1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset.
|
|
- Marja Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1.6 Tapausharjoituksia Harjoitus 1. Nimittäjätiedot 10 minuuttia Osaston nimi synnytysosasto 14 äitiysvuodetta Tutkimus tehdään kello 14:00 Paikka Paikan Sisäänottoaika Vauvan sijainti Vauvan nro tila osastolle syntymäaika 1 käytössä Vierihoito käytössä Teho-osasto käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito käytössä Teho-osasto käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito käytössä Teho-osasto käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset. 2. Mikä on osasto erikoisala? GOOBS Synnytykset 3. Miten potilaskohtainen erikoisala päätetään? Terveet lapset, jotka eivät ole pediatrin hoidossa GOOBS 4. Miltä potilailta etsitään hoitoon liittyvää infektiota? Kaikilta vastasyntyneiltä Kaikilta potilailta, joille on tehty toimenpiteitä (sektio tms.) tai jotka ovat olleet sairaalassa >48 tuntia.
2 Harjoitus 2. Miten tutkia potilasasiakirjoja 15 minuuttia 29-vuotiaalla naispotilaalla on hyvin paksu sairaskertomus. Hänet otettiin sairaalaan 126 vuorokautta sitten meningokokkimeningiitin hoitoon. Hänelle tehtiin bilateraalinen faskiotomia purpura fulminansin takia (24:nä hoitopäivänä). Potilas oli 4 kuukautta teho-osastolla ja häneltä hoidettiin lukuisia ventilaattorihoitoon liittyviä pneumonioita sekä keskuslaskimokatetriin liittyvä bakteremia. Hänellä on ollut kaksi C diff-ripuliepisodia, viimeisin 6 viikkoa sitten. Hän on siirtynyt takaisin jatkohoitoon kuntoutusosastolle, jossa hän saa fysioterapiaa vakavien neurologisten vaurioiden takia. Hoitopäivänä 126 potilaalla on keskuslaskimokatetri, trakeostooma ja virtsakatetri. Hänellä ei ole mikrobilääkitystä. Hänen viimeinen mikrobilääkehoitonsa pneumoniaan (piperasilliini-tatsobaktaami IV) päättyi eilen. Potilas on kuumeetoon. Faskiotomiahaavat hoidettiin eilen ja ne ovat papereiden mukaan siistit. Potilaalla on ollut jatkuvia ripuliulosteita tehohoitojaksosta lähtien. Trakeostomiaputkesta imetään suuria määriä keltaisia eritteitä, mutta se on hoitajien mukaan normaalia. Veren valkosolut 14. Viiden päivän takaisessa thx-kuvassa oikean keuhkon alaosassa konsolidaatio. Viimeisin positiivinen mikrobiologinen löydös on virtsanäyte katetrista kahden päivän takaa, jossa kasvaa E. coli >10 5 CFU/ml. Häneltä on otettu positiivinen veriviljelynäyte kaksi päivää sitten, jossa kasvoi koagulaasinegatiivinen stafylokokki. Edellinen positiivinen veriviljelynäyte otettiin neljä päivää aikaisemmin, ja siinä kasvoi sama mikrobi. Prevalenssitutkimus tehdään hoitopäivänä 126. Kyseessä on monimutkainen potilastapaus. Miten se tutkitaan nopeasti mikrobilääkkeiden ja hoitoon liittyvien infektioiden suhteen? Mikrobilääkkeet: Onko potilaalla mikrobilääkehoito tutkimuspäivänä tai onko hän saanut profylaktista mikrobilääkehoitoa edellisenä hoitopäivänä. Infektiot: Jos potilaalla on mikrobilääkehoito, tarkista täyttyvätkö infektiomääritelmät hoidon alkaessa tai hoidon aikana. Jos potilaalla ei ole mikrobilääkehoitoa, tarkista täyttyvätkö infektiomääritelmät tutkimuspäivänä.
3 Kirjaisitko potilaalle mikrobilääkehoidon? Jos et, niin mikset? Ei. Mikrobilääkehoito päättyi eilen. Onko potilaalla leikkaushaavainfektio? Voisiko hänellä olla sellainen? Jos hänellä olisi leikkausalueella infektion oireita tai löydöksiä, jotka alkoivat kaksi päivää sitten, kirjaisitko infektion? Edellisestä leikkauksesta on >30 vrk eikä potilaalla ole vierasesinettä, joten leikkaushaavainfektio ei ole mahdollinen. Jos hänellä olisi haavainfektion oireita, infektio kirjattaisiin iho- ja pehmytkudosinfektiona (SST). Hänellä on tälläkin hetkellä ripulia, kirjaatko gastroenteriitin? (C difficile?) Ei. Potilaalla on ollut C.diff. ripulia, mutta edellisestä toksiinipositiivisuudesta on 6 viikkoa ja ripuli on jatkunut sittemmin samanlaisena ilman viitteitä infektiosta. Onko potilaalla pneumonia tai bronkiitti? Ei. Eritteissä ei ole muutoksia, ei kuumetta, valkosolut koholla. Viimeisimmästä keuhkokuvasta 5 vrk. Potilas ei täytä pneumoniamääritelmää. Onko potilaalla veriviljelypositiivinen tai keskuslaskimokatetriin liittyvä infektio? Kaksi positiivista näytettä, joissa koagulaasinegatiivinen stafylokokki, mutta ei muita infektion oireita tai löydöksiä, joten potilas ei täytä veriviljelypositiivisen infektion (BSI) määritelmää. Myöskään keskuslaskimokatetriin liittyvästä infektiosta ei ole näyttöä.
4 Harjoitus 3 Mikrobilääkkeet 10 minuuttia Osastohoidossa oleva hemodialyysihoitoa saava potilas saa ivvankomysiinia jokaisen dialyysikerran jälkeen epäillyn keskuslaskimokatetri-infektion hoitoon (oireina kuumetta, vilunväristyksiä, veriviljely negatiivinen). Hoito aloitettiin viisi päivää sitten ja potilasasiakirjojen mukaan sen on suunniteltu jatkuvan kahden viikon ajan. Potilas on saanut kaksi annosta, molemmat kirjattu yksittäisiksi annoksiksi. Tutkimuspäivänä potilas on viimeksi saanut vankomysiinia kolme päivää sitten. Onko potilaalla mikrobilääke? Kyllä, suunnitelman mukaan hoito jatkuu kahden viikon ajan. Mitä muuta tietoa etsisit varmistaaksesi asian? Tarkistaa asia hoitavalta lääkäriltä tai hoitajilta. Miten mikrobilääkehoidon diagnoosi kirjataan? CSEP Voitko ottaa kantaa, onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Saatujen tietojen perusteella: ei. Mistä muista tiedoista olisit kiinnostunut? Esim. Onko infektio alkanut uuden katetrin asettamisen jälkeen? Onko infektio alkanut >48 tuntia sisäänoton jälkeen?
5 Harjoitus 4 Hoitoon liittyvien infektioiden kirjaaminen 10 minuuttia Hemoialyysipotilas on otettu sairaalahoitoon pneumonian vuoksi (keuhkokuvassa konsolidaatio, veren valkosolut 14, kuumetta). Potilasta hoidetaan suun kautta kefuroksiimilla ja klaritromysiinilla. Neljäntenä hoitopäivänä potilaalla on asiakirjojen mukaan kuumetta (38,4 0 C) ja märkäeritystä dialyykatetrin juurella. Märkänäyte ja veriviljenäytteet otetaan. Potilaalle aloitetaan iv-vankomysiini. Prevalenssitutkimus tehdään hoitopäivänä 4. Onko potilaalla infektio? Mikä? Onko se hoitoon liittyvä infektio? Pneumonia ei hoitoon liittyvä CVS-VASC (kriteerin 4 mukaan), alkanut >48 tuntia sisäänoton jälkeen Hoitopäivänä 6 veriviljelynäytteet ovat negatiivisia, märkänäytteessä kasvaa MRSA. Potilas on edelleen kuumeinen. Dialyysikatetri poistetaan. Uudet veriviljelyt otetaan, keskuslaskimokatetri poistetaan ja sen kärki viljellään. Miten infektio kirjataan päivänä 6? Edelleen CVS-VASC, veriviljelyt ovat negatiivisia eikä katetriviljelyvastausta. Hoitopäivänä 7 potilas on edelleen kuumeinen, ja uudet veriviljelyt otetaan. Hoitopäivänä 8 veriviljelyt ovat edelleen negatiivisia ja keskuslaskimokatetrin kärjen viljelyssä kasvaa >15 CFU MRSA:ta. Potilas on nyt kuumeeton ja voi hyvin. Miten infektio kirjataan päivänä 8? Miksi? CRI2-CVC (kts. kriteerit) Hoitopäivänä 9 tulokset valmistuvat, veriviljelyssä kasvaa MRSA. Miten infektio kirjataan päivänä 9? Miksi? CRI3-CVC (kts. kriteerit) Pitäisikö infektio ilmoittaa veriviljelypositiivisena infektiona? Miksi? Ei. CRI3 on tarkempi määritelmä kuin BSI, eikä molempia vaihtoehtoja tule ilmoittaa. Miten mikrobi kirjataan? MRSA(STAAUR/S.aureus) Resistenssikoodi: 1 (Oksasilliini-R)
6 Harjoitus 5 Hoitoon liittyvien infektioiden kirjaaminen 10 minuuttia 46-vuotias naispotilas otetaan sairaalaan kolme päivää jatkuneen ripulin vuoksi. Potilaalla ei ole oksentelua. Hänellä ei myöskään ole aiempia ripulijaksoja. Yleislääkäri määräsi hänelle kaksi viikkoa aikaisemmin levofloksasiinia rintatulehdukseen, mutta potilasta ei otettu sairaalahoitoon. Potilaalla ei ole aiempia hoitojaksoja eikä sisäänottoja sairaalaan. Ei lääkitystä sairaalaan sisääntullessa. Potilaan ulostenäyte oli negatiivinen, mukaanlukien C. difficile toksiini. Potilaalle ei annettu nesteytyksen lisäksi muuta hoitoa. Potilaalle laitettiin tullessa perifeerinen katetri. Ei virtsakatetria. Onko potilaalla mikrobilääkehoito? Ei. Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Miksi? Ei. Infektio sairaalaan tullessa eikä aiempia hoitojaksoja. Hoitopäivä 4. Ripuli jatkuu. Potilaalle tehdään kolonoskopia, jossa merkkejä pseudomembranoottisesta koliitista. Hoitopäivä 5. Potilaalle aloitetaan iv metronidatsoli ja vankomysiini suun kautta. Ripuli jatkuu 6 kertaa/vrk. Potilas on kuumeeton ja vitaalit ovat normaalit. Perifeerinen katetri on paikoillaan. Ei virtsatiekatetria tai keskuslaskimokatetria. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 5 Onko potilaalla mikrobilääkehoito? Kyllä: Metronidatsoli P CI Gastroenteriitti (GI) Vankomysiini O CI Gastroenteriitti (GI) Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Miksi? Edelleen, infektio jo sairaalaan tullessa eikä aiempia hoitojaksoja. Hoitoon liittyvän infektion kriteerit eivät lisäksi täyttyneet hoidon alussa. Minkä mikrobin kirjaisit? Miksi? Merkitsisitkö C difficile toksiinista kyllä/ei/muu? Ei mikrobia, ei toksiinipositiivisuutta. Olisiko potilaalla hoitoon liittyvä infektio, jos hän olisi saanut levofloksasiinia hengitystieinfektioon sairaalahoidossa kahden päivän ajan, kaksi viikkoa sitten? Miksi? Kyllä. C. diff. infektio liittyisi aiempaan hoitojaksoon (28 vuorokauden sisällä) ja olisi näin ollen hoitoon liittyvä infektio.
7 Harjoitus 6 Hoitoon liittyvien infektioiden kirjaaminen 10 minuuttia 75-vuotias mies otettiin sairaalahoitoon akuutin virtsaummen vuoksi. Potilaalla on taustalla hyvälaatuista eturauhasen liikakasvua ja hänellä on ollut neljä avohoidon virtsatieinfektiota viimeisten vuosien aikana. Muuten potilas voi hyvin. Ei mikrobiologisia näytteitä. Hoitopäivä 1. Potilas katetroidaan päivystyspoliklinikalla. Mikrobilääkettä ei aloiteta. Perifeerinen katetri laitetaan. Hoitopäivä 3. Potilaalle tehdään kystoskopia. Hänelle annetaan yksi annos ivamoksisilliinia ja gentamysiinia 24 tunnin sisällä ennen leikkausta. Mikrobilääkehoidon syytä ei mainita potilasasiakirjoissa. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 4 Onko potilaalla mikrobilääkehoito, mikä? Amoksisilliini P SP1 Ei diagnoosia profylaksille Ei syytä potilasasiakirjoissa Gentamysiini P SP1 Ei diagnoosia profylaksille Ei syytä potilasasiakirjoissa Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Miksi? Ei. Hoitopäivä 5. Virtsakatetri poistetaan. Hoitopäivä 6. Potilaalla on kuumetta ja arkuutta alavatsalla. Virtsan liuskatesti on positiivinen (valkosoluja ja nitraattia). Veren valkosolut 12. Keskivirtsa- tai katetrinäytettä ei ole lähetetty tutkittaviksi. Lisäksi hänellä on ollut perifeerinen katetri oikeassa kädessään kystoskopiasta asti. IV gentamysiini aloitetaan VTIepäilyyn. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 6. Onko potilaalla mikrobilääkehoito? Mitä kirjaat? Gentamysiini P HI CYS Syy potilasasiakirjoissa:? Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Mikä? Miksi? Infektion alku kolmantena hoitopäivänä tai sen jälkeen: kyllä. UTI-B. Kuume, alavatsan arkuus ja liuskatesti/hoidon aloittaminen täyttävät kriteerit. Mitä tarvittaisiin, jotta UTI-A:n kriteerit täyttyisivät? Positiivinen virtsaviljely, >10 5 CFU/ml (ei enempää kuin kahta mikrobilajia)
8 Harjoitus 7 Hoitoon liittyvien infektioiden kirjaaminen 10 minuuttia 84-vuotias miespotilas on otettu sairaalaan ruoansulatuskanavan verenvuodon takia. Potilaalla on munuaisten vajaatoiminta. Perustauteina potilaalla on iskeeminen sydänsairaus ja hypertensio. Perifeerinen laskimokatetri laitetaan tullessa. Tulokeuhkokuva on normaali. Potilaalle aloitetaan iv-nesteytys ja käynnistetään tutkimukset. Hoitopäivä 2: Virtsakatetri laitetaan virtsamäärän seuraamiseksi. Hoitopäivä 3: Potilas saa kolme punasoluyksikköä. Hoitopäivä 5: Endoskopiassa paljastuu paksusuolen pahanlaatuinen muutos Hoitopäivä 9: Potilas tajuton, ei reagoi ärsykkeisiin, intuboidaan. Arterianäytteesssä ph 7.2, pco2 7mmHg ja po2 9,6mmHg. Laajassa verenkuvassa veren valkosolut Lämpö 38,5 C. Potilaalle aloitetaan piperasilliini-tatsobaktaami 4,5 g IV kolmesti päivässä sepsiksen hoitoon. Keuhkokuvassa molemminpuolinen konsolidaatio. Potilas siirretään sisätautien teho-osastolle, jossa hän saa inotrooppeja, ventilaattori- ja dialyysihoitoa. Tehoosastolla otetaan veriviljelyt ja trakeasta imunäyte. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 10. Mitä kirjaat mikrobilääkeosioon? Miksi? Piperasilliini-tatsobaktaami P HI CSEP Syy potilasasiakirjoissa Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Mikä? Miksi? PN5. Keuhkokuvassa uusi muutos tulokuvaan nähden, lisäksi potilaalla kuumetta > 38 C, leukosytoosi ja heikentynyt kaasujenvaihto (lisääntynyt lisähapen tai -ventilaation tarve). Tarkkaavainen lukija saattaa huomata, että tässä tapauksessa hengitystieoireita tai -löydöksiä koskeva kohta ei välttämättä täyty kirjatun tiedon perusteella. Hoitopäivä 11. Sekä veriviljelyssä että virtsassa kasvaa ESBL E. Coli (virtsa >10 5 CFU/ml), resistentti kaikille kefalosporiineille, herkkä ertapeneemille ja gentamysiinille. Potilaalta otetaan keuhkokuva, jossa molemminpuolin
9 konsolidaatiota keuhkojen alaosissa. Yskösnäytteessä kasvaa ylempien hengitysteiden normaaliflooraa. Potilaalle aloitetaan iv-ertapeneemi mikrobiologian pohjalta. Piperasilliini-tatsobaktaami lopetetaan. Hoitopäivä 12. Potilaan tila alkaa parantua. Antibiootit jatkuvat. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 12 Mikä hoitoon liittyvä infektio potilaalla on? Miksi? BSI UTI (potilaalla positiivinen veriviljely ja sama mikrobi virtsassa, joten BSI:n lähde UTI) UTI-A (potilaalla kuumetta hoitopäivänä 10 ja virtsaviljelylöydös) PN5 (potilaalla keuhkokuvissa uusi muutos, kuumetta > 38 C, leukosytoosi ja heikentynyt kaasujenvaihto. Yskösnäytteen löydös ei vaikuta). Tarkkaavainen lukija saattaa edelleen huomata, että tässä tapauksessa hengitystieoireita tai -löydöksiä koskeva kohta ei välttämättä täyty kirjatun tiedon perusteella. Miten kirjaisit potilaan infektion? Entä resistenssin? BSI (bakteremian lähde S-UTI) UTI-A PN5 E.coli (ESCCOL) Resistenssikoodi: 1 Entä jos mikrobi olisi resistentti ertapeneemille ja herkkä meropeneemille? Koodi ei muutu.
Tutkimuksen toteutus ja lomakkeen täyttö
Tutkimuksen toteutus ja lomakkeen täyttö Sairaalan tiedot (Käsikirja s. 6-8) Sairaalan tunnus: Tutkimusaika: Alkaa / päättyy: / / pp / kk pp / kk / vvvv Sairaalan koko (kaikki vuodepaikat) Akuuttivuodepaikat
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Lomakkeet V5.
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Lomakkeet V5.2 Euroopan prevalenssitutkimus: Sairaalan tiedot (1/3) Tutkimusaika:
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRITELMÄT JA KOODIT
Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRITELMÄT KOODIT TÄRKEÄ HUOMIO! Kaikki tutkimuspäivänä aktiiviset hoitoon
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA. Käsikirja 1.
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Käsikirja 1.1 Syyskuu 2011 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tavoitteet... 3
LisätiedotKokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS
Kokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa 2010 Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS Prevalenssitutkimus syyskuussa 2010 Miksi tehtiin? Mahdollisuus tutustua protokollaan
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4 Clostridium difficile infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
LisätiedotPrevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala
Lisätiedot4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT
4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT 4.10.2017 1A Pinnallinen leikkaushaavainfektio 1A1 Varsinainen leikkausalue 1A2 Siirteen ottokohta 1B Syvä leikkaushaavainfektio 1B1 Varsinainen leikkausalue 1B2 Siirteen ottokohta
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotPeritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F
1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotMilloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella
Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotEuroopan prevalenssitutkimus 2011/2012
Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3 Leikkausalueen infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotTilastoja Ulla Kaukoniemi Infektioylilääkäri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Infektioiden torjuntayksikkö
Tilastoja 2016 Ulla Kaukoniemi Infektioylilääkäri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Infektioiden torjuntayksikkö Käsihuuhteen kulutus LPKS l/1000hp 90 80 70 60 50 40 l/1000hp 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003
LisätiedotAjankohtaista laboratorionäytteistä
Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotA Toimintayksikön yleistiedot
Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotPäivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle
Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTAMÄÄRITELMÄT AKUUTTISAIRAALOISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTAMÄÄRITELMÄT AKUUTTISAIRAALOISSA CDC-määritelmät, 1988/1992 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 12/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C12 / 2005
LisätiedotUHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotStreptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät
Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/005 Copyright National Public Health
LisätiedotKANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotKirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden
Hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus HUS-alueen terveyskeskussairaaloissa Mari Kanerva oyl, HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Mobiiliyksikkö = liikkuva sairaalainfektioiden
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotKäsikirja 1.1 Koodit ja määritelmät
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Käsikir 1.1 Koodit määritelmät Syyskuu 2011 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotPrevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA. Käsikirja 5.
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Käsikirja 5.2 Elokuu 2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tavoitteet... 3
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen
LisätiedotSairaalainfektioiden taloudellinen merkitys
Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio
LisätiedotMitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?
Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Vasikkakasvattamoiden hengitystietulehdusten ennaltaehkäisy, hoito ja lääkityskäytännöt Tampere ja Iisalmi 1 Vasikoiden
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Daptomycin STADA 350 mg ja 500 mg injektio /infuusiokuiva aine liuosta varten 4.5.2017, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotKirurginen antibioottiprofylaksi
AMMATTILAISOHJE 1 (6) INFEKTIOYKSIKKÖ /RUS YHTEISTYÖSSÄ OPERATIIVISEN TOIMIALUEEN KANSSA Kirurginen antibioottiprofylaksi YLEISET PERIAATTEET Profylaksin tavoite: Vähentää leikkausalueen infektioita. Oikein
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotUusia ohjeita ja TK-projektin palaute
Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute TK ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö p. 040-5087512 Mistä löydän potilaille
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa
Katsaus tieteessä Veli-Jukka Anttila LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, medisiininen tulosyksikkö veli-jukka.anttila@hus.fi Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa Mikrobilääkeprofylaksi
LisätiedotSähköinen synnytyspalaute
Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotINTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ
INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,
LisätiedotAntibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia
Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia Syyskuu 2016 Harri Marttila Mikä antibiootti? Elinjärjestelmä Yleinen Melko harvinainen Tuntematon Infektiot Veri ja imukudos Immuunijärjestelmä Ruoansulatuselimistö
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
Lisätiedot