ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Kokous 4/12

Transkriptio

1 ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Kokous 4/12 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston taloustilanne ja katsaus sijoitustoimintaan 3. Lapin yliopiston vuoden 211 tasekirjan hyväksyminen 4. Lapin yliopiston ja OKM:n väliset sopimusneuvottelut, keskustelu 5. Oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkintotavoitteet kaudelle , keskustelu 6. Lapin korkeakoulukonserni, keskustelu 7. Hallituksen toiminnan itsearviointi 8. Peruspankkitoiminnan kilpailuttaminen 9. Ilmoitusasiat 1. Muut asiat Professoripoolin tutkimusapurahat Lapin yliopistoon tulleet hakemukset Yliopistouudistuksen vaikutusten arviointi eduskunnalle.

2 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Tarja Särkkä Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 2. Lapin yliopiston taloustilanne ja katsaus sijoitustoimintaan Lapin yliopiston hallintojohtosäännön mukaan rehtori raportoi yliopiston hallitukselle neljännesvuosittain yliopiston talouden tilanteesta. Esittelyn alkuun yliopiston sijoitustyöryhmän puheenjohtaja, professori Markku Vieru tekee katsauksen yliopiston sijoitustoiminnan kokonaistilanteeseen ja kehitysnäkymiin. Asiaa esitellään kokouksessa. Esitys Todettaneen yliopiston taloustilanne ja sijoitustoiminnan kokonaistilanne ja kehitysnäkymät.

4 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Tarja Särkkä Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 3. Lapin yliopiston vuoden 211 tasekirjan hyväksyminen ja allekirjoittaminen Yliopistolain (558/29) 14 :n mukaan yliopiston hallituksen tehtävänä on laatia tilinpäätös ja hyväksyä yliopiston toimintakertomus. Toimintakertomus ja tilinpäätös muodostavat yhdessä yliopiston tasekirjan. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kirjanpitolain mukaisesti: 1) Toimintakertomuksessa on arvioitava kirjanpitovelvollisen toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan laajuuteen ja rakenteeseen vaikuttavia seikkoja. 2) Arvion tulee sisältää keskeisimmät tunnusluvut kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan sekä taloudellisen tuloksen ymmärtämiseksi. 3) Tässä tarkoituksessa on myös esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista mahdollisista kirjanpitovelvollisen liiketoiminnassa merkityksellisistä seikoista. 4) Tarvittaessa arviossa on esitettävä täydentävää tietoa ja lisäselvityksiä tilinpäätöksessä ilmoitetuista luvuista. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa, että yliopistojen perusprosessien tuloksellisuus raportoidaan toimintakertomuksen osana. Yliopiston tilinpäätöksen tulee sisältää tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa koskevan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman, rahoituslaskelman sekä edellytetyt liitetiedot. Yliopistot käyttävät tuloslaskelmakaavana aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmakaavaa (järjestökaavaa). Tuloslaskelman lisäksi yliopistot laativat toimintokohtaisen erittelyn varsinaisen toimintansa tuotoista ja kuluista liitetietona osana tilinpäätöstä. Taseen laskennassa noudatetaan kirjanpitoasetuksen 1:6 :n mukaista tasekaavaa.

5 Liitteenä on luonnos yliopiston vuoden 211 tasekirjasta. Esitys Päätettäneen hyväksyä ja allekirjoittaa Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 211 sekä Lapin yliopiston tilinpäätös vuodelta 211 tasekirjassa esitetyn mukaisena ja antaa asiakirja Lapin yliopiston yliopistokollegiolle toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamista varten.

6 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Tarja Särkkä Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 4. Lapin yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön väliset sopimusneuvottelut Seuraava sopimus neuvotellaan vuosille Ministeriö tekee välivuosina rahoituspäätökset kauden sopimuksen pohjalta. Välivuosina ei tehdä erillistä sopimusta, vaan pohjalaskelma päivitetään uusimmilla tilastotiedoilla ja rahoitus kirjataan joulukuussa ministeriössä tehtävään rahoituspäätökseen. Sopimuksen sisältöä uudistetaan entistä strategisemmaksi ja vain keskeisiin tunnuslukuihin rajoittuvaksi. Sopimus sisältää yliopistolaitoksen yhteisten tavoitteiden lisäksi yliopiston tehtävän, profiilin ja painoalat (strategiset kärjet), määrälliset tavoitteet, merkittävimmät kehittämiskohteet sekä rahoituksen. Lapin yliopisto on toimittanut ministeriölle yliopiston hallituksessa käsitellyn aineiston KOTA Extranet -järjestelmän kautta. Ministeriö on tehnyt vastaesityksensä yliopiston määrällisistä ja tunnuslukutavoitteista ja oman esityksensä yliopiston valtakunnallisista tehtävistä 29.2., joihin yliopisto antoi oman vastineensa (liite 1). Sopimusneuvotteluissa käsitellään sopimukseen sisällytettävien asioiden ohella yliopiston strategisia, toiminnan kehittämissuuntaan liittyviä kysymyksiä ja vuoden 211 tuloksellisuutta. Sopimusneuvotteluissa rahoituksen kannalta keskeisin neuvottelukohde on strategiarahoituksen kohdentaminen. Strategiaperusteisen rahoituksen osuus on 1 % yliopistolaitoksen kehyksestä. Neuvotteluissa sovelletaan ensi kertaa yliopistolaitoksen uutta rahoitusjärjestelmää. Ehdotus yliopistoista annetun valtioneuvon asetuksen muuttamisesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä on toimitettu yliopistoille lausunnon antoa varten (liite 2). Yliopis-

7 ton lausunto tulee toimittaa ministeriöön mennessä ja se toimitetaan hallituksen jäsenille ennen hallituksen kokousta. Muutokset aiemmin hallituksessa käsiteltyyn rahoitusmallityöryhmän esitykseen verrattuna ovat yliopiston näkökulmasta positiivisia, mutta pieniä. Yhteenveto mallista on esitetty liitteessä 3. Esitys Keskusteltaneen yliopiston valmistautumisesta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytäviin neuvotteluihin.

8 Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet sopimuskaudella Hallitus Esityslista, kohta 4, liite 1 (3 sivua) Toteutuma Tavoite LY:n esitys OKM LY Maisteritutkinnot, yht. *) 414*) Kasvatustieteet Oikeustieteet Yhteiskuntatieteet*) 119*) Taideteollinen ala *) Lisäksi Lapin yliopiston voimavaroilla tuotettiin 22 kauppatieteiden maisterin tutkintoa Oulun yliopistolle. Tohtoritutkinnot, yht Kandidaatin tutkinnot, yht Ulkom.tutkinto-opiskelijat, yht Vaihto-opiskelijat (yli 3kk) Lapin yliopiston esitys OKM:n vastaesitys Lapin yliopiston vastaesitys

9 LY:n esitys OKM LY Tohtoritutkinnot/tutkijanuravaihe IV henkilötyövuodet,5,5,5 Vähintään 55 op suorittaneiden osuus, % Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,6 1,5 1,5 Kilpailtu tutkimusrahoitus/kokonaisrahoitus, % Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,3 1,3 1,3 Opettajien ja tutkijoiden kv.liikkuvuus (väh. 1 vk)/,5,4,4 Lapin yliopiston tunnuslukutavoitteet kaudelle OKM:n vastaesitys opetus- ja tutkimushenkilökunta

10 Arktinen osaaminen, ml. Arktinen keskus 1 6 /v Arktinen osaaminen, ml. Arktinen keskus 1 6 /v Saamelaisoikeuden ja saamelaisuuteen liittyvä yhteiskuntatieteellinen tutkimus 35 /vuosi Valtakunnalliset erityistehtävät OKM:n esitys Lapin yliopiston vastaesitys

11 Liite 3 Yliopistolaitoksen rahoituskehyksen (1,8 MRD ) jakautuminen Pienet erät: 9 % 6 indikaattoria Toiminnan perusta: 1 indikaattoria 91 %

12 Yliopistolaitoksen rahoituskehyksen kohdentuminen Toiminnan perusta Muut tieteelliset julkaisut (215 -> foorumin taso 1) 4 % Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 3 % SA-, TEKES- ja yritysrahoitus 6 % Valtakunnalliset tehtävät 7 % Alarakenne (taide, tekniikka, luonnontieteet, lääketiede) 8 % Valmistuneet tohtorit 9 % Valmistuneet kandidaatit 9 % Kansainväliset referee-julkaisut (215 -> foorumi 2 ja 3) 9 % Strategiarahoitus 1 % 55 opintopistettä suorittaneet (josta % YOPALA) 11 % Valmistuneet maisterit 15 %

13 Avoimen yliopiston ja erillisten opintojen opintopisteet 2 % Kansainvälinen opiskelijavaihto 2 % Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus 2 % Työllistyneet 1 % Ulkomaalaisten suorittamat maisteritutkinnot 1 % Ulkomaalaisten suorittamat tohtorin tutkinnot 1 % Yliopistolaitoksen rahoituskehyksen kohdentaminen Pienet erät HUOM! 1 % kehyksestä 18 M

14 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Tarja Särkkä Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 5. Lapin yliopiston oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkintotavoitteet kaudelle Lapin yliopisto esitti oikeustieteiden tiedekunnan maisteritutkintotavoitteen nostamista 1 tutkinnolla 115 maisteritutkinnosta 125 tutkintoon kaudelle Vastaesityksessään opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi yliopiston esityksen ja yliopisto vahvisti esityksen omassa vastineessaan Yliopiston esitys perustui ministeriössä järjestettyyn oikeustieteellisten tiedekuntien dekaanien ja tiedekuntia edustavien yliopistojen rehtorien yhteisen keskustelun tuloksiin. Keskustelun johtopäätöksenä todettiin, että vaje koulutetuista juristeista voidaan poistaa lisäämällä koulutusta olemassa olevissa oikeustieteen alan koulutusyksiköissä. Tilanne muuttui opetusministeriön tehtyä vastoin korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen yleisiä linjauksia päätöksen uuden oikeustieteellisen koulutusyksikön perustamisesta Itä-Suomen yliopistoon. Tässä tilanteessa yliopiston esitys on arvioitava uudelleen. Samassa yhteydessä yliopisto esitti yhteiskuntatieteellisen koulutusalan maisteritutkintotavoitteen säilyttämistä ennallaan (13 tutkintoa/vuosi) siirryttäessä uudelle sopimuskaudelle. Perusteluinaan yliopisto totesi, että se on jo aiemmin sekä ministeriön kanssa sopimillaan ratkaisuilla (kauppatieteellisen pääainetasoisen koulutuksen lopettaminen) että omilla rakenteellisilla uudistuksillaan (julkisoikeuden ja kuntoutustieteen pääainetasoisen koulutuksen lopettaminen) siirtänyt alan koulutuksen painopistettä vahvemmin sosiaalityön ja matkailututkimuksen koulutukseen. Yliopiston perusteluista huolimatta ministeriö esitti omassa vastaesityksessään yhteiskuntatieteellisen koulutusalan maisteritutkintotavoitteen vähentämistä kymmenellä tutkinnolla. Yliopisto esitti omassa

15 vastaesityksessään maisteritutkintotavoitteen palauttamista ennalleen. Lapin yliopisto on tuottanut viime vuosina opetusresursseillaan Oulun yliopistolle sopimukseen perustuen noin 2 maisteritutkintoa/vuosi. Siirtymäkausi päättyy Sen jälkeen yliopistolla on entistä paremmat mahdollisuudet tuottaa voimavarojensa puitteissa laadukkaita yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoja. Esitys Keskusteltaneen Lapin yliopiston oikeustieteellisen koulutusalan ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan tutkintotavoitemääristä sopimuskaudella

16 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Tarja Särkkä Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 6. Lapin korkeakoulukonserni Lapin yliopiston hallituksen kevään kokousaikatauluista päättämisen yhteydessä todettiin, että Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja tulevaisuudesta keskustellaan yliopiston hallituksen kokouksissa (konsernikokonaisuus ja sen tulevaisuus yliopiston näkökulmasta) ja (konsernin yhteisten yksiköiden toiminta ja tulevaisuus). Jälkimmäiseen kokoukseen kutsutaan konsernin toimihenkilöitä. Palautteessaan Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun toiminnasta vuodelta 21 opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi, että Lapin korkeakoulukonsernin merkitys korkeakoulutuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi korostuu entisestään, kun ammattikorkeakoulutustarjontaa supistetaan alueella merkittävästi. Tämä edellyttää ministeriön mukaan konsernistrategian uudelleen tarkastelua ja tarkoituksenmukaisen toimintarakenteen muodostamista. Liitteenä 1 on korkeakoulukonsernin voimassa oleva strategia. Päätöksessään ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista ministeriö on päättänyt, että Rovaniemen ammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärä vähenee 3 ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun 14 aloituspaikalla, joka sisältää kulttuurialan koulutuksen kaikki 6 aloituspaikkaa. Lapin ammattikorkeakoulut ja niiden omistajatahot valmistelevat ammattikorkeakoulujen yhdistymistä Lapin ammattikorkeakouluksi. Tuleva hallintomalli on vielä avoin. Konsernin nykyinen organisoitumisen malli on todettu toimijatahojen näkökulmasta raskaaksi. Sen keventämisestä keskustellaan ja konsernin sihteeristölle on annettu tehtäväksi tehdä kevään aikana ehdotus uudesta organisoitumisen mallista.

17 Konsernia perustettaessa suunniteltujen yhteisten yksiköiden toiminta on käynnistynyt. Pisimmällä yhteisen toiminnan organisoitumisessa ovat kirjaston ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin toiminnot. Ko. yksiköillä on eri toimijatahojen yhteiset tulossopimukset. Kielikeskuksen, tukipalvelukeskuksen ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin toimintaa kehitetään erillisin tulos-/palvelusopimuksin. Alkuperäisten suunnitelmien lisäksi on käynnistetty SOCIOPOLISyhteistyörakenne. Konsernin korkeakoulut ovat mukana maakunnallisen innovaatioyhtiön valmistelussa, jossa keskeisiä toimijoita ovat Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit sekä yritykset. Korkeakoulut hakevat laajemmasta yhteistyöpohjasta mm. vahvuutta maakunnallisen innovaatio-ohjelman valmisteluun ja käytännön toteutukseen. Esitys Keskusteltaneen Lapin korkeakoulukonsernin kokonaisuuden tilanteesta ja Lapin yliopiston roolista ja tavoitteista osana uudistuvaa korkeakouluyhteistyötä.

18 LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN STRATEGIA Vahvasta korkeakoulukonsernista kohti koulutuskonsernia Missio Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu muodostavat Lapin korkeakoulukonsernin, joka yhdistää kolmen korkeakoulun koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- sekä muun osaamisen Lappia, Suomea ja globaalia maailmaa palvelevaksi korkeatasoiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Korkeakoulukonserni varmistaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tulevaisuuden Lapissa. Korkeakoulukonserni kehittyy asteittain Lapin koulutuskonserniksi, joka yhdistää peruskoulun jälkeisen koulutuksen verkostoksi, ja varmistaa Lapin koulutuksen tulevaisuuden ja aseman vahvana alueellisena ja kansallisena vaikuttajana. Toiminta-ajatus Lapin korkeakoulukonsernin korkeakoulut toimivat osana Suomen korkeakoululaitosta sekä tuottavat yhteistyössä toimien Lapin tarvitsemaa ja arvostamaa korkeakouluopetusta, tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, palvelutoimintaa sekä muuta asiantuntemukseen perustavaa aluevaikuttavuutta. Korkeakoulujen koulutusyhteistyö perustuu yhteisesti hyväksyttyihin koulutusvastuisiin sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen väliseen duaalimalliin. Korkeakoulut hyödyntävät toistensa osaamista oman koulutuksensa kehittämisessä ja toteuttamisessa. Korkeaan kansainväliseen tasoon tähtäävässä tutkimus- ja kehitystyössä yliopisto vastaa perustehtävänsä mukaisesta tutkimuksesta ja ammattikorkeakoulut niille kuuluvasta soveltavasta tutkimus- ja kehitystyöstä. Maakunnan yksityisen ja julkisen sektorin kehittämistä palvelevassa toiminnassa korkeakoulut sitoutuvat yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa yhteiseen innovaatio-ohjelmaan. Korkeakoulukonsernin ja soveltuvin osin toisen asteen tukipalvelut järjestetään pääosin yhteisesti. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin toiminnassa pilotoidaan korkeakoulujen ja ammatillisen toisen asteen vaikuttavaa yhteistyötä. Visio 22 Koulutuskonserni Koulutuskonserni on kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva kokonaisuus, jonka vahvuus perustuu konsernin yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten korkealaatuiseen osaamiseen ja tunnustettuun, innovatiiviseen asiantuntijuuteen. Lapin lukiot ja ammattiopistot tuottavat korkeatasoista yleissivistävää ja ammatillista toisen asteen koulutusta, tarjoavat Lapin työ- ja elinkeinoelämän tarvitsemaa ammattiosaamista ja vahvistavat Lapin korkeakoulujen alueellista opiskelijaperustaa. Koulutuskonserni on kansallisesti vahva ja arvostettu koulutuspoliittinen vaikuttaja. Koulutuskonsernin kuuluvat oppilaitokset toteuttavat perustehtäviään opetusta ja tutkimusta tarkoituksenmukaisella tavalla vaikuttavassa ja tuloksellisessa yhteistyössä. Koulutuksessa sovittu työnjako toimii vakiintuneesti. Koulutuskonsernilla on useita kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuja koulutus- ja tutkimusyksiköitä. Yhteinen innovaatio-ohjelma ohjaa toimintaa sovittuihin kohteisiin huomioiden alueelliset ja koulutustasojen erityispiirteet. Koulutuskonsernin tukipalvelut on järjestetty pääosin yhteisesti, tuottavasti ja palveluiden käyttäjien kannalta toimivasti. Koulutuskonsernilla on erinomaisesti toimivat elinkeinoelämä- ja yhteiskuntasuhteet, lisäarvoa

19 tuottava ja arvostettu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto sekä laatua ja työnjakoa tukeva voimavarojen tuloksellinen käyttö. Lapin koulutuskonsernilla on koulutuskonsernistrategia, joka muodostaa yliopisto- ja korkeakoulutoimintaa ja toisen asteen toimintaa ohjaavien strategioiden kanssa vahvan ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Konsernin arvot - tulevaisuussuuntautuneisuus - luovuus ja ennakkoluulottomuus - keskinäinen luottamus Strategian asema, toimeenpano ja seuranta Lapin korkeakoulukonsernin strategia muodostaa yliopisto- ja korkeakoulutoimintaa ohjaavien strategioiden kanssa vahvan ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Strategian toteuttamiseksi laaditaan työsuunnitelma. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmä

20 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Mauri Ylä-Kotola Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 7. Hallituksen toiminnan itsearviointi Lapin yliopiston hallitus on kokouksessaan päättynyt käynnistää hallituksen toiminnan itsearvioinnin, jonka tuloksena toimintatapoja voidaan edelleen kehittää. Itsearvioinnin valmisteluvastuu on hallituksen varapuheenjohtajalla Markku Salomaalla. Hallituksen varapuheenjohtaja on laatinut oheisen arviointilomakkeen, jonka perusteella itsearviointi suoritetaan. Lomake on liitteenä 1. Esitys: Keskusteltaneen hallituksen toiminnan itsearvioinnin toteuttamisesta liitteen 1 pohjalta ja päätettäneen itsearvioinnin aikataulusta.

21 HALLITUKSEN TOIMINNAN ITSEARVIOINTI Nimi (ei pakollinen) Arvioi hallituksen toimintaa seuraavien väittämien avulla. Tee arviointi asteikolla 1-5, jossa 1 = ei pidä paikkaansa... 5 = pitää täysin paikkansa. Kunkin toteamuksen/kysymyksen kohdalla on tilaa sanallisille kommenteille, jotka ovat erityisen arvokkaita. TIEDONSAANTI 1. Saan riittävästi tietoa yliopistomaailmassa tapahtuvista muutoksista Saan riittävästi tietoa yliopistojen välisestä kilpailutilanteesta Saan riittävästi tietoa yliopistoa koskevasta ohjeistuksesta Hallitus saa riittävät ja oikeat tiedot yliopiston tavoitteiden saavuttamisesta ja taloudellisesta tilanteesta VALVONTA 5. Tunnen yliopiston johdon ja heidän vastuualueensa riittävän hyvin Yliopistolla on toimivat henkilöstön arviointi- ja kehittämisjärjestelmät

22 7. Yliopistolla on tarkoituksenmukaiset tavoitteisiin liittyvät palkitsemisjärjestelmät Hallitus seuraa tavoitteiden toteutumista säännöllisesti ja kykenee tarvittaessa tekemään päätökset toimenpiteistä tavoite-erojen korjaamiseksi Hallitus on varmistunut, että yliopiston liiketoiminnan seuranta ja sisäinen valvonta ja -tarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Valta, vastuu ja raportointisuhteet on yliopistossa määritelty selkeästi ja eturistiriitatilanteiden tunnistamiseen ja hallittavuuteen on kiinnitetty huomiota Yliopistolla on selkeä strategia ja tarkoituksenmukaiset tavoitteet Hallitus pystyy antamaan yliopiston johdolle suoraa palautetta HALLITUKSEN TOIMINTA 12. Hallituksen kokoonpano on tarkoituksenmukainen Hallituksen asiantuntemus on yliopiston toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen kokonaisuutena riittävä Hallitustyöskentely on tehokasta ja kokousten kesto ja tiheys on sopiva

23 15. Hallitus käsittelee kokouksissaan yliopiston toiminnan ja hallituksen tehtävien kannalta oleellisia asioita Hallituksen jäsenet osallistuvat riittävästi yliopiston strategisten linjausten tekemiseen ja strategian suunnitteluun Hallitus seuraa strategian toteutumista säännöllisesti Hallitukselle tehdyt esitykset ovat hyvin valmisteltuja ja perusteltuja Hallitukselle esitetyt raportit ovat selkeitä ja riittävän pelkistettyjä Hallituksen jäsenet saavat kokousmateriaalin riittävän ajoissa, jotta heillä on mahdollisuus perehtyä käsiteltäviin asioihin Hallitus seuraa tehtyjen päätösten ja suunnitelmien toteutumista Hallituksen sisäiset suhteet toimivat rakentavasti ja tehokkaasti Hallituksen kaikki jäsenet osallistuvat aktiivisesti hallituksen toimintaan Hallituksen ja operatiivisen johdon työnjako on selkeä ja toimiva

24 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA 25. Hallituksen puheenjohtaja käsittelee esityslistan asioita riittävän laajasti ja tarkoituksenmukaisesti Hallituksen puheenjohtaja kannustaa hallituksen jäseniä avoimeen keskusteluun kokouksissa ja aktiiviseen osallistumiseen hallitustyöskentelyssä Hallituksen puheenjohtaja hyödyntää tehokkaasti jäsenten osaamista ja ammatillista kokemusta REHTORI Yliopiston tilanteen kokonaisarvio 28. Yliopisto on menossa parempaan suuntaan Yliopistolla on strategia, jolla menestytään Yliopistolla on resurssit, joilla menestytään Strategia 31. Rehtori kehittää oma-aloitteisesti strategisia vaihtoehtoja ja tekee hallitukselle aloitteita niiden toteuttamiseksi Rehtori seuraa aktiivisesti opiskelu- ja yliopistomaailmaa ja tekee siltä pohjalta hallitukselle aloitteita strategian kehittämiseksi

25 33. Strategiassa on otettu huomioon tarvittavat resurssit, valmiudet ja osaaminen Yliopiston hyväksymät strategiat toteutetaan tehokkaasti ja niitä kehitetään aktiivisesti Johtaminen 35. Rehtorin tukena oleva johtoryhmä on kyvykäs ja aktiivinen Rehtori on sitoutunut yliopiston strategiaan ja tavoitteisiin Rehtori toimii itse esimerkkinä sitoutuneesta toiminnasta henkilöstölle Viestintä ja suhteiden hoito 38. Yliopiston yleinen julkisuuskuva on kehittynyt myönteisesti Yliopiston henkilöstösuhteet on hoidettu hyvin Suhteet ja yhteydenpito hallitukseen on hoidettu hyvin

26 41. Yliopiston sidosryhmäsuhteet on hoidettu hyvin Taloudelliset tulokset 42. Yliopiston taloudellinen kehitys on tavoitteen mukaista Hallituksella on riittävät mahdollisuudet seurata ja valvoa yliopiston taloudenhoitoa MUUT SEIKAT Mitkä ovat näkemyksesi mukaan kolme keskeisintä yliopiston kehittämiskohdetta seuraavan vuoden aikana? Kommentti: Mitkä ovat näkemyksesi mukaan kolme keskeisintä hallituksen toiminnan kehittämiskohdetta seuraavan vuoden aikana? Kommentti:

27 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija: Markus Aarto, Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 8. Peruspankkitoiminnan tarjouspyyntöasiakirjan hyväksyminen Yliopistolain (558/29) 14 :n mukaan hallituksen tehtävänä on huolehtia yliopiston varallisuuden hoidosta. Osana varallisuuden hoitoa voidaan pitää myös yliopiston käyttämän rahalaitoksen valinnasta päättämistä. Yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan peruspankkitoiminnan kilpailuttamisesta yleisesti. Yliopiston nykyinen peruspankkitoimintaa koskeva sopimus Nordean kanssa päättyy Yliopiston hallitus päätti kokouksessaan kilpailuttaa pankkitoiminnan ja määräsi hallintoyksikön valmistelemaan kilpailutusta koskevan tarjouspyyntöasiakirjan hallituksen hyväksyttäväksi. Tarjouspyyntöasiakirja (liite 1) jaetaan kokouksessa. Esitys Päätettäneen hyväksyä liitteenä 1 oleva tarjouspyyntöasiakirja ja pyytää sen mukaiset tarjoukset eri toimijoilta.

28 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 9. Ilmoitusasiat Lapin yliopiston sosiaalityön professori Anneli Pohjola, esineoikeuden professori Eva Tammi-Salminen sekä matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola ovat saaneet Säätiöiden professoripoolin vuoden tutkimusapurahan, liite 1. Lapin yliopistoon tulleet hakemukset, liite 2 Yliopistouudistuksen vaikutusten arviointi eduskunnalle. OKM:n tiedote, liite 3. Hallituksen kesäseminaari ja kokous pidetään (ti ke) Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Ilmoittautumiset seminaariin 15.5.mennessä.

29 Kolmelle yliopiston professorille professoripoolin tutkimusapuraha TIEDOTE Lapin yliopiston sosiaalityön professori Anneli Pohjola, esineoikeuden professori Eva Tammi-Salminen sekä matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola ovat saaneet Säätiöiden professoripoolin vuoden tutkimusapurahan. Säätiöiden professoripooliin kuuluvat säätiöt myönsivät kaikkiaan 79 professorille vuoden tutkimusapurahan, jonka avulla he voivat omistautua tutkimustyöhön lukuvuonna tai kalenterivuonna 213. Myöntöjen kokonaissumma oli noin 2 miljoonaa euroa. Tälle ensimmäiselle hakukierrokselle osallistui 114 suomalaisissa yliopistoissa työskentelevää professoria. Apurahaa ei myönnetty professoreille, jotka olivat olleet vähintään puolen vuoden tutkimusvapaalla alkaen tai sen jälkeen. Säätiöiden professoripooli on 17 säätiön yhteinen määräaikainen apurahapooli professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Poolin kautta professoreille myönnetään apurahoja lukuvuoden kestävän tutkimusjakson rahoittamiseksi yhdessä yliopiston kanssa. Tutkimusvapaan aikana yliopisto maksaa 55 % professorin bruttopalkasta, jolloin säätiöiden myöntämä 25 euron apuraha kattaa nettopalkan vähennyksen. Poolin haku on avoin kaikilla tieteenaloilla. Professoripoolin taustalla on huoli siitä, että maamme parhailla tutkijoilla on yhä vähemmän aikaa tutkimukseen. Yliopistojen opetusresurssit eivät ole lisääntyneet opiskelija- ja tutkintomäärien kasvusta huolimatta, ja myös professorien hallinnollinen taakka on jatkuvasti lisääntynyt. Professoripoolista apurahaa voi hakea suomalaisessa yliopistossa vakinaisesti työskentelevä professori, jonka yliopisto sitoutuu vapauttamaan hallinnosta ja opetuksesta lukuvuoden ajaksi. Apuraha myönnetään tutkimukseen ja tutkimusta edistäviin tarkoituksiin. Tutkimuskausijärjestelyn avulla myös nuorempien tutkijoiden on mahdollista pätevöityä professoreiden sijaisina. Säätiöiden professoripoolin perustajina on yhteensä 17 säätiötä: Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Alli Paasikiven Säätiö, Ella och Georg Ehrnrooths stiftelse, Emil Aaltosen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTE, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö, Orion-Farmos Tutkimussäätiö, Paulon Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Parkinson-säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska Litteratursällskapet i Finland rf., Tauno Tönningin Säätiö, Yksityisyrittäjäin Säätiö sekä Yrjö Jahnssonin säätiö. Professoripoolin seuraava hakukierros järjestetään , jolloin jaettavana on 99 apurahaa tutkimusjaksoille joko kalenterivuonna 213 tai lukuvuonna Mikäli professori on ollut vähintään puolen vuoden tutkimusvapaalla alkaen tai sen jälkeen, hän ei ole hakukelpoinen. Toukokuun haun tulokset ovat selvillä viimeistään lokakuussa 212. Lisätietoja: Koordinaattori Mikko-Olavi Seppälä, puh , info (at) professoripooli.fi

30 H:\HALLITUS_212\Kokous 4_ \Liitteet_kokous 4\Hakemukset_päävalinta _HAREK Päävalinta / Hakemuksia Lähde HAREK tilanne Kasvatustieteiden tiedekunta Aikuiskasvatustiede Kasvatustiede Kasvatusalan koulutus 5 Mediakasvatus Luokanopettajan koulutus Yhteensä Oikeustieteiden tiedekunta Taiteiden tiedekunta Audiovisuaalinen mediakulttuuri Graafinen suunnittelu Kuvataidekasvatus Sisustus- ja tekstiilimuotoilu (ent.tekstiiliala) Teollinen muotoilu Vaatetussuunnittelu (ent.vaatetusala) Yhteensä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Hallintotiede Julkisoikeus ei hakua ei hakua ei hakua Kuntoutustiede ei hakua ei hakua 81 ei hakua ei hakua Politiikkatieteet Sosiaalityö Sosiologia Soveltava psykologia Johtaminen Matkailututkimus Yhteensä YHTEENSÄ 26 markkinointi ja laskentatoimi NETTO (Hakijamäärä) ei laskettu mukaan

31 ( 2) Opetushallitus HAKENEET, HYVÄKSYTYT JA OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTANEET Tulostustapa: hakukohteittain Valintalaji: erillisvalinnat Yhteishaku: Tutkinnon taso: kaikki tutkinnot Äidinkieli: kaikki Lukuvuosi: 212 Kansalaisuus: kaikki Koul. aloitusajankohta: Valintatapa: kaikki syksy Koulutusala: kaikki Avoinväylä: - Vaiheet: kaikki Hakuperuste: kaikki Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Media Education Oikeustieteiden tiedekunta Master of International and Comparative Law Taiteiden tiedekunta Audiovisuaalinen mediakulttuuri Graafinen suunnittelu Sisustus- ja tekstiilimuotoilu Teollinen muotoilu Vaatetussuunnittelu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Master's Degree Programme in Global Biopolitics Matkailututkimus, maisterin tutkinto Hakeneet 1) Kokeisiin osallistuneet 1) Hyväksytyt 1) Opiskelupaikan vastaanottaneet 2) Kirjoittautuneet Yht. joista naisia Yht. joista naisia Yht. joista naisia Yht. joista naisia läsnä poissa Yht. joista naisia Hakijat yht 3),joista naisia 3) Hyväksytyt yht,joista naisia 3) Vastottaneet yht,joista naisia HAREK, yliotilh.rdf

32 ) Hakeneiden, valintakokeisiin osallistuneiden ja hyväksyttyjen henkilöiden määrät riveittäin on laskettu poistamalla saman henkilön eri hakutapaukset, valintakokeisiin osallistumistapaukset ja hyväksymistapaukset. Eri riveillä sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan 2) Hakja voi esiintyä sarakkeessa hakukriteereistä riippuen kerran tai useasti. Jos tilastossa on esimerkiksi lukukaudelle 'syksy21' alkavaan yhteishaun koulutukseen hakeneet, hakija esiintyy sarakkeessa vain kerran. Jos tilastossa on kalenteri- tai lukuvuoden yhteishaussa hakeneet, sama hakija voi esiintyä sarakkeessa kaksi kertaa. Jos tilastossa erillishakujen hakijat tai kaikki hakijat, hakija voi esiintyä sarakkeessa useita kertoja. 2( 2) Opetushallitus HAKENEET, HYVÄKSYTYT JA OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTANEET Tulostustapa: hakukohteittain Valintalaji: erillisvalinnat Yhteishaku: Tutkinnon taso: kaikki tutkinnot Äidinkieli: kaikki Lukuvuosi: 212 Kansalaisuus: kaikki Koul. aloitusajankohta: Valintatapa: kaikki syksy Koulutusala: kaikki Avoinväylä: - Vaiheet: kaikki Hakuperuste: kaikki 3) Hakija on laskettu ko. luvussa vain kerran. HAREK, yliotilh.rdf

33 TIEDOTE Yliopistouudistuksen vaikutusten arviointi eduskunnalle Vuonna 21 voimaan tulleen yliopistolain arviointi on valmistunut ja annettu tiedoksi eduskunnalle. Uuden yliopistolain antamisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus antaa yliopistouudistuksen vaikutuksista selvityksen kevätistuntokaudella 212. Arvioinnissa keskityttiin siihen, mitä vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on ollut yliopistoissa siirtymävaiheessa. Arvioinnin painopisteenä olivat uudistuksen vaikutukset yliopistojen strategiseen johtamiseen, johtamisen välineisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan. Tarkastelun ulkopuolelle rajattiin pidemmän aikavälin laajemmat vaikuttavuustarkastelut. Lain vaikutuksia tarkasteltiin henkilöstön, hallintoelinten ja sidosryhmien näkökulmasta. Arviointi toteutettiin elokuun 211 ja maaliskuun 212 välisenä aikana. Arviointiraportin mukaan yliopistolakiuudistus on vaikuttanut ensivaiheessa enemmän yliopistojen strategiseen johtamiseen kuin henkilöstöpolitiikkaan. Vaikutukset näkyvät mm. strategisen ohjauksen ja talousjohtamisen vahvistumisena, sidosryhmäyhteistyön kehittymisenä sekä sisäisessä organisoitumisessa ja johtamisjärjestelmissä. Opetuksen ja tutkimuksen puolella vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Lakiuudistus on ainakin välillisesti vauhdittanut yliopistojen strategista tavoitteenasettelua ja tätä tukevia voimavarojen kohdennuksia. Parhaimmillaan yliopistojen oma vahva strateginen ohjaus sekä korkeakoulupolitiikan kokonaisohjaus voivat luoda uudenlaista dynamiikkaa suomalaisten yliopistojen ja koko yliopistolaitoksen kehittämiseen. Hallitustyöskentelyssä on korostunut yliopiston kokonaisjohtamisen näkökulma, jota yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet ovat vahvistaneet omalla osaamisellaan ja yhteistyöverkostoillaan. Rehtorilla on aiempaa selkeämpi vastuu yliopiston toiminnan operatiivisesta johtamisesta. Suurin osa yliopistoista on tehnyt organisaatiouudistuksia, joiden yhteydessä sisäisten yksiköiden koko on kasvanut. Yliopistot ovat omaksuneet nopeasti uuden roolinsa työnantajana ja käyttävät aktiivisesti työnantajavaltaansa. Arvioinnin mukaan lakiuudistus ei ole kohentanut yliopistohenkilöstön työtyytyväisyyttä. Uudistus ei ole heikentänyt opetuksen ja tutkimuksen vapautta. Sidosryhmät suhtautuivat uudistukseen myönteisemmin kuin henkilöstö. Sidosryhmät katsoivat, että yliopistot ovat aikaisempaa kyvykkäämpiä reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Sidosryhmien mielestä uudistus oli välttämätön suomalaisen yliopistolaitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinoelämän ja sen uudistumisen sekä julkisen talouden tasapainosta huolehtimisen kannalta. Arviointiaineiston perusteella yliopistojen taloudellisen aseman ei koeta merkittävästi parantuneen, vaikka siirtymävaiheessa valtion rahoitusta yliopistoille lisättiin ja vaikka melkein kaikki yliopistot toteuttivat valtion vastinrahoituksen kannustamana omaa varainhankintaa. Lakimuutoksen vaikutusten tarkastelu sekä näitä koskevat johtopäätökset eivät tuo arvioinnin mukaan olennaisia muutostarpeita uuteen yliopistolakiin. Henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen vaatisi ensisijaisesti yliopistoyhteisön sisäisen johtamisen ja organisaatiokulttuurin edelleen kehittämistä. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy:n ja Innovus Oy:n muodostama asiantuntijaryhmä, joka valittiin kilpailutuksen perusteella. Arviointiraportti on luettavissa OKM:n verkkosivuilla osoitteessa Lisätietoja: Ylijohtaja Anita Lehikoinen, puh Liiketoimintajohtaja Tuomas Raivio (Gaia Consulting), puh

34 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Kokous 4/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 1. Läsnä Jäsenet: Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Markku Salomaa Marja Vaarama Raimo Väyrynen 1. Muut asiat Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.