1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset."

Transkriptio

1 1.6 Tapausharjoituksia Harjoitus 1. Nimittäjätiedot 10 minuuttia Osaston nimi synnytysosasto 14 äitiysvuodetta Tutkimus tehdään kello 14:00 Paikka Paikan Sisäänottoaika Vauvan sijainti Vauvan nro tila osastolle syntymäaika 1 käytössä Vierihoito käytössä Teho-osasto käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito käytössä Teho-osasto käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito käytössä Teho-osasto käytössä Vierihoito käytössä Vierihoito Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset. 2. Mikä on osasto erikoisala? GOOBS Synnytykset 3. Miten potilaskohtainen erikoisala päätetään? Terveet lapset, jotka eivät ole pediatrin hoidossa GOOBS 4. Miltä potilailta etsitään hoitoon liittyvää infektiota? Kaikilta vastasyntyneiltä Kaikilta potilailta, joille on tehty toimenpiteitä (sektio tms.) tai jotka ovat olleet sairaalassa >48 tuntia.

2 Harjoitus 2. Miten tutkia potilasasiakirjoja 15 minuuttia 29-vuotiaalla naispotilaalla on hyvin paksu sairaskertomus. Hänet otettiin sairaalaan 126 vuorokautta sitten meningokokkimeningiitin hoitoon. Hänelle tehtiin bilateraalinen faskiotomia purpura fulminansin takia (24:nä hoitopäivänä). Potilas oli 4 kuukautta teho-osastolla ja häneltä hoidettiin lukuisia ventilaattorihoitoon liittyviä pneumonioita sekä keskuslaskimokatetriin liittyvä bakteremia. Hänellä on ollut kaksi C diff-ripuliepisodia, viimeisin 6 viikkoa sitten. Hän on siirtynyt takaisin jatkohoitoon kuntoutusosastolle, jossa hän saa fysioterapiaa vakavien neurologisten vaurioiden takia. Hoitopäivänä 126 potilaalla on keskuslaskimokatetri, trakeostooma ja virtsakatetri. Hänellä ei ole mikrobilääkitystä. Hänen viimeinen mikrobilääkehoitonsa pneumoniaan (piperasilliini-tatsobaktaami IV) päättyi eilen. Potilas on kuumeetoon. Faskiotomiahaavat hoidettiin eilen ja ne ovat papereiden mukaan siistit. Potilaalla on ollut jatkuvia ripuliulosteita tehohoitojaksosta lähtien. Trakeostomiaputkesta imetään suuria määriä keltaisia eritteitä, mutta se on hoitajien mukaan normaalia. Veren valkosolut 14. Viiden päivän takaisessa thx-kuvassa oikean keuhkon alaosassa konsolidaatio. Viimeisin positiivinen mikrobiologinen löydös on virtsanäyte katetrista kahden päivän takaa, jossa kasvaa E. coli >10 5 CFU/ml. Häneltä on otettu positiivinen veriviljelynäyte kaksi päivää sitten, jossa kasvoi koagulaasinegatiivinen stafylokokki. Edellinen positiivinen veriviljelynäyte otettiin neljä päivää aikaisemmin, ja siinä kasvoi sama mikrobi. Prevalenssitutkimus tehdään hoitopäivänä 126. Kyseessä on monimutkainen potilastapaus. Miten se tutkitaan nopeasti mikrobilääkkeiden ja hoitoon liittyvien infektioiden suhteen? Mikrobilääkkeet: Onko potilaalla mikrobilääkehoito tutkimuspäivänä tai onko hän saanut profylaktista mikrobilääkehoitoa edellisenä hoitopäivänä. Infektiot: Jos potilaalla on mikrobilääkehoito, tarkista täyttyvätkö infektiomääritelmät hoidon alkaessa tai hoidon aikana. Jos potilaalla ei ole mikrobilääkehoitoa, tarkista täyttyvätkö infektiomääritelmät tutkimuspäivänä.

3 Kirjaisitko potilaalle mikrobilääkehoidon? Jos et, niin mikset? Ei. Mikrobilääkehoito päättyi eilen. Onko potilaalla leikkaushaavainfektio? Voisiko hänellä olla sellainen? Jos hänellä olisi leikkausalueella infektion oireita tai löydöksiä, jotka alkoivat kaksi päivää sitten, kirjaisitko infektion? Edellisestä leikkauksesta on >30 vrk eikä potilaalla ole vierasesinettä, joten leikkaushaavainfektio ei ole mahdollinen. Jos hänellä olisi haavainfektion oireita, infektio kirjattaisiin iho- ja pehmytkudosinfektiona (SST). Hänellä on tälläkin hetkellä ripulia, kirjaatko gastroenteriitin? (C difficile?) Ei. Potilaalla on ollut C.diff. ripulia, mutta edellisestä toksiinipositiivisuudesta on 6 viikkoa ja ripuli on jatkunut sittemmin samanlaisena ilman viitteitä infektiosta. Onko potilaalla pneumonia tai bronkiitti? Ei. Eritteissä ei ole muutoksia, ei kuumetta, valkosolut koholla. Viimeisimmästä keuhkokuvasta 5 vrk. Potilas ei täytä pneumoniamääritelmää. Onko potilaalla veriviljelypositiivinen tai keskuslaskimokatetriin liittyvä infektio? Kaksi positiivista näytettä, joissa koagulaasinegatiivinen stafylokokki, mutta ei muita infektion oireita tai löydöksiä, joten potilas ei täytä veriviljelypositiivisen infektion (BSI) määritelmää. Myöskään keskuslaskimokatetriin liittyvästä infektiosta ei ole näyttöä.

4 Harjoitus 3 Mikrobilääkkeet 10 minuuttia Osastohoidossa oleva hemodialyysihoitoa saava potilas saa ivvankomysiinia jokaisen dialyysikerran jälkeen epäillyn keskuslaskimokatetri-infektion hoitoon (oireina kuumetta, vilunväristyksiä, veriviljely negatiivinen). Hoito aloitettiin viisi päivää sitten ja potilasasiakirjojen mukaan sen on suunniteltu jatkuvan kahden viikon ajan. Potilas on saanut kaksi annosta, molemmat kirjattu yksittäisiksi annoksiksi. Tutkimuspäivänä potilas on viimeksi saanut vankomysiinia kolme päivää sitten. Onko potilaalla mikrobilääke? Kyllä, suunnitelman mukaan hoito jatkuu kahden viikon ajan. Mitä muuta tietoa etsisit varmistaaksesi asian? Tarkistaa asia hoitavalta lääkäriltä tai hoitajilta. Miten mikrobilääkehoidon diagnoosi kirjataan? CSEP Voitko ottaa kantaa, onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Saatujen tietojen perusteella: ei. Mistä muista tiedoista olisit kiinnostunut? Esim. Onko infektio alkanut uuden katetrin asettamisen jälkeen? Onko infektio alkanut >48 tuntia sisäänoton jälkeen?

5 Harjoitus 4 Hoitoon liittyvien infektioiden kirjaaminen 10 minuuttia Hemoialyysipotilas on otettu sairaalahoitoon pneumonian vuoksi (keuhkokuvassa konsolidaatio, veren valkosolut 14, kuumetta). Potilasta hoidetaan suun kautta kefuroksiimilla ja klaritromysiinilla. Neljäntenä hoitopäivänä potilaalla on asiakirjojen mukaan kuumetta (38,4 0 C) ja märkäeritystä dialyykatetrin juurella. Märkänäyte ja veriviljenäytteet otetaan. Potilaalle aloitetaan iv-vankomysiini. Prevalenssitutkimus tehdään hoitopäivänä 4. Onko potilaalla infektio? Mikä? Onko se hoitoon liittyvä infektio? Pneumonia ei hoitoon liittyvä CVS-VASC (kriteerin 4 mukaan), alkanut >48 tuntia sisäänoton jälkeen Hoitopäivänä 6 veriviljelynäytteet ovat negatiivisia, märkänäytteessä kasvaa MRSA. Potilas on edelleen kuumeinen. Dialyysikatetri poistetaan. Uudet veriviljelyt otetaan, keskuslaskimokatetri poistetaan ja sen kärki viljellään. Miten infektio kirjataan päivänä 6? Edelleen CVS-VASC, veriviljelyt ovat negatiivisia eikä katetriviljelyvastausta. Hoitopäivänä 7 potilas on edelleen kuumeinen, ja uudet veriviljelyt otetaan. Hoitopäivänä 8 veriviljelyt ovat edelleen negatiivisia ja keskuslaskimokatetrin kärjen viljelyssä kasvaa >15 CFU MRSA:ta. Potilas on nyt kuumeeton ja voi hyvin. Miten infektio kirjataan päivänä 8? Miksi? CRI2-CVC (kts. kriteerit) Hoitopäivänä 9 tulokset valmistuvat, veriviljelyssä kasvaa MRSA. Miten infektio kirjataan päivänä 9? Miksi? CRI3-CVC (kts. kriteerit) Pitäisikö infektio ilmoittaa veriviljelypositiivisena infektiona? Miksi? Ei. CRI3 on tarkempi määritelmä kuin BSI, eikä molempia vaihtoehtoja tule ilmoittaa. Miten mikrobi kirjataan? MRSA(STAAUR/S.aureus) Resistenssikoodi: 1 (Oksasilliini-R)

6 Harjoitus 5 Hoitoon liittyvien infektioiden kirjaaminen 10 minuuttia 46-vuotias naispotilas otetaan sairaalaan kolme päivää jatkuneen ripulin vuoksi. Potilaalla ei ole oksentelua. Hänellä ei myöskään ole aiempia ripulijaksoja. Yleislääkäri määräsi hänelle kaksi viikkoa aikaisemmin levofloksasiinia rintatulehdukseen, mutta potilasta ei otettu sairaalahoitoon. Potilaalla ei ole aiempia hoitojaksoja eikä sisäänottoja sairaalaan. Ei lääkitystä sairaalaan sisääntullessa. Potilaan ulostenäyte oli negatiivinen, mukaanlukien C. difficile toksiini. Potilaalle ei annettu nesteytyksen lisäksi muuta hoitoa. Potilaalle laitettiin tullessa perifeerinen katetri. Ei virtsakatetria. Onko potilaalla mikrobilääkehoito? Ei. Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Miksi? Ei. Infektio sairaalaan tullessa eikä aiempia hoitojaksoja. Hoitopäivä 4. Ripuli jatkuu. Potilaalle tehdään kolonoskopia, jossa merkkejä pseudomembranoottisesta koliitista. Hoitopäivä 5. Potilaalle aloitetaan iv metronidatsoli ja vankomysiini suun kautta. Ripuli jatkuu 6 kertaa/vrk. Potilas on kuumeeton ja vitaalit ovat normaalit. Perifeerinen katetri on paikoillaan. Ei virtsatiekatetria tai keskuslaskimokatetria. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 5 Onko potilaalla mikrobilääkehoito? Kyllä: Metronidatsoli P CI Gastroenteriitti (GI) Vankomysiini O CI Gastroenteriitti (GI) Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Miksi? Edelleen, infektio jo sairaalaan tullessa eikä aiempia hoitojaksoja. Hoitoon liittyvän infektion kriteerit eivät lisäksi täyttyneet hoidon alussa. Minkä mikrobin kirjaisit? Miksi? Merkitsisitkö C difficile toksiinista kyllä/ei/muu? Ei mikrobia, ei toksiinipositiivisuutta. Olisiko potilaalla hoitoon liittyvä infektio, jos hän olisi saanut levofloksasiinia hengitystieinfektioon sairaalahoidossa kahden päivän ajan, kaksi viikkoa sitten? Miksi? Kyllä. C. diff. infektio liittyisi aiempaan hoitojaksoon (28 vuorokauden sisällä) ja olisi näin ollen hoitoon liittyvä infektio.

7 Harjoitus 6 Hoitoon liittyvien infektioiden kirjaaminen 10 minuuttia 75-vuotias mies otettiin sairaalahoitoon akuutin virtsaummen vuoksi. Potilaalla on taustalla hyvälaatuista eturauhasen liikakasvua ja hänellä on ollut neljä avohoidon virtsatieinfektiota viimeisten vuosien aikana. Muuten potilas voi hyvin. Ei mikrobiologisia näytteitä. Hoitopäivä 1. Potilas katetroidaan päivystyspoliklinikalla. Mikrobilääkettä ei aloiteta. Perifeerinen katetri laitetaan. Hoitopäivä 3. Potilaalle tehdään kystoskopia. Hänelle annetaan yksi annos ivamoksisilliinia ja gentamysiinia 24 tunnin sisällä ennen leikkausta. Mikrobilääkehoidon syytä ei mainita potilasasiakirjoissa. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 4 Onko potilaalla mikrobilääkehoito, mikä? Amoksisilliini P SP1 Ei diagnoosia profylaksille Ei syytä potilasasiakirjoissa Gentamysiini P SP1 Ei diagnoosia profylaksille Ei syytä potilasasiakirjoissa Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Miksi? Ei. Hoitopäivä 5. Virtsakatetri poistetaan. Hoitopäivä 6. Potilaalla on kuumetta ja arkuutta alavatsalla. Virtsan liuskatesti on positiivinen (valkosoluja ja nitraattia). Veren valkosolut 12. Keskivirtsa- tai katetrinäytettä ei ole lähetetty tutkittaviksi. Lisäksi hänellä on ollut perifeerinen katetri oikeassa kädessään kystoskopiasta asti. IV gentamysiini aloitetaan VTIepäilyyn. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 6. Onko potilaalla mikrobilääkehoito? Mitä kirjaat? Gentamysiini P HI CYS Syy potilasasiakirjoissa:? Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Mikä? Miksi? Infektion alku kolmantena hoitopäivänä tai sen jälkeen: kyllä. UTI-B. Kuume, alavatsan arkuus ja liuskatesti/hoidon aloittaminen täyttävät kriteerit. Mitä tarvittaisiin, jotta UTI-A:n kriteerit täyttyisivät? Positiivinen virtsaviljely, >10 5 CFU/ml (ei enempää kuin kahta mikrobilajia)

8 Harjoitus 7 Hoitoon liittyvien infektioiden kirjaaminen 10 minuuttia 84-vuotias miespotilas on otettu sairaalaan ruoansulatuskanavan verenvuodon takia. Potilaalla on munuaisten vajaatoiminta. Perustauteina potilaalla on iskeeminen sydänsairaus ja hypertensio. Perifeerinen laskimokatetri laitetaan tullessa. Tulokeuhkokuva on normaali. Potilaalle aloitetaan iv-nesteytys ja käynnistetään tutkimukset. Hoitopäivä 2: Virtsakatetri laitetaan virtsamäärän seuraamiseksi. Hoitopäivä 3: Potilas saa kolme punasoluyksikköä. Hoitopäivä 5: Endoskopiassa paljastuu paksusuolen pahanlaatuinen muutos Hoitopäivä 9: Potilas tajuton, ei reagoi ärsykkeisiin, intuboidaan. Arterianäytteesssä ph 7.2, pco2 7mmHg ja po2 9,6mmHg. Laajassa verenkuvassa veren valkosolut Lämpö 38,5 C. Potilaalle aloitetaan piperasilliini-tatsobaktaami 4,5 g IV kolmesti päivässä sepsiksen hoitoon. Keuhkokuvassa molemminpuolinen konsolidaatio. Potilas siirretään sisätautien teho-osastolle, jossa hän saa inotrooppeja, ventilaattori- ja dialyysihoitoa. Tehoosastolla otetaan veriviljelyt ja trakeasta imunäyte. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 10. Mitä kirjaat mikrobilääkeosioon? Miksi? Piperasilliini-tatsobaktaami P HI CSEP Syy potilasasiakirjoissa Onko potilaalla hoitoon liittyvä infektio? Mikä? Miksi? PN5. Keuhkokuvassa uusi muutos tulokuvaan nähden, lisäksi potilaalla kuumetta > 38 C, leukosytoosi ja heikentynyt kaasujenvaihto (lisääntynyt lisähapen tai -ventilaation tarve). Tarkkaavainen lukija saattaa huomata, että tässä tapauksessa hengitystieoireita tai -löydöksiä koskeva kohta ei välttämättä täyty kirjatun tiedon perusteella. Hoitopäivä 11. Sekä veriviljelyssä että virtsassa kasvaa ESBL E. Coli (virtsa >10 5 CFU/ml), resistentti kaikille kefalosporiineille, herkkä ertapeneemille ja gentamysiinille. Potilaalta otetaan keuhkokuva, jossa molemminpuolin

9 konsolidaatiota keuhkojen alaosissa. Yskösnäytteessä kasvaa ylempien hengitysteiden normaaliflooraa. Potilaalle aloitetaan iv-ertapeneemi mikrobiologian pohjalta. Piperasilliini-tatsobaktaami lopetetaan. Hoitopäivä 12. Potilaan tila alkaa parantua. Antibiootit jatkuvat. Prevalenssitutkimus tehdään päivänä 12 Mikä hoitoon liittyvä infektio potilaalla on? Miksi? BSI UTI (potilaalla positiivinen veriviljely ja sama mikrobi virtsassa, joten BSI:n lähde UTI) UTI-A (potilaalla kuumetta hoitopäivänä 10 ja virtsaviljelylöydös) PN5 (potilaalla keuhkokuvissa uusi muutos, kuumetta > 38 C, leukosytoosi ja heikentynyt kaasujenvaihto. Yskösnäytteen löydös ei vaikuta). Tarkkaavainen lukija saattaa edelleen huomata, että tässä tapauksessa hengitystieoireita tai -löydöksiä koskeva kohta ei välttämättä täyty kirjatun tiedon perusteella. Miten kirjaisit potilaan infektion? Entä resistenssin? BSI (bakteremian lähde S-UTI) UTI-A PN5 E.coli (ESCCOL) Resistenssikoodi: 1 Entä jos mikrobi olisi resistentti ertapeneemille ja herkkä meropeneemille? Koodi ei muutu.

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA. Käsikirja 1.

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA. Käsikirja 1. PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Käsikirja 1.1 Syyskuu 2011 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tavoitteet... 3

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTAMÄÄRITELMÄT AKUUTTISAIRAALOISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTAMÄÄRITELMÄT AKUUTTISAIRAALOISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTAMÄÄRITELMÄT AKUUTTISAIRAALOISSA CDC-määritelmät, 1988/1992 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 12/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C12 / 2005

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Käsikirja 1.1 Koodit ja määritelmät

Käsikirja 1.1 Koodit ja määritelmät PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Käsikir 1.1 Koodit määritelmät Syyskuu 2011 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/005 Copyright National Public Health

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden

Hoitoon liittyvien infektioiden Hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus HUS-alueen terveyskeskussairaaloissa Mari Kanerva oyl, HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Mobiiliyksikkö = liikkuva sairaalainfektioiden

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia

Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia Antibioottihoidon vakavia haittavaikutuksia Syyskuu 2016 Harri Marttila Mikä antibiootti? Elinjärjestelmä Yleinen Melko harvinainen Tuntematon Infektiot Veri ja imukudos Immuunijärjestelmä Ruoansulatuselimistö

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina) VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa.

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa

Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa Katsaus tieteessä Veli-Jukka Anttila LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, medisiininen tulosyksikkö veli-jukka.anttila@hus.fi Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa Mikrobilääkeprofylaksi

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot, 1999 2006 Tiivistelmä

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta

Lisätiedot

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliini 250 mg (vastaa 287,50 mg:aa amoksisilliinitrihydraattia)

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Vancomycin Orion. 18.6.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Vancomycin Orion. 18.6.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Vancomycin Orion 18.6.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Vancomycin Orion on laskimonsisäisesti annettava glykopeptidiantibiootti. Se on tarkoitettu

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011 Alkuperäistutkimus tieteessä Tommi Kärki HuK, tutkimushoitaja Outi Lyytikäinen LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi THL, Tartuntatautien seurannan ja torjunnan osasto, Sairaalainfektioohjelma

Lisätiedot

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,

Lisätiedot

VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT

VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT Seurantakäsikirja Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 11/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1

Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1 Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys

Lisätiedot

Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat:

Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat: 2013 Akuutin vatsan radiologiaa / natiivimaha-rtg kuvantulkintaharjoitus Ryhmäopetus V1 Radiologian oppikirjassa sivut 259-284 ja 292-314 liittyvät aihepiiriin Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat: Lama

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Viruslääkkeet Sieni-infektioiden lääkkeet Alkueläimiin vaikuttavat lääkkeet Loisten häätöön tarkoitetut lääkkeet Desinfioivat aineet

Lisätiedot

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1 Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) Potilaskortti Potilaan nimi TOC-FI-003-04032009-C RASKAUDENEHKÄISYOHJELMA Toctino (alitretinoiini) Toctino kuuluu lääkeaineryhmään, jonka tiedetään aiheuttavan synnynnäisiä epämuodostumia. Sikiöepämuodostumien

Lisätiedot