loppusijoitustilan lämpötilat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "loppusijoitustilan lämpötilat"

Transkriptio

1 Työ r a p o r t t i loppusijoitustilan lämpötilat Heikki Raiko Joulukuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Loppusijoitustilan lämpötilat Heikki Raiko Joulukuu 2001

3 -trr ENERGIA Suorittajaorganisaatio ja osoite VTI Energia, Ydinenergia PL VTT Projektipäällikkö Heikki Raiko VTT:n diaarinumero ENE4-9T-2001 Projektin nimi ja suoritetunnus Loppusijoitustekniikkaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta N1SU00138, 45LS-TEKN Tilaaja Posiva Oy Töölönkatu Helsinki Tilaajan yhdyshenkilö Jukka-Pekka Salo Tilaajan tilaus- tai viitenumero 9526/01/JPS Raportin numero ja sivumäärä ENE4/26/ s. + liitt. 14 s. Päiväys Tutkimusselostuksen nimi ja kirjoittajat LOPPUSIJOITUSTILAN LÄMPÖTILAT Raiko, H. Tiivistel mä Loppusijoitustilan mitoitukseen vaikuttaa useita tekijöitä. Tässä raportissa käsitellään loppusijoitustilan suunnittelua, mitoitusta ja käyttöä lämpöteknisistä lähtökohdista. Loppusijoituskapselit tuottavat käytetyn polttoaineen radioaktiivisesta hajoamisesta aiheutuvaa jälkilämpöä, joka ohjataan johtumalla ympäröivään kalliotilavuuteen ja siitä edelleen hyvin pitkän ajan kuluessa maan pinnalle, lähinnä ilmakehään. Käytetyn polttoaineen tuottama lämpöteho alenee ajan kuluessa voimakkaasti, noin 50 vuoden kuluttua loppusijoituksesta lämpöteho on jo alentunut puoleen siitä, mitä se oli sijoitushetkellä. Kallion diffusiviteetti on sellainen, että kapseleista tuleva lämpöenergia leviää ympäröivään kalliotilavuuteen melko hitaasti aiheuttaen kallioon lämpötilaeroja ja kapselien lähellä lämpötila nousee merkittävästi. Kapselien sijoittelulla toisiinsa nähden voidaan mitoittaa koko loppusijoitustila siten, että esiintyvä korkein lämpötila ei ylitä mitoituksen perustana olevaa lämpötilarajaa, C. Kun kapselien sijoittamiseen kuluu aikaa joitakin vuosikymmeniä, on myös yksittäisten kapselien sijoittamishetkellä paikan lisäksi vaikutusta kapselissa esiintyvään maksimilämpötilaan. Samaten muutaman vuosikymmenen aikaerolla mahdollisesti tapahtuva loppusijoitustilan toisen kerroksen käyttöön kohdistuu lämpövuorovaikutusta aikaisemmin sijoitetusta kerroksesta. Tässä raportissa suoritetaan yksi- tai kaksikerroksisen loppusijoitustilan lämpötekninen mitoitustarkastelu Olkiluodon kallioperän mittauksiin perustuvilla kallion lämpöteknisillä ominaisuuksilla. Samalla kuvataan loppusijoitustoiminnan mahdollisten häiriöiden ja muutosten lämpöteknistä vaikutusta ja niihin varautumista loppusijoitustilan käytössä ja mitoituksessa. Jakelu: Posiva Oy, 2 kpl VTT Energian arkisto, 1 kpl Rapo}{!: li a Heiidä Raiko o--- Hyväksynyt / / Sv T)lhlspäällikkö Seppo Vuori Tarkastanut dr:i--- Jari Löfmfut WA- Julkisuus Luottamuksellinen Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta saadun kiallisen luvan perusteella

4 Tutkimusselostus ENE4/26/ LOPPUSIJOITUSTILAN LAMPO- TILAT Luottamuksellinen Heikki Raiko

5 Tutkimusselostus ENE4/26/200 1 LOPPUSIJOITUSTILAN LÄMPÖ TILAT Luottamuksellinen Heikki Raiko VTTEnergia PL 1604,02044 VTT puh. (09) , telefax (09) Espoo, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VlT) nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta saadun kiallisen luvan perusteella

6 Työraportti loppusijoitustilan lämpötilat Heikki Raiko VTT Energia Joulukuu 2001 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

7 LOPPUSIJOITUSTILAN LÄMPÖTILAT TIIVISTELMÄ Loppusijoitustilan mitoitukseen vaikuttaa useita tekijöitä. Tässä raportissa käsitellään loppusijoitustilan suunnittelua, mitoitusta ja käyttöä lämpöteknisistä lähtökohdista. Loppusijoituskapselit tuottavat käytetyn polttoaineen radioaktiivisesta hajoamisesta aiheutuvaa jälkilämpöä, joka ohjataan johtumalla ympäröivään kalliotilavuuteen ja siitä edelleen hyvin pitkän ajan kuluessa maan pinnalle, lähinnä ilmakehään. Käytetyn polttoaineen tuottama lämpöteho alenee ajan kuluessa voimakkaasti, noin 50 vuoden kuluttua loppusijoituksesta lämpöteho on jo alentunut puoleen siitä, mitä se oli sijoitushetkellä. Kallion diffusiviteetti on sellainen, että kapseleista tuleva lämpöenergia leviää ympäröivään kalliotilavuuteen melko hitaasti aiheuttaen kallioon lämpötilaeroja ja kapselien lähellä lämpötila nousee merkittävästi. Kapselien sijoittelulla toisiinsa nähden voidaan mitoittaa koko loppusijoitustila siten, että esiintyvä korkein lämpötila ei ylitä mitoituksen perustana olevaa lämpötilarajaa, C. Kun kapselien sijoittamiseen kuluu aikaa joitakin vuosikymmeniä, on myös yksittäisten kapselien sijoittamishetkellä paikan lisäksi vaikutusta kapselissa esiintyvään maksimilämpötilaan. Samaten muutaman vuosikymmenen aikaerolla mahdollisesti tapahtuva loppusijoitustilan toisen kerroksen käyttöön kohdistuu lämpövuorovaikutusta aikaisemmin sijoitetusta kerroksesta. Tässä raportissa suoritetaan yksi- tai kaksikerroksisen loppusijoitustilan lämpötekninen mitoitustarkastelu Olkiluodon kallioperän mittauksiin perustuvilla kallion lämpöteknisillä ominaisuuksilla. Tuloksena esitetään kapselien tarvittavat etäisyydet toisistaan ja kaksikerrosratkaisussa eri kerrosten välinen etäisyys erilaisilla käytetyn polttoaineen määrän ja jälkijäähtymisajan olettamuksilla. Samalla kuvataan loppusijoitustoiminnan mahdollisten häiriöiden ja muutosten lämpöteknistä vaikutusta ja niihin varautumista loppusijoitustilan käytössä ja mitoituksessa. A vainsanat: käytetty ydinpolttoaine, loppusi j oitustila, j älkilämpö, lämpötilamitoitus

8 TEMPERATURES IN REPOSITORY ABSTRACT The dimensioning of a repository for nuclear fuel is based on several factors. This report contains the thermal or temperature aspect of the planning, dimensioning and operation of the repository. The disposed canisters produce residual heat due to fission of radioactive products. The decay heat is conducted to surrounding rock mass and later in a course of a very Iong time to ground surface and the atmosphere. The decay heat is strongly decreasing phenomenon, for ex., after 50 years the decay heat is only a half of the amount it was during disposal. The thermal diffusivity of the rock is such that the heat coming from the canisters is spread into the surrounding rock volume quite slowly causing thermal gradient in the rock and close to canisters, the temperature is increased remarkably. The maximum temperature in the canister and the bentonite buffer is limited to the design base temperature of C by controlling the span between adjacent canisters, adjacent tunnels and the distance between separate floors of the repository. Because of the fact that the disposal operation takes several decades, the moment of disposal of an individual canister in addition to the location has an influence on the maximum temperature in the canister. Also, a second disposal floor in the repository has a thermal interaction with the other floor, but this interaction is expressed after a few decades at the strongest. This report contains the temperature dimensioning of the 1- or 2-floor repository based on the rock properties measured from the Olkiluoto investigations. As a result the span between canisters and the distance between separate repository floors is presented using various assumptions for the cumulative amount and quality of spent nuclear fuel. In addition, the effect of possible disturbances or design modifications in the repository construction or disposal operation is analysed and guidance is given how to avoid the disadvantage caused by the changes. Keywords: Spent nuclear fuel, repository, decay heat, temperature dimensioning

9 1 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä sivu Abstract 1 JOHDANTO LÄMPÖTEKNISET MITOITUSPERUSTEET Kallion lämpötekniset ominaisuudet Bentoniittiibufferin lämpötekniset ominaisuudet Polttoaineen jälkilämpöteho Kapselikohtaisen lämpötehon määrä ja sen optimointi Loppusijoitustilan sijoituskaavio ja kiinnitetyt mitat Loppusijoituslaitoksen käytön kuvaus ja aikataulu Sallittavien lämpötilojen määräytymisperusteet KAPSELIEN V ÄHIMMÄISETÄISYYKSIEN LASKENTA Laskentamenetelmän kuvaus Laskentamenetelmän validointi Laskentatapauksien kuvaus ja tulosten raportointi Kapselien sijoitusetäisyydet!-kerroksisessa loppusijoitustilassa Toisen kerroksen etäisyyden vaikutus kapselien maksimilämpötiloihin Kapselien etäisyyksien ja kerroksien välisen etäisyyden mitoitussuositus LOPPUSIJOITUSTOIMINNAN HÄIRIÖIDEN JA SUUNNITTELUMUUTOS- TENVAIKUTUS LÄMPÖTILAMITOITUKSEEN YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET

10 2 1 JOHDANTO Loppusijoitustilan mitoitukseen vaikuttaa useita tekijöitä. Tässä raportissa käsitellään loppusijoitustilan suunnittelua, mitoitusta ja käyttöä lämpöteknisistä lähtökohdista. Loppusijoituskapselit tuottavat käytetyn polttoaineen radioaktiivisesta hajoamisesta aiheutuvaa jälkilämpöä, joka ohjataan johtumalla ympäröivään kalliotilavuuteen ja siitä edelleen hyvin pitkän ajan kuluessa maan pinnalle, lähinnä ilmakehään. Käytetyn polttoaineen tuottama lämpöteho alenee ajan kuluessa voimakkaasti, noin 50 vuoden kuluttua loppusijoituksesta lämpöteho on jo alentunut puoleen siitä, mitä se oli sijoitushetkellä. Kallion diffusiviteetti on sellainen, että kapseleista tuleva lämpöenergia leviää ympäröivään kalliotilavuuteen melko hitaasti aiheuttaen kallioon lämpötilaeroja ja kapselien lähellä lämpötila nousee merkittävästi. Kapselien sijoittelulla toisiinsa nähden voidaan mitoittaa koko loppusijoitustila siten, että esiintyvä korkein lämpötila ei ylitä mitoituksen perustana olevaa lämpötilarajaa, C. Kun kapselien sijoittamiseen kuluu aikaa joitakin vuosikymmeniä, on myös yksittäisten kapselien sijoittamishetkellä paikan lisäksi vaikutusta kapselissa esiintyvään maksimilämpötilaan. Samaten muutaman vuosikymmenen aikaerolla mahdollisesti tapahtuva loppusijoitustilan toisen kerroksen käyttöön kohdistuu lämpövuorovaikutusta aikaisemmin sijoitetusta kerroksesta. Tässä raportissa suoritetaan yksi- tai kaksikerroksisen loppusijoitustilan lämpötekninen mitoitustarkastelu Olkiluodon kallioperän mittauksiin perustuvilla kallion lämpöteknisillä ominaisuuksilla. Samalla kuvataan loppusijoitustoiminnan mahdollisten häiriöiden ja muutosten lämpöteknistä vaikutusta ja niihin varautumista loppusijoitustilan käytössä ja mitoituksessa.

11 3 2 LÄMPÖTEKNISET MITOITUSPERUSTEET 2.1 Kallion lämpötekniset ominaisuudet Kallion tiheyttä pidettiin vakiona kgm- 3, joka vastaa mittausten keskiarvoa. Samaten kallion lämpökapasiteettia pidettiin vakiona 784 Jkg- 1 K- 1, joka on mittausten keskiarvo +60 C:ssa. Lämmönjohtavuudelle käytettiin arvoa 2,61 Wm- 1 K- 1, joka vastaa Olkiluodon mittausten keskiarvon lämpötilakorjattua arvoa +60 oc:ssa. Edellä mainituista perussuureista laskemalla saatava diffusiviteetti on 1, m 2 s- 1 Kallion suureet perustuvat Olkiluodon kallionäytteiden mittausiin (Kukkonen 2000). Olkiluodon kallioperän lämpötila syvyydellä -500 m on (Raiko 1996) mukaisesti noin + 12 C ja lämpötilagradientti on 1,4-1,5 C (100 mr Bentoniittiibufferin lämpötekniset ominaisuudet Kapselia ympäröivän bentoniitin lämmönjohtavuutena on aikaisempien laskelmien mukaisesti pidetty arvoa 0,75 wm- 1 K- 1, joka vastaa kompaktoidun bentoniitin ilmakuivan tilan arvoa. Vedellä saturoituneen bentoniitin lämmönjohtavuus on kaksinkertainen, noin 1,5 wm- 1 K- 1 Hentoniittikerroksen paksuus kapselin ympärillä on 350 mm. Arvot perustuvat SKB:n mittauksiin ja niihin on viitattu lähteessä (Raiko 1996). Pitkän ajan kuluessa hentoniittikerros joka tapauksessa saturoituu pohjaveden vaikutuksesta, jolloin lasketut kapselilämpötilat ovat konservatiivisia. 2.3 Polttoaineen jälkilämpöteho Käytetyn BWR-polttoaineen jälkilämmön tuotto on arvioitu suoritettujen ORIGEN laskelmien avulla eri poistapalaman ja väkevöintiasteen arvoilla. Laskelmat on suorittanut Markku Anttila, VTI Energia. Lämmöntuotto on esitetty graafisesti logaritmisella asteikolla aikaväliltä 0, vuotta erilaisilla poistopalamilla kuvassa 1. Samaten käytetyn VVER-polttoaineen jälkilämmön tuotto on arvioitu ORIGEN 2.1 -laskelmien avulla. Eri polttoaineiden lämmöntuotto on varsin samankaltainen. Laskelmiin on viitattu lähteessä lähteessä (Raiko 1996). Erilaisten polttoaineiden lasketut jälkilämmöntuotot poistopalaman, rikastusasteen ja ajan funktiona on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

12 4 Taulukko 1. Käytetyn Olkiluodon BWR-ydinpolttoaineen jälkilämmön tuottoja (W/tU) poistapalaman ja jälkijäähdytysajan funktiona. Poistopalama (MW dlkgu) Rikastusaste (%) 2,3 3,0 3,3 3,6 3,8 Teho Teho Teho Teho Teho (W/tU) (W/tU) (W/tU) (W/tU) (W/tU) , ,3 802,9 951, ,7 676,0 795,7 921, ,8 576,9 675,1 778,1 944, ,3 497,7 579,2 664,7 808, ,9 278,2 316,6 356,5 440, ,7 160,0 176,2 192,7 240, ,2 126,3 136,8 147,1 181, ,20 81,70 87,30 92,60 111, ,80 52,70 56,60 60,30 72, ,10 26,80 29,10 31,60 37, ,20 20,40 22,40 24,50 29, ,00 15,70 17,20 18,80 22, ,00 12,30 13,30 14,40 17,30

13 5 Taulukko 2. Käytetyn Loviisan VVER-440-ydinpolttoaineen jälkilämmön tuottoja (W /tu) poistopalaman ja jälkijäähdytysajan funktiona. Poistopalama (MW dlkgu) Rikastusaste (%) 3,6 3,6 3,6 4,0 Teho Teho Teho Teho (W/tU) (W/tU) (W/tU) (W/tU) ,0 988, ,0 826,0 997,0 976, ,0 703,0 843,0 825, ,0 605,0 723,0 707, ,0 436,0 517,0 503, ,0 335,0 395,0 382, ,0 190,0 220,0 209, ,0 149,0 170,0 161, ,60 96,30 108,0 103, ,00 62,80 70,50 67, ,03 32,70 37,10 35, ,00 25,30 28,80 27, ,02 19,60 22,20 21, ,60 15,40 17,30 16,80

14 BWR -polttoaineen jälkilämmön kehitys MWd/kgU """' - 30MWd/kgU 35 MWd/kgU ' ' _,, " 0,1 10,0-40MWd/kgU ' :::: MWd/kgU... '-"'- r... ;;:......, "''I ;::... 'i"" ,0 Kuva 1. Käytetyn BWR-ydinpolttoaineen jälkilämmön tuottoja poistapalaman ja jälkijäähdytysajan funktiona. 2.4 Kapselikohtaisen lämpötehon määrä ja sen optimointi Kun kaikki kapselit ovat käytännön syistä saman kokoisia ja kaikkiin on luonnollista sijoittaa yhtä monta polttoainenippua, on kapselikohtaisia lämpötehoja tasattava sekoittamalla kuhunkin kapseliin sopivassa suhteessa sekä vanhaa, jäähtynyttä polttoainetta että nuorempaa, mahdollisesti korkeamman poistapalaman omaavaa jätettä. Kapseliin sijoitettavien polttoainenippujen valinta on ohjelmoitu (Raiko 1996) sijoitussuunnittelussa käytettäväksi tietokoneohjelmaksi, joka vuosittaisten polttoainekertymien, poistopalamien ja laitosten käyttöajan avulla. tekee tarvittavan optimoinnin seuraavien sääntöjen mukaisesti: o Nippukohtaisen jälkijäähtytysajan tulee olla vähintään 20 vuotta o Kapselikohtaisten lämpötehojen tulee olla mahdollisimman samansuuruisia o o Kaikkiin kapseleihin tulee sijoittaa 12 nippua Loppusijoitus tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti mutta kuitenkin tasaisella nopeudella Loppusijoituslaitoksen toiminta-aika ja kapasiteetti on määrättävä kahden aikataulupyykin perusteella. Lähtökohdaksi on kiinnitetty, että loppusijoitus on aloitettava vuonna Toinen lähtökohta on se, että kunkin tuotetun käytetyn polttoaine-erän tulee olla vähintään 20 vuotta jälkijäähdytyksessä. Näiden kahden ajallisen reunaehdon suhteen loppusijoitustoiminta on ajoitettava. Investointien kannalta optimaalisin tilanne saavu-

15 7 tetaan, kun rakennettavaa loppusijoituslaitosta käytetään koko ajan tasaisella maksimikapasiteetilla. Loppusijoituksen aikataulu voi käytännössä olla noin kaksi kertaa nopeampi kuin jätteiden tuottaminen. Muutoin viimeiset polttoaine-erät eivät ehdi jäähtyä riittävästi ennen loppusijoitusta. Oheisissa taulukoissa 3 ja 4 sekä kuvissa 2 ja 3 on laskelmien perusteella määritelty loppusijoitusaikataulu, joka sisältää perustapauksen sekä varautumisen uuteen voimalaitosyksikköön. Perustapaus on, että nykyisiä ydinvoimalaitoksia käytetään 40 vuotta, loppusijoitus aloitetaan vuonna 2020 ja loppusijoitustoiminta (lämmöntuotto- ja säteilytasosyistä) kestää vähintään 23 vuotta eli päättyy siis vuonna Y dinvoimalaitoksistamme kertyvää polttoainemäärää perustapauksessa kuvaa diagrammi kuvassa 2 ja ydinvoimalaitosten käytön ja loppusijoitustoiminnan suunniteltuja aikatauluja esittävä diagrammi on kuvassa 3. Yhteenvedet eri laitostyyppien polttoainenippujen loppusijoitussuunnittelusta on esitetty liitteessä 2 perustapauksessa (P) ja optiona olevassa tapauksessa (Yt). Perustapauksessa (P) kapselien lämpötehot kapselointihetkellä ovat keskimäärin 1702 W OL-polttoainekapseleille ja 1318 W Lo-kapseleille. Varauksena olevassa 60 vuoden käyttöön perustuvassa tapauksessa (Y 1 ) vastaavat tehot ovat keskimäärin 1838 W OL-polttoainekapseleille ja 1358 W Lo-kapseleille. Vaihtoehdossa (Y 1 ) havaittava pieni keskimääräisen jälkitehotason nousu johtuu siitä, että kapselikohtainen polttoaine on siinä tapauksessa hieman vähemmän jäähtynyttä. Keskimääräiset jäähtymisajat on esitetty taulukossa 5.

16 8 Taulukko 3. Loppusijoitustoiminnan ja voimalaitosten käyttöiän aiheuttamat aikataulujen riippuvuudet. Mitoituksessa käytettävä perustapaus (P) on lihavoitu ( 40 -vuoden käyttöikä). Toisella rivillä varauksena (Y 1 ) oleva tilanne, jossa nykyisiä laitoksia käytetään 60 vuotta ja Loviisan käyttökerroin on perustapauksessa oletetun 85% sijasta 90%. Voima- Voima- Voima- Koko- Loppu- Loppu- Loppu- Loppulaitos- laitos- laitos- nais- sijoitus- sijoitus- sijoitus- sijoitusten ten käy- ten käy- uraani- toimin- toimin- kapasi- kapasikäyttö- tön aloi- tön lo- määrä nan nan teetti teetti aika tusvuosi petus (tu) aloitus lopetus (tu/a) kapseaikai- leina sintaan (kplla) 40 (P) (Yt) Taulukko 4. Loppusijoitustoiminnan ja lisävarauksena olevan uuden voimalaitoksen aikataulujen riippuvuudet. Ensimmäisellä rivillä on mitoituksessa käytettävä perustapaus (P), joka perustuu nykyisten laitosten 40-vuoden käyttöikään. Toisella rivillä uuden varauksena (Y 2 ) olevan voimalaitoksen tuottama lisäpolttoainemäärä. Sen loppusijoitus tapahtuu välittömästi perustapauksen polttoaineiden loppusijoituksen jälkeen. Kolmannella rivillä on varauksena oleva (Y 1 ) nykyisten laitosten käyttö 60 vuoden ajan. Neljännellä rivillä on uuden varauksena olevan voimalaitoksen polttoaineen (Y 3 ) loppusijoitusaikataulu siinä tapauksessa, että nykyisiä laitoksia käytetään 40 sijasta 60 vuotta. V arauksena on siis kaksi vaihtoehtoista tilannetta (P)+ (Y 2) tai (Y 1 )+ (Y 3). Voima- Voima- Voima- Koko- Loppu- Loppu- Loppu- Loppulaitos- laitos- laitos- nais- sijoitus- sijoitus- sijoitus- sijoitusten ten käy- ten käy- uraani- toimin- toimin- kapasi- kapasikäyttö- tön aloi- tön lo- määrä nan nan teetti teetti aika tusvuosi petus (tu) aloitus lopetus (tu/a) kapseaikai- leina sintaan (kplla) 40 (P) (Y2) (Yt) (Y3)

17 9 Polttoainekertymät perustapauksen (P) mukaan :a 500 c Loi Lo2 DOLI ol rm r r $ ; 'V o,'b 'V# 'V'V 'V# 'V# 4:+:, rf'"\:) VUOSILUKU 1- Kuva 2. Eri ydinvoimalaitosyksiköiden polttoainekertymäennuste perustapauksessa (P). LAITOSTEN KÄYTÖN JA LOPPUSIJOITUSTOIMINNAN AIKATAULU Olkiluoto Loviisa _[ Jl 1 VARAUS JA PERUSTAPAUS 1 l 0 Käyttöjakso OVaraus Uusi voiimla Loppusijoitus VUOSILUKU Kuva 3. Ydinvoimalaitosten käytön ja loppusijoitustoiminnan aikatauluvaihtoehdot nykyisten laitosten käytön perustapauksessa (P) keltaisella esitettynä ja varauksena esitetyssä tapauksessa (P)+(Y 2 ), joka on aikajanaan merkitty valkoisella.

18 Loppusijoitustilan sijoituskaavio ja kiinnitetyt mitat KBS-3 -tyyppiseen loppusijoitukseen tarvittavat tilat on alustavasti suunniteltu (Riekkola et al. 2000) mukaisesti. Kuvassa 4 on esitetty loppusijoitustilan järjestelyjä. Kuva 4. Loppusijoitustilan periaatekaavio vasemmalla ja oikealla kapselien sijoitusreikien järjestely loppusijoitustunnelissa. Lämpötilalaskennat ja minimisijoitusetäisyyksien määrittäminen suoritettiin viitteen (Raiko 1996) mukaisin menetelmin. Laskentatapauksina analysoitiin lämpötiloja perusratkaisun mukaisessa suorakaiteen muotoisessa (n. 700 m x 500 m) loppusijoitustilassa. Taulukossa 5 on esitetty eri tapausten vakiona pidetyt numeeriset lähtötiedot Loppusijoitustunnelit sijaitsevat 25 m etäisyydellä toisistaan yhdessä tai vaihtoehtoisesti kahdessa kerroksessa. Loppusijoitustilan alueen muoto tai laajuus ei juuri vaikuta esiintyvään maksimilämpötilaan, sillä käytännössä sama maksimilämpötila saavutetaan jo tunnelissa, jonka molemmilla puolilla on 3 tai useampia samanlaisia rinnakkaisia loppusijoitustunneleita. Kapselia kohti oleva maksimaalinen jälkilämpöteho asettaa loppusijoitustilalle geometrisia rajoituksia; mitä suurempi maksimiteho, sitä kauempana toisistaan on kapselien loppusijoitustunneleissa sijaittava.

19 11 Taulukko 5. Tietoja laskelmassa käytetyistä tiedoista polttoaineista, loppusijoituskapseleista ja niiden sijoittelusta loppusijoitustilassa 23 vuoden pituisessa perustapauksen (P) ja 43 vuoden mittaisessa (Y 1 ) tapauksen loppusijoitussuunnitelmassa. Painotettu jälkijäähdytysaika tarkoittaa, että nippukohtaisesti laskettu kokonaislämmöntuotto (liitteen 2 laskelmien mukaisesti eri tapauksissa) on redusoitu siten keskimääräiseksi, että koko Olkiluodon polttoainemäärän lämmöntuottoa voidaan kuvata taulukon 1 poistopalamaa 35 MW d/kgu vastaavan tehoriippuvuuden avulla ja koko Loviisan polttoainemäärän lämmöntuottoa taulukon 2 poistopalamaa 36 MW d/kgu vastaavan tehoriippuvuuden avulla. Olkiluodon polttoaine Lovösan polttoaine Kapselin ulkohalkaisij a [mm] Kapselin korkeus [mm] Bentoniittikerroksen paksuus kapselin ympärillä [mm] Latauksen keskimääräinen nippupalama [MW dlkgu] 33,5 35,9 Todellinen jäähtymisaika [a] Keskimääräinen painotettu jälkijäähtymisaika, tapaus P/Y 1 [a] 29,3125,2 24,5122,8 Loppusijoitusjakson pituus, tapaus P/Y 1 [a] Keskimääräinen lämpöteho kapseloitaessa, tapaus P/Y 1 [W/tU] Uraania yhteensä, tapaus P/Y 1 [tu] Uraanimäärä 12 nipun kapselissa [tu] 2,11 1,44 Kapselien lukumäärä yhteensä, tapaus P/Y 1 [kpl] Loppusijoitustunneli pareja yhteensä [kpl] Sijoitustunnelien etäisyys toisistaan [m] Tunnelien pituus keskustunnelista lukien enintään [m]

20 Loppusijoituslaitoksen käytön kuvaus ja aikataulu Optimaalisinta laitoksien, työvoiman ja kaluston käyttö on silloin, kun toiminta on jatkuvaa. Kapseleiden loppusijoitustehokkuuden tulee olla yhtä suuri kuin kapselointilaitoksen tuotantokapasiteetti. Pieniä puskurivarastoja on vain käyttöhäiriöiden varalle- ei sen takia, että ei kyetä sovittamaan kapasiteetteja yhteen. Loppusijoitustunneleita louhitaan lisää sitä mukaan kuin tarve vaatii. Tunneleita voidaan louhia samassa tahdissa kuin polttoainekapseleita tuotetaan tai sitten vaihtoehtoisesti tehokkaammin urakointiperiaatteella. Loppusijoitustunneleita varustellaan ja loppusijoitusreikiä porataan tietyssä vaihesiirrossa tunneleiden louhintaan nähden. Loppusijoitustunnelit täytetään sitä mukaan, kun polttoainekapseleita loppusijoitetaan. Muutoin kapselien ympärillä loppusijoitusrei 'issä oleva hentoniitti vettyessään laajenisi ja menettäisi tiiveytensä. Paisuva hentoniitti voisi myös työntää kapselin pois paikoiltaan loppusijoitusreiässä, ellei se olisi täyteaineella tuettu yläpuolelta. Käytännössä yhteen tunnelipariin mahtuu noin 50 kapselia eli lähes vuoden sijoitustarve. Tunnelipari tarkoittaa keskustunnelin kahden puolen samalla kohdalla olevia umpiperäisiä tunneleita, joihin kapselit sijoitetaan. Sijoittaminen aloitetaan aina tunnelin perältä ja tunnelia täytetään jaksoittain aina, kun yksi tai kaksi kapselia on siihen sijoitettu. Aikataulullisesti tämä merkitsee, että kapseleita sijoitetaan noin 1 kappale viikossa ja yksittäisen tunneliparin täyttämiseen menee lähes vuosi. Loppusijoitustoiminnan kokonaisaikataulu ja ydinvoimalaitosten käytön aikatauluvaihtoehtoja on esitetty edellä kuvassa SailiHavien lämpötilojen määräytymisperusteet Bentoniitin kemiallinen stahiilius on varmistettava hyvin pitkiksi ajoiksi loppusijoitusratkaisun pitkäaikaisturvallisuuden vuoksi. Tästä syystä kapselien ympärillä olevan hentoniitin lämpötila on rajoitettava siten, että se ei pitkiä aikoja olisi+ 100 C:n yläpuolella. Korkein sallittava lämpötilan nousu kapseleissa on rajoitettava 80 C:een, kun hentoniitin maksimilämpötila halutaan rajoittaa C:hen. Näiden lukujen ero, 20 C, muodostuu kallioperän alkuperäisestä lämpötilasta loppusijoitushetkellä, + 15 C:stä, ja jäljellä oleva 5 C:een marginaali jätetään kapselien lämpötehon, kallion paikallisten ominaisuuksien ja hentoniitin mahdollisesti epätäydellisen turpoamisen vaatimaksi varmuudeksi. Loppusijoitustunneleissa kapselien IDinimietäisyydet toisistaan on nyt esitetyissä tapauksissa valittava laskelmiin perustuen ja optimoiden siten, että ennustettu lämpötilan nousu pysyy sallituissa rajoissa.

21 13 3 KAPSELIEN VÄHIMMÄISETÄISYYKSIEN LASKENTA 3.1 Laskentamenetelmän kuvaus Loppusijoitustilan lämpötila-analyysejä erilaisilla kapseli- ja sijoitteluvaihtoehdoilla tehtiin REPTEM-tietokoneohjelmalla (Hautojärvi et al. 1987). Ohjelma laskee ajasta riippuvien viivalähteiden aiheuttaman epästationäärisen lämpötilakentän analyyttisen ratkaisun äärettömän suuressa kolmiulotteisessa kappaleessa. Maan pinnan tasolle voidaan laskentamallissa asettaa peilisymmetrinen reunaehto, jonka avulla maan pinnan lämpötila voidaan määrätä pysymään vakiona. Tällä tavoin voidaan kuvata kallion pinnasta maaperään, veteen ja ilmakehään siirtyvän lämmön aiheuttama reunaehto, joka pitkällä aikavälillä (satojen... tuhansien vuosien) on melko tarkkaan vakio. 3.2 Laskentamenetelmän validointi REPTEM-ohjelman käyttöä loppusijoitustilan lämpötekniseen optimointiin on vertailtu muilla menetelmillä laskettuihin vastaavanlaisiin laskelmiin viitteissä (Hautojärvi et al. 1987), (Raiko 1996) ja (Löfman 2001). Viimeksi mainitussa viitteessä on vertailu myös Olkiluodon kallioperän ominaisuuksien anisotrooppisuuden vaikutuksia kapselien korkeimpiin lämpötiloihin. 3.3 Laskentatapauksien kuvaus ja tulosten raportointi Käyttäen kohtien 2.1 ja 2.2 mukaisia materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia ja taulukon 5 mukaisia kapseli-, polttoaine- ja loppusijoitustietoja suoritettiin REPTEM-tietokoneohjelmalla seuraavat lämpötilatarkastelut. Laskelmat tehtiin erikseen Olkiluodon ja Loviisan polttoaineille, jotka kuitenkin näillä jälkijäähtymisajoilla ja kapselikonstruktioilla johtivat varsin samanlaisiin lopputuloksiin. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty lopputuloksena perustapauksessa (P) ja optiona olevassa tapauksessa (Y 1 ) saadut suurimmat lämpötilanousut eri tyyppisten kapselien pinnalla loppusijoitustilassa. Suurin lämpötilanousu esiintyy kapseleissa vuoden kuluttua loppusijoituksen tapahduttua. Kapselin metallirungon lämmönjohtavuus on niin suuri (yli satakertainen kallioon verrattuna), että kapselin pinnan lämpötila kaikkialla metallivaipassa on käytännössä tiettynä ajanhetkenä täsmälleen vakio.

22 , u '--"' 80 '1::) 78 OLKILUOTO (lambda=2,61) -e- Y-tapaus 84 -e- P-tapaus ,5 8 8,5 9 9, ,5 OL-polttoainekapselien etäisyys (m) Kuva 5. Olkiluodon polttoainekapselien korkein lämpötilan nousu perustapauksessa (P) tai optiona olevassa tapauksessa (Y 1 ) kapselien etäisyyden funktiona!-kerroksisen loppusijoitustilan tapauksessa Olkiluodon kallioperässä. OLKILUOTO (lambda 2,61) e-y-tapaus 81 -e-p-tapaus 80,-... u 79 '--"' '1::) ,5 9 9,5 10 Lo-polttoainekapselien etäisyys (m) Kuva 6. Loviisan polttoainekapselien korkein lämpötilan nousu perustapauksessa (P) tai optiona olevassa tapauksessa (Y 1 ) kapselien etäisyyden funktiona!-kerroksisen loppusijoitustilan tapauksessa Olkiluodon kallioperässä.

23 Kapselien sijoitusetäisyydet 1-kerroksisessa loppusijoitustilassa Korkein sallittava lämpötilan nousu kapseleissa on rajoitettava 80 C:een, kun bentoniitin maksimilämpötila halutaan rajoittaa+ 100 C:hen. Tällä perusteella saadaan kuvista 5 ja 6 seuraavat vähimmäisetäisyydet kapseleille 1-kerrosratkaisun mukaisessa loppusijoituksessa eri tapauksissa, jotka on esitetty taulukossa 6. Etäisyydet on valittu 0,5 m tarkkuudella siten, että laskennallinen lämpötilanousu on enintään 80 C. Taulukko 6. Kapselien vähimmäisetäisyydet toisistaan Olkiluodon kallioperässä Olkiluodon ja Loviisan pohtoaineilla perustapauksessa (P) ja optiona olevassa tapauksessa (Y 1 ). Perustapaus (P) olettaa, että kaikki nykyisiä ydinvoimalaitosyksiköitä käytetään 40 vuotta ja (Y 1 ) tapauksessa 60 vuotta. Yt-tapauksen vaatimat suuremmat kapselietäisyydet johtuvat keskimäärin vähemmän jäähtyneestä polttoaineesta, mistä aiheutuu kapselia kohti suurempi lämmöntuotto. Taulukkoon on merkitty myös loppusijoitustilan pintaalaa kohti lasketut suurimmat jälkilämmöntuotot (sijoitushetkellä). Valituilla kapselietäisyyksillä maksimi jälkilämmöntuotto loppusijoitustilan projisoitua pinta-alaa kohti on yksikerrosratkaisussa noin 6-8 wm- 2 Suurin teho pinta-alaa kohti esiintyy Olkiluodon polttoaineen loppusijoituksen perustapauksessa (P). Perustapaus (P) Olkiluodon polttoaine 8,5 m (8,01 wm- 2 ) Loviisan polttoaine 9,0 m (5,86 wm- 2 ) Optio (Yt) 10m (7,35 wm- 2 ) 9,5 m (5,72 wm- 2 ) 3.5 Toisen kerroksen etäisyyden vaikutus kapselien maksimilämpötiloihin Jos loppusijoitustilaa joudutaan laajentamaan tai eheät kalliovyöhykkeet ovat sen muotoisia, että jo suoritetun 1-kerrostyyppisen loppusijoituksen lisäksi haluttaisiin sijoittaa samalle alueelle lisää polttoainetta toiselle syvyystasolle (toiseen kerrokseen), on suoritettu seuraavia lämpöteknisiä tarkasteluja. Laskelmilla varmistetaan, että kapselien jäähdytys kalliossa on riittävä, toisin sanoen, kapselien maksimilämpötila ei nouse hyväksyttävää lämpötilaa korkeammaksi. Kaksikerrostapauksessa ensin on sijoitettava toinen kerros kokonaisuudessaan kuten yksikerrostapauksessa. Sen jälkeen rakennetaan tarvittaessa toinen sijoituskerros aiemmin suoritetun sijoitustason ylä- tai alapuolelle riittävälle etäisyydelle siten, että aiemmin sijoitetun kerron lämpövaikutus ei ehdi merkittävästi vaikuttaa toisen kerroksen maksimilämpötilaan. Kun eri kerrosten sijoitustoiminnassa on käytännön syistä vuoden aikaero, on myös tämä aika-ero otettava huomioon eri kerrosten lämpökuorman vuorovaikutuksessa. Vielä voidaan todeta, että myöhemmin sijoitettavan kerroksen vuorovaikutus aikaisemmin sijoitetun kerroksen kapselien maksimilämpötilaan ei ehdi merkittäväksi, kun taas aikaisemmin sijoitetun kerroksen lämpövaikutus ehtii hyvinkin vaikuttaa myöhemmin sijoitettavan kerroksen kapselien maksimilämpötilaan. Tämä vai-

24 16 kutus vielä korostuu, jos eri kerrosten sijoitustoiminnan aikataulullinen ero on suurempi, esim. 30 vuotta. Jos molempien kerrosten kaikki kapselit sijoitettaisiin teoreettisesti samanaikaisesti kallioon, olisi eri kerrosten vuorovaikutus toisiinsa luonnollisesti symmetrinen. Kaksikerrosratkaisun lämpötilat laskettiin siten, että yksikerrosratkaisun lämpötilahistoriaan summattiin (superponoitiin) yhden kerroksen lämpötilojen vuorovaikutus toisen kerroksen etäisyydellä ja lisäksi toisen kerroksen loppusijoitusajankohtaa varioitiin siten, että toinen kerros sijoitettaisiin 0, 10, 20 tai 30 vuotta myöhemmin kuin ensimmäinen kerros. Kerrosten välisenä etäisyytenä on laskelmissa käytetty 70, 80, 90, 100 ja 110 metriä. Kaksikerrostapausta laskettaessa mitoittavana loppusijoitustapauksena pidettiin Olkiluodon polttoainetta ja perustapausta (P), koska tässä tapauksessa jälkilämmön tuotto pinta-alayksikköä kohti on suurin taulukon 6 mukaisesti. Tällöin myös eri kerrosten välinen lämpövuorovaikutus on suurin. Tulokset on esitetty liitteen 1 piirroksina, yhteensä 20 eri graafina. Tuloksista näkyy selvästi, että kapselin korkean lämpötilan jakso loppusijoituksessa pitenee kaksikerrosratkaisussa huomattavasti. Toinen havainto on, että maksimilämpötila saavutetaan myöhemmin kuin 1-kerrostapauksessa. Kolmas havaittava ilmiö on, että korkein kapselin lämpötila kasvaa, jos eri kerrosten sijoitusajankohdan aikaero kasvaa 10, 20 tai 30 vuodeksi. Kuvaava aikaero on loppusijoitustoiminnan alkamisajan ero eri kerroksissa tai täsmällisemmin aikaero päällekkäin olevien kohtien loppusijoitttamiselle eri kerroksissa. Jotta myöhemmin sijoitettavan kerroksen kapselien maksimilämpötila ei nousisi sallittua korkeammaksi, on kerrosten välistä etäisyyttä (korkeuseroa) kasvalettava tai vaihtoehtoisesti kapselien etäisyyttä toisistaan on kasvatettava. Liitteessä 1 esitetyistä lukuisista laskentatapauksista voidaan piirtää kuvan 7 mukaiset yhteenvedot lämpötilariippuvuuksista.

25 17,-..._ u..._, "'C Kapselin lämpötilanousu eri kerrosväleillä ja aikaerolla 87 kaksikerrosratkaisussa m m 90m m m Kerrosten täyttämisen aikaero (y) Kuva 7. Kapselin suurimman lämpötilanousun riippuvuus 2-kerrosratkaisun kerrosten välisestä etäisyydestä (70, 80, 90, 100 tai 110m) ja eri kerrosten loppusijoitustoiminnan aikaerosta (0, 10, 20 tai 30 vuotta). Kapselien etäisyys toisistaan loppusijoitustunneleissa on Olkiluodon polttoaineen laskentatapauksen (P) mukaisesti 8,5 m molemmissa kerroksissa ja tunnelien välinen etäisyys toisistaan on molemmissa kerroksissa 25 m. 3.6 Kapselien etäisyyksien ja kerroksien välisen etäisyyden mitoitussuositus Yksikerrosratkaisun kapselietäisyydet on esitetty taulukossa 6 ja sen perusteena on kuvien 5 ja 6 mukaiset kapselien maksimilämpötilojen riippuvuudet kapselien välisistä etäisyyksistä. Taulukon 6 etäisyydet on ilmaistu pyöristettynä turvalliselle puolelle 0,5 metrin tarkkuudella. Kaksikerrosratkaisussa ensimmäisenä sijoitettava kerros voidaan mitoittaa kuten yksikerrosratkaisu, toisin sanoen kaksikerrosratkaisun käyttöönottoa ei tarvitse päättää eikä huomioida ensimmäisen kerroksen loppusijoituksen lämpöteknisessä mitoituksessa. Toisin sanoen, kapselien etäisyydet voidaan valita taulukon 6 mukaan. Toisen kerroksen etäisyydeksi ensimmäisestä on syytä valita kuvan 7 käyrien perusteella 100 m, jolloin kumpaankin kerrokseen voidaan sijoittaa kapseleita taulukon 6 mukaisin etäisyyksin eri kerrosten täytön aikaeron ollessa enintään 15 vuotta. Kuvan 7 käyrät pätevät sekä P- että Y 1 -tapauksille ja Olkiluodon taikka Loviisan polttoaineille, koska ne on laskettu konservatiivisesti Olkiluodon polttoaineen P-tapauksen mukaan, missä tapauksessa lämpöteho LS-tilan pinta-alaa kohti on taulukon 6 mukaisesti suurin.

26 18 Mikäli aikaero kerrosten täytön välillä venyy pidemmäksi, on jälkimmäisenä täytettävässä kerroksessa kapselit sijoitettava hieman pidemmin etäisyyksin toisistaan kuin taulukko 6 vaatii. Jos kerrosväli on 100 metriä ja sijoitustoiminta etenee toisen kerroksen sijoittamiseen noin 15 vuoden kuluessa ensimmäisen kerroksen sijoitustoiminnan aloittamisesta (tyypillisesti tapaus (P)), voidaan toisessakin kerroksessa kapselit sijoittaa taulukon 6 mukaisilla etäisyysvaatimuksilla. Jos kerrosten sijoittamisen aikaero on yli 15 vuotta (tyypillisesti tapaus (Y 1 ) ), on jälkimmäisenä sijoitettavassa kerroksessa käytettävä pidempiä kapselietäisyyksiä kapselien maksimilämpötilan pitämiseksi sallituissa rajoissa. Yllä esitetyssäkin tilanteessa mitoitus voidaan tehdä kuvien 7, 5 ja 6 avulla. Jos esimerkiksi 100 metrin kerrosvälillä aikaa on kulunut vaikkapa 30 vuotta, nähdään kuvasta 7, että kapselien maksimilämpötilan nousu (dt) nousisi 2 C sallittavan 80 C:n yli. Nyt katsomalla kuvista 5 tai 6 kyseessä olevan tapauksen mukaisesti voidaan havaita, että kasvattamalla toisen kerroksen kapselien välisiä etäisyyksiä 0,5 metriä (esimerkiksi Olkiluodon polttoaineelia P-tapauksessa 9,0 m:ksi, Y 1 -tapauksessa 10,5 m:ksi tai Loviisan polttoaineen P-tapauksessa 9,5 m:ksi ja Y 1 -tapauksessa 10,0 m:ksi), saadaan maksimilämpötilanousu taas putoamaan noin 2 C ja siten hyväksyttävälle alueelle. Edellä selostetussa on oletettu, että kaksikerrosratkaisu toteutetaan siten, että ensin sijoitetaan toinen kerros kokonaan ja sen jälkeen sijoitetaan toinen kerros. Mikäli loppusijoitus toteutettaisiin molemmissa kerroksissa samanaikaisesti, muodostuisi kerrosten sijoitustoiminnan väliseksi aikaeroksi 0 vuotta. Tällöin kuvan 7 mukaan 80 m kerrosväli olisi riittävä muiden ominaisuuksien ja olettamuksien säilyessä muuttumattomana. Tällöinkin on luonnollisesti molempien kerrosten täyttäminen aloitettava samalta reunalta ja sijoitustoiminnan tulee edetä samaan tahtiin ja samaan suuntaan. Kuten edellä esitetystä selviää, loppusijoitustilan mitoituksessa on aina useita mahdollisuuksia säätää esimerkiksi lämpötilaa. Lämpöteknisten reunaehtojen lisäksi käytettävissä olevia kalliotilavuuksia ja toisaalta rakentamis- ja sulkemiskustannuksia optimoiden ovat loppusijoitustilan lopulliset layoutit ja mitat kaikissa olosuhteissa määrättävissä.

27 19 4 LOPPUSIJOITUSTOIMINNAN HÄIRIÖIDEN JA SUUNNITTELUMUUTOSTEN VAIKUTUS LÄMPÖTILAMITOITUKSEEN Kuvissa 8 ja 9 esitetään kapselin maksimilämpötilan syntymiseen vaikuttavia osatekijöitä. Kuvan 9 mukaan yksittäisessä sijoitustunnelissa olevan kapselirivin maksimilämpötilanousu olisi 71 C ja se saavutettaisiin jo 5 vuoden kuluessa, minkä jälkeen kapselin lämpötila alkaisi alenemaan. Kun kuitenkin sijoitustunnelin molemmin puolin on (yleisessä tapauksessa) useita rinnakkaisia sijoitustunneleita 25 metrin välein, aiheutuu niistä tarkasteltavaankin tunneliin ja siinä oleviin kapseleihin lisää lämpötilan nousua, jota esittävät kuvan 8 käyrät. On huomattava, että kyseisenlaista lämpötilan nostoa aiheutuu yksittäiseen tunneliin molemmilta puolilta, ellei kyseessä ole loppusijoitusalueen reunalla oleva tunneli. Loppusijoitustoimissa sijoitetaan keskimäärin noin 1 tunnelillinen kapseleita vuodessa. Näin yksittäisen tunnelin maksimilämpötilat ovat varsin tarkkaan samoja kuin tehdyissä lämpöteknisissä mitoituslaskelmissa, joissa oletetaan kaikkien kapselien sijoitus samanaikaisesti. Todellisuudessa siis tunnelin toisella puolella olevat lähimmät 2-3 tunnelia, jotka on sijoitettu aiemmin, lämmittävät tarkkailtavaa kohdetta hieman nopeammin kuin toiselle puolelle tulevat seuraavat 2-3 tunnelia, jotka sijoitetaan vasta muutaman vuoden kuluessa. Näin sijoitustyön edetessä säännöllisenä rintamana loppusijoitustilan laidasta laitaan tunnelien sijoitushetken aikaerot kompensoituvat sillä, että toisella puolella olevat naapuri on sijoitettu vuotta ennen ja toiselle puolelle tuleva naapuritunneli vasta vuotta myöhemmin. Edellä kerrotusta prosessista johtuen loppusijoitustoiminnan tulee olla säännöllistä, jotta mitoituslaskelmat pitäisivät paikkansa. Tästä johtuen seuraavanlaiset ohjeet loppusijoitustoiminnassa ovat tarpeen ja niistä poikkeaminen vaatii erikoistarkastelun: o Loppusijoitustoiminnan tulee edetä säännöllisesti alueen yhdestä reunasta toiseen. o Loppusijoitusrintamassa olevaa tunnelia ei saa jättää käyttämättä, se on lämmettyään kelvoton sijoitustoimintaan. o Sama pätee yksittäiselle kapselin loppusijoitusrei"älle, jälkeenpäin ei lämmenneeseen kallioblokkiin ei saa lisätä edes yksittäistä kapselia. o Kaksikerrosratkaisun osalta pätee sama säännöllisyyden vaatimus, ensin toinen kerros laidasta laitaan, sitten toinen kerros samoin perustein, teoriassa edullinen ratkaisu olisi täyttää molempia kerroksia samanaikaisesti, mutta tämä tapaus on käytännössä hankala toteuttaa. o Kaksikerrosratkaisussa jälkimmäisen kerroksen sijoitusrintaman tulisi edetä samaan suuntaan kuin ensimmäisessäkin, jotta eri alueilla eri kerrosten loppusijoitusajanhetkien ero pysyisi likimain saman suuruisena. o Kaksikerrosratkaisussa kerrosten täyttämisen eriaikaisuus (aikaero) lisää kerrosten välistä lämpövuorovaikutusta kuvan 7 mukaisesti. o Kapselien etäisyyden toisistaan ja tunnelien etäisyyden toisistaan samoin kuin eri kerrosten etäisyyden toisistaan tulee täyttää niille määrätyt minimimäärät, ellei kyseistä alitusta ole kompensoitu jonkun muun etäisyyden suurentamisella. Tämä on huomioitava sellaisessa tapauksessa, kun observational-method -periaatteen mukaisesti loppusijoitustilan layout"ia saatetaan kallio-olosuhteista johtuen joutua paikallisesti muuntelemaan.

28 20 o Mikäli loppusijoitustoiminta keskeytyy jostain syystä useammaksi vuodeksi, ei sen jatkaminen ole mahdollista samoilla lämpömitoitusarvoilla, vaan uuden sijoitustoiminnan aloituspaikan lisäetäisyyttä aiemmin päättyneeseen rintamaan nähden on pääteltävä kuvan 8 ja esimerkkinä olevan kuvan 9 käyrien avulla. Yksinkertaisemmin sijoituspaikan soveltuvuuden voi myös päätellä lämpötilamittauksilla. Jos aiottu kapselin sijoituspaikka on lämmennyt esimerkiksi yli 1 C kallion normaalista peruslämpötilasta ( + 12 C), on tilanne mitoituksen suhteen tarkasteltava erikseen. Kuvan 9 esimerkin mukaan 5 vuoden katkos loppusijoitustoiminnassa nostaa seuraavaksi sijoitettavan tunnelin kapselien maksimilämpötilaa 2 C ja esimerkiksi 10 vuoden katkos 3 C, ellei etäisyyksiä muuteta. Yhden kapselitunnelin lämpövaikutus 25, 50 ja 75 m etäisyydellä m 6-50m 5-75m...--._ u '-" 4 "" Kuva 8. Yksittäisen sijoitustunnelin lämpövaikutus ympärillä oleviin tunneleihin. Tämän suuruinen lämpövuorovaikutus on kaikilla sijoitustunneleilla kaikkiin suuntiin, siis tunnelia edeltäviin ja tunnelia toisella puolella seuraaviin naapuritunneleihin.

29 21 90,0 5 vuoden toimintakatkoksen vaikutus kapselien lämpötilanousuun katkoksen jälkeen sijoitettavassa tunnelissa 80,0 70,0 60,0 Q 50,0 "1::l 40,0 y r-- -r-- - Tunnelin omien kapselien vaikutus - Tulevien tunnetien vaikutus ,0 20,0 r-- f-- - Aikaisempien tunnetien vaikutus - Summavaikutus 10,0 0,0 :::::: ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Kuva 9. Yksittäisessä sijoitustunnelissa olevan kapselin lämpötilan nousu koostuu samassa tunnelissa olevien kapselien yhteisvaikutuksesta sekä sen ympärillä olevien tunneleiden aiheuttaman lämmön lisävaikutuksesta siihen. Tässä kuvassa alin violetti kuvaaja kuvaa tulevaisuudessa sijoitettavien tunnelien aiheuttamaa lämpötilan nousua tarkasteltavassa tunnelissa oleviin kapseleihin ja toiseksi alin vihreä kuvaaja kuvaa aikaisemmin sijoitettujen, siis tunnelin toisella puolella olevien, naapuritunnelien vaikutusta tarkastelun kohteena olevaan tunneliin olettaen, että loppusijoitustoiminnassa on ennen tätä tarkastelun kohteena olevan tunnelin kapselien sijoittamista ollut 5 vuoden katkos (tauko loppusijoitustoiminnassa). Summavaikutus osoittaa, että kyseinen katkos aiheuttaa katkoksen jälkeen sijoitettavan tunnelin kapseleihin noin 2 C suuremman lämpötilanousun kuin tasaisella tahdilla sijoitettaessa, vertaa liitteen 1 kuvien käyrästöjen "1-tason vaikutus" -käyriin. Yllä olevassa kuvassa vihreä kuvaaja on sama kuin alin violetti kuvaaja, paitsi, että sitä on siirretty aikajanalla 5 vuotta vasemmalle, siis aikaisemmaksi, 5 vuoden toimintakatkoksesta johtuen. Mikäli halutaan tarkastella jonkin muun ajan mittaisia katkoksia ja niiden vaikutuksia lämpötilanousuun, on yllä olevan käyrästön vihreää kuvaajaa vastaavasti siirrettävä vasemmalle tai oikealle katkoksen pituutta vastaava määrä ja päivitettävä summavaikutus.

30 22 5 YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Olkiluodon kallioperään suunnitellun loppusijoitustilan lämpöteknisen mitoituksen perusteet, mitoitusmenetelmät, loppusijoitustilan materiaalien ja loppusijoitettavan ydinpolttoaineen fysikaaliset ominaisuudet, kapselikohtaisen polttoainenippuvalinnan perusteet ja tulokset, loppusijoitettavaksi kertyvän polttoaineen ennustetut laadut ja määrät, loppusijoitustilan lämpöteknisen mitoituksen sekä yksi- että kaksikerrosratkaisussa sekä loppusijoitustoiminnassa, suunnitelmien tai käyttötoiminnan muutoksissa tai häiriöissä noudatettavat periaatteet. Aivan oleellinen materiaaliparametri loppusijoitustilan lämpöteknisessä mitoituksessa on loppusijoitustilan kallioperän diffusiviteetti eli lämmönjohtavuuden ja tilavuusyksikköä kohti lasketun lämpökapasiteetin suhde. Olkiluodon kallioperän lämmönjohtavuus on tähän mennessä reikänäytteistä tehtyjen mittausten mukaan varsin alhainen, keskimäärin 2,61 wm- 1 K- 1 Mikäli myöhemmät kallioperätutkimukset osoittavat, että lämmönjohtavuus on parempi (tai huonompi), on lämpötekninen mitoitus päivitettävä. Jos lämmönjohtavuus olisi 3,0 wm- 1 K- 1 muiden parametrien pysyessä muuttumattomina, alenisi kapselien maksimilämpötila 5 C, mikä on jo varsin merkittävä muutos. Mikäli loppusijoitustoiminta jostain syystä viivästyy tai siihen tulee monien vuosien katkos, helpottuu viivästyksen jälkeen tapahtuvan loppusijoitustoiminnan lämpötilamitoitus siitä syystä, että välivarastossa olevan käytetyn polttoaineen lämpöteho alenee jälkijäähdytysajan pidentyessä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että SKB on toistaiseksi joutunut tekemään oman loppusijoitustilansa lämpöteknisen mitoituksen hieman ylimalkaisemmin. SKB on olettanut kallion lämmönjohtavuuden olevan 3,0 tai enemmän ja toisaalta polttoaineen on oletettu olevan 30 vuotta tai pitempään jäähtynyttä. Kapselin korkeimmaksi sallituksi lämpötilaksi SKB on asettanut 90 C, joka on kymmenen astetta alhaisempi kuin meidän käyttämämme arvo. Näillä reunaehdoilla SKB on mitoittanut loppusijoitustilansa suunnitelmissaan siten, että tunnelien etäisyys toisistaan on 40 metriä ja kapselien etäisyys toisistaan on 6 metriä (Agesskog et al. 1999). Tämä mitoituslaskelma rajoittaa loppusijoitustilan lämpötilat sellaiselle alueelle, että bentoniitin kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet eivät pitkäaikaisturvallisuuden kannalta vaarannu. Sen sijaan tämä laskelma ei ota kantaa lämpötiloista kallioon aiheutuviin mekaanisiin vaikutuksiin, kuten jännityksiin ja muodonmuutoksiin.

31 23 VIITTEET Ageskog, L. & Jansson, P., Heat propagation in and around the deep repository Thermal calculations applied to three hypothetical sites: Aberg, Beberg and Ceberg. Technical Report TR-99-02, SKB Ab. Hautojärvi, A., et. al., Effect of fuel bum-up cooling periods on thermal responses in a repository for spent nuclear fuel. Report YJT-87-21, Nuclear Waste Commission of Finnish Power Companies. Kukkonen, 1., Thermal properties of the Olkiluoto Mica Gneiss: Results of laboratory measurements. Working Report , Posiva Oy. Löfman, J., The effect of an anisotropic bedrock on the temperature rise of the repository -preliminary study. Working Report , Posiva Oy. Raiko H. & Salo, J.-P., Design report of the disposal canister for twelve fuel assemblies. Posiva Report Raiko, H., Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi. Posiva Report 96-03, Posiva Oy. Riekkola, R., Saanio, T., Kukkola, T. & Raiko, H., Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti. Työraportti , Posiva Oy.

32 LIITE 1 Sivu 1 (10) 2-kerrosta, 70 m väli, ei aikaeroa kerrosten välillä = t.i 70 '-" ::s :o 40 : = kerrosta, 70 m väli, 10 v aikaero kerrosten välillä sot t.i 70 '-" ::s ============ = 40 : 30 --Summa vaikutus 20 +-============ , ==

33 LIITE 1 Sivu 2 (10) 2-kerrosta, 70 m väli, 20 v aikaero kerrosten välillä sor tj 70 "-"' r:/) ::s ;;::::: :Ö Jj ==== o ======== kerrosta, 70 m väli, 30 v aikaero kerrosten välillä T = =----- tj 70 "-"' ::s r:/) ::s 0 SOT-============ :Ö 40 0-t : 30 --Summavaikutus 20 +-============ =

34 LIITE 1 Sivu 3 (10) 2-kerrosta, 80 m väli, ei aikaeroa kerrosten välillä u 70 '-" ::s ::s 0 50 :-;:::::... :o :C\$ !-tason vaikutus kerrosta, 80 m väli, 10 v aikaero kerrosten välillä t.>' 70 '--" ::s 60 (/) ::s 0 50 =..:s.,...;...- :o 40 s 30 :C\$ Summavaikutus

35 LIITE 1 Sivu 4 (10) 2-kerrosta, 80 m väli, 20 v aikaero kerrosten välillä t:=========;::=j 70 ()'..._., 6Q T (/) 50 :-;:::: :Ö : T---== ==== kerrosta, 80 m väli, 30 v aikaero kerrosten välillä u..._., j == =-= _, (/) :Ö : 30 --Summavaikutus 20 +-============ =--=

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi FI9600177 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi Heikki Raiko Kesäkuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D, OO1OO HELSINKI Puhelin (90) 228 030 Fax (90) 2280 3719 POSIVA-96-03 Käytetyn

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi POSIVA-96-03 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi Heikki Raiko VTT Energia Kesäkuu 1 996 POSJVA OY Annankatu 42 D, 00100 HELSINki Puhelin (90) 228 030 Fax (90) 2280 3719

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille

TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille Timo Ranta, TkT Frank Cameron, TkT timo.ranta@tut.fi frank.cameron@tut.fi Automaation aamukahvit 28.8.2013 Optimointi Tarkoittaa parhaan ratkaisun valintaa

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax

Lisätiedot

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Loppusijoituskapselien kuvaus ja kustannusarvio

Loppusijoituskapselien kuvaus ja kustannusarvio Työ ra po rtti-9 7-24 Loppusijoituskapselien kuvaus ja kustannusarvio Heikki Raiko VTT Energia Elokuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työ ra po

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Johdatus ydinenergiatekniikkaan, Posivan projekti 28.3.2019 Aaltonen Ismo 1 Ydinjätehuolto, vaihtoehdot Jälleenkäsittely Varastointi Syvälle Pinnalle Loppusijoitus syvälle

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus FI9900142 ~Ttf>~-99-Z/ Työraportti 99-21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Timo Saanio Saanio & Riekkola Oy Heikki Raiko VTT Energia 30-4 2 Maaliskuu 1 999 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työ r a p o r t t i 9 9-4 6 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Reijo Riekkola Timo Saanio.Jorma Autio Heikki Raiko Tapani Kukkola Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus

. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Työraportti 2000-04. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 (i REPORT 1

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Työraportti 2012-50 Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Timo Saanio, Antti Ikonen Saanio & Riekkola Oy Paula Keto B+Tech Oy Timo Kirkkomäki, Tapani Kukkola, Juha Nieminen Fortum Oyj Heikki Raiko VTT

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ikkunoiden U-arvon määrittäminen. Kolmilasiset alumiiniverhotut puualumiini-ikkunat Beeta 175N-S

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ikkunoiden U-arvon määrittäminen. Kolmilasiset alumiiniverhotut puualumiini-ikkunat Beeta 175N-S TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01049-12 27.2.2012 Ikkunoiden U-arvon määrittäminen Kolmilasiset alumiiniverhotut puualumiini-ikkunat Beeta 175N-S Tilaaja: Skaala Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01049-12 1 (4) Tilaaja

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen

Loppusijoitustilojen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen Työraportti 2006-92 Loppusijoitustilojen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen Timo Kirkkomäki Toukokuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa.

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa. TUTKIMUSSELOSTUS NRO PRO 463/02 1 (4) Tilaaja Oy Metro Therm Ab Kuutamokatu 8A Karri Siren 02210 ESPOO ja Nordkalk Oyj Abp Jari Laakkonen Tytyri 08100 Lohja Tilaus Käsittelijä Kohde Tehtävä Palaveri 24.3.2002

Lisätiedot

1 Oikean painoisen kuulan valinta

1 Oikean painoisen kuulan valinta Oikean painoisen kuulan valinta Oheisessa kuvaajassa on optimoitu kuulan painoa niin, että se olisi mahdollisimman nopeasti perillä tietyltä etäisyydeltä ammuttuna airsoft-aseella. Tulos on riippumaton

Lisätiedot

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään t i ( T I: J c j t, FI9700036 POSIVA-96-14 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY A n n a n k a t u 4 2 D. F I

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Työraportti 99-21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Timo Saanio Heikki Raiko Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö Yhtälöryhmä Yhtälöryhmässä on useita yhtälöitä ja yleensä myös useita tuntemattomia. Tavoitteena on löytää tuntemattomille sellaiset arvot, että kaikki yhtälöt toteutuvat samanaikaisesti.

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Työraportti 2- Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Reijo Riekkola Timo Saanio Tapani Kukkola Heikki Raiko Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax

Lisätiedot

Ikkunan U-arvon määrittäminen

Ikkunan U-arvon määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S- 10586-10 29.10.2010 Ikkunan U-arvon määrittäminen Kolmilasinen sisään-sisään aukeava alumiiniverhottu puuikkuna MSE Alu 1 (karmisyvyys 160 mm) Tilaaja: Hämeenkyrön Ikkunatehdas

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Työraportti 2006-93 Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Vaihe 2 Timo Saanio Timo Kirkkomäki Paula Keto Tapani Kukkola Heikki Raiko Tammikuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31

Lisätiedot

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA

Lisätiedot

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia 6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Injektio (1/3) Määritelmä Funktio f on injektio, joss f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Seurauksia: Jatkuva injektio on siis aina joko aidosti kasvava tai aidosti vähenevä Injektiolla on enintään

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Cleaneo Lumir ja Lumir Board levyille

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Cleaneo Lumir ja Lumir Board levyille TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02704-18 31.5.2018 Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Cleaneo Lumir ja Lumir Board levyille Tilaaja: Lumir Oy TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02704-18 1 (2) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Lumir Spray levyille

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Lumir Spray levyille TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02703-18 31.5.2018 Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Lumir Spray levyille Tilaaja: Lumir Oy TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02703-18 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

LEGO EV3 Datalogging mittauksia LEGO EV3 Datalogging mittauksia Tehtäväkortit 19.2017 Energiamittari/ Tehtäväkortti / 2017Innokas 1 Ledin palamisajan määrittäminen Generaattorin kytkeminen Kytke generaattori energiamittarin sisääntuloon

Lisätiedot

KULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 13 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 13 Ti Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 13 Ti 30.4.2019 Timo Männikkö Luento 13 Simuloitu jäähdytys Merkkijonon sovitus Horspoolin algoritmi Ositus ja rekursio Rekursion toteutus Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 13 Ti 30.4.2019

Lisätiedot

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ 56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t. DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0, 76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

RAK Computational Geotechnics

RAK Computational Geotechnics Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given

Lisätiedot

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet .3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet Tämän asian taustana on ratkaista sellainen yhtälöpari, missä yhtälöistä toinen on ensiasteinen ja toinen toista astetta. Tällainen pari ratkeaa aina

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

Break. the Limits! Pienjännitekojeet

Break. the Limits! Pienjännitekojeet Break the Limits! Pienjännitekojeet SIRIUS Puolijohdelähdöt Jäähdytyselementin mitoitus ja valinta Teoria Oikean jäähdytyselementin valinta Automation and Drives Teoria Teoreettinen lähestyminenl Kuorman

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot