Väliraportti 2/2007. Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Transkriptio

1 Väliraportti 2/2007 Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tammikuu 2008

2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO Jätevesiasetuksen tavoite ja vaatimukset Jätevesiuudistuksen ongelmia Kuntayhteistyö läntisellä Uudellamaalla Jätevesihankkeen tavoitteet JÄTEVESIHANKKEEN TOIMINTA VUONNA Hankkeen aloitus Toimintamalli ja materiaali Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen Kuntakokoukset Pilottikohteet Hankekohteet Kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Suunnitelmien laadun kartoitus Suunnittelijoiden tukeminen Hankkeen näkyvyys tiedotusvälineissä Kustannukset ja maksatushakemus TIIVISTELMÄ...17 KIRJALLISUUS...17 Liite 1: Jätevesihankkeen aikataulu Liite 2: Jätevesihankkeen esite Liite 3: Jätevesihankkeen tapahtumakalenteri vuonna 2007 Liite 4: Peuraniemi, M Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi- Uudellamaalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 16 s.

3 1. JOHDANTO 1.1 Jätevesiasetuksen tavoite ja vaatimukset Valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan Tämän ns. jätevesiasetuksen tarkoituksena on vähentää jätevesien aiheuttamia ympäristöhaittoja, ja se koskee kaikkia viemäriverkostojen ulkopuolella (haja-asutusalueella) sijaitsevia kiinteistöjä. Uusien jätevesijärjestelmien osalta asetus on ollut voimassa alkaen. Vanhoilla kiinteistöillä (jätevesijärjestelmillä) on siirtymäaikaa pääsääntöisesti saakka. Vuoden 2014 alusta alkaen kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien jätevesijärjestelmien tulisi olla jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisia. Jätevesiasetuksessa jätevesien puhdistamiselle on määritelty vähimmäisvaatimukset. Ns. hajaasutuksen kuormitusluku kuvaa yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräistä kuormitusta. Käsittelemätön jätevesi sisältää keskimäärin 2,2 g kokonaisfosforia ja 14 g kokonaistyppeä, ja jäteveden BHK 7 -arvo (biologisen hapenkulutuksen määrä 7 vuorokauden aikana) on 50 g vuorokaudessa yhtä asukasta kohti (taulukko 1). Tästä laskennallisesta kuormitusmäärästä tulee jätevesien puhdistuksen avulla vähentää BHK 7 -kuorman osalta 90 %, kokonaisfosforin osalta 85 % ja kokonaistypen osalta 40 %. Jätevesien käsittelyvaatimus on siten varsin tiukka. Taulukko 1. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukainen haja-asutuksen kuormitusluku ja jätevesien puhdistusvaatimus sekä jätevesien käsittelyn jälkeen jäljelle jäävä sallittu kuormitusmäärä. Kuormitustekijä Kuormitusluku Puhdistusvaatimus Jäljelle jäävä kuormitus g/vrk/asukas % g/vrk/asukas g/vuosi/asukas BHK 7 50,0 90 5, Kok.fosfori 2,2 85 0, Kok.typpi 14,0 40 8, Jätevesiasetuksen mukaan jäteveden nykyisestä käsittelyjärjestelmästä on laadittava selvitys. Sen avulla kuvataan tarkasti, millaisesta jätevesijärjestelmästä on kyse, missä se sijaitsee, miten tehokkaasti jätevedet saadaan puhdistettua ja minne jätevedet käsittelyn jälkeen johdetaan. Mikäli kiinteistöllä on vesikäymälä, selvitys olisi pitänyt tehdä vuoden 2005 loppuun mennessä. Kiinteistöillä, joilla vesikäymälää ei ole, selvitys pitäisi tehdä viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvityksen tarkoituksena on varmistaa, että kiinteistöjen omistajat ja jätevesijärjestelmien käyttäjät olisivat tietoisia siitä, miten tehokkaasti jätevedet tällä hetkellä käsitellään ja mihin ne kiinteistöltä kulkeutuvat. Kun jätevesijärjestelmä rakennetaan tai uusitaan, siitä tulee jätevesiasetuksen mukaan laatia suunnitelma. Kuten jätevesiselvityksessä, myös suunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, millainen jätevesijärjestelmä on, mihin ja miten se on tarkoitus toteuttaa, miten tehokkaasti järjestelmä puhdistaa jätevedet ja minne jätevedet on tarkoitus johtaa puhdistamisen jälkeen. Kun järjestelmän toteuttamiselle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa, jätevesisuunnitelma tarvitaan hakemuksen liitteeksi. Järjestelmää ei saa toteuttaa ennen kuin hakemus on hyväksytty. Suunnitelman sekä rakennus- tai toimenpideluvan tarkoituksena on varmistaa, että uudet jätevesien käsittelyjärjestelmät ovat puhdistusteholtaan jätevesiasetuksen mukaisia ja että niiden rakentaminen toteutetaan oikealla tavalla. Kaikki jätevesijärjestelmät eivät sovellu kaikkialle. Tavoitteena on toimiva ja hyväkuntoinen jätevesijärjestelmä, jonka käyttö ja huolto on helppoa ja asianmukaista. Tällöin jätevesien ympäristökuormituskin jää mahdollisimman vähäiseksi. Selvityksen ja suunnitelman lisäksi jätevesijärjestelmää varten tarvitaan käyttö- ja huolto-ohjeet. Niistä on käytävä ilmi, miten jätevesijärjestelmää tavallisesti käytetään, mitä tarkistuksia ja huolto- 2

4 toimenpiteitä (missä, miten ja kuinka usein) tulee tehdä ja miten tulee toimia ongelma- ja vikatilanteissa. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa, että jätevesijärjestelmää käytetään ja huolletaan oikealla tavalla muuten jätevesiä ei välttämättä saada puhdistettua asetuksen vaatimusten mukaisesti. 1.2 Jätevesiuudistuksen ongelmia Jätevesiasetuksen myötä kansalaisten kiinnostus jätevesiasioita kohtaan on kasvanut. Haja-asutusalueiden asukkaiden on kuitenkin vaikea löytää puolueetonta ja yksiselitteistä tietoa jätevesiasetuksen sisällöstä ja kiinteistöillä tarvittavista uudistuksista. Jätevesijärjestelmän uudistamisen kustannukset tuntuvat helposti suurilta, ja järjestelmän suunnittelijan ja toteuttajan etsiminen on monille asukkaille työlästä. Kiinteistöjen omistajat ymmärtävät kyllä, että jätevesien tehokas käsittely on ympäristösyistä tarpeellista, mutta jätevesijärjestelmän uudistamista tuhansien eurojen kustannuksilla ei silti aina pidetä mielekkäänä. Jätevesijärjestelmien uudistaminen haja-asutusalueilla ei ole ollut kovin vauhdikasta. Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja toteutus on ammattilaisten työtä. Suunnitelman tekeminen jätevesiasetuksen mukaisesti on kuitenkin uusi asia. Tieto siitä, mitä jätevesisuunnitelman pitäisi sisältää ja miten jätevesijärjestelmää koskevat asiat pitäisi suunnitelmaan kirjata, ei ole tavoittanut kaikkia suunnittelijoita. Myöskään suunnitelmia teettävät asukkaat eivät tiedä jätevesiasetuksen vaatimuksia. Suunnitelman teettäminen tuntuu kalliilta, kun asukkaat eivät tarkalleen tiedä, mitä olisivat teettämässä. Sekä suunnittelijat että asukkaat ovat ihmeissään, jos viranomaiset pyytävät suunnitelmaan täydennyksiä tai jos suunnitelmaa (tai siinä mainittua jätevesijärjestelmää) ei hyväksytä lainkaan. Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaisten tehtävänä on muun muassa neuvoa asukkaita jätevesien käsittelyä koskevissa asioissa, käsitellä jätevesijärjestelmiä koskevia suunnitelmia ja hakemuksia sekä valvoa järjestelmien toteutusta. Koska kiinnostus jätevesiasioita kohtaan on kasvanut, kyselyitä jätevesiasetuksen vaatimuksista ja jätevesijärjestelmän uudistamisen tarpeesta tulee viranomaisille usein enemmän kuin mihin he muun työnsä ohella ehtivät kunnolla vastata. Viranomaisten resurssit eivät tahdo riittää asukkaiden yksityiskohtaiseen neuvontaan, sillä yhden kunnan alueella saattaa olla satoja tai jopa tuhansia asukkaita haja-asutusalueilla. Jätevesineuvontaa hankaloittaa myös se, että kuntien viranomaisille ei ole olemassa jätevesiasetuksen tulkintaohjeita. Yhtenäisten käytäntöjen luominen eri kuntien välille on ollut hidasta ja haastavaa sekä resurssien rajallisuuden että jätevesiasetuksen tulkinnanvaraisuuksien takia. Yhtenäisille käytännöille olisi kuitenkin tarvetta. Tiedon ja yhtenäisten käytäntöjen puute aiheuttaa sekaannusta jätevesijärjestelmien uudistamisessa. Asukkaat turhautuvat, kun tietoa omalle kiinteistölle soveltuvista jätevesiratkaisuista on vaikea löytää. Jätevesilaitteistojen valmistajien ja myyjien sekä suunnittelijoiden ja viranomaisten käsitykset jätevesijärjestelmien toimivuudesta voivat olla keskenään erilaisia. Kun jätevesijärjestelmänsä uudistamista pohtiva asukas ei saa kaipaamaansa tietoa tai kun eri tahoilta saatava tieto on ristiriitaista, asukkaan motivaatio koko jätevesiuudistusta kohtaan on vaarassa hiipua. 1.3 Kuntayhteistyö läntisellä Uudellamaalla Läntisen Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry käynnistivät vuonna 2004 yhteistyön haja-asutusalueiden jätevesiasioista. Uusi jätevesiasetus oli juuri tullut voimaan, ja haja-asutusalueiden asukkailla oli siitä paljon kysyttävää kuntien viran- 3

5 omaisilta. Ohjeita ja toimintatapoja piti jokaisessa kunnassa ryhtyä laatimaan, ja työn toteuttaminen yhteisvoimin nähtiin mielekkääksi. Kuntien näkökulmasta alueella toimiva Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry soveltui hyvin tiedon kokoajaksi ja välittäjäksi asukkaiden ja viranomaisten välille. Jätevesiyhteistyön tavoitteiksi asetettiin vesiensuojelun edistäminen sekä yhteisten käytäntöjen luominen, jotta alueen asukkaat olisivat keskenään tasavertaisessa asemassa ja jotta viranomaisten työ jätevesiasioiden parissa olisi mahdollisimman sujuvaa. Jätevesiyhteistyön ensimmäinen kokous järjestettiin kesäkuussa Vuosina hajajätevesiyhteistyöryhmä on kokoontunut 3-5 kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia asioita ja sopimaan yhteisistä tavoitteista ja käytännöistä. Yhteistyön tuloksena kuntien asukkaille, jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja rakentajille sekä tiedotusvälineiden edustajille on järjestetty infotilaisuuksia ja jaettu tietoa jätevesiasetuksen olemassaolosta ja vaatimuksista. Suunnittelijoille ja rakentajille on myös järjestetty koulutusta jätevesiasetuksen sisällöstä, ja suunnitelmien tekemisen helpottamiseksi on laadittu jätevesijärjestelmiä koskevia mallisuunnitelmia. Kuntien käyttöön on luotu yhteisiä lomakepohjia jätevesiselvitystä ja -suunnitelmaa sekä järjestelmien käyttö- ja huolto-ohjeita varten. Lisäksi kansalaisten yhteiseksi tietopankiksi on luotu jätevesiasioita käsittelevät internet-sivut ( Jätevesiyhteistyön alkuvaiheessa työryhmä käsitteli paljon jätevesiasetukseen liittyviä perusasioita, mm. sitä, millaisia jätevesiselvitysten pitäisi olla, miten yksityiskohtaisia ohjeita asukkaille pitäisi antaa koskien jätevesiselvitystä ja -suunnitelmaa, pitäisikö asukkaita pyytää lähettämään jätevesiselvitys kunnan viranomaisille ja miten voidaan varmistaa, että selvitys on tehtynä vuoden 2005 loppuun mennessä (kiinteistöillä, joilla on vesikäymälä). Pian työryhmän kokouksissa alettiin käsitellä laajempia asiakokonaisuuksia, esimerkiksi sitä, miten jätevesijärjestelmien toimivuuden seuranta pitäisi käytännössä toteuttaa, miten jätevedet tulisi käsitellä pohjavesi- tai ranta-alueilla, millaisia teknisiä vaatimuksia erilaisilla jätevesijärjestelmillä pitäisi olla ja millaista on jätevesijärjestelmien omistajien kuluttajansuoja. Huomattiin, että toimiminen jätevesiasetuksen mukaisesti ei olekaan aivan helppoa ja yksinkertaista, sillä jätevesiasetus jättää monta asiaa tulkinnanvaraisiksi. Vuoden 2006 aikana jätevesityöryhmä alkoi tosissaan miettiä, millä toimenpiteillä jätevesien käsittelyä saataisiin käytännössä tehostettua. Asukkaille, suunnittelijoille ja rakentajille oli jaettu paljon tietoa jätevesiasetuksesta, mutta jätevesijärjestelmien uudistaminen kiinteistöillä edistyi hyvin hitaasti. Työryhmässä katsottiin, että jätevesien käsittely keskitetysti (viemäriverkosto ja yhteinen jätevedenpuhdistamo) olisi vesiensuojelun kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että jokaisella kiinteistöllä olisi oma pieni jätevesijärjestelmänsä. Viimeiset hetket yhteisten jätevesiratkaisujen aikaansaamiseksi alkoivat jo olla käsillä. Viemäriverkostojen laajentaminen nykyistä laajemmille alueille nähtiin tärkeäksi tulevaisuuden tavoitteeksi, mutta juuri missään kunnassa ei näyttänyt olevan taloudellisia mahdollisuuksia laajentaa viemäriverkostoja kunnan varoin. Viemäröinnin laajentaminen paikallisten vesiosuuskuntien toimesta nähtiin uutena, toteuttamiskelpoisena mahdollisuutena. Työryhmä alkoi suunnitella jätevesihanketta, jossa pyrittäisiin luomaan vesiosuuskuntia ja yhteisiä jätevesiratkaisuja. Samalla haluttiin kuitenkin myös edistää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uudistamista alueilla, joilla yhteiset jätevesiratkaisut eivät ole järkeviä. Asukkaiden ohjeistamisen sijaan päätettiin suunnata voimavaroja suunnittelijoiden koulutukseen, jotta jätevesisuunnitelmat olisivat tulevaisuudessa mahdollisimman korkeatasoisia ja niiden käsittely rakentamis- tai toimenpideluvan liitteenä olisi sujuvaa. 1.4 Jätevesihankkeen tavoitteet Jätevesihanke Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen käynnistyi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä tammikuussa Hankkeen tarkoituksena on edistää jätevesiasetuksen toimeenpanoa läntisellä Uudellamaalla 4

6 jakamalla alueen asukkaille ja jätevesijärjestelmien suunnittelijoille puolueetonta tietoa jätevesien käsittelyn mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista sekä helpottamalla asukkaiden, suunnittelijoiden ja kuntien viranomaisten työtä jätevesijärjestelmien rakentamiseen ja uusimiseen liittyvissä asioissa. Hankkeen tärkeimmät tavoitteet ovat alueellisten, yhteisten jätevesiratkaisujen edistäminen sekä kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä koskevan suunnittelun kehittäminen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toteuttaa molemmat tavoitteet kiinteässä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Alueellisia jätevesiratkaisuja koskeva yhteistyö käynnistettiin tilannekartoituksella kuntien vesihuollon nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta. Yhdessä kuntien edustajien kanssa katsottiin, mitä alueita viemäriverkoston piiriin kuuluu ja minne jätevesiverkostot olisi hyvä ulottaa. Haja-asutusalueiden asukkaita päätettiin kannustaa yhteisiin jätevesien käsittelyratkaisuihin tarjoamalla apua tiedon ja rahoituksen hankinnassa sekä vesiosuuskuntien perustamisessa. Jätevesijärjestelmien suunnittelun osalta yhteistyö käynnistettiin tilannekartoituksella suunnitelmien tekijöistä sekä suunnitelmien sisällöstä suhteessa jätevesiasetuksen vaatimuksiin. Suunnittelijoiden tietotaitoa pyritään hankkeen aikana lisäämään ja suunnitelmien laatua parantamaan tiedotuksen ja seminaarien avulla. Pyrkimyksenä on helpottaa asukkaiden, suunnittelijoiden ja viranomaisten työtä sekä vähentää vesistöihin kohdistuvaa jätevesikuormitusta. Jätevesihanke on kaksivuotinen, ja se jatkuu vuoden 2008 loppuun saakka. Hankkeelle myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa vuonna Lisäksi hanketta rahoittavat kaikki läntisen Uudenmaan kunnat eli Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen ohjausryhmä valvoo hankkeen etenemistä ja varojen käyttöä suhteessa hankkeelle myönnettyyn rahoitukseen. Ohjausryhmässä ovat edustettuina Uudenmaan liitto sekä kaikki alueen 12 kuntaa. Ohjausryhmän lisäksi hankkeella on työryhmä. Sen tehtävänä on seurata ohjausryhmää yksityiskohtaisemmin, miten hankkeen tavoitteet toteutetaan. Myös työryhmässä ovat edustettuina kaikki alueen kunnat sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2. JÄTEVESIHANKKEEN TOIMINTA VUONNA Hankkeen aloitus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n jätevesihanke Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen käynnistyi Hankkeen rahoitushakemus maakunnan kehittämisrahaa varten jätettiin Uudenmaan liitolle samaan aikaan. Vuonna 2007 hankkeessa työskentelivät projektipäällikkö (aluksi osa-aikaisesti) ja projektityöntekijä. Hanke aloitettiin toimintamallin luomisella ja aikataulujen laatimisella. Samalla käynnistyi projektityöntekijän kouluttaminen jätevesiasiantuntijaksi. Hankkeen molemmille tavoitteille, alueellisten jätevesiratkaisujen edistämiselle sekä kiinteistökohtaisten suunnitelmien kehittämiselle, laadittiin omat aikataulunsa (liite 1). Samalla aloitettiin myös hankkeen tiedotusmateriaalin luominen. Hankkeen ensimmäinen tiedotustilaisuus järjestettiin tammikuussa 2007 Tammisaaressa. 2.2 Toimintamalli ja materiaali Jätevesihankkeen toimintamalli laadittiin kevään 2007 aikana (tammikuu-toukokuu). Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen päätettiin käynnistää kaikissa alueen 12 kunnassa ns. kunta- 5

7 kokouksella. Siinä oli tarkoitus käydä läpi jätevesihankkeen tavoitteet ja aikataulut sekä kunnan vesihuollon nykytilanne ja lähitulevaisuuden suunnitelmat ja pohtia, löytyykö kunnan alueelta sopivia kohteita vesiosuuskuntien tai muiden yhteisten jätevesiratkaisujen käynnistämiseksi. Jokaisesta kunnasta voitaisiin ottaa 1-3 aluetta hankkeen jätevesikohteiksi. Alueellisten jätevesiratkaisujen toimintamalli saatiin valmiiksi toukokuussa, ja ensimmäiset kuntakokoukset järjestettiin kesäkuussa Kiinteistökohtaisten suunnitelmien osalta hankkeen toiminta käynnistettiin selvittämällä, kuinka paljon jätevesisuunnitelmien tekijöitä läntisellä Uudellamaalla toimii. Samalla ryhdyttiin selvittämään, millaisia jätevesisuunnitelmia suhteessa jätevesiasetuksen vaatimuksiin läntisen Uudenmaan kunnat saavat käsiteltävikseen. Selvitys suunnittelijoiden määrästä sekä suunnitelmien laadun kartoitus tehtiin alkuvuoden 2007 aikana (helmikuu-heinäkuu). Raportti suunnitelmien laadun kartoituksesta valmistui joulukuussa Hankkeen käyttöön laadittiin kevään 2007 aikana (tammi-toukokuu) monenlaista materiaalia. Hankkeen omaan, sisäiseen käyttöön laadittiin ohjeet siitä, miten alueellisia jätevesiratkaisuja lähdetään toteuttamaan ja missä järjestyksessä toimitaan. Kuntien kanssa käytäviä neuvotteluja varten laadittiin valmiiksi asialistat ja pohjat muistioille, ja jätevesisuunnitelmien laadun kartoitusta varten tehtiin muistilista ja suunnitelma (samanlaiset kaikkia kuntia varten). Vesiosuuskuntia koskevaa materiaalia alettiin kerätä eri lähteistä (mm. Uudenmaan ympäristökeskus, Pellervoseura), ja vesiosuuskuntien puuhahenkilöitä varten laadittiin tietopaketti vesiosuuskunnan perustamiseen liittyvistä asioista. Hankkeen käynnistymisestä ja tavoitteista laadittiin tiedotusmateriaalia, ja asukkaita ja jätevesisuunnittelijoita varten laadittiin ja monistettiin jätevesiasetukseen liittyviä ohjeita ja esitteitä. Lisäksi laadittiin tietokone-esityksiä (power point) jätevesiasetuksen vaatimuksista ja jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista kuntien ja/tai asukkaiden järjestämiä tilaisuuksia varten. Elokuussa 2007 valmistuivat hankkeen esite (liite 2) sekä tapahtumakalenteri (liite 3). Materiaalia päivitetään hankkeen aikana tarpeen mukaan, esimerkiksi tapahtumakalenteri täydentyy koko ajan hankkeen edetessä. 2.3 Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen Kuntakokoukset Hankkeen alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen aloitettiin jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa ns. kuntakokouksella (ks. luku 2.2). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sekä kunnan edustajat kävivät kokouksessa läpi vesihuollon nykyisen tilanteen ja katsoivat, löytyykö kunnan alueelta sopivia kohteita yhteisten jätevesiratkaisujen edistämiseen. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi alueet, joilla on melko tiheää vakituista asutusta, mutta ei kunnallista viemäröintiä, ja joilla asukkaat ovat jo saattaneet olla kiinnostuneita vesiosuuskunnan tai muun yhteisen jätevesiratkaisun löytämisestä. Alue voi olla lähellä kunnan viemäriverkostoa, jolloin liittyminen yhteiseen viemäriin voisi olla mahdollista myöhemmin, tai esim. haja-asutuskeskittymä kauempana kunnan vesihuoltoverkostosta, jolloin alueelle voitaisiin harkita oman jätevedenpuhdistamon rakentamista. Kokousten jälkeen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n edustaja otti yhteyttä valittujen alueiden asukkaisiin ja sopi jatkotoimenpiteistä. Joiltakin alueilta asukkaat ottivat itse yhteyttä hankkeen edustajiin kuultuaan toiminnan käynnistymisestä. Ensimmäiset kuntakokoukset järjestettiin kesäkuussa 2007 Karkkilassa ja Karjaalla. Seuraava kuntakokous järjestettiin elokuussa 2007 Hangossa. Syyskuussa kuntakokoukset järjestettiin Inkoossa, Siuntiossa, Vihdissä, Nummi-Pusulassa, Lohjalla ja Sammatissa, ja lokakuussa olivat vuorossa Karjalohja, Pohja ja Tammisaari. Jokaisesta kunnasta löytyi vähintään yksi mahdollinen hankekohde, ja esimerkiksi Lohjalla olisi ollut yli kymmenen hankkeeseen sopivaa, viemäriverkon 6

8 ulkopuolella sijaitsevaa aluetta. Kaikkia alueita ei voitu ottaa mukaan hankkeen toimintaan resurssien rajallisuuden takia Pilottikohteet Ennen jätevesihankkeen käynnistymistä läntisen Uudenmaan kunnat ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry olivat tehneet yhteistyötä haja-asutuksen jätevesiasioiden parissa jo lähes kolmen vuoden ajan (ks. luku 1.3). Vuonna 2006 jätevesityöryhmä ryhtyi suunnittelemaan hanketta, jossa yhteisiä jätevesiratkaisuja saataisiin edistettyä. Jo siinä vaiheessa kuntien edustajilla oli tiedossa alueita, joilla jätevesien käsittely voitaisiin saada ratkaistua esimerkiksi vesiosuuskuntien avulla mallikkaasti. Kun jätevesihanke vuoden 2007 tammikuussa käynnistyi, yhteensä neljää aluetta ehdotettiin hankkeen pilottikohteiksi. Alueista kaksi (Munkkaanlehto ja Immula) sijaitsee Lohjalla, yksi Karkkilassa (Nahkio) ja yksi Tammisaaressa (Hulta). Hankkeen yhteisiä jätevesiratkaisuja edistävä toiminta aloitettiin ensin pilottikohteiden kanssa. Alueiden asukkaisiin otettiin yhteyttä ja sovittiin jatkotoimenpiteistä. Alueilla järjestettiin yhteistyössä kuntien kanssa infotilaisuuksia, joissa jätevesihankkeen edustaja kertoi jätevesiasetuksen sisällöstä ja vaatimuksista sekä jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista. Alueiden puuhahenkilöt ryhtyivät tahoillaan selvittämään, millainen jätevesien käsittelyn nykyinen tilanne kiinteistöillä on ja miten kiinnostuneita alueen asukkaat ovat yhteisistä jätevesiratkaisuista (tilannekartoitus). Joillakin alueilla viemäriputkien mahdollista sijaintia ja vaihtoehtoja ryhdyttiin jo hahmottelemaan kartalle ja päätettiin hakea rahoitusta jätevesihuollon järjestämiseksi Uudenmaan ympäristökeskukselta. Vesiosuuskunnan perustava kokous pidettiin vuoden 2007 aikana Nahkion alueella Karkkilassa ja Munkkaanlehdon alueella Lohjalla Hankekohteet Hankekohteet valittiin ns. kuntakokouksessa (ks. luku 2.2) yhdessä kunkin kunnan edustajien kanssa. Samalla keskusteltiin kunnan vesihuollon tilanteesta ja suunnitelmista, käytiin läpi vedenottamoiden sijainti sekä vesi- ja viemäriverkostojen laajuus ja keskusteltiin kunnan valmiudesta ottaa vastaan jätevettä eri alueilta. Jokaisesta kunnasta valittiin 1-3 kohdetta, joilla jätevesien käsittelyä pyritään edistämään kunnan ja jätevesihankkeen yhteistyönä vuosien aikana. Hankekohteet on esitelty seuraavilla sivuilla, mutta ne eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Hanko Hangossa vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa asemakaavoitetut alueet. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustan tuntumassa, ja puhdistetut jätevedet lasketaan mereen Hankoniemen etäläpuolelle. Hankoon on suunniteltu vesi- ja viemärilinja reitille Lappohja-Tvärminne-Täktom-Hanko (Hankoniemen eteläpuoli). Linjaa oli esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä, mutta rahoituksesta ei ollut tietoa vielä kuntakokouksessa. Valtion rahoitus hankkeelle varmistui vuoden 2007 lopulla, ja linjan rakentamistyöt pyritään aloittamaan vuoden 2008 aikana. Alue 1: Santala Santalan alue sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla, noin 10 km:n etäisyydellä kaupungin jätevesiverkostosta. Santalan kartanolla on oma jätevedenpuhdistamo, mistä puhdistetut jätevedet lasketaan niemen pohjoispuolelle mereen. Puhdistamolla on määräaikainen ympäristölupa. Alueella on myös asutusta, ja kiinteistöillä on omat jätevesijärjestelmät. Etäisyys Hangon jätevesiverkostoon on niin pitkä, että kunta ei yksin tule rakennuttamaan vesihuoltoverkostoa alueelle. Santalan kartanoa ja asukkaita pyritään innostamaan vesiosuuskuntatoimintaan. Alueella järjestetään infotilaisuus vuonna 2008 jätevesihankkeen ja paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen yhteistyönä. 7

9 Alue 2: Täktom Täktomin alue sijaitsee Hankoniemen eteläosassa, noin 3 km:n etäisyydellä Hangon keskustasta ja jätevesiverkostosta. Alueen kiinteistöillä on tällä hetkellä omat jätevesijärjestelmät. Hankoon suunniteltu ja lähitulevaisuudessa toteutettava vesi- ja viemärilinja kulkee Täktomin kautta, ja linjan rakentamisvaiheessa asukkaiden olisi hyvä liittyä siihen. Osa asukkaista voinee liittyä suoraan runkolinjaan, mutta alueelle tarvittaisiin myös vesiosuuskuntaa, jotta kauempana runkolinjasta sijaitsevat kiinteistöt saataisiin liitettyä vesihuoltoverkostoon. Alueen asukkaat voivat ottaa mallia Santalan toiminnasta ja kysyä neuvoja jätevesihankkeelta tarpeen mukaan. Inkoo Inkoossa vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa Inkoon kirkonkylän lähialueineen. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Joddbölessä, mistä puhdistetut jätevedet johdetaan mereen. Inkooseen on suunniteltu vesi- ja viemärilinjaa (runkolinja), joka kulkisi Degerbystä Tähtelän kautta Inkoon Joddböleen. Linjaa esitettiin toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä vuosina , mutta hanke ei saanut valtion rahoitusta. Päätös rahoituksesta varmistui vuoden 2007 lopussa. Alue 1: Degerby Degerby sijaitsee noin 10 km:n päässä Inkoon kirkonkylästä. Ingarskilanjoki ja sen sivuhaarat virtaavat alueen halki. Degerbyssä toimii vesiosuuskunta (Degerby vattenandelslag), joka hoitaa juomaveden jakelun. Kylässä on noin 75 kiinteistöä, jotka voitaisiin liittää yhteiseen viemäriin. Alustavien suunnitelmien mukaan liittymismaksu kunnan rakennuttamaan vesi- ja viemärilinjaan olisi noin /kiinteistö. Maksulla oli tarkoitus kattaa runkolinjan rakennuttamisesta vesihuoltolaitokselle koituvat kulut. Koska runkolinjan rakentamiselle Inkooseen ei saatu valtion rahoitusta, suunnitelmia joudutaan tarkistamaan. Degerbyn alueella pyritään järjestämään infotilaisuus vuonna 2008 jätevesihankkeen ja paikallisen kyläyhdistyksen yhteistyönä. Alue 2: Tähtelä Tähtelä sijaitsee noin 5 km Inkoon kirkonkylän pohjois/koillispuolella. Tähtelässä toimii vesiosuuskunta (Täkter vattenandelslag), joka pääsääntöisesti hoitaa juomaveden jakelun. Kaikki alueen kiinteistöt eivät kuitenkaan kuulu vesiosuuskuntaan. Kylässä on noin 50 asukasta. Alustavien suunnitelmien mukaan liittymismaksu kunnan rakennuttamaan vesi- ja viemärilinjaan olisi Tähtelässä ollut noin /kiinteistö. Maksulla oli tarkoitus kattaa runkolinjan rakennuttamisesta vesihuoltolaitokselle koituvat kulut. Degerbyn tavoin Tähtelän alueen suunnitelmia joudutaan tarkistamaan, koska runkolinjalle ei myönnetty valtion rahoitusta. Tähtelän alueella pyritään järjestämään infotilaisuus vuonna 2008 jätevesihankkeen ja paikallisen toimijan yhteistyönä. Karjaa Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa Karjaan keskustan sekä Mustion alueet. Keskustan alueelta jätevedet johdetaan kesällä 2007 valmistuneelle Åminneforsin puhdistamolle, missä puhdistetaan myös Pohjan kunnan jätevedet. Åminneforsista puhdistetut jätevedet johdetaan Pohjanpitäjänlahdelle. Mustion alueella Mjölnarbyssä on oma jätevedenpuhdistamonsa. Tulevina vuosina kaikki jätevedet pyritään kuitenkin johtamaan Åminneforsiin. Alue 1:Backgränd Backgränd sijaitsee Karjaalla Pinjaisten pohjoispuolella. Alueella toimii Joddbölen vesiosuuskunta, joka toimittaa puhdasta vettä kiinteistöille. Jätevesiviemärin rakentaminen alueelta Åminneforsin puhdistamon linjaan noin 8 km:n matkalle olisi mahdollista toteuttaa vesiosuuskunnan toimesta. Alueen asukkaat ovat perustaneet työryhmän pohtimaan jätevesien käsittelyn mahdollisuuksia, ja työryhmälle järjestettiin infotilaisuus syksyllä Tavoitteena on järjestää yhteinen tiedotustilaisuus koko alueen asukkaille vuonna

10 Alue 2: Kaunislahti/Starkom Kaunislahden ja Starkomin alueet sijaitsevat Karjaan keskustan koillispuolella, Högbensjön etelä- ja lounaisrannoilla, muutamien kilometrien etäisyydellä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostosta. Kunta ei tule lähitulevaisuudessa rakentamaan vesihuoltoverkostoa alueelle, joten vesihuolto olisi toteutettava vesiosuuskunnan voimin. Alueella pyritään järjestämään infotilaisuus vuonna 2008 jätevesihankkeen ja paikallisen toimijan, esim. nuorisoseuran, yhteistyönä. Karjalohja Karjalohjan keskusta sijaitsee pohjavesialueella. Kunnan vedenottamot ovat keskustan tuntumassa sekä Härjänvatsan alueella, keskustan koillispuolella. Viemäröinti kattaa tiheimmin asutun alueen kunnan keskustassa ja ulottuu pisimmillään Luhjun alueelle Puujärven itäpuolelle. Pipolassa ja Heponiemessä Puujärven alueella on omat puhdistamonsa, joilla on määräaikaiset ympäristöluvat. Kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustan tuntumassa, mistä puhdistetut jätevedet johdetaan Lohjanjärveen. Puhdistamon kapasiteettia ei enää juuri voi kasvattaa. Tavoitteena on rakentaa jäteveden siirtoviemäri Sammatin kautta Lohjalle, ja tähän haettiin vuonna 2007 rahoitusta valtion vesihuoltotöiden budjetista. Valtion rahoitusta hankkeelle ei kuitenkaan saatu. Vuoteen 2014 mennessä Karjalohja laajentaa viemäröintiä keskustan lounaispuolelle kaavoitettavalle Särkijärven teollisuusalueelle. Alue 1: Puujärvi Karjalohjan keskusta sijaitsee Puujärven rannalla. Järvi on erittäin hyväkuntoinen, ja sen alueella sijaitsee yhteensä noin 300 kiinteistöä. Puujärven suojeluyhdistys on esittänyt ajatuksen rengasviemärin rakentamisesta järven ympäri. Suojeluyhdistys järjesti marraskuussa 2007 Karjalohjalla kansalaiskokouksen, jossa keskusteltiin juomaveden laadusta, jätevesien käsittelyn nykytilanteesta ja vaihtoehdoista sekä vesiosuuskunnan perustamisesta Puujärvelle. Vesiosuuskunta on tarkoitus perustaa vuoden 2008 alkupuolella. Karkkila Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa Karkkilan keskustan alueen. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustan eteläpuolella, mistä puhdistetut jätevedet johdetaan Vanjokeen/Karjaanjokeen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta on tarkoitus laajentaa lähivuosina. Alue 1: Järvenpää Järvenpään alue sijaitsee pohjavesialueella ja rajoittuu Karkkilan kaupungille keskeiseen Pyhäjärveen. Alue on lähellä viemäriverkostoa, ja osuuskunta voisi rakentaa viemärilinjan, joka aikanaan liittyisi kunnan verkkoon. Alueelle anottiin vuonna 2007 avustusta Uudenmaan ympäristökeskukselta vesihuollon kehittämiseksi. Avustuksista päätetään ympäristökeskuksessa vuoden 2008 alkupuolella. Alue 2: Nahkio Nahkion alue on hankkeen pilottikohde. Osa alueen asukkaista on innokkaita toimijoita, mutta asukkaiden välillä on ehtinyt syntyä myös erimielisyyksiä vesiosuuskunnan toteutuksesta. Jotta vesiosuuskunta voitaisiin perustaa ja jätevesiverkosto rakentaa, kaikki asukkaat pitäisi saada mukaan toimintaan. Jätevesihanke osallistui Nahkion vesiosuuskunnan perustamistilaisuuteen kesällä

11 Alue 3: Ahmoo Karkkilan kaupungin viemäriverkosto saattaa laajentua Ahmoon alueelle lähitulevaisuudessa. Ahmoon alueella odotellaan kaupungin päätöksiä viemäriverkoston laajenemisesta (alkuvuosi 2008) ennen jätevesitiedotusta. Lohja Lohjalla vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on nimetty 21 haja-asutusalueella sijaitsevaa kohdetta, joilla yhteinen jätevesiratkaisu voisi olla kannattavampi kuin kiinteistöjen omat järjestelmät. Tärkeintä olisi saada jätevesiasiat kuntoon ensin pohjavesialueilla, joilla määräaika kaupungin omien ympäristönsuojelumääräysten mukaan päättyy vuoden 2008 lopussa. Alue 1: Munkkaanlehto Munkkaanlehto on hankkeen pilottikohde, jolla jätevesiverkoston toteutus on pisimmällä kaikista hankkeen kohteista. Munkkaanlehto anoi vuonna 2007 avusta Uudenmaan ympäristökeskukselta, ja rahoituksen toteutuminen selviää vuoden 2008 puolella. Munkkaanlehdon vesiosuuskunta perustettiin toukokuussa Alue 2: Immula-Pauni Immulan-Paunin alue on hankkeen pilottikohde. Asukkaat ovat koonneet työryhmän, joka ryhtyi tekemään vesihuoltokyselyä koko alueen kiinteistöille syksyllä Jätevesiverkoston käytännön toteutus lähti hyvin käyntiin, ja alustavia linjauksia jätevesiputkien sijainnista ehdittiin tehdä samaan aikaan vesihuoltokyselyn kanssa. Alue 3: Lohjansaari Lohjansaaren asukkaille järjestettiin infotilaisuus jätevesiasioista kesällä 2007 yhteistyössä Lohjan saaristo -hankkeen kanssa. Yhteistyöhanke on selvittänyt alueen vesihuoltoa, ja kesällä 2008 on luvassa asiasta lisätiedotusta. Jätevesihanke neuvoo yhteistyöhanketta tarvittaessa. Alue 4: Teutari Jätevesihankkeen yhteistyötahona Teutarin alueella toimii Kotijärven kyläyhdistys. Alueelta on tullut kuntaan kyselyitä vesihuollosta. Tarvittaessa hanke antaa neuvoja ja ohjaa alueen asukkaita eteenpäin. Alue 5: Kahvimaan alue Kahvimaan alue ei ole varsinainen hankekohde, sillä resurssipula rajoittaa kohteiden määrää. Alue sijaitsee pohjavesialueella, ja asukkaat ovat kaivanneet puolueetonta tukea ja apua esim. asukaskyselyn tekemiseen. Jätevesihanke seuraa tilannetta ja neuvoo asukkaita tarvittaessa yhdessä Lohjan kaupungin kanssa. Alue 6: Hormajärvi Hormajärven alue ei ole varsinainen hankekohde. Alueella on tiivistä asutusta ja loma-asutusta aivan viemäriverkoston läheisyydessä. Hormajärven suojelun kannalta jätevesiasioiden edistäminen olisi alueella tärkeää. Jätevesihanke seuraa tilannetta ja neuvoo alueen puuhahenkilöä tarvittaessa. Hormajärven jätevesihankkeelle haettiin syksyllä 2007 valtion vesihuoltoavustusta Uudenmaan ympäristökeskuksesta, ja alueelle pyritään perustamaan vesiosuuskunta vuoden 2008 alussa. Avustuksista päätetään ympäristökeskuksessa vuoden 2008 alkupuolella. Nummi-Pusula Nummi-Pusulassa vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ovat Nummen, Pusulan ja Saukkolan taajaan asutut alueet. Vesijohto kattaa laajempia alueita kuin viemäri. Jätevedet johdetaan Pusulasta 10

12 Nummen kautta Saukkolan puhdistamolle. Saukkolaan johdetaan jätevedet myös kolmen vesiosuuskunnan (Hämjoki, Jakova ja Tavola, yhteensä noin 120 asuinkiinteistöä) viemäriverkostoista. Puhdistetut jätevedet johdetaan Nummenjokeen. Nummi-Pusulan kunnan alueella toimii useita vesiosuuskuntia. Alue 1: Ikkala Ikkalan alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella lähellä Vihdin ja Karkkilan kuntia. Nummi- Pusulan kunta toteuttaa alueen keskusosan kaavoituksen ja viemäröinnin sekä viemäriputken rakentamisen Karkkilaan vuosina Kaava-alueen ulkopuolelle jäävien alueiden viemäröinti on tarkoitus hoitaa vesiosuuskuntien toimesta. Alueella ei tällä hetkellä kuitenkaan ole yhtään vesiosuuskuntaa. Kun aluetta koskevat suunnitelmat valmistuvat, alueen asukkaille järjestetään infotilaisuus jätevesihankkeen ja Nummi-Pusulan kunnan yhteistyönä keväällä Alue 2: Hyönölä Hyönölän alue sijaitsee Pusulanjärven länsipuolella noin 2 km:n etäisyydellä kunnan viemäriverkostosta. Hyönölään (75 kiinteistöä) ja lähellä sijaitsevaan Heijalaan (9 kiinteistöä) harkitaan yhteistä viemäröintiä. Hyönölässä on oma vedenottamo. Heijalan alue kuuluu kunnan vesijohtoverkostoon, ja osa alueen kiinteistöistä on myös liittynyt viemäriverkostoon. Alueella pyritään järjestämään infotilaisuus jätevesihankkeen ja Nummi-Pusulan kunnan yhteistyönä keväällä Pohja Pohjassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa tällä hetkellä kunnan keskusta-alueen. Uusi jätevedenpuhdistamo avattiin kesällä 2007 Åminneforsiin. Puhdistamolle johdetaan jätevettä Pohjan ja Karjaan kunnista. Puhdistetut jätevedet johdetaan Pohjanpitäjänlahdelle. Seuraavaksi vesihuoltoa tullaan kehittämään Anskun alueella kunnan koillisosassa. Alue 1: Ansku Anskun alueen vesihuolto pyritään uudistamaan vuoteen 2010 mennessä, jolloin nykyisen, toiminnassa olevan jätevedenpuhdistamon toimilupa päättyy. Anskun alueella on kolme kylää (noin 90 kiinteistöä), joiden jätevedet tullaan johtamaan runkolinjaa pitkin kunnan puhdistamolle. Pohjan kunta toteuttaa runkolinjan. Sitä, miten jätevesiverkosto toteutetaan Anskun alueen kylissä, suunnitellaan parhaillaan. Toteuttajana on joko kunta tai vesiosuuskunta. Karjalohjan puolella sijaitseva Lönnhammarin alue olisi mahdollista liittää samaan runkoviemäriin. Anskun alueen asukkaille on järjestetty jo kaksi tiedotustilaisuutta jätevesien käsittelystä. Vuoden 2008 alussa järjestetään seuraava tilaisuus, kunhan alueen vesihuoltoa koskevat suunnitelmat valmistuvat. Sammatti Sammatin keskusta sijaitsee pohjavesialueella, missä on kolme vedenottamoa. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustan tuntumassa. Lisäksi Lohilammen koululla ja Lönnrotopistolla on omat puhdistamonsa. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa asemakaava-alueen kunnan keskustassa. Parhaillaan kaavoitetaan kunnan pohjoisosassa sijaitsevaa Kasvihuoneilmiön aluetta (tulevan E18-tien varrella). Sammatin kunta rakennuttaa vesi- ja viemärilinjan (Haarjärven linja) Kasvihuoneilmiön alueelta keskustaan. Linjan varrella sijaitsee tällä hetkellä 160 kiinteistöä. Linjaan on mahdollista liittyä myös kauempaa esim. vesiosuuskunnan rakennuttaman viemärin kautta. Haarjärven linjan rakentaminen aloitetaan vuonna Linjaa kaavailtiin toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä, mutta hanke ei saanut valtion rahoitusta. Sammatissa ei valittu hankekohdetta vielä kuntakokouksessa. Haarjärven runkolinjan esittelytilaisuus järjestettiin marraskuussa 2007, ja siellä kuulosteltiin, löytyykö Sammatin alueelta vesiosuuskunnista ja yhteisistä jätevesiratkaisuista kiinnostuneita asukkaita. 11

13 Alue 1: Leikkilä Leikkilän alueen asukkaat ottivat yhteyttä jätevesihankkeeseen Sammatissa järjestetyn infotilaisuuden jälkeen marraskuussa Asukkaat selvittävät ensin keskuudessaan, miten ja millä aikatauluilla jätevesiasioita pyritään edistämään. Jätevesihanke neuvoo ja tukee asukkaita tarpeen mukaan. Vuoden 2008 aikana selviää, millä aikatauluilla asiat tulevat etenemään. Siuntio Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa Siuntion keskustan alueen. Vedenottamoita on neljä. Vesijohto kattaa laajempia alueita kuin viemäri. Jätevedet johdetaan runkolinjaa pitkin kunnan kaakkoisosassa sijaitsevalle puhdistamolle. Puhdistetut jätevedet johdetaan tällä hetkellä Pikkalanlahdelle. Noin 4-5 vuoden kuluessa jätevedet pyritään johtamaan Kirkkonummen kautta Espooseen puhdistettaviksi. Korpirauhan leirikeskuksella, Pikkalan Essolla ja Helsingin yliopiston omistamalla Suitian tilalla on omat puhdistamonsa. Siuntion puolelle johdetaan puhdistettuja jätevesiä myös Kirkkonummella toimivalta TVK-opistolta sekä Vihdin Nummelan puhdistamolta. Alue 1: Sunnanvik Sunnanvikin alue sijaitsee Siuntion keskustan kaakkoispuolella, Vikträskin lounaispuolella. Siuntion kunta on laatinut alueelle vesihuoltosuunnitelman ja tehnyt asukkaille kyselyn liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin (yli puolet asukkaista kiinnostuneita). Alueen viemäröinti on mahdollista toteuttaa joko Siuntion kunnan tai vesiosuuskunnan toimesta. Tällä hetkellä alueella ei toimi vesiosuuskuntaa. Alustava kustannusarvio jätevesiverkoston rakentamiskuluista on /kiinteistö. Vesihuoltosuunnitelmassa viemäri ulottuu varsin lähelle Pikkalan Essoa (tien 51 varrella), jolla on oma jätevedenpuhdistamo. Huoltoaseman liittymishalukkuus viemäriverkostoon pyritään selvittämään alueen vesihuoltoa edistettäessä. Sunnanvikin alueella pyritään järjestämään infotilaisuus jätevesihankkeen ja paikallisen tahon yhteistyönä ennen kesää Alue 2: Raivio Raivion alue sijaitsee Siuntion keskustan koillispuolella lähellä Kirkkonummen rajaa. Alueella on vakituisesti asuttua kiinteistöä ja runsaasti loma-asuntoja. Alueelle tulee vesijohto kunnasta. Viemärin lisääminen samaan kaivantoon olisi kallista, joten alueelle tarvitaan ehkä oma jätevesiratkaisu (puhdistamo tai säiliö). Etäisyyttä kunnan viemäriin on alle 10 km. Raivion alueelle on tehty alustava vesihuoltosuunnitelma sekä asukaskysely liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin. Raivion alueen asukkaille on tarkoitus järjestää infotilaisuus jätevesihankkeen ja tiekunnan yhteistyönä ennen kesää Tammisaari Tammisaaren jätevedenpuhdistamo sijaitsee Skeppsholmenissa. Kunta ei todennäköisesti ole laajentamassa viemäriverkostoaan lähivuosina. Tammisaaren eteläpuoleisessa saaristossa on parhaillaan käynnissä suurehko vesiosuuskuntahanke. Osuuskunnan rakentama verkosto tullaan liittämään Ekenäs vattenin verkostoon, jolloin alueen jätevedet tulevat käsiteltäviksi Skeppsholmeniin. Vesiosuuskunta jatkaa kuitenkin toimintaansa veden ja jäteveden toimittajana alueella myös kunnan verkostoon liittymisen jälkeen. Alue 1: Hulta Hulta on yksi jätevesihankkeen pilottikohteista. Kyseessä on 16 kiinteistön kylä, jolle yhteinen puhdistamo on järkevä ja melko edullinen ratkaisu. Kunnalliseen viemäriin on alueelta matkaa yli kymmenen kilometriä vaikeassa maastossa. Hultan alue sijaitsee Tammisaaren keskustan länsi-/ luoteispuolella. Alueella järjestettiin jätevesihankkeen infotilaisuus jo toukokuussa Sen 12

14 jälkeen on työryhmä kokoontunut useampaan otteeseen, ja syksyllä 2007 kohde haki valtion vesihuoltoavustusta Uudenmaan ympäristökeskuksesta vuodelle Alue 2: Finnby Finnbyn alue sijaitsee melko lähellä Hultaa. Näin Finnbyn kylä voi ottaa Hultan toiminnasta mallia omassa hankkeessaan. Alueella on tarkoitus järjestää oma infotilaisuus vuoden 2008 aikana. Alue 3: Västervikin tien varsi Ekenäs vattenin viemäriputki ja vesijohto ulottuvat Västervikin tienhaaraan asti. Alueen vesihuoltorakenteet voisi sijoittaa tien viereen ja liittää tienhaarassa Ekenes vattenin verkostoon. Kunta ei tule rakentamaan vesihuoltoverkostoa alueelle. Jätevesihanke ottaa yhteyttä alueen asukkaisiin vuoden 2008 alussa ja selvittää, miten kiinnostuneita asukkaat ovat vesihuollon kehittämisestä lähitulevaisuudessa. Vihti Vihdissä jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Vihdin kirkonkylässä Hiidenveden rannalla sekä Nummelassa, mistä puhdistetut jätevedet johdetaan edelleen Siuntionjoen valuma-alueelle. Kunta ei ilmeisesti pyri laajentamaan viemäriverkostoaan lähivuosina luvulla toteutetussa HAAVEprojektissa Vihdin vesihuoltoverkostoa esitettiin rakennettavaksi huomattavan laajoille alueille. Viemäriverkoston ulkopuolella asuu tuhansia asukkaita. Alue 1: Vihtijärvi Vihtijärvi sijaitsee Vihdin kunnan pohjoisosassa järvisellä pohjavesialueella. Etäisyyttä Vihdin kunnan jätevesiviemäriin on noin km, mutta naapurikunnan Nurmijärven Röykän viemäriin vain joitakin kilometrejä. Vihtijärven kyläyhdistys laati kyselyn vesihuollon nykytilanteesta ja asukkaiden liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin vuoden 2007 aikana. Ensisijaisesti selvitetään alueen mahdollisuudet liittyä Röykän viemäriin Nurmijärven puolelle. Alue 2: Oinasjoki Oinasjoen alue sijaitsee Nummelan ja Vihdin kirkonkylän välissä Hiidenveden valuma-alueella. Alueella toimii vesiosuuskunta, jolle kunta toimittaa vettä. Kaikki kiinteistöt eivät kuitenkaan ole mukana vesiosuuskunnan toiminnassa. Viemäröintiä ei ole, ja alueelle rakennetaan jatkuvasti lisää taloja. Alueen osalta selvitellään, voisiko kunta ottaa viemäröinnin vastuulleen tulevaisuudessa. Toistaiseksi alue ei ole varsinainen hankekohde. Yhteenveto hankekohteista Vuoden 2007 aikana valittiin hankekohteiksi yhteensä 24 aluetta 12 kunnasta (taulukko 2). Kohteiden määrää täytyi hankkeen resurssien rajallisuuden takia karsia, koska useissa kunnissa sopivia kohdealueita olisi ollut enemmänkin. Esimerkiksi Lohjalla, missä vesihuollon kehittämissuunnitelma oli hyvin ajan tasalla, hankkeen toimintaan sopivia kohteita olisi ollut yli kymmenen. Hankkeen kohdealueiden asukkaisiin otettiin yhteyttä ja kerrottiin jätevesihankkeen toiminnasta. Joillakin alueilla toimintaa jätevesiasioiden järjestämiseksi oli ollut vireillä jo ennen hankkeen käynnistymistä. Näillä ns. pilottialueilla ehdittiinkin jo vuoden 2007 aikana laatia selvityksiä vesihuollon nykyisestä tilanteesta ja perustaa vesiosuuskuntia. Joillakin alueilla yhteistyö jätevesien käsittelyn tehostamiseksi oli vasta aluillaan. Eri alueet etenivät jätevesiasioissa siten eri tahdilla. Vuoden 2007 aikana yhteistyö hankkeen kohdealueiden kanssa saatiin käynnistettyä. Vuoden 2008 aikana jätevesiverkostojen rakentamista pyritään tosissaan edistämään yhdessä kuntien ja alueiden asukkaiden kanssa. 13

15 Taulukko 2. Jätevesihankkeen toiminnan kohdealueet eri kunnissa. Merkintä (p) = pilottikohde. Kunta Kohteiden määrä Hankekohteet Hanko 2 Santala, Täktom Inkoo 2 Degerby, Tähtelä Karjaa 2 Backgränd, Kaunislahti/Starkom Karjalohja 1 Puujärvi Karkkila 3 Järvenpää, Nahkio (p), Ahmoo Lohja 4 Munkkaanlehto (p), Immula (p), Lohjansaari, Teutari Nummi-Pusula 2 Ikkala, Hyönölä Pohja 1 Ansku Sammatti 1 Leikkilä Siuntio 2 Sunnanvik, Raivio Tammisaari 3 Hulta (p), Finnby, Västervikin tien varsi Vihti 1 Vihtijärvi Yhteensä Kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Suunnitelmien laadun kartoitus Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun kehittäminen aloitettiin kaikissa jätevesihankkeeseen osallistuvissa kunnissa selvittämällä suunnittelijoiden määrä ja perehtymällä uusien, jätevesiasetuksen voimassaoloaikana laadittujen jätevesisuunnitelmien laatuun. Jokaisesta kunnasta pyydettiin noin kymmenen suunnitelmaa jätevesihankkeen asiantuntijan tarkasteltavaksi. Jätevesisuunnitelmat käytiin läpi kaikissa hankkeeseen osallistuvissa kunnissa elokuun 2007 loppuun mennessä. Tavoitteena oli arvioida, täyttävätkö suunnitelmat jätevesiasetuksen mukaiset vaatimukset. Asetuksen mukaan suunnitelmassa tulisi kuvata selkeästi, millaisesta jätevesijärjestelmästä on kyse, mille kiinteistölle ja missä kunnassa järjestelmä on suunniteltu, minne järjestelmän rakenteet kiinteistöllä on tarkoitus sijoittaa, millaisia rakenteita järjestelmä sisältää ja minne käsitellyt jätevedet on tarkoitus purkaa. Suunnitelman pitäisi myös sisältää perusteltu arvio siitä, soveltuuko järjestelmä kiinteistön jätevesien käsittelyyn, millaisille jätevesimäärille järjestelmä on mitoitettu ja miten tehokkaasti järjestelmä puhdistaa jätevedet (täyttyvätkö asetuksen mukaiset puhdistusvaatimukset). Suunnitelman tulisi olla kaikilta osiltaan selkeä ja yksiselitteinen. Myös suunnittelijaa koskevien tietojen olisi hyvä olla näkyvillä suunnitelmassa. Raportti jätevesijärjestelmien laadun kartoituksesta valmistui joulukuussa 2007, ja se on tämän väliraportin liitteenä 4. Raportti on kooste hankkeen yhden osa-alueen tuloksista, mutta sitä voi ja on toivottavaakin käyttää apuvälineenä esimerkiksi rakennusvalvonnassa lupahakemusten arvioinnissa tai asiakkaita neuvoessa. Myös jätevesijärjestelmien suunnittelijat voivat käyttää raporttia ja erityisesti sen liitteenä olevaa listaa muistilistana siitä, mitä asetus vaatii suunnitelmalta. Asukkaat voivat tarkistaa raportista, täyttääkö suunnittelijan heille laatima suunnitelma asetuksen vaatimukset. Raportista käy ilmi, että nykyisellään kuntiin tulevat rakennus- tai toimenpideluvan liitteinä olevat kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmat eivät yleisesti ottaen täytä jätevesiasetuksen vaatimuksia. Suuria puutteita on erityisesti (luonnon)olosuhteiden huomioon ottamisessa ja järjestelmän valintaperusteisiin liittyvissä kysymyksissä, kuten puhdistustulosten arvioinnissa. Raportin tulosten perusteella näyttää siltä, että suunnitelman merkitys on epäselvä kiinteistönomistajille, suunnittelijoille ja valvontaviranomaisille. Näyttää myös siltä että ammattitaitoisia 14

16 suunnittelijoita ei sittenkään käytetä, vaan suuri osa kiinteistönomistajista laatii suunnitelmapaperit itse, ja taso on sen mukainen. Kartoituksen tuloksia esitellään keväällä 2008 järjestettävässä suunnittelijaseminaarissa, jossa viranomaiset ja suunnittelijat voivat vaihtaa kokemuksiaan asetuksen toimeenpanosta, tulla tutuiksi toisilleen ja oppia lisää paitsi asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle, myös suunnitelman merkityksestä jätevesijärjestelmän hankkimisen eri vaiheissa Suunnittelijoiden tukeminen Samalla, kun jätevesisuunnitelmien laatua ryhdyttiin kartoittamaan, selvitettiin myös, kuinka paljon suunnitelmien tekijöitä (suunnittelijoita) läntisellä Uudellamaalla toimii. Kävi ilmi, että hankkeeseen osallistuvien 12 kunnan alueella toimii noin 50 jätevesisuunnittelijaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry lähetti elokuussa 2007 kaikille suunnittelijoille kirjeen, jossa kerrottiin jätevesihankkeen toiminnasta, tavoitteista ja aikatauluista. Suunnittelijoita kehotettiin halutessaan kääntymään hankkeen jätevesiasiantuntijan puoleen kaikissa suunnitteluun liittyvissä asioissa joko puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimistolla Lohjalla. Alustavasti kerrottiin myös, että jätevesihanke tulee järjestämään suunnitelmia ja jätevesiasetuksen vaatimuksia koskevan seminaarin vuoden 2007 lopulla tai vuoden 2008 alussa. Tämä ns. suunnittelijaseminaari järjestetään keväällä Hankkeen näkyvyys tiedotusvälineissä Jätevesihanke on tiedottanut toiminnastaan ja tavoitteistaan sekä kohdennetusti vesiosuuskuntia harkitseville ja jätevesijärjestelmien suunnittelijoille, kuin laajemminkin tiedotusvälineiden kautta. Hankkeessa laadittiin vuoden 2007 aikana kaksi tiedotetta. Ensimmäinen tiedote Yhdessä tekemällä haja-asutuksen jätevedet kuntoon poiki useamman jutun alueen paikallislehtiin, sekä kaksi radiohaastattelua (Radio Vega Västnyland ja Ylen läntinen). Toisen tiedotteen innoittamana Jätevesijärjestelmän selvitys oltava tehtynä vuoden loppuun mennessä hankkeesta tehtiin kaksi isompaa juttua Länsi-Uusimaa -lehteen ja Västra Nylandlehteen, sekä lisäksi useampia pienempiä juttuja paikallislehtiin. Hanke laati vuoden 2007 aikana myös neljä artikkelia erilaisiin julkaisuihin. Keväällä laadittiin artikkelit seuraaviin lehtiin: Kirkkonummen sanomat ( Jäteveden käsittely mökillä ), Lohjan saaristo ( Jätevesiasiantuntijan tervehdys ) ja Näsiä ( Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyratkaisut). Kesällä laadittiin vielä Lohjan järvipäivien ohjelmalehtistä varten artikkeli Mökin jätevedet helposti kuntoon. Myös vesiosuuskuntia varten järjestetyissä kyläkohtaisissa info-tilaisuuksissa ja kuntien järjestämissä tilaisuuksissa, joissa hanke oli mukana, oli useasti lehdistöä paikalla. Näin ollen tilaisuuksien sivutuotteena saatiin hankkeelle näkyvyyttä lehdistössä. 2.6 Kustannukset ja maksatushakemus Jätevesihankkeen budjetti vuosille on yhteensä euroa. Rahoitushakemuksen pohjalta hankkeelle myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa euroa eli 44,8 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeeseen osallistuvien kuntien rahoitusosuus on yhtä suuri kuin maakunnan kehittämisraha eli yhteensä euroa (44,8 %). Hanketta rahoittaa myös Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry euron rahoitusosuudella (10,4 % kokonaiskustannuksista). Hankkeen rahoitushakemuksessa vuoden 2007 budjetiksi esitettiin euroa ja vuoden 2008 budjetiksi euroa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry lähetti Uudenmaan liittoon muutoshakemuksen koskien rahoitusta. Hakemuksessa esitettiin, että vuoden