Viestintämarkkinat Suomessa vuosikatsaus Viestintämarkkinat Suomessa

Transkriptio

1 Viestintämarkkinat Suomessa Vuosikatsaus 211 1

2 Sisällysluettelo Johdanto Johdanto 3 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen markkinat 4 Tiedonsiirtoliittymät 5 Puhelinliittymät 8 Tiedonsiirto-, puhelu- ja viestimäärät 1 Markkinaosuudet 13 Vähittäishinnat 16 Palvelun laatu 18 Postimarkkinat 21 Mediamarkkinat 25 Televisiopalvelut 27 Television katselu 29 Audiovisuaalisten sisältöjen katselutavat 31 Radiopalvelut 33 Kuviot ja taulukot 36 Lähteet 37 Pelkästään jo tekniikan nopea kehitystahti sanelee, että viestintäpalvelujen markkinat ovat varsin dynaamisia. Uusien teknisten innovaatioiden mahdollistamat uudet palvelut saattavat tulla nopeasti ja voimakkaasti markkinoille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olemassa olevat palvelut aina kärsisivät ainakaan välittömästi. Esimerkiksi vuoden 211 syksyllä 71 prosenttia suomalaisista koki, ettei tulisi toimeen ilman puhelimen puhepalveluita ja 21 prosenttia piti puhepalveluita melko merkittävänä. Tekstiviesteillä vastaavat osuudet olivat 33 prosenttia ja 35 prosenttia, samaa luokkaa sähköpostin kanssa. Muiden viestintätapojen (kirje, nettifoorumit, pikaviestit, jne.) merkitys koettiin huomattavasti pienemmiksi. Puhelimella puhumisen asema on siis muihin viestintätapoihin verrattuna edelleen aivan ylivoimainen. 1) Samansuuntaisia havaintoja voidaan tehdä myös televisio- ja jossain määrin jopa postipalvelujen suhteen. Pinnan alla saattaa kuitenkin kyteä suurikin muutos, jonka vaikkapa nettipuhelujen ja -katselun tai sähköisen laskun räjähdysmäinen yleistyminen saattaa tuoda tullessaan. Vaikka korvautumista tapahtuisikin ja palvelujen tarjoajien kannalta muutos olisikin valtava, vaikutukset saattavat jäädä käyttäjien kannalta lopulta vähäisiksi jotain vanhaa uusissa vaatteissa tai päinvastoin. Toki muutoksissa piilee käyttäjien kannalta myös kirjaimellisesti ennenäkemättömiä mahdollisuuksia. Tässä markkinakatsauksessa esitellään vuoden 211 aikana viestintämarkkinoilla tapahtuneita eräitä keskeisiä muutoksia. Esitetyt tilasto- ja tutkimustiedot on pääosin julkaistu tiiviimmässä muodossa jo aiemmissa Viestintäviraston markkinakatsauksissa, mutta tässä julkaisussa tarkastellaan markkinoilla tapahtuneita muutoksia pidemmällä aikajänteellä sekä esitetään myös joitain tekijöitä muutosten takana. Puhelin- tiedonsiirto- ja postipalvelujen tarjontaa koskevat vuoden 211 taloudelliset tunnusluvut puolestaan julkaistaan vasta tulevissa markkinakatsauksissa. 1) Tiedot selviävät Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksesta 211: kuluttajatutkimus_211.pdf. Internet-palvelujen käyttöä on selvitetty tarkemmin Viestintäviraston markkinakatsauksessa 4/211: fi/attachments/suomial/644mrzxdf/markkinakatsaus_4_211_fi.pdf Viestintävirasto 212 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi 2 3

3 Tiedonsiirtoja puhelinpalvelujen markkinat Vuoden 211 lopussa noin 52 prosentista matkaviestinverkon liittymiä käytettiin tiedon siirtopalvelua tai ainakin maksettiin palvelusta, kun vuoden 27 lopussa vastaava luku oli noin 17 prosenttia. Tiedonsiirtoliittymät Vuoden 211 aikana niin kiinteän verkon laajakaistaliittymien kuin matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymien määrät kasvoivat. Vuoden 211 lopussa kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli reilut 1,6 miljoonaa ja lähes 3,6 miljoonasta matkaviestinverkon liittymästä käytettiin kuukausimaksullista tiedonsiirtopalvelua. Kun tarkastellaan ainoastaan sellaisia kuukausimaksullisia liittymäsopimuksia, joihin ei sisälly ennalta asetettuja käyttömäärärajoja, oli vuoden 211 syksyllä 85 prosentilla suomalaisista kotitalouksista laajakaistayhteys. Tiedonsiirtomäärältään rajoittamattomia mobiililiittymiä, joihin viitataan tässä yhteydessä mobiililaajakaistaliittyminä, oli jo 43 prosentilla kotitalouksissa, kun edellisenä vuonna tällaisia liittymiä oli 31 prosentilla. Mobiililaajakaistaliittymiä hankittiin lähinnä kiinteän laajakaistan rinnalle. Erityisen paljon mobiililaajakaistaliittymiä hankkivat vuotiaat, joilla kiinteän laajakaistan ja mobiililaajakaistan rinnakkaiskäytön osuus kasvoi lähes 2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. (Kuvio 1) Vuoden 211 lopussa noin 3,6 miljoonasta matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymästä käytettiin kuukausimaksullista tiedonsiirtopalvelua ja reilusta 1,1 miljoonasta matkaviestinverkon liittymästä muulla perusteella laskutettavaa tiedonsiirtopalvelua. Matkaviestinverkon Kuvio 1. Internetliittymien levinneisyydet ikäluokittain. tiedonsiirtopalvelujen käyttö on kasvanut todella merkittävästi. Vuoden 211 lopussa noin 52 prosentista matkaviestinverkon liittymiä käytettiin tiedonsiirtopalvelua tai ainakin maksettiin palvelusta, kun vuoden 27 lopussa vastaava luku oli noin 17 prosenttia. On todennäköistä, että matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymien määrä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa ja jossain vaiheessa nähdään tilanne, jossa lähes jokaiseen matkaviestinverkon liittymään sisältyy jonkinlainen tiedonsiirtopalvelu puhe- ja tekstiviestipalvelujen tavoin. Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelujen kysyntää kiihdyttää tällä hetkellä erityisesti uusien älypuhelimien ja taulutietokoneiden kasvava tarjonta ja kysyntä. Nämä laitteet mahdollistavat yhä monipuolisempien palvelujen tarjonnan matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelun kautta. Kuukausimaksullisten matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymien laajamittaisella tulolla kuluttajien saataville vuoden 27 loppupuolella voidaan katsoa olleen merkittävä vaikutus kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrän laskuun erityisesti vuosina Toisaalta matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymien yleistyminen on vauhdittanut myös kiinteän verkon teleyritysten investointeja valokuituverkkoihin v v v v v. kaikki % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Pelkkä kiinteä laajakaista Pelkkä mobiililaajakaista Mobiili- ja kiinteä laajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS 4 5

4 Kiinteän verkon teleyritykset ovat kokeneet uudenlaisen viitteitä suuntaan jos toiseen on ollut havaittavissa. Liittymämäärä kilpailupaineen laajakaistapalvelujen markkinoilla ja niiden alkoi laskea vuoden 28 aikana ja laskua on täytynyt investoida uusiin tekniikoihin, jotta ne kesti aina vuoden 21 ensimmäiselle vuosipuoliskolle pystyisivät vastaamaan uuteen kilpailuun entistä laadukkaammilla asti. Tämän jälkeen kiinteän verkon liittymien määrä on yhteyksillä. Samalla nämä yritykset ovat vas- kuitenkin taas kasvanut aina vuoden 211 loppuun asti tanneet jossain määrin myös hinnan alennuksilla huomattavasti ja lähes palautunut vuoden 28 lopun tasolle. On to- halvemmalla tarjottujen matkaviestinverkon dennäköistä, että kiinteän verkon laajakaistaliittymien tiedonsiirtopalvelujen tarjontaan. Kun kiinteän verkon kokonaismäärä tulee vielä kasvamaan jossain määrin, teleyritykset ovat joutuneet alentamaan nopeampien vaikkakin merkittävimmät muutokset ovat laadullisia ja laajakaistayhteyksien hintojaan, kuluttajat ovat siirtyneet ne nähtäneen erilaisten liittymätyyppien välillä. käyttämään entistä nopeampia kiinteän verkon laajakaistaliittymiä. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määristä vuoniikoihin Näin teleyritysten investoinnit uusiin tekden 211 aikana eniten kasvoivat kaapelimodeemiliit- ovat tuottaneet tulosta ja nykyisin matkaviestinverkon tymät, reilulla 5 liittymällä, ja Ethernet-tekniikalla tiedonsiirtoliittymät näyttävät muodostavan toteutetut kiinteistöliittymät, lähes 43 liittymällä. yhä useammassa tapauksessa ennemminkin täydentävän On todennäköistä, että kyseessä olevilla tekniikoilla totapalvelulle. kuin korvaavan palvelun kiinteän verkon laajakaisteutettujen liittymien määrät tulevat kasvamaan myös Matkaviestinverkkoyritykset investoivat kuitenkin tulevaisuudessa. Myös valokuituverkkoihin tehdyt in- parhaillaan yhä nopeampia matkaviestinverkon vestoinnit tulevat näkymään kasvuna FTTH-liittymien ja tiedonsiirtopalveluja mahdollistavaan LTE-tekniikkaan. myös valokuituverkkoa hyödyntävien kiinteistö- ja taloyhtiöliittymien Tämä kehitys luo yhä enemmän painetta kiinteän verkon määrissä. Kiinteän verkon laajakaista- teleyrityksille investoida ja rakentaa valokuituverkkoja, liittymistä noin 7 prosenttia oli kuitenkin vuoden 211 mikäli ne tahtovat toimia markkinoilla vielä tulevaisuudessakin. lopussa edelleen toteutettu DSL-tekniikalla. Vastaavasti noin 16 prosenttia oli kaapelimodeemiliittymiä ja noin 1 Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä on pysynyt prosenttia Ethernet-tekniikkaan perustuvia kiinteistöliit- suhteellisen vakaana viime vuosien aikana, joskin tymiä. (Kuvio 2, taulukko 1) Kuvio 2. Kiinteän verkon laajakaistaliittymät tekniikoittain Taulukko 1. Kiinteän verkon laajakaistaliittymät tekniikoittain Vuosi Laajakaistaliittymät DSL Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä Kaapelimodeemi Langaton (kiinteä) laajakaista* FTTH Muu *kiinteään sijaintipaikkaan tarjotut langattomat laajakaistaliittymät (Flash-OFDM, WiMAX ja Wlan) Samalla kun kiinteän verkon laajakaistaliittymien kokonaismäärä on heilahdellut hieman, kuluttajat ovat johdonmukaisesti siirtyneet käyttämään yhä nopeampia kiinteän verkon laajakaistaliittymiä. Vuoden 211 lopussa enää 12 prosenttia kiinteän verkon laajakaistaliittymistä oli yhteysnopeudeltaan alle 2 Mbit/s, kun esimerkiksi vielä vuoden 28 lopussa vastaava luku oli noin 4 prosenttia. Vastaavasti yhteysnopeudeltaan tasan tai yli 1 Mbit/s laajakaistaliittymien osuus on kasvanut kolmessa vuodessa 1 prosentista 33 prosenttiin. (Taulukko 2) Laajakaista 215 -hankkeessa rakentaminen pääsi käyntiin vuonna 211. Hankkeen tavoitteena on, että lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 1 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kaikki kuusi pilottihankkeen verkkoa on rakennettu, muun muassa Miehikkälään ja Karvialle. Päävaiheen vireillä olevia hankkeita, joissa toteuttaja on valittu, on kevääseen 212 mennessä noin 191 miljoonan euron arvosta. Tukipäätöksiä, joista kaksi kolmasosaa on Viestintäviraston käsiteltävinä, on vireillä yhteensä noin 66 miljoonan euron arvosta. Eniten vireillä olevia tukipäätöksiä on Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa. Päätöksiä on toistaiseksi tehty vajaan kuuden miljoonan euron arvosta. Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa vauhdittaa nopeiden valokuituverkkojen rakentamista muuttamalla laajakaistarakentamisen tukea koskevaa lakia. Muutosten tarkoituksena on helpottaa erityisesti tuettujen hankkeiden rahoitusta verkkojen rakennusaikana. Hallituksen esitys laajakaistatukilain muutoksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 212. Taulukko 2. Kiinteän verkon laajakaistaliittymät nopeusluokittain Vuosi Alle 2 Mbit/s 63 % 7 % 4 % 39 % 24 % 12 % 2 Mbit/s alle 4 Mbit/s 27 % 26 % 5 % 26 % 17 % 18 % 4 Mbit/s alle 1 Mbit/s 19 % 26 % 28 % 1 Mbit/s tai yli, mutta alle 25 Mbit/s 4 % 9 % 14 % 26 % 32 % 25 Mbit/s alle 1 Mbit/s < 1 % 3 % 4 % Tasan 1 Mbit/s tai yli 1 % 2 % 4 % 6 % DSL Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä Kaapelimodeemi Langaton (kiinteä) laajakaista FTTH Muu 6 7

5 Puhelinliittymät Viime vuosien trendiä vastaavasti kiinteän puhelinverkon liittymämäärä jatkoi vuonna 211 tasaista laskuaan. Vuoden lopussa kiinteän puhelinverkon liittymiä oli Suomessa noin 1,1 miljoonaa kappaletta. Liittymien määrä laski vuoden aikana noin 14 prosenttia, samaa tahtia kuin edellisenkin vuoden aikana. Matkaviestinverkon liittymämäärä jatkoi edelleen kas vuaan, tosin kasvu on hidastunut aiempien vuosien 12 prosentista noin 7 prosenttiin. Matkaviestinverkon liittymiä oli vuoden 211 lopussa yhteensä noin 8,9 miljoonaa kappaletta. Määrä sisältää kaikki matkaviestinverkon liittymät, eli myös tiedonsiirtopalveluihin käytetyt liittymät, joista käytetään vaihtelevasti puhe- ja viestipalveluja. Luvussa on mukana myös liittymiä, joista ei käytetä näitä puhelinpalveluja lainkaan. Pieni osa matkaviestinverkon liittymistä on tuotteistettu kiinteitä puhelinliittymiä muistuttaviksi: näissä liittymissä on kiinteän verkon puhelinnumero ja mahdollisesti myös lankapuhelinliittymänkaltainen hinnoittelu tai palveluvalikoima. Näitä liittymiä oli vuoden 211 lopussa yhteensä noin 1 kappaletta. Matkaviestinverkon liittymistä oli kotitalouksien käytössä noin kolme neljäsosaa ja kiinteän verkon liittymistä vajaa puolet. Näissä osuuksissa ei tapahtunut juuri muutoksia vuoden aikana. (Kuvio 3) Liittymämäärien ohella on mielenkiintoista tarkastella en osuus on laskenut viime vuosina noin 5 prosenttiyksikön vuositahtia. Matkaviestinverkon liittymä sen sijaan kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon liittymien levinneisyyttä. Kiinteän verkon puhelinliittymä oli vuoden on ollut jo pitkään käytössä lähes kaikilla suomalaisilla. 211 loppupuolella käytössä ainoastaan noin 16 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Lankaliittymätalouksi- (Kuvio 4) Kuvio 4. Kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon liittymien levinneisyydet % 8 % 6 % 4 % 2 % Kuvio 3. Kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon liittymämäärät tuhatta liittymää % Lankapuhelin Matkapuhelin Matkaviestinliittymät Kiinteän verkon puhelinliittymät 8 9

6 Tiedonsiirto-, puhelu- ja viestimäärät Mielenkiintoisena yksityiskohtana puheluminuuttien ja -kappaleiden lasku on ollut viime vuosina kiinteässä verkossa selvästi voimakkaampaa kuin liittymämäärän liittymien määrällä. Matkaviestinverkossa puhelukappaleet ovat kasvaneet hitaammin kuin puheluminuutit, jolloin keskimääräisen puhelun kesto on jatkuvasti nous- lasku. Samaan aikaan kiinteän puhelinverkon puhelumi- sut. Alkuvuonna 211 keskimääräinen matkaviestinver- Kasvava matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelujen kysyntä on näkynyt räjähdyksenä matkaviestinverkoissa siirretyn datan määrässä. Vuoden 211 aikana siirrettiin jo pelkästään edeltävään vuoteen verrattuna noin 84 prosenttia enemmän dataa. Aiempina vuosina kasvu on ollut suhteellisesti vieläkin kovempaa. Vuoden 27 siir- retyn datan määrä oli reilut 5 teratavua, kun nyt puhutaan vuositasolla jo noin 62 teratavusta. Mikäli siirretyn datan määrän kasvu jatkuu ennallaan, yksinkertai sella laskumallilla voidaan arvioida, että vuoden 212 aikana tullaan ylittämään 1 teratavun raja ja vuoden 214 lopussa lähestytään jo 3 teratavun rajaa. (Kuvio 5) nuutit ovat laskeneet voimakkaammin kuin puhelukappaleet, jolloin keskimääräisen puhelun kesto on jatkuvasti laskenut. Matkaviestinverkossa puheluminuutit ja -kappaleet ovat kasvaneet hitaammin kuin liittymämäärät, mikä ainakin osin selittyy datakäyttöön hankittujen kon puhelun kesto ylitti keskimääräisen kiinteän verkon puhelun keston, mutta loppuvuoden aikana tilanne tasoittui tältä osin ja vuosikeskiarvossa kiinteän verkon keskimääräinen puhelu on edelleen hieman matkaviestinverkon puhelua pidempi. (Kuvio 6) Kuvio 5. Matkaviestinverkoissa siirretyn datan määrä ja ennuste teratavua ennuste Kuvio 6. Keskimääräiset puhelujen kestot kiinteässä verkossa ja matkaviestinverkossa (min/s). 4:3 4: 3:3 3: 2:3 2: 1:3 1: : Kiinteän verkon keskimääräinen puhelukesto Matkaviestinverkon keskimääräinen puhelukesto Kiinteästä puhelinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski vuoden 211 aikana 18 prosenttia ja puhelukappaleet vajaat 17 prosenttia. Molemmissa lasku on hieman hidastunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Matkaviestinverkossa puheluminuutit kasvoivat noin prosentin ja puhelukappaleet vähenivät noin puolen prosentin verran. Tekstiviestien ja multimediaviestien kappalemäärät kasvoivat huomattavasti. Tekstiviesteissä kasvu oli aiempien vuosien alle 5 1 prosenttiin verrattuna huomattavan suurta, vuositasolla noin 14 prosenttia. Kasvuvauhdin vuosittaisten suurien muutosten takia tekstiviestien määrän tulevaa kehitystä on hyvin vaikea arvioida. (Taulukko 3) Taulukko 3. Kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon puhelu- ja viestimäärät Vuosi Kiinteä puhelinverkko Kiinteän verkon puheluminuutit, milj. min Kiinteän verkon puhelukappaleet, milj. kpl Matkaviestinverkko Matkaviestinverkon puhelinminuutit, milj. min Matkaviestinverkon puhelukappaleet, milj. kpl SMS-viestit, milj. kpl MMS-viestit, milj. kpl

7 Puheluminuutit matkaviestinverkossa ovat siis kasvaneet sa soitettujen puheluminuuttien kasvuvauhti on hidastunut, ja samaan aikaan kiinteässä puhelinverkossa soi- ja kiinteässä puhelinverkossa laskeneet. Puheminuuttien kokonaismäärä matkaviestinverkossa ja kiinteässä puhelinverkossa soitettujen puheluminuuttien summa on (Kuvio 7) tettujen puheluminuuttien väheneminen on hidastunut. pysynyt tarkastelujaksolla vakaana. Matkaviestinverkos- Kuvio 7. Soitettujen puheluminuuttien kokonaismäärä Milj. min Markkinaosuudet Kiinteässä verkossa tarjottavat laajakaista- ja puhelinpalvelut myydään yleensä erikseen omina liittyminään. Nämä liittymämäärät ovat myös kehittyneet hyvin erisuuntaisesti. Lankapuhelinliittymien vähentyessä voimakkaasti kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana. Tästä syystä myös markkinaosuuksia on kiinteän verkon osalta syytä tarkastella erikseen. Sen sijaan matkaviestinverkossa on pelkästään puhelin- tai tiedonsiirtopalveluihin käytettyjen liittymien lisäksi paljon näiden yhteiskäyttöä. Puhe- ja viestikäyttöä täydentävän satunnaisen tiedonsiirron kohdalta on hankala tehdä rajanvetoa, joten markkinaosuuksia on syytä tarkastella tässä yhteydessä matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärän kautta. Kolmen suuren matkaviestinverkko-operaattorin yhteen laskettu osuus liittymämarkkinoista on jo pitkään ollut 98 prosenttia. Vuosina markkinaosuuksissa on tapahtunut jonkin verran vaihteluita, ja TeliaSoneran markkinaosuus on hieman pienentynyt DNA:n osuuden kasvaessa. Viimeisen parin vuoden aikana muutokset ovat olleet vähäisiä. Kaikkiaan liittymämäärien nopea kas vu on jakautunut kohtuullisen tasaisesti markkinatoimijoiden kesken. (Kuvio 9) Kuvio 9. Matkaviestinverkon liittymien markkinaosuudet % % Matkaviestinverkon puheluminuutit Kiinteän verkon puheluminuutit 3 % Matkaviestinverkon puheluminuuttien määrä pysynee lähivuosina lähellä nykytasoa. Kiinteän puhelinverkon puheluminuuttien määrä pysyy laskevalla uralla. Kokonaispuheluminuuteista osa tulee korvautumaan muilla viestintäpalveluilla, esimerkiksi laajakaistayhteyksien kautta tarjottavilla palveluilla. (Kuvio 8) 2 % 1 % Kuvio 8. Kiinteän verkon puheluminuuttien kehitys ja ennusteet % Milj. min. TeliaSonera Elisa DNA Muut Ennuste Matkaviestinoperaattorin vaihtohalukkuus on säilynyt varsin muuttumattomana viimeisten kolmen vuoden aikana. Numpac Oy:n numeronsiirtotilastojen mukaan vuonna 211 numeronsiirtoja tehtiin noin 62, mikä oli noin 8 siirtoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suhteutettuna matkapuhelinliittymien kokonaismäärään numeronsiirtojen määrä kuitenkin laski noin 7,3 prosentista noin 6,9 prosenttiin. Numeronsiirtojen määrä suhteessa liittymien kokonaismäärään on vaihdellut varsin maltillisesti ja esimerkiksi vuosien suhdeluku on vaihdellut 6,3 7,5 prosentin välillä. Vuonna 26 suhdeluku oli 9,8 prosenttia ja vuosina 24 ja 25 reilusti yli 2 prosenttia. On todennäköistä, että vuositasolla numeronsiirtojen määrä säilyy varsin vakaana myös tulevaisuudessa. Vuoden 24 ja 25 numeronsiirtomääriin tuskin on enää palaamista, koska matkapuhelinliittymien markkinat ovat varsin kypsässä vaiheessa ja merkittävää liittymämäärän kasvua ei ole näköpiirissä. (Kuvio 1)

8 Kuvio 1. Matkapuhelinnumeroiden siirtomäärät Lähde: Numpac Oy On odotettavissa, että tulevina vuosina teleyritysten markkinaosuuksissa tullaan näkemään suurempiakin muutoksia kiinteiden laajakaistaliittymien markkinalla. Suurin syy tähän on teleyrityksien siirtymävaihe metallijohdinyhteyksillä toteutetusta verkoista valokuituverkkoihin. Kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuutta tulevaisuudessa tulevat kasvattamaan erityisesti ne teleyritykset, jotka ovat ensimmäisten joukoissa aloittaneet investoinnit uusiin laajakaistatekniikoihin. Todennäköisesti markkinaosuusmuutokset eivät kuitenkaan tule olemaan nopeita, ainakaan alkuvaiheessa, vaan muutokset tulevat näkymään useamman vuoden viiveellä. Suurempia markkinaosuusmuutoksia voidaan nähdä lyhyessä ajassa lähinnä, mikäli markkinoilla toimivat teleyritykset yhdistyvät tai suuremmat teleyritykset ostavat pienempiä yrityksiä pois markkinoilta. Tiedonsiirtopalvelujen tavoin kiinteän puhelinverkon liittymiä tarjoaa Suomessa suhteellisen suuri joukko yrityksiä. Kolme suurta yksittäistä toimijaa ovat Elisa, TeliaSonera ja DNA. Lisäksi Finnet-ryhmän yrityksillä on yhteenlaskettuna suuri markkinaosuus. Vuoden 27 jälkeen, kun DNA irtautui Finnet-ryhmästä, selkein muutos on ollut Elisan erottautuminen selvästi suurimmaksi kiinteän puhelinverkon toimijaksi. Markkinaosuuksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kiinteän verkon liittymämäärien kehitys: liittymien määrä on tarkastelujaksolla pudonnut lähes puoleen. (Kuvio 12) Kiinteän verkon laajakaistapalvelujen liittymämäärillä mitatuissa markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut yllättäviä muutoksia ilman, että markkinoilla olisi tapahtunut yritysjärjestelyitä, kuten Finnet-ryhmän yrityksistä kootun DNA Oy:n tuloa markkinoille vuonna 27 tai Welho Oy:n sulautumista DNA Oy:hyn vuonna 21. TeliaSoneran markkinaosuus on vaihdellut vuosittain vuoden prosentista vuoden 211 lopun 31 prosenttiin. DNA:n yritysjärjestelyihin liittyvät muutokset pois lukien Elisa Oyj:n markkinaosuus on muuttunut kaikkein selkeimmin, sillä se on laskenut vuoden 26 alun 36 prosentista vuoden 211 lopun 3 prosenttiin. Finnet-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus laski vuoden 26 alun 24 prosentista vuoden 27 alun 14 prosenttiin, koska DNA irtaantui Finnet-ryhmästä. Sen jälkeen Finnet-ryhmän markkinaosuus on kivunnut aina 17 prosentiin asti päätyen vuoden 211 lopussa 16 prosentiin. DNA:n markkinaosuus säilyi varsin tasaisesti prosentin tienoilla ennen kuin DNA osti Sanoma Konserniin kuuluneen kaapelitelevisioverkkoyrityksen Welhon vuonna 21, jolloin DNA:n markkinaosuus nousi ohi Finnet-ryhmän 19 prosenttiin. Samaan aikaan muiden teleyritysten, johon myös Welho kuului, yhteenlaskettu markkinaosuus laski 6 prosenttiin. Markkinaosuuden lasku on jatkunut myös senkin jälkeen ja vuoden 211 lopussa muiden teleyritysten yhteenlaskettu markkinaosuus oli enää 4 prosenttia. (Kuvio 11) Kuvio 12. Kiinteän verkon puhelinliittymien markkinaosuudet % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kuvio 11. Kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuuksien kehitys TeliaSonera Elisa DNA Finnet Muut 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % TeliaSonera Elisa DNA Finnet Muut 14 15

9 Vähittäishinnat Kuvio 14. Kiinteät laajakaistaliittymät 1/212 alueittain. Nopeiden kuitu- ja kaapeliyhteyksien tarjonta lisääntyi edelleen vuoden 211 aikana ja 1 Mbit/s -laajakaistaliittymän hinta laski hieman vuoden aikana. Vuoden lopussa nopean laajakaistaliittymän sai keskimäärin 49 euron kuukausimaksulla. Muiden nopeuksien liittymähin- nat puolestaan palautuivat alkuvuoden laskun jälkeen suurin piirtein samalle tasolle kuin vuoden 21 lopulla. 8 Mbit/s -laajakaistaliittymän kuukausimaksu vuoden lopussa oli keskimäärin 41 euroa. (Kuvio 13) 6, 5, 4, Kuvio 13. Laajakaistaliittymien hintakehitys 1/29 1/212. 3, 55, 2, 5, 1, 45, 4, 35, 1 Mbit/s 2 Mbit/s 8 Mbit/s 24 Mbit/s 1 Mbit/s Pääkaupunkiseutu Muut suuret kaupungit Muu Suomi 3, 25, 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 1 Mbit/s 2 Mbit/s 8 Mbit/s 24 Mbit/s 1 Mbit/s Viestintävirasto muutti kiinteiden laajakaistaliittymien vähittäishintavertailun laskentatapaa marraskuussa 211 ja koko tarkastelukausi on laskettu uudella menetelmällä. Keskimääräiset hinnat on saatu painottamalla liittymien vähittäishintoja (listahintoja) operaattorikohtaisilla markkinaosuuksilla sekä alueellisilla väestöosuuksilla. Vertailun vähittäishinnoissa ei ole huomioitu alennuskampanjoita eikä tuote- tai palvelupakettien tarjoamaa hinnan alennusta. Karkea alueellinen tarkastelu osoittaa, että pääkaupunkiseudulla listahintainen laajakaistaliittymä oli selvästi edullisempi kuin muualla maassa. Esimerkiksi 8 Mbit/s -laajakaistaliittymän sai noin 27 prosenttia edullisemmin kuin muualla maassa. Liittymän hinta oli keskimäärin 31 euroa, kun se muissa suurissa kaupungeissa (asukasluku yli 5 ) oli 42 euroa ja muualla maassa 43 euroa. (Kuvio 14) Viestintävirasto tutki vuoden 211 aikana yleispalvelulaajakaistan hinnoittelua, kun Inarin kunnan Lisman kylään ei ollut tarjolla kaupallisia laajakaistayhteyksiä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan syrjäisellä seudulla kohtuullinen laajakaistan rakentamismaksu on euroa ja kuukausimaksu 1 Mbit/s yleispalvelulaajakaistaliittymästä on 39,9 euroa. Matkaviestinverkon kuukausimaksulliset tiedonsiirtoliittymät tasoittavat osaltaan laajakaistaliittymien alueellisia hintaeroja, sillä niiden hinnoittelu ja tarjonta on pääosin valtakunnallista. Mobiililaajakaistaliittymien vähittäishinnat jatkoivat pudotustaan ja ne olivat pääsääntöisesti edullisempia kuin muut langattomat laajakaistaliittymät. Vuoden 21 lopulla listahintaisesta 1 Mbit/s -mobiililaajakaistaliittymästä joutui maksamaan noin 18 euroa, kun vuotta myöhemmin hinta oli enää noin 15 euroa. Erilaisia kytky- ja määräaikaissopimuksia oli tarjolla runsaasti ja niiden hinnat olivat vielä listahintoja edullisempia. Teleyrityksillä on vuodesta 21 lähtien ollut käytössä saldorajapalvelu ulkomailla tapahtuvaan tiedonsiirtoon. Palvelu varoittaa sovitun datankäytön rajan, esimerkiksi noin 6 euron lähestymisestä ja mahdollistaa datapalvelun katkaisun. Käytäntö lisää kuluttajien mahdollisuuksia suojautua yllättäviltä jättilaskuilta. Teleyritykset tiedottavat asiakkailleen puheluiden, tekstiviestien ja datapalvelujen hinnoista automaattisilla hintatiedotteilla asiakkaiden matkustaessa EU:n alueella. Datapalveluita ovat esimerkiksi sähköpostin, www-sivustojen, valokuvien tai elokuvien lataaminen kännykkään tai muuhun mobiililaitteeseen. Velvoitteet perustuvat EU:n verkkovierailuasetukseen. Viestintävirasto valvoo säännöllisesti velvoitteiden noudattamista Suomessa. Teleyritykset noudattivat asetettuja velvoitteita hyvin myös vuonna 211. Mobiilidatan käytölle asetettu hintakatto, joka koskee eri maiden verkko-operaattorien toisiltaan perimiä tukkuhintoja, aleni vuonna 211,8 eurosta,5 euroon/megatavu. Myös loppuasiakaskustannukset alenivat vuonna 211 tukkuhintojen alenemisen johdosta. Matkapuhelimen käytön korkeisiin hintoihin Euroopan unionin alueella matkustettaessa on puututtu palve lujen rajat ylittävän luonteen johdosta EU:n yhteisillä säännöillä kesästä 27 lähtien. Verkkovierailupalvelujen hinnat ovat sääntelyn johdosta alentuneet tänä aikana mer kittävästi. Lisäksi sääntely on lisännyt asiakkaiden tietoisuutta palvelujen hinnoista. Euroopan komissio on eh dottanut sääntelylle jatkoa nykyisen asetuksen lakatessa

10 Kiinteän verkon puheluhinnoissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Matkapuhelujen listahinnat pysyivät vakaina vuoden 211 aikana. Vuoden 212 alussa matkaviestinpalveluja tarjoavien yritysten perusliittymästä soitettu kolmen minuutin puhelu maksoi keskimäärin 22 senttiä saman verran kuin vuotta aiemmin. Prepaid-liittymien osuus kaikista matkaviestinverkon liittymistä pysyi noin 1 prosentissa. Voimassa olevien kytkyliittymäsopimusten osuus kaikista matkaviestinverkon liittymistä kasvoi noin 3 prosenttiyksikköä 24 prosenttiin. Selvästi suosituimpana tapana maksaa matkapuhelinliittymiin liitetyistä tiedonsiirtopalveluista pysyi edellisen vuoden tapaan kiinteä kuukausimaksu. Matkapuheluiden soittaminen ja vastaanottaminen halpeni vuonna 211 Euroopan unionin alueella matkustettaessa EU:n verkkovierailuasetuksen mukaisesti. Asetuksen määräämät enimmäishinnat ovat voimassa EU:n alueella soitetuissa ja vastaanotetuissa puheluissa sekä lähetetyissä tekstiviesteissä. Enimmäishinnat koskevat sekä palvelujen tukku- että vähittäishintoja. EU:n sisällä loppuasiakkailta peritty enimmäishinta eli eurotariffi oli alkaen korkeintaan,435 euroa minuutilta puheluissa ulkomailta,,1353 euroa minuutissa puhelun vastaanottamisessa ulkomailla ja,1353 euroa per ulkomailta lähetetty tekstiviesti. Palvelun laatu Laajakaistapalveluja tarjoavien yritysten asiakaspalveluun vastattiin pääsääntöisesti alle kolmessa minuutissa. Vastausajoissa ei ollut nähtävissä niin suuria vaihteluita vuosineljännesten välillä kuin edellisinä vuosina. Pienemmissä teleyrityksissä asiakaspalvelun vastausajat jäivät edelleen selvästi alle minuutin. (Kuvio 15) Matkaviestinpalveluja tarjoavien operaattoreiden asiakaspalvelujen vastausajoissa ei tapahtunut merkittäviä man operaattorin asiakkaana yli viisi vuotta. Matkapuhe- Matkapuhelinasiakkaista noin puolet on pysynyt sa- muutoksia vuoden 211 aikana. Tapahtuneet muutokset linasiakkaiden useimmin erittäin tärkeäksi mainitsema vaikuttavat lähinnä kausivaihtelunomaisilta. Suurempien laatutekijä oli liittymän tekninen toimivuus. Usein erittäin teleyritysten vastausaikojen keskiarvo on aikaisempien tärkeinä pidettiin myös esimerkiksi laskutuksen ja liittymän vuosien tapaan pienten yritysten vastaavaa keskiarvoa toimituksen sujuvuutta. Samat kolme laatutekijää koettiin korkeampi. (Kuvio 16) myös useimmin erittäin hyvin toteutuneiksi, tosin tekijöi- Kuvio 16. Kahdeksan suurimman matkaviestinoperaattorin asiakaspalvelun vastausajat : min:s 13:3 12: 1:3 9: 7:3 6: Kuvio 15. Laajakaistapalveluntarjoajien asiakaspalvelun vastausajat : min:s 4:3 3: 1:3 4:3 : 1/8 2/8 3/8 4/8 1/1 2/9 3/9 4/9 1/1 2/1 3/1 4/1 1/11 2/11 3/11 4/11 Aina DNA Kolumbus Saunalahti Elisa Telia Sonera Tele Finland ÅMT 3: 1:3 1/8 2/8 3/8 4/8 1/9 2/9 3/9 4/9 1/1 2/1 3/1 4/1 1/11 2/11 3/11 4/11 Anvia DNA TeliaSonera Welho Elisa Keskiarvo 18 19

11 den keskinäinen järjestys oli erilainen. Kaikista harvimmin erittäin hyvin toteutuneena laatutekijänä pidettiin pitkäaikaisesta asiakkuudesta palkitsemista. 2) (Kuvio 17) Useampi kuin neljä viidestä lankapuhelinasiakkaasta Postimarkkinat Kuvio 17. Laatutekijöiden merkitys ja toteutuminen 211, matkapuhelinliittymät. Liittymän tekninen toimivuus joka tilanteessa Laskutuksen selkeys ja virheettömyys Liittymän toimituksen sujuvuus sovitun mukaisesti Asiakaspalvelun asiantuntemus ongelmatilanteissa Omaan käyttöön soveltuva hinnoittelu Asiakaspalvelun lyhyt vastausaika puhelimeen ja sähköpostiin Asiantunteva palvelu myyntitilanteissa Operaattorin luotettava maine Pitkäaikaisesta asiakkuudesta palkitseminen Operaattorin oma-aloitteisuus palveluista tiedottamisessa Operaattorilla riittävästi asiakaspalvelupisteitä % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % Toteutunut erittäin hyvin on ollut saman operaattorin asiakas yli viisi vuotta. Kiinteän verkon puhelinasiakkaat mainitsivat usein erittäin tärkeiksi laatutekijöiksi laskutuksen, liittymän teknisen toimivuuden ja asiakaspalvelun asiantuntemuksen. Yleispalvelua koskevan sääntelyn perusteella jokaisella kuluttajalla tai yritysasiakkaalla on oikeus saada Erittäin merkittävä puhelinliittymä sekä tarkoituksenmukainen internetyhteys vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Sääntely ei koske esimerkiksi kesäasuntoja. Sääntelyä muutettiin vuonna 211 siten, että vammaisille viestintäpalvelujen käyttäjille taataan samat perusviestintäpalvelut kuin muillekin käyttäjille. Tähän asti kirjejakelun väheneminen Suomessa on ollut enemmänkin hidasta hiipumista. 2) Laatutekijöiden merkitystä selvitettiin Viestintäviraston tilaamassa Telepalveluiden laatututkimuksessa 211: suomiry/62q7bvz8x/telepalvelujen_laatututkimus_211.pdf 2 21

12 Viime vuosina on ennakoitu, että kirjejakelu vähenisi merkittävästi. Kirjejakelua on korvannut ja korvaa jatkossakin sähköinen viestintä. Suurin uhka kirjemäärien vähenemiselle on sähköinen laskutus. Suomalaiset kuluttajat eivät toistaiseksi ole ottaneet sähköistä laskua omakseen laajassa määrin kuten esimerkiksi Tanskassa on tapahtunut. Tähän asti kirjejakelun väheneminen Suomessa on ollut enemmänkin hidasta hiipumista. Kirjejakelussa Itella Oyj on ollut käytännössä ainoa toimija, koska vuoden 211 loppuun asti vain sillä on ollut toimilupa osoitteelliseen kirjejakeluun. Volyymien vähenemisen lisäksi merkittävää on ollut 1. luokan kirjeiden siirtymä 2. luokan kirjeisiin. Itella toteutti vuoden 211 alussa uudistuksen, joka lisäsi 2. luokan kirjeiden käyttöä 1. luokan kirjeiden sijaan. Uudistuksen jälkeen 2. luokan kirje oli mahdollista jättää keltaiseen laatikkoon, sen kulkua nopeutettiin työpäivällä eikä vaadittu enää 2 kappaleen vähimmäislähetysmäärää. (Kuvio 18) Ennen vuotta 25 osuus oli vielä noin 4 prosenttia, malehtijakelussa nykyiselle tasolle noin 75 prosenttiin. kunnes Itella osti Uudenmaan alueella toimineen Leijonajakelu Oy:n ja nosti näin markkinaosuutensa sano- Itellan toimipisteiden määrä on vähentynyt tasai- (Kuvio 19) Kuvio 19. Lehtijakelun volyymit Suomessa Lähde: postitilastot ja Itella Oyj:n toimintakertomukset Kuvio 18. Kirjejakelun volyymit Suomessa Lähde: Itella Oyj:n toimintakertomukset * * Vuoden 211 postitilastoa ei ole vielä saatavilla ja Sanomalehdet, muut kuin Itella -määrä on arvioitu. Sanomalehdet, muut kuin Itella Sanomalehdet, Itella Aikakauslehdet, Itella * * Vuoden 211 toimintakertomuksessaan Itella Oyj ei eritellyt enää kirjejakelua 1. ja 2. luokan kirjeisiin ja osoitteellisiin suoramainoksiin. Osoitteelliset suoramainokset 2. luokan kirjeet 1. luokan kirjeet Myös lehtijakelussa ennusteet ovat olleet samankaltaisia kuin kirjejakelussa. Suomessa lehdenlukuperinne on ollut kuitenkin vahva, mitä kuvastaa myös Suomen sanomalehtien varhaisjakelun vahva osuus verrattuna muihin maihin. Lehtien jakelumäärät nousivat aina vuoteen 24 asti, jonka jälkeen lehtijakelun volyymit ovat alkaneet vuosittain loivasti vähentyä. Paperisille sanomalehdille suurin uhka on internet, jota nuoret pitävät jo tärkeimpänä uutislähteenään. Aikakauslehtien jakelussa Suomen ainoa toimija on käytännössä Itella, joka jakaa aikakauslehdet päiväjakelun yhteydessä. Lehtien jakeluun ei tarvita Suomessa toimilupaa ja Suomessa onkin sanomalehtien jakelussa Itellan lisäksi sanomalehtien omistamia alueellisia jakeluyhtiöitä tai -organisaatioita. Sanomalehtien jakelussa näiden alueellisten jakeluyhtiöiden tai -organisaatioiden osuus on noin 25 prosenttia. sesti vuosittain. Vajaassa kymmenessä vuodessa Itellan veluun kuuluvia postipalveluja ovat muun muassa alle toimipisteverkosto on supistunut kaikkiaan noin 3 prosenttia. kahden kilon kirjelähetykset sekä alle 1 kilon pakettilä- Varsinkin Itellan omien toimipisteiden lukumäärä hetykset. Yleispalveluun kuuluvat ainoastaan käteismak- on pienentynyt huomattavasti. Yrittäjien hoitamissa niin sulliset palvelut eli käytännössä tämä tarkoittaa kuluttajien sanotuissa asiamiesposteissa asiakkaan tulee voida hoitaa hankkimia postipalveluja. Yleispalvelun tarjoajalla eli yleispalveluun kuuluvia postipalveluja samalla tavalla Itellalla on oltava joka kunnassa vähintään yksi toimipiste. kuin Itellan omissakin myyntipisteissä. Tällaisia yleispal- (Taulukko 4) Taulukko 4. Itellan toimipisteiden määrät Vuosi Toimipisteitä yhteensä Postien omat myymälät Yrittäjien hoitamat myyntipisteet

13 Pakettien lähettämispalvelua tarjoavat kuluttajatuotteena lähinnä Matkahuolto Oy sekä R-kioskit. Matkahuolto Oy:n Matkahuolto-toimipisteistä, Siwa-myymälöistä, Valintataloista ja Euromarketeista kuluttajan on mahdollista lähettää ja noutaa alle 1 kilon paketteja. R-kioskeista kuluttaja voi lähettää toisiin R-kioskeihin ÄrräPaketteja, joiden enimmäispaino on 5 kiloa. Uuden postilain mukaan kirjelähetyksille eli niin sanotuille 1. luokan ja 2. luokan kirjeille on asetettu laatustandardi: Ensimmäisen luokan kirjeistä vähintään 8 prosenttia on oltava perillä jättöpäivästä laskien ensimmäisenä arkipäivänä. Toisen luokan kirjeistä 95 prosenttia on oltava perillä viimeistään jättöpäivästä laskien toisena arkipäivänä ja 98 prosenttia viimeistään kolmantena arkipäivänä. Ensimmäisen luokan kirjeiden kulkunopeutta on seurattu jo edellisen postilain aikana. Uusi postilaki tuli voimaan ja 2. luokan kirjeen kulkunopeutta aletaan seurata vuoden 212 alusta. Kaksi ensimmäistä vuosineljännestä vuonna 211 oli edellisen postilain aikaa ja jälkimmäiset kaksi vuosineljännestä taas uuden postilain aikaa. Ensimmäisen luokan kirjeiden mitatut kulkunopeudet täyttävät vuonna 211 kulloinkin voimassa olleen postilain kulkunopeusstandardit. (Kuvio 2) Mediamarkkinat Kuvio 2. Ensimmäisen luokan kirjeen kulkunopeus vuosina 211. Lähde: Itella Oyj ja Tietokiila 1 % 98 % 96 % 94 % 92 % 9 % 88 % 86 % 84 % Vuoden 211 aikana teräväpiirtolähetykset yleistyivät entisestään, kanavatarjonta täydentyi ja kilpailu lisääntyi. 82 % 8 % 1/211 2/211 3/211 4/211 vuosi 211 Ensimmäisenä työpäivänä Toisena työpäivänä 24 25

14 Mediamainonnan kokonaismäärä oli vuonna 211 lähes 1,4 miljardia euroa, mikä on 3,7 prosenttia enem- mediaryhmä eli verkkomedia, joka ohitti vuonna 29 ylitti hienoisesti 2 prosentin rajan. Kolmanneksi suurin män kuin edellisenä vuonna. Kasvu siis jatkui, mutta ei aikakauslehdet, lisäsi myös osuuttaan vajaan prosenttiyksikön verran. Radiomainonnan hyvä kehitys vuonna aivan yhtä vahvana kuin vuotta aiemmin. Vuoden 211 ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu pysyi lähes yhtä 211 nosti sen osuuden neljän prosentin paremmalle suurena kuin vuoden 21 viimeisen puoliskon kasvu. puolelle, ja näin se ohitti painetut hakemistot. Toinen vuosineljännes oli kuitenkin viime vuoden paras Vuonna 211 mediamainonnan kasvu näkyi jälleen jakso. Tuolloin mainosmäärän kasvu oli peräti 15,3 prosenttia vuotta aiempaan vastaavaan jaksoon verrattuna. ainoastaan elokuvamainonta, johon käytettiin 11,3 pro- selvimmin sähköisessä mediassa. Poikkeuksen muodosti Kumulatiivinen kasvuprosentti pysyi positiivisena vuoden senttia vähemmän euroja kuin edellisvuonna. Sähköisen loppuun saakka, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä median osuus koko mediamainonnan määrästä kasvoi kasvuprosentti jäi vain hieman yli nollatason. 4,4 prosenttiin, kun vuonna 21 se oli vielä 39,1 prosenttia. Sen sijaan painettujen medioiden yhteenlaskettu Sanomalehtien osuus koko mediamainonnan määrästä laski vain,1 prosenttiyksikköä ja näin ne säilyttivät osuus laski edellisvuoden 58 prosentista 56,5 prosenttiin. edelleen asemansa suurimpana mediaryhmänä. Televisiomainonnan osuus kasvoi vajaalla prosenttiyksiköllä ja kolmessa prosentissa. (Kuvio 21) Ulko- ja liikennemainonnan osuus pysyi samana eli noin Kuvio 21. Mediamainonnan osuudet 211. Lähde: TNS Media Intelligence Ulkomainonta 3,1 % Elokuva,2 % Radio 4,1 % Kuvio 22. Mediamainonnan kehitys mediaryhmittäin Lähde: TNS Media Intelligence 3 % 25 % 3 % 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % -15 % -2 % -25 % -3 % Sanomalehdet Noutolehdet Aikakauslehdet Televisiopalvelut Painetut hakemistot Televisio Verkkomedia Radio Ulkomainonta Elokuva Mediamainonta yht. Verkkomedia 15,8 % Televisio 2,3 % Painetut hakemistot 3,7 % Sanomalehdet 36, % Kaupunki- ja noutolehdet 5,5 % Aikakauslehdet 11,2 % Televisiotalouksien osuus kaikista kotitalouksista pysyi kautta. Kaapeli- ja antennivastaanottoa lähinnä täydentävän satelliittivastaanoton osuus väheni edelleen va- myös vuoden 211 lopussa noin 9 prosentissa. Reilut puolet tv-talouksista ilmoitti vastaanottavansa televisiolähetykset kaapelitelevisioverkon kautta ja loput, hieman aikana selvästi osuuttaan, joka ylitti vuoden lopussa hiejaaseen neljään prosenttiin. IPTV sen sijaan lisäsi vuoden vajaa puolet ensisijaisesti maanpäällisen antenniverkon noisesti viiden prosentin rajan. (Kuvio 23) Kuvio 23. Televisiolähetysten vastaanottotavat Lähde: Finnpanel Oy 6 % Vuonna 211 eri mediaryhmistä eniten kasvoi ulkomainontaan käytetty mainosraha. Sen jälkeen seurasivat sähköiset mediat: radio, verkko ja televisio. Painettuja hakemistoja lukuun ottamatta myös printtimedialla meni kohtalaisen hyvin aikakauslehtienkin parantaessa tilannettaan. (Kuvio 22) Matkailu-, auto- ja elintarvikealat kasvattivat eniten mainospanostuksiaan vuonna 211. Sen sijaan panostukset telepalvelujen mainontaan vähenivät selvästi vuotta aiempaan verrattuna. Myös lääke- ja finanssialan mainosmäärät laskivat. Toimialaryhmistä suurin oli edellisten vuosien tapaan vähittäiskauppa 23 prosentin osuudellaan. Seuraaviksi sijoittuivat autot kymmenen prosentin osuudella ja elintarvikkeet yhdeksän prosentin osuudella. 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kaapeli Antenni Satelliitti IPTV 11/211 11/

15 Joulukuussa julkistettiin eduskuntaryhmien päätös Yleisradion toiminnan rahoituksesta. Vuoden 213 alusta julkinen palvelu hoidetaan budjettirahoituksella ja se katetaan uudella Yle-verolla. Perinteiset tv-maksut lakkaavat vuoden 212 lopussa. Vuoden 211 aikana teräväpiirtolähetykset yleistyivät entisestään, kanavatarjonta täydentyi ja kilpailu lisääntyi. Huhtikuussa Valtioneuvosto myönsi uuden kanavanippu VHF-C:n verkkotoimiluvan DNA Oy:lle. Tämän kanavannipun näkyvyysalue kattaa kaksi kolmasosaa Suomesta ja siinä voidaan lähettää sekä teräväpiirto- että standardilähetyksiä. Samalla myönnettiin myös uusia ohjelmistolupia kanavanippuihin VHF-C, F ja G. VHF C-nippuun ohjelmistoluvan saivat Canal+Series HD, Pro 2 HD, National Geographic, Nelonen Kino, Nelonen Maailma, Nelonen Perhe, URHOtv, Eurosport, Showtime, Nickelodeon ja Discovery. Valtakunnalliseen F-nippuun ohjelmistoluvan saivat BBC World ja Silver SD. Etelä-Suomessa näkyvään G-nippuun ohjelmistoluvan saivat Discovery Networks Nordic (luvat kahdelle kanavalle: Discovery Channel ja Animal Planet), France24 (France24-uutiskanava) ja SBS Finland Oy (Radio City TV). Lisäksi valtioneuvosto myönsi Seinäjoki TV Oy:lle toimiluvan Seinäjoen alueelliseen kanavanippuun. Kaikki myönnetyt toimiluvat ovat voimassa vuoden 216 loppuun. Valtioneuvosto antoi syyskuussa Digita Oy:lle luvan Kuvio 24. Digitaalisten televisiolähetysten kanavat valtakunnallisessa antenniverkossa kanavanipuittain A Digita YLE TV1 YLE TV2 YLE FST YLE TEEMA MTV3 AVA B Digita MTV3 Nelonen Sub JIM MTV3 MAX C Digita TV Viisi Canal+ First D Digita E Digita Eurosport F Anvia YLE HD Discovery HD Showcase G Anvia Uusimaa VHF A DNA YLE HD Animal Planet HD VHF B DNA VHF C DNA MTVn HD Canal+ Urheilu HD Canal+ Series MTV3 Fakta MTV3 HD Canal+ Film HD 4 Pro 1 MTV3 MAX HD Canal+ Urheilu Canal+ Aitio Mobiili-tv (DVB-T2) MTVn Nelonen HD BBC Entertainment Disney XD Nelonen Kino luopua vanhentuvasta mobiilitelevision DVB-H -lähetystekniikasta. Mobiilitelevision käyttöön varattu kanavanippu D on jäänyt tehottomalle käytölle DVB-H -teknologian takia. Toimilupaehtojen muutoksen mukaan Digitan tulee käyttää kanavanipussa DVB-T2 teknologiaa, joka soveltuu mobiilikatseluun. Viestintävirasto julisti vuonna 211 yhdeksän ohjelmistolupaa rauenneiksi. Kanavanipusta G julistettiin rauenneeksi kaikki ohjelmistoluvat: Discovery, Animal Planet, France24 ja Radio City Tv. F-kanavanipusta julistettiin rauenneeksi kolme lupaa: Eurosport HD, Silver SD ja BBC World, VHF C-nipusta Nickelodeon ja VHF A- ja B- SuomiTV HD. Tilanne osoittaa, että uusia ohjelmistolupia haetaan hanakasti mutta lähetystoimintaa ei saada aloitettua luvassa vaaditun kuuden kuukauden kuluessa toimilupakauden alkamisesta, jolloin toimilupa raukeaa. Joulukuussa Valtioneuvosto myönsi MTV Oy:lle uuden ohjelmistoluvan valtakunnalliseen kanavanippuun A. MTV Oy lähettää AVA-kanavalla standardilähetyksiä. Lisäksi valtioneuvosto jakoi ohjelmistoluvat kanavanippuihin VHF A ja VHF B, joissa voidaan lähettää sekä standardi- että teräväpiirtokanavia. Kanavanippuihin VHF A ja B lupia saivat: Animal Planet, Disney XD ja Playhouse Disney, MTV3 Max HD sekä BBC Entertainment. Luvat ovat voimassa vuoden 216 loppuun asti. (Kuvio 24) Discovery Nickelodeon Disney Playhouse Nelonen Maailma SuomiTV MTV Jr/ Leffa Disney Channel Nelonen Maailma Animal Planet Nelonen Perhe URHOtv 4 Pro 1 4 Pro 2 Nelonen Kino/ Perhe URHOtv Liv Voice TV 4 Pro 2 National Geographic Eurosport Showtime Discovery Television katselu Suomalaisissa kotitalouksissa oli vuoden 211 lopussa noin neljä miljoonaa televisiolaitetta ja reilulla 4 prosentilla tv-talouksista oli vähintään kaksi televisiota kotonaan. Litteä televisio ohitti yleisimpänä tv-laitteena perinteisen kuvaputkitelevision toissa vuonna. Vuoden 211 lopussa jo 75 prosentissa tv-talouksista oli litteä taulutelevisio, kun kuvaputkitelevisio löytyi enää 46 prosentista tv-talouksia. HD-vastaanottimia (Full HD tai HD Ready) oli vuoden 211 lopussa reilulla miljoonalla kotitaloudella. HD-viritin löytyi puolestaan noin 3 erillisestä digisovittimesta. Maksullisten HD-kanavien tilaukset ovat vielä varsin harvinaisia, vaikkakin yleistymään päin. Niitä oli reilulla 7 kotitaloudella eli noin kolmella prosentilla tv-talouksista. Kuvio 25. Erilaisten digilaitteistojen yleisyys TV-talouksissa 211. Lähde: Finnpanel Oy erillinen digisovitin digivirittimen sisältävä digi-tv teräväpiirtonäyttö television teräväpiirtoviritin 3D-ominaisuus internet-tv Tallennuslaitteet videonauhuri tallentava digisovitin tallentava DVD- tai Blu-ray -soitin tai pelikonsoli käyttää PC:n kovalevyä television kovalevy laajakaistaoperaattorin palvelin 5/211 11/211 Digivirittimellä varustettujen televisioiden eli niin sanottujen integroitujen televisioiden määrä jatkoi selkeää kasvuaan, ja tällaisia vastaanottimia oli jo lähes 6 prosentilla tv-talouksista vuoden 211 lopussa. Erillinen digisovitin oli kuitenkin yhä yleisin digitaalinen vastaanotin. Tosin sen yleisyys laski jo lähelle 7 prosenttia. Internettelevisio löytyi noin joka kymmenennestä tv-taloudesta. Videonauhurien käyttö tv-talouksissa ohjelmien tallentamiseen jäi viime vuoden aikana noin 2 prosentin tuntumaan. Kovalevyllä varustetut digisovittimet ovat edelleen yleisimpiä tallennuslaitteita, vaikka niidenkin osuus jatkoi hieman laskuaan vuoden aikana jääden vajaaseen 4 prosenttiin. Muut tallenteiden katselukeinot jatkoivat hidasta kasvuaan vuoden 211 aikana. (Kuvio 25) % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % Vapaasti vastaanotettavissa (teräväpiirto-tv) Vapaasti vastaanotettavissa (standardi-tv) Maksutelevisio (standardi-tv) Maksutelevisio (teräväpiirto-tv) 28 29

16 Suomalaisten päivittäinen television katseluaika on pysytellyt vajaassa kolmessa tunnissa muutaman viime vuoden aikana. Katseluun käytetty aika kuitenkin vaihtelee voimakkaasti eri ikäryhmien välillä. Siinä missä vuotiaat käyttivät viime vuonna noin puolitoista tuntia päivässä television katseluun, oli vastaava aika 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa lähes neljä ja puoli tuntia. Päivittäinen katseluaika vähentyi viime vuonna erityisesti vuotiaiden keskuudessa. Tästä kohderyhmästä televisio tavoittaa viikoittain 8 prosenttia, kun viikko- Kuvio 26. Televisiokanavien katseluosuudet 211. Lähde: Finnpanel Oy TV Viisi 3 % Nelonen maksukanavat 1 % Liv 2 % JIM 3 % tavoittavuus 45 vuotta täyttäneiden keskuudessa on 96 prosenttia. Vuoden 211 lopussa vapaasti vastaanotettavia televisiokanavia oli tarjolla 13 kappaletta. Neljän suurimman kanavan Yle TV1, Yle TV2, MTV3 ja Nelonen yhteenlaskettu katseluosuus oli edelleen hieman yli 7 prosenttia. Yleisradion kanavien yhteenlaskettu katseluosuus oli 45 prosenttia, MTV Median kanavien 3 prosenttia ja Nelonen Median kanavien 15 prosenttia. (Kuvio 26) Muut 8 % TV 1 23 % Audiovisuaalisten sisältöjen katselutavat Televisio- ja radiotoimintaa koskevan lain soveltamisala laajeni keväällä 21 koskemaan perinteisen lineaarisen televisiotoiminnan ohella myös epälineaarisia audiovisuaalisia sisältöjä. Jälkimmäisiin kuuluvat muissa tietoliikenneverkoissa kuin televisiolähetysverkoissa tarjottavat tilausohjelmapalvelut eli niin sanotut Video on Demand -palvelut. Viestintäviraston vuoden 211 loppupuolella teettämän tutkimuksen mukaan kuluttajat arvioivat katselevansa televisio-ohjelmia perinteisesti televisiovastaanottimen kautta selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samana aikana internetin kautta tapahtuvan audiovisuaalisten sisältöjen katselun arvioitiin lisääntyneen. Erityisen voimakkaaksi siirtymä perinteisestä katselusta nettikatseluun koettiin vuotiaiden, mutta myös vuotiaiden keskuudessa. Kuluttajien arviot tulevan vuoden muutoksista olivat vastaavansuuntaiset, mutta eivät aivan yhtä voimakkaat. (Kuvio 28) Kuvio 28. Internet- ja TV-katselun saldoluvut (niiden osuus, jotka ovat kokeneet katselun lisääntyneen vähennettynä vastaavalla vähentymisellä) Nelonen 9 % 3 3 Sub 6 % MTV maksukanavat 2 % TV 2 17 % 2 2 MTV3 22 % Teema 3 % FST5 2 % 1 1 Maksutelevision osuus nousi usean vuoden pysähdyksen luajasta kertyi maksullisilta kanavilta yhteensä seitsemän jälkeen vuoden 211 aikana yli 3 prosentin, ja vuoden prosenttia. Maksutelevisio oli keskimääräistä yleisempi -1-1 lopussa maksullisia kanavia katsottiin noin 7 koti- lapsiperheissä. Miesten osuus kaikesta maksukanavien taloudessa. Suomalaisten päivittäisestä television katse- katselusta oli lähes kaksi kolmannesta. (Kuvio 27) -2-2 Kuvio 27. Maksutelevision tilaajat suhteessa TV-talouksiin Lähde: Finnpanel Oy ja Viestintävirasto Kaikki internetkäyttäjät v v. Koettu muutos (kuluva vuosi) v v v. Kaikki internetkäyttäjät v v. Ennakoitu muutos (seuraava vuosi) v v v. 1 TV-katselu Internet-katselu TV-katselu Internet-katselu Television käyttöilmoitukset Maksutelevisioasiakkaat 3 31

17 Audiovisuaalisten sisältöjen katselu oli edelleen vuonna 211 yleisintä perinteisen televisiovastaanottimen kautta ohjelmien lähetysaikaan (84 prosenttia vastaajista). Toiseksi yleisimmäksi katselutavaksi nousi lyhyiden videoklippien seuraaminen internetistä, 64 prosenttia. Ulkopuolisilta tallenteilta katselu putosi kolmanneksi 61 prosentin osuudellaan. Neljänneksi yleisintä av-sisältöjen seuraaminen oli televisiosta jälkikäteen tallennettuna eli niin sanottu ajassa siirretty katselu, 55 prosenttia. Edellä mainittuja katselutapoja harvinaisempaa oli televisio- hetysaikainen television katselu koettiin ylivoimaisesti tärkeimmäksi. 63 prosenttia audiovisuaalisia sisältöjä katsovista kuluttajista piti sitä tärkeimpänä seuraamistapana. 45 vuotta täyttäneistä vähintään kolme neljästä vastaajasta piti sitä tärkeimpänä katselutapana. Ajassa siirrettyä katselua pidettiin toiseksi tärkeimpänä katselutapana, ja sen merkitys korostui jälleen vuotiaiden keskuudessa. Muiden katselulähteiden merkitys koettiin vähäisemmäksi kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi vuotiaiden keskuudessa. Nuorimmissa ikäryhmissä ko- Internetkatselun tärkeimmät esteet olivat pysyneet lähes entisellään viime vuoden aikana. Yleisimpinä esteinä mainittiin vähäinen kiinnostus, tietokoneen näytön pienuus tai heikko äänen laatu sekä tv-ohjelmien etsimisen ja hakemisen vaivalloisuus. Myös katseluun sopimattomasti sijoitettu tietokone ja liian hidas internetyhteys mainittiin melko usein. Viimeksi mainittu haittasi erityisesti alle 25-vuotiaita. Mobiilikatselun suurimpina esteinä mainittiin puhelimen näytön pienuus tai äänen heikko laatu ja vähäinen kiinnostus. Puhelimen käyttö vain perustarkoitukseensa eli soittamiseen ja tekstiviestien lähettämiseen sekä haluttomuus maksaa erikseen kyseisestä palvelusta olivat myös melko yleisiä esteitä mobiilikatselulle. Myös matkapuhelimen soveltumattomuus television katseluun mainittiin melko usein. Kaikki mainitut syyt korostuivat alle 25-vuotiaiden vastauksissa. Maksuhaluttomuuden merkitys mobiilikatselun esteenä on vähentynyt kolmessa vuodessa. Muilta osin syyt olla käyttämättä mobiilitv:tä ovat pysyneet lähestulkoon samanlaisina. (Kuvio 3) ohjelmien kaltaisten videoiden katselu internetistä (48 prosenttia). Sen osuus on kuitenkin noussut lähes kym- rostui videoiden katselu internetissä, ja se koettiin jopa hieman tärkeämmäksi ajassa siirrettyyn katseluun ver- Kuvio 3. Internet- ja mobiilikatselun esteet 211. menellä prosenttiyksiköllä kolmessa vuodessa. Mobiilikatselu oli edelleen harvinaista, mutta se yleistyi kaikissa ikäryhmissä ja sen osuus nousi lähes kymmeneen prosenttiin. Myös eri katselutapojen tärkeyttä arvioitaessa lä- rattuna vuotiaat pitivät klippien ja tallenteiden katselua lähes yhtä merkittävänä kuin siirrettyä katselua. Ulkopuoliset tallenteet ovat kuitenkin tutkituista katselutavoista ainut ryhmä, jonka merkitys on vähentynyt kolmessa vuodessa. (Kuvio 29) Ei halua erikseen maksaa katselusta Käyttää puhelinta vain soittamiseen ja tekstiviesteihin Matkapuhelin ei sovellu TV-ohjelmien katseluun Ei kiinnosta Kuvio 29. Kolmen tärkeimmän joukkoon kuuluvat AV-sisältöjen katselutavat ikäryhmittäin 211. Lähetysaikaan televisiosta Televisiosta jälkikäteen eli tallennettuna Ulkopuoliset tallenteet, kuten video ja/tai DVD Liian pieni näyttö ja/ tai heikko äänen laatu Ei halua mennä erikseen etsimään ja valitsemaan tv-ohjelmia Tietokone katselun kannalta sopimattomassa paikassa Liian hidas yhteys Muu syy Käyttää internetiä niin harvoin Ei osaa sanoa % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % Ei katso matkapuhelimella, n=3 755 Ei katso internetistä, n=2 13 Lyhyitä videoleikkeitä internetin kautta Radiopalvelut Televisio-ohjelmien kaltaisia videoita internetin kautta Valtioneuvosto julisti haettaviksi kaikki kau- FM, Rondo FM, Radio Dei ja Sputnik. Uudet, suurimmat Matkapuhelimella pallisten radioiden ohjelmistoluvat. Luvat ovat voimassa vuoden 212 alusta vuoden 219 loppuun. Valtioneuvos- kaupungit kattavat toimiluvat myönnettiin Basso Medialle ja NRJ Finlandin Radio Nostalgialle. Kanavat kuuluvat Hel- % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 211, n= , n= , n=4 289 to myönsi helmikuussa kymmenen valtakunnallista, kaksi suurimpien kaupunkien sekä 54 alueellista ja paikallista radiotoimilupaa. Myös nämä luvat ovat voimassa vuoden singissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Basso Median kanava kuuluu myös Jyväskylässä. Paikalliset ja alueelliset kanavat jatkavat pääosin uusilla luvilla, osalle annettiin 212 alusta vuoden 219 loppuun. lupa uudenlaisesta radiokonseptista. Paikallisilta radioilta Valtakunnallisista kanavista jatkavat Nova, The Voice, vaaditaan edelleen paikallisohjelmien säännöllistä lähet- Radio Energy, Radio Rock, SuomiPOP, Radio Aalto, Groove tämistä tarkoituksena palvella kuuluvuusalueen väestöä

18 Kansallisen radiotutkimuksen mukaan vuonna 211 radiota kuunneltiin keskimäärin 3 tuntia 8 minuuttia päivässä. Kuunteluaika pysyi käytännössä samana edellisvuoteen verrattuna, kun keskimääräinen kuunteluaika vuonna 21 oli 3 tuntia 1 minuuttia päivässä. Ikäryhmistä radiota kuuntelivat eniten 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat (4 tuntia 14 minuuttia) ja vähiten 9 14-vuotiaat (59 minuuttia). (Kuvio 31) Kuvio 32. Radion kuuntelu eri välineillä Lähde: Finnpanel Oy 1 % 8 % Kuvio 31. Päivittäinen kuuntelumäärä ikäryhmittäin 211. Lähde: Finnpanel Oy 4:3 t:min 6 % 4: 3:3 4 % 3: 2:3 2 % 2: 1:3 % : Radiokuuntelu, keskiarvo Nettikuuntelu, syksy Kännykkäkuuntelu, kevät :3 Radion kuunteluosuudet jakaantuivat melko tasaises- kuunteluosuuden sai YLE:n Radio Suomi 36 prosentilla ja 9 14 v v v v v v. yli 65 v. ti Ylen kanavien (53 prosenttia) ja kaupallisten kanavien välillä (47 prosenttia). YLE:n kanavista suurimman kaupallisista kanavista Radio Nova 11 prosentin kuunteluosuudella. (Kuvio 33) Suomalaiset kuuntelivat keskimääräisenä päivänä edel- oli jälleen noussut edellisestä vuodesta ja oli nyt 64 pro- leen 1,5 radiokanavaa ja viikon aikana 2,8 kanavaa. senttiin. Säännöllisesti viikoittain radiota matkapuheli- Kuvio 33. Radiokanavien kuunteluosuudet 211. Lähde: Finnpanel Oy Asuinpaikkakunnastaan riippuen suomalaisilla oli mah- mensa kautta kuuntelevien osuus pysyi miltei samana dollisuus kuunnella eri FM-radiokanavaa. ja oli keväällä 211 seitsemän prosenttia väestöstä. Kan- Muut 11 % Radio tavoitti viikoittain 95 prosenttia suomalaisista ja päivittäin 78 prosenttia suomalaisista. sallisen radiotutkimuksen yhteydessä kysyttiin marraskuussa 211 myös radion kuuntelusta internetin kautta. Groove FM 1 % The Voice 2 % Kansallisen radiotutkimuksen yhteydessä tehtyjen kyselyjen mukaan suomalaisten radiokuuntelu tapahtuu Viikoittain netin kautta radiokanavia kuuntelevien osuus pysyi samana kuin vuotta aiemmin eli kymmenessä pro- Radio Aalto 2 % Radio Rock 4 % pääasiassa perinteisten FM-vastaanottimien kautta. Niiden, joilla on FM-radiolla varustettu matkapuhelin, osuus sentissa. Sen enempää mobiili- kuin nettikuuntelukaan eivät uhkaa vielä perinteistä FM-radiota. (Kuvio 32) NRJ 4 % SuomiPOP 5 % YLE Radio Suomi 36 % SBS-iskelmäradiot 7 % YLE Radio 1 8 % Radio Nova 11 % YLE X3M 1 % YleX 5 % Yle Vega 2 % YLE Puhe 2 % 34 35

19 Viestintävirasto Lorem ipsum dolor Viestintävirasto Lorem ipsum dolor Kuviot ja taulukot Lähteet Kuvio 1: Internetliittymien levinneisyydet ikäluokittain Numpac Oy Kuvio 2: Kiinteän verkon laajakaistaliittymät tekniikoittain Kuvio 3: Kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon liittymämäärät Kuvio 4: Kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon liittymien levinneisyydet Kuvio 5: Matkaviestinverkoissa siirretyn datan määrä ja ennuste Itella Oyj:n toimintakertomukset Itella Oyj ja Tietokiila TNS Media Intelligence Finnpanel Oy Kuvio 6: Keskimääräiset puhelujen kestot kiinteässä verkossa ja matkaviestinverkossa Kuvio 7: Soitettujen puheluminuuttien kokonaismäärä Kuvio 8: Kiinteän verkon puheluminuuttien kehitys ja ennusteet Kuvio 9: Matkaviestinverkon liittymien markkinaosuudet Kuvio 1: Matkapuhelinnumeroiden siirtomäärät Kuvio 11: Kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuuksien kehitys Kuvio 12: Kiinteän verkon puhelinliittymien markkinaosuudet Kuvio 13: Laajakaistaliittymien hintakehitys 1/29 1/212 Kuvio 14: Kiinteät laajakaistaliittymät 1/212 alueittain Kuvio 15: Laajakaistapalvelun tarjoajien asiakaspalvelunvastausajat Kuvio 16: Kahdeksan suurimman matkaviestinoperaattorin asiakaspalvelun vastausajat Kuvio 17: Laatutekijöiden merkitys ja toteutuminen 211, matkapuhelinliittymät Kuvio 18: Kirjejakelun volyymit Suomessa Kuvio 19: Lehtijakelun volyymit Suomessa Kuvio 2: Ensimmäisen luokan kirjeen kulkunopeus vuosina 211 Kuvio 21: Mediamainonnan osuudet 211 Kuvio 22: Mediamainonnan kehitys mediaryhmittäin Kuvio 23: Televisiolähetysten vastaanottotavat Kuvio 24: Digitaalisten televisiolähetysten kanavat valtakunnallisessa antenniverkossa kanavanipuittain Kuvio 25: Erilaisten digilaitteistojen yleisyys TV-talouksissa 211 Kuvio 26: Televisiokanavien katseluosuudet 211 Kuvio 27: Maksutelevision tilaajat suhteessa TV-talouksiin Kuvio 28: Internet- ja TV-katselun saldoluvut (niiden osuus, jotka ovat kokeneet katselun lisääntyneen vähennettynä vastaavalla vähentymisellä) 211 Kuvio 29: Kolmen tärkeimmän joukkoon kuuluvat AV-sisältöjen katselutavat ikäryhmittäin 211 Kuvio 3: Internet- ja mobiilikatselun esteet 211 Kuvio 31: Päivittäinen kuuntelumäärä ikäryhmittäin 21 Kuvio 32: Radion kuuntelu eri välineillä Kuvio 33: Radiokanavien kuunteluosuudet 211 Taulukko 1. Kiinteän verkon laajakaistaliittymät tekniikoittain Taulukko 2. Kiinteän verkon laajakaistaliittymät nopeusluokittain Taulukko 3. Kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon puhelu- ja viestimäärät Taulukko 4: Itellan toimipisteiden määrät

20 Itämerenkatu 3 A 181 Helsinki Puhelin (vaihde) Faksi