Ilmarinen KOVAA JA KORKEALLA. Työterveyskö vain lääkäreiden asia? Lama ei lannista Päivikki Palosaarta. Vilahda verkkoon tilaa sähköinen työeläkeote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen KOVAA JA KORKEALLA. Työterveyskö vain lääkäreiden asia? Lama ei lannista Päivikki Palosaarta. Vilahda verkkoon tilaa sähköinen työeläkeote"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2010 Työterveyskö vain lääkäreiden asia? Lama ei lannista Päivikki Palosaarta Vilahda verkkoon tilaa sähköinen työeläkeote PURSERI IRMELI RISTILUOMA: KOVAA JA KORKEALLA

2 Ilmarinen 1/2010 Sisältö Pääkirjoitus Missä iässä eläkkeelle? 4 Debatti Kuuluuko työterveys vain lääkärille? 5 Työelämä Revontuli-säätiö tuottaa ekotekojen avulla työtä 10 Lentoemännän työ on melkoista sukkulointia 12 Ikääntyneellä on vielä paljon annettavaa 14 Tulos Sijoitustoiminnan pitkäjänteisyys poiki ennätystuoton 16 Elämäni kunnossa Jaksan edelleen olla lapsellisen innostunut työstäni 18 Yrittäjän elämää Laman päättyessä on oltava hyvässä iskussa 20 Palvelut Tilaa sähköinen työeläkeote 24 Ajankohtaista På svenska Kolumni 33 Kysyttyä Asiakastilaisuudet 36 Kuva: Esko Tuomisto Kuva: Esko Tuomisto 12 Työelämä Lentoemännän työ on haasteellista, joka päivä saa laittaa itsensä täysillä likoon. Irmeli Ristiluoma on työskennellyt lentoemäntänä jo 34 vuotta. 14 Työelämä Ikääntyneen arvostus, itsenäinen työ ja työaikojen säätelymahdollisuus ovat professori Matti Ylikosken mukaan tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, houkutteleeko työ vai eläke. 2 JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Vappu Aura, Milla Kauppila, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Piritta Eerola, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Paula Ojala-Ruuth, Jouni Saarinen, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu maaliskuussa Kannen kuva: Esko Tuomisto Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2010 Ilmarinen PURSERI IRMELI RISTILUOMA: KOVAA JA KORKEALLA Työterveyskö vain lääkäreiden asia? Lama ei lannista Päivikki Palosaarta Vilahda verkkoon tilaa sähköinen työeläkeote

3 Kuva: Mikko Käkelä 5 Vinkki Valitse sähköinen työeläkeote ja muistutuspalvelu osoitteessa Milloin työterveyshuolto on onnistunut työssään? Ovatko vain lääkärit vastuussa työterveydestä? Aihetta pohtivat Ilmarisen järjestämässä debatissa Sirpa Huuskonen ISS:ltä, Sari Anthoni Terveystalosta ja Timo Aro Ilmarisesta. Debatti 20 Kuva: Paul Palmer / laplandfoto.com Näin näet heti työeläkeotteen valmistuttua, paljonko sinulle on kertynyt eläkettä. Olet myös mukana matkalahjakortin arvonnassa. Fakta Eläkkeelle siirtymistä pitää myöhentää Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on nyt 59,8 vuotta Vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on 63,2 vuotta Odotettu elinikä on miehillä 76,3 vuotta, naisilla 83 vuotta (v syntyneillä) Ennuste Eliniänodote kasvaa vuosi vuodelta 63-vuotiaan eliniän ennuste Yrittäjän elämää Ei saa pysähtyä. On oltava hyvässä iskussa, kun laman jälkeen käänne parempaan alkaa, sanoo Päivikki Palosaari. Vuosia Naiset Miehet Lähde: Eläketurvakeskus 15 ILMARISEN KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen, puhelin , faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: Asiakkaitamme palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit

4 Pääkirjoitus Missä iässä eläkkeelle? Kuva: Tomi Parkkonen Laajalti ollaan yhtä mieltä, että eläkkeelle siirtymistä pitää saada myöhennetyksi. Muuten julkisen talouden kestävyysvajeen kanssa ei tulla toimeen, ja myös työeläkejärjestelmän talous on kovilla. Minulla on ollut mahdollisuus seurata läheltä erään ihmisen mielenliikkeitä tässä asiassa. Oli hupaisaa nähdä, miten parin vuoden takainen varmuus eläkkeelle siirtymisestä heti ikärajan täyttyessä tammikuussa alkoi ensin horjua ja lopulta kääntyi päälaelleen. Tämä tuttuni jatkaa töissä, vaikka olisi jo voinut jäädä eläkkeelle. Hänelle kiteytyi käsitys työn merkityksestä osana elämän sisältöä ja myös työpaikan sosiaalisen verkoston tärkeys. Luopuminen näistä ei olisikaan mikään kevyt juttu. Jotta työurat pitenisivät, tarvitaan töitä, työkykyä ja työhaluja. Taloudellisilla kannustimilla on kyllä merkitystä, mutta suomalaisten vaurastuessa yhä useammalla on aito mahdollisuus valita, jatkaako vai ei. Vaaka kallistuu jatkamisen puoleen, jos kokee työnsä mielekkääksi, saa tehdä sitä itse järkeväksi katsomallaan tavalla ja vielä kokee pystyvänsä täyttämään omat ja muiden odotukset. Tämän tuttuni kohdalla kaksi ensimmäistä toteutuu. Kolmannen osalta olen jäävi arvioimaan, koska kyse on minusta itsestäni. Ilmarista perustettaessa 1960-luvulla päätettiin, että johdon eläkeikä on 60 vuotta. Matala, kyllä vain, mutta tuohon aikaan tämän ikäisen suomalaismiehen elinajanodote oli kuusi vuotta pienempi kuin nykyään! Tuoreemmilla johtajilla tätä oikeutta ei enää ole. Olen toki etuoikeutettu muutenkin: terveys kestää ja olen ns. siisteissä sisätöissä. Työeläkkeiden eteen työskenteleminen on miltei kutsumustyötä. Esimieheni ovat kohdelleet ymmärtäväisesti. Kaikki tämä houkutteli jatkamaan. Olen varma, että työelämän kehittämisen pehmeillä keinoilla on suuri merkitys myös muille. Jos onnistumme saamaan työnteon puitteet yhä parempaan kuntoon, alkaa eläkkeelle siirtyminenkin myöhentyä viimeistään laman mentyä ohi. Jaakko Tuomikoski varatoimitusjohtaja Kehu työkaveria Tutkimusten mukaan myönteisellä ilmapiirillä on stressiä vähentävä ja lievittävä vaikutus. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää työpaikkansa ilmapiiriä kannustavana. Kehuja voi antaa työtehtävien menestyksekkäästä suorittamisesta, mutta myös asenteesta ja olemisen tavasta. Lisää vinkkejä parempaan työssä jaksamiseen saat Työterveyslaitoksen vinkkisivustolla. Lehtikuva 4

5 Debatti Teksti: Milla Kauppila Kuvat: Mikko Käkelä TYÖTERVEYSHUOLTO ON KOLMEN KAUPPA Työterveyshuolto onnistuu parhaiten silloin kun työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä. Ilmarinen voi auttaa yrityksiä tarjoamalla kuntoutusta ja jakamalla parhaita käytäntöjä. Istutimme pyöreän pöydän ääreen joukon työterveyshuollon ammattilaisia keskustelemaan työterveyshuollon toimivuudesta ja suomalaisten työkyvystä. Keskusteluun osallistuivat ISS:n henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen, Terveystalon työterveyspalveluista vastaava johtaja Sari Anthoni sekä Ilmarisen työhyvinvointipalveluista vastaava johtaja ja Ahtelan työelämäryhmän asiantuntijajäsenenäkin toiminut Timo Aro. Keskustelua johti Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola. Timo Aro, Ilmarinen Sari Anthoni, Terveystalo Sirpa Huuskonen, ISS (edessä) 5

6 Debatti Mitkä asiat ovat toteutuneet silloin, kun työterveyshuolto on onnistunut? Mistä onnistuminen yleensä syntyy? Sirpa Huuskonen: Isosta onnistumisesta on kyse silloin, kun henkilö on ollut pitkään sairaslomalla, ja kun esimies työterveyshuollon avulla onnistuu räätälöimään työntekijälle työn, johon hänen työkykynsä riittää ja johon hän voi palata. Työterveyshuoltoa tarvitaan avuksi oikeanlaisen työn löytämiseen tai räätälöintiin esimiesten oma osaaminen ei aina siihen riitä. Sari Anthoni: Samoista asioista onnistuminen minunkin mielestäni syntyy. Siihen vaaditaan myös selkeitä prosesseja sekä yhteistyötä työterveyshuollon ja asiakasyrityksen välillä. Se ei aina ole niin helppoa, tiedän sen itse työterveyslääkärin työtä tehneenä. Huuskonen: Työntekijän tulee myös voida luottaa työterveyshuoltoon ja työnantajaan ja lähteä mukaan tällaiseen keskusteluun eläkeputkeen hyppäämisen vaihtoehtona. Anthoni: Lääkäreiden asenne on tärkeää. Työeläkeputki ei saa olla heidän lähtökohtansa. Huuskonen: Lääkäri hoitaa eläkkeelle tämä on liian usein ongelma. Timo Aro: Se on inhimillistä, sillä työntekijä ja lääkäri ovat saattaneet tuntea vuosikymmeniä. Työnterveyslääkärin pitäisi voida irtautua potilas-lääkäri -suhteesta pohtimaan objektiivisesti, voiko henkilöä kuntouttaa ja mitkä ovat eläkkeelle pääsyn edellytykset. Työeläkeyhtiön näkökulmasta työterveyshuolto on onnistunut silloin, kun ymmärretään yhteistyön hetki eli milloin ammatillista kuntoutusta tarvitaan. Oikein ajoitettuna kuntoutus on vaikuttavinta. Millä voi edesauttaa sitä, että lääkäri, esimies ja työeläkeyhtiö löytävät toisensa? Anthoni: Koulutus on tärkeä keino. Aikaisemmin lääkärit eivät edes osanneet käyttää työeläkeyhtiöiden apua työ oli enemmän sairaslomien kirjoittamista. Asiassa on tapahtunut valtavaa kehitystä viimeisen viiden-kuuden vuoden aikana, kun eläkeyhtiöt ovat tiedottaneet ja kouluttaneet työterveyslääkäreitä ja yrityksiä työeläkeyhteistyön mahdollisuuksista työkyvyttömyysriskin hallinnassa. Aro: Me Ilmarisessa olemme luoneet asiakasyrityksillemme foorumeita, joissa on mukana työntekijä, työnantaja ja työterveys- Työeläkeputki ei saa olla lääkäreiden lähtökohta. Sari Anthoni, Terveystalo 6

7 Ahtelan työelämäryhmä uskoo työterveyshuoltoon Miten pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella? Tähän hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopiman tavoitteen valmisteluun valjastettiin keväällä 2009 kaksi työryhmää. Jukka Ahtelan vetämä työelämäryhmä pohti työelämän laadullisia seikkoja, ja Jukka Rantalan vetämän eläkeneuvotteluryhmän tehtäväksi tuli selvittää työeläkejärjestelmien rakenteellisia seikkoja. Ahtelan ryhmä sai työnsä päätökseen vuoden alussa. Esitysten tärkein tavoite on alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen. Tähän pyritään etenkin kehittämällä työkykyä työterveyshuollon keinoin sekä lisäämällä työhyvinvointia työpaikoilla. Työterveyshuoltoa koskevissa esityksissä korostuu ennakoivuus, tuloksellisuus ja saatavuus. Keinoina pidetään mm. työterveyshuollon tavoitteiden ja sisällön uudelleensuuntausta, lääkäreiden koulutusta sekä yhteistyön kehittämistä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän välillä. Ehdotusten valmistelua jatketaan erikseen perustettavissa työryhmissä. huolto. Koulutamme eri osapuolia ymmärtämään omaa rooliaan, vastuitaan ja yhteistyön paikkoja. Huuskonen: Yrityksessä pitää olla nimettyjä henkilöitä, jotka rakentavat polkuja asetettuja tavoitteita kohden. Meillä ISS:ssä tavoitteena on esimerkiksi esimiesten kouluttaminen työkyvyn hallintaan liittyvissä tehtävissä sekä sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentäminen. Olemme iloisia siitä, että saamme eläkeyhtiöiltä asiantuntijoita visioimaan ja kertomaan hyviä käytäntöjä muualta. Aro: Itse pidän hyvänä sitä, että työnantaja asettaa tavoitteet, ja työterveyshuollon edustaja ottaa oman roolinsa ja vastuun niiden saavuttamisesta. Työeläkeyhtiön rooli on ammatillisessa kuntoutuksessa. Voimme myös kokemuksemme perusteella ehdottaa hyviä työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi muilla työpaikoilla. Mitä asioita nykyisessä työterveyshuollossa pitäisi pystyä korjaamaan? Mitkä ovat suurimmat haasteet? Huuskonen: Perusongelma on mielestäni se, että työterveyshuollon henkilökunnalla on riittämätön ymmärrys työstä ja työyhteisöstä olosuhteista, missä ihmiset työskentelevät. Ilman ymmärrystä ei voi tehdä työterveyshuoltoa, vaan hoivaa. Pitkäjänteistä yhteistyötä pitää vahvistaa: se vaatii työpaikkaan tutustumista ja satsausta. Juristina olen ihmeissäni myös siitä, että on selvästi ihmisiä, jotka käyttävät suurta työnantajaa hyväkseen eivätkä tule työhöntulotarkastuksessa kertoneeksi kaikkia vaivoja. Koeajan päätyttyä he ovat sitten lähes työkyvyttömiä. Miten se on mahdollista? Kyllä työterveyshuollossa täytyy olla rohkeutta todeta, että ihminen on rajoitetusti työkykyinen. Mitä hyötyä työhöntulotarkastuksista työnantajalle muuten on? Anthoni: Nykypäivänä työterveyshuolto voi kyllä analysoida työn rasitustekijät ja aidosti testata henkilön soveltuvuuden esimerkiksi siivoustyöhön. Ymmärrän tässä hyvin työnantajanäkökulman. Haaste on saada aidosti toimiva yhteistyö työnantajien kanssa: löytää selkeät vastuut ja ihmiset, joiden kanssa tehdään ja suunnitellaan yhdessä. Hyvää työterveyshuoltoa kannattaa jatkaa ilman kumppanuutta ja pidempiaikaista sopimusta se ei tule. Aro: Pidän haasteena sitä, että työterveyshuollot oppisivat osoittamaan oman työnsä vaikuttavuuden. Toinen haaste liittyy koordinaatioon. Mikä on työterveyshuollon rooli silloin, kun henkilö on esimerkiksi erityissairaanhoidossa kaukana työterveyshuollosta ja työpaikalta, ja sairausloma alkaa pidentyä? Onko työterveyshuollon roolia muutettava koordinaattorirooliksi kuten entinen perhelääkäri, joka osaa järjestää perheen taustat tuntien asiat kokonaisuuden kannalta järkevästi. Muutostarve on selkeä, mutta haasteena on todella vielä saada työnantaja ja työterveyshuolto ymmärtämään oma roolinsa ja tehtävänsä yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Huuskonen: Olen samaa mieltä. Myös työterveyshuollon täytyy ottaa vastuuta työntekijästä. Meillä esimerkiksi työterveyshuollolla on vastuu 30 päivän sairasloman jälkeen selvittää, mitä työntekijälle kuuluu. Se on koordinointia huolehtimista siitä, että ihminen pysyy näköpiirissämme. Emme halua eläkekuvion 7

8 Debatti tupsahtavan eteemme puolen vuoden jälkeen täytenä yllätyksenä. Työterveyshuollolle rooli on erilainen verrattuna vastaanotolle tulevan ihmisen hoitamiseen. Anthoni: Näin se pitää ollakin. Silti on uskomatonta, miten usein nykypäivänä työterveyshuollon resursseja menee esimerkiksi manuaaliseen sairauspoissaololappujen kirjaamiseen. Tarve kattavaan sähköiseen viestinvälitykseen ja keskitettyyn sairauspoissaolojen seurantaan on suuri. Aro: Ahtelan työryhmän loppuraportissa on ehdotettu, että työkyvyttömyyden uhatessa pitkittyä on perusteltua edellyttää selvitystä työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista sairauspäivärahan maksamisen ehdoksi 90 päivän jälkeen. Työterveyshuollolta ehdotus vaatii uutta osaamista ja resursseja, sillä on ennustettavissa, että moni tulee hakemaan tiekarttaa siitä, mihin 90 päivän jälkeen sijoittua. Tämä tulee muuttamaan työterveyshuollon, työnantajan ja työeläkelaitosten välistä yhteistyökulttuuria ehdotus suorastaan pakottaa yhteistyöhön. Kertokaa muutama neuvo niille, jotka ovat hankkimassa kumppania työterveyshuoltoon. Huuskonen: En lähtisi ensimmäisenä hinnasta, vaan siitä, onko tarjoajalla aitoa mahdollisuutta toimia koordinoijana ja tarjota tasalaatuista palvelua. Miten prosesseja hallinnoidaan, raportoidaan ja suunnitellaan? Mikä on hoitohenkilöiden resurssointi onko heitä tarpeeksi tarvittavilla paikkakunnilla? Miten laatua mitataan? Jos kerrotaan vain, paljonko vastaanotto maksaa, ollaan kaukana siitä, mitä haetaan. Anthoni: Olen samoilla linjoilla. Työnantajan kannalta on tärkeä tietää, miten tietoa saadaan ja miten työhyvinvointiin ja ennaltaehkäisyyn voidaan vaikuttaa. Lisäksi on hyvä selvittää referenssit ja asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset. Ne kertovat aina palvelutasosta. Aro: Tässä oli nyt kaksi valveutunutta ostajaa. Useimmilla työterveyshuollon palvelujen ostajilla arviointi keskittyy hintaan. Ahtelan työryhmän mietinnössä halutaan panostaa siihen, että työnantajalla on enemmän valmiuksia arvioida työterveyshuoltoa ja työterveyshuollon täytyy kyetä osoittamaan toimintansa laatu ja vaikuttavuus. Vaikuttavuutta, hyviin tuloksiin johtavaa kilpailua ja pitkäjänteistä yhteistyötä niitä halutaan tukea. Huuskonen: Hyvällä työterveyshuoltokumppanilla pitää olla asenne kohdallaan. Heidän täytyy olla tavoitteista aidosti kiinnostuneita se luo edellytyksiä hyvälle yhteistyölle. Sen jälkeen yhteisen tekemisen malli työterveyshuollon kanssa löytyy kyllä nopeasti. Kuinka monta vuotta tarvitaan, että esimerkiksi ISS:n ja Työterveystalon kokoisille yrityksille löytyy yhteinen tekemisen malli? Huuskonen: Malli ja tahto löytyvät nopeastikin. Tulosten näkymiseen menee pari vuotta. Työterveyshuollossa täytyy olla rohkeutta todeta, että ihminen on rajoitetusti työkykyinen. Sirpa Huuskonen, ISS 8

9 Anthoni: Alussa pitää varautua myös työterveyshuollon kulujen kasvuun. Hedelmät tulevat näkymään vasta parin vuoden kuluttua, kun sairauspoissaolot, ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja työtapaturmat vähenevät. Työterveyshuollolle ladataan paljon odotuksia. Kun kaikkea ei voida toteuttaa, joudutaan priorisoimaan. Miten ja mihin te priorisoisitte? Anthoni: Priorisoisin ennaltaehkäisevää työtä, sillä se kantaa viime pelissä hedelmää. Tekisin priorisoinnin yrityskohtaisesti. Jos ajattelen ISS:n kaltaista siivous- ja kiinteistöyritystä, satsaus koskisi todennäköisesti pitkälti TULES-puolta. Jonkun toisen yrityksen ongelmana voivat olla vaikka mielenterveysongelmat. Alussa pitää miettiä, mihin laajemmat toimenpiteet suunnataan tiedon keräämiseen on olemassa paljon hyviä työkaluja. Huuskonen: Työterveyshuollon pitää olla työkeskeistä ja ennaltaehkäisevää. Meille kipupisteitä ovat nimenomaan tuki- ja liikuntaelinongelmat. Varhaisen puuttumisen malli lähtee siitä, että esimiehet on perehdytetty ja koulutettu ottamaan myös terveyteen liittyvät asiat tarvittaessa puheeksi. Työterveyshuolto toimii näissä tilanteissa asiantuntevana tukena niin esimiehelle kuin työntekijällekin. Aro: Työterveyshuollossa tärkeää on löytää ne ihmiset, joilla on kohonnut työkyvyttömyyden riski. Siihen joukkoon kannattaa panostaa. Unohtamatta kuitenkaan sitä, että panostaa pitää myös esimiestyöhön. Mitkä ovat mielestänne Ahtelan esityksen parhaiten toteuttamisen arvoisia ehdotuksia työurien pidentämiseksi? Anthoni: Työterveyshuollon taustastani huolimatta vastaan joustavat työajat. Uskon, että vaikka teemme kuinka hyvää yhteistyötä työterveyshuollossa, joustavat työaikaratkaisut ovat a ja o. Niillä saadaan työurille jatkoa ja vältetään työkyvyttömyyseläkkeitä. Huuskonen: Minulle Ahtelan mietinnöstä jäi mieleen lääkäreiden koulutusta varten perustettava työterveyshuollon professuuri. Eikö sitä vielä todella ole, vaikka iso joukko lääkäreitä ohjautuu työterveyshuollon pariin? Nyt on jo korkea aika panostaa lääkäreiden työterveyshuollon osaamiseen. Aro: Osa-aika professuureja kyllä on. Loppuraportissa todetaan, että työterveyshuollon vaikuttavuuden tutkimista tulee edistää. Itse pidän hyvänä työterveyshuollon vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä, mutta myös raportissa kuvatun yhteistyön perusperiaatteita. On tärkeää sopia, mistä kokonaisuudesta kunkin tahon tulee olla selvillä. Myös varautumisen ja yhteistyön periaatteet luovat puitteita yhteistyölle. Yhteistyötä tarvitaan se on työryhmän esityksen keskeinen ajatus. Useimmilla työterveyshuollon palvelujen ostajilla arviointi keskittyy hintaan. Timo Aro, Ilmarinen 9

10 Työelämä Tekstit: Helena Sahavirta Kuvat: Juha Koivisto Revontuli-säätiö valmentaa ja kouluttaa asiakkaitaan. Kuvassa Marjo Tolonen, Pertti Sarre ja Timo Koriala. Revontuli-säätiö tuottaa ekotekojen avulla työtä Hylätyt televisiot, pesukoneet ja mikroaaltouunit puretaan alkutekijöihinsä Revontuli-säätiön työpajassa Ivalossa. Laariin sataa kultaa, kuparia ja alumiinia ja tukityöpaikkoja, joilla kuntoutetaan ja valmennetaan työmarkkinoille pyrkiviä. Oon tykännyt olla täällä. Paremmin aika kuluu kuin kotona, kiittää ivalolainen Miika Santio, joka tuli EkoTerminaalin työpajalle ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten, peruskoulun kymppiluokalla. Silloin hän tutustui työpajalla työelämään kaksi päivää viikossa. Helmikuun alussa Santio palasi työpajalle nuorena työttömänä. Santio osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja tehtävät vaihtelevat Ympäristöpajan lumenluonnista EkoSer-pajan purkutöihin. Viimeksi hän hajoitti osiin kopiokoneen. Työpajojen valmennukseen kuuluu myös kahvirupattelu vaikka siitä, miten elämässä pääsee eteenpäin, kertoo vastaava työvalmentaja Timo Koriala. Miika Santio aikookin tänä keväänä hakeutua jatkokoulutukseen joko Inariin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ympäristölinjalle tai Sodankylään Lapin ammattiopiston valmentavalle ja kuntouttavalle linjalle. EkoTerminal-ketjussa on mukana neljä Lapin kuntien perustamaa sosiaalista säätiötä: Inarissa, Sodankylässä, Rovaniemellä ja Kemissä. 10

11 Me valmennamme, kuntoutamme ja jatkosaatamme asiakkaitamme työelämään ja koulutukseen. Asiakkaitamme ovat mm. työmarkkinoilta syrjäytyneet, mielenterveyskuntoutujat sekä vajaakuntoiset, listaa vs. toiminnanjohtaja Marjo Tolonen. Ympäristöpajan ja EkoSer-purkupajan lisäksi EkoTerminaalissa on restaurointija puupaja EkoRes. Toimipisteen kyljessä on EkoCenter-myymälä, jossa myydään pajoissa valmistettuja tuotteita. Lisänä on Ivalon toimintakeskuksen käsitöitä matoista alkaen sekä tuotteita, jotka on valmistettu EkoTerminal-ketjun muissa Lapin työpajoissa. EkoTerminaalin uudessa elektroniikan myyntipisteessä myydään kertaalleen hylättyjä, EkoRestyöpajassa kunnostettuja ja huollettuja kodinkoneita. Vanhuksille kolausta ja polttopuita Asiakkaat ohjautuvat Revontuli-säätiön toimintoihin yleensä TE-toimiston tai kunnan kuntouttavan työtoiminnan kautta. Nellimistä kotoisin oleva Pertti Sarre on poikkeus, sillä hän hakeutui mukaan omatoimisesti. Työttömänä olen ollut kaksi vuotta. Ei siinä aika kulu, jos ei mitään tee, hän toteaa. Sarre on aikaisemmin työskennellyt Revontuli-säätiössä työsuhteisena yhteensä kaksi vuotta nykyään lama on sulkenut valtion rahahanat eikä kunnilla ole varaa kustantaa entisenlaisia puolen vuoden työllistämiskausia. Painopiste onkin siirtynyt kuntouttavaan toimintaan. Sarre purkaa EkoSer-pajalla pesukoneita ja elektroniikkaa. Työpäivä kestää neljästä viiteen ja puoleen tuntiin, pajatöitä on 3 5 päivänä viikossa. Ammattitaitoa miehellä riittäisi moneen työhön, sillä hän on aikaisemmin työskennellyt mm. metsurina ja poromiehenä. Mutta työtilanne on nyt erittäin heikko. Valkeakoskelle olisi pitänyt lähteä, Lapin mies harmittelee. Sarren pesti kestää toukokuuhun ja hän osallistuu myös Revontuli-säätiön maalis-toukokuussa toteuttamaan kokeiluun, jossa kuntouttavaa toimintaa viedään Sevettijärven ja Nellimin kyliin, kumpaankin yhtenä päivänä viikossa. Olemme vuokranneet molemmista kylistä toimitilat, ja kylien sisällä kartoitetaan, mihin toimintoihin on tarvetta. Ainakin vanhukset näyttävät tarvitsevan apua lumitöihin ja polttopuiden tekoon, Tolonen kertoo. Sevettijärvellä on jo löydetty töitä kahdelle henkilölle, jotka avustavat vanhuksia koti- ja hoitotöissä niin, että kotona asuminen on mahdollista. Kierrätyksen avulla työtä Revontuli-säätiön Ympäristöpaja hoitaa pääasiassa Inarin kunnan kiinteistöjä ja niiden ympäristöä sekä liikuntapaikkoja. Sosiaalisin perustein huolletaan myös eläkeläisten kiinteistöjä. Mikä säätiö? Revontulisäätiö tukee työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä Inarin kunnan tytäryhteisö (2005), joka jatkaa vuonna 2000 aloitettua sosiaalista työllistämistä. Suurin rahoittaja on Inarin kunta, joka ostaa säätiöltä valmennuspalveluita. Tavoitteita työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Ympäristöpaja ja EkoTerminal työpajoineen tarjoavat työvalmennusta. Työvalmennuksella edistetään valmentautujan työkykyä ja osaamista lähemmäksi avoimia työmarkkinoita. Yksilövalmennuksessa tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja arjen hallintaa. Niiden lisäksi järjestetään erilaista ryhmätoimintaa. Kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa paikallisia työllistämishankkeita. Miika Santio suuntaa työvalmennuksen jälkeen jatko-opintoihin. Ympäristöpajassa työskenteli vuoden alussa kuusi henkilöä, kun taas EkoTerminaalissa oli työvalmennuksessa kaksi henkilöä. Kumpaakin yksikköön mahtuisi lisää ihmisiä työhön ja valmennukseen. Revontuli-säätiö on lisäksi tukityöllistänyt kymmenkunta henkilöä. EkoTerminal ottaa maksutta vastaan kaikki kodin sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joita tuodaan joka vuosi noin 60 tonnia. Niiden materiaalista 80 prosenttia lähtee purettuna teolliseen uudelleenkäyttöön. Tavaraa tulee lähinnä Ivalosta ja Inarista. Marjo Tolosen mukaan tavoitteena on aloittaa keräys myös muista kylistä, jotta luontoon ei enää viskottaisi jääkaappeja. EkoTerminal saa korvauksen tuottamistaan jakeista eli sähkö- ja elektroniikkalaitteista puretuista osista. Korvaukset eivät kata toimintaa, mutta sen kautta saadaan kuitenkin työtä kuntoutujille sekä hylätyt laitteet kiertoon. 11

12 12 Irmeli Ristiluoma lentää nykyisin Euroopan lentoja, kaukoreittejä ja lomalentoja. Työ on melkoista sukkulointia. Työrupeama saattaa kestää viisi tuntia tai viikon.

13 Työelämä AIKA ON MENNYT KUIN SIIVILLÄ Irmeli Ristiluoma on viihtynyt työssään Finnairilla jo 34 vuoden ajan. Hän on työskennellyt lentoemäntänä, edennyt esimiestehtäviin purseriksi ja lentämisen ohella toiminut palvelukouluttajana. Mieluinen työ jatkuu ensi kesästä lähtien osa-aikaisena. Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Esko Tuomisto Irmeli Ristiluoma oli jo pikkutyttönä sanonut vanhemmilleen, että hänestä tulee lentoemäntä ja luvannut lähettää postikortin jokaisesta yöpymiskohteestaan. Haaveestaan huolimatta hän valitsi lukion jälkeen turvallisemman tien ja lähti opiskelemaan Turun Kauppakorkeakouluun. Valmistumisvaiheessa hän kuitenkin haki Finnairin kursseille vuonna 1976 ja jatkaa edelleen tuolloin alkanutta työuraa. Pitkät työurat ovat Finnairilla melko tavallisia. Irmeli Ristiluoman senioriteettinumero on 149. Se merkitsee, että näin monta minua virkaiältään vanhempaa kollegaa työskentelee Finnairilla. Tiedän viime vuosilta ainakin kaksi, jotka ovat työskennelleet 68 vuoden ikään asti, vaikka voi heitä olla useampikin. Työn imussa edelleen Lentotyössä on joskus ollut ehkä glamouriakin, mutta työ on muuttunut hektisemmäksi ja fyysisemmäksi. Irmeli Ristiluoma on viihtynyt työssään, mikä on yksi syy siihen, että hän on jatkanut samassa työssä näin pitkään. Kun aloitin, kannoimme tarjottimia; seitsemän kahdeksan tarjotinta mahtui käsivarrelle. Nykyään ruuat ja juomat kulkevat pyörien päällä, mutta hauiksia tarvitaan edelleenkin ja reisilihasten on oltava kunnossa. Työ on mielenkiintoista, haastavaa ja antaa vielä vuosien jälkeenkin uusia kokemuksia. Tilanteet muuttuvat, itsensä on laitettava peliin joka päivä. Monikulttuurisuus on vahvasti läsnä. Kaukolennoilla enintään yhdeksästä kollegasta pari kolme on aasialaisia. Asiakkaista suurin osa on nykyään ulkomaalaisia. Lentotyössä saa tottua aikaisiin aamuihin, ilta- ja yötöihin, työvuoroihin viikonloppuina, jouluna, juhannuksena ja muina juhlapyhinä. Työrupeama saattaa kestää viisi tuntia tai viikon. Työn varjopuolia onkin usein väliin jäävä yöuni. Melkoista sukkulointia Irmeli Ristiluomalla on nyt kelpuutus Eurooppaan lentäviin pienempiin ja kaukoreittien suurempiin Airbus-koneisiin sekä lomalentojen Boeing-koneisiin. Niiden mukana matka voi viedä minne vain. Hän lentää kuukausittain kolme kaukoreitin lentoa, kun minimi on kaksi. Haastatteluviikolla hän oli lentänyt tiistaina kotiin Pekingistä, sitä seurasi kolme vapaapäivää, neljä aikaista aamulentoa Eurooppaan ja yksi päivä vapaata. Sen jälkeen starttasi kuuden päivän työrupeama; lomalento Boeingilla Intian Ahmedabadiin. 13

14 Työaikajärjestelyt auttavat jaksamaan Raskaasta työstä huolimatta Irmeli Ristiluoma tuntee jaksavansa hyvin. Erilaiset työaikajärjestelyt ja työnantajan inhimillinen kohtelu edistävät jaksamista. Työtä on mukava tehdä, sillä maaorganisaatio huolehtii taustatyöstä ja lentävän henkilökunnan palvelusta entistä paremmin. Ensi kesänä hän saa sirpaleisen työelämänsä vastikkeeksi hieman enemmän vapaata, minkä mahdollistaa osa-aikaeläke. Lennän joka toinen kuukausi ja joka toinen kuukausi olen osa-aikaeläkkeellä. Vapaata kaipaa, sillä elämä on ollut melko työsidonnaista, työasiat ovat perheasioiden jälkeen olleet aina etusijalla. Jo ennen osa-aikaeläkeikää on tietyin edellytyksin ollut mahdollisuus lentää esimerkiksi joka toinen kuukausi, työaikaa on Irmeli Ristiluoma on lentämisen ohella toiminut myös palvelukouluttajana. Ikääntyneen vahvuudet kannattaa hyödyntää Ikääntyneen arvostus, itsenäinen työ, motivoivat tehtävät ja muun muassa oma työaikojen säätelymahdollisuus vaikuttavat siihen, houkutteleeko työ vai eläke, sanoo professori Matti Ylikoski Työterveyslaitokselta. Suomessa on vuosikymmeniä ollut yleinen tapa käyttää eläkettä ikääntyneiden työntekijöiden saneeraukseen pois työelämästä. Nyt kurssia yritetään kääntää toiseen suuntaan, kun työurien pidentäminen nähdään välttämättömäksi. Matti Ylikosken mielestä tarvitaan asennemuutosta ikääntymiseen. Jotta motivaatio jatkaa säilyisi, ihmisillä pitää syntyä luottamus siihen, että ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita lähtölaskennan käynnistymistä. Ikääntyneillä on monia vahvuuksia, jotka antavat aineksia nousukiitoon. Heillä on myös paljon yritykselle arvokasta osaamista ja sosiaalista pääomaa. Varttuneet eivät yleensä enää kilpaile, vaan ovat kypsyneet tukemaan ja auttamaan nuoria heidän työssään. Osaamisen päivittämisestä pitää huolehtia Ylikosken mukaan yritys luo eläköitymiskehitykselle pohjan jo ikävuodesta lähtien. Tämän ikäryhmän kriittisessä elämänkaaren vaiheessa on tärkeää huolehtia osaamisen päivittämisestä, jos yritys ei halua ajautua ikäsyrjinnän tielle. Suomessa paukutellaan Pisa-henkseleitä nuorten koulumenestyksestä. Tosiasia on, että hyvästä koulutuksen ja osaamisen kärjestä pudotaan varttuneemmalla iällä. Ammattitaito on kehittynyt huippuunsa, mutta työ on vuosien varrella muuttunut. Ikääntyneiden osaamista ei ole ylläpidetty, mitä esimerkiksi uudet verkostot ja palvelusuuntautuneisuus vaativat. Ikääntynyt oppii, mutta eri tavoin Työelämässä törmätään usein ikämyytteihin, perusteettomiin uskomuksiin, joista yksi on: Vanha koira ei opi. Näinhän se on, mutta ihminen ei olekaan koira. Päinvastoin, vanha ihminen oppii, mutta eri tavoin. Ikääntynyt ei opi irrallisten tietojen ja nippelien pohjalta, toisin kuin nuoremmat, Ylikoski tietää. Paina tuosta enteriä ei vanhemman kohdalla toimi, kun uuden tietokoneohjelmiston käyttöä opetetaan. Ikääntynyt oppii kokonaisuuden hahmottamisen kautta, minkä jälkeen hän oppii nippelitkin. Lisäksi ikääntynyt tarvitsee aikaa, rauhaa, harjoittelua ja kertausta. Hän oppii ja saa hyviä tuloksia itse työssä tekemällä, ei luokkahuoneissa kursseilla. Työaikojen ja työurien joustot hyödyttävät kaikkia Pitkäjänteinen henkilöstön ikäpolitiikka motivoi työntekijöitä. Ylikoski ennustaa, että tulevaisuuden työpaikka voi syntyä, jos työnantaja ymmärtää kriittiset vaiheet elämässä, joustojen tarpeet perhetilanteissa ja ikääntyessä. Hän on tyytyväinen, että terveet työajat -ajattelu on lähtenyt liikkeelle ja joustavia työaikaratkaisuja ollaan halukkaita etsimään. Varsinkin ikääntyneiden jaksamisessa työaikajoustot, mahdollisuus säästää työaikapankkiin ja säädellä päivittäistä työaikaa ovat tärkeitä. Uusien tutkimustulosten mukaan sairauspoissaolot vähenivät jopa puolella, jos itsellä oli mahdollisuus 14

15 voinut vähentää myös erilaisista perhesyistä. Jonkun verran voi itse vaikuttaa myös työvuorolistoihin sekä kaukoreittien määrään. Kokemuksesta on hyötyä Irmeli Ristiluoma kokee, että pitkä kokemus korvaa työssä paljon sitä, mitä nuoruuden mukana menettää. Nuoremmat jaksavat fyysisesti paremmin, mutta varttuneemmalla on taustatietoa enemmän ja mahdollisesti kokemusta erilaisista ongelmatilanteista. Vuosien myötä tietää omat selviytymiskeinonsa. Osaa kuunnella itseään ja tunnistaa omat rajansa. Itselleen kannattaa olla armollinen. On myös hyvä muistaa, että elämää on työn ulkopuolellakin. Kun lapset ovat jo muuttaneet kotoa, voi ajatella enemmän itseään ja levätä silloin kun väsyttää. Nuorempana lennon jälkeen tuli paikanpäällä katseltua ympärilleen ja mentyä ostoksille. Nyt käytän perilläoloajan pääosin lepäämiseen. Tietojen ja taitojen päivitys on tervetullutta Pursereilla on tällä hetkellä käynnissä esimerkiksi TOP-koulutus, joka päivittää esimiestaitoja, auttaa työssä jaksamiseen, tuo esiin talousajattelua ja selventää yrityskuvaa. Turvakoulutus on tarpeen joka vuosi ja erilaiset teemapäivät pitävät ammattitaitoa yllä. Hän on myös ollut Kelan Aslak-kuntoutuksessa, mikä on piristänyt ja auttanut jaksamaan. Meille järjestetään lisäksi erilaisia hyvinvointia edistäviä tapahtumia. Esimerkiksi viime viikolla saimme terveys-, kauneusja hyvinvointialan ammattilaisilta vinkkejä hyvästä levosta, unirytmistä ja jalkojen hyvinvoinnista. Mukava oli saada hoidettua työn kuluttamat kädet ja hierontaa kivistäville hartioille, Irmeli Ristiluoma kiittää. vaikuttaa työaikoihin, työvuoroihin ja loman ajoittumiseen. Vanhemmilla työntekijöillä vuorotyö merkitsee haastetta työvuoroaikatauluihin, sillä heillä palautumisaika vuorotyön jälkeen on pitempi. Nuori kestää univajetta paremmin, mutta ikääntyneellä univaje kasautuu ja alkaa vaikuttaa väsymiseen, oireiluun ja sairastumiseen, Ylikoski muistuttaa. Matti Ylikoski on jäänyt vähän aikaa sitten eläkkeelle, mutta myy osaamistaan Työterveyslaitokselle. Hänellä on nyt enemmän aikaa lastenlapsille, mistä hiihtolomalaiset Sanni ja Veera nauttivat. Ikääntyminen on yksilöllistä Ikä tuo fyysisiä muutoksia, motorinen näppäryys, hämäränäkö ja lukunäkö heikkenevät ja tulee tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Ylikosken mukaan työergonomia, työolot ja työpaikan mitoitukset pitää sovittaa niin, että ikääntynytkin pärjää. Yksilölliset erot alkavat näkyä vasta 50 ikävuoden jälkeen. Räätälöinti tulee yhä vaativammaksi, sillä yleisnormit eivät enää toimi. Aina kyse ei ole suurista asioista, vaan joskus vain riittävästä valaistuksesta. Ajatuksellisten prosessien muutokset eivät Ylikosken mukaan ole työelämän kannalta ratkaisevia, sillä niiden muutokset alkavat tapahtua vasta noin 70 vuoden iässä. Myös muistin muutokset tulevat melko myöhään. Edelleen päättely- ja ongelmaratkaisukyky hidastuvat vähemmän ja myöhemmin kuin motoriset suoritukset. Ikääntyneellä johtopäätösten teko ja strateginen päättely jopa paranevat. Nuorilla on ketterää älykkyyttä, mutta ei vielä kristallisoitunutta älykkyyttä. Strategisesti laajempia kokonaisuuksia jäsentävä älykkyys alkaa kasvaa vasta vuoden tienoilla ja saavuttaa huippunsa vuotiaana. Myös sosiaalinen pätevyys kehittyy iän myötä. Varttuneemman työntekijän rikkauksia ovat esimerkiksi vuosien saatossa kehittyneet asiakasyhteydet, verkostot ja kirjoittamaton tieto asiakkaasta. Näiden tietojen siirtämiseksi eteenpäin nuoremmille on siirrytty mentorointiin. Matti Ylikoski on itse siirtynyt muutama viikko sitten eläkkeelle, mutta hän jatkaa entisessä työpaikassaan Työterveyslaitoksessa työtä alihankkijana. Hänellä on myös kaksi nuorta mentoroitavaa, joita hän vapaaehtoistyönä auttaa pääsemään sisään häneen entiseen työhönsä ja siihen liittyviin sosiaalisiin verkostoihin. 15

16 Tulos Ilmarisen vakavaraisuus vahvistui merkittävästi Vakavaraisuusaste oli 2,7-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna 35,0 30,0 Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa Toimintapääoma Toimintapääoman enimmäismäärä Vakavaraisuusraja 14,0 14,5 18,2 22,8 24,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Prosenttia vastuuvelasta 5, Pitkäjänteisyys poiki Ilmariselle ennätystuoton Ilmarinen toipui vuonna 2009 erinomaisesti vuoden takaisesta finanssikriisistä. Sijoitusten tuotto, 15,8 prosenttia, oli työeläkeyhtiöiden paras. Eläkesijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, johon mahtuu nousuja ja laskuja. Tärkeintä on, että pitkällä aikavälillä olemme onnistuneet turvaamaan eläkevarat hyvin, painotti Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas esitellessään yhtiön tilinpäätöstä 24. helmikuuta. Ilmarisen sijoitukset olivat vuoden 2009 päättyessä käyvin arvoin yhteensä miljoonaa euroa. Sijoitusten nettotuotto oli 15,8 prosenttia. Viime vuoden tulos oli reaalisesti yhtiön kaikkien aikojen paras. Myös pitkän aikavälin tuotot olivat hyvällä tasolla. Ilmarisen sinnikäs usko osakesijoituksiin sai vuoden mittaan yhä enemmän vahvistusta. Eri sijoituslajeista viime vuonna parhaiten tuottivat osakkeet, joiden osuus markkina-arvoin oli 35 prosenttia kaikista sijoituksista. Noteerattujen osakkeiden tuotto nousi 34,8 prosenttiin. Myös joukkovelkakirjalainat tuottivat ennätyshyvin, 17,1 prosenttia. Vahva panos suomalaiseen elinkeinoelämään Ilmarinen jatkoi koko vuoden pitkäjänteistä sijoitusstrategiaansa, jonka olennainen osa on vahva panostus kotimaiseen elinkeinoelämään. Kotimaisten osakkeiden osuus yhtiön noteeratuista osakesijoituksista nousi 40,9 prosenttiin. Finanssikriisin aallokoissakin Ilmarinen halusi pitää kiinni Suomi-painotuksestaan. 16

17 Kuva: Tomi Parkkonen Harri Sailas iloitsee, että julkisissa kilpailuissa Ilmarisen palvelujen laatu ja sisältö tyypillisesti arvioitiin parhaiksi. Saatoimme pitää kiinni kotimaisista osakkeistamme, vaikka tilanne jatkui epävarmana pitkälle kevääseen. Uskon, että tästä oli viimekädessä hyötyä myös koko suomalaiselle kansantaloudelle. Osakesalkun pitäminen oli mahdollista, koska yhtiön vakavaraisuus oli vahva kriisin puhjetessa ja väliaikainen vakavaraisuuslaki antoi meille lisää liikkumavaraa, Sailas totesi. Sailas vakuutti Ilmarisen haluavan olla jatkossakin pitkäjänteinen ja vastuullinen suomalaisten yhtiöiden omistaja ja rahoittaja. Viime vuoden aikana Ilmarinen osallistui suomalaisten yhtiöiden osakeanteihin sekä hybridilainoihin ja joukkovelkakirjoihin lähes 380 miljoonalla eurolla. Myös takaisinlainaus yrityksille oli edelleen normaalia vilkkaampaa. Vakuutuskanta kehittyi myönteisesti Ilmarisen viime vuoden tulos oli reaalisesti kaikkien aikojen paras. Harri Sailas toimitusjohtaja Vuoden 2009 markkinoita leimasi taloudellisen epävarmuuden lisäksi julkisten palveluiden yhtiöittämiset. Ne toivat kymmeniä tuhansia henkilöitä yksityisen työeläkkeen piiriin. Lisäksi monet työnantajat purkivat eläkesäätiönsä. Tässä murroksessa Ilmarinen menestyi kolmijakoisesti: liikelaitosten vakuuttamisessa tulokset olivat erinomaiset ja säätiöasiakkuuksissa kohtuulliset. Yliopistojen kilpailutuksissa sen sijaan ei onnistuttu. Tulokseen voi silti olla tyytyväinen. Iloinen olen siitä, että julkisissa kilpailuissa Ilmarisen palvelutarjonnan laatu ja sisältö tyypillisesti arvioitiin parhaiksi, Sailas totesi. Koska taantuma aiheutti työttömyyttä, myös Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien määrä pieneni hieman. Vuoden lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuja yhteensä noin Yhtiön vakuutusmaksutulo aleni viime vuonna 2,5 prosenttia miljoonaan euroon. Eläkkeensaajia Ilmarisella oli viime vuoden lopussa Ilmarinen antoi vuoden 2009 aikana kaikkiaan uutta eläkepäätöstä, ja eläkkeinä yhtiö maksoi yhteensä miljoonaa euroa. Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta Yhtiön riskinkantokykyä ja vakavaraisuutta mittaava toimintapääoma kasvoi miljoonaan euroon ja oli vuoden päättyessä 2,7-kertainen suhteessa vakavaraisuusrajaan. Ilman vakavaraisuussäännöstön määräaikaisia helpotuksia vakavaraisuusaste olisi ollut 19,1 prosenttia ja vakavaraisuusasema 2,2. Ilmarisen kokonaistulos eli vakuutusliikkeen tuloksen, sijoitustuloksen ja hoitokustannustuloksen yhteismäärä oli miljoonaa euroa. Toiminnan tehokkuutta kuvaava hoitokustannustulos pysyi edelleen hyvällä tasolla, ja se oli 28 miljoonaa euroa. Hoitokulusuhde oli 76 prosenttia. Kustannustehokkaan toiminnan ja erinomaisen sijoitustuloksen myötä asiakashyvitykset palaavat aikaisemmalle hyvälle tasolleen. Ilmarinen siirtää asiakashyvityksiin vuoden 2009 tuloksesta 52 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,4 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. Lisää tietoa Ilmarisen tuloksesta yhtiön verkkosivuilta 17

18 Elämäni kunnossa KENTÄLTÄ VAUHTIA Motivaatio on todella tärkeä töissä jatkamisen peruste. Jos työ on pakkopullaa, ei sitä jaksa. Näin sanoo Keskon eläkekassan johtaja Veikko Savela, joka on jatkanut työskentelyä jo pari vuotta yli eläkeiän. Vireys pysyy yllä vauhdikkailla harrastuksilla ja riittävällä levolla. Teksti: Vappu Aura, kuvat: Esko Tuomisto Tennishallilla maila heilahtaa ja pallo hyökkää kohti vastapelaajaa. Kolme kertaa viikossa verkon takana viihtyvä Veikko Savela on aina ollut tennismiehiä. Meillä on tällainen muutaman kaverin porukka, joiden kanssa pelataan säännöllisesti. Pitkälti tämä on myös sosiaalista toimintaa. Kun kavereiden kanssa harrastaa, hallille tulee lähdettyä varmemmin. Savelan mittarissa on jo yli kuusikymmentä vuotta, mutta ikä ei näy jämäkässä lyönnissä. Pelikavereilla on alkanut olla kaikenlaista vaivaa, eivätkä he jaksa enää ihan yhtä usein pelata. Minä olen ollut aina kunnossa. Monisyinen hyvinvointi Savelan johtama Keskon eläkekassa on keskolaisten oma eläkelaitos, joka on tarjonnut työntekijöille lainmukaisen eläketurvan sekä vanhan A-kassan jäsenille myös lisäeläketurvan. Kuten moni muukin yritysten ylläpitämä eläkelaitos, myös Keskon eläkekassa kilpailutti lakisääteisen työeläketurvansa hoi- 18

19 Jaksan edelleen olla lapsellisen innostunut työstäni. Veikko Savela, Kesko Monipuolinen liikunta on tärkeä osa Veikko Savelan elämää. Mitään ei kuitenkaan tehdä hampaat irvessä. Ei ole hyvä, jos koko ajan pitää painaa tukka putkella. Pitää olla sellaista rentoa olemistakin. Kerran viikossa Savela rentoutuu urheiluhieronnassa. Se hoitaa sekä kehoa että mieltä. tamisen viime vuonna. Kesästä alkaen Keskon lakisääteiset eläkkeet siirtyvät Ilmariselle. Työssä jaksaminen puhuttaa myös keskolaisia. Eräs yrityksen viisivuotisen vastuullisuusohjelman painopistealueista on työhyvinvointi. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi työterveyshuoltoon, joka on myös Savelan tärkeimpiä kumppaneita. Olen kokenut erittäin hyvänä sen tiiviin yhteistyön, jota meillä tehdään työterveyshuollon, eläkekassan ja työnantajan kesken. Työterveyshuollon ja eläkekassan ylilääkäri on yksi ja sama henkilö, jonka työhuone on muutaman oven päässä minusta. Pitkittyneitä sairauslomia seurataan tiiviisti, eikä yksikään työkyvyttömyyseläke tule yllätyksenä, Savela kertoo. Ihmisten työssä jaksaminen on monisyinen asia. Vaikka nuoren henkilöstörakenteen omaavassa Keskossa työkyvyttömyyseläkkeet eivät ole merkittävä ongelma, masennusperäiset vaivat ovat täälläkin kasvussa. Työterveyshuolto voi tehdä paljon sen eteen, että ihmiset viihtyisivät työssä paremmin. Yhä tärkeämmiksi ovat nousseet työyhteisölliset taidot, esimies-alaissuhteet ja puheeksiottaminen. Asioita pitää ryhtyä selvittämään ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi. Lapsellisen innostunut Kentällä huhkiva Savela heittäytyy peliin innokkaasti. Myös työssä jaksamisen lähteenä toimii kyky innostua. Minusta tehtiin aikoinaan soveltuvuusarvio, josta mieleen on jäänyt yksi lause: hieman lapsellinen. Aluksi se harmitti, mutta tässä iässä sen voi jo myöntääkin. Jaksan edelleen olla lapsellisen innostunut tästä työstä. Ihmiset ovat tietysti yksilöllisesti hyvin erilaisia siinä, mikä motivoi. Itselleni se, että yhä kiinnostuu siitä mitä tekee, on äärettömän tärkeää. Myös oman ammattitaidon kehittäminen antaa pontta työhön. Jos tämä olisi pakkopullaa, olisin lähtenyt eläkkeelle jo paljon aiemmin. Jatkamisen edellytyksenä on myös fyysinen terveys, jota Savela ammentaa tenniksen lisäksi muusta liikunnasta. Lähellä sydäntä ovat sauvakävely, soutu ja hiihto. Finlandiahiihdon ja sitäkin pidemmän Pogostan hiihdon ladut on koluttu kymmeniä kertoja. Aktiivinen liikkuminen auttaa jaksamaan myös töissä. Kun kunto on tietyllä tasolla, palautuu nopeammin ja jaksaa paremmin myös työstä aiheutuvaa painetta. Liikkuminen myös jäsentää ajatuksia. Monet päivän asiat loksahtavat lenkillä paikoilleen. Muista myös laiskotella Savelan ura Keskossa jatkuu vähintään kevääseen Silloin hän täyttää 63 vuotta, mutta ei välttämättä aio jäädä oloneuvokseksi tämänkään jälkeen. Harmaantunut herrasmies katsoo tulevaisuuteen päivä kerrallaan -mentaliteetilla. Työhulluksi hän ei kuitenkaan tunnustaudu. Työn tulee aina olla tasapainossa vapaa-ajan kanssa. Tärkeitä ovat perhe ja ystävät ja lepo. Itse harrastan suhteellisen paljon aivan suoranaista laiskotteluakin, Savela nauraa. Meissä suomalaisissa on vähän se vika, että me olemme hirveän tunnollisia. Tahdomme hoitaa työmme niin hyvin, että se vie kaiken ajan. Jos työuran aikana on vain se työ, niin eihän se elämä eläkkeelle siirtymisenkään jälkeen voi olla kovin onnellista. 19

20 Yrittäjän elämää LAMA EI LANNISTA HULLUA POROA Moni tietää Päivikki Palosaaren nimen ja on kuullut tämän Levin voimanaisen tarinan. Kun Päivikki istuu Hotelli Hullussa Porossa samaan pöytään, heijastuu hänestä voimakas läsnäolon tunne, jota intensiivinen tapa puhua ja katsoa keskustelukumppania suoraan tummilla silmillä vain korostaa. Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Paul Palmer / laplandfoto.com Y rittäjäneuvos Päivikki Palosaari, 53, on todellinen tee se itse -nainen. Hänen yrittäjän uransa alkoi ensimmäisen yrityksen, Porogrillin, perustamisesta vuonna Grillin perustamisen aikaan Päivikki toimi Hotelli Levitunturin keittiöpäällikkönä, jonne hänet oli palkattu hotellin ensimmäisenä työntekijänä vuonna Vuonna 1988 oli sitten jo aika ottaa lainaa Levin Loma Oy:n pienen lomakylän ja ruokalan hankkimista varten. Lomakylä loi pohjan brändille, josta Päivikki nykyään tunnetaan: muutaman vuoden päästä Hullu Poro oli syntynyt. Nykyään Päivikin valtakuntaan kuuluu Levillä ja Kemissä mm. hotelleja, ravintoloita, hyvinvointi- ja elämyspalveluita ja Lapin suurin juhlapaikka, 1700 henkeä vetävä Hullu Poro Areena. Levillä järjestetään alppilajien maailmancup, sinne tulevat britit kokemaan lumisen joulun ja venäläiset viettämään uutta vuotta. Olin jo pitkään ajatellut, että yritykseni nimessä tulisi olla sana poro, koska poro on aina ollut lappilaisille symboli ja perusta elinkeinolle. Se on sitkeä eläin, joka pärjää karuissa olosuhteissa. Hullu-lisäys tuli sitten varmaan minusta, Päivikki Palosaari nauraa. Päivikki tunsi jo pienenä vetoa yrittäjyyteen. Yrittäjyys ei tullut kuitenkaan suvun perintönä. Palosaaren turkulaissyntyinen äiti kiersi Lappia kätilön töissä ja isä puolestaan paiski maanviljelijän hommia. Suku ei oikein aluksi ymmärtänytkään Päivikin haaveita omasta yrityksestä. Hyvä kun eivät vieneet psykiatrille, niin erikoisia tuntuivat haaveeni ja ideani heille olevan, Päivikki muistelee. Jotain yrittäjäverta kuitenkin meissä lapsissa kuitenkin virtaa, koska veljeni Jouni Palosaari johtaa Levin hissiyhtiötä. Lama puri kovasti Lappia Lama on puraissut paukkupakkasen lailla myös Lapin matkailuun. Laman tuloa osattiin jo odottaa, mutta sen rajuus yllätti kaikki. Firmat ovat pistäneet rahahanojaan kiinni, eivätkä lähde niin herkästi kokoustamaan pohjoiseen. Vuonna 2009 meidän matkailijoiden määrä putosi 20 prosenttia, ja tänä vuonna pudotus oli samaa luokkaa. Erityisesti ohjelmapalveluyrittäjillä on ollut vaikeaa. Päivikki epäilee, että yksi Levin tämän alkutalven matkailijamääriin vaikuttanut tekijä on etelän hyvä lumitilanne. Hyvät hiihtoladut ovat löytyneet helposti läheltä kotia, ja reissu Lappiin on jäänyt väliin. 20

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot