HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN

Transkriptio

1 LIITE 1/1 Liite1. Tutkimussuunnitelma HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN Hajasampo - tutkimushanke Lähtökohta Suomessa asuu yleisten viemärilaitosten ulkopuolisilla alueilla yli miljoona asukasta, joiden jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisilla menetelmillä. Käsittelyn teho on nykykäsityksen mukaan usein huono, mistä seuraa haittoja pinta- ja pohjavesille. Nykyistä jätevesien käsittelytasoa on siis nostettava, jotta valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Erilaisia menetelmiä jätevesien käsittelemiseksi on sinänsä runsaasti. Niiden soveltamisessa on vaikeuksia mm. oikean menetelmän valinnassa, rakentamisessa, hoidossa ja huollossa. Eräs keskeisimmistä ongelmista on tehokkaiden menetelmien käyttöön saaminen uudisrakentamisen lisäksi vanhalle asuntokannalle. Tavoite Tällä TEKESin, ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamalla tutkimuksella on kaksi erityyppistä päätavoitetta. Toisaalta on tarkoitus kehittää ja parantaa muutamia Suomen oloihin soveltuvia haja-asutuksen jätevesien käsittelymenetelmiä ja hankkia niiden toimivuudesta seurantatietoa. Toisaalta pyritään kehittämään erilaisten jätevesilaitteiden valinnan ohjausta, toteutustapoja ja ylläpitomenettelyjä sekä niihin liittyvää koulutusta järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Tarkoituksena on luoda tehokkaita keinoja ja toimintamalleja niin kunnille kuin yrityksille vesiensuojelun tavoiteohjelman toteuttamisessa. Tutkimushankkeen keskeiset tavoitteet on esitetty liitteessä 1: Osakokonaisuuksien toteutus, tavoitteet ja tuotteet, vastuuhenkilöt. Tutkimusmenetelmät ja toteutus Tutkimushankkeessa rakennetaan lukuisille haja-asutusalueiden kiinteistöille sekä jo koeteltuun tekniikkaan että kokonaan uusiin sovellutuksiin perustuvia koepuhdistamoja, joiden rakentamiskustannuksista vastaavat kiinteistönomistajat kuntien ja hankkeessa mukana olevien yritysten tukemana. Suunnittelu- ja rakentamisvaihe pyritään toteuttamaan vuorovaikutteisesti eri osapuolien kesken kehittämällä asukkaiden yhteistoimintaa ja näkemysten huomioon ottamista. Puhdistamojen huolto organisoidaan ja eri organisointimuotojen soveltuvuutta tutkitaan. Puhdistamojen toimivuutta seurataan tehostetusti tutkimuksen ajan. Samalla kehitetään huolto- ja kunnossapito-organisaatioille erilaisia toimintamalleja ja selvitetään yritystoiminnan alueellisia ja taloudellisia edellytyksiä. Tutkittujen menetelmien ja muun tavanomaisen raportoinnin lisäksi laaditaan ohjeita toimintamallien soveltamisesta, koulutuksesta ja kunnossapidon organisoinnista. Tutkimushankkeen käytännön toteutukseen liittyvät osakokonaisuudet on selostettu tarkemmin liitteessä 1. Tekijäorganisaatiot ja yhteistyöjärjestelyt Tässä hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Pyhäjärven Suojelurahasto ja Pyhäjärven ympäristön kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan ympäristökeskus sekä useat alan yritykset. Tutkimushankkeen osakokonaisuuksista vastaavat tahot ja henkilöt on mainittu liitteessä Suomen ympäristö 491

2 Aikataulu Tutkimushankkeen päivitetty aikataulu on liitteenä 2. LIITE 1/2 Tulosten hyödyntäminen Tutkimuksen tuloksia sovelletaan käytäntöön jo sen kestäessä Pyhäjärven alueella. Kokeillut ja hyviksi havaitut menetelmät ja laitteet ovat raportoinnin ja ohjeiden laatimisen jälkeen valtakunnallisesti haja-asutusalueiden kiinteistöillä hyödynnettävissä. Joillekin tutkimuksessa mukana oleville laitteille on myös potentiaalisia vientimarkkinoita. Hanke luo pohjaa myös rakentamisen ja ylläpidon yritystoiminnalle. Tutkimushankkeessa kehitettäviä toimintamalleja, koulutusohjelmia ja organisaatioita voivat kunnat hyödyntää pyrkiessään toteuttamaan hajaasutuksen vesiensuojelun tavoitteita. Tutkimuksen tulokset haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tavoitteiden saavuttamisen keinoista ja toteuttamisen vastuista antavat myös perustietoa hallinnollisten ohjauskeinojen valmistelutyölle. Julkaisut ja tiedotus Tutkimuksen julkaisutoiminnan ja tiedotuksen tavoitteena on, että tutkimuksen tulokset ja niihin perustuvat muutokset toimintatavoissa tulevat kaikkien hajaasutusalueella asuvien ja loma-asunnon omistajien tietoon. Tiedotuksen sisältöön ja tavoittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, koska asia koskee Suomessa yli taloutta ja noin loma-asuntoa. Hankkeen tulosten raportointia varten julkaistaan tutkimusraportteja ja muita selvityksiä, joista osa tieteellisinä opinnäytetöinä sekä lisäksi yleisiä ohjeita liittyen haja-asutuksen jätevesien käsittelyn rakentamiseen, ylläpitoon ja koulutukseen. Tutkimuksen tuloksista, toteutuksen vaiheista ja julkaisuista tiedotetaan sellaisen median kautta, joka parhaiten tavoittaa eri kohderyhmät. Suunniteltuja julkaisuja: kortistoksi muokattu tietokanta Suomeen soveltuvista haja-asutuksen jätevesien käsittelymenetelmistä esite kiinteistönomistajille haja-asutuksen jätevesien käsittelyn esimerkkiratkaisuista selvitykset puhdistamojen toimintaan liittyvistä tavoitteista, vastuista ja valvonnan toteuttamisen vaihtoehdoista sekä käytännön valvontaan liittyvistä tehtävistä selvitykset suunnittelu- ja rakentamisvaiheen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä neuvonnan merkityksestä raportti kalkkisuodinpuhdistamon toimivuudesta, soveltuvuudesta ja kustannuksista selvitys vanhojen saostuskaivojen kunnostamisesta toimivuusraportti erityyppisten puhdistamojen toimivuudesta selvitys puhdistustulosten kannalta riittävien ja taloudellisesti kohtuullisten huolto- ja kunnossapito-organisaatioiden toteuttamistavoista seurantajärjestelmä erilaisten käsittelymenetelmien huollosta, kunnossapidosta ja tehokkuudesta raportti eri käsittelymenetelmien toimivuutta edistävistä ylläpitokäytännöistä ja ohje ylläpitoon kuuluvista tehtävistä koulutukseen liittyvät ohjeet ja mahdollisesti koulutuspaketit ohje pienten puhdistamoiden toteuttamiseen soveltuvista rakennuttamisasiapapereista. Suomen ympäristö

3 LIITE 1/3 Kustannukset ja rahoitus Tutkimushankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma on liitteenä 3. Johtoryhmä ja projektiryhmä Johtoryhmään kuuluvat: Karl-Erik Blomgren Suomen kuntaliitto Alec Estlander Suomen ympäristökeskus Robin Gustafsson Tekes Timo Heinonen Tampereen kaupunki Jorma Kaloinen Ympäristöministeriö Markku Maunula Maa- ja metsätalousministeriö Veli-Matti Tiainen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Riku Vahala Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Johtoryhmän kokousten puheenjohtajana toimii Markku Maunula. Projektiryhmään kuuluvat: Lauri Etelämäki Suomen ympäristökeskus Markku Haukioja Biolan Oy Juha Huhta Green Rock Oyj Katriina Kujala-Räty Suomen ympäristökeskus Jyrki Lammila Lounais-Suomen ympäristökeskus Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus Harri Mattila Pyhäjärven suojelurahasto Jukka Palko Envitop Oy Jukka Reko Säkylän kunta Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Sakari Välimaa Suomen ympäristökeskus Kjell WepplingPartek, Nodkalk & Oyj Abp Yhteystiedot Vastuullinen johtaja: Kehitysinsinööri Erkki Santala Suomen ympäristökeskus/ympäristökuormitysyksikkö puhelin (09) , faksi (09) , sähköposti Päätutkija: Diplomi-insinööri Katriina Kujala-Räty Suomen ympäristökeskus/ympäristökuormitusyksikkö puhelin (09) , faksi (09) , sähköposti Liitteet: 1. Tutkimushankkeen osakokonaisuuksien toteutus, tavoitteet ja vastuuhenkilöt 2. Aikataulu 3. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. 186 Suomen ympäristö 491

4 LIITE 1/4 Suomen ympäristö

5 LIITE 1/5 188 Suomen ympäristö 491

6 LIITE 1/6 Suomen ympäristö

7 LIITE 1/7 190 Suomen ympäristö 491

8 LIITE 1/8 Suomen ympäristö

9 LIITE 1/9 192 Suomen ympäristö 491