Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX Helsinki Johtaja Matti Lahtinen

Transkriptio

1 Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX Helsinki Johtaja Matti Lahtinen

2 UUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Voimaan Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Voimaan Muutokset koulutuksen arvioinnissa (HE 122/2009) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ammattistartti lakisääteistäminen (HE 107/2009), lait /2009 Uusi yliopistolainsäädäntö (HE 7/2009), lait /2009, asetukset /2009 2

3 Uutta lainsäädännöstä Muutokset ammattikorkeakouluja koskeviin säädöksiin (HE 26/2009), 564/2009 Aluehallintouudistus (HE 59/2009), lait /2009, asetukset /2009 Valtionosuusuudistus (HE 174/2009) Voimaan Perusopetuksen erityisopetusuudistus (HE 109/2009) Muu ohjaus Perusopetuksen laatukriteerit , vuosina laatukriteerien käyttöönottoa tuetaan erityisavustuksilla, joihin varataan yhteensä 3 milj.euroa. 3

4 Otteita valtioneuvoston asetuksesta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/ Asetuksen tarkoitus Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. 4

5 4 Palvelujen järjestäminen Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen tulee hyväksyä 1. neuvolatyölle, 2. koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä 3. lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle yhtenäinen toimintaohjelma. Toimintaohjelmat laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. 5

6 9 Määräaikaiset terveystarkastukset Kunnan järjestettävä oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tehtävän tarkastuksen oltava laaja kahdeksannella luokalla arvioitava oppilaan erityistarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta ja suunniteltava tukitoimet. Velvollisuus tarkastusten järjestämiseen

7 9 Määräaikaiset terveystarkastukset Opiskelijalle ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Velvollisuus tarkastusten järjestämiseen

8 10 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Koko ikäluokan kattavat ja yksilölliset tarpeeseen perustuvat tarkastukset Oppilaalle määräaikainen suun terveystarkastus tulee järjestää ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla Opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana, jolloin arvioidaan terveysneuvonnan ja palvelujen tarve 8

9 12 Kouluyhteisön ja opiskeluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. 9

10 13 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Terveystarkastukset ja terveysneuvonta järjestettävä siten, että oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Tuen tarve selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista tulee seurata ja arvioida. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. 10

11 Aluehallintouudistus Aluehallintovirastot (AVI) 6 Edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueellaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) 15 Edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. 11

12 : laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toimintakulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus. YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI T TUKIMUODOT ) eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut eriyttäminen eriyttäminen oppilaanohjaus oppilaanohjaus oppilashuollon tuki oppilashuollon tuki tukiopetus tukiopetus osa-aikainen erityisopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. kokoaikainen erityisopetus Avustajapalvelut apuvälineet yms. Ohjaus- ja tukipalvelut avustajapalvelut joustavat ryhmittelyt, ryhmäkoko, ohjaus- ja tukipalvelut 12

13 Henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien säännösten täydentäminen 31 a Oppilashuolto Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. 13

14 Henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien säännösten täydentäminen 31 a Oppilashuolto Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireille panija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. 14

15 Henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien säännösten täydentäminen 40 Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. 15

16 Henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien säännösten täydentäminen 40 Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 16

17 Henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien säännösten täydentäminen Oppilaan huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. 41 Tietojensaantioikeus Opetuksen järjestäjällä on salassapidon estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. 17

18 Valtionosuuksien yhdistäminen, ns. yhden putken malli Yhden putken valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen yhden putken ulkopuolelle jäävä rahoitus Terveydenhuolto - ikärakenne 0-6 v v v v. 85 v.- - olosuhdetekijät Sosiaalihuolto -ikärakenne 0-6 v v v v. 85v.- - olosuhdetekijät Laskennalliset kustannukset Opetus- ja kulttuuritoimi -esi- ja perusopetus -ikäryhmä 6-15 v. -olosuhdetekijät -porrastukset - kirjasto, kulttuuri ja taiteen perusopetus - e/as., kuten nykyisin Yleinen valtionosuus - olosuhdetekijät - lukiokoulutus - ammatillinen koulutus - ammattikorkeakoulut - vapaa sivistystyö - museot, teatterit ja orkesterit - liikunta- ja nuorisotyö - aamu- ja iltapäivätoiminta - taiteen perusopetus, e/opetustunti rahoitettava Kuntien tasasuuruinen rahoitusosuus Kuntien valtionosuus +/- Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus +/- Eräät valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 18

19 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: 1) perusopetuslaissa (628/1998); 2) lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973); 3) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); 4) kansanterveyslaissa (66/1972); 5) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); 6) sosiaalihuoltolaissa (710/1982); 7) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); 8) elatusturvalaissa (671/1998); 9) lastensuojelulaissa (417/2007); 10) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); 19

20 Laki kunnan peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta, jatkuu 11) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987); 12) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); 13) mielenterveyslaissa (1116/1990); 14) päihdehuoltolaissa(41/1986); 15) tartuntatautilaissa (583/1986); 16) terveydensuojelulaissa (763/1994); 17) elintarvikelaissa (23/2006); 18) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); 19) kemikaalilaissa (744/1989); 20) lääkelain (395/1987) 8 luvussa; 20

21 Laki kunnan peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta, jatkuu 21) kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004); 22) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002), 23) raittiustyölaissa (828/1982); 24) toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa (693/1976); 25) kirjastolaissa (904/1998); 26) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992); ja 27) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998). 21

22 Esi- ja perusopetuksen valtionosuudet (VM) Rahoituksen peruste euroa/ 6-15 vuotiaat kunnan asukkaat (vuonna 2010 noin euroa/as) Perushintaa porrastetaan: 6-vuotiaat 7-12 vuotiaat vuotiaat ruotsinkieliset 6-15 asukkaat vieraskieliset 6-15 asukkaat asukastiheys kaksikielisyys saaristoisuus Valtionosuusprosentti noin 34,14 % Asukkaat varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopussa 22

23 Esi- ja perusopetuksen rahoitus (OPM) Rahoituksen peruste: pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus, e/opp pidennetyn oppivelvollisuuden 5-v, 16-v ja 17-vuotiaiden rahoitus, e/opp lisäopetuksen rahoitus, e/opp joustavan perusopetuksen lisä, e/opp maahanmuuttajien valmistava opetus, e/opp muiden kuin oppivelvollisten opetus, e/opp aineopetus, e/opp (talousarvion rajoissa) sisäoppilaitoslisä, e/opp koulukotikorotus, e/opp Rahoitusprosentti 100 % 23

24 ESI- JA PERUSOPETUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPM e/oppilas valtionosuusviranomaiset VM e/asukas OPH - valtionavustukset budjettirahoitus Palvelukeskus - maksatus Valtion koulut KUNNAT - kotikuntakorvaukset Yksityiset opetuksen järjestäjät Kuntayhtymät 24

25 Kotikuntakorvaukset Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset liittyvät VM:n rahoittamaan osaan OPM:n rahoittamassa osassa ei ole kotikuntakorvausta Koskee 6-15 vuotiaita ja muita oppivelvollisuuttaan suorittavia oppilaita, lukuun ottamatta alle 6-vuotiaita ja yli 15-vuotiaita pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita Maksuvelvollisuus määräytyy varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopun mukaan Kotikuntakorvaus määräytyy laskennallisesti oppilaiden ikäryhmien mukaan Kunnat voivat lisäksi sopia kotikuntakorvauksista 25

26 Kotikuntakorvaukset, jatkuu Valtio maksaa kotikuntaa vailla olevien ja Ahvenanmaalla asuvien oppilaiden kotikuntakorvaukset Sairaalaopetuksessa, koulukotiopetuksessa ja lastensuojelun vuoksi sijoitettujen oppilaiden opetuksessa kotikuntakorvauksen lisäksi erillinen todellisiin kustannuksiin perustuva lisäosa VM vahvistaa varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä Valtiokonttorin maksatuksessa otetaan huomioon (clearing) 26