Palkkaus ja pakkolait

Transkriptio

1 YLIOPISTOJEN JA TUTKIMUSALAN HENKILÖSTÖLIITTO YHL Palkkaus ja pakkolait YHL:n jäsenkysely 2015

2 Johdanto Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton vuoden 2015 jäsenkyselyssä tiedusteltiin erityisesti palkkaukseen liittyviä asioita. Kysely toteuttiin ajanjaksolla ja se lähetettiin 4483 jäsenelle. Kyselyyn vastasi yhteensä 1925 jäsentä, joten vastausprosentiksi muodostui 42,9. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki YHL:n jäsenet, joiden sähköpostiosoitteet oli saatavissa liiton rekisteristä. Kysely oli rakennettu siten, että kysymykset kohdennettiin eri vastaajille kyselyssä ilmoittamansa työmarkkinatilanteen mukaan eli esimerkiksi eläkeläisjäsenille ei esitetty työelämään liittyviä kysymyksiä. Perustietoja vastaajaryhmästä Ikä, sukupuoli ja koulutustaso Kyselyyn vastanneista hieman vajaa kolme neljäosaa (72,3 %) oli naisia ja reilu neljäsosa (26,8 %) miehiä. Kyselyssä annettiin myös mahdollisuus valita sukupuolekseen muun kuin miehen tai naisen tai kieltäytyä kokonaan ilmoittamasta sukupuolta. Kolmannen sukupuolen valitsi 0,2 prosenttia vastaajista ja 0,7 prosenttia puolestaan ei halunnut ilmoittaa omaa sukupuoltaan. Koska näiden kahden ryhmän osalta kyseessä on kyselyn otoksen huomioiden erittäin pieni joukko, jatkossa vastauksia tarkastellaan naisten ja miesten näkökulmasta. Kuvio 1: Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma (%) Ikä Nainen Mies Kaikki Alle 25 0,1 0,2 0, ,8 10,2 7, ,2 22,1 17, ,5 28,5 33, ,5 34,0 37,1 65 tai yli 4,8 5,1 5,0 Jäsenrekisterissä olevien tietojen perusteella YHL:n jäsenistöstä 29 prosenttia on miehiä ja 71 prosenttia naisia. Jäsenten mediaani-ikä puolestaan on jäsenrekisterissä olevien tietojen perusteella 55 vuotta. Jäsenkyselyyn vastanneista 37,1 prosenttia sijoitti itsensä ikäryhmään vuotiaat. Mediaani-ikäryhmä puolestaan on vuotiaat, mikä osaltaan selittynee sillä, että eläkeläisjäsenet ovat vastaajien joukossa suhteellisesti vähemmän edustettuina jäsenrekisteriin verrattuna. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kyselyn otos vastaa YHL:n jäsenkunnan koostumusta ja otoksesta välittyy jäsenkunnan ikääntyneisyys: Vastanneista jopa 42,1 prosenttia on joko 55-vuotias tai sitä vanhempi. 1

3 Kuvio 2: Vastaajien koulutustaso Tieteellinen jatkotutkinto (lisensiaatti, tohtori, erikoislääkäri) Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto Opistoaste / alin korkea-aste (opistotutkinto) Ammatillinen toinen aste / ammatillinen kouluaste (ammattitutkinto, ammatillinen Lukio (ylioppilastutkinto) Perusaste (kansakoulu, peruskoulu) 2% 1% 2% 7% 9% 7% 10% 9% 10% 7% 12% 6% 4% 4% 4% 19% 22% 18% 18% 22% 25% 20% 29% 33% Kaikki Miehet Naiset Kyselyyn vastaajat ovat tyypillisesti suorittaneet joko opisto-asteen tai ammatillisen toisen asteen tutkinnon (50,9 %). Vajaalla viidenneksellä vastaajista on ylempi korkeakoulututkinto. Karkeasti yleistäen voidaan todeta, että mitä nuorempi jäsen on kyseessä, sitä todennäköisimmin hänellä on korkeakoulututkinto. Esimerkiksi ennen vuotta 1970 syntyneistä vastaajista 34,7 prosentilla oli opistotutkinto ja tätä nuoremmilla jäsenryhmästä 29 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Kyselyyn vastanneista miehet olivat keskimäärin hieman naisia korkeammin koulutettuja: 22 prosenttia miehistä oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (naiset 18 %). Tyypillisimmin miehet olivat suorittaneet ammatillisen toisen asteen (25 %), naiset puolestaan opistoasteen (33 %). Ehkä tässä näkyy myös läpileikkaus YHL:n tyypillisestä jäsenestä, joka on hallinnollisissa tehtävissä, ehkäpä sihteerinä, toimiva yli 50-vuotias nainen. Kuvio 3: Koulutusala Koulutusala Naiset Miehet Kaikki Humanistinen ja kasvatusala (kasvatustiede, kielet, nuorisotyö, psykologia, teologia) 14,5 % 10,2 % 13,63 % Kulttuuriala (viestintä, taideteollisuus, teatteri, musiikki, taiteentutkimus) 3,8 % 5,1 % 4,17 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (liiketalous, kauppa, hallinto, sosiaali-, politiikka- ja oikeustieteet) 51,3 % 19,8 % 42,89 % Luonnontieteiden ala (matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede) 10,7 % 13,6 % 11,40 % Tekniikan ala (rakentaminen, konetekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, prosessitekniikka, elintarvikeala, kuljetustekniikka) 6,3 % 44,8 % 16,39 % Luonnonvara ja ympäristöala (maatila-, puutarha-, kala- ja metsätalous, ympäristöala) 2,0 % 1,6 % 1,82 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (sosiaaliala, terveysala, lääketieteet, kuntoutus ja liikunta, farmasia, kauneudenhoito) 5,5 % 1,6 % 4,41 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (ravitsemus, matkailu, majoitus, puhdistuspalvelut) 5,9 % 0,7 % 4,41 % Turvallisuusalan koulutus (sotilas, rajavartiointi, pelastusala, poliisi, vankeinhoito) 0,2 % 2,7 % 0,88 % 2

4 Koulutusaloittain tarkasteltuna lähes puolella vastaajista (42,9 %) oli tutkinto yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta. Naisten suhteellinen osuus oli tätäkin suurempi: 51,3 prosenttia naisista oli valmistunut tältä koulutusalalta. 44,8 prosenttia miehistä puolestaan oli valmistunut tekniikan alalta. Jäsenyhdistykset Vastauksia saatiin kaikista YHL:n jäsenyhdistyksistä. Lähes kolmasosa vastaajista (30,4 %) kuului Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHYyn. Seuraavaksi eniten vastaajia saatiin Itä-Suomen (10,8 %) ja Oulun yliopistossa vaikuttavista jäsenyhdistyksistä (10,6 %). Kuvio 4: Vastaajat jäsenyhdistyksittäin Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys Turun yliopiston henkilökuntayhdistys Jyväskylän yliopiston henkilökuntayhdistys Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistys Personalföreningen vid Åbo Akademi Aalto-yliopiston henkilöstöyhdistys Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys Vaasan yliopiston henkilökuntayhdistys Lapin yliopiston henkilökuntayhdistys Suomen Akatemian henkilökuntayhdistys Opetusalan henkilöstöyhdistys Taideyliopistojen henkilöstöyhdistys En tiedä yhdistystäni Svenska handelshögskolans personalförening Pelastusopiston henkilökunta 10,9 % 10,5 % 8,9 % 8,2 % 6,7 % 6,3 % 4,3 % 3,4 % 2,9 % 2,4 % 2,0 % 0,8 % 0,7 % 0,6 % 0,4 % 0,4 % 0,2 % 30,3 % Työmarkkinatilanne Vastaajista töissä oli joko koko- tai osa-aikaisena 89,8 prosenttia. Määrä ei sisällä vuorottelu-, opinto- tai perhevapaalla olevia vastaajia (1,0 %) tai kokopäiväisiä opiskelijoita (0,5 %). Eläkeläisiä vastaajista oli 4,9 prosenttia. Vastaajista 4 prosenttia oli kyselyhetkellä työttömänä tai lomautettuna. 3

5 Vuoden 2014 kyselyyn verrattuna työssä olevien määrä väheni noin 2 prosenttiyksilöllä. Eläkeläisten määrä nousi puolestaan prosenttiyksikön verran. Työttömien suhteellisessa määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta (3,6 % vuonna 2014). Kuvio 5: Vastaajien työmarkkinatilanne Työssä joko koko- tai osa-aikaisena 89,8 % 87,7 % 90,6 % Eläkeläinen 4,9 % 6,4 % 4,3 % Työtön, työvoimakoulutuksessa tai työllistämistyössä 3,9 % 5,1 % 3,5 % Kokoaikainen opiskelija 0,5 % 0,4 % 0,5 % Vuorottelu- tai opintovapaalla 0,4 % 0,2 % 0,5 % Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla 0,5 % 0,2 % 0,5 % Lomautettu 0,1 % 0,0 % 0,1 % Kaikki Miehet Naiset Yliopistoissa työskentelee 94,3 prosenttia vastaajista. Muut vastaajat työskentelevät opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoissa, yliopistojen yhteydessä toimivissa yhtiöissä tai muulla sektorilla. Ammattialat Palvelussuhteessa olevista vastaajista 97,5 prosenttia työskenteli muissa kuin opetus- tai tutkimustehtävissä. Ammattialaluokituksessa sovellettiin liiton asettamia ammattialaluokituksia. Lähes puolet (49,2 %) vastaajista työskenteli hallinto- ja toimistotyöhön liittyvissä tehtävissä. Jäljelle jäävä vastaajajoukko työskenteli laboratorio- ja teknisen alan tehtävissä (15 %), tietotekniikan parissa (11,7%), kirjastoissa (11,7 %) ja tila- ja kiinteistöpalveluun liittyvissä tehtävissä (6,5 %). Muilla aloilla työskentelevien osuus oli 3,4 prosenttia. 4

6 Hallinto- ja toimistotyö oli annetuista ammattialoista ylivoimaisesti naisvaltaisin: Kyselyyn vastanneista naisista yli puolet työskenteli siihen liittyvissä tehtävissä. Miesten suhteellinen osuus oli naisia korkeampi käytännössä kaikilla muilla ammattialoilla opetusta ja tutkimusta lukuunottamatta, jossa sekä miehiä että naisia oli suhteellisesti saman verran. Perinteisesti miesvaltaiseksi alaksi ymmärretty tietotekniikka oli sitä myös kyselyn vastaajien keskuudessa: 35,2 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä työskenteli tietotekniikan parissa. Kuvio 6: Vastaajat ammattialoittain hallinto- ja toimistotyö 15,3 % 49,2 % 61,5 % tila- ja kiinteistöpalvelu 4,1 % 6,5 % 13,3 % kirjasto laboratorio- ja tekninen ala 10,9 % 13,1 % 11,7 % 14,2 % 17,7 % 15,0 % opetus- ja tutkimus 2,4 % 2,4 % 2,5 % tietotekniikka 3,3 % 11,8 % 35,2 % Naiset Miehet muu ala 3,5 % 3,1 % 3,5 % Kaikki 5

7 Palkkaus Vastaajajoukosta suurin osa (94,2 %) kuului yliopistojen muun henkilöstön palkkausjärjestelmän soveltamisen piiriin. Runsas prosentti kuului yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan palkkausjärjestelmän soveltamisen piiriin. Vastaavasti muiden kuin mainittujen palkkausjärjestelmien piiriin kuului 2,5 %. Kuvio 7. Tuloluokkiin jakautuminen < Tuloluokittain tarkastellen suurin osa vastaajajoukosta kuuluu edelleen tuloluokkaan euroa. Verrattuna edelliseen vuoden 2011 jäsenkyselyyn, on havaittavissa siirtymää seuraaville tuloluokille. Huomioitavaa kuitenkin on, että prosentuaalisesti euroa ansaitsevien osuus on säilynyt ennallaan edelliseen kyselyyn verrattuna. Huomattavaa on myös, että vastaajajoukossa 6

8 Kuvio 8. Naisten ja miesten suhteelliset osuudet tuloluokittain Mies Nainen < ,2 0,4 0,6 0,8 1 Sukupuolittain tarkasteltuna jäsenistön sukupuolijakauma erottuu myös tuloluokittaisessa vertailussa. Kuvio 9. Arvio palkkausjärjestelmän eri piirteistä 1 Voin aidosti vaikuttaa palkkausjärjestelmään liittyvissä toimenpiteissä (esim. 529 Suoritusarviointi perustuu työntekijän 150 osaamiseen ja on riippumaton Työpaikkani rahatilanne ei ole vaikuttanut palkan määräytymiseen Palkkani määräytyy työn vaativuuden perusteella Kehityskeskustelut ovat olleet rakentavia Esimies tuntee työtehtäväni hyvin Arviointikeskustelut ovat olleet avoimia Olen saanut riittävästi tietoa palkkausjärjestelmän perusteista Oma persoonani tai henkilökohtaiset mielipiteeni eivät ole vaikuttanut palkan Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Oma persoona tai henkilökohtaiset mielipiteet eivät vastaajajoukon mielestä ole vaikuttaneet palkan määräytymiseen, jos tarkastellaan eniten Täysin samaa mieltä annettuja vastauksia. Jos huomioidaan 7

9 samaa mieltä olevat vastaukset, niin palkkausjärjestelmän perusteista on koettu saadun riittävästi tietoa, esimies tuntee tehtävät hyvin ja arviointikeskustelut ovat olleet avoimia. Eniten Täysin erimieltä annettuja vastauksia annettiin palkkausjärjestelmään vaikuttavissa toimenpiteissä vaikuttamisessa. Tämä vaihtoehto sai myös eniten En osaa sanoa mainintoja. Toinen korostunut erimielisyyden kohde löytyi työpaikan rahatilanteen vaikutuksessa palkan määräytymiseen. Sukupuolten mukaan tarkasteltuna olennaisia eroja ei vastauksissa ollut havaittavissa. Kuvio 10. Arvio palkkausjärjestelmän eri piirteistä 2 Antaa kilpailukykyisen palkkatason Palkkaporrastus eri työtehtävien välillä on oikeudenmukainen Palkitsee hyvästä työsuorituksesta Reagoi tehtävien muutoksiin Kannustaa ammattitaidon kehittämiseen Kohtelee eri henkilöstöryhmiä tasapuolisesti Ottaa huomioon työtehtävien vaativuuden Kohtelee samanlaista tai samantyyppistä työtä tekeviä tasapuolisesti On selkeä ja ymmärrettävä Kohtelee nuoria ja vanhoja työntekjöitä tasapuolisesti Kohtelee eri sukupuolta olevia työntekijöitä tasapuolisesti Kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti etnisestä taustasta riippumatta Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti seksuaalisesta suuntauksesta % 50 % 100 % Oman organisaation palkkausjärjestelmän koetaan kohtelevan työntekijöitä tasapuolisesti. Pääasiassa etninen tausta, sukupuoli ja ikä koetaan myöskin toteutuvan oman organisaation palkkausjärjestelmissä tasapuolisesti, tosin näissä vastausjoukoissa näyttää olevan myös paljon En osaa sanoa mainintoja. Oman organisaation palkkausjärjestelmän ei koeta palkitsevan hyvästä työsuorituksesta. Vastaajajoukon mukaan oman organisaation palkkausjärjestelmän ei koeta antavan kilpailukykyistä palkkatasoa, ne eivät reagoi tehtävien muutoksiin eikä palkkausjärjestelmät kannusta myöskään ammattitaidon kehittämiseen. Vastaajajoukkoa analysoitaessa 1,5 % vastanneista oli sitä mieltä että organisaatiossa noudatettava palkkausjärjestelmä ei anna kilpailukykyistä palkkaa, vaikka arvioikin oman palkkatasonsa hieman tai huomattavasti yleistä palkkatasoa korkeammaksi. Vastaavasti 3,9 % vastanneista oli sitä mieltä että organisaatiossa noudatettava palkkausjärjestelmä antaa kilpailukykyisen palkan, vaikka arvioikin oman palkkatasonsa hieman tai huomattavasti yleistä palkkatasoa matalammaksi. 8

10 Ylityöt Kuvio 11: Ylityö syyskuussa % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% kyllä en Kuvio 12. Ylityön syy 0% 20% 40% 60% 80% 100% työtehtävistä suoriutuminen uusien työmenetelmien/laitteiden/tietojärjes täydentävällä rahoituksella järjestettävän toiminnan lisääntyminen rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet (esim. tehtävien tai muu syy, mikä? Vastaajajoukosta 32,6 % kertoi tekevänsä ylitöitä. Prosenttiosuus vuoden 2011 jäsenkyselyyn verrattuna on säilynyt lähes ennallaan. Sukupuolittain tarkasteltuna naisista 31,7 % kertoi tekevänsä ylitöitä ja miehistä 35,8 %. Naisten osalta prosenttiosuus oli sama kuin edellisessä kyselyssäkin ja miesten osalta prosenttiosuus oli hiukan laskenut. Ammattialoittain tarkasteltuna ylitöitä tehtiin lähes kaikissa ammattiryhmissä, vähiten ylitöitä tehtiin kirjastotehtävissä. Ylitöitä tekevistä 24,9 %:lla oli lupa ylitöiden tekemiseen ja 59 %:lla ei ollut lupaa. Lopuilla oli lupa osalle ylitöistä lupa ja osalle ei. Kysyttäessä syitä ylitöihin, 77 % vastaajista totesi työtehtävistä selviytymisen. Lähes 20 % vastasi muun syyn, jonka avoimia vastauksia analysoitaessa yleisimmät maininnat olivat järjestelmäpäivitykset, sijaisuudet ja työtehtävien ruuhkautumiset joko lomien jälkeen tai lukukausien ruuhkahuippujen tasoittamiseen. 9

11 Kuvio 13: Korvaus ylitöistä, jotka tehty esimiehen luvalla ylityöt on korvattu täysin rahana (ylityökorotukset huomioiden) ylityöt on korvattu täysin aikana (ylityökorotukset huomioiden) ylityöt on korvattu täysin: osittain rahana ja osittain aikana ylityöt on korvattu osittain rahana (ilman ylityökorotuksia) ylityöt on korvattu osittain aikana (ilman ylityökorotuksia) ylityöt on korvattu osittain: osittain rahana ja osittain aikana (ilman en ole saanut mitään korvausta 0% 10% 20% 30% 40% 50% Lähes 40 % vastaajista on saanut esimiehen luvalla tehdyistä ylitöistä korvauksen osittain aikana, mutta ilman ylityökorotuksia ja yli 20 prosenttia ylitöitä tehneistä vastaajista ei ole saanut mitään korvausta tehdystä työstä. Ne, jotka ovat saaneet täyden korvauksen ylityökorvaukset huomioiden, ovat saaneet korvaukset joko aikana tai rahana, painopisteen ollessa enemmän aikakorvauksissa. Kuvio 14: Korvaus ylitöistä, jotka tehty ilman esimiehen lupaa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% ylityöt on korvattu kokonaan rahana ylityöt on korvattu kokonaan aikana ylityöt on korvattu kokonaan aikana (ilman ylityöt on korvattu kokonaan: osittain rahana ja ylityöt on korvattu osittain rahana (ilman ylityöt on korvattu osittain aikana (ilman ylityöt on korvattu osittain: osittain rahana ja olen pyytänyt, mutta en ole saanut mitään en ole pyytänyt korvausta Omasta aloitteesta eli ilman esimiehen lupaa tehdystä ylityöstä 40 % vastaajista ei ole pyytänyt korvausta tekemästään työstä. Vastaajista 10 % on saanut aikakorvauksen ylityökorotuksineen ja lähes 5 % on saanut 10

12 korvauksen rahana ylityökorotuksineen. Useimmin omaehtoista ylityötä tehneet ovat saaneet korvauksen joko kokonaan tai osittain aikana, mutta ylityökorotuksia ei tällöin ole huomioitu. Kuvio 15. Ylitöiden määrässä tapahtuneet muutokset kuluneen vuoden aikana 0% 10% 20% 30% 40% 50% lisääntynyt huomattavasti lisääntynyt jonkin verran pysynyt ennallaan vähentynyt jonkin verran vähentynyt huomattavasti en ole tehnyt ylitöitä viimeisen vuoden aikana Kuvio 16. Halukkuus ylitöihin 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% en haluaisi tehdä ollenkaan ylitöitä haluaisin vähentää ylitöitteni määrää ylitöiden määrä on sopiva voisin tehdä enemmänkin ylitöitä en tee ylitöitä en osaa sanoa 11

13 Viimeisen vuoden aikana tehty ylityön määrä on pääasiassa säilynyt ennallaan ja lähes 40 % vastaajista ei ole tehnyt ylitöitä viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti 27,5 % vastaajista ei tee ylitöitä. Tarkasteltaessa ylitöiden osalta tuloksia vuoden 2011 kyselyyn ei merkittäviä muutoksia ole havaittavissa. Työhön liittyvä epävarmuus Työ- tai virkasuhteessa olevista vastaajista lähes 84,3 prosenttia koki epävarmuutta oman työnsä tulevaisuudesta. Vastaajille annettiin mahdollisuus valita tarvittaessa useampi vaihtoehto ja eniten epävarmuutta aiheuttaviksi tekijöiksi nousivat irtisanomiset, ennakoimattomat muutokset ja jääminen työttömäksi. Koulutustasolla tai sukupuolella ei ollut merkittävää vaikutusta siihen, kuinka todennäköisinä eri uhat koettiin. Muissa syissä nousi esiin pääsääntöisesti eri yliopistoissa (erityisesti Helsingin yliopistossa) meneillään olevat yt-neuvottelut sekä Tampere3 -prosessin vaikutukset omiin työtehtäviin. Kuvio 17. Työhön liittyvät epävarmuustekijät Irtisanomisen uhka Ennakoimattomat muutokset Työttömyyden uhka 39,1% 37,1% 46,5% Lomautuksen uhka Siirtyminen toisiin tehtäviin talon sisällä samalla paikkakunnalla 26,9% 24,3% Työhöni ei liity epävarmuustekijöitä Muu syy Työkyvyttömyyden uhka Siirtyminen eri organisaation palvelukseen samalla paikkakunnalla Siirtyminen toisiin tehtäviin talon sisällä eri paikkakunnalla Siirtyminen eri organisaation palvelukseen eri paikkakunnalla 15,7% 12,6% 8,2% 6,2% 3,2% 1,2% Vain vajaa viidennes (22,6 %) epävarmuutta kokevista vastaajista ei uskonut oman työpaikkansa olevan uhattuna. Lähes puolet (48,9 %) uskoi työpaikkansa olevan vaakalaudalla ja 28,5 prosenttia puolestaan ilmoitti, etteivät osaa sanoa. Hallituksen esittämät mittavat leikkaukset yliopistojen perusrahoitukseen heijastuvat kyselyn tuloksissa: 87,8 prosenttia uskoi työpaikkansa olevan uhattuna ennen kaikkea koulutusleikkausten johdosta. 12

14 Vastauksia yhdistyksittäin tarkastellen irtisanomisen uhkaa koettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston (86 %), Helsingin yliopiston (71 %), Itä-Suomen yliopiston (36 %), Opetushallituksen (36 %), Aalto yliopiston (35 %), Tampereen teknillisen yliopiston (35 %) ja Vaasan yliopiston (35 %) yhdistyksistä vastanneet jäsenet. Ennakoimattomien muutosten osalta yhdistyksittäin tarkastellen kaikissa yhdistyksissä vastausmäärät kohosivat yli 25 prosentin. Työttömyyden uhkan osalta esiin nousivat samat yhdistykset kuin irtisanomistenkin osalta, tosin prosenttiosuudet olivat kuitenkin pienemmät. Lomautuksen uhkaa tarkastellessa yhdistyksittäin Lappeenrannan teknillisen yliopiston (54 %), Tampereen yliopiston (37 %) ja Åbo Akademin (33 %) yhdistyksistä vastanneet jäsenet nousivat selvemmin esiin, mutta prosentin väliin jäivät myös Helsingin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Vaasan yliopiston ja Lapin yliopiston yhdistyksistä vastanneet jäsenet. Vastaavasti ammattialoittain tarkastellen irtisanomisen uhkaa korostui laboratorioteknisissä (56 %) ja atk (50 %) tehtävissä toimien vastaajien osalta, myös muissa tehtävissä toimivat vastaajat kokivat irtisanomisen uhkaa vastaajajoukossaan lähes 50 prosenttisesti, vain opetus- ja tutkimustehtävissä vastanneet jäivät lähelle 20 prosenttia. Yhdistyksittäin tarkastellen vähiten epävarmuustekijöitä koettiin vastaajajoukossa Svenska Handels Högskolanissa (75 %), Taideyliopistossa (45 %),, Suomen Akatemiassa 53 %) ja Jyväskylän yliopistossa (30 %) vastanneiden jäsenten osalta. 13

15 Hallituksen esittämät pakkolait Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus esitti 28. syyskuuta kilpailukykypaketin, jossa esitettiin muassa seuraavat lomarahojen leikkaamista 30 prosentilla, loppiaisen ja helatorstain muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, julkisen sektorin ja yliopistojen vuosilomien lyhentämistä sekä ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi. Mahdollisuutta sopia työehtosopimuksissa paremmin rajoitettaisiin paketissa kolmeksi vuodeksi eli seuraavien sopimusten ajaksi. Jäsenkyselyssä kysyttiin kaikilta työ- tai virkasuhteessa olevilta heidän mielipiteitään siitä, miten YHL:n ja Palkansaajajärjestö Pardian tulisi reagoida näihin niin sanottuihin pakkolakeihin. Kysymykset noudattivat pienin poikkeuksin Pardian aiemmin syksyllä lähettänyttä pikakyselyä samasta aiheesta. Pardian kysely kohdistui koko jäsenkenttään, joten YHL koki tarpeelliseksi tiedustella erikseen oman jäsenistönsä kantoja leikkauksiin. Tulokset olivat pääosin hyvin samankaltaisia Pardian kyselyn kanssa. Myös YHL:n jäsenistöstä selkeä enemmistö (79,9 %) piti tärkeänä, että leikkauksia ei hyväksytä hallituksen esittämässä muodossa vaan niiden sisällöstä pitää neuvotella. 9,4 prosenttia vastaajista puolestaan vastusti ylipäätään ajatusta leikkausten välttämättömyydestä. Kuvio 18: Vaihtoehtoiset toimenpiteet esitetyille leikkauksille (vastaajia 1528) Sovitaan pitkäaikaisista, maltillisista palkankorotuksista Lomarahaa leikataan Helatorstai ja loppiainen muutetaan palkattomiksi Päivittäistä työaikaa pidennetään Ylityökorvaukset puolitetaan Sunnuntaikorvauksia pienennetään 100 %->75 % sairauspäivien korvaustasoksi 80 % palkasta Vuosilomien enimmäispituutta lyhennetään Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi Peruspalkkoja leikataan 64,8% 60,4% 47,6% 32,0% 31,0% 25,7% 22,3% 19,5% 4,8% 91,5% 2,7% 5,8% 30,2% 5,1% 29,6% 10,0% 43,3% 9,1% 45,7% 22,3% 51,7% 17,3% 67,5% 6,8% 73,3% 4,4% 77,0% 3,6% 90,6% 4,6% Kyllä Ei En osaa sanoa Leikkauksista neuvottelemista kannattaneille vastaajille esitettiin jatkokysymys vaihtoehtoisista leikkauksista. Hallituksen esittämien leikkausten sijaan kannatusta sai ennen kaikkea pitkäaikaiset ja maltilliset palkankorotukset (91,5 %). Myös lomarahojen leikkaamista sekä loppiaisen ja helatorstain muuttamista palkattomiksi kannatettiin. Peruspalkkojen leikkaaminen sekä sairauspäiviin kohdistuvat palkanalennukset (mukaan lukien ensimmäisen sairauspäivän tekeminen palkattomaksi) sekä vuosilomiin kohdistuvat leikkaukset nousivat selkeästi esiin asioina, joista enemmistö YHL:n jäsenistä ei ole valmis luopumaan. 14

16 Vuosilomien lyhentämisessä oli tosin havaittavissa eroa vastaajien iän perusteella ja 1990-luvuilla syntyneistä yli puolet (54,5 %) kannatti vuosilomien lyhentämistä vaihtoehtona hallituksen ilmoittamille leikkauksille. 15

17 Liite: Työttömät vastaajat Yhteensä 74 vastaajaa eli 3,8 prosenttia vastaanottajista oli työttömänä kyselyhetkellä. Heistä hieman yli puolet (51,4 %) sijoittui ikäryhmään vuotiaat. Naisten osuus työttömistä oli 64,9 prosenttia ja miesten vastaavasti 35,1 prosenttia. Verrattuna kyselyn koko vastaajajoukkoon miehet olivat suhteellisesti hieman naisia useammin työttömänä, joskin ero ei ole mitenkään huomattava. Kuvio 19: Työttömät vastaajat ikäryhmittäin vuotiaat 8,11% vuotiaat 10,81% vuotiaat 28,38% vuotiaat 51,35% 65 vuotta tai sitä vanhemmat 1,35% Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltaessa Oulun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston henkilökuntayhdistykset nousivat kärkeen työttömien vastaajien kohdalla. Tämä ei ollut yllättävää ottaen huomioon kummassakin yliopistoissa viime vuosina käydyt mittavat yt-neuvottelut, jotka ovat johtaneet henkilöstösupistuksiin. Koulutustasoltaan työttömät vastaajat ovat useimmiten joko opistotasoisen tutkinnon (27 %) tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (24,3 %). 2,7 prosenttia työttömistä vastaajista oli suorittanut tieteellisen jatkotutkinnon (lisensiaatti tai tohtori). Työttömyyden syy Eri yliopistoissa käydyt yt-neuvottelut näkyivät selkeästi työttömyyden syitä tarkasteltaessa. Lähes puolet (49,3 %) työttömistä vastaajista oli joutunut työttömiksi määräaikaisen työsuhteen päätyttyä. Melkein yhtä suuri osuus (42,5 %) oli puolestaan irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä. 16

18 Kuvio 20: Työttömyyden syy Määräaikainen virka- tai työsuhde päättyi. Minut irtisanottiin tuotannollis-taloudellisista syistä. 46,8 % 53,8 % 49,3 % 44,7 % 38,5 % 42,5 % Minut irtisanottiin muista syistä. En ole saanut työpaikkaa koulutuksesta valmistumisen jälkeen. Jäin työttömäksi perhevapaan (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa taikka kotihoidon tukijakso) jälkeen. Jäin työttömäksi pitkän sairastamisen jälkeen. 2,1 % 3,8 % 2,7 % 4,3 % 0,0 % 2,7 % 2,1 % 0,0 % 1,4 % 3,8 % 1,4 % 1,4 % Naiset Miehet Kaikki Työllistymisen esteet ja työvoimapoliittiset toimenpiteet Vastaajien mukaan merkittävimmät uudelleentyöllistymistä heikentävät tekijät liittyivät koulutusta vastaavien työpaikkojen puutteeseen, työpaikoista käytävään kovaan kilpailuun sekä ikään. Myös vanhentuneen tai väärälle alalle liittyvän koulutuksen koettiin heikentävän työllistymistä. Työhalukkuuden puutteesta asia ei ole kiinni: 81,8 prosenttia vastaajista ei ilmoittanut olevansa halukkaampia eläkkeelle kuin töihin. Kuvio 21: Työllistämistä haittaavat tekijät Ei heikennä Heikentää jonkin verran Heikentää paljon Koulutustani vastaavia työpaikkoja ei ole tarjolla 5,8% 40,6% 53,6% Avoimiin työpaikkoihin on liikaa hyviä hakijoita 4,3% 27,5% 68,1% Ikäni 9,6% 30,1% 60,3% Sukupuoleni 73,1% 22,4% 4,5% Vanhentunut tai väärän alan koulutus 37,9% 43,9% 18,2% Puutteellinen tai väärän alan työkokemus 57,6% 31,8% 10,6% Henkilökohtaiset tai perhesyyt 83,3% 12,1% 4,5% Terveyteeni liittyvät syyt/alentunut työkykyni 64,2% 19,4% 16,4% Olisin halukkaampi eläkkeelle kuin töihin 81,8% 13,6% 4,5% 17

19 Valtaosa työttömistä vastaajista ei ollut osallistunut viimeisen kahden vuoden aikana työvoimakoulutukseen, palkkatuettuun työhön tai kuntouttavaan työtoimintaan. Toimenpiteisiin osallistuneet arvioivat toimilla olleen pääasiallisesti melko vähän vaikutusta heidän työllistymismahdollisuuksiinsa johtuen varmaankin heikosta työmarkkinatilanteesta. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden joukko oli kuitenkin sen verran pieni (yhteensä 16 vastaajaa), että heidän vastaustensa perusteella toimien onnistuvuutta on jokseenkin mahdotonta arvioida mitenkään yleisemmin. Kuvio 22: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutus työllistymismahdollisuuksiin viimeisen kahden vuoden aikana Ei ole osallistunut Ei vaikutusta Parantanut jonkin verran Työvoimakoulutus 75,7% 13,5% 8,1% 2,7% Palkkatuettu työ 73,0% 16,2% 6,8% 4,1% Kuntouttavaan työtoiminta 89,2% 4,1% 5,4% 1,6% Parantanut paljon 18