Työyhteisöviestintä. Johdantoluento. Työyhteisöviestintä, klk 2016 (Aalto BIZ) Pekka Pälli

Transkriptio

1 Työyhteisöviestintä. Johdantoluento. Työyhteisöviestintä, klk 2016 (Aalto BIZ) Pekka Pälli

2 MyCourses Tehtävänannot, tehtävien palautukset, tiedotus

3 Ohjelma Johdanto Työyhteisön viestintä ja vuorovaikutus tutkimuksen ja arvioinnin kohteena Työyhteisön viestintäkanavat ja fyysinen ja virtuaalinen tila 3.5. Ryhmä ja johtaminen Kieli, organisaatioiden kielivalinnat ja kielenkäytön tavat Ryhmätöiden presentaatiot

4 Pekka FT (dos.) Vanhempi yliopistolehtori, Organisaatioviestinnän yksikön esimies, Johtamisen laitos, Organisaatioviestintä Työnkuva: opetus ja tutkimus sekä hallinto- ja esimiestehtävät Opetus HKKK/Aalto: Opettaa kursseja Organizational Communication and Leadership, Communication in Strategy Work, Työyhteisöviestintä Viimeaikainen tutkimus käsittelee esim. kokousvuorovaikutusta, esimies-alais-viestintää ja organisaatioiden strategiatyötä

5 Kurssin sisältö ja tavoitteet Sisältö: Kurssilla käsitellään työtä, ihmisiä ja työyhteisöjä muuttuvassa ympäristössä. Viestintää ja sen merkityksiä tarkastellaan osana työn tekemisen prosesseja. Lisäksi paneudutaan viestinnällisiin keinoihin ja välineisiin, joita työyhteisön toiminta vaatii. Osana kurssia opiskelijat perehtyvät tarkemmin jonkin työyhteisön sisäiseen viestintään. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää työn, yhteisön ja viestinnän yhteenkietoutuneisuuden ja viestinnän vaikutuksen ryhmien sisäiseen ja ryhmien väliseen käyttäytymiseen. Tiedollisena tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää johtamisen ja viestinnän yhteyden ja tuntee ne työyhteisöjen johtamisen periaatteet, jotka perustuvat sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoihin. Kurssin jälkeen opiskelija osaa analysoida vuorovaikutusta ryhmässä, on parantanut omia ryhmäviestintätaitojaan ja oppinut käytännön projektitutkimuksellisen työskentelyn kautta analysoimaan viestintää toimivan työyhteisön peruspilarina.

6 Muutokset palautteen perusteella Kirjallisuus erillään luennoista Työmäärä kevyehkö Ryhmätyön ohje ja vaatimukset melko vapaamuotoiset (mahdollisuus päästä helpolla) Ei kovin paljoa uutta tietoa Kurssi positiivisella tavalla keskusteleva, mutta ehkä luento-osuudet olisivat voineet olla pidempiäkin Kirjallisuuden roolia ja käsittelyä selkeytetty Pakollista kirjoitettavaa lisätty Vaatimuksia selvennetty ja osin tiukennettu Sellaista teoreettismetodista ainesta lisätty/pyritty syventämään, joka ei tod.näk. tuttua jo esim. muista kursseista Yritetään tasapainoilla tämän kanssa

7 Arviointi 0 5 Ryhmätyö (3-5 hengen ryhmät) 50% arvosanasta, yksilötyönä tehtävä oppimispäiväkirja (johon liittyvästi kirjoitetaan reflektiopapereita) 50% arvosanasta Loppuarvosanaan (voi) vaikuttaa aktiivisuus osallistumisessa

8 Ryhmätyö (työyhteisön viestintään tutustuminen) Tavoite selvittää käytännön tasolla sitä, kuinka työyhteisössä tapahtuva viestintä sen järjestelyt ja toteutustavat sekä vuorovaikutus ihmisten välillä vaikuttavat työhön ja työtä tekeviin ihmisiin. Tavoitteena on myös löytää ja kartoittaa työyhteisöstä yhtäältä hyviä viestinnällisiä käytäntöjä ja toisaalta mahdollisia viestinnällisiä ongelmakohtia Sekä itse ryhmätyötä ja myös sen raportointia voisi ehkä parhaiten tyylilajiltaan verrata konsulttiselvitykseen Työyhteisön ja sen valinta Voitte valita työyhteisön itse.

9 Ryhmätyö, jatkoa Aiheen rajaus Voitte rajata oman ryhmätyönne haluamallanne tavalla. Olennaista kuitenkin on, että ryhmätyönne perustuu omiin havaintoihinne, huomioihinne, tulkintoihinne ja johtopäätöksiinne. Tarvittava tieto/data Tavalla tai toisella ryhmätyön tulee sisältää myös (ei)-osallistuvaa havainnointia työyhteisöstä ja sen viestinnän järjestelyistä. Osallistuvan ja ei-osallistuvan havainnoinnin lisäksi metodeina tiedon keruussa esim. haastattelut ja/tai lomakekyselyt. Ei metodista tai teoreettista vaadetta tietylle toteutukselle, mutta hyvä työn soveltaa jollain muotoa erityisesti niitä ajatuksia, joita kurssilla (erityisesti luento 2 työyhteisön viestinnän tutkimus- ja arviointimenetelmistä) on esitelty.

10 Ryhmätyö, jatkoa Kysymyksiä selvitykselle: Pohtikaa työnne tarkemmat tutkimuskysymykset omien rajaustenne mukaan. Yleisesti selvityksen kohteena olevia olennaisia seikkoja voisivat olla seuraavat: Millainen työ on kyseessä? Mikä siinä on mieluisaa ja mikä ei? Mitä roolia työssä näyttelee viestintä? Tässä voisi hakea ymmärrystä siihenkin, miten paljon ja millainen osa työstä on viestintää ja miten sen työntekijät itse kokevat. Entä millaisia viestimiä ja viestinnän kanavia käytetään ja kuinka paljon? Miten työyhteisöviestintä ymmärretään? Mitä on hyvä työyhteisöviestintä? Mitkä ovat sen esteet? Millaisia merkityksiä työyhteisön jäsenet liittävät vuorovaikutukseen työyhteisössä? Mielenkiintoista voisi olla saada selville ajatuksia siitäkin, miten työyhteisön viestintä ymmärretään (jos ymmärretään) osana työyhteisön hyvinvointia tai työhyvinvointia.

11 Ryhmätyö, jatkoa Tutkimusetiikka Kun olette yhteydessä työyhteisöön, selventäkää tarkasti, mistä on kyse ja mihin käyttöön tulevat. Korostakaa anonymiteettiä. Teidän lisäksenne muiden kurssilaisten tai opettajankaan ei ole välttämättä tarpeen tietää, mistä yrityksestä tai muusta organisaatiosta on kyse. Miettikää, miten arkaluontoisia asioita voitte ottaa esille esim. haastateltavien kanssa. Miettikää, kuinka suoritatte datan keruun/käytännön tutustumisen (esim. ei ole järkevää, että esim. neljä ihmistä haastattelee yhtä... jakakaa tehtäviä). Ryhmätyön raportointi Suullisesti viimeisellä tapaamiskerralla, max. 15 min., kirjallinen raportti, max. 12 sivua. (Ks. tarkemmat ohjeet MyCourses-sivulta)

12 Ryhmätyö, alkutehtävät Projektisopimus: ryhmän jäsenten välinen sopimus työstä ja sen kulusta Projekti-kanvaasi: tarkempi kuvaus projketin tavoitteista (erillinen malli)

13 Reflektiopaperit luentokerroille 2, 3, 4 ja 5 Kirjoitetaan yksilötyönä Kullekin kerralle määrätty 2 luettavaa artikkelia, jotka luetaan (lukaistaan) ja joista kirjoitetaan lyhyt reflektio (max. 1 sivu / artikkeli). Artikkelien reflektioita voi halutessaan käyttää suoraan ja sanasanaisesti myös oppimispäiväkirjassa. Huom.: artikkelit eivät aina ja aivan suoraan itse puhu työyhteisöviestinnästä tai sisäisestä viestinnästä, joten teidän tehtävänne on nimenomaan se, että liitätte oman pohdinnan kautta artikkelin esittämiä ajatuksia työyhteisöviestintään.

14 Oppimispäiväkirja Pituus 6-8 sivua, ykkösriviväli Tehtävänä koostaa kurssin teemoista kokonaisuus, jossa käsitellään kurssin luentokertojen aiheita ja esillä olleita asioita tukeutuen kirjallisuuteen, jota kurssilla on luettu luentojen tueksi. Oppimispäiväkirjassa tulee viitata kaikkiin luettuihin artikkeleihin. Artikkelit merkitään myös lähdeluetteloksi työn loppuun. Oppimispäiväkirjan tarkoitus ei ole käydä läpi orjallisesti luennoilla esillä olleita teemoja: keskity siis olennaisiin ja itseäsi eniten kiinnostaviin asioihin. Hyvä oppimispäiväkirja ei vain kertaa ja toistele artikkeleissa kirjoitettua tai luennoilla esillä ollutta vaan käsittelee asioita nimenomaan oman pohdinnan kautta.

15 Oppimispäiväkirjaan liitetään lisäksi Ryhmätyön reflektio (1-2 sivua) Pohditaan sekä oman ryhmän toiminnan onnistumista että erityisesti omaa rooliasi ryhmän jäsenenä.

16 Mitä on työyhteisöviestintä? Puolet porukasta miettii: Työpaikkanne järjestää työntekijöilleen koulutusta aiheesta työyhteisöviestintä. Millainen ennakkokäsitys sinulla voisi työntekijänä aiheesta olla? Toinen puoli porukasta miettii: olet (johtamis/henkilöstö/viestintä tms. konsultti ja vedät yhden päivän mittaisen koulutuksen organisaation x henkilökunnalle aiheesta työyhteisöviestintä. Millaisia asioita kuvittelet/ajattelet/(tiedät?) koulutuksen sisältävän?

17 Työ + yhteisö + viestintä Mitä työyhteisöviestintä on? Ymmärrystä kaikista kolmesta alueesta Kelle se organisaatiossa kuuluu? Kaikkien, ei pelkästään viestinnän ammattilaisten (tai yrityksessä viestintäosaston) alue Työn luonne, organisaation rakenne, kulttuuri ja fyysiset edellytykset määrittävät Jossakin määrin sama kuin sisäinen viestintä, mutta termin käyttö viittaa selvemmin inhimilliseen kanssakäymiseen ja nimenomaan kaikkien organisaation jäsenten toimintaan

18 Viestintä työyhteisössä: määrittelyyrityksiä Informaation jako ja synnyttäminen Ihmisten kanssakäyminen ja ihmisten välinen (viestinnällinen) kohtaaminen työhön liittyvillä epävirallisilla ja virallisilla foorumeilla Viestinnän prosessit, kanavat ja foorumit, joiden varassa informaatiota jaetaan ja synnytetään ja joilla ja joiden kautta ihmisten kanssakäyminen ja kohtaaminen tapahtuu

19 Mitä työyhteisöviestintä on ja mitä sen tutkimus on? Toimintaa ihmisten kesken, ihmisten välisten ryhmien kesken ja ryhmien välillä Edellä mainitun toiminnan edellytysten tarkastelua Itse työn tarkastelua Viestinnän tarkastelua ammatillisessa ja tavoitteellisessa kontekstissa Tieteenalat: sosiaalipsykologia ja psykologia, sosiologia, kieli- ja viestintätieteet, johtamistieteet

20 Työn muutos yhteiskunnan muutos Asiantuntijatyön korostuminen (kehittyneissä teollisuusmaissa) Tietotyö, tietotalous työn ja talouden kovaksi ytimeksi Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT) kehittyminen Aika- ja paikkasidonnaisuuden murtuminen Työn ja vapaa-ajan suhteen muutokset Yhteisöjen monimuotoistuminen (esim. monikulttuurisuus, maantieteellinen etäisyys)

21 Nykypäivän työn, työyhteisöjen ja viestinnän usein mainittuja haasteita Informaatioähky Johtamisen ja auktoriteetin murrokset Työn ajan ja paikan rajojen murtuma: työn valuminen kotiin ja vapaa-aikaan, vapaa-ajan valuminen työhön Kiire Epävarmuus työn jatkuvuudesta, minkä seurauksena uudenlaisia projektityöntekijän identiteettejä

22 Organisaatioiden viestintää muovaavat muutokset (Groysberg & Slind, 2012) Ekonominen muutos Organisaatioiden muutos Globaali muutos Sukupolvimuutos Teknologinen muutos Palvelutalouden ja tietotyön merkityksen kasvu: tarve sofistikoidumpaan viestintään Matalammat ja vähemmän hierarkkiset organisaatiot: lateriaalin ja alhaalta-ylösviestinnän merkityksen kasvu Työvoiman kasvava diversiteetti ja työyhteisöjen rajojen leventyminen kulttuurisesti ja maantieteellisesti: tarve joustavampaan ja kompleksisempaan vuorovaikutukseen Millennialssukupolven erilaiset odotukset: nuoremmat työntekijät organisaatiossa odottavat dynaamista kaksisuuntaista kommunikaatiota Yhteydessä olon ja sosiaalisten verkostojen tulo normiksi businesselämässä: kankeiden ja vähemmän keskustelullisten viestintäkanavien vähentynyt merkitys VIESTINNÄN DIALOGISUUDEN KASVANUT MERKITYS TARVE YMMÄRTÄÄ VIESTINTÄÄ VUOROPUHELUNA

23 Mitkä ovat tulevaisuuden megatrendit työelämässä? Digitalisaatio? Robotisaatio? One language? Palkkatyöstä yrittäjyyteen? Mitä megatrendit tarkoittavat työn, työn muutosten ja työntekijältä ja työpaikoilta vaadittavien taitojen ja viestinnän kannalta?

24 Työyhteisön vaikutukset työn tuloksiin Uskotaan ja tiedetään, että toimiva työyhteisö on menestystekijä Yhä useampi valitsee työpaikkoja sen perusteella, millainen työyhteisö on varsinkin parhaat (usein niitä, joilla on varaa valita) Viestinnällä työyhteisössä positiivinen vaikutus suoritukseen Työyhteisö ja sen viestintä voi toimia lamauttavasti, se voi tukita luovuutta mutta se voi toimia myös energisoivasti, kohentaa yksilöllistä panosta ja koko yhteisön onnistumista

25 Hyvän työyhteisöviestinnän merkitys Hyvä tiedon saatavuus ja jakaminen > työn tuottavuus ja tehokkuus Hyvä tiedon tuottaminen > uudet innovaatiot, ratkaisut, ideat Hyvä tunnelma > työviihtyvyys > tuottavuus

26 Viestintä ja työhyvinvointi Tutkimukset osoittaneet: merkittävä positiivinen yhteys viestintätyytyväisyyden ja työtyytyväisyyden välillä kuten myös viestintätyytyväisyyden ja työsuorituksen välillä. Esimiesviestintä, viestintäilmapiiri, ja henkilökohtainen palaute voimakkaimmin yhteydessä työtyytyväisyyteen ja suoritukseen, myös johdon viestintä yhteydessä varsinkin työtyytyväisyyteen Työtilat ja -ajat (ja ajan säätelyn ja kontrolloinnin tavat) yhteydessä tuottavuuteen ja hyvinvointiin Osallistuminen päätöksentekoon sekä sosiaalinen tuki ovat merkittävästi yhteydessä työperäiseen stressiin, burn-out-ilmiöön, tyytyväisyyteen ja sitoutumiseen Pincus (1986) Communication satisfaction, job satisfaction, and job performance. Human Communication Research, 12 Miller et al. (1990) An Integrated Model of Communication, Stress, and Burnout in the Workplace. Human Communication Research, 17. Bauer (2004) High Performance Workplace Practices and Job Satisfaction: Evidence from Europe. Institute for the Study of Labor. Discussion Paper 1265.

27 Työyhteisöviestinnän uusi agenda (Juholin, 2007) 1. Isojen asioiden jakaminen ja keskustelu Seurauksena ymmärrys 2. Ajantasatiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihdannassa Seurauksena ajan tasalla oleminen ja arvostuksen kokemus 3. Tunnelma Seurauksena kuulumisen kokemus 4. Osallisuus ja vaikuttaminen työyhteisössä Seurauksena sitoutumisen kokemus 5. Yhdessä tekeminen ja oppiminen Seurauksena sitoutuminen, yksilöiden ja koko yhteisön osaamisen kehittyminen 6. Viestintäfoorumien uudelleen määrittely ja hyödyntäminen Seurauksena kaikkien osallistuminen ja osallisuuden vahvistuminen

28 Energisoivan ja lamauttavan yhteisön arvoketjut (Juholin 2007) Energisoiva työyhteisö Jäsenet antavat toisilleen energiaa, koska he kokevat itsensä arvostetuiksi, luottavat toisiinsa, jakavat osaamistaan ja tukeutuvat kollegoihinsa. Tämän mahdollistaa esteetön ajantasatiedon vaihdanta, rento tunnelma ja salliva ilmapiiri. Energisoivan työyhteisön keskeiset arvot: Emotionaalinen yhteisöllisyys Yhdessä oppiminen ja tekeminen Vuorovaikutteinen, vastuullinen johtaminen Vastuullinen yksilöviestintä, missä työyhteisön jäsenillä on itseohjautuva rooli.

29 ...jatkoa Lamauttava työyhteisö: Lukkiutunut tunnelma Keskinäinen kilpailu Tiedon säätely oman edun mukaan. Lamauttavan työyhteisön arvot: Yksilöllisyys ja erillisyys Keskinäinen kilpailu Hierarkkinen johtaminen Tiedolla kilpaileminen