittaaminen Lepoverenpaine mitataan aina ennen polkupyöräergometritestiä, mutta tarvittaessa myös muiden kuntotestien yhteydessä. Verenpaineen mittaaminen on ohjeistettu liitteessä 5. Testattavan lepoverenpaineen mittaaminen toimii terveysseulana kuntotestiin, mutta myös työterveyshuoltoa tukevana toimenpiteenä. Kuntotestiin osallistuvan systolisen lepoverenpaineen on oltava alle 165 mmhg ja diastolisen alle 110 mmhg. Lepoverenpainerajojen ylittyessä testin alkua viivästetään testattavan osalta 15 minuuttia, jonka jälkeen verenpaine mitataan uudestaan. Henkilö, jonka lepoverenpainerajat ylittyvät myös uusintamittauksessa, ei saa osallistua kuntotestiin ja häntä on kehotettava hakeutumaan jatkotutkimuksiin verenpainetautiriskin kartoittamiseksi Kuntotestauksen turvallisuusedellytykset Testien turvallisuuteen liittyvät kohdat on koottu luetteloksi liitteessä 6. Testaajan on saatettava kyseiset kohdat testattavien tietoon ennen riskikartoituksen ja ennakkokyselylomakkeen täyttämistä sekä varsinaisen testin aloittamista. Liitteen 6 tiedot voidaan välittää testattaville myös etukäteisinformaation yhteydessä. Puolustusvoimien kenttäkelpoisuuden ja fyysisen työkyvyn testien turvallisuutta lisäävät tekijät: - testattava on osallistunut pysyväisohjeiden mukaisesti terveys- ja lääkärintarkastuksiin, - lääkärintodistukseen perustuvaa estettä testauksille ei ole, - testattava ei riskikartoituksen perusteella kuulu riskiryhmään - testattava ei ole kirjannut yhtään merkintää ennakkokyselylomakkeen paksunnettuihin rastilokeroihin, - testattava on lomakkeessa ilmoittanut, ettei hänellä ole tiedossaan estettä testaamiselle ja vahvistanut ennakkokyselyssä antamansa tiedot päiväyksellä ja allekirjoituksellaan, - testattavan kuntoindeksi edeltävältä vuodelta on vähintään 2, sekä - ennen testin aloittamista testattavan - systolinen verenpaine on alle 165 mmhg, - diastolinen verenpaine on alle 110 mmhg. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

17 3.4.4 Kuntotestausta rajoittavat tai estävät tekijät Henkilö, jonka edellisessä kestävyystestissä saavuttama tulos on heikko, on käytävä työterveyslääkärin tarkastuksessa ennen seuraavaa kestävyystestiä. Tarkastuksessa arvioidaan henkilön terveydentila kestävyystestin suorittamisen kannalta. Testattava ohjataan lääkärintarkastukseen ennen testejä myös, jos hän ilmoittaa, että hänellä on tiedossaan sellainen terveydellinen syy, joka estää osallistumisen kuntotestaukseen. Tällöin testeihin osallistuminen perustuu testaukseen perehtyneen lääkärin harkintaan. Jos lääkärintarkastukseen ei ole mahdollisuutta, on testattava suljettava kokonaan pois testeistä. Alla on lueteltu niitä sairauksia, jotka ovat tai saattavat muodostua kuntotestauksen esteeksi ja joiden perusteella testaukseen tuleva henkilö ohjataan lääkärintarkastukseen ennen testausta. Vaikeat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet tai oireet - äskettäinen sydäninfarkti (kuuden kuukauden kuluessa) - sepelvaltimotauti, johon liittyy rintakipuja - läppävika, kardiomyopatia tai muu sydämen vajaatoimintaa aiheuttava vaiva - hoitamaton kohonnut verenpaine (yli 165/110 mmhg) - rytmihäiriöitä, jotka lisääntyvät tai joiden aiheuttamat oireet pahenevat rasituksessa - vaikea anemia (hemoglobiini alle g/l) - yllä mainittuihin sairauksiin tai oireisiin määrätty lääkitys. Vaikeita oireita rasituksessa (ahdistus, huimaus, kipu) Sairaudet ja oireet, joiden perusteella testaus on siirrettävä oireettomaan ajankohtaan: Vaikea epätasapainossa oleva yleissairaus (insuliini diabetes, hoitamaton kilpirauhasen liikatoiminta, reumataudit, psykoosi) - flunssa tai muu yleisinfektio (kuume) - äskettäinen vaikea tapaturma - äskettäinen leikkaus - viimeisen kolmanneksen raskaustila, riskiraskaus tai lapsivuoteus - epätavallinen väsymys tai heikkous - intoksikaatio (alkoholi, lääkkeet). 3.5 Kuntotestien turvamääräykset Alla olevia turvallisuusohjeita noudetaan soveltuvin osin varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön taistelu- ja marssikoulutuksessa, liikuntakoulutuksessa, kuntotesteissä, kilpailutoiminnassa sekä muussa fyysisesti kuormittavassa toiminnassa. Kuntotestauksen turvallisuudessa, testivälineet mukaan lukien, otetaan aina huomioon voimassa olevat hallinnolliset normit ja ohjeet. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

18 Sotilashenkilöstön terveystarkastukset tehdään Pääesikunnan logistiikkaosaston lääkintäsektorin hallinnollisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Työterveyslääkäri ratkaisee terveystarkastuksen yhteydessä, voiko tarkastettava osallistua kuntotestiin. Lupa on voimassa seuraavaan tarkastukseen saakka ja koskee joko osaa tai kaikkia testejä. Siviilihenkilön tulee käydä työterveyslääkärin tarkastuksessa ennen seurantajärjestelmään kuuluvan testaustoiminnan aloittamista, mikäli hän ei ole aiemmin harjoittanut säännöllisesti kuntoliikuntaa tai hänellä on jokin krooninen sairaus tai pitkäaikainen suorituskykyyn vaikuttava lääkitys. Lääkärintarkastusta suositellaan kuitenkin aina ennen siviilityöntekijän ensimmäistä kuntotestiä. Mikäli henkilöllä on oireita tai epäilyjä kuntotestistä suoriutumisesta, hänen tulisi aina käydä työterveyslääkärin tutkimuksissa ennen testeihin osallistumistaan. Juoksutesti Juoksutesti on maksimaalinen aerobinen suoritus. Testattavan tulee olla terve ja vähintään välttäväkuntoinen. Testiin ei saa osallistua itsensä sairaaksi tunteva, esimerkiksi kuumeinen. Osallistuminen on sallittua vasta, kun asianomainen on toipunut ja terve. Erityisen varovainen on oltava nuhakuumeen jälkeen, jolloin sydänlihastulehdusvaara on suuri. Juoksutestiä edeltää säännöllinen 6 8 viikon harjoittelu. Liikuntakasvatusupseeri antaa tarvittaessa neuvoja henkilökohtaisen harjoitteluohjelman laatimisessa. Juoksutestiin valmistautuminen on jokaisen osallistujan omalla vastuulla. Testiä varten tapahtuvan harjoittelun yksi tavoite on totuttaa elimistö kunnon edellyttämään tasaiseen matkavauhtiin. Kuntotason tiedostaminen lisää testin turvallisuutta ja auttaa juoksijaa jakamaan voimansa oikein. Juoksutestiin valmistauduttaessa on vältettävä raskasta ateriointia ja tupakointia 2 4 tuntia ennen testiä. Alkoholin käyttöä ja raskasta fyysistä rasitusta on vältettävä testiä edeltävänä ja testipäivänä. Juoksutestin johtajana tulee olla puolustusvoimien testaajakoulutuksen saanut henkilö. Testipaikalla on oltava sairaankuljetukseen soveltuva ajoneuvo, esimerkiksi henkilö- tai sairasauto, sekä puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen, esimerkiksi varuskunnan terveysasema. Terveydenhuollon toimipisteeseen ilmoitetaan etukäteen juoksutestin järjestämisestä. Juoksutestiä ei saa järjestää -17 C o tai sitä kylmemmissä olosuhteissa. Lämpötilan lisäksi on otettava huomioon tuulen jäädyttävä vaikutus. Talvella on varmistuttava juoksualustan turvallisuudesta. Liukas juoksualusta hiekoitetaan. Lämpimällä säällä, yli +17 C o, järjestetyssä juoksutestissä tulee valvojan hallita lämpötasapainon turvaamisen edellyttämät toimenpiteet sekä lämpösairauksien ensiapu. Testin järjestämistä hellesäässä (yli +25 C ) tulee välttää. Vaatetus on valittava sään mukaan. Lievätkin infektiot lisäävät lämpötasapainon pettämisen riskiä. Ennen testijuoksua on suoritettava kestoltaan minuutin verryttely juosten ja voimistellen siten, että elimistö on valmis tulevaan fyysiseen suoritukseen. Koulutus- tai testitapahtuman johtaja tai testaaja kertaa turvallisuusohjeet jokaiselle tapahtumaan osallistuvalle ennen fyysisesti vaativan suorituksen alkua. Siihen ei saa osallistua sellainen henkilö, joka on ilmoittanut olevansa sairas tai jolla on lääkärin PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

19 määräämä palvelushelpotus. Osallistujalle on ennen toiminnan alkua ilmoitettava, että suoritus on keskeytettävä välittömästi, mikäli hän tuntee jonkin seuraavista oireista lisääntyvä rintakipu, voimakas hengenahdistus, epätavallisen voimakas väsymys, huimaus, pyörryttävä olo, muu hälyttävä tavallisuudesta poikkeava oire tai voimakas kiputila. Testattava on testiin tullessaan täyttänyt terveydentilaa ja liikuntaharjoittelua koskevan ennakkokyselyn, jonka perusteella testaaja saa tietoonsa mahdolliset testiä rajoittavat tekijät. Henkilö on vastuussa allekirjoittamassaan lomakkeessa antamistaan tiedoista. Testaaja seuraa aktiivisesti testattavia suorituksen aikana. Testattavan suoritus on aina keskeytettävä ja tarvittava ensihoito aloitettava, mikäli testattava pyytää saada keskeyttää suorituksensa tai testaaja havaitsee jonkin alla luetelluista oireista. Jokaisen testattavan on myös ilmoitettava testaajalle, mikäli havaitsee muissa testattavissa, jonkin seuraavista oireista: sekavuus, horjuminen, hoipertelu, muun hätätilanteeseen viittaavan merkin, esimerkiksi poikkeuksellinen kalpeus tai sinertävät huulet. Toimenpiteet vaaratilanteessa: rasituksen keskeyttäminen testattavan voinnin tarkastaminen testattavan siirtäminen oikeaan asentoon tajuissaan oleva istuma-asentoon, hiukan takanojaan testattavan toimittaminen sairaalaan tai terveyskeskukseen tarvittaessa yhteys hätäkeskukseen ja elvytyksen aloittaminen. Ergometritesti Terveydelliset edellytykset testin suorittamiselle ovat samat kuin juoksutestissä. Ergometritestin johtajan on oltava puolustusvoimien testaajakoulutuksen saanut henkilö. Terveydenhuollon toimipisteeseen ilmoitetaan etukäteen ergometritestin järjestämisestä. Testin johtajalla on oltava puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen, esimerkiksi varuskunnan terveysasemaan. Testiin tullessa testattava on täyttänyt terveydentilaansa ja liikunta-aktiivisuuttansa kartoittavan ennakkokyselyn, jonka perusteella testaaja saa tietoonsa mahdolliset testiä rajoittavat tekijät. Henkilö on vastuussa allekirjoittamassaan lomakkeessa antamistaan tiedoista. Ergometritestissä suorittajalle on ilmoitettava ennen testiä mahdollisista subjektiivisista oireista (samat kuin juoksutestissä) ja seurattava, ilmeneekö hänessä testin PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

20 aikana em. oireita tai objektiivisia vaaran merkkejä, esimerkiksi poikkeavuutta sykkeessä. Yhdenkin keskeyttämisperusteen esiintyessä testi on keskeytettävä, annettava tarvittaessa ensiapua sekä ohjattava asianomainen tarvittaessa lääkäriin. Testattavan tilan seuraamista helpottaa Borgin RPE -asteikon (subjektiivinen kuormittuneisuus) hyödyntäminen testin aikana. Testattavan tuntemusten yhdistäminen ja vertaaminen syketasoihin helpottaa myös liikuntaneuvonnassa oikeanlaisten tehoalueiden hahmottamisessa. Borgin RPE -taulukko on liitteenä 7 (ACSM 2000, Keskinen et al. LTS. 2004). Lihaskuntotesti Lihaskuntotesteissä noudatetaan kuntotestien yleisiä turvallisuusohjeita. Lihaskuntotestissä on vähimmäisvaatimuksena puhelinyhteys terveydenhuollon toimipisteeseen (esimerkiksi varuskunnan terveysasema). Lihaskuntotestit suoritetaan liikuntasalissa tai muussa tähän tarkoitukseen sopivassa tilassa. Lihaskuntotestien suoritusjärjestys on määrätty kohdassa 2.4. Lihaskuntotestien aluksi oheismittauksina mitataan testattavien pituus, paino sekä vyötärön ympärys. Oheismittaukset pyritään suorittamaan testattavan yksityisyyttä kunnioittaen ulkopuolisilta eristetyssä tilassa. Testaaja näyttää ja selittää jokaisen testisuorituksen yksityiskohtaisesti testattavalle ryhmälle, jonka jälkeen testattavat kokeilevat ja harjoittelevat testiä annettujen ohjeiden mukaan. Testaajan tulee opettaa testattaville lihaskuntoliikkeiden turvalliset ja oikeat suoritustekniikat, joita myös testitilanteen aikana valvotaan. Luotettavan ja turvallisen kuntotestauksen periaatteiden mukaisesti testauksessa pyritään välttämään kilpailemista muiden osallistujien kanssa. Testattavia ei tule tarpeettomasti kannustaa testien aikana. Tästä huolimatta testitilanteesta tulee luoda positiivinen ja motivoiva. Tuki- ja liikuntaelimistön lihasvoima- ja kestävyystesteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: - lihaskestävyystestien (punnerrus, vartalon ojentajalihasten kestävyys) kuormittavuus verenkiertoelimistölle on huomattava siksi, että niihin sisältyy suurten lihasryhmien staattista lihastyötä - alaraajojen voimatesti (toistokyykistys) kuormittaa voimakkaasti alaraajojen niveliä, erityisesti polviniveliä sekä alaselkää - vatsalihasten dynaaminen voimakestävyystesti on kuormittavuudeltaan kohtalainen ja saattaa kuormittaa alaselkää selkävaivaisilla - noudata testikohtaisia ohjeita huolellisesti. Lihaskuntotesteissä välineinä tarvitaan pituuden ja painon mittauslaitteet, vyötärön ympärysmittanauha, sekuntikello, viitearvotaulukko, voimistelumattoja ja puristusvoimamittari. Välineiden tulee olla ehjät, kalibroidut ja malliltaan hallinnollisen määräyksen Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky mukaiset. PUOLUSTUSVOIMIEN KUNTOTESTAAJAN KÄSIKIRJA (41)

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asiakassuhteen luominen

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asiakassuhteen luominen Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheiluopistojen Personal Trainer - tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan todellisissa työelämän tehtävissä erilaisissa toimintaympäristöissä

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

TerveysInfo. fyysinen kunto

TerveysInfo. fyysinen kunto TerveysInfo fyysinen kunto Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntaluokka

Sompion koulun liikuntaluokka KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Sompion koulu Aleksis Kiven tie 18 04200 Kerava Sompion koulun liikuntaluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli Tausta pelastuslaitoksissa tapahtuneet liikuntatapaturmat työpaikkaliikuntaohjeistukset työryhmän perustaminen tukipalveluiden palvelualueen

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319)

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) 1) TUT_PVM LITE_TESTIPVM 2) Testipvm LITE_SEULA1 3) SEULA1 Tutkimuksen pvm, tarkista oikeaksi, jos ei tämä päivä / / Testauksen pvm / / Onko Teillä jokin sydän-, verenkierto-

Lisätiedot

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt

Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 /

Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2015 MATINE: 2500M-0049 / 60 000 Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Liikunnan palveluketju toimivaksi Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot