Ilmarinen KOVAA JA KORKEALLA. Työterveyskö vain lääkäreiden asia? Lama ei lannista Päivikki Palosaarta. Vilahda verkkoon tilaa sähköinen työeläkeote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen KOVAA JA KORKEALLA. Työterveyskö vain lääkäreiden asia? Lama ei lannista Päivikki Palosaarta. Vilahda verkkoon tilaa sähköinen työeläkeote"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2010 Työterveyskö vain lääkäreiden asia? Lama ei lannista Päivikki Palosaarta Vilahda verkkoon tilaa sähköinen työeläkeote PURSERI IRMELI RISTILUOMA: KOVAA JA KORKEALLA

2 Ilmarinen 1/2010 Sisältö Pääkirjoitus Missä iässä eläkkeelle? 4 Debatti Kuuluuko työterveys vain lääkärille? 5 Työelämä Revontuli-säätiö tuottaa ekotekojen avulla työtä 10 Lentoemännän työ on melkoista sukkulointia 12 Ikääntyneellä on vielä paljon annettavaa 14 Tulos Sijoitustoiminnan pitkäjänteisyys poiki ennätystuoton 16 Elämäni kunnossa Jaksan edelleen olla lapsellisen innostunut työstäni 18 Yrittäjän elämää Laman päättyessä on oltava hyvässä iskussa 20 Palvelut Tilaa sähköinen työeläkeote 24 Ajankohtaista På svenska Kolumni 33 Kysyttyä Asiakastilaisuudet 36 Kuva: Esko Tuomisto Kuva: Esko Tuomisto 12 Työelämä Lentoemännän työ on haasteellista, joka päivä saa laittaa itsensä täysillä likoon. Irmeli Ristiluoma on työskennellyt lentoemäntänä jo 34 vuotta. 14 Työelämä Ikääntyneen arvostus, itsenäinen työ ja työaikojen säätelymahdollisuus ovat professori Matti Ylikosken mukaan tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, houkutteleeko työ vai eläke. 2 JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Vappu Aura, Milla Kauppila, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Piritta Eerola, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Paula Ojala-Ruuth, Jouni Saarinen, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu maaliskuussa Kannen kuva: Esko Tuomisto Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2010 Ilmarinen PURSERI IRMELI RISTILUOMA: KOVAA JA KORKEALLA Työterveyskö vain lääkäreiden asia? Lama ei lannista Päivikki Palosaarta Vilahda verkkoon tilaa sähköinen työeläkeote

3 Kuva: Mikko Käkelä 5 Vinkki Valitse sähköinen työeläkeote ja muistutuspalvelu osoitteessa Milloin työterveyshuolto on onnistunut työssään? Ovatko vain lääkärit vastuussa työterveydestä? Aihetta pohtivat Ilmarisen järjestämässä debatissa Sirpa Huuskonen ISS:ltä, Sari Anthoni Terveystalosta ja Timo Aro Ilmarisesta. Debatti 20 Kuva: Paul Palmer / laplandfoto.com Näin näet heti työeläkeotteen valmistuttua, paljonko sinulle on kertynyt eläkettä. Olet myös mukana matkalahjakortin arvonnassa. Fakta Eläkkeelle siirtymistä pitää myöhentää Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on nyt 59,8 vuotta Vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on 63,2 vuotta Odotettu elinikä on miehillä 76,3 vuotta, naisilla 83 vuotta (v syntyneillä) Ennuste Eliniänodote kasvaa vuosi vuodelta 63-vuotiaan eliniän ennuste Yrittäjän elämää Ei saa pysähtyä. On oltava hyvässä iskussa, kun laman jälkeen käänne parempaan alkaa, sanoo Päivikki Palosaari. Vuosia Naiset Miehet Lähde: Eläketurvakeskus 15 ILMARISEN KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen, puhelin , faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: Asiakkaitamme palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit

4 Pääkirjoitus Missä iässä eläkkeelle? Kuva: Tomi Parkkonen Laajalti ollaan yhtä mieltä, että eläkkeelle siirtymistä pitää saada myöhennetyksi. Muuten julkisen talouden kestävyysvajeen kanssa ei tulla toimeen, ja myös työeläkejärjestelmän talous on kovilla. Minulla on ollut mahdollisuus seurata läheltä erään ihmisen mielenliikkeitä tässä asiassa. Oli hupaisaa nähdä, miten parin vuoden takainen varmuus eläkkeelle siirtymisestä heti ikärajan täyttyessä tammikuussa alkoi ensin horjua ja lopulta kääntyi päälaelleen. Tämä tuttuni jatkaa töissä, vaikka olisi jo voinut jäädä eläkkeelle. Hänelle kiteytyi käsitys työn merkityksestä osana elämän sisältöä ja myös työpaikan sosiaalisen verkoston tärkeys. Luopuminen näistä ei olisikaan mikään kevyt juttu. Jotta työurat pitenisivät, tarvitaan töitä, työkykyä ja työhaluja. Taloudellisilla kannustimilla on kyllä merkitystä, mutta suomalaisten vaurastuessa yhä useammalla on aito mahdollisuus valita, jatkaako vai ei. Vaaka kallistuu jatkamisen puoleen, jos kokee työnsä mielekkääksi, saa tehdä sitä itse järkeväksi katsomallaan tavalla ja vielä kokee pystyvänsä täyttämään omat ja muiden odotukset. Tämän tuttuni kohdalla kaksi ensimmäistä toteutuu. Kolmannen osalta olen jäävi arvioimaan, koska kyse on minusta itsestäni. Ilmarista perustettaessa 1960-luvulla päätettiin, että johdon eläkeikä on 60 vuotta. Matala, kyllä vain, mutta tuohon aikaan tämän ikäisen suomalaismiehen elinajanodote oli kuusi vuotta pienempi kuin nykyään! Tuoreemmilla johtajilla tätä oikeutta ei enää ole. Olen toki etuoikeutettu muutenkin: terveys kestää ja olen ns. siisteissä sisätöissä. Työeläkkeiden eteen työskenteleminen on miltei kutsumustyötä. Esimieheni ovat kohdelleet ymmärtäväisesti. Kaikki tämä houkutteli jatkamaan. Olen varma, että työelämän kehittämisen pehmeillä keinoilla on suuri merkitys myös muille. Jos onnistumme saamaan työnteon puitteet yhä parempaan kuntoon, alkaa eläkkeelle siirtyminenkin myöhentyä viimeistään laman mentyä ohi. Jaakko Tuomikoski varatoimitusjohtaja Kehu työkaveria Tutkimusten mukaan myönteisellä ilmapiirillä on stressiä vähentävä ja lievittävä vaikutus. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää työpaikkansa ilmapiiriä kannustavana. Kehuja voi antaa työtehtävien menestyksekkäästä suorittamisesta, mutta myös asenteesta ja olemisen tavasta. Lisää vinkkejä parempaan työssä jaksamiseen saat Työterveyslaitoksen vinkkisivustolla. Lehtikuva 4

5 Debatti Teksti: Milla Kauppila Kuvat: Mikko Käkelä TYÖTERVEYSHUOLTO ON KOLMEN KAUPPA Työterveyshuolto onnistuu parhaiten silloin kun työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä. Ilmarinen voi auttaa yrityksiä tarjoamalla kuntoutusta ja jakamalla parhaita käytäntöjä. Istutimme pyöreän pöydän ääreen joukon työterveyshuollon ammattilaisia keskustelemaan työterveyshuollon toimivuudesta ja suomalaisten työkyvystä. Keskusteluun osallistuivat ISS:n henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen, Terveystalon työterveyspalveluista vastaava johtaja Sari Anthoni sekä Ilmarisen työhyvinvointipalveluista vastaava johtaja ja Ahtelan työelämäryhmän asiantuntijajäsenenäkin toiminut Timo Aro. Keskustelua johti Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola. Timo Aro, Ilmarinen Sari Anthoni, Terveystalo Sirpa Huuskonen, ISS (edessä) 5

6 Debatti Mitkä asiat ovat toteutuneet silloin, kun työterveyshuolto on onnistunut? Mistä onnistuminen yleensä syntyy? Sirpa Huuskonen: Isosta onnistumisesta on kyse silloin, kun henkilö on ollut pitkään sairaslomalla, ja kun esimies työterveyshuollon avulla onnistuu räätälöimään työntekijälle työn, johon hänen työkykynsä riittää ja johon hän voi palata. Työterveyshuoltoa tarvitaan avuksi oikeanlaisen työn löytämiseen tai räätälöintiin esimiesten oma osaaminen ei aina siihen riitä. Sari Anthoni: Samoista asioista onnistuminen minunkin mielestäni syntyy. Siihen vaaditaan myös selkeitä prosesseja sekä yhteistyötä työterveyshuollon ja asiakasyrityksen välillä. Se ei aina ole niin helppoa, tiedän sen itse työterveyslääkärin työtä tehneenä. Huuskonen: Työntekijän tulee myös voida luottaa työterveyshuoltoon ja työnantajaan ja lähteä mukaan tällaiseen keskusteluun eläkeputkeen hyppäämisen vaihtoehtona. Anthoni: Lääkäreiden asenne on tärkeää. Työeläkeputki ei saa olla heidän lähtökohtansa. Huuskonen: Lääkäri hoitaa eläkkeelle tämä on liian usein ongelma. Timo Aro: Se on inhimillistä, sillä työntekijä ja lääkäri ovat saattaneet tuntea vuosikymmeniä. Työnterveyslääkärin pitäisi voida irtautua potilas-lääkäri -suhteesta pohtimaan objektiivisesti, voiko henkilöä kuntouttaa ja mitkä ovat eläkkeelle pääsyn edellytykset. Työeläkeyhtiön näkökulmasta työterveyshuolto on onnistunut silloin, kun ymmärretään yhteistyön hetki eli milloin ammatillista kuntoutusta tarvitaan. Oikein ajoitettuna kuntoutus on vaikuttavinta. Millä voi edesauttaa sitä, että lääkäri, esimies ja työeläkeyhtiö löytävät toisensa? Anthoni: Koulutus on tärkeä keino. Aikaisemmin lääkärit eivät edes osanneet käyttää työeläkeyhtiöiden apua työ oli enemmän sairaslomien kirjoittamista. Asiassa on tapahtunut valtavaa kehitystä viimeisen viiden-kuuden vuoden aikana, kun eläkeyhtiöt ovat tiedottaneet ja kouluttaneet työterveyslääkäreitä ja yrityksiä työeläkeyhteistyön mahdollisuuksista työkyvyttömyysriskin hallinnassa. Aro: Me Ilmarisessa olemme luoneet asiakasyrityksillemme foorumeita, joissa on mukana työntekijä, työnantaja ja työterveys- Työeläkeputki ei saa olla lääkäreiden lähtökohta. Sari Anthoni, Terveystalo 6

7 Ahtelan työelämäryhmä uskoo työterveyshuoltoon Miten pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella? Tähän hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopiman tavoitteen valmisteluun valjastettiin keväällä 2009 kaksi työryhmää. Jukka Ahtelan vetämä työelämäryhmä pohti työelämän laadullisia seikkoja, ja Jukka Rantalan vetämän eläkeneuvotteluryhmän tehtäväksi tuli selvittää työeläkejärjestelmien rakenteellisia seikkoja. Ahtelan ryhmä sai työnsä päätökseen vuoden alussa. Esitysten tärkein tavoite on alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen. Tähän pyritään etenkin kehittämällä työkykyä työterveyshuollon keinoin sekä lisäämällä työhyvinvointia työpaikoilla. Työterveyshuoltoa koskevissa esityksissä korostuu ennakoivuus, tuloksellisuus ja saatavuus. Keinoina pidetään mm. työterveyshuollon tavoitteiden ja sisällön uudelleensuuntausta, lääkäreiden koulutusta sekä yhteistyön kehittämistä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän välillä. Ehdotusten valmistelua jatketaan erikseen perustettavissa työryhmissä. huolto. Koulutamme eri osapuolia ymmärtämään omaa rooliaan, vastuitaan ja yhteistyön paikkoja. Huuskonen: Yrityksessä pitää olla nimettyjä henkilöitä, jotka rakentavat polkuja asetettuja tavoitteita kohden. Meillä ISS:ssä tavoitteena on esimerkiksi esimiesten kouluttaminen työkyvyn hallintaan liittyvissä tehtävissä sekä sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentäminen. Olemme iloisia siitä, että saamme eläkeyhtiöiltä asiantuntijoita visioimaan ja kertomaan hyviä käytäntöjä muualta. Aro: Itse pidän hyvänä sitä, että työnantaja asettaa tavoitteet, ja työterveyshuollon edustaja ottaa oman roolinsa ja vastuun niiden saavuttamisesta. Työeläkeyhtiön rooli on ammatillisessa kuntoutuksessa. Voimme myös kokemuksemme perusteella ehdottaa hyviä työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi muilla työpaikoilla. Mitä asioita nykyisessä työterveyshuollossa pitäisi pystyä korjaamaan? Mitkä ovat suurimmat haasteet? Huuskonen: Perusongelma on mielestäni se, että työterveyshuollon henkilökunnalla on riittämätön ymmärrys työstä ja työyhteisöstä olosuhteista, missä ihmiset työskentelevät. Ilman ymmärrystä ei voi tehdä työterveyshuoltoa, vaan hoivaa. Pitkäjänteistä yhteistyötä pitää vahvistaa: se vaatii työpaikkaan tutustumista ja satsausta. Juristina olen ihmeissäni myös siitä, että on selvästi ihmisiä, jotka käyttävät suurta työnantajaa hyväkseen eivätkä tule työhöntulotarkastuksessa kertoneeksi kaikkia vaivoja. Koeajan päätyttyä he ovat sitten lähes työkyvyttömiä. Miten se on mahdollista? Kyllä työterveyshuollossa täytyy olla rohkeutta todeta, että ihminen on rajoitetusti työkykyinen. Mitä hyötyä työhöntulotarkastuksista työnantajalle muuten on? Anthoni: Nykypäivänä työterveyshuolto voi kyllä analysoida työn rasitustekijät ja aidosti testata henkilön soveltuvuuden esimerkiksi siivoustyöhön. Ymmärrän tässä hyvin työnantajanäkökulman. Haaste on saada aidosti toimiva yhteistyö työnantajien kanssa: löytää selkeät vastuut ja ihmiset, joiden kanssa tehdään ja suunnitellaan yhdessä. Hyvää työterveyshuoltoa kannattaa jatkaa ilman kumppanuutta ja pidempiaikaista sopimusta se ei tule. Aro: Pidän haasteena sitä, että työterveyshuollot oppisivat osoittamaan oman työnsä vaikuttavuuden. Toinen haaste liittyy koordinaatioon. Mikä on työterveyshuollon rooli silloin, kun henkilö on esimerkiksi erityissairaanhoidossa kaukana työterveyshuollosta ja työpaikalta, ja sairausloma alkaa pidentyä? Onko työterveyshuollon roolia muutettava koordinaattorirooliksi kuten entinen perhelääkäri, joka osaa järjestää perheen taustat tuntien asiat kokonaisuuden kannalta järkevästi. Muutostarve on selkeä, mutta haasteena on todella vielä saada työnantaja ja työterveyshuolto ymmärtämään oma roolinsa ja tehtävänsä yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Huuskonen: Olen samaa mieltä. Myös työterveyshuollon täytyy ottaa vastuuta työntekijästä. Meillä esimerkiksi työterveyshuollolla on vastuu 30 päivän sairasloman jälkeen selvittää, mitä työntekijälle kuuluu. Se on koordinointia huolehtimista siitä, että ihminen pysyy näköpiirissämme. Emme halua eläkekuvion 7

8 Debatti tupsahtavan eteemme puolen vuoden jälkeen täytenä yllätyksenä. Työterveyshuollolle rooli on erilainen verrattuna vastaanotolle tulevan ihmisen hoitamiseen. Anthoni: Näin se pitää ollakin. Silti on uskomatonta, miten usein nykypäivänä työterveyshuollon resursseja menee esimerkiksi manuaaliseen sairauspoissaololappujen kirjaamiseen. Tarve kattavaan sähköiseen viestinvälitykseen ja keskitettyyn sairauspoissaolojen seurantaan on suuri. Aro: Ahtelan työryhmän loppuraportissa on ehdotettu, että työkyvyttömyyden uhatessa pitkittyä on perusteltua edellyttää selvitystä työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista sairauspäivärahan maksamisen ehdoksi 90 päivän jälkeen. Työterveyshuollolta ehdotus vaatii uutta osaamista ja resursseja, sillä on ennustettavissa, että moni tulee hakemaan tiekarttaa siitä, mihin 90 päivän jälkeen sijoittua. Tämä tulee muuttamaan työterveyshuollon, työnantajan ja työeläkelaitosten välistä yhteistyökulttuuria ehdotus suorastaan pakottaa yhteistyöhön. Kertokaa muutama neuvo niille, jotka ovat hankkimassa kumppania työterveyshuoltoon. Huuskonen: En lähtisi ensimmäisenä hinnasta, vaan siitä, onko tarjoajalla aitoa mahdollisuutta toimia koordinoijana ja tarjota tasalaatuista palvelua. Miten prosesseja hallinnoidaan, raportoidaan ja suunnitellaan? Mikä on hoitohenkilöiden resurssointi onko heitä tarpeeksi tarvittavilla paikkakunnilla? Miten laatua mitataan? Jos kerrotaan vain, paljonko vastaanotto maksaa, ollaan kaukana siitä, mitä haetaan. Anthoni: Olen samoilla linjoilla. Työnantajan kannalta on tärkeä tietää, miten tietoa saadaan ja miten työhyvinvointiin ja ennaltaehkäisyyn voidaan vaikuttaa. Lisäksi on hyvä selvittää referenssit ja asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset. Ne kertovat aina palvelutasosta. Aro: Tässä oli nyt kaksi valveutunutta ostajaa. Useimmilla työterveyshuollon palvelujen ostajilla arviointi keskittyy hintaan. Ahtelan työryhmän mietinnössä halutaan panostaa siihen, että työnantajalla on enemmän valmiuksia arvioida työterveyshuoltoa ja työterveyshuollon täytyy kyetä osoittamaan toimintansa laatu ja vaikuttavuus. Vaikuttavuutta, hyviin tuloksiin johtavaa kilpailua ja pitkäjänteistä yhteistyötä niitä halutaan tukea. Huuskonen: Hyvällä työterveyshuoltokumppanilla pitää olla asenne kohdallaan. Heidän täytyy olla tavoitteista aidosti kiinnostuneita se luo edellytyksiä hyvälle yhteistyölle. Sen jälkeen yhteisen tekemisen malli työterveyshuollon kanssa löytyy kyllä nopeasti. Kuinka monta vuotta tarvitaan, että esimerkiksi ISS:n ja Työterveystalon kokoisille yrityksille löytyy yhteinen tekemisen malli? Huuskonen: Malli ja tahto löytyvät nopeastikin. Tulosten näkymiseen menee pari vuotta. Työterveyshuollossa täytyy olla rohkeutta todeta, että ihminen on rajoitetusti työkykyinen. Sirpa Huuskonen, ISS 8

9 Anthoni: Alussa pitää varautua myös työterveyshuollon kulujen kasvuun. Hedelmät tulevat näkymään vasta parin vuoden kuluttua, kun sairauspoissaolot, ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja työtapaturmat vähenevät. Työterveyshuollolle ladataan paljon odotuksia. Kun kaikkea ei voida toteuttaa, joudutaan priorisoimaan. Miten ja mihin te priorisoisitte? Anthoni: Priorisoisin ennaltaehkäisevää työtä, sillä se kantaa viime pelissä hedelmää. Tekisin priorisoinnin yrityskohtaisesti. Jos ajattelen ISS:n kaltaista siivous- ja kiinteistöyritystä, satsaus koskisi todennäköisesti pitkälti TULES-puolta. Jonkun toisen yrityksen ongelmana voivat olla vaikka mielenterveysongelmat. Alussa pitää miettiä, mihin laajemmat toimenpiteet suunnataan tiedon keräämiseen on olemassa paljon hyviä työkaluja. Huuskonen: Työterveyshuollon pitää olla työkeskeistä ja ennaltaehkäisevää. Meille kipupisteitä ovat nimenomaan tuki- ja liikuntaelinongelmat. Varhaisen puuttumisen malli lähtee siitä, että esimiehet on perehdytetty ja koulutettu ottamaan myös terveyteen liittyvät asiat tarvittaessa puheeksi. Työterveyshuolto toimii näissä tilanteissa asiantuntevana tukena niin esimiehelle kuin työntekijällekin. Aro: Työterveyshuollossa tärkeää on löytää ne ihmiset, joilla on kohonnut työkyvyttömyyden riski. Siihen joukkoon kannattaa panostaa. Unohtamatta kuitenkaan sitä, että panostaa pitää myös esimiestyöhön. Mitkä ovat mielestänne Ahtelan esityksen parhaiten toteuttamisen arvoisia ehdotuksia työurien pidentämiseksi? Anthoni: Työterveyshuollon taustastani huolimatta vastaan joustavat työajat. Uskon, että vaikka teemme kuinka hyvää yhteistyötä työterveyshuollossa, joustavat työaikaratkaisut ovat a ja o. Niillä saadaan työurille jatkoa ja vältetään työkyvyttömyyseläkkeitä. Huuskonen: Minulle Ahtelan mietinnöstä jäi mieleen lääkäreiden koulutusta varten perustettava työterveyshuollon professuuri. Eikö sitä vielä todella ole, vaikka iso joukko lääkäreitä ohjautuu työterveyshuollon pariin? Nyt on jo korkea aika panostaa lääkäreiden työterveyshuollon osaamiseen. Aro: Osa-aika professuureja kyllä on. Loppuraportissa todetaan, että työterveyshuollon vaikuttavuuden tutkimista tulee edistää. Itse pidän hyvänä työterveyshuollon vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä, mutta myös raportissa kuvatun yhteistyön perusperiaatteita. On tärkeää sopia, mistä kokonaisuudesta kunkin tahon tulee olla selvillä. Myös varautumisen ja yhteistyön periaatteet luovat puitteita yhteistyölle. Yhteistyötä tarvitaan se on työryhmän esityksen keskeinen ajatus. Useimmilla työterveyshuollon palvelujen ostajilla arviointi keskittyy hintaan. Timo Aro, Ilmarinen 9

10 Työelämä Tekstit: Helena Sahavirta Kuvat: Juha Koivisto Revontuli-säätiö valmentaa ja kouluttaa asiakkaitaan. Kuvassa Marjo Tolonen, Pertti Sarre ja Timo Koriala. Revontuli-säätiö tuottaa ekotekojen avulla työtä Hylätyt televisiot, pesukoneet ja mikroaaltouunit puretaan alkutekijöihinsä Revontuli-säätiön työpajassa Ivalossa. Laariin sataa kultaa, kuparia ja alumiinia ja tukityöpaikkoja, joilla kuntoutetaan ja valmennetaan työmarkkinoille pyrkiviä. Oon tykännyt olla täällä. Paremmin aika kuluu kuin kotona, kiittää ivalolainen Miika Santio, joka tuli EkoTerminaalin työpajalle ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten, peruskoulun kymppiluokalla. Silloin hän tutustui työpajalla työelämään kaksi päivää viikossa. Helmikuun alussa Santio palasi työpajalle nuorena työttömänä. Santio osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja tehtävät vaihtelevat Ympäristöpajan lumenluonnista EkoSer-pajan purkutöihin. Viimeksi hän hajoitti osiin kopiokoneen. Työpajojen valmennukseen kuuluu myös kahvirupattelu vaikka siitä, miten elämässä pääsee eteenpäin, kertoo vastaava työvalmentaja Timo Koriala. Miika Santio aikookin tänä keväänä hakeutua jatkokoulutukseen joko Inariin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ympäristölinjalle tai Sodankylään Lapin ammattiopiston valmentavalle ja kuntouttavalle linjalle. EkoTerminal-ketjussa on mukana neljä Lapin kuntien perustamaa sosiaalista säätiötä: Inarissa, Sodankylässä, Rovaniemellä ja Kemissä. 10

11 Me valmennamme, kuntoutamme ja jatkosaatamme asiakkaitamme työelämään ja koulutukseen. Asiakkaitamme ovat mm. työmarkkinoilta syrjäytyneet, mielenterveyskuntoutujat sekä vajaakuntoiset, listaa vs. toiminnanjohtaja Marjo Tolonen. Ympäristöpajan ja EkoSer-purkupajan lisäksi EkoTerminaalissa on restaurointija puupaja EkoRes. Toimipisteen kyljessä on EkoCenter-myymälä, jossa myydään pajoissa valmistettuja tuotteita. Lisänä on Ivalon toimintakeskuksen käsitöitä matoista alkaen sekä tuotteita, jotka on valmistettu EkoTerminal-ketjun muissa Lapin työpajoissa. EkoTerminaalin uudessa elektroniikan myyntipisteessä myydään kertaalleen hylättyjä, EkoRestyöpajassa kunnostettuja ja huollettuja kodinkoneita. Vanhuksille kolausta ja polttopuita Asiakkaat ohjautuvat Revontuli-säätiön toimintoihin yleensä TE-toimiston tai kunnan kuntouttavan työtoiminnan kautta. Nellimistä kotoisin oleva Pertti Sarre on poikkeus, sillä hän hakeutui mukaan omatoimisesti. Työttömänä olen ollut kaksi vuotta. Ei siinä aika kulu, jos ei mitään tee, hän toteaa. Sarre on aikaisemmin työskennellyt Revontuli-säätiössä työsuhteisena yhteensä kaksi vuotta nykyään lama on sulkenut valtion rahahanat eikä kunnilla ole varaa kustantaa entisenlaisia puolen vuoden työllistämiskausia. Painopiste onkin siirtynyt kuntouttavaan toimintaan. Sarre purkaa EkoSer-pajalla pesukoneita ja elektroniikkaa. Työpäivä kestää neljästä viiteen ja puoleen tuntiin, pajatöitä on 3 5 päivänä viikossa. Ammattitaitoa miehellä riittäisi moneen työhön, sillä hän on aikaisemmin työskennellyt mm. metsurina ja poromiehenä. Mutta työtilanne on nyt erittäin heikko. Valkeakoskelle olisi pitänyt lähteä, Lapin mies harmittelee. Sarren pesti kestää toukokuuhun ja hän osallistuu myös Revontuli-säätiön maalis-toukokuussa toteuttamaan kokeiluun, jossa kuntouttavaa toimintaa viedään Sevettijärven ja Nellimin kyliin, kumpaankin yhtenä päivänä viikossa. Olemme vuokranneet molemmista kylistä toimitilat, ja kylien sisällä kartoitetaan, mihin toimintoihin on tarvetta. Ainakin vanhukset näyttävät tarvitsevan apua lumitöihin ja polttopuiden tekoon, Tolonen kertoo. Sevettijärvellä on jo löydetty töitä kahdelle henkilölle, jotka avustavat vanhuksia koti- ja hoitotöissä niin, että kotona asuminen on mahdollista. Kierrätyksen avulla työtä Revontuli-säätiön Ympäristöpaja hoitaa pääasiassa Inarin kunnan kiinteistöjä ja niiden ympäristöä sekä liikuntapaikkoja. Sosiaalisin perustein huolletaan myös eläkeläisten kiinteistöjä. Mikä säätiö? Revontulisäätiö tukee työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä Inarin kunnan tytäryhteisö (2005), joka jatkaa vuonna 2000 aloitettua sosiaalista työllistämistä. Suurin rahoittaja on Inarin kunta, joka ostaa säätiöltä valmennuspalveluita. Tavoitteita työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Ympäristöpaja ja EkoTerminal työpajoineen tarjoavat työvalmennusta. Työvalmennuksella edistetään valmentautujan työkykyä ja osaamista lähemmäksi avoimia työmarkkinoita. Yksilövalmennuksessa tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja arjen hallintaa. Niiden lisäksi järjestetään erilaista ryhmätoimintaa. Kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa paikallisia työllistämishankkeita. Miika Santio suuntaa työvalmennuksen jälkeen jatko-opintoihin. Ympäristöpajassa työskenteli vuoden alussa kuusi henkilöä, kun taas EkoTerminaalissa oli työvalmennuksessa kaksi henkilöä. Kumpaakin yksikköön mahtuisi lisää ihmisiä työhön ja valmennukseen. Revontuli-säätiö on lisäksi tukityöllistänyt kymmenkunta henkilöä. EkoTerminal ottaa maksutta vastaan kaikki kodin sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joita tuodaan joka vuosi noin 60 tonnia. Niiden materiaalista 80 prosenttia lähtee purettuna teolliseen uudelleenkäyttöön. Tavaraa tulee lähinnä Ivalosta ja Inarista. Marjo Tolosen mukaan tavoitteena on aloittaa keräys myös muista kylistä, jotta luontoon ei enää viskottaisi jääkaappeja. EkoTerminal saa korvauksen tuottamistaan jakeista eli sähkö- ja elektroniikkalaitteista puretuista osista. Korvaukset eivät kata toimintaa, mutta sen kautta saadaan kuitenkin työtä kuntoutujille sekä hylätyt laitteet kiertoon. 11

12 12 Irmeli Ristiluoma lentää nykyisin Euroopan lentoja, kaukoreittejä ja lomalentoja. Työ on melkoista sukkulointia. Työrupeama saattaa kestää viisi tuntia tai viikon.

13 Työelämä AIKA ON MENNYT KUIN SIIVILLÄ Irmeli Ristiluoma on viihtynyt työssään Finnairilla jo 34 vuoden ajan. Hän on työskennellyt lentoemäntänä, edennyt esimiestehtäviin purseriksi ja lentämisen ohella toiminut palvelukouluttajana. Mieluinen työ jatkuu ensi kesästä lähtien osa-aikaisena. Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Esko Tuomisto Irmeli Ristiluoma oli jo pikkutyttönä sanonut vanhemmilleen, että hänestä tulee lentoemäntä ja luvannut lähettää postikortin jokaisesta yöpymiskohteestaan. Haaveestaan huolimatta hän valitsi lukion jälkeen turvallisemman tien ja lähti opiskelemaan Turun Kauppakorkeakouluun. Valmistumisvaiheessa hän kuitenkin haki Finnairin kursseille vuonna 1976 ja jatkaa edelleen tuolloin alkanutta työuraa. Pitkät työurat ovat Finnairilla melko tavallisia. Irmeli Ristiluoman senioriteettinumero on 149. Se merkitsee, että näin monta minua virkaiältään vanhempaa kollegaa työskentelee Finnairilla. Tiedän viime vuosilta ainakin kaksi, jotka ovat työskennelleet 68 vuoden ikään asti, vaikka voi heitä olla useampikin. Työn imussa edelleen Lentotyössä on joskus ollut ehkä glamouriakin, mutta työ on muuttunut hektisemmäksi ja fyysisemmäksi. Irmeli Ristiluoma on viihtynyt työssään, mikä on yksi syy siihen, että hän on jatkanut samassa työssä näin pitkään. Kun aloitin, kannoimme tarjottimia; seitsemän kahdeksan tarjotinta mahtui käsivarrelle. Nykyään ruuat ja juomat kulkevat pyörien päällä, mutta hauiksia tarvitaan edelleenkin ja reisilihasten on oltava kunnossa. Työ on mielenkiintoista, haastavaa ja antaa vielä vuosien jälkeenkin uusia kokemuksia. Tilanteet muuttuvat, itsensä on laitettava peliin joka päivä. Monikulttuurisuus on vahvasti läsnä. Kaukolennoilla enintään yhdeksästä kollegasta pari kolme on aasialaisia. Asiakkaista suurin osa on nykyään ulkomaalaisia. Lentotyössä saa tottua aikaisiin aamuihin, ilta- ja yötöihin, työvuoroihin viikonloppuina, jouluna, juhannuksena ja muina juhlapyhinä. Työrupeama saattaa kestää viisi tuntia tai viikon. Työn varjopuolia onkin usein väliin jäävä yöuni. Melkoista sukkulointia Irmeli Ristiluomalla on nyt kelpuutus Eurooppaan lentäviin pienempiin ja kaukoreittien suurempiin Airbus-koneisiin sekä lomalentojen Boeing-koneisiin. Niiden mukana matka voi viedä minne vain. Hän lentää kuukausittain kolme kaukoreitin lentoa, kun minimi on kaksi. Haastatteluviikolla hän oli lentänyt tiistaina kotiin Pekingistä, sitä seurasi kolme vapaapäivää, neljä aikaista aamulentoa Eurooppaan ja yksi päivä vapaata. Sen jälkeen starttasi kuuden päivän työrupeama; lomalento Boeingilla Intian Ahmedabadiin. 13

14 Työaikajärjestelyt auttavat jaksamaan Raskaasta työstä huolimatta Irmeli Ristiluoma tuntee jaksavansa hyvin. Erilaiset työaikajärjestelyt ja työnantajan inhimillinen kohtelu edistävät jaksamista. Työtä on mukava tehdä, sillä maaorganisaatio huolehtii taustatyöstä ja lentävän henkilökunnan palvelusta entistä paremmin. Ensi kesänä hän saa sirpaleisen työelämänsä vastikkeeksi hieman enemmän vapaata, minkä mahdollistaa osa-aikaeläke. Lennän joka toinen kuukausi ja joka toinen kuukausi olen osa-aikaeläkkeellä. Vapaata kaipaa, sillä elämä on ollut melko työsidonnaista, työasiat ovat perheasioiden jälkeen olleet aina etusijalla. Jo ennen osa-aikaeläkeikää on tietyin edellytyksin ollut mahdollisuus lentää esimerkiksi joka toinen kuukausi, työaikaa on Irmeli Ristiluoma on lentämisen ohella toiminut myös palvelukouluttajana. Ikääntyneen vahvuudet kannattaa hyödyntää Ikääntyneen arvostus, itsenäinen työ, motivoivat tehtävät ja muun muassa oma työaikojen säätelymahdollisuus vaikuttavat siihen, houkutteleeko työ vai eläke, sanoo professori Matti Ylikoski Työterveyslaitokselta. Suomessa on vuosikymmeniä ollut yleinen tapa käyttää eläkettä ikääntyneiden työntekijöiden saneeraukseen pois työelämästä. Nyt kurssia yritetään kääntää toiseen suuntaan, kun työurien pidentäminen nähdään välttämättömäksi. Matti Ylikosken mielestä tarvitaan asennemuutosta ikääntymiseen. Jotta motivaatio jatkaa säilyisi, ihmisillä pitää syntyä luottamus siihen, että ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita lähtölaskennan käynnistymistä. Ikääntyneillä on monia vahvuuksia, jotka antavat aineksia nousukiitoon. Heillä on myös paljon yritykselle arvokasta osaamista ja sosiaalista pääomaa. Varttuneet eivät yleensä enää kilpaile, vaan ovat kypsyneet tukemaan ja auttamaan nuoria heidän työssään. Osaamisen päivittämisestä pitää huolehtia Ylikosken mukaan yritys luo eläköitymiskehitykselle pohjan jo ikävuodesta lähtien. Tämän ikäryhmän kriittisessä elämänkaaren vaiheessa on tärkeää huolehtia osaamisen päivittämisestä, jos yritys ei halua ajautua ikäsyrjinnän tielle. Suomessa paukutellaan Pisa-henkseleitä nuorten koulumenestyksestä. Tosiasia on, että hyvästä koulutuksen ja osaamisen kärjestä pudotaan varttuneemmalla iällä. Ammattitaito on kehittynyt huippuunsa, mutta työ on vuosien varrella muuttunut. Ikääntyneiden osaamista ei ole ylläpidetty, mitä esimerkiksi uudet verkostot ja palvelusuuntautuneisuus vaativat. Ikääntynyt oppii, mutta eri tavoin Työelämässä törmätään usein ikämyytteihin, perusteettomiin uskomuksiin, joista yksi on: Vanha koira ei opi. Näinhän se on, mutta ihminen ei olekaan koira. Päinvastoin, vanha ihminen oppii, mutta eri tavoin. Ikääntynyt ei opi irrallisten tietojen ja nippelien pohjalta, toisin kuin nuoremmat, Ylikoski tietää. Paina tuosta enteriä ei vanhemman kohdalla toimi, kun uuden tietokoneohjelmiston käyttöä opetetaan. Ikääntynyt oppii kokonaisuuden hahmottamisen kautta, minkä jälkeen hän oppii nippelitkin. Lisäksi ikääntynyt tarvitsee aikaa, rauhaa, harjoittelua ja kertausta. Hän oppii ja saa hyviä tuloksia itse työssä tekemällä, ei luokkahuoneissa kursseilla. Työaikojen ja työurien joustot hyödyttävät kaikkia Pitkäjänteinen henkilöstön ikäpolitiikka motivoi työntekijöitä. Ylikoski ennustaa, että tulevaisuuden työpaikka voi syntyä, jos työnantaja ymmärtää kriittiset vaiheet elämässä, joustojen tarpeet perhetilanteissa ja ikääntyessä. Hän on tyytyväinen, että terveet työajat -ajattelu on lähtenyt liikkeelle ja joustavia työaikaratkaisuja ollaan halukkaita etsimään. Varsinkin ikääntyneiden jaksamisessa työaikajoustot, mahdollisuus säästää työaikapankkiin ja säädellä päivittäistä työaikaa ovat tärkeitä. Uusien tutkimustulosten mukaan sairauspoissaolot vähenivät jopa puolella, jos itsellä oli mahdollisuus 14

15 voinut vähentää myös erilaisista perhesyistä. Jonkun verran voi itse vaikuttaa myös työvuorolistoihin sekä kaukoreittien määrään. Kokemuksesta on hyötyä Irmeli Ristiluoma kokee, että pitkä kokemus korvaa työssä paljon sitä, mitä nuoruuden mukana menettää. Nuoremmat jaksavat fyysisesti paremmin, mutta varttuneemmalla on taustatietoa enemmän ja mahdollisesti kokemusta erilaisista ongelmatilanteista. Vuosien myötä tietää omat selviytymiskeinonsa. Osaa kuunnella itseään ja tunnistaa omat rajansa. Itselleen kannattaa olla armollinen. On myös hyvä muistaa, että elämää on työn ulkopuolellakin. Kun lapset ovat jo muuttaneet kotoa, voi ajatella enemmän itseään ja levätä silloin kun väsyttää. Nuorempana lennon jälkeen tuli paikanpäällä katseltua ympärilleen ja mentyä ostoksille. Nyt käytän perilläoloajan pääosin lepäämiseen. Tietojen ja taitojen päivitys on tervetullutta Pursereilla on tällä hetkellä käynnissä esimerkiksi TOP-koulutus, joka päivittää esimiestaitoja, auttaa työssä jaksamiseen, tuo esiin talousajattelua ja selventää yrityskuvaa. Turvakoulutus on tarpeen joka vuosi ja erilaiset teemapäivät pitävät ammattitaitoa yllä. Hän on myös ollut Kelan Aslak-kuntoutuksessa, mikä on piristänyt ja auttanut jaksamaan. Meille järjestetään lisäksi erilaisia hyvinvointia edistäviä tapahtumia. Esimerkiksi viime viikolla saimme terveys-, kauneusja hyvinvointialan ammattilaisilta vinkkejä hyvästä levosta, unirytmistä ja jalkojen hyvinvoinnista. Mukava oli saada hoidettua työn kuluttamat kädet ja hierontaa kivistäville hartioille, Irmeli Ristiluoma kiittää. vaikuttaa työaikoihin, työvuoroihin ja loman ajoittumiseen. Vanhemmilla työntekijöillä vuorotyö merkitsee haastetta työvuoroaikatauluihin, sillä heillä palautumisaika vuorotyön jälkeen on pitempi. Nuori kestää univajetta paremmin, mutta ikääntyneellä univaje kasautuu ja alkaa vaikuttaa väsymiseen, oireiluun ja sairastumiseen, Ylikoski muistuttaa. Matti Ylikoski on jäänyt vähän aikaa sitten eläkkeelle, mutta myy osaamistaan Työterveyslaitokselle. Hänellä on nyt enemmän aikaa lastenlapsille, mistä hiihtolomalaiset Sanni ja Veera nauttivat. Ikääntyminen on yksilöllistä Ikä tuo fyysisiä muutoksia, motorinen näppäryys, hämäränäkö ja lukunäkö heikkenevät ja tulee tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Ylikosken mukaan työergonomia, työolot ja työpaikan mitoitukset pitää sovittaa niin, että ikääntynytkin pärjää. Yksilölliset erot alkavat näkyä vasta 50 ikävuoden jälkeen. Räätälöinti tulee yhä vaativammaksi, sillä yleisnormit eivät enää toimi. Aina kyse ei ole suurista asioista, vaan joskus vain riittävästä valaistuksesta. Ajatuksellisten prosessien muutokset eivät Ylikosken mukaan ole työelämän kannalta ratkaisevia, sillä niiden muutokset alkavat tapahtua vasta noin 70 vuoden iässä. Myös muistin muutokset tulevat melko myöhään. Edelleen päättely- ja ongelmaratkaisukyky hidastuvat vähemmän ja myöhemmin kuin motoriset suoritukset. Ikääntyneellä johtopäätösten teko ja strateginen päättely jopa paranevat. Nuorilla on ketterää älykkyyttä, mutta ei vielä kristallisoitunutta älykkyyttä. Strategisesti laajempia kokonaisuuksia jäsentävä älykkyys alkaa kasvaa vasta vuoden tienoilla ja saavuttaa huippunsa vuotiaana. Myös sosiaalinen pätevyys kehittyy iän myötä. Varttuneemman työntekijän rikkauksia ovat esimerkiksi vuosien saatossa kehittyneet asiakasyhteydet, verkostot ja kirjoittamaton tieto asiakkaasta. Näiden tietojen siirtämiseksi eteenpäin nuoremmille on siirrytty mentorointiin. Matti Ylikoski on itse siirtynyt muutama viikko sitten eläkkeelle, mutta hän jatkaa entisessä työpaikassaan Työterveyslaitoksessa työtä alihankkijana. Hänellä on myös kaksi nuorta mentoroitavaa, joita hän vapaaehtoistyönä auttaa pääsemään sisään häneen entiseen työhönsä ja siihen liittyviin sosiaalisiin verkostoihin. 15

16 Tulos Ilmarisen vakavaraisuus vahvistui merkittävästi Vakavaraisuusaste oli 2,7-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna 35,0 30,0 Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa Toimintapääoma Toimintapääoman enimmäismäärä Vakavaraisuusraja 14,0 14,5 18,2 22,8 24,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Prosenttia vastuuvelasta 5, Pitkäjänteisyys poiki Ilmariselle ennätystuoton Ilmarinen toipui vuonna 2009 erinomaisesti vuoden takaisesta finanssikriisistä. Sijoitusten tuotto, 15,8 prosenttia, oli työeläkeyhtiöiden paras. Eläkesijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, johon mahtuu nousuja ja laskuja. Tärkeintä on, että pitkällä aikavälillä olemme onnistuneet turvaamaan eläkevarat hyvin, painotti Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas esitellessään yhtiön tilinpäätöstä 24. helmikuuta. Ilmarisen sijoitukset olivat vuoden 2009 päättyessä käyvin arvoin yhteensä miljoonaa euroa. Sijoitusten nettotuotto oli 15,8 prosenttia. Viime vuoden tulos oli reaalisesti yhtiön kaikkien aikojen paras. Myös pitkän aikavälin tuotot olivat hyvällä tasolla. Ilmarisen sinnikäs usko osakesijoituksiin sai vuoden mittaan yhä enemmän vahvistusta. Eri sijoituslajeista viime vuonna parhaiten tuottivat osakkeet, joiden osuus markkina-arvoin oli 35 prosenttia kaikista sijoituksista. Noteerattujen osakkeiden tuotto nousi 34,8 prosenttiin. Myös joukkovelkakirjalainat tuottivat ennätyshyvin, 17,1 prosenttia. Vahva panos suomalaiseen elinkeinoelämään Ilmarinen jatkoi koko vuoden pitkäjänteistä sijoitusstrategiaansa, jonka olennainen osa on vahva panostus kotimaiseen elinkeinoelämään. Kotimaisten osakkeiden osuus yhtiön noteeratuista osakesijoituksista nousi 40,9 prosenttiin. Finanssikriisin aallokoissakin Ilmarinen halusi pitää kiinni Suomi-painotuksestaan. 16

17 Kuva: Tomi Parkkonen Harri Sailas iloitsee, että julkisissa kilpailuissa Ilmarisen palvelujen laatu ja sisältö tyypillisesti arvioitiin parhaiksi. Saatoimme pitää kiinni kotimaisista osakkeistamme, vaikka tilanne jatkui epävarmana pitkälle kevääseen. Uskon, että tästä oli viimekädessä hyötyä myös koko suomalaiselle kansantaloudelle. Osakesalkun pitäminen oli mahdollista, koska yhtiön vakavaraisuus oli vahva kriisin puhjetessa ja väliaikainen vakavaraisuuslaki antoi meille lisää liikkumavaraa, Sailas totesi. Sailas vakuutti Ilmarisen haluavan olla jatkossakin pitkäjänteinen ja vastuullinen suomalaisten yhtiöiden omistaja ja rahoittaja. Viime vuoden aikana Ilmarinen osallistui suomalaisten yhtiöiden osakeanteihin sekä hybridilainoihin ja joukkovelkakirjoihin lähes 380 miljoonalla eurolla. Myös takaisinlainaus yrityksille oli edelleen normaalia vilkkaampaa. Vakuutuskanta kehittyi myönteisesti Ilmarisen viime vuoden tulos oli reaalisesti kaikkien aikojen paras. Harri Sailas toimitusjohtaja Vuoden 2009 markkinoita leimasi taloudellisen epävarmuuden lisäksi julkisten palveluiden yhtiöittämiset. Ne toivat kymmeniä tuhansia henkilöitä yksityisen työeläkkeen piiriin. Lisäksi monet työnantajat purkivat eläkesäätiönsä. Tässä murroksessa Ilmarinen menestyi kolmijakoisesti: liikelaitosten vakuuttamisessa tulokset olivat erinomaiset ja säätiöasiakkuuksissa kohtuulliset. Yliopistojen kilpailutuksissa sen sijaan ei onnistuttu. Tulokseen voi silti olla tyytyväinen. Iloinen olen siitä, että julkisissa kilpailuissa Ilmarisen palvelutarjonnan laatu ja sisältö tyypillisesti arvioitiin parhaiksi, Sailas totesi. Koska taantuma aiheutti työttömyyttä, myös Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien määrä pieneni hieman. Vuoden lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuja yhteensä noin Yhtiön vakuutusmaksutulo aleni viime vuonna 2,5 prosenttia miljoonaan euroon. Eläkkeensaajia Ilmarisella oli viime vuoden lopussa Ilmarinen antoi vuoden 2009 aikana kaikkiaan uutta eläkepäätöstä, ja eläkkeinä yhtiö maksoi yhteensä miljoonaa euroa. Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Yhtiön riskinkantokykyä ja vakavaraisuutta mittaava toimintapääoma kasvoi miljoonaan euroon ja oli vuoden päättyessä 2,7-kertainen suhteessa vakavaraisuusrajaan. Ilman vakavaraisuussäännöstön määräaikaisia helpotuksia vakavaraisuusaste olisi ollut 19,1 prosenttia ja vakavaraisuusasema 2,2. Ilmarisen kokonaistulos eli vakuutusliikkeen tuloksen, sijoitustuloksen ja hoitokustannustuloksen yhteismäärä oli miljoonaa euroa. Toiminnan tehokkuutta kuvaava hoitokustannustulos pysyi edelleen hyvällä tasolla, ja se oli 28 miljoonaa euroa. Hoitokulusuhde oli 76 prosenttia. Kustannustehokkaan toiminnan ja erinomaisen sijoitustuloksen myötä asiakashyvitykset palaavat aikaisemmalle hyvälle tasolleen. Ilmarinen siirtää asiakashyvityksiin vuoden 2009 tuloksesta 52 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,4 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. Lisää tietoa Ilmarisen tuloksesta yhtiön verkkosivuilta 17

18 Elämäni kunnossa KENTÄLTÄ VAUHTIA Motivaatio on todella tärkeä töissä jatkamisen peruste. Jos työ on pakkopullaa, ei sitä jaksa. Näin sanoo Keskon eläkekassan johtaja Veikko Savela, joka on jatkanut työskentelyä jo pari vuotta yli eläkeiän. Vireys pysyy yllä vauhdikkailla harrastuksilla ja riittävällä levolla. Teksti: Vappu Aura, kuvat: Esko Tuomisto Tennishallilla maila heilahtaa ja pallo hyökkää kohti vastapelaajaa. Kolme kertaa viikossa verkon takana viihtyvä Veikko Savela on aina ollut tennismiehiä. Meillä on tällainen muutaman kaverin porukka, joiden kanssa pelataan säännöllisesti. Pitkälti tämä on myös sosiaalista toimintaa. Kun kavereiden kanssa harrastaa, hallille tulee lähdettyä varmemmin. Savelan mittarissa on jo yli kuusikymmentä vuotta, mutta ikä ei näy jämäkässä lyönnissä. Pelikavereilla on alkanut olla kaikenlaista vaivaa, eivätkä he jaksa enää ihan yhtä usein pelata. Minä olen ollut aina kunnossa. Monisyinen hyvinvointi Savelan johtama Keskon eläkekassa on keskolaisten oma eläkelaitos, joka on tarjonnut työntekijöille lainmukaisen eläketurvan sekä vanhan A-kassan jäsenille myös lisäeläketurvan. Kuten moni muukin yritysten ylläpitämä eläkelaitos, myös Keskon eläkekassa kilpailutti lakisääteisen työeläketurvansa hoi- 18

19 Jaksan edelleen olla lapsellisen innostunut työstäni. Veikko Savela, Kesko Monipuolinen liikunta on tärkeä osa Veikko Savelan elämää. Mitään ei kuitenkaan tehdä hampaat irvessä. Ei ole hyvä, jos koko ajan pitää painaa tukka putkella. Pitää olla sellaista rentoa olemistakin. Kerran viikossa Savela rentoutuu urheiluhieronnassa. Se hoitaa sekä kehoa että mieltä. tamisen viime vuonna. Kesästä alkaen Keskon lakisääteiset eläkkeet siirtyvät Ilmariselle. Työssä jaksaminen puhuttaa myös keskolaisia. Eräs yrityksen viisivuotisen vastuullisuusohjelman painopistealueista on työhyvinvointi. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi työterveyshuoltoon, joka on myös Savelan tärkeimpiä kumppaneita. Olen kokenut erittäin hyvänä sen tiiviin yhteistyön, jota meillä tehdään työterveyshuollon, eläkekassan ja työnantajan kesken. Työterveyshuollon ja eläkekassan ylilääkäri on yksi ja sama henkilö, jonka työhuone on muutaman oven päässä minusta. Pitkittyneitä sairauslomia seurataan tiiviisti, eikä yksikään työkyvyttömyyseläke tule yllätyksenä, Savela kertoo. Ihmisten työssä jaksaminen on monisyinen asia. Vaikka nuoren henkilöstörakenteen omaavassa Keskossa työkyvyttömyyseläkkeet eivät ole merkittävä ongelma, masennusperäiset vaivat ovat täälläkin kasvussa. Työterveyshuolto voi tehdä paljon sen eteen, että ihmiset viihtyisivät työssä paremmin. Yhä tärkeämmiksi ovat nousseet työyhteisölliset taidot, esimies-alaissuhteet ja puheeksiottaminen. Asioita pitää ryhtyä selvittämään ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi. Lapsellisen innostunut Kentällä huhkiva Savela heittäytyy peliin innokkaasti. Myös työssä jaksamisen lähteenä toimii kyky innostua. Minusta tehtiin aikoinaan soveltuvuusarvio, josta mieleen on jäänyt yksi lause: hieman lapsellinen. Aluksi se harmitti, mutta tässä iässä sen voi jo myöntääkin. Jaksan edelleen olla lapsellisen innostunut tästä työstä. Ihmiset ovat tietysti yksilöllisesti hyvin erilaisia siinä, mikä motivoi. Itselleni se, että yhä kiinnostuu siitä mitä tekee, on äärettömän tärkeää. Myös oman ammattitaidon kehittäminen antaa pontta työhön. Jos tämä olisi pakkopullaa, olisin lähtenyt eläkkeelle jo paljon aiemmin. Jatkamisen edellytyksenä on myös fyysinen terveys, jota Savela ammentaa tenniksen lisäksi muusta liikunnasta. Lähellä sydäntä ovat sauvakävely, soutu ja hiihto. Finlandiahiihdon ja sitäkin pidemmän Pogostan hiihdon ladut on koluttu kymmeniä kertoja. Aktiivinen liikkuminen auttaa jaksamaan myös töissä. Kun kunto on tietyllä tasolla, palautuu nopeammin ja jaksaa paremmin myös työstä aiheutuvaa painetta. Liikkuminen myös jäsentää ajatuksia. Monet päivän asiat loksahtavat lenkillä paikoilleen. Muista myös laiskotella Savelan ura Keskossa jatkuu vähintään kevääseen Silloin hän täyttää 63 vuotta, mutta ei välttämättä aio jäädä oloneuvokseksi tämänkään jälkeen. Harmaantunut herrasmies katsoo tulevaisuuteen päivä kerrallaan -mentaliteetilla. Työhulluksi hän ei kuitenkaan tunnustaudu. Työn tulee aina olla tasapainossa vapaa-ajan kanssa. Tärkeitä ovat perhe ja ystävät ja lepo. Itse harrastan suhteellisen paljon aivan suoranaista laiskotteluakin, Savela nauraa. Meissä suomalaisissa on vähän se vika, että me olemme hirveän tunnollisia. Tahdomme hoitaa työmme niin hyvin, että se vie kaiken ajan. Jos työuran aikana on vain se työ, niin eihän se elämä eläkkeelle siirtymisenkään jälkeen voi olla kovin onnellista. 19

20 Yrittäjän elämää LAMA EI LANNISTA HULLUA POROA Moni tietää Päivikki Palosaaren nimen ja on kuullut tämän Levin voimanaisen tarinan. Kun Päivikki istuu Hotelli Hullussa Porossa samaan pöytään, heijastuu hänestä voimakas läsnäolon tunne, jota intensiivinen tapa puhua ja katsoa keskustelukumppania suoraan tummilla silmillä vain korostaa. Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Paul Palmer / laplandfoto.com Y rittäjäneuvos Päivikki Palosaari, 53, on todellinen tee se itse -nainen. Hänen yrittäjän uransa alkoi ensimmäisen yrityksen, Porogrillin, perustamisesta vuonna Grillin perustamisen aikaan Päivikki toimi Hotelli Levitunturin keittiöpäällikkönä, jonne hänet oli palkattu hotellin ensimmäisenä työntekijänä vuonna Vuonna 1988 oli sitten jo aika ottaa lainaa Levin Loma Oy:n pienen lomakylän ja ruokalan hankkimista varten. Lomakylä loi pohjan brändille, josta Päivikki nykyään tunnetaan: muutaman vuoden päästä Hullu Poro oli syntynyt. Nykyään Päivikin valtakuntaan kuuluu Levillä ja Kemissä mm. hotelleja, ravintoloita, hyvinvointi- ja elämyspalveluita ja Lapin suurin juhlapaikka, 1700 henkeä vetävä Hullu Poro Areena. Levillä järjestetään alppilajien maailmancup, sinne tulevat britit kokemaan lumisen joulun ja venäläiset viettämään uutta vuotta. Olin jo pitkään ajatellut, että yritykseni nimessä tulisi olla sana poro, koska poro on aina ollut lappilaisille symboli ja perusta elinkeinolle. Se on sitkeä eläin, joka pärjää karuissa olosuhteissa. Hullu-lisäys tuli sitten varmaan minusta, Päivikki Palosaari nauraa. Päivikki tunsi jo pienenä vetoa yrittäjyyteen. Yrittäjyys ei tullut kuitenkaan suvun perintönä. Palosaaren turkulaissyntyinen äiti kiersi Lappia kätilön töissä ja isä puolestaan paiski maanviljelijän hommia. Suku ei oikein aluksi ymmärtänytkään Päivikin haaveita omasta yrityksestä. Hyvä kun eivät vieneet psykiatrille, niin erikoisia tuntuivat haaveeni ja ideani heille olevan, Päivikki muistelee. Jotain yrittäjäverta kuitenkin meissä lapsissa kuitenkin virtaa, koska veljeni Jouni Palosaari johtaa Levin hissiyhtiötä. Lama puri kovasti Lappia Lama on puraissut paukkupakkasen lailla myös Lapin matkailuun. Laman tuloa osattiin jo odottaa, mutta sen rajuus yllätti kaikki. Firmat ovat pistäneet rahahanojaan kiinni, eivätkä lähde niin herkästi kokoustamaan pohjoiseen. Vuonna 2009 meidän matkailijoiden määrä putosi 20 prosenttia, ja tänä vuonna pudotus oli samaa luokkaa. Erityisesti ohjelmapalveluyrittäjillä on ollut vaikeaa. Päivikki epäilee, että yksi Levin tämän alkutalven matkailijamääriin vaikuttanut tekijä on etelän hyvä lumitilanne. Hyvät hiihtoladut ovat löytyneet helposti läheltä kotia, ja reissu Lappiin on jäänyt väliin. 20

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Terveys ja työ kättä lyö. Terveellinen työ yhteinen etu Kuusankosken aluetapahtuma 4.11.2009 Harri Vainio

Terveys ja työ kättä lyö. Terveellinen työ yhteinen etu Kuusankosken aluetapahtuma 4.11.2009 Harri Vainio Terveys ja työ kättä lyö Terveellinen työ yhteinen etu Kuusankosken aluetapahtuma 4.11.2009 Harri Vainio Maailma muuttuu "Maailma on meille liian suuri. Liian paljon tapahtuu. Yrität minkä voit, yhtä kaikki

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot