Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Transkriptio

1 Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen Tämä esitys koskee opetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Yleiskirje 22/80/2012,

2 Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden opetuksen järjestäminen on yksi kunnan järjestämisvastuulla olevista tehtävistä. Perusopetuslaki (628/1998) Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta.

3 Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetuksen järjestämistä koskeva kysely Juha Karvonen

4 Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetuksen järjestämistä koskeva kysely Kysely tehtiin kunnan perusopetuksen järjestämisestä vastaaville viranhaltijoille joulukuussa Kysely osoitettiin 320:lle Manner-Suomen kunnan perusopetuksesta vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyyn vastasi 197 kuntaa. Vastausprosentti oli 61,6. Vastaajien määrä eri kysymysosioiden välillä vaihteli 190 ja 158 välillä.

5 Järjestääkö kuntanne lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten esi- tai perusopetusta? Kysymykseen vastasi 179 kuntaa. Kyselyyn vastanneista kunnista 161 (89,9 %) ilmoitti järjestävänsä lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten esi- tai perusopetusta. Kyselyyn vastanneista kunnista 18 (10,1 %) ilmoitti, ettei se järjestä lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten esi- tai perusopetusta. Kyselyssä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että esi- tai perusopetuksen järjestäminen lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitetuille lapsille tai nuorille koskettaa suurinta osaa Suomen kuntia.

6 Miten lastensuojelulain perusteella kuntaanne sijoitettujen lasten opetus on järjestetty? Kysymykseen vastasi 170 kuntaa. Kyselyyn vastanneista kunnista 162 (95,86 %) ilmoitti, että kunta järjestää opetuksen itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Vastanneista kunnista 11 (6,47 %) ilmoitti, että kunta hankkii opetuksen perusopetuslain 7 ja 8 :ssä tarkoitetuilta perusopetuksen järjestäjiltä. Neljä kuntaa (2,35 %) ilmoitti, että lastensuojelulaitos järjestää itse opetuksen eikä kunta ole palkannut sinne opettajia. Vastanneista kunnista 12 (7,05 %) ilmoitti, että kunta on palkannut opettajia lastensuojelulaitokseen. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että jossain määrin lastensuojelulaitokset järjestävät itse sinne sijoitettujen lasten opetusta ja että osa kunnista on palkannut opettajia suoraan lastensuojelulaitoksiin.

7 Väittämä 2: Lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten esi- ja perusopetus toteutuu yhdenvertaisin perustein muiden kunnan oppilaiden kanssa. Väittämään vastasi 174 kuntaa. Vastanneista kunnista 91,95 % oli täysin tai lähes täysin samaa mieltä siitä, että lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten esi- ja perusopetus toteutuu yhdenvertaisin perustein muiden kunnan oppilaiden kanssa. Täysin tai lähes täysin eri mieltä asiasta oli 3,45 % vastanneista kunnista. Vastanneista kunnista 4,6 % ei osannut ottaa kantaa väittämään. Vastausten keskiarvo väittämään oli 4,68 %. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kyselyyn vastanneiden kuntien näkemyksen mukaan lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten esi- ja perusopetus toteutuu yhdenvertaisin perustein kunnan muiden oppilaiden kanssa.

8 Kuinka monta oppivelvollisuusikäistä lastensuojelulain perusteella lasta tai nuorta oli sijoitettuna kunnan alueelle olleen tilanteen mukaan? Tähän kysymykseen vastasi 169 kuntaa. Kyselyyn vastanneista kunnista 18 (10,65 %) ilmoitti, ettei kunnassa ole yhtään lastensuojelulain perusteelle kuntaan sijoitettua oppivelvollisuusikäistä lasta tai nuorta. Kolme kuntaa ilmoitti, ettei niillä ole tietoa sijoitettujen lasten määrästä. Suurimman määrän ilmoittaneessa kunnassa oli kaikkiaan 70 lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettua lasta. Toiseksi suurin määrä oli 64 lasta. Kyselyssä annettujen vastausten perusteella kuntiin oli olleen tilanteen mukaan sijoitettuna 2041 oppivelvollisuusikäistä lasta tai nuorta keskiarvon ollessa 24.

9 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 :n 3 momentin mukaan kunta, joka on lastensuojelulain 16 b :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, kunnalle tai opetuksen järjestäjälle opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla.

10 Arvioi, kuinka paljon kuntanne laskuttaa vuodelta 2010 lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisestä sijoittajakuntia. Summasta tulee olla vähennettynä mahdolliset kotikuntakorvaukset ja valtiolta saatu lisärahoitus. Kysymykseen vastasi 161 kuntaa. Vastanneista kunnista 95 (59 %) ilmoitti laskutettavaa syntyvän lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisestä oppilaan kotikunnalle. Kuntien antama arvio laskutettavasta summasta vaihteli 150 eurosta euroon keskiarvon ollessa euroa. Yhteensä kuntien antamat arviot olivat hieman yli 2 milj. euroa. 37 (22,98 %) kuntaa ilmoitti, ettei laskutettavaa synny olenkaan. Vastanneista 16 (9,94 %) kuntaa ei osannut sanoa, kuinka paljon kunta laskuttaa vuodelta 2010 lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisestä sijoittajakuntia. Kysymykseen vastanneista kunnista 13 (8,07 %) ilmoitti, ettei kunnassa ollut sijoitettuja lapsia.

11 Väittämä 4: Lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset tulisi voida laskuttaa kotikunnalta todellisten kustannusten eikä keskimääräisten vuosikustannusten perusteella. Väittämään vastasi 174 kuntaa. Vastanneista kunnista 86,78 % oli täysin tai lähes täysin samaa mieltä siitä, että lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset tulisi voida laskuttaa kotikunnalta todellisten kustannusten eikä keskimääräisten vuosikustannusten perusteella. Täysin tai lähes täysin eri mieltä asiasta oli 8,62 % vastanneista kunnista. Vastanneista kunnista 4,6 % ei osannut ottaa kantaa väittämään. Vastausten keskiarvo väittämään oli 4,51 %. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että suurin osa kyselyyn vastanneista kunnista oli sitä mieltä, että lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset tulisi voida laskuttaa oppilaan kotikunnalta todellisten kustannusten eikä keskimääräisten vuosikustannusten perusteella.

12 Lainsäädäntö: Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1732/2009) Perusopetuslaki (628/1998) Lasketaan oppilaskohtaisesti, koska Kotikuntakorvaus on kuntakohtainen ja ikäluokkapohjainen eivätkä käy samaa koulua. Kotikunnan maksuosuuden määräytyminen Kunta: Opetuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset Kustannuksista tehtävät vähennykset Tietojen antaminen esi- ja perusopetuskyselyssä Keskimääräiset todelliset vuosikustannukset -( Kotikuntakorvaus (VM) ) + = Kotikunnan Lisärahoitus (OPM) maksuosuus v.2012 v e e e

13 Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen Kunnan ja muun esi- ja perusopetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 43 :ssä tarkoitetut tiedot niiden oppilaiden määrästä ja kotikunnista, joille se järjestää esi- ja perusopetusta. Tiedot on toimitettava Tilastokeskuksen lomakkeella viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20 päivään helmikuuta mennessä. Oppilaiden määrät ja kotikunnat on ilmoitettava erikseen 6, 7 12 ja vuotiaiden osalta. Lisäksi ne oppilaat, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa, on ilmoitettava eriteltyinä. Lähde: Valtioneuvoston asetus (1732/2009) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3

14 Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauskysely Opetuksen järjestäjät tallentavat tietonsa ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. Tiedot kerätään verkkolomakkeella. Sovellus on auki Sovellusta voivat käyttää ainoastaan Tilastokeskuksesta käyttäjätunnuksen saaneet tiedonantajat. Lomake on esitäytetty Tilastokeskuksen opetuksen järjestäjiltä keräämillä oppilasmäärätiedoilla toteutettavassa Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauskyselyssä annettavat tilanteen mukaiset tiedot määräävät vuoden 2015 kotikuntakorvaukset. Lähde: Tilastokeskus

15 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) Järjestelmän viiveestä johtuen opetuksen järjestäjä saa oppilaan kotikunnalta kotikuntakorvaustuloja 1,5-vuoden viiveellä yhtä monelta kalenterivuodelta kuin oppilas on ilmoitettu kotikuntakorvauskyselyssä tilanteen mukaisesti. Kotikuntakorvaukset maksetaan kunnille ja muille opetuksen järjestäjille valtionosuusmaksatuksen yhteydessä kuukausittain kuun 11. päivään mennessä. Samassa maksatuksessa tilitetään myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukainen rahoitus suoraan koulutuksen järjestäjälle.

16 Väittämä 1: Opetustoimi saa sosiaalitoimelta tarvitsemansa tiedot lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitetuista lapsista heidän opetuksensa järjestämiseksi. Väittämään vastasi 174 kuntaa. Vastanneista kunnista 48,85 % oli täysin tai lähes täysin eri mieltä siitä, että opetustoimi saa sosiaalitoimelta tarvitsemansa tiedot lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitetuista lapsista heidän opetuksensa järjestämiseksi. Täysin tai lähes täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 44,25 % vastanneista kunnista. Vastanneista kunnista 6,9 % ei osannut ottaa kantaa väittämään. Vastausten keskiarvo väittämään oli 2,94 %. Tuloksen perusteella voidaan todeta, että melko suuri osa kunnista kokee, ettei opetustoimi saa sosiaalitoimelta tarvitsemaansa tietoa lastensuojelulain perusteelle kuntaan sijoitettujen lasten opetuksen järjestämiseksi.

17 Väittämä 5: Opetuksen järjestäjän yhteistyö yksityisten lastensuojelulaitosten kanssa on toimivaa. Väittämään vastasi 174 kuntaa. Vastanneista kunnista 55,49 % oli täysin tai lähes täysin samaa mieltä siitä, että opetuksen järjestäjän yhteistyö yksityisten lastensuojelulaitosten kanssa on toimivaa. Täysin tai lähes täysin eri mieltä asiasta oli 13,29 % vastanneista kunnista. Vastanneista kunnista 39,31 % ei osannut ottaa kantaa väittämään. Vastausten keskiarvo väittämään oli 3,57 %. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että opetuksen järjestäjän yksityisten lastensuojelulaitosten yhteistyössä on parannettavaa. Huomion arvoista on myös todeta, että lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ei osannut ottaa kantaa asiaan.

18 Kotikunnan maksuosuudessa huomioitavat kustannukset Vuoden 2013 kotikunnan maksuosuuden laskutusperusteena käytetään sen koulun vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaisia käyttökustannuksia, jossa oppilas on saanut opetusta. Tilinpäätöstietojen mukaisista käyttökustannuksista tulee vähentää saadut toimintatulot. Kustannukset lasketaan koulun yhtä työpäivää ja oppilasta kohden aiheutuvina keskimääräisinä todellisina vuosikustannuksina. Kotikunnan maksuosuudessa huomioitaviksi koulun työpäiviksi lasketaan ne työpäivät, joina kyseinen oppilas on ollut virallisesti koulun oppilaana ja joksi ajaksi koulutuksen järjestäjä on varautunut järjestämään hänelle opetusta.

19 Kotikunnan maksuosuudessa huomioitavat kustannukset Kunnan maksuosuuteen liittyvien kustannusten laskemisessa otetaan huomioon tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot, joita ovat palkat ja palkkiot, maksetut eläkkeet, eläkevakuutusmaksu, muut sosiaalivakuutusmaksut, asiakaspalvelujen ostot, muiden palvelujen ostot, aineet tarvikkeet ja tavarat, avustukset, vuokramenot ja muut menot. Koulun toimintamenoihin voidaan lukea seuraavia vyörytettäviä kustannuksia tai sisäisiä menoja: koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet välittömät hallintokustannukset, tietohallinnosta, talous- ja henkilöstöhallinnosta aiheutuneet kustannukset, sisäiset ja ulkoiset vuokrat sekä kiinteistön ylläpitokustannukset. Yhteiset kustannukset jaetaan koulun kustannuksiksi oppilasmäärien suhteessa. Kunnan maksuosuuteen liittyvissä kustannuksissa otetaan huomioon kouluun kohdistuneet sellaiset investointimenot, joiden kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeille vahvistaman vähimmäismäärän eli alle euroa (pienet hankkeet). Työllistämistuella palkattujen osalta kunnan maksuosuuteen voidaan lukea nettomenot.

20 Kotikunnan maksuosuuteen ei lueta Kotikunnan maksuosuuteen ei lueta suunnitelman mukaisia poistoja, arvonalentumisia, sisäisiin vuokriin liittyviä pääomakustannuksia eikä muille kunnille maksettuja kotikunnan maksuosuuksia eikä kotikuntakorvausmenoja.

21 Kustannustason muutosten huomioiminen Laskutusvuotta edeltävältä vuodelta lasketuissa keskimääräisissä todellisissa vuosikustannuksissa voidaan ottaa huomioon kustannustason muutokset sekä arvioitavissa olevat kustannuksiin vaikuttavat toiminnan laadun ja laajuuden muutokset. Kustannustason muutos otetaan huomioon kuntien peruspalvelujen hintaindeksin (KUPHI) mukaan. Kuntien peruspalvelujen hintakehitys oli vuoden toisen vuosineljänneksen lopussa 1,9 %.

22 Kotikunnan maksuosuudesta tehtävät vähennykset 1) Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 37 :ssä ja 38 :n 1 5 momentissa tarkoitetusta oppilaasta maksettavasta kotikuntakorvauksesta; 2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 :ssä tarkoitetusta rahoituksesta (7 518 e); 3) pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetuksesta maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 :ssä tarkoitetusta korotuksesta ( e, e); ja 4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 :ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta.

23 Laskutusajankohta Suomen Kuntaliitto suosittaa, että laskutus suoritetaan jälkikäteislaskutuksena kunkin varainhoitovuoden vuoden lopussa (12/2013) siten, että menot voidaan kirjata oppilaan kotikunnassa sille tilikaudelle, jolloin opetuskin on annettu. Sen estämättä, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevassa laissa on säädetty lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta toisin, kuin laissa on säädetty.