Kansanopistojen talouspäivät 2009 Ajankohtaista rahoituksesta ja tiedonkeruusta Helsinki Raakel Tiihonen

Transkriptio

1 Kansanopistojen talouspäivät 2009 Ajankohtaista rahoituksesta ja tiedonkeruusta Helsinki Raakel Tiihonen

2 Valtionosuuksien yhdistäminen, ns. yhden putken malli Yhden putken valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen yhden putken ulkopuolelle jäävä rahoitus Terveydenhuolto - ikärakenne 0-6 v v v v. 85 v.- - olosuhdetekijät Sosiaalihuolto -ikärakenne 0-6 v v v v. 85v.- - olosuhdetekijät Laskennalliset kustannukset Opetus- ja kulttuuritoimi -esi- ja perusopetus -ikäryhmä 6-15 v. -olosuhdetekijät -porrastukset - kirjasto, kulttuuri ja taiteen perusopetus - e/as., kuten nykyisin Yleinen valtionosuus - olosuhdetekijät - lukiokoulutus - ammatillinen koulutus - ammattikorkeakoulut - vapaa sivistystyö - museot, teatterit ja orkesterit - liikunta- ja nuorisotyö - aamu- ja iltapäivätoiminta - taiteen perusopetus, e/opetustunti rahoitettava Kuntien tasasuuruinen rahoitusosuus Kuntien valtionosuus +/- Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus +/- Eräät valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset

3 Esi- ja perusopetuksen valtionosuudet (VM) Rahoituksen peruste euroa/ 6-15 vuotiaat kunnan asukkaat (vuonna 2010 noin euroa/as) Perushintaa porrastetaan: 6-vuotiaat 7-12 vuotiaat vuotiaat ruotsinkieliset 6-15 asukkaat vieraskieliset 6-15 asukkaat asukastiheys kaksikielisyys saaristoisuus Valtionosuusprosentti noin 34,04 % Asukkaat varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopussa

4 Esi- ja perusopetuksen rahoitus (OPM) Rahoituksen peruste: (Rahoitusprosentti 100 %) pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus, e/opp pidennetyn oppivelvollisuuden 5-v, 16-v ja 17-vuotiaiden rahoitus, e/opp lisäopetuksen rahoitus, e/opp (1,21 x sijaintikunnan kotikuntakorvauksen perusosa) maahanmuuttajien valmistava opetus, e/opp (2,39 x sijaintikunnan kotikuntakorvauksen perusosa) muiden kuin oppivelvollisten opetus, e/opp (1,35 x sijaintikunnan kotikuntakorvauksen perusosa) joustavan perusopetuksen lisä, e/opp (talousarvion rajoissa) aineopetus, e/opp (talousarvion rajoissa) toiminnan aloittaminen (yksityiset), e/opp sisäoppilaitoslisä, e/opp (26 % amm.koul.keskihinnasta) koulukotikorotus, e/opp Lisäksi kehittämisavustuksia, yksityisten ylimääräiset ja järjestelmämuutoksesta johtuvat avustukset

5 Kotikuntakorvaukset Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset liittyvät VM:n rahoittamaan osaan Koskee vuotiaita oppivelvollisuuttaan suorittavia oppilaita Maksuvelvollisuus määräytyy varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopun mukaan Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän ja kotikunnan mukaan Opetuksen järjestäjät voivat lisäksi sopia muista korvauksista

6 Kotikuntakorvaukset, jatkuu Valtio maksaa kotikuntaa vailla olevien ja Ahvenanmaalla asuvien oppilaiden kotikuntakorvaukset Sairaalaopetuksessa, koulukotiopetuksessa ja lastensuojelun vuoksi sijoitettujen oppilaiden opetuksessa kotikuntakorvauksen lisäksi erillinen todellisiin kustannuksiin perustuva lisäosa VM vahvistaa varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä Valtiokonttorin maksatuksessa otetaan huomioon (clearing)

7 Keskimääräiset yksikköhinnat 2010 Kunnat Alv Yksityiset Muutos vuoteen 09 Perusopetuksen perushinta (VM) 6 604,64 - Lukiokoulutus 6 039,54 3, ,94 2,6 Ammatillinen koulutus ,48 5, ,01 2,66 Humanistinen ja kasvatusala ,75 5, ,14 2,65 Kansanopisto 274,04 5,88 290,15 2,6

8 Rahoitusjärjestelmän tiedonkeruut Perustietojen keruu Opetushallituksen toimesta: 1. vapaan sivistystyön opiskelijaviikot tilastointi 2. ammatillisen koulutuksen opiskelijatietojen tilastointi ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien tilastointi lukiokoulutuksen opiskelijatilastointi ja Perustietojen keruu TK:n toimesta 1. perusopetuksen oppilastilastointi 20.9.? Kustannustiedonkeruu maalis-huhtikuussa edellistä vuotta koskien (sis. myös suoritetietoja) OPH 1. vapaa sivistystyö ja maksullinen palvelutoiminta 2. ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä maksullinen palvelutoiminta 3. perusopetus 4. lukiokoulutus

9 Perustietoja käytetään rahoitusjärjestelmässä Kansanopistotoiminnassa suoritepäätösten valmisteluun Ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä yksikköhinta- että rahoituspäätösten valmisteluun Ammatillisessa lisäkoulutuksessa suoritepäätösten valmisteluun Perusopetuksessa sekä VM:n että Opm:n rahoituspäätösten valmisteluun Lukiokoulutuksessa sekä yksikköhinta- että rahoituspäätösten valmisteluun

10 Kustannustietoja käytetään Keskimääräisten yksikköhintojen määrittämisessä 1. yksikköhinnat (PO: perushinta) lasketaan toteutuneiden kustannusten perusteella joka neljäs vuosi 2. Ammatillisessa koulutuksessa myös alakohtaisten hintojen määrittämisessä Rahoituksen kehittämisessä Koulutuksen arviointi- ja kehittämishankkeissa Kansainvälisissä koulutusjärjestelmävertailuissa Koulutuksen järjestäjien keskinäisessä vertailussa Tiedot julkaistaan internetissä

11 Tietojen oikeellisuus Tiedot todennettavissa koulutuksen järjestäjien oppilashallinnon tietojärjestelmistä ja taloushallinnon seuranta- ja kirjanpitojärjestelmistä Ilmoitettujen perustietojen oikeellisuus rahoituksessa Tietojen analysointi ja koulutuksen järjestäjien keskinäinen vertailu Kustannusten jakoperusteet Tulosrahoitustietojen ilmoittaminen

12 Vapaa sivistystyö Ammatillinen koulutus Perusopetus Lisäkoulutus Kansanopisto Mapa Peruskoulutus MAPA Opetus Menot Omaehtoinen Opetus ja tulot Kiinteistöt Poistot Kiinteistöt Henkilöst ö Lääninhallitusten rahoittama Majoitus ja kuljetus Majoitus Majoitus Menot Palvelut ja tuotteet ja tulot Ruokailu Ruokailu Ruokailu Koulutuksen myynti Muu oppilashuolto Hallinto ja Yhteiset yhteiset Muu mapa toiminnot toiminnot Hallinto Investoinnit Hallinto Lukiokoulutu s Työvoimapoliittinen Opetus Opetus Kiinteistöt Majoitus ja kuljetus Ruokailu Muu oppilashuolto Hallinto Kiinteistöt Pienet Maanvuokra Poistot Poistot Poistot Pienet hankkeet hankkeet Muut kustannu kset ja tulot Tulot Poistot Poistot Poistot Kansainväline n toiminta Investoinnit Varaukset ja siirrot rahastoihin

13 Vapaa sivistystyö Amm. peruskoulutus Amm. lisäkoulutus Perusopetu s Lukio Opetustunnit Mapan opetustunnit Opetustuntien lukumäärä Lähiopetuksena annettujen opetustuntien lukumäärä Opiskelijatyövuodet ja opiskelijamäärät Opetustunnit Opetustunnit Tutkinnot Mapan opetustun nit Mapan opetustun nit Opiskelijaviikot -vaikeasti vammaisille järjestetyt opiskelijaviikot -lyhytkurssien opiskelijaviikot -ulkopuolella asuvien opiskelijaviikot -opintokirjeet -avoin korkeakoulutus, opisk.viikot -etäopetus, opisk.viikot Mapan opiskelijaviikot Huoneistopinta-alat -omat tilat - josta lähiopetustunnit ops-perusteisessa koulutuksessa - josta lähiopetustunnit näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Suoritetut opintoviikot - josta ops-perusteisessa suoritetut pintoviikot -josta työssäoppimisen opintoviikot Ammattiosaamisen näyttötilaisuuksien lukumäärä Hyväksytysti suoritetut ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näyttöihin osallistuneiden lukumäärä Toiselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä ostetut opintoviikot Lukiokoulutuksen järjestäjältä ostetut kurssit -vuokratilat Huoneistopinta-alat -omat tilat -vuokratilat

14 Tuloksellisuusrahoitus

15 Nykyinen ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusmittaristo MITTARIT TULOSINDEKSI VAIKUTTA -VUUS (55 %) PROSESSIT (28 %) Sijoittuminen työelämään Sijoittuminen työelämään (40%) (40%) Sijoittuminen jatko-opintoihin Sijoittuminen jatko-opintoihin (15 %) (15 %) Keskeyttämisaste (15 %) Keskeyttämisaste (15 %) Tutkintojen läpäisyaste Tutkintojen läpäisyaste (13%) (13%) T U L O S I N D E K S I TULOSRAHOITUKSEN TULOSRAHOITUKSEN SAAJAT SAAJAT 1. koulutuksen järjestäjä 1. koulutuksen järjestäjä n n 2. koulutuksen järjestäjä 2. koulutuksen järjestäjä m m x. koulutuksen järjestäjä x. koulutuksen järjestäjä f f HENKILÖSTÖ (17 %) Muodollinen kelpoisuus Muodollinen kelpoisuus (11 %) (11 %) Henkilöstön kehittäminen (6 %) Henkilöstön kehittäminen (6 %)

16 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen muutosesitys; toteutus 2011 alusta (HE) Koulutuksen järjestäjien tietyn ajankohdan opiskelijoiden sijoittuminen noin kolmen vuoden seurantajakson jälkeen Kaikki ko. mittareissa käytetty tieto perustuu Tilastokeskuksen henkilötason aineistoihin Opiskelijoiden poiminta Sijoittumisen tarkasteluperiodi x 200x 200x 200x Kaikki koulutuksen järjestäjien toiminnan laatua kuvaavat mittarit samalla tarkastelujoukolla

17 Esitys; opiskelijoille määritellään seurantaperiodin päätteeksi viisi vaihtoehtoista tilannetta KORI KUVAUS 1. Työllisyys Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon ja on seurantajakson lopussa työllinen 2. Jatkoopiskelu Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon ja on seurantajakson lopussa jatko-opiskelija tai suorittanut jo korkeamman tutkinnon 3. Läpäisy Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon, mutta ei ole on seurantajakson lopussa työllinen tai täytä jatko-opiskelukuvausta 4. Aktiivisuus Ei ole suorittanut seurantajaksolla ammatillista perustutkintoa, mutta on seurantajakson lopussa aktiivinen 5. Keskeytys Ei ole suorittanut seurantajaksolla ammatillista perustutkintoa eikä ole seurantajakson lopussa aktiivinen Kukin opiskelija kuuluu yhteen ja vain yhteen koriin Korien järjestys kuvaa tulemien paremmuusjärjestystä

18 Esitys kontrolloitavista taustatekijöistä Opiskelijoiden ominaisuudet Tutkinnon ominaisuudet Aluetekijät

19 Erot nykyiseen mittaristoon Koulutuksen järjestäjien vertailtavuus parempaa (äitiyslomalla olevat, koulutusalakohtaiset erot jne.) Kokonaiskuva koulutuksen järjestäjien tuloksellisuudesta läpinäkyvämpi 4/5 osaa saisi tuloksellisuusrahoitusta Tulosrahoituksen osuus 3 % Ohjausinformaatiota toiminnan tueksi aiempaa enemmän Henkilöstön kehittämismittari ja opettajien kelpoisuusmittari säilyisivät tulosindeksin laskennassa

20 Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa 2010 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Opetusministeriön työryhmämuistio tulosrahoituksesta 2008:26 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009:11 (toinen väliraportti) Ammatillisessa lisäkoulutuksessa käyttöön tuloksellisuusrahoitus Tuloksellisuuden määräytymisperusteeksi suoritetut tutkinnot Tuloksellisuuden osuus enintään 3 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta Valtionosuuden kokonaismäärästä vähennetään 3 %, joka jaetaan tutkintojen määrillä ja maksetaan järjestäjille tutkintokohtaisen euromäärän perusteella Tuloksellisuusrahoitus lasketaan erikseen oppilaitos- ja oppisopimusmuotoiseen koulutukseen Rahoitus kohdennetaan valmistavan koulutuksen järjestäjille

21 Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa Ensimmäinen vaihe 2010, - mukana laskennassa valmiit tutkinnot Toinen vaihe 2012 lähtien - mukana laskennassa myös tutkinnon osat - laadulliset kriteerit