Pohjanmaan kuntapäivä, Vaasa Talous, kuntarakenneuudistus ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Pohjanmaan kuntapäivä, Vaasa Talous, kuntarakenneuudistus ja kunnat varatoimitusjohtaja

2 Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat (2)» Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euromaan ongelmat ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikko. Kaikkia ongelmia ei valitettavasti ole vielä nähty. Portugali ja Espanja ja Italia ongelmissa. Euroopassa vahva taantumariski.» Suomen viennin kasvu on hidastunut, monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on tehty.» Maamme vaihtotase 20 alijäämäinen ensi kerran vuoden 993 jälkeen.» Heikentyvä euro parantaa toisaalta vähitellen viennin kilpailukykyä.» Maamme talouskasvu on alhainen tänä vuonna.» Parhaimmillaankin olemme siirtymässä jälkiteollistuneessa maailmassa hitaan kasvun aikaan ja samanaikaisesti ikääntymisestä johtuvaan hoivan tarpeen kasvuun. Tämä vaikuttaa maahamme ja kuntiin voimakkaasti

3 Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 2 (2)» Kuntataloudet selvisivät viime vuodesta vielä varsin hyvin.» Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin ksm 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm noin 2 %, valtionosuusleikkaus (63 m ) vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien votehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj..» Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan!» Hallituksen kehysriihen ratkaisut riittävätkö ne?» Kuntien veropohjaa ja tehtäviä tarkasteltava uudelleen!

4 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0,5,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot ) Investointien omahankintamenot yhteensä ) * Vuoden 997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. ) Vuoden 200 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä ,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0,5,0 0,5 0,0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 20 tilinpäätösarvioiden mukaan.

5 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän kertymä ja lainakannan muutos vuodesta 997 sekä lainakanta, mrd. 4,0 2,0 0,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-0,0-2,0 Tulorahoitusjäämä ) Lainakannan muutos Lainakanta * ) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 0 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut samana aikana noin 8,5 miljardia euroa ollen vuoden 20 lopussa noin 2,6 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus, vuosi 20 tilinpäätösarvioiden mukaan.

6 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: 20* * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 20 tilinpäätösarvioiden mukaan

7 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa Kunnan asukasluku (ennakkotieto) * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 20 tilinpäätösarvioiden mukaan

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjanmaa yhteensä * 8 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 20 tilinpäätösarvioiden mukaan

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Vaasan seutukunta * 9 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 20 tilinpäätösarvioiden mukaan

10 Pohjanmaan kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 997, /as * Tulorahoitusjäämä ), Pohjanmaa Tulorahoitusjäämä ), koko maa Lainakannan muutos, Pohjanmaa Lainakannan muutos, koko maa ) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 20 tilinpäätösarvioiden mukaan

11 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Pohjanmaa Rahavarat, Pohjanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pohjanmaa Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 20 tilinpäätösarvioiden mukaan

12 Suomen julkisen talouden sopeutustarve

13 Hallituksen sopeutustoimet Veronkorotuksia toteutetaan,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä,2 miljardilla eurolla. Veromuutosten merkittävimmät fiskaaliset vaikutukset johtuvat» ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisesta (tuottoarvio vuonna 204 n. 800 milj. euroa)» arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksesta (tuottoarvio vuonna 204 n. 750 milj. euroa) Osa veromuutosten euromääräisestä vaikutuksesta otetaan huomioon kuntien verorahoitusta vähentämällä pienentämällä valtionosuuskompensaatiota Varainsiirtoveron muutoksilla valtio kerää 80 milj. euroa; lisäksi valtio kerää solidaarisuusverolla ja perintöverotusta kiristämällä yhteensä 5 milj. euroa Suurimmat lisäsäästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten, että taso vuonna 205 on 500 miljoonaa alempi. Kasvupanoksia yritystoiminnan tukemiseksi mm. poistomahdollisuuksien tilapäinen parantaminen ja työllisyyttä edistäviä toimia sekä liikenneinvestointeihin suurten väylähankkeiden hyväksyminen, toisaalta leikkauksia väylänpidon rahoituksessa

14 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen (3) Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina saamatta valtionosuutta 875 milj. euroa» Pohjalla hallitusohjelman mukainen v toteutettu vuosittainen 63 milj. euron leikkaus, jonka myötä kuntien valtionosuustulo vähenee yhteensä milj. euroa Leikkaukset tehdään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla = kuntien rahoitusosuutta korottamalla» Leikkauksen vaikutus /as-tasasuuruinen kaikissa kunnissa Vuoden 205 tasolla on valtionosuusrahoituksen taso 3 milj. euroa alhaisempi, kun nyt päätetyt ja hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa» Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa

15 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 2 (3) Kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia lisäävät opetustoimen valtionosuusleikkaukset OKM:n hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 203 (kunnat ja kuntayhtymät -45 m ) ja yksikköhintarahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia (205 mm. lukiot -37 m ja ammatillinen perusopetus -49 m ) Leikkaukset vääjäämättä kiristävät kunnallisverotusta, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät velkaantumista

16 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 3 (3) Toimien myönteiset piirteet:» Hallitus pääsi ratkaisuihin valtiontalouden kehyksistä» Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät ratkaisuja eläkekysymyksissä» Hallitus aikoo jatkaa yhteisöveron tuoton korotettua jako-osuutta kunnille vuosille 204 ja 205 vaikutus 204 noin 270 milj.. Yritysverotuksen huojennusten vaikutus kompensoidaan jakoosuudessa.» Jäteveron siirtäminen kunnille toisi verotuloja 90 miljoonaa euroa vuodessa.» Kiinteistöverotusta kehitetään mm. selvittämällä mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen.» Soten rakennusten ja koulujen v. 202 alkaviin peruskorjauksiin lisäbudjetissa 30 milj.. Hallitus arvioi yhdessä kuntien kanssa, voidaanko kuntien velvoitteita vähentää ja normeja joustavoittaa

17 Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen

18

19 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 202e 203e 204e 205e 206e Toimintamenot yht. 33,85 35,35 36,85 38,2 39,79 4,49 43,25 Palkat 5,0 5,6 6, 6,48 6,98 7,54 8,2 Muut henkilöstömenot 4,47 4,62 4,76 4,87 5,02 5,6 5,30 Ostot,72 2,49 3,30 4,6 5,08 6,06 7,0 Muut toimintamenot 2,65 2,63 2,68 2,70 2,7 2,73 2,73 Korkomenot 0,30 0,36 0,3 0,40 0,53 0,66 0,73 Investoinnit 5,69 ) 4,4 4,20 4,20 4,20 4,20 4,20 Yhteensä 39,83 ) 39,85 4,36 42,8 44,52 46,35 48,8 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat 4,2 2,8 4,5 4,0 4,2 3,2 3,7 2,3 4,2 3,0 4,3 3,3 4,3 3,3 Ostot 7,4 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Menot yhteensä 8,3 ) 0,0 3,8 3,5 4,0 4, 4,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Luvut sisältävät Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali

20 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji * 202e 203e 204e 205e 206e Kunnallisvero 5,77 6,2 6,82 7,37 8,20 8,98 9,83 Yhteisövero,4,66,4,45,54,64,37 Kiinteistövero,7,20,26,28,3,34,37 Verotulot yhteensä 8,35 9,07 9,49 20,0 2,05 2,96 22,57 Muutos, %: Kunnallisvero 2, 2,8 3,8 3,3 4,8 4,3 4,5 Yhteisövero 7,5 8,5-5,4 2,8 6,2 6,5-6,5 Kiinteistövero 20,4 2,0 5,2,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 4,2 3,9 2,2 3, 4,7 4,3 2,8 Tuloveroprosentti, keskim. 8,97 9,7 9,25 9,25 9,25 9,25 9,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 3,99 3,99 28,34 29,4 29,22 29,3 23,26 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO

21 % 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,2 % 4, % Määrä: 2,0 %,3 % Kustannustaso: 3,2 % 2,8 % 5,0 4,0 Määrän muutos 3,0 2,0,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

22 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd * 202e 203e 204e 205e 206e Toimintakate -22,94-24,8-25,2-26,4-27,22-28,38-29,59 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 8,35 7,43 0,9 3,02-2,5,06 9,07 7,68 0,07 2,64-2,20 0,3 9,49 8,09 0,22 2,60-2,30 0,7 20,0 8,2 0,8 2,35-2,40 0,7 2,05 8,38 0,07 2,28-2,5 0,7 2,96 8,67-0,04 2,2-2,62 0,7 22,57 8,88-0,09,77-2,74 0,7 Tilikauden tulos,93 0,57 0,48 0,2-0,06-0,24-0,80 Tulorah. korjauserät -,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,70 2,37 2,32 2,07 2,00,93,49 Investoinnit, netto -3,02-3,32-3,20-3,20-3,20-3,20-3,20 Rahoitusjäämä ) -0,32-0,95-0,88 -,3 -,20 -,27 -,7 Lainakanta Rahavarat,67 4,76 2,6 4,70 3,56 4,67 4,76 4,65 ) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 6,06 4,64 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ,4 4,62 9,2 4,

23 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0,5,5,0 0,5 0,7,0,5 0,6 0,9,3,4,9 0,6,3,0 0,8 0,7,,2 0,8,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPO

24

25 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan, %: 3,7 4,2 4,3 4,3 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,7 3,0 2,9 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0,5,0 0,5 0, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain %:n PPO:n arviota nopeammin

26 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO (ennakkotieto)

27 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma Rakennelakityöryhmä: Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen HE rakennelaki HE:n eduskuntakäsittely Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä: Aluekierros ja kuntakuulemiset Selvitys ja ehdotus kuntajakoselvitysalueiksi Hallituksen jatkolinjauk set uudistukses ta Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Erityiset kuntajakoselvitykset (6-2 kk) Soterakenneselvitys Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus Osasto pp.kk.vvvv 27

28

29 Ministeriryhmän päätös malli C Erityisesti huomioitavaa» Paljon avoinna olevia asioita» Edellyttää mallin jatkokehittämistä, mm. perustason järjestäjän kantokyvyn minimitason määrittelyä» Suuri osa päätöksenteosta ei ole samassa kunnan muun päätöksenteon kanssa» Ervoissa ja sote-alueilla päätetään merkittävä osa sote-asioista» Ervoista tulee oikeushenkilöitä» Kuntien ja sote-alueiden määrä olisi selkeästi vähemmän kuin mallissa A, mutta enemmän kuin mallissa B» Sote-alue eivät olisi poikkeusmenettely, koska kunnat eivät muuten pysty kantamaan laajennettuja vastuitaan

30 Ministeriryhmän päätös malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa Ervojen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle

31 Jatko Hallitus käsittelee 5.6. kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Sisältyy eduskunnalle annettavaan tiedonantoon 6.6. STM:n työryhmä täsmentää ehdotustaan ministeriryhmän linjauksen mukaisesti juhannukseen mennessä Työryhmä valmistelee esityksen palvelurakenteeksi vuoden loppuun mennessä

32 Kuntahallinnon ja palveluiden tuotantotapojen uudistuminen on välttämätöntä! Kuntaliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan aiempien peruslinjaustensa mukaisen lausunnon rakenneuudistuksesta korostaen uudistusten tarpeellisuutta kuntia kuullen Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen ja toimivat palvelut Kunnilla ratkaisevan keskeinen rooli prosessissa; Kuntaliitto edellyttää, että kunta- ja palvelurakennemuutokset tapahtuvat paikallisista aloitteista ja paikallisilla päätöksillä vrt. kaikkien puolueiden kannanotot, ettei uudistusta toteuteta pakolla Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (ainakin vos-kompensaatio) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen = 2. lausuntokierroksen lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa = kuntien yhteistyörakenteiden tiivistäminen ja selkeyttäminen. Uudistuksen jatkossa rakennettava toimiva yhteys PARAS-hankkeessa toteutettujen toimivien ratkaisujen kanssa

33 VM:n rakennetyöryhmän esitykset yleisiä huomioita» Työryhmän kriteerit ovat sinänsä relevantteja eli tällaisten kriteereiden pohjalta rakenneuudistustarpeita tulee joka tapauksessa arvioida. On otettava huomioon kuntien kyky muuntua aktiivisesti sekä kuntien erilaiset lähtökohdat mm. väestön ikääntymiskehityksessä. Kuten työryhmä toteaa, kriteerit ovat vain työkaluja rakennemuutoksista tulee päättää kokonaisarvioinnin pohjalta paikalliset olosuhteet ja niiden erot huomioon ottaen.» Työryhmän kriteerit painottavat kunnan roolia palvelujen järjestäjänä. Paikallistalouden kehitysedellytysten luomiseen (kuntien elinvoimaan), demokratiaan ja kuntayhteisöön liittyvät kysymykset tulee ottaa oleelliseksi osaksi jatkotyöskentelyä ja mahdollisesti käynnistyviä kuntajakoselvityksiä > Kunnan rooli nähtävä oikeassa laajuudessaan!» Kuntaliiton mielestä kunnille tulisi antaa toinen lausuntokierros kesällä/syksyllä valmistelun kokonaisuudesta, kun seuraavat kriteerit ovat selvillä:» sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen järjestäjille asetettavat vaatimukset ja järjestämisen vaihtoehdot» vahvan kunnan kriteerit ja muut uudistukselle asetetut poliittiset tavoitteet» uudistuksen aikataulu ja keinot (toteuttamistapa)» kuntajakoselvittäjän asettaminen

34 Yleisiä linjauksia uudistuksesta: Sektoreiden rakenteelliset uudistukset tulee tehdä hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen yhteydessä aikataulullisesti ja sisällöllisesti ei sektoriuudistukset edellä. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen peruskoulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee tapahtua kuntauudistukseen perustuen ei erillisinä valmisteluina. Samoin rahoitusta koskevat uudistukset tulisi tehdä osana valtionosuuslainsäädännön uudistamista. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistus toteuttava yhtenä kokonaisuutena. Selvitysmies Arno Miettinen aloitti työnsä Määräaika saakka. VM:n tiedote 25.5.: Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Valtiovarainministeriö asettaa toukokuussa 202 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmistelua varten selvitysmiehen lisäksi tukiryhmän ja laskentaryhmän. Valtionosuusuudistus tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän alaisuudessa

35 Ohjauskeinot Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syyskuussa hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella. Selvitykset voivat olla myös kuntien omaehtoisesti toteuttamia. Valtion tulisi tukea taloudellisesti myös kuntien itsensä käynnistämiä selvityksiä. Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.)

36 Muita huomioita: Aikatauluja tarkistettava siten, että useille lakihankkeiden samanaikaiselle valmistelulle ja valmistelun yhteensovitukselle sekä uudistusten onnistuneelle toteutukselle jää riittävästi aikaa ml. tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen > uudistus voimaan pääosin vasta 207 uuden valtuuskauden alkaessa Kuntatason keskeisten toimijoiden sitouttaminen on varmistettava. Uudistuksen toteutus aidosti kuntia kuunnellen. Kuntien VM:n aluekierroksella antamasta palautteesta voi päätellä, että noin puolet kunnista vastustaa kuntajakoselvitystä esitetyillä selvitysalueilla ja alustavat tiedot kuntien lopullisista lausunnoista ovat saman suuntaisia. Väestömäärillä mitattuna voidaan arvioida, että yli puolella on valmiutta jonkinlaiseen selvitykseen. Toimenpiteet linjattava siten, että kunta- ja palvelurakenteiden välttämätön uudistustyö jatkuu myös tällä vaalikaudella maallamme ei ole varaa pysäyttää uudistusta. Mahdollisimman laaja poliittinen konsensus edesauttaisi uudistusta kuntalain kokonaisuudistus tärkeää toteuttaa parlamentaarisesti

37 Kuntien kannanotot Kuntaliiton luokittelun mukaisesti Ei kantaa/ei esitetty mihinkään selvitysalueeseen % Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen 2 % Myönteinen kanta esitettyyn 2. aluevaihtoehtoon Valmius selvitykseen laajentamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta 52 % 6 % % Valmius selvitykseen esityksestä poikkeavalla alueella 6 % Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen % 47 % kaikista kunnista myönteisellä kannalla kuntien yhdistymisen selvittämiseen Tulokset tulkinnanvaraisia

38 Kuntien kannanotot kuntien lukumäärien ja asukasmäärien mukaisesti Kuntien lukumäärä Asukkaiden lukumäärä Ei kantaa/ei esitetty mihinkään selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn 2. aluevaihtoehtoon Valmius selvitykseen laajentamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen esityksestä poikkeavalla alueella Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen Myönteisellä kannalla olevien kuntien lukumäärä yht Tulokset tulkinnanvaraisia

39 Kuntien kannanotot maakunnittain Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala Keski-Suomi Kainuu 2 3 Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Karjala 6 6 Pohjois-Savo Etelä-Savo 6 8 Etelä-Pohjanmaa 7 0 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa 2 2 Päijät-Häme 2 8 Keski-Pohjanmaa 6 0 % 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 % Ei kantaa/ei esitetty mihinkään selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen Myönteinen kanta esitettyyn 2. aluevaihtoehtoon Valmius selvitykseen laajentamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta Valmius selvitykseen esityksestä poikkeavalla alueella Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen Tulokset tulkinnanvaraisia

40 Kuntavaalit 202 Kuntaliiton kampanja 202 Ennakkoäänestys (ulkomailla ) Vaalit Valitaan n valtuutettua

41 Lähtökohtia Kuntaliiton rooli kuntafaktatiedon tuottajana, välittäjänä, jakajana» Tutkimukset ja tilastot» Ohjeet ja suositukset» Konsernipalvelut Lähivaikuttamisen ja osallistumisen kannustaminen» Äänestysaktiivisuuden parantaminen» Paikallinen aktivointi» Nuorten kuntatietoisuuden ja osallistumisen parantaminen

42 Keinot ja toimenpiteitä Tilastot ja tutkimukset kuntafaktan pohjana Verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit Mediaviestintä ja sidosryhmätiedottaminen, uutiskirjeet Ohjeet ja suositukset (mm. lakiasiat) Aineistot kuntien käyttöön mm. paikallisaktivointiin Tietoisku (tv + nettikäyttö), myös selkokielellä Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa Virtuaalikunta opetuskäyttöön Luottamushenkilöoppaat (6 kpl) + koulutus

43 Lisätietoja Kuntaliittokonsernista

44 Sitoumuksia eri sopimuksiin

45 Puitesopimukset lue lisää kategoriat ICT, Energia, Muut tavarat ja palvelut puitejärjestelyissä (37) hankintasopimuksia 80 kpl sopimusten arvo n. 0 M v. 20 = asiakkaiden ostovolyymi v. 202 arvioitu nousevan n. 40 milj. euroon valmisteilla eri vaiheessa n. 20 tuotealuetta asiakaspalautetta systemaattisesti, asteikolla 5 n. 4 sopimushallintaan panostetaan parhaan mukaan

46 Saavutettuja asiakashyötyjä hintasäästöt esim. IT-laitteet % tuotekatalogi 40 % polttoaineet, säiliö 2 0 % matkapuhelimet 0 5 % teleoperaattoripalvelut, jopa 40 % toimistotarvikkeet 50 % resurssi- ja muut säästöt omat voimavarat säästyvät muuhun hankintatoimeen juridinen ja kaupallinen riski pienempi tehokas sopimushallinta ja toimittajayhteistyö KLKH:n hoitamana osallistuminen asiakasryhmiin, verkottuminen kehittämispotentiaali

47 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.

48 Rekrytoinnin ammattilaisille Tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä rekrytoinnin kehittämiseen Kuntarekry.fi sivusto Työpaikkailmoitusten julkaisemineen ja työnantajakuvan kehittämiseen Hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Ota yhteyttä: Tuula Nurminen, , toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy Kuntarekry.fi

49 Kuntamarkkinat enemmän kuin messut Kuntamarkkinat kokoaa yhteen kunta-alan ja julkishallinnon päättäjät sekä kunnille palveluita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Vuosittain syyskuussa Kuntatalossa järjestettävä kunta-alan suurtapahtuma tarjoaa kävijöilleen noin kaksisataa maksutonta seminaaria ja tietoiskua. Seuraavat Kuntamarkkinat Tervetuloa!

50 Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntaalaa muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: