Länsi-Uudenmaan hajajätevesistrategia 2014 työpaja

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan hajajätevesistrategia 2014 työpaja Aika maanantaina kello Paikka Osallistujat Vihdin kunnantalo, Nummela Nicole Ahtokivi, rakennustarkastaja, Karkkilan kaupunki Paula Alahelisten, vs. ympäristötarkastaja, Kirkkonummen kunta Arto Elfing, tarkastusteknikko, Vihdin kunta Juha-Pekka Isotupa, tekninen johtaja, Siuntion kunta Seija Kannelsuo-Mäntynen, vt. ympäristöpäällikkö, Karjaa Tapio Lankinen, vesilaitoksen johtaja, Vihdin kunta Jaana Lehtonen, toiminnanjohtaja, LUVY ry Kati Lehtonen, terveystarkastaja, Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Magnus Malmberg, rakennusmestari, Siuntion kunta Paula Mäenpää, rakennustarkastaja, Nummi-Pusulan kunta Harri Mulari, projektityöntekijä, LUYY ry Matti Nieminen, LVI-tarkastaja, Karkkilan kaupunki Minttu Peuraniemi, projektisihteeri, LUVYry Mari Pihlaja-Kuhna, ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Virpi Sahi, projektipäällikkö, LUVY ry Risto Salomaa, ympäristösihteeri, Vihdin kunta Minna Sulander, ympäristösihteeri, Karkkilan kaupunki 1 Työpajan avaus Projektipäällikkö Virpi Sahi ja toiminnanjohtaja Jaana Lehtonen avasivat tilaisuuden. Jaana Lehtonen kertoi taustaksi Länsi-Uudenmaan hajajätetyöryhmän työskentelystä ja LUVY ry:n koordinoimasta hajajätevesihankkeesta, joka päättyy vuoden 2008 lopussa. Tilaisuuden tarkoituksena oli selkeyttää Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisiä tavoitteita haja-asutusalueiden jätevesihuollon ja vesiensuojelun osalta ideoida Länsi-Uudenmaan kuntien viranomaisten yhteisiä toimenpiteitä etukäteen valitulla painopistealueella tuottaa ideoita nyt käynnissä olevan Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen mahdolliselle jatkohankkeelle vuoden 2009 alusta lukien Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf Osoite: Adress: puh. (019) tel. (019) Kotipaikka: Lohja Hemort: Lojo PL 51 PB 51 faksi (019) fax (019) alv.rek. moms.reg. (Tehtaankatu 26) (Fabriksgatan 26) etun.sukun@vesiensuojelu.fi förn.eftern@vesiensuojelu.fi Y-tunnus: FO-nummer: LOHJA LOJO

2 2 Ryhmätyöskentelyn aiheet ja työtavat Työpajan vetäjänä toiminut Virpi Sahi kertoi työskentelytavoista ja ohjeisti ryhmätyön. Kutsuttujen oli ollut mahdollista ilmaista kantansa työn alle otettaviin painopistealueisiin tarkoitusta varten laaditulla Excel-lomakkeella (liite). Kannanottoja tuli odotettua vähemmän. Tilaisuudessa työstettäväksi oli rajattu neljä painopistealuetta, jotka oli valittu saadun palautteen ja järjestäjien harkinnan mukaan: 1. Hajajätevesiasetuksen valvonta ja valvonnan välineet 2. Hajajätevesiasetuksen soveltaminen vesiensuojelullisesti erilaisilla alueilla 3. Vesiosuuskunnat 4. Jätevesijärjestelmien suunnitelmat Tiedotus ja neuvonta sisältyivät yhtenä näkökulmana kaikkiin aiheisiin. Ryhmätöissä asioita pohdittiin ensin itsekseen, sitten ryhmissä keskustellen ja lopuksi tulokset purettiin fläppitaululle keskusteltaviksi. Ryhmätöitä tehtiin kaksi: Ryhmätyö 1: TAVOITETILA VUONNA Miten asioiden tulisi ihannetilanteessa olla Länsi-Uudellamaalla viiden vuoden kuluttua? Ryhmätyö 2: MITÄ JA KUKA TEKEE. Mitä on tehtävä, jotta asiat ovat Länsi-Uudellamaalla viiden vuoden kuluttua kuten ihannetilanteessa niiden haluamme olevan? Jäsentele ajatukset: mitä tekevät kunnat yksin, kunnat yhdessä ja mitä tehdään ulkopuolisella rahoituksella, entä mitä tiedotusta tarvitaan? Työskentely toteutettiin neljässä ryhmässä: Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Paula Alahelisten, Jaana Lehtonen, Mari Pihlaja-Kuhna (valvonta) Nicole Ahtokivi, Magnus Malmberg, Risto Salomaa, Minna Sulander (vesiensuojelullisesti erilaiset alueet) Juha-Pekka Isotupa, Tapio Lankinen, Paula Mäenpää, Minttu Peuraniemi (vesiosuuskunnat) Arto Elfing, Seija Kannelsuo-Mäntynen, Kati Lehtonen, Matti Nieminen sekä Harri Mulari (jätevesijärjestelmien suunnitelmat) 2(6)

3 3 Ryhmätöiden tulokset: tavoitetila vuonna 2014 ja mitä sen eteen tehdään Ryhmä 1: Hajajätevesiasetuksen valvonta ja valvonnan välineet Yhteiset valvonnan käytännöt: pohjat, mallit, vaatimustasot Länsi-Uudenmaan valvontasuunnitelma: kunnille oma tai yhteinen. Alueet priorisoitu. Ennen vuotta 2014 jotain tarkastettu ja tiedotettu siitä Soveltamisohjeet Järjestelmään kiinni jo luvanmyöntövaiheessa Paikkatietojärjestelmä Valvontaprojekti kentällä, lisäresursseja valtiolta vrt. Mäntsälä. Jätevesisuunnitelmat korkeatasoisia Suositaan yhteisratkaisuja, mm. vesiosuuskuntia Vesilaitokset mukana työssä Kunnissa Paikkatietosovellus karttaliittymineen, jolla tieto jätevesijärjestelmistä saadaan rakennusvalvonnan käyttöön Valvontasuunnitelman laatiminen kuntaan yhdessä luonnostellun pohjan osoittamissa raameissa Lisää resursseja - informoidaan päättäjät Yhteistyö vesilaitosten kanssa Kunnan sisäinen työnjako ja roolit selvitetään Rima pysyy lupavaiheen valvonnassa riittävänä Länsi-Uudenmaan valvontasuunnitelma, yhteiset puitteet ja pohja kunnissa sovellettavaksi Lietteet: järjestetyn jätehuollon piiriin esim. Rosk n Roll:in kanssa Pienputsarien seuranta mahdollinen valvontatyökalu Ympäristönsuojelumääräysten yhtenäistäminen Valvonnan mallit ja toimintatavat, esim. kenttävalvontaan rekrytoitavien kesätyöntekijöiden keskitetty ohjaus LUVY ry hoitaa kuntien yhteisiä tehtäviä, ml. lehdistötiedotus Ulkopuolisella rahoituksella Valvontasuunnitelma starttihanke: rivien kokoaminen, mallin ja toimintatapojen luominen, kartoitus, painotus herkille alueille Esim. Maakunnan kehittämisraha Ryhmä 2: Hajajätevesiasetuksen soveltaminen vesiensuojelullisesti erilaisilla alueilla Asetus toteutunut erityisesti herkillä alueilla (vesistöjen, purojen ja ojien rannat; pohjavesialueet ja ottamoiden pohjavedenmuodostumisalueet, asutuksen läheisyys) Asetuksen tulkinta koko Länsi-Uudenmaan alueella sama (mm. ympäristönsuojelumääräysten suojaetäisyydet ongelmana ovat alueen sisäiset luonnonolot ja asutuksen tiiviys ja sen muuttuminen) 3(6)

4 Osapuolet ovat tietoisia olosuhteista ja järjestelmistä, jotka (kerätyn kokemuksen perusteella) soveltuvat ko. olosuhteisiin Järjestelmät on selkeästi priorisoitu siten, että yhteisratkaisut ovat ensisijaisia ja kiinteistökohtaiset toissijaisia Kunnissa Herkkien alueiden kirjaus strategioihin ja kaavoihin, ja resurssointi tämän mukaan Paikkatietoaineiston tuottaminen (osittain) Asioiden käsittely yhteisessä viranomaistoimielimessä (rakennusvalvonta, vesilaitokset, ympäristönsuojelu), jonka rooli on valmisteleva ja kenties päättävä Yhteinen toimintamalli ja strategia nopea valmistelu! Sisältää tietoa: miten järjestelmät toimivat ja ohjeistus herkille alueille sallittavista järjestelmistä Valvontasuunnitelma Ulkopuolisella rahoituksella LUVY ry valmistelee yhteisiä asioita Paikkatietoaineiston tuottaminen (osittain) tieto ymmärrettäväksi Tutustumiskohteeksi järjestelmäpilotti hankalille alueille, tukea rakentamiseen Valvonnan käynnistämisen strarttiraha Esim. Maakunnan kehittämisrahalla Tiedotus: Onnistumisista on tärkeää tiedottaa mahdollisimman pian, tarvitsemme onnistumisia. Ryhmä 3: Vesiosuuskunnat Vesiosuuskuntien sijainnit kartoitettu ja ne on kirjattu kuntien kaavoihin ja strategioihin (osana tiivistämispolitiikkaa) Merkittävimmät vesiosuuskunnat toteutettu Asukkaat tietävät, tuleeko yhteisratkaisu vai ei Vesiosuuskuntien perustamista tuetaan taloudellisilla porkkanoilla, mahd. tukirahoin Vesiosuuskuntien tekniseen toteutukseen neuvontaresursseja, mahd. vesihuoltolaitos mukaan Puuhahenkilöitä on olemassa ja heitä tuetaan Kunnissa Vesihuollon kehittämissuunnitelmissa esitetään alueet joihin kunnallinen viemäri tulossa (aikataulu) ja minne ei, sekä missä vesiosuuskunnan odotetaan hoitavan viemäröinnin. Asukkaat tietoisia kehittämissuunnitelman linjanvedoista. Rakentamista ja kaavoitusta ohjataan ottamalla vesihuoltoasiat huomioon. Käynnistyneiden hankkeiden linjaa tuetaan pitämällä linja, ei poikkeuslupauksia ennen aikojaan. Vesiosuuskuntien rakennustyön valvonta kuntaan. Resurssien jako, vesihuoltolaitosten henkilöstö ja tietotaito 4(6)

5 Kuntarajat eivät saa olla esteenä vesi- ja viemäriputkien vetämiselle. Yhteneväiset järjestelmävalinnat Vesiosuuskuntakokemusten jakaminen Kuntarajat ylittävät info-tilaisuudet, jolloin voidaan saada ulkopuolista asiantuntija-apua Ulkopuolisella Rakentaminen (tällä hetkellä ympäristökeskus) rahoituksella Suunnittelu Valtakunnallinen ohjeistus Tiedotus: Kuntarajat ylittäviä tiedotustilaisuuksia, vesiosuuskuntien kokemuksista tiedottaminen kohderyhmille (toisilleen). Ryhmä 4: Jätevesijärjestelmien suunnitelmat Erikoistumiskoulutus suunnittelijoille, urakoitsijoille ja huoltohenkilöille -> laadukkaat suunnitelmat Kaikki vanhat järjestelmät uusittu asetuksen mukaisesti Rakennusvalvonta hoitaa uusien kiinteistöjen luvat Toimitaan asiallisesti omissa rooleissa Tilaaja osaa tilata hyvän tuotteen Suunnitelmat (luvat) sisältävät huollon näkökulman (huoltosopimuksen) Hyvän suunnittelun hinta-laatusuhde kohdalleen. Kunnissa Oman henkilökunnan koulutus, ml. luottamusmiehet Paikkatietojärjestelmä Pohdinta ja linjaus: miten asetusta sovelletaan kunnassa Vaadittava asetuksen mukaisia suunnitelmia luvan hyväksymisen edellytyksenä Malliasiakirjojen ja standardikaavakkeiden päivitys: mallisuunnitelma, sopimuspohja (suunnittelija-kiinteistönomistaja), huoltosopimuspohja. Aloite ministeriöön asetuksen muutokseksi 1) tarvitaan erikoistumiskoulutusta 2) pienpuhdistamoiden luvan tulisi edellyttää huoltokoulutusta tai huoltosopimusta Hilataan hinta-laatusuhdetta oikeaan kohtaan miettimällä suunnittelun järkeistämistä (valmiit pohjat) ja mm. Ulkopuolisella rahoituksella matkakustannusten pienentämistä? Erikoistumiskoulutus asiantuntijoille, käyttö- ja huoltokoulutus kansalaisille (ministeriö) Tiedotus: Kohderyhmille lehdistötiedotetta, asukastiedotetta kiinteistönomistajille 5(6)

6 4 Jatkotoimet Työskentelyn päätteeksi Virpi Sahi esitti lyhyesti näköpiirissä olevat jatkotoimet Länsi- Uudenmaan hajajätevesistrategian edistämiseksi: 1. Raportoidaan työpajan tulokset 2. Kirjoitetaan strategiapaperi 3. Käsitellään strategia ohjausryhmässä 4. Hyväksytetään strategia kunnissa 5. Toteutetaan strategian toimenpiteitä 6. Seurataan onnistumista 6(6)

7 PAINOPISTEALUEET.xls Länsi-Uudenmaan hajajätevesistrategia 2014 Nimi: PAINOPISTEALUEET KUNTIEN YHTEISTYÖLLE - VALINTA TYÖSKENTELYÄ VARTEN OHJE: Ohessa on listattu kuntien hajajätevesiyhteistyön mahdollisia painopistealueita (8 kpl). Tutustu listaan ja mieti, mitkä ovat mielestäsi VIISI tärkeintä hoitaa, erityisesti kuntien. Merkitse valintasi numeroilla harmaisiin ruutuihin seuraavasti: 5=tärkein, 4=seuraavaksi tärkein... 1=viidenneksi tärkein. 0/tyhjä= ei kuulu viiden tärkeimmän joukkoon. Halutessasi voit esittää oman ajatuksesi kursiivilla merkittyyn kohtaan tai kokonaan muun painopistealueen. Tallenna merkintäsi Excel-lomakkeeseen ja lähetä se viimeistään keskiviikkona mieluiten sähköpostitse osoitteeseen harri.mulari@vesiensuojelu.fi, tai kirjeenä Harri Mulari, LUVY ry, PL 51, Lohja. Käsittelyn helpottamiseksi voit lisätä lomakkeeseen oman nimesi. Palautteen perusteella valitaan 4 5 painopistealuetta, joihin syvennytään strategiapäivänä Tilanteen kartoittaminen onko jätevesijärjestelmän selvitykset tehty viemäröidyt/viemäröitävät alueet kiinteistökohtaiset järjestelmät - paljonko uusimisia jäljellä? mitä järjestelmiä asennettu, miten ne toimivat ja täyttävät asetuksen vaatimukset Alueiden kohtelu vesiensuojelullisen merkityksen mukaan pohjavesialueet, ranta-alueet viranomaisten lupalinjaukset ja valvonnan priorisointi luokituksen mukaan rajapinnat: yhteinen viemäröinti / oma järjestelmä, vesivessa / ja vedetön käymälä Jätevesijärjestelmien suunnitelmat suunnitelmien laadun parantaminen (ammattilaiset / kiinteistönomistajat) ohjeistusmateriaali kuten mallisuunnitelmat, tarkistuslistat luvitusresussit ja ruuhkan hallinta vuonna 2013 Valvontajärjestelmän rakentaminen jätevesijärjestelmien tiedon hallinta paikkatiedon keinoin järjestelmät ja kohteiden sijainnit tietokantaan ja karttaohjelmaan valvontasuunnitelma kartoituksien hyödyntäminen Vesiosuuskunnat asukkaiden/asukasyhdistysten kannustaminen yhteisratkaisuihin osuuskuntien perustamisen edistäminen priorisoitujen/potentiaalisten/kaikkien kohdealueiden tukeminen aktiivisesti/passiivisesti toimivien osuuskuntien neuvonta/tukeminen tiedon keruu ja kokemusten vaihto Jätevesien synnyn ehkäisy - vedettömät ja vähävetiset käymälät eduista tiedotus mm. jäteveden puhdistuksen helpottuminen, taloudellisuus elinkaaren aikana erityisalueet kuten pohjavesialueet ja ranta-alueet kokonaispaketti kuivakäymälä ja pesuvesien puhdistus - konkreettiset vaihtoehdot Pienpuhdistamojen toimivuus ja mahdollisten ongelmien ehkäisy kokemusten kerääminen ja jakaminen, mm. puhdistamon oikea ylläpito toimivuuden edellytyksenä viranomaisen valvontavastuu (toimivuus, käyttö ja huolto) puhdistamojen soveltuvuus eri kohteisiin esim. kesäasunnot vaihtoehtoisten ratkaisujen esittely (yhteiset jätevesiratkaisut, kuivakäymälälliset ratkaisut) Neuvonta ja tiedotus tiedotuskanavat ja yhteistyökumppanit verkkoneuvonta (myös ruotsiksi) henkilökohtainen neuvonta, neuvonta paikan päällä, jätevesitukihenkilöt seudullinen neuvontaorganisaatio? erilaisten kohderyhmien huomiointi: uudisrakentajat, mökkiläiset, vanhukset, uneliaat uusijat, ekoihmiset, ammattilaiset (suunnittelijat, urakoitsijat), kyläyhdistykset, vesiosuuskunnat MUU PAINOPISTEALUE TAI ONGELMA, MIKÄ?