ALUEELLISTEN JÄTEVESIRATKAISUJEN EDISTÄMINEN JA KIINTEISTÖ- KOHTAISTEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLISTEN JÄTEVESIRATKAISUJEN EDISTÄMINEN JA KIINTEISTÖ- KOHTAISTEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 MUISTIO ALUEELLISTEN JÄTEVESIRATKAISUJEN EDISTÄMINEN JA KIINTEISTÖ- KOHTAISTEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN LUVY:n hajajätevesihankkeen ohjausryhmän 2. kokous AIKA: Torstai klo PAIKKA: Ravintola Socis Karjaan seurahuone Nils Grabbenkatu 6, Karjaa PAIKALLA: Hajajätevesihankkeen ohjausryhmän jäsenet Patrik Skult Inkoo/Siuntio Seija Kannelsuo-Mäntynen Karjaa Matti Nieminen Karkkila Paula Mäenpää (Jorma Lehtosen sijasta) Nummi-Pusula Jouni Stordell Pohja/Tammisaari Mari Pihlaja-Kuhna Vihti Hajajätevesiyhteistyöryhmän jäsenet Minna Sulander Timo Hongell Hajajätevesihankkeen edustajat Projektipäällikkö Virpi Sahi Projektisihteeri Minttu Peuraniemi Karkkila Karkkila Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Poissaolevat hajajätevesihankkeen ohjausryhmän jäsenet Marina Heino Hanko Stig Lindström Karjalohja Auli Kokkonen Lohja Pertti Nirkko Sammatti Lasse Rekola Uudenmaan liitto 1) KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI Virpi Sahi avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi nimettiin Virpi Sahi ja sihteeriksi Minttu Peuraniemi. 2) LÄSNAOLIJOIDEN TOTEAMINEN, UUSIEN TOIMIJOIDEN ESITTÄYTYMINEN

2 Todettiin läsnäolijat ja suoritettiin lyhyt esittelykierros. Virpi Sahi toimii hankkeen projektipäällikkönä noin 30 % työajalla Jaana Marttilan siirryttyä toisiin tehtäviin. 3) EDELLISEN KOKUKSEN ASIALISTAN HYVÄKSYMINEN Edellisen ohjausryhmän kokouksen ( ) muistio hyväksyttiin. Työryhmän kokouksen ( ) muistio annettiin ohjausryhmälle tiedoksi. Jatkossa ohjausryhmän kokousmuistion hyväksyminen tehdään sähköpostitse kahden viikon kuluessa kokouksesta. 4) HANKKEEN TOIMINNALLINEN TILANNEKATSAUS Minttu Peuraniemi antoi lyhyen tilannekatsauksen hankkeen toiminnalliseen puoleen. Keskitetyissä ratkaisuissa ollaan vuoden 2007 aikana valittu hankekohteet kuntien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Koko vuoden aikana pidettiin 7 kpl vesiosuuskuntien infotilaisuutta, 2 perustamiskokousta ja osallistuttiin n. 20 vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän kokoukseen. Hankekohteiden lyhyt esittely liitteenä 1. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien laadun kartoitus- raportti saatiin valmiiksi myös vuoden 2007 puolella. Raportti jaettiin kaikille läsnäolijoille. Keskusteltiin raportin kohderyhmästä ja raportin jatkojalostamisesta. Raportti on hankkeen yksi tulos, jota viranomainen voi käyttää työnsä apuna. Raportin liitteenä olevaa listaa voi käyttää muistilistana siitä, mitä suunnitelman asetuksen mukaan tulee sisältää. Raporttia saa jakaa alan toimijoille. Timo Hongell lähettää Mintulle esimerkin rakennusvalvonnassa käytettävästä toimenpideluvan liitteenä olevasta ohjeistuksesta hankkeen käyttöön. Kaksi suunnittelijaa on ottanut yhteyttä hankkeeseen henkilökohtaisen tuen puitteissa. 5) HANKKEEN TALOUDELLINEN TILANNE Virpi Sahi esitteli alustavat tiedot hankkeen menoista vuonna 2007 (katso taulukko). Entinen projektipäällikkö Jaana Marttila valmistelee hankkeen toista maksatushakemusta. Esitettiin, että seuraavat kulut (laitehankinnat haetaan maksatukseen vasta viimeisen hakemuksen yhteydessä) haetaan maksatukseen Uudenmaan liitolta ja että hankkeen työntekijät valtuutetaan laatimaan maksatukseen tarvittavat selvitykset ja tekemään kuluihin pieniä täsmennyksiä tarvittaessa. Esitys hyväksyttiin.

3 6) KUNTIEN OSALLISTUMINEN HANKKEESEEN VUONNA 2008 Kuntien esitettiin osallistuvan hankkeen rahoittamiseen kuluvana vuonna samansuuruisella osuudella kuin edellisenäkin vuonna. Myös kokouksesta poissaolevien kuntien on vahvistettava osallistumisesta kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse mahdollisimman pian. Kunta Osuus, Osallistumisen vahvistus Hanko 1 728,22 Inkoo 1 555, 74 Vahvistettu (Patrik Skult) Karjaa 1 613,68 Vahvistettu (Seija Kannelsuo-Mäntynen) Karjalohja 964,24 Karkkila 2 324,31 Alustavasti vahvistettu (Minna Sulander) Lohja 4 955,94 Nummi-Pusula 1 725,16 Vahvistettu (Paula Mäenpää) Pohja 1 535,08 Pohjan ympäristölautakunta , jonka jälkeen vahvistus osallistumisesta sähköpostitse Mintulle Sammatti 884,28 Siuntio 1 562,56 Vahvistettu (Patrik Skult) Tammisaari 3 496,16 Tammisaaren ympäristölautakunta , jonka jälkeen vahvistus osallistumisesta sähköpostitse Mintulle Vihti 5 655,58 Vahvistettu (Mari Pihlaja-Kuhna) 7) HANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUODELLE 2008 Virpi Sahi esitteli ohjausryhmälle hankkeen työsuunnitelmaluonnoksen. Työsuunnitelma hyväksyttiin esityksen mukaisesti. (liite x). Sovitut päivämäärät. Suunsem, workshop, voksem. 8) SUUNNITTELIJASEMINAARIN JÄRJESTÄMINEN Keskusteltiin kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelijoille kohdennetun seminaarin järjestämisestä. Seminaari on tarkoitus järjestää suomeksi ja ruotsiksi. Valittiin alustaviksi ajankohdiksi vko 11 ja vko 14 torstai tai perjantai. Seminaarin paikaksi valittiin alustavasti Lärkkulla Karjaalla ja Vihdin kunnantalon koulutustilat. Hanke valmistelee seminaarin keskustelussa ilmenneiden asioiden sekä seminaariohjelmaluonnoksen (liite x) pohjalta. 9) HANKKEEN MUUT ASIAT Minttu Peuraniemi kertoi lehdistölle joulukuussa lähetetystä tiedotteesta jätevesijärjestelmän selvitykset oltava tehtyinä vuoden loppuun mennessä. Tiedote poiki pari lehtijuttua, jonka ohjausryhmä näki hyvänä asiana. 10) LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖN TOIMINTASTRATEGIA 2014 Toimintastrategiaa lähdetään luomaan hankkeen työsuunnitelman mukaisesti toukokuisessa työpajassa. Strategian lähtökohtana on, että läntisen Uudenmaan kunnilla on yhteinen linja asetuksen toimeenpanoon nähden. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Hyvinkäältä, jossa vastaavanlainen strategia on aikoinaan tehty. Tärkeiksi aiheiksi strategialle nähtiin ainakin vähäisten jätevesimäärien määrittely, puhdistamoiden puhdistustuloksen selvittäminen ja järjestelmien tarkastusohjelma. Lisää aiheita saa lähettää Mintulle sähköpostitse kevään ajan. 11) MUUT ASIAT

4 Mari Pihlaja-Kuhna kertoi lyhyesti ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmän viimeisimmistä kuulumisista. Todettiin, että kun/jos työryhmän esittämä muutos korvausavustusten tulorajoihin tulee voimaan, siitä tiedotetaan läntisellä Uudellamaalla. Minttu Peuraniemi antoi tiedoksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Mäntsälän kunnan toimeksiannosta laatiman pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu-raportin. Todettiin että vastaavanlaiseen tarkkailuun olisi kiinnostusta läntisellä Uudellamaallakin. 12) SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Seuraava ohjausryhmän kokous pidetään työsuunnitelman mukaan elokuussa pvm? 13) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kokous päätettiin klo Muistion laati Minttu Peuraniemi Asiantuntija, haja-asutuksen jätevedet/projektisihteeri Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

5 Hankekohteet lyhyesti esiteltynä Liite 1 Hanko Runkoviemäri reitille Lappohja-Tvärminne-Täktom-Hanko suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Santala. Sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla. Santalan kartanolla oma puhdistamo, ja alueella myös asutusta. Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 10 km. -Alue 2: Täktom. Sijaitsee Hankoniemen eteläosassa. Runkoviemäri kulkisi Täktomin alueen halki (jos toteutuu). Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 3 km. Inkoo Runkoviemäri Degerbystä Tähtelän kautta Inkooseen suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Degerby. Etäisyyttä Inkoon kirkonkylään n. 10 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä n. 75 kiinteistöä, jotka voitaisiin liittää yhteiseen viemäriin. -Alue 2: Tähtelä. Etäisyyttä Inkoon kirkonkylään n. 5 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä n. 50 asukasta. Karjaa Uusi jätevedenpuhdistamo Åminneforsissa (Pohjan ja Karjaan jätevedet). Suunnitteilla runkolinja Mustioon. -Alue 1: Backgränd. Etäisyyttä kunnan viemäriverkostoon noin 8 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä noin 10 kiinteistöä, jotka voitaisiin liittää viemäriin. -Alue 2: Kaunislahti/Starkom. Alueella joitakin kymmeniä taloja melko hajanaisesti. Etäisyyttä kunnan viemäriverkostoon noin 3-5 km. Karjalohja Siirtoviemäri Karjalohjalta Sammatin kautta Lohjalle suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Puujärvi. Järven alueella kaksi puhdistamoa (Pipola, Heponiemi). Viemäröinti ulottuu nyt Karjalohjan keskustasta Puujärven itäpuolelle. Järven suojeluyhdistys on esittänyt viemäröintiä jopa koko järven ympäri. Järven alueella yhteensä n. 300 kiinteistöä järjestettävässä kansalaiskokouksessa keskustellaan, miten edetään. Karkkila Karkkilan kaupunki aikoo laajentaa viemäriverkostoaan lähitulevaisuudessa. -Alue 1: Järvenpää. Sijaitsee pohjavesialueella ja rajoittuu Karkkilan kaupungille keskeiseen Pyhäjärveen. Lähellä viemäriverkostoa. -Alue 2: Nahkio. Alueella on innokkaita toimijoita, mutta myös erimielisyyttä vesiosuuskunnan toteutuksesta. Kaikki asukkaat pitäisi saada mukaan vesiosuuskuntaan ja viemärin toteutukseen. -Alue 3: Ahmoo. Kaupungin viemäriverkosto saattaa laajentua alueelle, päätöksiä odotellaan. Tarvittaessa alue otetaan jätevesihankkeen kohteeksi vuoden 2008 puolella. Lohja Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on nimetty 21 haja-asutusalueella sijaitsevaa kohdetta, joilla yhteinen jätevesiratkaisu voisi olla kannattavampi kuin kiinteistöjen omat järjestelmät. Tärkeintä olisi saada jätevesiasiat kuntoon pohjavesialueilla (määräaika vuoden 2008 loppuun mennessä). -Alue 1: Munkkaanlehto. Hankkeen pilottikohde, odottaa päätöstä vesihuoltoavustuksesta (Uudenmaan ymp.keskus). Käytännön toteutus on pisimmällä kaikista hankkeen kohteista.

6 -Alue 2: Immula-Pauni. Pilottikohde, jossa vesihuoltokysely tekeillä (osittain tehty, täydennetään). Hyvin innokkaita puuhahenkilöitä, käytännön toteutus on lähtenyt hyvin käyntiin. -Alue 3: Lohjansaari. Pilottikohde, jossa asiat etenevät omalla painollaan. Hanke neuvoo asukkaita tarvittaessa. -Alue 4: Teutari. Yhteistyötahona toimii Kotijärven kyläyhdistys. Hanke ottaa yhteyttä ja katsotaan, miten sitten edetään. -Kahvimaan alue. Pohjavesialueella. Asukkaat kaipaavat tukea ja puolueetonta apua esim. asukaskyselyn tekemiseen. Hanke seuraa tilannetta ja neuvoo tarvittaessa. Lohjan kaupunki postittaa asukaskyselyn. Ei varsinainen hankekohde (muut kohteet siten etusijalla). -Hormajärvi. Tiivistä asutusta ja loma-asutusta aivan viemäriverkoston läheisyydessä. Innokas puuhahenkilö! Hanke seuraa tilannetta ja neuvoo tarvittaessa. Ei varsinainen hankekohde. Nummi-Pusula Kunnan jätevesiverkosto kulkee Pusulasta Nummen kautta Saukkolaan. Kunnassa toimii useita vesiosuuskuntia, jotka toimittavat juomavettä asukkaille. Osa huolehtii myös jätevesien johtamisesta kunnan viemäriin. Vireää vesiosuuskuntatoimintaa! -Alue 1: Ikkala. Pohjavesialueella lähellä Vihtiä ja Karkkilaa. Kunta kaavoittaa ja viemäröi keskeisimmät alueet ja rakentaa runkoviemärin Karkkilaan, aloitus vuonna Muut kuin keskeiset alueet voidaan liittää viemäriin esim. vesiosuuskuntien toimesta. Alueella ei vielä osuuskuntia. Odotellaan suunnitelmien valmistumista ja tiedotetaan asukkaita v Alue 2: Hyönölä. Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 2 km. Alueella 75 kiinteistöä, viereisellä Heijalan alueella lisäksi 9 kiinteistöä. Hyönölässä vedenottamo ja vesiosuuskunta. Tavoitteena on koko alueen liittäminen kunnan viemäriin. Pohja Uusi jätevedenpuhdistamo avattiin kesällä 2007 Åminneforsiin (jätevedet Pohjasta ja Karjaalta). Nyt suunnitteilla runkoviemäri Anskun alueelle. -Alue 1: Ansku. Kunta toteuttaa runkoviemärin, mutta sitä, miten viemäröinti alueen kolmessa kylässä toteutetaan, ei ole vielä päätetty. Tavoitteena on uudistaa vesihuolto vuoteen 2010 mennessä, jolloin nykyisen puhdistamon toimilupa päättyy. Odotellaan suunnitelmien valmistumista. Asukkaille järjestetään tiedotustilaisuus vuoden 2008 alkupuolella. Sammatti Kunta ryhtyy rakentamaan siirtoviemäriä (Haarjärven linja) uuden E18-tien liittymästä kunnan puhdistamolle vuonna Hanketta on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Toteutus on joka tapauksessa varmaa. Linjan läheisyydessä sijaitsee noin 160 kiinteistöä. -Sammatista ei ole valittu hankekohdetta. Haarjärven linjan varrella sijaitseva Iso-Ruokjärvi voisi olla mahdollinen vesiosuuskuntakohde. Järven suojeluyhdistykseen otetaan yhteyttä ja katsotaan, tuleeko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaus koskemaan alueen asukkaita vai ei. Siuntio Suunnitelmissa on johtaa jätevedet tulevaisuudessa Kirkkonummen kautta Espooseen puhdistettaviksi. Kunnan puhdistamo tällä hetkellä Pikkalanlahden rannalla. -Alue 1: Sunnanvik. Kunta on tehnyt vesihuoltosuunnitelman ja asukaskyselyn liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin. Toteutus on mahdollista joko kunnan tai vesiosuuskunnan toimesta. -Alue 2: Raivio. Kunta on tehnyt vesihuoltosuunnitelman alueelle. Vesi tulee kunnasta, mutta viemärin lisääminen samaan kaivantoon on ilmeisesti liian kallista. Etäisyyttä kunnan viemäriin on noin 5 km. Alueella asuinkiinteistöä sekä runsaasti loma-asuntoja. Tammisaari

7 Tammisaaren jätevedenpuhdistamo sijaitsee Skeppsholmenissa. Kunta ei ilmeisesti ole laajentamassa viemäriverkostoa lähivuosina. Tammisaaren eteläpuoleisessa saaristossa on käynnissä suurehko vesiosuuskuntahanke, jonka rakentama verkosto tullaan liittämään Ekenäs vatten:n verkostoon, jolloin senkin alueen jätevedet käsitellään Skeppsholmenissa. Vesiosuuskunta jatkaa kuitenkin toimintaansa veden ja jäteveden toimittajana myös liittämisen jälkeen. -Alue 1: Hulta. Kylä on ollut mukana hankkeen pilottina jo keväästä asti, mutta siellä jatketaan avustamista tarpeen mukaan. Kyseessä 16 kiinteistön kylä, jonne yhteinen puhdistamo mahdollinen (ja edullinen) ratkaisu. Kunnalliseen viemäriin matkaa yli kymmenen kilometriä vaikeaa maastoa. -Alue 2: Finnby. Sijaitsee lähellä Hultaa, josta Finnby:n kylä voi ottaa mallia hankkeessaan. -Alue 3: Västervikin tien varsi. Tienhaaraan asti tulee Ekenäs vatten:n viemäriputki ja vesijohto, jonne Västervikin tietä pitkin mahdollisesti rakennettavat vesihuoltorakenteet voidaan liittää. Rakenteet voisi rakennuttaa esimerkiksi vesiosuuskunta. Vihti Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat kirkonkylässä ja Nummelassa. Kunta ei ilmeisesti ole laajentamassa viemäriverkostoa lähivuosina. -Alue 1: Vihtijärvi. Etäisyyttä Vihdin kunnan viemäriin km, mutta Nurmijärven Röykän viemäriin vain joitakin kilometrejä. Kyläyhdistys tekee kyselyä vesihuollosta ja liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin. Selvitetään mahdollisuus liittyä Röykän viemäriin. -Alue 2: Oinasjoki. Alue sijaitsee Nummelan ja kirkonkylän välissä. Alueella toimii vesiosuuskunta, jolle kunta toimittaa vettä. Kaikki kiinteistöt eivät kuitenkaan ole mukana vesiosuuskunnan toiminnassa. Viemäröintiä ei ole, ja alueelle rakennetaan jatkuvasti lisää taloja. Alueen tilannetta selvitellään, ei ole (ainakaan vielä) varsinainen hankekohde.

8 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF Virpi Sahi ja Minttu Peuraniemi, hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa HAJAJÄTEVESIHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA 2008 Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla Tausta Länsi-Uudenmaan kuntien jätevesityöryhmä aloitti työnsä vuonna Sen tarkoituksena on ollut luoda alueelle yhtenäisiä toimintatapoja ja ohjeita koskien jätevesiä. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke käynnistettiin vuonna 2007 työryhmän työn jatkajaksi. Hankkeessa on mukana 12 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Hanketta rahoittavat kunnat, Uudenmaan liitto ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, joka toimii myös hankkeen koordinaattorina. Vuonna 2004 astui voimaan haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa uudistava ns. hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Asetuksen tavoitteena on vesistöjen rehevöitymisen hillitseminen ja se sisältää uudentyyppisiä velvoitteita kiinteistönomistajille. Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja jäteveden johtamisesta ympäristöön tuli tehdä viimeistään (tai mennessä, mikäli kiinteistössä ei ole vesikäymälää). Asetus säätää tiukat puhdistusvaatimukset jätevesien sisältämälle typelle ja fosforille sekä biologiselle hapenkulutukselle. Uusien jätevesijärjestelmien on täytettävä vaatimukset heti ja olemassa olevien vuoteen 2014 mennessä. Asetuksen mukaisia kiinteistöjä on Suomessa arviolta ja läntisellä Uudellamaallakin useita kymmeniä tuhansia. Suuri osa niiden nykyisistä jätevesijärjestelmistä ei täytä uusia vaatimuksia, vaan niiden tulee järjestää jätevesien käsittely uudestaan. Tavoitteet Hajajätevesihankkeen tavoitteena on 1. kannustaa kuntia ja niiden asukkaita alueellisiin jätevesihuoltoratkaisuihin (vesiosuuskunnat) 2. nostaa alueen kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien laatua vastaamaan hajajätevesiasetuksen vaatimuksia 3. parantaa alueella toimivien järjestelmäsuunnittelijoiden tietotaitoa Osoite: Adress: puh. (019) tel. (019) Kotipaikka: Lohja Hemort: Lojo PL 51 PB 51 faksi (019) fax (019) alv.rek. moms.reg. (Tehtaankatu 26) (Fabriksgatan 26) Y-tunnus: FO-nummer: LOHJA LOJO

9 TYÖSUUNNITELMA Toimenpiteet Vuoden 2007 kuluessa hankkeessa tehtiin seuraavaa: järjestäytyminen: toimintamallin ja aikataulujen rakentaminen, projektityöntekijän koulutus, kirjoitettiin toimintamallit (ohjeistukset) vesiosuuskunnan perustamiselle ja kiinteistökohtaisten suunnitelmien laatimiselle toteutettiin Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi-Uudellamaalla pidettiin 7 kpl vesiosuuskuntien infotilaisuutta ja 2 perustamiskokousta, n. 20 kpl vesiosuuskuntia valmistavien työryhmien kokouksia kannustettiin suunnittelijoita ottamaan yhteyttä; yhteydenottoja tuli 2 kpl annettiin kiinteistönomistajille henkilökohtaista puhelinneuvontaa laadittiin esitteet jätevesiasetus lyhyesti (suomeksi ja ruotsiksi) sekä tiedotteet lehdistölle ja suunnittelijoille projektin alkamisesta ja jätevesiselvityksen määräajan päättymisestä laadittiin hankkeen ensimmäinen väliraportti ja maksatushakemus pidettiin 1 ohjausryhmän kokous ja 4 työryhmän kokousta Vuonna 2008 on tarkoitus tehdä seuraavia toimenpiteitä: järjestetään suunnittelijaseminaari (mahdollisesti kaksi, suomeksi ja ruotsiksi). Seminaari on suunnattu erityisesti jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja rakennustarkastajille. Tavoitteena on puida hajajätevesiasetuksen velvoitteita suunnittelijan, urakoitsijan ja rakennusvalvonnan näkökulmasta sekä tarjota suunnittelijoille mahdollisuus konsultoida hankkeen asiantuntijaa. järjestetään vesiosuuskuntaseminaari (mahdollisesti kaksi, suomeksi ja ruotsiksi). Seminaari on suunnattu vesiosuuskuntaa tai muuta yhteistä vesihuoltoratkaisua harkitseville, erityisesti hankkeen kohteille. Tavoitteena on tiedottaa yhteisistä ratkaisuista ja luoda puuhaihmisille mahdollisuus tavata toisiaan ja alan vaikuttajia. Osallistutaan kunnissa järjestettäviin vesiosuuskuntien perustamiskokouksiin ja vesiosuuskuntia koskeviin infotilaisuuksiin sekä laaditaan vesiosuuskuntaesite. Tarvittaessa hanke järjestetään itse infotilaisuuksia. hyödynnetään selvitystä Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi- Uudellamaalla ; seurantaraportti ei ole vielä ajankohtainen. perustetaan hankkeen verkkosivut, jonne hankkeen tuottama materiaali kootaan kohderyhmän käytettäväksi. Verkkosivujen markkinoinnissa haetaan yhteistyötä sivuston kanssa. annetaan henkilökohtaista puhelinneuvontaa (pääsääntöisesti ke klo ) sekä tarjotaan asiantuntemusta sivuston kehittämiseen ja ympäristöministeriön jätevesityöryhmälle järjestetään ohjausryhmän ja työryhmän kokouksia sekä laaditaan asianmukaiset raportit rahoittajalle kootaan jatkohanketta (vuodesta 2009 eteenpäin) koskevien ajatusten kerääminen mm. järjestämällä työpaja Länsi-Uudenmaan hajajätevesistrategia (5)

10 TYÖSUUNNITELMA laaditaan ja levitetään tiedotteita (suunnitelmien laadun kartoituksen tulokset, vesiosuuskuntien perustaminen vauhdittuu, hankkeen tulokset ja jatko) Vuonna 2008 hankkeen alustava aikataulu on seuraava: Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Elo-syyskuu* Loka-joulukuu Hankkeen suunnittelu ja seuranta Projektipäällikön perehdytys ja työnjako Työsuunnitelman 2008 kirjoitus Maksatus-hakemus 2/2007 (J. Marttila) Jatkohanketta (2009 ) koskevien ajatusten kokoaminen Maksatushakemus 1/2008 Maksatushakemus 2/2008 valmistelu Loppuraportin kirjoitusta Kokoukset: ohjausryhmä työryhmä= kuntakokous Ohjausryhmä Karjaalla klo 9-13 Työryhmä (maalis) Työryhmä Karjaalla (toukokuu) Ohjausryhmä Karjaalla (elokuu) Työryhmä Karjaalla (syyskuu) Ohjausryhmä Lohjalla (joulukuu) Työryhmä (haluttaessa) Seminaarien, koulutuksien yms. järjestäminen Suunnittelijaseminaari, maaliskuu (suomeksi Vihdissä, ruotsiksi Karjaalla) Työpaja Länsi- Uudenmaan jätevesistrategia 2014, toukokuu Mahdollisesti yleisinfoja, tarpeen mukaan esim. kuntakohtaisesti Vesiosuuskuntaseminaari (suomeksi, ruotsiksi) Päätöstilaisuus Osallistuminen muiden järjestämiin tilaisuuksiin Vesiosuuskuntayhteistyöstä sopiminen VOK-infot 5 kpl VOK perustamiskokoukset 2 kpl VOK työryhmien kokouksia 10 kpl VOK-infot 8 kpl VOK:n perustamiskokoukset 2 kpl VOK-työryhmien kokouksia 10 kpl VOK-infot 4 kpl VOK:n perustamiskokoukset 2 kpl VOK-työryhmien kokouksia 10 kpl VOK-infot 4 kpl VOK:n perustamiskokoukset 2 kpl VOK-työryhmien kokouksia 10 kpl Selvitys- ja kartoitustyö Suunnitelmien laadun kartoitus 2007 raportin hyödyntäminen Tiedotustyö Vesiosuuskuntaesitteen laadinta Verkkosivujen suunnittelu ja laatiminen Verkkosivut julkaistaan domainin alla Tiedote (maaliskuu): Kiinteistökohtaisten suunnitelmien laatu heikko Tiedote (elokuu): Vesiosuuskuntien perustaminen vauhdittuu, case Hanko/Karkkila Tiedote (jouluk.): Hankkeen tulokset ja jatko Hankkeen tulokset verkkosivuille Henkilökohtainen neuvonta sekä asiantuntijatyö Puhelin-neuvontaa Osallistuminen - kehitystyöhön Ympäristöministeriön työryhmän kokousvalmistelut (noin 1 krt/kk) * Heinäkuussa toimintaa ei ole lomien vuoksi Tapahtuma/kokous/koulutus Muu toimenpide Organisaatio ja työnjako 3(5)

11 TYÖSUUNNITELMA Projektiorganisaatioon kuuluvat ohjausryhmä, työryhmä, projektipäällikkö ja projektityöntekijä (asiantuntija). Uudenmaan liitossa hankkeen valvojana toimii ympäristösuunnittelija Lasse Rekola. Ohjausryhmässä ovat edustettuna 12 hankkeeseen osallistuvaa kuntaa sekä Uudenmaan liitto. Ohjausryhmän tehtävänä on hankkeen sisällön ja talouden seuranta ja suuntaaminen rahoittajanäkökulmasta. Työryhmän postituslistalle kuuluu yhteensä 44 henkilöä kohdealueen kunnista. Työryhmän kokouksiin heitä osallistuu kerralla tavallisesti noin 10 henkilöä. Työryhmän tehtävänä on kuntien asiantuntemuksen tuominen hankkeeseen (mm. kuntien tekninen toimi kuten rakennusvalvonta sekä kuntien ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto) hankkeen asiasisällön seuranta ja toiminnan ideointi verkoston muodostaminen eli kokemusten, tiedon ja ideoiden vaihto jätevesiasioissa Projektipäällikkö, MMM Virpi Sahi (noin 3 henkilötyökuukautta vuonna 2008) hankkeen johtaminen rahoittajan, ohjausryhmän ja LUVY ry:n toiminnanjohtajan kanssa sovitulla tavalla projektityöntekijän työn tukeminen ja ohjaus hankkeen talous- ja muiden raporttien laatiminen rahoittajalle ohjausryhmätyöskentely, työryhmätyöskentely tarpeen mukaan hankkeen toteutukseen osallistuminen projektityöntekijän kanssa sovittavalla tavalla Projektisihteeri ja jätevesiasiantuntija, AMK Minttu Peuraniemi (12 henkilötyökuukautta vuonna 2008) hankkeen toteuttaminen projektipäällikön ja ohjausryhmän kanssa sovittavalla tavalla jätevesiasiantuntijana toimiminen ja yhteydenpito hankkeen kohderyhmään hankkeen tilaisuuksien, koulutuksien, seminaarien yms. järjestäminen esitteiden, tiedotteiden yms. materiaalien laadinta rahoittajan vaatimien talous- ja muiden raporttien laadintaan osallistuminen projektipäällikön kanssa sovittavalla tavalla ohjausryhmä- ja työryhmätyöskentely Projektityöntekijä, AMK Harri Mulari verkkosivujen toteuttaminen projektipäällikön kanssa sovittavalla tavalla toimistotöihin osallistuminen projektisihteerin kanssa sovittavalla tavalla 4(5)

12 TYÖSUUNNITELMA Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille on Vuonna 2007 hankkeen kulut olivat ja vuonna 2008 käytettävissä on Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto ( ), kunnat ( ) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ( ). Oheisessa taulukossa on esitetty hankkeen kokonaisbudjetti (1. sarake), vuoden 2007 toteutuneet kulut hankkeen 1. ja 2. maksatushakemuksen jälkeen (2. sarake) sekä vuodelle 2008 käytettäväksi jäävä summa (3.sarake) budjetti, 2007 toteuma, * 2008 käytettävissä, ** Palkkakulut ja henkilöstösivukulut Matkakulut Ostopalvelut (asiantuntijapalvelut) Kone- ja laitehankinnat Toimisto- ja vuokrakustannukset Luontoissuoritukset Muut menot Kustannukset yhteensä ~ *** ~ *** * alustavat luvut 2. maksatushakemusesityksen mukaan; vuoden 2007 alkuperäiseen budjettiin ( ) on haettu muutos ( ) ** vuoden 2008 budjettiin esitetään momenttisiirtoa (ylimääräisiä matkakuluja esitetään käytettäviksi muihin menoihin ja palkkakustannuksiin) *** summat on pyöristetty 5(5)

13 SEMINAARIKUTSU x LUONNOS Arvoisa vesihuoltoalan asiantuntija! Tervetuloa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelijaseminaariin x klo 9-13 Karjaan Lärkkullaan (Lärkkullantie 22, Karjaa)/ Vihdin kunnantalolle (Asematie 30, Nummela). Päivän ohjelma koostuu 30 minuutin mittaisista teemoista puheenvuoroineen ja keskusteluineen. Tarkempi ohjelma on liitteenä. Seminaari on maksuton ja siihen sisältyy kahvitarjoilu. Osallistujat voivat halutessaan jättää oman jätevesijärjestelmäsuunnitelmansa jätevesiasiantuntijalle. Asiantuntija arvioi veloituksetta ja luottamuksellisesti, miten suunnitelma vastaa hajajätevesiasetuksen vaatimuksia ja antaa kehittämisehdotuksia. Palautteen voi saada sopimuksen mukaan puhelimitse tai erikseen sovittavan tapaamisen yhteydessä. Seminaari järjestetään osana haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn kehittämishanketta, jota rahoittavat Länsi-Uudenmaan kunnat sekä Uudenmaan liitto. Ilmoittautuminen viimeistään x Minttu Peuraniemelle sähköpostitse tai puhelimitse. TERVETULOA! Terveisin, Virpi Sahi projektipäällikkö Minttu Peuraniemi Asiantuntija JAKELU: Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelijat Länsi-Uudellamaalla, Länsi-Uudenmaan kuntien rakennusvalvontaviranomaiset, hankkeen työryhmä, hankkeen ohjausryhmä, lehdistö Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och Miljö rf Osoite: Adress: puh. (019) tel. (019) Kotipaikka: Lohja Hemort: Lojo PL 51 PB 51 faksi (019) fax (019) alv.rek. moms.reg. (Tehtaankatu 26) (Fabriksgatan 26) Y-tunnus: FO-nummer: LOHJA LOJO

14 SEMINAARI Aika: x klo 9 13/ x klo 9-13 Paikka: Lärkkulla / Vihdin kunnantalo Lärkkullantie 22, Karjaa / Asematie 30, Nummela / / OHJELMA Aamukahvitarjoilua Päivän avaus projektipäällikkö Virpi Sahi, LUVY ry Hajajätevesiasetus rakennusvalvojan uusi riesa? Rakennustarkastajien liitto ry Suunnittelijan seitsemän sudenkuoppaa Suunnittelijan puheenvuoro Urakoitsijan unelma vai painajainen - suunnitelmaa toteuttamaan Urakoitsijan puheenvuoro Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus selvityksen tulokset ja mallisuunnitelma Jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi, LUVY ry Kahvitauko, kevyttä purtavaa tarjolla, maksuton Jätevesisuunnitelmat ja kuluttajansuoja (vai kuluttajan oikeudet?) Kuluttajaneuvonnan puheenvuoro Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon uudet virtaukset Ympäristöministeriön työryhmän puheenvuoro Keskustelu ja seminaarin yhteenveto Seminaarin päätös Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och Miljö rf Osoite: Adress: puh. (019) tel. (019) Kotipaikka: Lohja Hemort: Lojo PL 51 PB 51 faksi (019) fax (019) alv.rek. moms.reg. (Tehtaankatu 26) (Fabriksgatan 26) etun.sukun@vesiensuojelu.fi förn.eftern@vesiensuojelu.fi Y-tunnus: FO-nummer: LOHJA LOJO

15 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007 Panospuhdistamon ilmastuslietteen laskeutuskoe ja ph-mittaus.

16 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki lokakuussa 2007 Mäntsälän kunnan ympäristötoimen tilauksesta kertaluonteisen valvontatarkkailun 7 pienpuhdistamolle. Puhdistamot sijaitsevat Mäntsälän kunnassa haja-asutusalueella normaalissa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä. Valvontatutkimukseen osallistuvat kiinteistöt oli valittu kunnan toimesta. Kunnan ympäristötarkastaja ilmoitti kiinteistönomistajille tutkimuksesta päivää ennen tutkimuksen aloittamista. Valvontatarkkailu jakautui kahdelle päivälle siten, että ensimmäisenä päivänä Mäntsälän ympäristötarkastaja ja vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntija kiersivät läpi kaikki tarkkailuun valitut kohteet ja haastattelivat paikalla olevia kiinteistönomistajia. Samalla tehtiin aistinvarainen arvio puhdistamoiden toiminnasta sekä asennettiin mahdollisuuksien mukaan kokoomanäytteenkeruuastiat. Toisena päivänä ympäristöasiantuntija teki näytteenottotyön. Näytteet kerättiin vain puhdistamolta lähtevästä, puhdistetusta jätevedestä. Näytteet analysoitiin Helsingin kaupungin ympäristölaboratoriossa. Tarkkailuun osallistuvista kiinteistöistä kaikilla oli käytössä ns. pakettipuhdistamo, joista neljällä oli panospuhdistamo ja kolmella biologinen suodin. Näytteet saatiin kerättyä ainoastaan kolmelta kiinteistöltä. Seuraavassa tulokset on raportoitu kiinteistökohtaisesti. Kiinteistöt ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä ja niiden tunnuksena on käytetty osoitetietoa. Puhdistamoiden toimintaa, joilta ei saatu kerättyä näytettä, on arvioitu aistinvaraisten havaintojen mukaan. Seuraavassa on esitetty tulokset ja havainnot puhdistamokohtaisesti sekä laskelma tai arvio asetuksen 542/2003 vaatimusten täyttymisestä. Jätevesivirtaamana käytettiin kaikilla puhdistamoilla vedenkulutusarviota 110 l / asukas / vuorokausi, jolla puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuudet ovat BOD 7 -ATU:n osalta 455 mg/l, fosforin osalta 20 mg/l ja typen osalta 127 mg/l. Kiinteistö 1. panospuhdistamo Uponor 7 Uudessa kiinteistössä asuu nelihenkinen perhe. Talon isäntä oli paikalla opastamassa ensimmäisellä käynnillä. Puhdistamolla oli ilmastusvaihe menossa. Ilmastusliete laskeutui mittalasissa hyvin, mutta se oli tavallista vaaleampaa. Selkeytyskirkaste oli hieman sameaa. Puhdistamo näytti kuitenkin toimivan kohtalaisen hyvin. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näytteenkeruuämpäri saatiin asennettua avo-ojaan laskevan purkuputken suulle. Kiinteistönomistaja lupasi ottaa ämpärin suojaan viileään paikkaan panospuhdistamon tyhjennysvaiheen jälkeen. Tyhjennys tapahtui illalla Ämpäriin kertyneen kokoomanäytteen pullotus tehtiin aamulla Analyysitulokset ovat liitteessä 1. Puhdistetun jäteveden alkaliteetti ja ph-arvot olivat hyvällä tasolla. Kiintoainepitoisuus oli hieman kohollaan. Puhdistamon puhdistustulos täytti asetuksen 542/2003 vaatimukset kaikkien parametrien osalta (taulukko 1). Taulukko 1. Kiinteistön 1 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU Fosfori 20 2, Typpi ,

17 Kiinteistö 2. panospuhdistamo Wehoputs 5 Uudessa omakotitalossa ei ollut asukkaita kotona. Puhdistamolla oli ilmastusvaihe menossa. Prosessialtaassa oli melko paljon pintavaahtoa, mikä saattoi johtua tehokkaasta nitrifikaatiosta, jolloin alkaliteetti saattaa kulua loppuun ja ph voi romahtaa äkillisesti. Prosessin ph oli kenttämittarilla mitattuna 5,8, mikä on kohtalaisen pieni arvo ja viittaa alkaliteetin loppumiseen tai vähenemiseen. Ilmastusliete ei ollut terveen näköistä, vaan laihaa ja tummanharmaata. Liete laskeutui mittalasissa kohtalaisen hyvin, mutta kirkaste oli erittäin tummaa. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näytteenkeruuämpäri saatiin asennettua avo-ojaan laskevan purkuputken suulle. Puhdistamolta ei ollut tapahtunut ulospumppausta vuorokauden aikana tai ämpäri asennettiin väärän putken suulle ja kokoomanäytettä ei saatu. Em. havaintojen mukaan voidaan kuitenkin suurella varmuudella sanoa, ettei puhdistamon puhdistustulos täyttänyt asetuksen 542/2003 vaatimuksia. Purkuoja oli liettynyt. Puhdistamon purkuputki tulisi viedä kauemmaksi puhdistamosta. Kiinteistö 3. panospuhdistamo Labko Biokem 6 Uudehkon omakotitalon rouva oli kotona ja kertoi miehensä hoitavan perheen jätevedenkäsittelyyn liittyvät asiat itsenäisesti. Talon isäntä ei ollut kotona ja taustatietoja puhdistamosta ei saatu. Puhdistamolla oli ilmastusvaihe meneillään. Ilmastusliete oli tavanomaista vaaleampaa, mutta sen rakenne oli hyvä ja se laskeutui mittalasissa hyvin. Kirkaste oli lähes kirkas ja puhdistamo näytti toimivan hyvin. Puhdistamolla oli näytteenottokaivo, mutta halkaisijaltaan niin pieni, että sinne ei voinut asentaa näytteenkeruuämpäriä. Näyte päätettiin ottaa seuraavana päivänä suoraan näytteenottokaivosta. Sitä voidaan kuitenkin pitää kokoomanäytteenä. Näytettä saatiin otettua näytteenottovarteen kiinnitetyn astian avulla yhden kerran (vajaa 1 litra), jonka jälkeen matalan kaivon pohjalle laskeutunut aines pöllähti ja seuraava osanäyte ei olisi ollut edustava. Pienestä näytemäärästä saatiin tehtyä kuitenkin kaikki analyysit. Tulokset ovat liitteessä 1. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli erittäin hyvä ja se täytti asetuksen 542/2003 vaatimukset kaikkien parametrien osalta (taulukko 2). Puhdistetun jäteveden alkaliteetti ja ph olivat kuitenkin laskeneet tehokkaan nitrifikaation takia melko pieniksi. Rajana hyvälle alkaliteetille voidaan pitää 0,5 mmol/l, jota pienemmillä arvoilla ollaan vaaravyöhykkeellä ja ph voi romahdusmaisesti laskea. Tällöin koko puhdistusprosessin toiminta heikkenee oleellisesti. Puhdistamon bakteerikanta voi tosin sopeutua hyvinkin pieneen ph-tasoon (jopa 5). Alkaliteetin palauttamiseksi prosessialtaaseen suositellaan lisättäväksi kalkkia. Sopiva annostus on suuruusluokkaa pari desilitraa viikossa. 3

18 Taulukko 2. Kiinteistön 3 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU Fosfori 20 0, Typpi , Kuva 1. Kiinteistö 3 (Labko Biokem 6 panospuhdistamo) ja mittalasissa tehty laskeutuskoe. 4

19 Kiinteistö 4. biosuodin Green Pack Sako Plus 2 Uuden omakotitalon omistaja oli mukana puhdistamolla ja kertoi hankaluuksista jätevedenkäsittelyjärjestelmän suunnittelussa ja puhdistamon asennuksessa. Biologiseksi suotimeksi tarkoitettu puhdistamo oli asennettu väärin. Biosuodinosa oli kokonaan pois käytöstä ja paketti toimi ainoastaan saostuskaivona. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Puhdistamolta otettiin kertanäyte purkuputken päästä ensimmäisellä käynnillä Puhdistamolta lähtevä vesi oli sameaa ja silmämääräisesti voitiin todeta, ettei puhdistamo toiminut riittävän hyvin. Analyysituloksissa sekä ravinne- että orgaanisen aineen pitoisuudet (BOD) olivat suuria. Puhdistamon puhdistustulos ei täyttänyt asetuksen 542/2003 vaatimuksia (taulukko 3). Kaikki analyysitulokset ovat liitteessä 1. Taulukko 3. Kiinteistön 4 jätevedenkäsittelytulos sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset. Tuleva (mg/l) Lähtevä (mg/l) Teho (%) Asetuksen vaatimus (%) BOD 7-ATU Fosfori Typpi Kiinteistö 5. biosuodin Green Pack Sako Plus 2 Omakotitalon omistajat olivat kotona ja esittelivät puhdistamonsa toimintaa. Puhdistamo näytti toimivan teknisesti hyvin. Kysymyksiä herätti kuitenkin biosuotimen kautta tapahtunut jatkuva veden kierrätys, joka vaikutti melko voimakkaalta ja saattoi estää hyvän bakteeribiomassan muodostumista suodatinkappeleiden pinnalle tai jopa huuhtoa sitä. Kierrätyksen jaksotus ja pienempi veden paine voisi olla parempi ratkaisu. Toinen tarkastelussa huomioitu asia oli se, että puhdistettu jätevesi ei poistunut viimeisen suodinkaivon kautta. Puhdistamolta poistuvan veden reitti jäi selvittämättä, vaikka piirustuksia tutkittiin omistajien kanssa paikan päällä. Puhdistamon omistaja oli tehnyt havainnon, että puhdistamo täyttyy lietteen tyhjennyksen jälkeen erittäin hitaasti. Sovittiin, että epäselvät asiat tulee selvittää laitevalmistajan ja laitteen asentajan kanssa. Puhdistamolta ei saatu näytettä, koska lähtevä vesi johdettiin suoraan maahanimeytykseen ja näytteenottokaivoa ei ollut. Aistinvaraisten havaintojen perusteella puhdistamo toimi kuitenkin ilmeisen hyvin. Puhdistamolla ei ollut hajua ja lietteen tyhjennyksistä oli huolehdittu. Kemikaalin kulutus jäi epäselväksi. Puhdistamon jälkeinen maahanimeytys lienee hyvä ratkaisu, koska lähistöllä ei ole muita kiinteistöjä ja oma talousvesikaivo sijaitsee tontin toisella puolella kaukana imeytysputkesta. Lisäksi jätevesikuormitus on melko pieni, koska kiinteistössä asuu vain kaksi aikuista ihmistä. 5

20 Kuva 2. Kiinteistö 5 (Green Pack Sako Plus 2). Keskellä on puhdistamon biosuodinosa. Kiinteistö 6. biosuodin Green Pack Sako Plus 2 Kiinteistöllä oli asukkaita kotona. Perheen rouva kertoi, että hänen miehensä hoitaa itsenäisesti puhdistamoasiat, eikä hän itse pysty kertomaan puhdistamon käyttöön liittyvistä asioista. Mies ei ollut kotona ja taustatietoja ei saatu. Puhdistamotarkastelussa huomattiin, ettei biosuodinosa ollut käytössä ja paketti toimi ainoastaan saostuskaivona. Näytti siltä, ettei suodinosa ole ollut käytössä missään vaiheessa, koska sen muovikappaleet olivat aivan puhtaita. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa ja kokoomanäytteenotto purkuputken päästä ei tullut kysymykseen. Kertanäytettä ei saatu, koska virtaamaa ei ollut lainkaan. Tämä ihmetytti, koska kiinteistöllä oltiin kotona ja talossa asuu 13 henkinen perhe. Aistinvaraisen arvion mukaan voitiin kuitenkin varmuudella todeta, ettei puhdistamo toiminut kuten pitää ja sen puhdistustulos ei todennäköisesti täytä asetuksen 542/2003 vaatimuksia. Purkuoja oli liettynyt. Kemikaalin syöttö oli mitä ilmeisimmin pois käytöstä. Kiinteistö 7. panospuhdistamo Wehoputs 5 Uudessa omakotitalossa ei ollut asukkaita kotona. Puhdistamolla oli ilmastusvaihe menossa. Prosessialtaassa oli melko paljon pintavaahtoa, mikä saattoi johtua tehokkaasta nitrifikaatiosta, pienestä alkaliteetista ja edelleen sen aiheuttamasta ph:n romahtamisesta. Prosessin ph-arvo oli kenttämittarilla mitattuna 5,1, mikä antoi tähän vahvistuksen. Ilmastusliete oli laihahkoa ja harmahtavaa. Se laskeutui mittalasissa hyvin, mutta kirkaste jäi sameaksi. Puhdistamolla ei ollut näytteenottokaivoa. Näytteenkeruuämpäri saatiin asennettua avo-ojaan laskevan purkuputken suulle. Puhdistamolta ei tapahtunut ulospumppausta vuorokauden aikana ja 6

21 kokoomanäytettä ei saatu. Em. havaintojen perusteella voidaan arvioida, että puhdistamon toiminta asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti on epätodennäköistä. Kuva 3. Kiinteistö 7 (Wehoputs 5 panospuhdistamo). Vasemmalla lietepussi ylijäämälietteelle, keskellä ohjausyksikkö ja oikealla näkyy prosessiallas. Yhteenveto Tarkkailtavista 7 pienpuhdistamosta saatiin otettua näyte ainoastaan kolmesta kohteesta. Kaksi näistä täytti asetuksen 542/2003 vaatimukset. Yhden puhdistustulos oli huono. Neljästä puhdistamosta ei saatu kerättyä näytettä lainkaan. Näistä kaksi toimi paikanpäällä tehdyn arvion mukaan huonosti ja kahden toimintaa ei voitu varmuudella arvioida. Tarkkailtavissa kohteissa havaittiin puutteita usealla osa-alueella: 1) jätevesijärjestelmän suunnittelu ja asennus, 2) laitevalmistajan ohjeet puhdistamonhoitoon ja 3) kiinteistön omistajan tekemä puhdistamonhoitotyö. Varsinkin tekniset ns. pakettipuhdistamot (tässä tarkkailussa kaikki olivat näitä) vaativat hoitajaltaan perehtyneisyyttä ja kiinnostusta asiaan. Taulukkoon 4 on laadittu yhteenveto kaikkien tarkkailussa olleiden puhdistamoiden toiminnasta analyysitulosten ja paikan päällä tehtyjen havaintojen perusteella. Puhdistamon toiminnasta ja käytöstä saatiin yksityiskohtaisempaa tietoa, jos puhdistamon hoidosta vastaava oli paikan päällä. 7

22 Taulukko 4. Yhteenveto tarkkailtavien puhdistamojen toiminnasta. Puhdistamojen numerointi on sama kuin aiemmin raportin tekstissä. 1 panospuhdistamo 2 panospuhdistamo 3 panospuhdistamo omistaja paikalla/ lisätietoja näyte puhdistamotyyppi puhdistustulos suunnittelu/ asennus yleisarvio / muuta huomioitua kyllä kyllä hyvä kunnossa Puhdistamo toimi asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Ei näytteenottokaivoa ei ei huono? Puhdistamo näytti toimivan teknisesti hyvin. Laskeutuskoe osoitti, ettei prosessi ole kunnossa, eikä puhdistamo todennäköisesti toimi asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Jäteveden purku tulisi viedä kauemmaksi. Ei näytteenottokaivoa. ei kyllä erittäin hyvä kunnossa Puhdistamo toimi asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Näytteenottokaivo liian pieni. 4 biosuodin kyllä kyllä huono virheitä Puhdistamo ei toiminut asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Puhdistamon asennus oli tehty väärin. Ei näytteenottokaivoa. 5 biosuodin kyllä ei?? Ei näytteenottomahdollisuutta. Epäselvyyksiä asennuksessa ja tekniikassa. 6 biosuodin ei ei huono virheitä Puhdistamon asennus oli tehty väärin. Paikan päällä tehtyjen havaintojen perusteella voitiin sanoa, ettei puhdistamo toiminut asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Ei näytteenottokaivoa. 7 panospuhdistamo ei ei? kunnossa Puhdistamo näytti toimivan teknisesti hyvin. Laskeutuskoe osoitti, ettei prosessi ollut täysin kunnossa. Tarkkailijan aistinvaraisen arvion mukaan asetuksen 542/2003 vaatimusten täyttyminen oli epätodennäköistä. Ei näytteenottokaivoa. Sekä panospuhdistamoissa että biosuotimissa on laitteen teknisen kunnossapidon lisäksi kolme tärkeää biologis-kemiallista seikkaa, joista tulee huolehtia: 1) ylijäämälietteen tyhjennys tulee tehdä riittävän usein, yleensä kaksi kertaa vuodessa. Vanha ja liian suuri lietemäärä huonontaa puhdistustulosta oleellisesti, 2) fosforinsaostuskemikaalin syöttömäärä on oltava oikein mitoitettu. Suurin ongelma lienee, ettei kemikaalia mene riittävästi tai ollenkaan prosessin. Tällöin hyvä fosforinpoisto ei onnistu ja 3) alkaliteetin ja ph:n ylläpito prosessissa. Jos puhdistamo toimii hyvin ja prosessissa riittää bakteereille ravintoa ja happea, nitrifikaatio (ammoniumtypen hapettuminen nitraatiksi) toimii yleensä tehokkaasti. Tämä on hyvä asia, mutta kuluttaa alkaliteettia, joka pudottuaan liian pieneksi romahduttaa prosessin ph:n ja myös muu puhdistustulos heikkenee. 8

23 Alkaliteettia voidaan helposti pitää yllä kalkin syötöllä. Monesti kahvikupillinen prosessiin viikossa riittää. Tähän tulisi kiinnittää selvästi nykyistä enemmän huomiota myös laitevalmistajan taholta. Puhdistamon toiminnan tarkkailun kannalta yksi oleellisimmista puutteista oli hyvän ja edustavan näytteenkeräämisen mahdollisuus, ts. puhdistamoilla ei ollut näytteenottokaivoja. Tässä tarkkailussa ainoastaan yhdessä puhdistamossa oli näytteenottokaivo ja sekin oli halkaisijaltaan liian pieni ja pesäsyvyydeltään matala. Pienpuhdistamotarkkailuissa näytteet joudutaankin lähes poikkeuksetta keräämään purkuputken suulta. Jos näyte otetaan kokoomanäytteenä, mikä on näytteen edustavuuden kannalta suositeltavaa, keruuastia kiinnitetään purkuputken suulle ja jätetään paikalle vuorokaudeksi tai esim. 12 tunniksi. Tällöin vaarana on näytteen roskaantuminen tai kaatuminen, pakkanen, ilkivalta jne.. Kertanäyte taas ei ole niin edustava. Hyvä vaihtoehto on usean kertanäytteen otto päivän aikana, mutta se vie tarkkailijalta koko päivän ja on työlästä, varsinkin jos tarkkailtavat puhdistamot ovat kaukana toisistaan. Tällöin näytteeseen ei saada myöskään mukaan puhdistamon toimintaa virka-ajan ulkopuolella. Hyvä näytteenottokaivo on halkaisijaltaan riittävän suuri, vähintään 40 cm, ja sellainen, johon näytteenkeruuastia saadaan asetettua tukevasti kiinni (mahdollisesti kiilattua kaivoon tulevan putkenpätkän alle). Näin menetellen hyvä kokoomanäyte saadaan kerättyä vaivattomasti näytteenottokaivon suojassa koko vuorokaudelta. Helsingissä Jari Männynsalo ympäristöasiantuntija LIITE 1 Testausseloste, analyysitulokset JAKELU Mäntsälän kunta, ympäristötoimi TIEDOKSI Uudenmaan ympäristökeskus 9

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Mäntsälässä syksyllä 2007 Panospuhdistamon ilmastuslietteen laskeutuskoe ja ph-mittaus. Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki lokakuussa

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Hankkeen alustavat kohdealueet vesiosuuskuntien perustamiseksi tammikuu 2008

Hankkeen alustavat kohdealueet vesiosuuskuntien perustamiseksi tammikuu 2008 Hankkeen alustavat kohdealueet vesiosuuskuntien perustamiseksi tammikuu 2008 Hankekohteet on valittu ns. kuntakokouksessa yhdessä kunkin kunnan edustajien kanssa. Samalla keskusteltiin kunnan vesihuollon

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XVI KOKOUS. Lohjan kaupungintalo Monkola, Karstuntie 4, Lohja

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XVI KOKOUS. Lohjan kaupungintalo Monkola, Karstuntie 4, Lohja MUISTIO 15.11.2007 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XVI KOKOUS AIKA torstai 15.11.2007 klo 12.00-15.20 PAIKKA Lohjan kaupungintalo Monkola, Karstuntie 4, Lohja PAIKALLA Patrik Skult Inkoo/Siuntio

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS. Mari Pihlaja-Kuhna Kati Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS. Mari Pihlaja-Kuhna Kati Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry MUISTIO 13.9.2007 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS AIKA torstai 13.9.2007 klo 13.40-15.20 PAIKKA Karjaan seurahuone, Nils Grabben katu 6, Karjaa PAIKALLA Marina Heino Seija Kannelsuo-Mäntynen

Lisätiedot

Työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010. Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö

Työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010. Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö TYÖSUUNNITELMA hyväksytty Ory 5.10.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Hankkeen III väliraportti ajalta 1.1. 31.7.2008

Hankkeen III väliraportti ajalta 1.1. 31.7.2008 Koonnut Virpi Sahi, hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 17.9.2008 Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla 2007 2008

Lisätiedot

LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS

LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS MUISTIO 1 (6) LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2009 klo 9.15 12.15 Paikka: Yrkeshögskolan Novia, Raasepori Läsnä: Patrik Skult Inkoo, Siuntio Ory Seija Kannelsuo-Mantynen

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Vantaalla kesällä 2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki kesällä 2008 Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen tilauksesta selvityksen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 1

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 1 MUISTIO 1(6) 6.10.2009 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 1 Aika: Maanantaina 5.10.2009 klo 10.00-12.00 Paikka: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kahvihuone Tehtaankatu 26, Lohja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2007-2008 PÄÄTÖSTILAISUUS 10.12.2008 1 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2004 Jätevesiasetus VN asetus

Lisätiedot

MUISTIO. LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN JÄTEVESIASETUKSEN YHTEISTYÖ kokoontuminen 2/2007. Karjaa, Ravintola Socis Karjaan seurahuone, pieni sali

MUISTIO. LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN JÄTEVESIASETUKSEN YHTEISTYÖ kokoontuminen 2/2007. Karjaa, Ravintola Socis Karjaan seurahuone, pieni sali 8.6.2007 MUISTIO LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN JÄTEVESIASETUKSEN YHTEISTYÖ kokoontuminen 2/2007 Aika torstai 31.5.2007 kello 12.00-15.30 Paikka Karjaa, Ravintola Socis Karjaan seurahuone, pieni sali Läsnä Poissa

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2 MUISTIO 1(5) 5.3.2010 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2 Aika: Maanantaina 4.3.2010 klo 13-16 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola, kokoushuone 2 Läsnä: Saija Kajala Hanko Ory Patrik

Lisätiedot

Väliraportti 2/2007. Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Väliraportti 2/2007. Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Väliraportti 2/2007 Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tammikuu 2008 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO...2 1.1 Jätevesiasetuksen tavoite ja vaatimukset... 2 1.2 Jätevesiuudistuksen

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2009

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2009 MUISTIO 1(6) 28.4.2009 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2009 Aika: Torstai 23.4.2009 klo 13 15.00 Paikka: Inkoon kunnantalo, Ola Westmanin puistotie 3, Inkoon kirkonkylä Läsnä: Eija

Lisätiedot

Väliraportti 1/2007. Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Väliraportti 1/2007. Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Väliraportti 1/2007 Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lokakuu 2007 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO...2 1.1 Jätevesiasetuksen tavoite ja vaatimukset...2 1.2 Jätevesiuudistuksen

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 1/2010

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 1/2010 MUISTIO 1(5) 8.2.2010 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 2.2.2010 klo 9.00-12.00 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola, kokoushuone 2 Karstuntie 4, Lohja Läsnä: Sanna

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasioiden eteneminen hankkeen jälkeen

Haja-asutuksen jätevesiasioiden eteneminen hankkeen jälkeen Haja-asutuksen jätevesiasioiden eteneminen hankkeen jälkeen Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen päätöstilaisuus 10.12.2008 1 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 1/2009

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 1/2009 MUISTIO 1(7) 23.3.2009 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 1/2009 Aika: Tiistai 17.3.2009 klo 13 15.30 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola Läsnä: Eija Kanninen Lohja Jaana Lehtonen LUVY

Lisätiedot

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

MUISTIO ALUEELLISTEN JÄTEVESIRATKAISUJEN EDISTÄMINEN JA KIINTEISTÖ- KOHTAISTEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

MUISTIO ALUEELLISTEN JÄTEVESIRATKAISUJEN EDISTÄMINEN JA KIINTEISTÖ- KOHTAISTEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN 27.9.2008 ALUEELLISTEN JÄTEVESIRATKAISUJEN EDISTÄMINEN JA KIINTEISTÖ- KOHTAISTEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN LUVY:n hajajätevesihankkeen ohjausryhmän 3. kokous AIKA: Keskiviikko 17.9.2008

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu Jätevesiseminaari 2.11.2017 Hämeenlinna Ville Matikka Savonia ammattikorkeakoulu 1 Miksi purkuvesien laatua pitää seurata? Puolueetonta ja ajantasaista

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesistrategia 2014 työpaja

Länsi-Uudenmaan hajajätevesistrategia 2014 työpaja 20.5.2008 Länsi-Uudenmaan hajajätevesistrategia 2014 työpaja Aika maanantaina 12.5.2008 kello 8.00 12.15 Paikka Osallistujat Vihdin kunnantalo, Nummela Nicole Ahtokivi, rakennustarkastaja, Karkkilan kaupunki

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 4

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 4 MUISTIO 1(8) 3.3.2011 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 4 Aika: Tiistaina 1.3.2011 klo 13 15 Paikka: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kokoustilat Tehtaankatu 26, Lohja Läsnä:

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 1 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 15.11.2010 2 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011 MUISTIO 1(5) 31.3.2011 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011 Aika: Keskiviikkona 30.3.2011 klo 9-11.30 Paikka: Yrkeshögskolan Novia / luokkahuone B 273 Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 1 HANKKEEN TAUSTA

HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 1 HANKKEEN TAUSTA HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia 2009-2018 Virve Ståhl Juhlaseminaari 27.3.2019 Kiinteistökohtaisia kartoitus- ja neuvontakäynnit Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2009-2010: Erityisalueiden

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

HARA- hanke Minttu Peuraniemi

HARA- hanke Minttu Peuraniemi HARAhanke Minttu Peuraniemi 13.2.2017 Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista ja sitä tukevaa liiketoimintaa Tavoitteet vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet vesien

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Haja-asutuksen talousjätevesiasetuksen 542/2003 toimeenpanosta

Haja-asutuksen talousjätevesiasetuksen 542/2003 toimeenpanosta Haja-asutuksen talousjätevesiasetuksen 542/2003 toimeenpanosta Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n järjestämät ympäristönsuojelupäivät 2003 2.10.2003 Lammin biologinen asema yli-insinööri Jorma Kaloinen

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 5/2009

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 5/2009 MUISTIO 1(6) 8.12.2009 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 5/2009 Aika: Keskiviikkona 25.11.2009 klo 9.00-12.00 Paikka: Vihdin kunnantalo, kokoushuone 206 Asemantie 30, Nummela Läsnä: Sanna

Lisätiedot

LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen

LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen HANKESUUNNITELMA 22.12.2010 LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen 1. HANKKEEN TAUSTA Haja-asutuksen jätevesiasiat ovat puhututtaneet kuluneen

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013

LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013 LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013 Aika: Perjantai 30.8.2013 klo 10.00 11.30 Paikka: Tornion kaupunki, sosiaalitoimiston neuvotteluhuone Osallistujat: Pia Rantaiso sosiaaliohjaaja Tornion kaupunki/sosiaalitoimi,

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Jätevesisuunnitelma Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Miksi opettaa suunnittelijoita suunnittelemaan? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n suunnitelmaselvitys (Minttu Peuraniemi, 2007) KVVY

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke

Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke Tavoite Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke Koota alueelliset vesistötoimijat yhteen, ylläpitää tehokasta tiedon ja osaamisen vaihtoa tahojen

Lisätiedot

Lainsäädännön ja Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön historiaa. Xx Juhlaseminaari

Lainsäädännön ja Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön historiaa. Xx Juhlaseminaari Lainsäädännön ja Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön historiaa Xx Juhlaseminaari 27.3.2019 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä

Lisätiedot

TERVETULOA JÄTEVESISEMINAARIIN!

TERVETULOA JÄTEVESISEMINAARIIN! 1 TERVETULOA JÄTEVESISEMINAARIIN! Muutamme uusiin tiloihin Lohjalla! Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Toiminta

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa

Lisätiedot

Espoon seurakuntayhtymä, Kellonummen hautausmaan jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015.

Espoon seurakuntayhtymä, Kellonummen hautausmaan jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015. Raportti 15/2016 Espoon seurakuntayhtymä, Kellonummen hautausmaan jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 Jari Männynsalo Raportti 15/2016 Espoon seurakuntayhtymä, Kellonummen

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2010

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2010 MUISTIO 1(5) 19.4.2010 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2010 Aika: Torstaina 15.4.2010 klo 9.00-12.00 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola, kokoushuone 1 Karstuntie 4, Lohja Läsnä: Saija

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla LOPPURAPORTTI

Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla LOPPURAPORTTI Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla 2007-2008 LOPPURAPORTTI Minttu Peuraniemi, Virpi Sahi, Jaana Marttila Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä 1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,

Lisätiedot

MUTINAA SOVELTAMISOPPAASTA. Minttu Peuraniemi Ympäristönsuojelupäivät Lammilla

MUTINAA SOVELTAMISOPPAASTA. Minttu Peuraniemi Ympäristönsuojelupäivät Lammilla 1 MUTINAA SOVELTAMISOPPAASTA Minttu Peuraniemi Ympäristönsuojelupäivät Lammilla 1.10.2009 2 Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesistö- ja pohjavesitarkkailut, tutkimus, konsultointi, hanketoiminta,

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

YSV ry:n kysely kunnille hajajätevesiasetuksen selvityksistä. Mari Pihlaja-Kuhna/ YSV ry

YSV ry:n kysely kunnille hajajätevesiasetuksen selvityksistä. Mari Pihlaja-Kuhna/ YSV ry YSV ry:n kysely kunnille hajajätevesiasetuksen selvityksistä Mari Pihlaja-Kuhna/ YSV ry 18.9.2009 Kyselyn tuloksia tehty helmi-maaliskuussa 2009 vastanneita 53 hlöä vastaukset koskivat 84 kuntaa/ kaupunkia

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 11/2018, 5.6.2018 (5FORSS). Tarkkailuajankohtana puhdistustulos täytti ympäristöluvan tason lukuun ottamatta lievästi luparajan ylittänyttä orgaanisen

Lisätiedot