Toimialakatsaus Toimialakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialakatsaus 2012. Toimialakatsaus"

Transkriptio

1 Toimialakatsaus

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Puhelin-, laajakaista- ja televisioliittymät 4 Markkinaosuudet 7 Tiedonsiirtopalvelut 9 Puhelinpalvelut 12 Palveluista maksaminen 13 Sisältöpalvelut 17 Tietoturvaloukkaukset 21 Viestintäverkkojen toiminta 26 Radiohäiriöt 28 Radiotaajuuksien käyttö 29 Taajuussuunnittelu 31 Radiolaitteet, -luvat ja -tutkinnot 32 Postipalvelut 34 Postitoimipaikat 38 Kuviot ja taulukot 39 2

3 Johdanto VIESTINTÄMARKKINAT kehittyvät vinhaa vauhtia. Tätä kuvaa vahvistaa Viestintäviraston vuosikatsaus, joka sisältää koosteen viraston valvontatyössään keräämistä sähköisiä viestintäpalveluja ja verkkoja, taajuus- ja tietoturva-asioita sekä postipalveluja koskevista julkisista tiedoista. Vuoden 2012 lopulla matkaviestinverkon liittymiä oli noin 9,3 miljoonaa. Kiinteän puhelinverkon liittymien määrä puolestaan jatkoi laskuaan. Vuoden lopussa kiinteän puhelinverkon liittymiä oli Suomessa enää noin Liittymien määrä laski vuoden aikana peräti lähes viidenneksen. Lähes 90 prosentilla suomalaisista oli kotitaloudessaan Internet-yhteys. Isoin muutos on tapahtunut sellaisten käyttäjien osuudessa, joilla on käytössään sekä kiinteän verkon että matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymä. Vuonna 2012 tällaisia käyttäjiä oli 21 prosenttia kotitalouskäyttäjistä, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 10 prosenttia. Kiinteän verkon laajakaistaliittymistä edelleen valtaosa on toteutettu metallijohdinyhteyksillä, joskin investoinnit valokuituun näkyivät selkeänä kasvuna tilastoissa. Tähän mennessä virasto on myöntänyt valtiontukea Laajakaista hankkeessa 9,3 miljoonaa euroa ja tukea on sen lisäksi haettu yhteensä 50,1 miljoonaa euroa. Siten hankkeelle varatusta 63 miljoonan euron määrärahasta on myönnetty tai haettu noin 60 miljoonaa euroa. Tietoturvailmoituksia viraston CERT-FI:lle kertyi 4 208, eli 10 % enemmän kuin edellisvuonna. Yli puolet niistä koski haittaohjelmia. Tietomurtotapauksia CERT-FI käsitteli 271, mikä oli noin 74 % enemmän kuin edellisvuonna. Joulukuussa mediaan kohdistui Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja palvelunestohyökkäys, joka pimensi Yleisradion, Helsingin Sanomien, MTV3:n sekä Nelosen verkkosivut. Aiemmin syyskuussa hyökkäyksen kohteena olivat Sanoma Oyj:n verkkolehdet. Viestintäverkkojen ja -palvelujen häiriöiden osalta vuosi 2012 oli rauhallinen. Vakavista puhe- ja internet-, TV- ja radiopalvelujen häiriötilanteista teleyritykset ilmoittivat virastolle 17 kertaa. Pääosin häiriöt ajoittuivat yöaikaan ja ne korjattiin nopeasti. Kestoltaan vakavista häiriöistä vain kolme kesti yli kuusi tuntia ja peräti 40 % korjattiin alle tunnissa häiriön alkamisesta. Useimmiten häiriöitä aiheuttivat verkkojen muutostyöt. Useamman vuoden aikavälillä tarkasteltuna vakavien häiriöiden merkittävimmät aiheuttajat ovat olleet luonnonilmiöiden (myrskyt, tykkylumi) aiheuttamat yleisen sähköverkon katkokset. Taajuussuunnittelun avulla Viestintävirasto mahdollis ti yli 30 uutta taajuutta kaupallisten radioiden toimiluvalliseen käyttöön sekä Ylen käyttöön neljä uutta taajuutta parantamaan vanhojen radiokanavien kuuluvuut ta. Näiden lisäksi taajuussuunnittelu mahdollisti lähes 50 kaupallisen radioaseman tehonkorotukset. Sähköinen viestintä jatkoi perinteisen postin ja painetun median korvaamista. Osoitteellisten kirjeiden määrä jatkoi hidasta laskuaan vuonna 2012 ja myös sanoma- ja aikakauslehtien määrä laski. Viraston teettämän selvityksen mukaan suurin osa kuluttajista asioi postitoimipaikoissa vain muutaman kerran vuodessa tai harvemmin. Yli puolet yrityksistä ilmoitti asioivansa postitoimipaikassa pari kertaa kuukaudessa tai harvemmin. Asta Sihvonen-Punkka Pääjohtaja 3

4 Puhelin-, laajakaistaja televisioliittymät Matkaviestinverkon liittymiä oli vuoden 2012 lopussa noin 9,3 miljoonaa.

5 MATKAVIESTINVERKON liittymämäärä jatkoi edelleen kasvuaan vuoden 2012 aikana, mutta kasvu on hidastunut vuositasolla noin 4 prosenttiin. Matkaviestinverkon liittymiä oli vuoden 2012 lopussa noin 9,3 miljoonaa. Määrä sisältää kaikki matkaviestinverkon liittymät, eli myös tiedonsiirtopalveluihin käytetyt liittymät, joista ei käytetä lainkaan puhe- ja viestipalveluja. Matkaviestinverkon liittymistä oli kotitalouksien käytössä noin kolme neljäsosaa, kun vastaavasti kiinteän verkon liittymistä vain noin puolet oli kotitalouksissa. Osuuksissa ei tapahtunut juuri muutoksia vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä yritysasiakkaiden liittymien osuus kaikista matkaviestinverkon liittymistä on ollut prosenttia, aivan viime vuosina noin 25 prosenttia. Kokonaisliittymämäärän voimakas kasvu huomioon ottaen on merkille pantavaa, että kotitalous- ja yritysasiakkaiden osuudet ovat pysyneet hyvin vakaina matkaviestinverkossa. (Kuvio 1) Kuvio 1. Matkaviestinverkon liittymät tuhatta liittymää / /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 Yritysten liittymät kotitalouksien liittymät PIENI osa matkaviestinverkon liittymistä on tuotteistettu kiinteitä puhelinliittymiä muistuttaviksi: liittymissä on kiinteän verkon puhelinnumero ja mahdollisesti myös lankapuhelinliittymänkaltainen hinnoittelu tai palveluvalikoima. Näitä liittymiä oli vuoden 2012 lopussa noin , eli noin neljänneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kiinteän puhelinverkon liittymämäärä jatkoi vuonna 2012 tasaista laskuaan. Vuoden lopussa kiinteän puhelinverkon liittymiä oli Suomessa yhteensä noin Liittymien määrä laski vuoden aikana noin 18 prosenttia. Kiinteän puhelinverkon liittymämäärä on pysynyt hyvin vakaalla lasku-uralla vuodesta 2008 lähtien. Tuolloin liittymiä oli vielä lähes 1,7 miljoonaa. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosien aikana. Vuonna 2008 liittymämäärän voimakas kasvu taittui, minkä jälkeen hienoista laskua kesti aina vuoden 2010 ensimmäiselle vuosipuoliskolle asti. Tämän jälkeen kiinteän verkon liittymien määrä on jälleen hieman kasvanut, ylittäen vuoden 2008 tason vuoden 2012 loppuun mennessä. Muutokset mahtuvat muutaman prosentin sisään vuoden 2012 tasoon verrattuna. On todennäköistä, että kiinteän verkon laajakaistaliittymien kokonaismäärässä ei tapahdu lähitulevaisuudessakaan merkittäviä muutoksia. Merkittävimmät muutokset ovat laadullisia, ja ne nähtäneen liittymätyypeissä ja yhteysnopeuksissa. Eri tekniikoilla toteutetuista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä eniten vuoden 2012 aikana lisääntyivät kiinteistö- ja taloyhtiöliittymät yli liittymällä sekä kaapelimodeemiliittymät noin liittymällä. On todennäköistä, että kyseessä olevilla tekniikoilla toteutettujen liittymien määrät kasvavat myös tulevaisuudessa. Myös valokuituverkkoihin tehdyt investoinnit nä- 5

6 kyvät kasvuna niin sanottujen FTTH-liittymien (Fiber to the home eli kotiin tuotu valokuitutilaajayhteys) sekä valokuituverkkoa hyödyntävien kiinteistö- ja taloyhtiöliittymien määrissä. Vaikka DSL-tekniikalla (Digital Subscriber Line eli digitaalinen metallijohdintilaajayhteys) toteutettujen liittymien osuus laskee, kiinteän verkon laajakaistaliittymistä noin 65 prosenttia oli vuoden 2012 lopussa yhä toteutettu DSL-tekniikalla. Noin 18 prosenttia oli kaapelimodeemiliittymiä ja noin 14 prosenttia kiinteistö- ja taloyhtiöliittymiä. Taulukko 1. Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärät tekniikoittain Vuosi Laajakaistaliittymät DSL Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä Kaapelimodeemi Langaton (kiinteä) laajakaista* FTTH Muu * kiinteään sijaintipaikkaan tarjotut langattomat laajakaistaliittymät (Flash-OFDM, WiMAX ja Wlan) LAAJAKAISTAYHTEYTTÄ voi käyttää tv-lähetysten vastaanottamiseen IPTV-tekniikan avulla. Kuluttajan kannalta IPTV on antenni- ja kaapeli-tv-vastaanotolle rinnakkainen tv-lähetysten vastaanottotapa. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli IPTV-liittymää, joista lähes kaikki kotitalousasiakkailla. IPTV-liittymiä on siis noin 10 prosentilla kotitalouksista. IPTV-tekniikka on kuluttajamarkkinoilla varsin uutta ja liittymämäärän kasvu on ollut huomattavan nopeaa, noin 34 prosenttia vuoden aikana. IPTV-liittymän käyttö vaatii nopean, käytännössä vähintään 10 Mbit/s kiinteän laajakaistaliittymän. Tällaisia liittymiä on Suomessa yhteensä lähes miljoona, joista kotitalousasiakkailla arviolta kolme neljännestä. Karkeasti arvioiden kolmanneksella niistä kotitalouksista, joilla on laajakaistaliittymän puolesta tekniset edellytykset vastaanottaa IPTV-lähetyksiä, on IPTV-liittymä. Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämän tiedon mukaan Suomessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä kaapelitelevisioliittymää. Liittymistä yli 98 prosenttia oli kotitalousasiakkailla. Liittymämäärä on kasvanut noin kaksi prosenttia vuoden aikana. Kaapeli-TV-liittymä on noin 55 prosentissa kotitalouksista. 6

7 Markkinaosuudet MATKAVIESTINVERKOSSA on pelkästään puhelin- tai tiedonsiirtopalveluihin käytettyjen liittymien lisäksi paljon näiden yhteiskäyttöä. Puhe- ja viestikäyttöä täydentävästä satunnaisesta tiedonsiirrosta on hankala edes tehdä rajanvetoa, joten markkinaosuuksia on syytä tarkastella matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärän kautta. Matkaviestinverkossa kolme suurinta yksittäistä toimijaa ovat Elisa Oyj, TeliaSonera Oyj ja DNA Oy, joiden markkinaosuuksia laskettaessa on huomioitu samaan konserniin kuuluvien palveluoperaattoreiden liittymämäärät. Kolmen suuren matkaviestinverkko-operaattorin yhteenlaskettu osuus liittymämarkkinoista on jo pitkään ollut 98 prosenttia. Myöskään kolmen suuren operaattorin välillä liittymien markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoden takaiseen verrattuna. Elisa Oyj:n markkinaosuus on 40 prosenttia, TeliaSonera Oyj:n 34 prosenttia ja DNA Oy:n 25 prosenttia. Pitkän aikavälin tarkastelussa Elisa Oyj:n ja vielä selvemmin DNA Oy:n markkinaosuudet ovat hitaasti kasvaneet ja TeliaSonera Oyj:n markkinaosuus vastaavasti laskenut. Kaikkiaan liittymämäärien nopea kasvu on kuitenkin jakautunut kohtuullisen tasaisesti markkinatoimijoiden kesken. (Kuvio 2) Kuvio 2. Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 6/ /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 Telia-Sonera Elisa DNA Muut KIINTEÄSSÄ verkossa tarjottavat laajakaista- ja puhelinpalvelut myydään yleensä erikseen omina liittyminään. Nämä liittymämäärät ovat kehittyneet hyvin erisuuntaisesti. Lankapuhelinliittymien vähentyessä voimakkaasti kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana. Tästä syystä myös markkinaosuuksia on kiinteän verkon osalta syytä tarkastella erikseen. Kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluiden markkinoilla on Suomessa suhteellisen suuri joukko yrityksiä. Kolme suurta yksittäistä toimijaa ovat Elisa, Telia- Sonera ja DNA. Lisäksi Finnet-ryhmän yrityksillä on yhteenlaskettuna suuri markkinaosuus. Vuonna 2012 kiinteän verkon laajakaistaliittymien markkinoilla Elisa Oyj ja TeliaSonera Oyj olivat kaksi liittymämäärillä mitattuna selkeästi suurinta toimijaa noin 30 prosentin markkinaosuuksilla. DNA Oy:n markkinaosuus oli 19 prosenttia, Finnet-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus oli 16 prosenttia ja muiden noin 4 prosenttia. Suuret markkinaosuuksien muutokset liittyvät yritysjärjestelyihin: Finnet-ryhmän yrityksistä kootun DNA Oy:n tulo markkinoille vuonna 2007 näkyy Finnet-ryhmän markkinaosuuden pudotuksena, ja Welho Oy:n sulautuminen DNA Oy:hyn vuonna 2010 taas DNA:n markkinaosuuden nousuna. Yritysjärjestelyihin liittyvien muutosten ulkopuolella Elisa Oyj:n markkinaosuus on muuttunut selkeimmin, sillä se on laskenut vuoden 2006 alun 36 prosentista vuoden 2011 lopun 30 prosenttiin. Tulevina vuosina kiinteiden laajakaistaliittymien 7

8 markkinalla teleyritysten markkinaosuuksissa voidaan nähdä suurempiakin muutoksia. Suurin syy tähän on siirtymävaihe metallijohdinyhteyksillä toteutetusta verkoista valokuituverkkoihin. Jatkossa kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuutta voivat kasvattaa erityisesti ne teleyritykset, jotka ovat ensimmäisten joukoissa aloittaneet investoinnit uusiin laajakaistateknii koihin. Todennäköisesti markkinaosuusmuutokset eivät kuitenkaan ole ainakaan alkuvaiheessa nopeita, vaan muutokset näkyvät useamman vuoden viiveellä. Suurempia markkinaosuusmuutoksia voidaan nähdä lyhyellä aikavälillä lähinnä yritysjärjestelyiden seurauksena. (Kuvio 3) Kuvio 3. Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6/ /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 Telia-Sonera Elisa DNA Finnet Muut KIINTEÄN puhelinverkon markkinaosuuksia tarkastellessa suurin muutos on tapahtunut vuonna 2007, kun DNA irtautui Finnet-ryhmästä. Tämän jälkeen Elisa Oyj on erottunut selvästi suurimmaksi kiinteän puhelinverkon toimijaksi. Markkinaosuuksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kiinteän verkon liittymämäärien kehitys: liittymien määrä on tarkastelujaksolla pudonnut lähes puoleen. (Kuvio 4) Kuvio 4. Kiinteän verkon puhelinliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 6/ /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 Telia-Sonera Elisa DNA Finnet Muut 8

9 Tiedonsiirtopalvelut INTERNETYHTEYKSIEN levinneisyys on pysynyt viimeisten kolmen vuoden aikana lähes ennallaan. Syksyllä 2012 noin 87 prosentilla suomalaisista oli kotitaloudessaan internetyhteys. Selkein muutos on tapahtunut sellaisten käyttäjien osuudessa, joilla on käytössään sekä kiinteän verkon laajakaistaliittymä että matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymä. Vuonna 2012 tällaisia käyttäjiä oli 21 prosentilla kotitalouskäyttäjistä, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 10 prosenttia. Niiden käyttäjien osuus, joilla on käytössään ainoastaan matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymä, on kasvanut kolmessa vuodessa 20 prosentista 26 prosenttiin. Ainoastaan kiinteän verkon laajakaistaliittymää käyttävien osuus on pudonnut vastaavana aikana 52 prosentista 38 prosenttiin. Näiden lukujen valossa vaikuttaa siltä, että matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymä otetaan yhä useammin kiinteän verkon laajakaistaliittymän rinnalle. Matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymä on siten kuluttajalle kiinteää laajakaistaliittymää pikemminkin täydentävä kuin korvaava palvelu. (Kuvio 5) Kuvio 5. Laajakaistaliittymien levinneisyys kotitalouksissa % 21 % 26 % % 19 % 24 % % 10 % 20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kiinteä laajakaista Kiinteä ja mobiililaajakaista Mobiililaajakaista Muu internetyhteys tai EOS MATKAVIESTINVERKON tiedonsiirtopalvelujen käyttö on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Vuoden 2012 lopussa noin 4,8 miljoonasta matkaviestinverkon liittymästä käytettiin kuukausimaksullista tiedonsiirtopalvelua ja noin 0,9 miljoonasta muulla perusteella laskutettavaa tiedonsiirtopalvelua. Vuoden takaiseen verrattuna kuukausimaksullisten tiedonsiirtoliittymien määrä on kasvanut kolmanneksen, kun muilla perustein laskutettavien tiedonsiirtopalveluiden määrä on laskenut noin viidenneksen. Vuoden 2012 lopussa noin 62 prosentista matkaviestinverkon liittymiä käytettiin tiedonsiirtopalvelua tai ainakin maksettiin palvelusta, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli noin 52 prosenttia ja vuoden 2007 lopussa noin 17 prosenttia. 9

10 ON todennäköistä, että matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymien määrä kasvaa myös tulevaisuudessa. Jossain vaiheessa nähdään tilanne, jossa lähes jokaiseen matkaviestinverkon liittymään sisältyy jonkinlainen tiedonsiirtopalvelu puhe- ja tekstiviestipalvelujen tavoin. Kasvava matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelujen kysyntä on näkynyt räjähdyksenä matkaviestinverkoissa siirretyn datan määrässä. Vuoden 2012 aikana siirretyn data määrä oli noin teratavua, kun vuonna 2009 siirrettiin reilut teratavua ja vuonna 2007 noin 500 teratavua. Viiden vuoden aikana siirretyn datan määrä on siis lähes 200-kertaistunut ja kolmen vuoden aikanakin vielä kuusinkertaistunut. Suhteellinen kasvuvauhti on vuosittain hidastunut, ja vuonna 2012 siirretyn datan määrä oli noin puolitoistakertainen vuoteen 2011 verrattuna. (Kuvio 6, 7) Kuvio 6. Matkaviestinverkon liittymien jakautuminen tiedonsiirtosopimuksen perusteella 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 52 % 14 % 13 % 48 % 13 % 17 % 44 % 11 % 21 % 38 % 11 % 26 % 10 % 21 % 22 % 24 % 25 % 0 % 6/ /2011 6/ /2012 Ei tiedonsiirtosopimusta Muunlaiset tiedonsiirtosopimukset Kk-maksullinen rajoitettu tiedonsiirto Kk-maksullinen rajoitukseton tiedonsiirto Kuvio 7. Matkaviestinverkossa vuosittain siirretty tietomäärä teratavua

11 SAMALLA kun kiinteän verkon laajakaistaliittymien kokonaismäärä on heilahdellut vain hieman, kuluttajat ovat johdonmukaisesti siirtyneet käyttämään yhä nopeampia kiinteän verkon laajakaistaliittymiä. Vuoden 2012 lopussa enää 7 prosenttia kiinteän verkon laajakaistaliittymistä oli nimelliseltä yhteysnopeudeltaan alle 2 Mbit/s, kun esimerkiksi vielä vuoden 2008 lopussa vastaava luku oli noin 40 prosenttia. Nopeiden yhteyksien osuuden kasvu on ollut erittäin voimakasta. Vuoden 2012 lopussa nimelliseltä yhteysnopeudeltaan tasan tai yli 10 Mbit/s laajakaistaliittymien osuus oli 60 prosenttia. Satamegaisia tai sitä nopeampia oli 10 prosenttia kiinteistä laajakaistaliittymistä. (Taulukko 2) Taulukko 2. Kiinteät laajakaistaliittymät nopeuksittain Vuosi Ajankohta Alle 2Mbit/s 63 % 70 % 40 % 39 % 24 % 12 % 7 % 2Mbit/s - alle 4Mbit/s 26 % 17 % 18 % 14 % 26 % 50 % 4Mbit/s - alle 10Mbit/s 19 % 26 % 28 % 19 % 10Mbit/s tai yli, mutta alle 25Mbit/s 27 % 14 % 26 % 32 % 45 % 9 % 25Mbit/s - alle 100Mbit/s 4 % < 1 % 3 % 4 % 5 % Tasan 100Mbit/s tai yli 1 % 2 % 4 % 6 % 10 % Laajakaista 2015 Vuoden 2013 alkuun mennessä Viestintävirasto on myöntänyt tukea nopean laajakaistaverkon rakentamiseen eri puolelle Suomea yli 8 miljoonaa euroa. Tukihake muksia on vireillä noin 41 miljoonan euron arvosta. Eniten tukea on myönnetty Kainuun, Lapin ja Satakunnan maakuntiin. Laajakaista hankkeen tavoitteena on, että lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistarakentamisen tukea koskevaa lakia muutet tiin Lakimuutoksen jälkeen haettavaksi julistetuissa hankkeissa osa valtiontuesta voidaan maksaa hakijalle jo tukipäätöksen yhteydessä, ennen kuin hankealueelle rakennettava verkko on valmistunut. Ennakkotuen avulla pienemmät tuenhakijat voivat paremmin turvata toimintansa rahoituksen verkon rakentamisaikana. Toukokuun puoliväliin 2013 mennessä myönnetyn tuen määrä oli noussut yli 9,3 miljoonaan euroon, tukea oli maksettu hankkeille noin 3,3 miljoonaa euroa ja hakemuksia oli vireillä 50,9 miljoonan euron edestä. Yleispalvelulaajakaista Yleispalvelusääntelyä muutettiin vuonna 2011 siten, että vammaisille viestintäpalvelujen käyttäjille taataan samat perusviestintäpalvelut kuin muillekin käyttäjille. Vuoden 2012 tammikuussa tuli voimaan valtioneuvoston asetus kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien yleisten puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista. Yleispalvelua koskevan sääntelyn perusteella jokaisella kuluttajalla tai yritysasiakkaalla on oikeus saada puhelinliittymä sekä tarkoituksenmukainen internetyhteys vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Tällä hetkellä internet-yhteyden vähittäisnopeudeksi on määritelty 1 Mbit/s. Liittymä on saatava kohtuullisella hinnalla ja kohtuullisessa ajassa. Sääntely ei koske kesäasuntoja. Viestintävirasto laati vuoden 2012 aikana liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kaksi yleispalveluvelvoitteen laajuutta koskevaa selvitystä. Selvitettäviä seikkoja olivat kesäasuntojen mahdollinen sisällyttäminen yleispalveluvelvoitteen piiriin sekä tekninen ja taloudellinen arvio siitä, olisiko yleispalveluun kuuluvan internetyhteyden nopeutta mahdollista nostaa. Asioiden jatkovalmistelusta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. 11

12 Puhelinpalvelut KIINTEÄN verkon puhelinliittymä oli vuoden 2012 loppupuolella käytössä enää noin 14 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Lankaliittymätalouksien osuus on laskenut viime vuosina nopeasti: vielä vuonna 2007 lankaliittymätalouksien osuus oli lähes 40 prosenttia. Matkaviestinverkon liittymä sen sijaan on ollut jo pitkään käytössä lähes kaikilla suomalaisilla. (Kuvio 8) Kuvio 8. Puhelinliittymien levinneisyydet kotitalouksissa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lankapuhelin Matkapuhelin KIINTEÄSTÄ puhelinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski vuoden 2012 aikana reilut 15 prosenttia. Lasku on siis jatkunut, mutta hieman hidastunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2012 toisella puoliskolla matkaviestinverkossa nähtiin ensimmäistä kertaa puheluminuuttien määrän laskevan sekä kotitalous- että yritysasiakkailla. Vuositasolla tarkasteltuna lasku on pieni, alle prosentin. Vaikka muutos on suhteellisesti pieni, se voi olla merkittävä, sillä tähän mennessä matkaviestinverkon puheluminuuttien määrä on kasvanut jatkuvasti. Jatkossa nähdään, onko kyseessä kausivaihtelu vai todellinen muutos kehityksen suunnassa. Teksti- ja multimediaviestien määrä kasvoi edelleen vuonna Multimediaviestien käyttö lisääntyi edellisvuoteen verrattuna neljänneksen. Tekstiviestimäärien kasvu hiipui vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta vuositasolla niidenkin käyttö kasvoi yhä selvästi. Taulukko 3. Puhelu- ja viestimäärät Vuosi Kiinteä puhelinverkko Kiinteän verkon puheluminuutit, milj. min Kiinteän verkon puhelukappaleet, milj. kpl Matkaviestinverkko Matkaviestinverkon puheluminuutit, milj. min Matkaviestinverkon puhelukappaleet, milj. kpl SMS-viestit, milj. kpl MMS-viestit, milj. kpl

13 VIIME vuosien aikana kiinteän verkon puheluminuuttien määrä on vähentynyt ja matkaviestinverkon puheluminuuttien määrä on kasvanut kutakuinkin samaa tahtia. Puheluminuuttien kokonaismäärä matkaviestinverkossa ja kiinteässä puhelinverkossa soitettujen puheluminuuttien summa on pysynyt vakaana. Puheluminuutit ovat siis siirtyneet kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon. Tässä tasapainossa tapahtuu muutos, mikäli matkaviestinverkon puheluminuuttien määrä ei jatkossa kasva enää samaa tahtia kun kiinteän verkon puheluminuutit vähenevät. Kokonaispuheluminuuteista osa korvautuu muilla viestintäpalveluilla, esimerkiksi laajakaistayhteyksien kautta tarjottavilla palveluilla. (Kuvio 9) Kuvio 9. Puheluminuuttimäärät kiinteässä ja matkaviestinverkossa miljoonaa minuuttia Kiinteän verkon puheluminuutit Matkaviestinverkon puheluminuutit Palveluista maksaminen TELEYRITYSTEN julkisista hinnastoista kerättyjen tietojen perusteella matkapuheluiden ja tekstiviestien hinnat ovat pysyneet viime vuosien aikana Suomessa ennallaan. Teleyritysten hinnastoissa ilmoitettuihin hintoihin ei ole laskettu mukaan määräaikaisia tarjouksia, joten hintamuutokset näkyvät tästä syystä hinnastoissa hitaammin kuin kuluttajien maksamissa hinnoissa. Kuluttajatutkimuksen perusteella noin 60 prosenttia matkapuhelinliittymäsopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisista sopimuksista puolestaan suurin osa on yli vuoden mittaisia. Niin sanottujen prepaid-liittymien osuus kaikista matkaviestinverkon liittymistä on saatavilla vuodesta 2007 alkaen. Prepaid-liittymä huomioidaan tilastossa, mikäli se on ollut aktiivisessa käytössä edellisten kolmen kuukauden aikana tarkasteluhetkestä. Vuoteen 2009 mennessä prepaid-liittymien osuus nousi kutakuinkin nykyiselle tasolle 10 prosentin tuntumaan. Viime vuosina osuus on pysynyt huomattavan vakaana, vaikka matkaviestinverkon liittymien määrä on kasvanut voimakkaasti. Uusia prepaid-liittymiä on siis otettu käyttöön suunnilleen samaa tahtia kuin muitakin liittymiä. (Kuvio 10) 13

14 Kuvio 10. Prepaid-liittymien osuus kaikista matkaviestinliittymistä 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 2/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /211 6/ /2012 KIINTEÄN verkon puhelujen eli niin sanottujen lankapuheluiden hinnat ovat nousseet viime vuosina selvästi. Hinnastohintojen perusteella kolmen minuutin paikallispuhelu maksoi vuonna 2012 reilut 17 senttiä, mikä oli lähes kolmanneksen enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Kolmen minuutin kaukopuhelu puolestaan oli kallistunut reilun neljänneksen vajaaseen 38 senttiin. Keskeinen syy hintatason nousuun on nopeasti vähentyvä kiinteän verkon puhepalveluiden käyttö. Kiinteiden laajakaistaliittymien vähittäishinnat putosivat vuonna 2012 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Vuonna 2011 hinnat laskivat tiedonsiirtonopeudesta riippumatta keskimäärin yhden prosentin, kun vuonna 2012 laskua oli reilut neljä prosenttia. Eniten putosivat tiedonsiirtonopeudeltaan 8 ja 100 megabitin liittymät, joissa laskua oli keskimäärin 5 prosenttia. (Kuvio 11) Kuvio 11. Kiinteiden laajakaistayhteyksien hinnastohinnat 60 /kk Mbit/s 2Mbit/s 8Mbit/s 24Mbit/s 100Mbit/s

15 VIESTINTÄVIRASTO vertaili vuoden 2012 lopussa kiinteiden laajakaistaliittymien vähittäishintojen alueellisia hintaeroja. Vähittäishintojen lasku tapahtui pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Keskimäärin hinnat putosivat 4,5-7 prosenttia, kun pääkaupunkiseudun hinnat pysyivät suurin piirtein vuoden 2011 tasolla. Suurimmat alueiden väliset hintaerot muodostuivat pääkaupunkiseudun ja muun Manner-Suomen välille tiedonsiirtonopeudesta riippumatta. Vaikka hintaerot alueiden välillä kaventuivat vuoden aikana, olivat hinnat esimerkiksi 8 megabitin yhteyksissä jopa 28 prosenttia edullisempia pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella hintaeroa suurten kaupunkien ja muiden kuntien välillä ei ollut keskimäärin kuin 1-4 prosenttia. Mobiililaajakaistojen hinnastohinnoissa ei vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurimmat hintamuutokset ovat todennäköisesti näkyneet palveluntarjoajien erilaisissa tarjouksissa ja kampanjoissa, joista Viestintävirasto ei kerää hinnastotietoa. Teleyritysten tulotietojen perusteella laskettava mobiililaajakaistan kuukausikustannus huomioi tarjoukset ja kampanjat ja kuvaa näin ollen paremmin keskimääräistä kuukausikustannusta kuin hinnastohinnat. Tulotietojen perusteella laskettuna mobiililaajakaistan kuukausihinta putosi vuodesta 2010 vuoteen 2011 keskimäärin 2,50 euroa. Vuoden 2012 tulotietojen perusteella laskettava keskimääräinen hinta ei tämän katsauksen julkistamishetkellä ollut vielä valmistunut. Viestintäviraston vuonna 2012 tekemän hintaseurannan perusteella yleispalveluliittymien hinnat pysyivät käytännössä muuttumattomina edellisvuoteen verrattuna. Viestintävirasto sai vuoden 2012 aikana edelleen yhteydenottoja yksittäisten yleispalveluliittymien hinnoista. Useimmissa tapauksissa arvioitavaksi tuli asiakkaalta liittymän rakentamisesta laskutettavien kertaluontoisten maksujen kohtuullisuus. Rakentamiskustannusten kohtuullisuutta arvioitiin myös varsin runsaasti julkisuutta saaneessa Lisman kylän tietoliikenneyhteyksiä koskevassa päätöksessä, jonka Viestintävirasto antoi maaliskuussa Viestintävirasto valvoo yleispalveluliittymien hinnan kohtuullisuutta. Lisäksi Viestintäviraston tehtävänä on seurata yleispalvelun hinnoittelua, verrata sitä viestintäpalveluiden yleiseen hintatasoon sekä arvioida yleispalvelun hinnoittelua suhteessa yleiseen kuluttajahintatasoon ja väestön yleiseen tulotasoon. Matkapuhelimen käyttö EU:n alueella matkustettaessa MATKAPUHELUT, tekstiviestit sekä mobiilidatapalvelut halpenivat vuonna 2012 Euroopan unionin alueella matkustettaessa. Hintojen aleneminen perustui uuteen Euroopan unionin verkkovierailuasetukseen, joka muun muassa määrittää hintakatot matkaviestinpalveluihin EU:n alueella. Hintakatto koski nyt ensimmäistä kertaa myös mobiilidatan kuluttajahintoja. EU:n sisällä loppuasiakkailta peritty enimmäishinta oli alkaen korkeintaan 0,36 euroa minuutissa/ulkomailta soitettu puhelu 0,10 euroa minuutissa/ulkomailla vastaanotettu puhelu 0,11 euroa/ulkomailta lähetetty tekstiviesti 0,86 euroa megatavulta/ulkomailla käytetty mobiilidata (mukaan lukien lähetetty tai vastaanotettu multimediaviesti) Teleyrityksillä on velvollisuus tarjota asiakkailleen vähintään noin 60 euron suuruista saldorajapalvelua, joka takaa, että mobiilidatan (lukuun ottamatta multimediaviestejä) kulutus ei ylitä määriteltyä saldorajaa ilman asiakkaan suostumusta. Palvelu lisää kuluttajien mahdollisuuksia hallita mobiilidatan käytöstä aiheutuvia yllättäviä kuluja ulkomailla matkustettaessa. Saldorajan tuli alkaen sisältää myös EU:n ulkopuolella käytettyjen mobiilidatapalvelujen kulutus, mikäli vierailuverkon operaattori sallii kulutuksen reaaliaikaisen valvomisen. Mobiilidatapalveluita ovat esimerkiksi sähköpostin, www-sivustojen, valokuvien tai elokuvien lataaminen kännykkään tai muuhun mobiililaitteeseen. Teleyritykset tiedottavat asiakkailleen puheluiden, tekstiviestien ja datapalvelujen hinnoista automaattisilla hintatiedotteilla asiakkaiden matkustaessa ulkomailla. Uusi verkkovierailuasetus edistää vähitellen kilpailua markkinoilla. Voimaan tulleiden matkaviestinpalvelujen hintojen alenemisen lisäksi on teleyritysten asiakkailla lähtien mahdollisuus ostaa verkkovierailupalveluja erikseen kilpailevalta yritykseltä. Nykyisessä mallissa teleoperaattorin asiakas ostaa sekä kotimaiset että verk- 15

16 kovierailupalvelut omalta teleyritykseltään voimaan tulleella verkkovierailuasetuksella jatketaan verkkovierailupalvelujen sääntelyä aina vuoteen 2022 saakka. Viestintävirasto valvoo säännöllisesti velvoitteiden noudattamista Suomessa. Teleyritykset noudattivat asetettuja velvoitteita hyvin myös vuonna Matkapuhelimen käytön korkeisiin hintoihin Euroopan unionin alueella matkustettaessa on puututtu palvelujen rajat ylittävän luonteen johdosta EU:n yhteisillä säännöillä kesästä 2007 lähtien. Verkkovierailupalvelujen hinnat ovat sääntelyn johdosta alentuneet tänä aikana merkittävästi. Lisäksi sääntely on lisännyt asiakkaiden tietoisuutta palvelujen hinnoista. Tukkuhinnat TIEDONSIIRTOPALVELUJEN tarjontaa ja käyttöä edistetään erilaisilla valtiohallinnon toimenpiteillä. Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on viestintämarkkinoiden ennakkosääntely, jolla edistetään terveen markkinakilpailun syntymistä. Terve markkinakilpailu näkyy kuluttajille alhaisempina hintoina, laadukkaina ja uusina palveluina sekä tarjonnan lisääntymisenä. Ennakkosääntely kohdistetaan vain merkittävimpiin markkinoilla esiintyviin ongelmiin, jotka estävät terveen kilpailun syntymisen. Tiedonsiirtopalvelujen kannalta ennakkosääntely kohdistuu ainoastaan teleyritysten toisiltaan vuokraamiin tukkutuotteisiin, joiden avulla ne kykenevät tarjoamaan palveluita kuluttajille ja yritysasiakkaille. Vuoden 2012 lopussa näiden tukkumarkkinoiden ennakkosääntelyä muutettiin merkittävästi, kun Viestintävirasto tiukensi suurille teleyrityksille asetettuja velvoitteita, mutta samalla kevensi pienille yrityksille asetettuja velvoitteita. Velvoitteiden tiukentamisen odotetaan laskevan tukkuhintoja, mistä on jo näkynyt viitteitä muutamien yritysten hinnastoissa. Alentuneet tukkuhinnat mahdollistavat uusille toimijoille mahdollisuuden tarjota palveluita kuluttajille ja yritysasiakkaille. Tämän seurauksena kuluttajille ja yritysasiakkaille on entistä enemmän tarjontaa vähittäismarkkinoilla, ja kilpailun lisääntyessä myös kuluttajien ja yritysasiakkaiden maksamien vähittäishintojen voidaan olettaa alentuvan. Asetettujen velvoitteiden osittainen poistaminen on taas osoitus siitä, että ennakkosääntely markkinoilla on ollut toimivaa ja osittain markkinat ovat kehittyneet kohti tervettä kilpailua. 16

17 Sisältöpalvelut KULUTTAJATUTKIMUKSEN mukaan yhä suurempi enemmistö suomalaisista käyttää internetiä tiedonhakemiseen (95 %) tai sähköiseen asioimiseen (93 %). Yli puolet suomalaisista käyttää internet-yhteyttään myös yhteydenpitoon sekä television katseluun ja musiikin kuunteluun. Internetin käyttötarkoitukset eivät kaiken kaikkiaan muuttuneet merkittävästi vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. Uutisia seurataan yhä enemmän internetin kautta. Kun 32 % suomalaisista seurasi uutisia internetin kautta vuonna 2011, vastaava luku vuotta myöhemmin oli jo kuusi prosenttiyksikköä suurempi. Myös musiikkia kuunneltiin sekä videoita ja televisiota katseltiin hieman aiempaa useammassa kotitaloudessa vuonna Toisaalta tutkimuksen mukaan internetyhteyksiä hyödynnettiin aiempaa hieman vähemmän etätyöhön ja opiskeluun. (Kuvio 12) Kuvio 12. Internetin käyttötarkoitukset vapaa-ajalla Tiedon hakeminen Sähköinen asiointi Yhteydenpito Musiikin kuuntelu Videoiden tai television katselu Etätyö tai opiskelu Isojen tiedostojen lataaminen Tietokonepelien pelaaminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KULUTTAJATUTKIMUKSEN perusteella suurin osa suomalaisista (54 %) katsoisi enemmän videoita ja televisiota internetin kautta, jos heillä olisi nopeampi internetyhteys. Noin kolmasosa lataisi ohjelmia tai muita isoja tiedostoja internetistä. Nopeita internetyhteyksiä hyödyntäviä uusia palveluja onkin ilmestynyt markkinoille viime vuosien aikana. Erityisesti tilausvideopalvelut (VoD) tulivat suuren yleisön tietoisuuteen syksyllä 2012, kun kansainväliset Viaplay-, Netflix- ja HBO Nordic -palvelut aloittivat toiminnan myös Suomessa. Ne tarjoavat elokuvia ja tv-sarjoja myös teräväpiirtokuvalla. Muita nopeita yhteyksiä vaativia palveluja ovat esimerkiksi pilvipalvelut, jotka soveltuvat yritysmaailman lisäksi myös kotikäyttöön. Esimerkiksi Microsoft Skydriven ja Apple icloudin kaltaisten pilvipalvelujen avulla tiedostojen jakaminen ja niiden kanssa työskentely mahdollistuu saumattomasti erilaisilla päätelaitteilla. Syksyllä 2012 noin neljännes suomalaisista hyödynsi verkkotallennuspalveluita tai käytti tietokoneohjelmia internetin kautta. Tablet-laitteiden suosio on kasvanut voimakkaasti ja se on osaltaan madaltanut eroa kotona käytettävien perinteisten pöytätietokoneiden ja liikkuvassa käytössä olevien mobiililaitteiden välillä. Monelle käyttäjälle on tärkeää päästä käsiksi samoihin tietoihin, riippumatta paikasta ja laitteesta. Pilvipalvelujen käyttö vaatii liikkeellä ollessa jatkuvasti auki olevan mobiililaajakaistayhteyden ja tämän vuoksi yhdellä käyttäjällä voi olla käytössään useita nopeita internetliittymiä. Yleistyvä internet-palvelujen käyttö heijastuu myös verkkotunnusten määrässä. Voimassa olevien FI-verkkotunnusten määrän kasvu on jatkunut melko tasaisesti viime vuosien aikana. Vuonna 2012 uusia fi-verkkotunnuksia myönnettiin ennätysmäiset kpl ja vuoden lopussa voimassa oli jo yli fi-verkkotunnusta. 17

18 Kaikista verkkotunnuksista yksityishenkilöiden hallussa on noin 13 prosenttia ja yritysten käyttöön on varattu noin 80 prosenttia. Tunnukset myöntää Viestintävirasto, mutta tunnuksia voit hankkia myös yli tuhannen palveluntarjoajan kautta. Televisio- ja videopalvelut VIESTINTÄVIRASTON teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan suosituin tapa seurata audiovisuaalista sisältöä on katsella niitä televisiosta lähetysaikaan. Määrä on viime vuosiin verrattuna laskenut hieman, vuonna 2012 kuluttajista noin 80 % katseli AV-sisältöjä televisiosta lähetysaikaan, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 84 %. Videoleikkeiden katselu on kasvattanut hurjasti suosiotaan viime vuosiin verrattuna. Tällaisten nettivideoiden katselu on joissain ikäryhmissä jopa suositumpaa kuin televisiokatselu. Televisio-ohjelmien jälkikäteen tallennus (53 %), sekä esimerkiksi elokuvien tai vastaavien sisältöjen katselu internetin ja ulkoisten tallenteiden kautta (esimerkiksi DVD-elokuvat) on myös kuluttajien suosiossa (54 %). (Kuvio 13) Kuvio 13. AV-sisältöjen katselutavat TV:stä lähetysaikaan Videoleikkeitä internetistä TV-ohjelmia tms. internetistä TV, ajansiirto Ulkoisilta tallenteilta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2012, n= , n= , n=4704 IÄLLÄ on merkittävä vaikutus siihen, millä tavoin audiovisuaalisia sisältöjä katsotaan. Nuoret hyödyntävät internetiä enemmän kuin vanhemmat, ja nuoret käyttävät myös enemmän ulkopuolisia tallenteita. Nuoret seuraavat audiovisuaalisia sisältöjä mobiililaitteilla ja tablet-tietokoneilla enemmän kuin vanhemmat sukupolvet. Iällä on myös vaikutus eräiden ohjelmatyyppien katseluun. Kuluttajatutkimuksen mukaan uutiset, ajankohtaisohjelmat sekä dokumentti- ja asiaohjelmat ovat ohjelmia, joita vanhemmiten seurataan useammin televisiosta juuri lähetysaikaan vuotiaat seuraavat innokkaimmin sarjoja tallennettuina tai nauhoitettuina. Toisaalta vanhempi sukupolvi seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia ahkerasti myös internetistä. (Kuvio 14) 18

19 Kuvio 14. AV-sisältöjen katselutavat, ikäryhmittäin 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % TV:stä lähetysaikaan TV, ajansiirto Televisio-ohjelmia tms. internetistä (tietokoneella) Videoleikkeitä internetistä (tietokoneella) Tietokoneen kovalevylle tallennettuja AV-sisältöjä Ulkoisilta tallenteilta alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65v ja yli KULUTTAJAT katsovat internetistä myös ahkerasti televisio-ohjelmia ja hyödyntävät erilaisia videopalveluja, kuten Youtube, Vimeo tai Dailymotion. Kuluttajatutkimuksen mukaan kolme neljästä audiovisuaalisia sisältöjä in ternetistä seuranneista oli hyödyntänyt videopalveluja. Uutissivustoja ja -palveluja hyödynnettiin myös ahkerasti ja yli puolet tutkimukseen vastanneista kertoi seuranneensa esimerkiksi sanomalehtien ja iltapäivälehtien palveluja. Tutkimukseen vastanneista noin 14 %, jotka olivat katsoneet audiovisuaalisia sisältöjä internetistä, olivat myös ostaneet tällaisia palveluja viimeisen vuoden aikana. Määrä oli jonkin verran laskenut vuodesta Useimmiten kuluttajat olivat ostaneet yksittäisen elokuvan ja noin joka viidennes oli hankkinut oikeuden katsoa yksittäistä urheilutapahtumaa tai jonkinlaisen urheilupaketin. Tutkimuksen mukaan kuluttajat, jotka jo katsovat audiovisuaalisia sisältöjä internetin kautta, eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan internetin audiovisuaalisista sisältöpalveluista, vaikka saisivat ilmaissisältöä laajemman tarjonnan tai paremman kuvanlaadun. 19

20 Televisiokanavat TV-MAKSUT lakkasivat vuoden 2012 lopussa, ja vuoden 2013 alusta lähtien Yleisradion palvelut rahoitetaan Yle-verolla. Valtakunnallisen antenniverkon kanavaniput muuttuivat hieman vuonna SuomiTV muuttui Fox -kanavaksi, kun Fox International Channels osti SuomiTV:n emoyhtiön Family Channelsin. Kanavanipuissa tapahtuu tasaisin väliajoin muutoksia, sillä kanavat saattavat esimerkiksi vaihtaa paikkoja tai nimiä. Hyvänä esimerkkinä on entinen Canal+, joka nykyään toimii nimellä C More. Muita suuria muutoksia kanavanipuissa ei juuri tapahtunut. Vuonna 2011 myönnettiin useita toimilupia, jotka ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Kanavanipuissa F ja G, jotka kuuluvat Anvialle, ei vuonna 2012 ollut ohjelmatoimintaa ja kanavaniput ovat siksi tyhjillään. Maksutelevision tarjoajissa tuli myös hieman muutoksia vuonna 2012, kun TV Viihde, joka oli yksi kolmesta maksu-television tarjoajista, lopetti toimintansa. Suomessa on tällä hetkellä kaksi maksutelevision tarjoajaa, DNA ja Plus TV. (Kuvio 15) Kuvio 15. Valtakunnalliset antenniverkon kanavat kanavanipuittain A Digita YLE TV1 YLE TV2 YLE FST YLE Teema MTV3 AVA Fox B Digita MTV3 Nelonen Sub Liv MTV3 MAX MTV Jr/ Leffa URHOtv C Digita TV Viisi C More First C More Series MTV3 Max Sport 1 MTV3 Max Sport 2 Disney Channel 4 Pro 1 4 Pro 2 D Digita Mobiili-tv (DVB-T2) E Digita Eurosport MTV3 Fakta MTVn Discovery Nickelodeon Nelonen Maailma Nelonen Kino/ Perhe JIM Kutonen F G VHF A DNA YLE HD MTVn HD MTV3 HD Disney XD Disney Playhouse VHF B DNA Animal Planet HD 4 Pro 1 HD C More First HD VHF C DNA MTV3 Max Sport1 HD 4 Pro 2 HD Nelonen Kino Nelonen Maailma Nelonen Perhe URHOtv National Geographic Eurosport Showtime Discovery Vapaasti vastaanotettavissa (standardi-tv) Maksutelevisio (standardi-tv) Maksutelevisio (teräväpiirto-tv) 20

Vuosikatsaus 2012 14.3.2012

Vuosikatsaus 2012 14.3.2012 Vuosikatsaus 2012 14.3.2012 Sisällysluettelo Maatunnuksiin perustuvat verkkotunnukset kiinnostavat internet-rikollisia.. 4 Hyökkääjät ovat ohjanneet käyttäjät sotketuille sivuille... 4 Suomalaisillekin

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Markkinakatsaus 2013 Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Sisällysluettelo Johdanto... 3 Telemarkkinoiden mittasuhteet... 4 Liikevaihdon kehitys... 6 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU)...

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 7/2012. AV-sisältöpalvelut Suomessa

MARKKINAKATSAUS 7/2012. AV-sisältöpalvelut Suomessa MARKKINAKATSAUS 7/2012 AV-sisältöpalvelut Suomessa Televisio ja videosisältöjen katselu 2012 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys MARKKINAKATSAUS 9/2012 Telepalvelujen vähittäishinnat Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä?

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Olli-Pekka Rantala, Liikenne- ja viestintäministeriö Antennialan tekniikkapäivä, Hyvinkää 8.11.2012 Televisioverkot

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Cable Days 27.11.2013 Olli-Pekka Rantala, viestintämarkkinat -yksikön päällikkö Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Hallitus antoi hallitusohjelman

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015 Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu

Lisätiedot

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Toimialakatsaus 3/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys... 6

Lisätiedot

Viestintämarkkinat Suomessa vuosikatsaus 2011. Viestintämarkkinat Suomessa

Viestintämarkkinat Suomessa vuosikatsaus 2011. Viestintämarkkinat Suomessa Viestintämarkkinat Suomessa Vuosikatsaus 211 1 Sisällysluettelo Johdanto Johdanto 3 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen markkinat 4 Tiedonsiirtoliittymät 5 Puhelinliittymät 8 Tiedonsiirto-, puhelu- ja viestimäärät

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Televiestintäkysely 2008

Televiestintäkysely 2008 Televiestintäkysely 2008 Kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaisesti luottamuksellisia. Yritysten rakenteet 00022 TILASTOKESKUS SÄHKÖINEN LOMAKE OSOITTEESSA: http://sol.itella.net/tele Yrityksen

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 2/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut

MARKKINAKATSAUS 2/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut MARKKINAKATSAUS 2/2012 Laajakaista- ja puhelinpalvelut Tilastokatsaus heinä-joulukuu 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS

Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS Markkinakatsaus 1/2011 Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi 2 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Telepalvelut... 5 Uusien direktiivien

Lisätiedot

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä

Lisätiedot

25.1.2013 828/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

25.1.2013 828/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 25.1.2013 828/9411/2012 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (32) Sisältö 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle...

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

DNA WELHO ON TULLUT VALTAKUNTAAN. 03.11.2011 DNA Oy, Julkinen

DNA WELHO ON TULLUT VALTAKUNTAAN. 03.11.2011 DNA Oy, Julkinen DNA WELHO ON TULLUT VALTAKUNTAAN 03.11.2011 DNA Oy, Julkinen SANT antennipäivät 3.11.2011 DNA Welho -esityksen sisältö Antenni TV DVB-T2 Antenniverkon peitto Yhden kortin periaate Yleistä DNA pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Ohjelmistotoimiluvat nyt ja tulevaisuudessa

Ohjelmistotoimiluvat nyt ja tulevaisuudessa Ohjelmistotoimiluvat nyt ja tulevaisuudessa Toimiluvanvarainen televisiotoiminta Neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen Viestintäpolitiikan osasto, Viestintämarkkinat yksikkö kaisa.laitinen@mintc.fi 040

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2 Toimialakatsaus 1/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot...

Lisätiedot

Ajankohtaista taajuuspolitiikassa

Ajankohtaista taajuuspolitiikassa Ajankohtaista taajuuspolitiikassa Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö Trial-ohjelman tulosseminaari, Helsinki 1976 1981 1985 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus 2013 1

Toimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus 2013 1 Toimialakatsaus 2013 1 2 Toimialakatsaus 2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 1.1...Esipuhe... 4 4.3...Kansainvälinen taajuussuunnittelu...30 4.4...Radioluvat ja tutkinnot...31 1.2...Keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J Toimialakatsaus 1/2016 Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J 1 Sisältö Johdanto... 2 1 Tiedonsiirto- ja puhelinliittymät... 3 1.1 Kiinteän verkon liittymämäärät kehittyivät vakaasti... 3 1.2 Matkaviestinverkon

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Hinnasto 2012. DNA Pro 1. DNA Pro 500. DNA Pro 1000+ DNA Pro 3500. DNA Pro Puhe -liittymät. 3,90 /kk. 16,90 /kk c) 19,80 /kk c) 37,90 /kk c) 3000 min

Hinnasto 2012. DNA Pro 1. DNA Pro 500. DNA Pro 1000+ DNA Pro 3500. DNA Pro Puhe -liittymät. 3,90 /kk. 16,90 /kk c) 19,80 /kk c) 37,90 /kk c) 3000 min Hinnasto 2012 DNA Pro Puhe -liittymät Kaikki DNA Pro -liittymät sisältävät nopean nettiyhteyden ja 50 tuntia puheluita DNA Pro- ja DNA-liittymiin. DNA Pro 1 3,90 /kk Liittymän avausmaksu 2,90 Kk-maksuun

Lisätiedot

DNA:n HD-antennipalvelut VHF-jakeluna

DNA:n HD-antennipalvelut VHF-jakeluna DNA:n HD-antennipalvelut VHF-jakeluna Juhani Simpanen Kehityspäällikkö 0447302560 juhani.simpanen@dna.fi 18.11.2010 Juhani Simpanen 1 Sisältö DNA lyhyesti DNA HDTV Peittoalueen kehittyminen 2010 DNA verkon

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 10/2012. Postipalvelujen käyttö 2012. Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus

MARKKINAKATSAUS 10/2012. Postipalvelujen käyttö 2012. Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus MARKKINAKATSAUS 10/2012 Postipalvelujen käyttö 2012 Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA

3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 2 (41) SISÄLLYSLUETTELO: 1. LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVA MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE...

Lisätiedot

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Voitonjako Näkymät vuodelle 2010 2 Vuosi

Lisätiedot

Markkinakatsaus 3/2010. Puolivuosikatsaus 2010. Markkinakatsaus 3/2010

Markkinakatsaus 3/2010. Puolivuosikatsaus 2010. Markkinakatsaus 3/2010 Markkinakatsaus 3/2010 Puolivuosikatsaus 2010 Markkinakatsaus 3/2010 Markkinakatsaus 3/2010 - Puolivuosikatsaus 2010 12.10.2010 Viestintävirasto 2010 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Markkinakatsaus 2/2011

Markkinakatsaus 2/2011 Markkinakatsaus 2/2011 Telepalvelujen hintataso Suomessa 2010 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 6/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut

MARKKINAKATSAUS 6/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut MARKKINAKATSAUS 6/2012 Laajakaista- ja puhelinpalvelut Tilastokatsaus tammi-kesäkuu 2012 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Digitaalistrategia: Uudet verkkovierailujen hintakatot tuovat merkittäviä säästöjä niin perhematkailijoille kuin liikematkustajillekin

Digitaalistrategia: Uudet verkkovierailujen hintakatot tuovat merkittäviä säästöjä niin perhematkailijoille kuin liikematkustajillekin MEMO/12/316 Bryssel 10.05.2012 Digitaalistrategia: Uudet verkkovierailujen hintakatot tuovat merkittäviä säästöjä niin perhematkailijoille kuin liikematkustajillekin Euroopan unionin verkkovierailuasetuksen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Finda Vuosikertomus 2014

Finda Vuosikertomus 2014 DNA OY VUONNA 2014 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne säilyi koko vuoden 2014 haasteellisena, mikä lisäsi epävarmuutta myös tietoliikennealalla. Kuluttajien ostovoiman ja taloudellisen luottamuksen heikentyminen

Lisätiedot

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013 Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013 LPOnet Oy Ab toimitusjohtaja Gustaf Forsberg Agenda: 1. LPOnet Oy Ab 2.

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Sonera Roaming Desk Research. TeliaSonera Finland Oyj. Raportti. Sonera Roaming Desk Research TNS 27.04.2016 220107223

Sonera Roaming Desk Research. TeliaSonera Finland Oyj. Raportti. Sonera Roaming Desk Research TNS 27.04.2016 220107223 TeliaSonera Finland Oyj Hintavertailun toteutus Roaming-hintavertailu tehtiin kolmen eri operaattorin valikoitujen liittymien kesken kuudessa maassa ja viidessä eri käyttötapauksessa. Hinnat kerättiin

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28 DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa

Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2009 Televiestintä 2008 Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Vuonna 1988 Suomessa oli kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa puhelinliittymää;

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Cable Days 18.11.2014 Jaakko Harno, Watson Nordic Oy Watson lyhyesti Watson Nordic on Anvia Oyj:n ja Makuuni Oy:n omistama yhtiö Watson Nordic operoi, myy ja markkinoi

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta 1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1766/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

TIETOTURVAKATSAUS 1/2010 9.4.2010

TIETOTURVAKATSAUS 1/2010 9.4.2010 TIETOTURVAKATSAUS 1/2010 9.4.2010 1 CERT-FI tietoturvakatsaus 1 /2010 Johdanto Älypää-pelisivustolta maaliskuussa varastettujen käyttäjätietojen julkaiseminen vaaransi palveluun rekisteröityneiden käyttäjien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin Tuulivoimalan vaikutukset radioaaltoihin Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille Heijastukset voimaloiden rungoista

Lisätiedot

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden turvallisempaan käyttöön 11/2014 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Mikä on pilvipalvelu?... 3 2 Mikä on pilvitallennuspalvelu?... 3 3 Ovatko pilvipalvelut turvallisia?...

Lisätiedot

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin?

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? Markkinakatsaus 4/2011 Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? 1 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Mobiililaitteiden tietoturva

Mobiililaitteiden tietoturva Mobiililaitteiden tietoturva 2009-02-23 Raahe Erka Erka Koivunen Koivunen Yksikön Yksikön päällikkö päällikkö CERT-FI CERT-FI CERT-FI:n esittely CERT-FI kansallinen CERT-viranomainen Coordinated CERT ==

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Television katselu Suomessa 2012. Tennispalatsi 6.2.2013 Lena Sandell

Television katselu Suomessa 2012. Tennispalatsi 6.2.2013 Lena Sandell Television katselu Suomessa 2012 Tennispalatsi 6.2.2013 Lena Sandell Television katseluun käytetty aika keskimääräisenä päivänä Koko väestö (10+), vuodesta 2008 lähtien mukana vieraat ja ajassa siirretty

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot