MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUS"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos / yrityksen taloustiede, laskentatoimi MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUS Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Pro-gradu -tutkielma Maaliskuu 2007 Ohjaaja: Eeva-Mari Ihantola Antti Koskinen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; yrityksen taloustiede, laskentatoimi Tekijä: KOSKINEN, ANTTI Tutkielman nimi: Musiikkifestivaalin verotus Pro gradu tutkielma: 65 sivua, 2 liitesivua Aika: Maaliskuu 2007 Avainsanat: Yleishyödyllinen yhteisö, yleishyödyllisen yhteisön verotus, musiikkifestivaali, festivaali, aatteellinen yhdistys, yhdistys Musiikkifestivaalien verotuskäytäntö on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Aihe on ollut laajasti esillä julkisuudessa, koska se koskettaa valtaosaa suomalaisista. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus ei kuitenkaan ole herättänyt merkittävää akateemista kiinnostusta eikä aihetta ole juurikaan tutkittu. Tutkimuksessa selvitetään musiikkifestivaalien verotuksen nykytilaa kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Verotuksen nykytilan selvittäminen aloitetaan luomalla yleishyödyllisen musiikkifestivaalin verotukselle viitekehys elinkeino-, arvonlisä- ja talkootyön verotuksen näkökulmista. Viitekehys pohjautuu teoriakirjallisuuteen, lainsäädäntöön sekä yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevaan oikeuskäytäntöön. Tutkimuksen empiirisen osan muodostaa kahden musiikkifestivaalin toiminnan esittely ja vertailu sekä johtopäätösten tekeminen tehdyn analyysin perusteella. Tutkimuksessa käsitellyt musiikkifestivaalit ovat tunnettuja suomalaisia kulttuuritapahtumia, joista toinen on rock-festivaali ja hiljattain menettänyt yleishyödyllisen asemansa ja toinen on klassinen festivaali, joka on edelleen toiminnassaan yleishyödyllinen. Työn tutkimusaineistoa ovat tilinpäätökset ja toimintakertomukset vuosilta molemmista musiikkifestivaaleista, muu kirjallinen materiaali sekä yksi teemahaastattelu kummankin festivaalin toimintaan liittyen. Kevyen ja klassisen musiikin festivaalit ovat toiminnaltaan monelta osin samanlaiset, mistä johtuen niiden verotuksessa on yhteneviä piirteitä. Kevyen musiikin festivaali muistuttaa kuitenkin toiminnaltaan, elinkeinoverotuksen näkökulmasta, enemmän elinkeinoyhteisöä, mikä johtuu siitä, että festivaalin tuotot ovat suuremmat, festivaali muodostaa monasti valtaosan järjestävän yhteisön toiminnasta ja alalla on kilpailua elinkeinoyhteisöjen kanssa. Klassinen musiikkifestivaali puolestaan järjestetään tavanomaisesti julkisella tuella niin, ettei festivaalitoiminta tuota ylijäämiä, minkä vuoksi toiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä. Arvonlisäverovelvollisuus on musiikkifestivaalien kannalta yksinomaan negatiivinen asia. Musiikkifestivaalin lipun- ja oheistuotteiden myynti aiheuttaa merkittävän maksettavan arvonlisäveroerän, koska festivaalitoiminnan kulut muodostuvat käytännössä arvonlisäverottomista eristä eikä yhteisölle kerry vähennettävää arvonlisäveroa. Talkootyö on puolestaan musiikkifestivaalin toteuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää mutta verotuksen näkökulmasta talkootyö on musiikkifestivaaleille toissijaista elinkeinoveroon ja arvonlisäveroon verrattuna.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Yleishyödyllinen yhteisö suomalaisessa yhteiskunnassa Tutkimuksen tavoite ja rajaukset Keskeiset käsitteet Tutkimusmetodi Tutkimuksen kohteet Tutkimusaineisto Tutkielman rakenne MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUKSEN PERIAATTEET Yleishyödyllinen yhteisö Hyödyllisyys ja yleisyys Rajoitettu henkilöpiiri Taloudellinen etu yhteisön toimintaan osallistumisesta Yhdistyksen tulojen veronalaisuus tuloverotuksessa Elinkeinotoiminnan tunnusmerkit Voiton tavoittelu ja taloudellinen riski Suunnitelmallisuus ja jatkuvuus Asiakaskunnan rajoittamattomuus Yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverotus Arvonlisäverolain mukainen liiketoiminta Arvonlisävero urheilukilpailun ja huvitilaisuuden tuloista Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen Vähäinen toiminta arvonlisäverotuksessa Yhteisöhankinta Talkootyön verotus Musiikkifestivaalin verotuksen viitekehys ROCK-FESTIVAALIN VEROTUS Elinkeinotulon verotus Yleishyödyllinen vai ei Yleishyödyllistä- vai elinkeinotoimintaa Arvonlisäverotus Talkootyön verotus KLASSISEN FESTIVAALIN VEROTUS Elinkeinotulon verotus Yleishyödyllinen vai ei Yleishyödyllistä- vai elinkeinotoimintaa Arvonlisäverotus Talkootyön verotus MUSIIKKIFESTIVAALIEN VEROTUKSEN VERTAILU Musiikkifestivaalien yleishyödyllisyys Musiikkifestivaalit elinkeinotoimintana Arvonlisäverotuksen näkökulma Perinteistä talkootoimintaa JOHTOPÄÄTÖKSET...59

4 3 Lähdeluettelo.63 LIITE 1: Teemahaastattelukysymykset rock-festivaali...66 LIITE 2: Teemahaastattelukysymykset klassinen festivaali...67

5 4 1 JOHDANTO 1.1 Yleishyödyllinen yhteisö suomalaisessa yhteiskunnassa Suomen on usein todettu olevan yleishyödyllisen toiminnan luvattu maa. Maassamme harjoitettu yleishyödyllinen yhdistys- ja säätiötoiminta on laajaa niin henkilömäärällä kuin taloudellisella koolla mitattuna, mikä johtuu suurelta osin siitä, että julkinen sektori on siirtänyt omia tehtäviään yksityisen sektorin vastuulle. Hyvinvointivaltion rakentaminen ei viime vuosikymmeninä ole ollut enää mahdollista pelkin verovaroin, ja perinteisiä valtion kustantamia sosiaalihuollon, terveyden ja kulttuurin palveluja on siirretty yleishyödyllisen sektorin tuotettavaksi. (Myrsky 2004a, 1 2.) Yleishyödyllisen toiminnan tukeminen johtuu siitä, että yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnallinen perusajatus on lähtökohdaltaan erilainen kuin elinkeinotoimintaa harjoittavalla yhteisöllä. Yleishyödyllinen toimija pyrkii ensisijaisesti tuottamaan yleishyödyllisen toimintansa mukaisia suoritteita eikä hankkimaan voittoa (Kuvio 1), minkä vuoksi yleishyödyllisen toiminnan tukemisen nähdään palvelevan koko yhteiskunnan etua.

6 5 Kuvio 1 Yrityksen ja yhdistyksen toiminta- ja talousprosessit (Eskelinen 1997, 16). Toisaalta yhdistystoiminnan kasvuun on vaikuttanut myös elintason nousun aiheuttama vapaa-ajan arvostuksen kasvu (Myrsky 2004a, 2). Yleishyödylliset yhteisöt syntyvät yleensä kansalaisten harrastustoiminnan ympärille, ja vapaa-ajan merkityksen kasvu on näkynyt yhdistystoiminnan monimuotoistumisena ja laajenemisena. Valtaosa suomalaisista kuuluu vähintään yhteen yhdistykseen, eikä ole mitenkään tavatonta, että sama henkilö on jäsenenä useassakin yhdistyksessä. Yleishyödylliset yhteisöt harjoittavat Suomessa paljon erityisesti kulttuuritoimintaa. Arviolta kaksi miljoonaa suomalaista otti osaa vuoden 2006 kesäfestivaaleihin, ja tapahtumiin myytiin ennakkotietojen mukaan noin lippua (Stenbäck 2006). Yleishyödylliset yhteisöt järjestävät valtaosan Suomen kulttuuritapahtumista, ja niiden verotus on ollut julkisuudessa runsaasti esillä (ks. Hakola 2006; Tulonen 2006). Tämä johtuu verotuksen yleisistä muutospaineista sekä verottajan verotuskäytännön muuttumisesta. Rekisteröityjä yhdistyksiä on merkittynä yhdistysrekisteriin noin kappaletta, minkä lisäksi yhdistystoimintaa harjoitetaan paljon myös rekisteröimättömissä yhdistyksissä (Perälä ym. 2003, 13). Yhdistyksiä on runsaasti verrattuna esimerkiksi osakeyhtiöihin ja elinkeinonharjoittajiin. Osakeyhtiöitä on kaupparekisteriin merkitty

7 6 noin ja elinkeinonharjoittajia noin (PRH: Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä , <http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/yritystenlkm.html>). Valtaosa yhdistyksistä on pieniä, muutaman kymmenen jäsenen yhdistyksiä. Yhdistysten pieni koko kertoo siitä, että yhdistykset perustetaan pääsääntöisesti harrastustoiminnan ympärille tietylle maantieteelliselle alueelle rajattuna. Toisaalta Suomessa toimii myös useita yhdistyksiä, joiden jäsenmäärä lasketaan kymmenissä tuhansissa ja jotka ovat kansainvälisesti merkittäviä toimijoita omalla alallaan. (Perälä & Perälä 2003, ) Yleishyödyllisiä säätiöitä puolestaan on säätiörekisteriin merkitty noin (Perälä ym. 2003, 14). Säätiöiden merkitys oman alansa toiminnan edistäjinä on merkittävä sillä säätiöiden jakamat apurahat ja muut tuet muodostavat monen yleishyödyllisen toiminnan harjoittajan pääsääntöisen tulonlähteen näiden varsinaisen toiminnan toteuttamisessa. Kulttuurin tuottaminen yleishyödyllisesti ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan yleishyödyllisen sektorin tuottamista kulttuuripalveluista keskustellaan vilkkaasti myös maan rajojemme ulkopuolella (Byrnes 2003, 5; Fitzgibbon & Kelly 1999, ). Yleishyödyllisen toiminnan tukeminen verotuksen keinoin Suomessa liittyy kiinteänä osana yleishyödyllisen toiminnan avulla tuotettavien kulttuuripalveluiden tulevaisuudesta ja verotuksesta käytävään kansainväliseen keskusteluun. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja rajaukset Työssä tarkastelen yleishyödyllisen musiikkifestivaalien tulo-, arvonlisä- ja talkootyön verotusta. Työn tavoitteena on selvittää, millainen on yleishyödyllisen musiikkifestivaalin järjestäjän verotus tällä hetkellä.

8 7 Tutkielmassa en tarkastele yleishyödyllisiä säätiöitä eikä muihin yhtiömuotoihin järjestäytyneitä yleishyödyllisiä yhteisöjä kuin yhdistyksiä. Lisäksi jätän tutkimuksen ulkopuolelle rekisteröimättömät yhdistykset, jotka eivät missään tapauksessa voi olla yleishyödyllisiä yhteisöjä (Myrsky 2004a, 44). Tutkielmassa tarkastelen yhdistyksen tulon muodostumista verottoman tulon ja elinkeinotulon näkökulmista. Tämän vuoksi en käsittele tutkielmassa yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai sen osan tuottojen kunnallis- ja kirkollisverotusta (TVL 23 ) eikä yhdistyksen muun tulolähteen tulon muodostumista. Muun tulolähteen tuloina yhdistyksellä pidetään muun muassa yhdistyksen saamia jäsenmaksuja, osinkoja ja luovutusvoittoja. Muun tulolähteen tulot ovat yleishyödylliselle yhdistykselle aina verottomia (Myrsky 2005b, 68). Tutkimuksen ulkopuolelle jätän myös tarjoilupalvelun ja kiinteistöhallintapalvelun omaan käyttöön otot, joista yhdistys on aina arvonlisäverovelvollinen. Lisäksi tutkielmassa ei tarkastella yhdistyksen omistamista kiinteistöistä saamia tuloja, jotka ovat yleishyödylliseen tarkoitukseen tullessaan verovapaita valtionverotuksessa, mutta veronalaisia kunnallisverotuksessa (Myrsky 2004b, 55). Tutkimuksessa en myöskään tarkastele ns. superyleishyödyllisiä yhteisöjä, joille on hakemuksesta myönnetty tulojen verovapaus huolimatta siitä, että yhteisön tulot on tuloverotuksessa katsottu veronalaisiksi (TVL 23.2 ). Superyleishyödyllisinä yhteisöinä pidetään yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden toiminta on yhteiskunnallisesti erityisen merkittävää. Tällaisia järjestöjä ovat perinteisesti olleet muun muassa poliittiset puolueet, opiskelijajärjestöt sekä urheiluliitot ja -seurat (Myrsky 2004a, 145). Musiikkifestivaalien ei ole katsottu olevan toiminnaltaan yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä, eikä niille siksi ole myönnetty erityistä huojennusta elinkeinotuloverosta.

9 8 1.3 Keskeiset käsitteet Yhdistyksestä säätetään yhdistyslaissa ( /503). Lain mukaan yhdistys perustetaan aatteellista tarkoitusta varten, joka ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen (YhdL 1 ). Yhdistys ei saa harjoittaa muuta elinkeinotoimintaa kuin mistä on yhdistyksen säännöissä maininta tai joka liittyy suoraan yhdistyksen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen (4 ). Lisäksi taloudellinen toiminta on sallittavaa, jos sitä on pidettävä vähäisenä yleishyödylliseen toimintaan verrattuna. Yhdistykset voivat olla rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä. Rekisteröity yhdistys on oikeuskelpoinen, eli yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia eikä yhdistyksen jäsenet ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen sitoumuksista (6 ). Rekisteröimättömässä yhdistyksessä oikeustoimia ei voida tehdä yhdistyksen nimiin vaan sitoumukset ovat aina toimintaan osallistuneiden jäsenten vastuulla. Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet, jotka päättävät yhdistyksen asioista yhdistyksen kokouksessa (20 ). Yhdistyksen juoksevasta hallinnosta vastaa vähintään kolmejäseninen hallitus, joka lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan hoitaa yhdistyksen asioita (35 ). Musiikkifestivaalilla tarkoitetaan tutkimuksessa sekä kevyeen että klassiseen musiikkiin erikoistuneita musiikkitapahtumia, joiden järjestäjänä on yleishyödyllinen yhteisö tai yleishyödyllisen aseman menettänyt yhteisö. Musiikkifestivaalit ovat yksi osa laajaa suomalaista kulttuurifestivaalien kirjoa. Muut kuin musiikkiin liittyvät festivaalit eivät kuulu tutkimuksen varsinaiseen aihealueeseen, vaikka niiden verotus yleishyödyllisinä yhteisöinä on samankaltainen kuin musiikkifestivaaleilla. Yleishyödyllinen yhteisö on tuloverolain 22 mukaan järjestäytynyt yhteisö. Yleishyödyllisen yhteisön käsite on tutkimuksen kannalta oleellinen ja siksi käsite on laajasti esillä työn toisessa luvussa.

10 9 1.4 Tutkimusmetodi Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tarkastellaan ja vertaillaan kahta suomalaista musiikkifestivaalia ja niiden verotusta. Kvalitatiiviselle tutkimukselle luonteenomaisesti tutkielmassa pyritään analysoimaan valittuja tapauksia induktiivisen analyysin keinoin, eli tarkastelemalla aineistoa yksityiskohtaisesti ja tekemällä johtopäätöksiä analyysin perusteella (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2005, 155). Tutkimuksen näkökulma tieteelliseen kirjoittamiseen on yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa paljon käytetty tutkija perehtyy aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen ja tutkimuskohdetta kuvaaviin teksteihin sekä haastattelee henkilöitä, jotka kykenevät kuvaamaan tutkimusongelmaa esimerkin kautta. Menetelmä on yleinen myös taloustieteellisessä tutkimuksessa. Koskinen ym. (Alasuutari 2005, 62 64) kuvaavat tutkimusnäkökulmaa faktanäkökulmaksi, jossa tutkija on kiinnostunut tiedoista eli faktoista ja muodostaa niiden pohjalta käsityksensä tutkittavasta ongelmasta. Tutkimuksessa selvitetään kahden musiikkifestivaalin toimintaa verotuksen näkökulmasta. Toinen yhteisöistä on menettänyt yleishyödyllisen yhteisön asemansa ja on elinkeinoverovelvollinen kaikesta tulostaan. Toinen musiikkifestivaaleista puolestaan on edelleen yleishyödyllinen yhteisö ja siksi verotuksen ulkopuolella. Tutkimusasetelma on vertaileva, eli tutkimuksessa kuvataan ensin yleishyödyllisyyden aseman menettäneen tahon toimintaa ja syitä, miksi yhteisö on toiminnastaan elinkeinoverovelvollinen. Tämän jälkeen esitellään edelleen yleishyödylliseksi katsottu musiikkifestivaali ja verrataan ensimmäisestä tutkimuskohteesta syntyneitä havaintoja jälkimmäisen kohteen toimintaan. Näin muodostuu kuva tutkimuksen kohteina olleiden case-yhteisöjen verotuksen tilasta, mikä tutkimuksen johtopäätöksissä vielä yleistetään soveltuvin osin koskemaan koko yleishyödyllisten musiikkifestivaalien järjestäjien kenttää. Työ perustuu teoriakirjallisuuteen ja tutkituista yhteisöistä saatuun kirjalliseen lähdeaineistoon, mikä sisältää yhteisöjen tilinpäätökset neljältä eri tilikaudelta sekä yhteisöjen toimintaa kuvaavaa muuta kirjallista materiaalia. Tärkeän osan tutkimusmateriaalista muodostavat molemmissa yhteisöissä tehdyt teemahaastattelut,

11 10 joiden avulla on kyetty saamaan tarkempi kuva yhteisöjen todellisesta toiminnasta sekä muodostamaan kokonaiskäsitys musiikkifestivaalien verotuksesta. 1.5 Tutkimuksen kohteet Musiikkifestivaalien verotuksen tutkiminen pelkästään teoriakirjallisuuden perusteella on käytännössä hyvin hankalaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus riippuu paljolti yhteisön varsinaisen toiminnan luonteesta ja siksi eri aloilla toimivia yleishyödyllisiä yhteisöjä käsitellään verotuksessa eri tavalla. Lisäksi musiikkifestivaalien verotuksesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta, jonka varaan uutta tietoa voi rakentaa. Jotta tutkielma antaisi kattavan kuvan musiikkifestivaalien verotuksen nykytilasta, tutkimuksessa syvennytään kahden musiikkifestivaalin toimintaan. Festivaalit on valittu niin, että niiden toimintaan syventymällä kyetään riittävässä määrin erittelemään musiikkifestivaalin toimintaa niin käytännön toiminnan kuin toiminnan aiheuttamien taloudellisten vaikutustenkin näkökulmista. Musiikkifestivaalin verotuksellista asemaa yleishyödyllisenä yhteisönä tarkasteltaessa täytyy huomio kiinnittää sekä varsinaisen toiminnan että toiminnasta aiheutuneiden taloudellisten vaikutusten kuvaamiseen ja analysointiin. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta suomalaista musiikkifestivaalia. Ensimmäinen tutkimuskohteista on kansainvälisesti tunnettu rock-festivaali, joka on merkittävä festivaali omassa genressään Suomessa. Rock-festivaalin toiminnan analyysi luo pohjan musiikkifestivaalien verotuksen analyysille, koska festivaali on hiljattain menettänyt yleishyödyllisyyden statuksensa. Toinen tutkimuksessa käsiteltävistä festivaaleista on klassinen festivaali, joka on kooltaan merkittävästi rock-festivaalia pienempi mutta kuitenkin tunnettu niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Klassisen festivaalin toiminta on yleishyödyllistä. Vertaamalla toiminnan yleishyödyllisyyttä rock-festivaalin toimintaan voidaan selvittää, minkälaiset piirteet vaarantavat musiikkifestivaalin yleishyödyllisen statuksen. Toisaalta

12 11 vertailemalla kahta festivaalia löytyy myös viitteitä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yleishyödyllisyyden statuksen säilymiseen. 1.6 Tutkimusaineisto Tutkimuksen empiirinen tutkimusaineisto koostuu rock- ja klassisen festivaalin toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä vuosilta sekä rock- ja klassiseen festivaaliin liittyvistä teemahaastatteluista, joiden kysymykset on esitelty työn liitteissä 1 ja 2. Haastatteluja tehtiin yksi molempiin festivaaleihin liittyen joulukuussa Rock-festivaalin kysymyksiin vastasi festivaalin promoottori, joka tuntee festivaalin vuodesta 1994 alkaen, ja joka on vastannut yhteisön verotuksellista asemaa koskeneen prosessin käsittelystä elävän musiikin yhdistyksen puolesta. Klassisen festivaalin haastateltu puolestaan oli festivaalin toimintaa organisoivan yhdistyksen toiminnanjohtajaa. Rock-festivaalin kohdalla tarkastellaan myös festivaalin yleishyödyllisen aseman menettämiseen johtanutta oikeusprosessia. Prosessin kuvauksen ja sen läpikäynnin avulla pyritään selvittämään tämänhetkistä musiikkifestivaalien verotuksen oikeuskäytäntöä. Oikeusprosessin analyysi ei noudata oikeustieteissä käytettyä oikeustapausanalyysin menetelmää, vaan tutkittua tapausta on analysoitu työn viitekehyksen pohjalta eritellen niitä tekijöitä, joihin työn teoriaosuudessa kiinnitetään huomiota. Tutkimusaineiston analysointi tapahtuu viitekehyksen mukaisen yleishyödyllisen musiikkifestivaalin verotuksen tarkasteluprosessin kautta. Kummankin tutkittavan yhteisön tutkimusaineistosta etsitään seikkoja, jotka kertovat yhteisön elinkeino-, arvonlisä- ja talkootyön verotuksesta. Toiminnan analysointiin käytetään yhtäältä toimintakertomuksista, haastatteluista sekä muusta kirjallisesta materiaalista syntynyttä yhteisöjen toimintaa kuvaavaa laadullista tietoa. Toisaalta yhteisöjen toimintaa analysoidaan myös taloudellisesta näkökulmasta tilinpäätöstietojen avulla. Muodostuneita kokonaiskuvia kahdesta erilaisesta musiikkifestivaalista verrataan toisiinsa ja vertailun tuloksena syntyy kuva siitä, mitkä tekijät uhkaavat yleishyödyllisen

13 12 musiikkifestivaalin yleishyödyllisyyttä, sekä mitkä tekijät puhuvat yleishyödyllisyyden puolesta. Tutkimuksessa käytetty tutkimusmateriaali antaa kattavan lähtökohdan tutkittavien musiikkifestivaalien verotuksellisen tilanteen tarkasteluun. Tutkimusmateriaali ei kuitenkaan ole kattava ajatellen koko musiikkifestivaalien kenttää. Jokainen musiikkifestavaali muodostaa ainutlaatuisen tutkimuskohteen, jonka verotuksen selvittämiseksi tulee toistaa tutkimuksen viitekehyksen mukainen toiminnan analyysi. Lisäksi lukijan on hyvä pitää mielessä, että oikeuskäytäntö vaihtelee alueittain, eikä samanlaisista lähtökohdista tarkastellut tapaukset välttämättä saa samanlaista oikeuskohtelua. 1.7 Tutkielman rakenne Tutkielmassa on kaksi osaa, teoreettinen ja empiirinen, joista teoreettisessa osassa luodaan yleishyödyllisen yhteisön verotukselle viitekehys ja empiirisessä osassa tarkastellaan yleishyödyllisen musiikkifestivaalin verotuksen nykytilaa luodun viitekehyksen avulla kahden musiikkifestivaalin toimintaa erittelemällä. Tutkielmassa on seitsemän varsinaista päälukua, joista ensimmäinen on johdanto. Työn toisessa pääluvussa esitellään aluksi yleishyödyllisen yhteisön käsite. Tämän jälkeen luvussa käsitellään yksityiskohtaisesti yleishyödyllisen yhdistyksen tulo-, arvonlisä-, ja talkootyön verotusta ja luodaan lopuksi viitekehys verotuksen vaikutuksesta yhdistyksen toimintaan. Työn kolmas ja neljäs luku käsittelevät tutkimukseen osallistuneiden musiikkifestivaalien verotuksen nykytilaa tutkimusaineistosta muodostetun tilannekuvan perusteella. Viidennessä luvussa vertaillaan tutkittujen musiikkifestivaalien verotukseen liittyviä näkökulmia kolmannen ja neljännen luvun tietojen perusteella.

14 13 Työn viimeinen luku esittelee johtopäätökset työn pohjalta. Luvussa esitetään tutkimuksen perusteella syntyneitä näkemyksiä siitä, millainen suomalaisten musiikkifestivaalien verotuksen nykytila on tällä hetkellä ja millaisia haasteita ja muutoksia musiikkifestivaalien verotukseen on tulossa lähivuosien aikana.

15 14 2 MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUKSEN PERIAATTEET 2.1 Yleishyödyllinen yhteisö Yleishyödyllisellä yhteisöllä tarkoitetaan tuloverolain 22 :n mukaisesti järjestäytyneitä yhteisöjä. Käytännössä yleishyödyllinen yhteisö on tavallisesti rekisteröity yhdistys tai säätiö, vaikka myös muut yhteisöt voivat olla yleishyödyllisiä. Rekisteröimätön yhdistys ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla yleishyödyllinen, vaan sitä verotetaan yhtymänä (Verohallinto 2005a, 2). TVL 22.1 :n mukaan yleishyödyllisenä voidaan pitää yhteisöä, joka toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi, jonka toiminta ulottuu rajoittamattomiin henkilöpiireihin ja joka ei maksa yhteisön toiminnassa mukana oleville osinkoa tai siihen verrattavaa suoritusta eikä kohtuullista suurempaa palkkaa. Yhteisön on täytettävä kaikki TVL 22.1 :n ehdot yhtäaikaisesti toiminnassaan, jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä. Yleishyödyllisyyttä arvioidaan yhteisön tosiasiallisen toiminnan ja siitä tehtävän kokonaisarvioinnin perusteella. Yhteisön sääntöjen ja niissä mainittujen pääasiallisten toiminnanmuotojen tulee täyttää TVL 22.1 :n vaatimukset, mutta säännöt eivät ole ensisijaisen tarkastelun kohteena yhteisön yleishyödyllisyyttä arvioitaessa. (Verohallinto 2005a, 2.) Esimerkiksi tosiasiallisuuteen perustuvasta toiminnan arvioinnista sopii KHO:n ratkaisu (KHO 1976 T 34). Ratkaisussa todetaan, että yhdistys, jonka sääntöjen mukainen toiminta oli edistää kristillistä toimintaa, mutta joka ei verovuonna ja sitä edeltäneinä kymmenenä vuotena ollut luovuttanut varoja sääntöjen mukaiseen toimintaansa, vaan oli harjoittanut asuntojen osto- ja vuokraustoimintaa, ei ollut yleishyödyllinen.

16 15 Tuloverolain 22.2 :ssä luetellaan toiminnanmuotoja, joita voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä. Tällaisia ovat mm. työväenyhdistys, nuoriso- ja urheiluseura sekä näihin rinnastettavissa oleva vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuva harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävä yhdistys. Laissa esitetty lista mahdollisista yleishyödyllisistä toiminnanmuodoista ei kuitenkaan ole sellaisenaan täydellinen vaan myös laissa mainitsemattomat yhteisöt voivat toimia tavalla, joka täyttää yleishyödyllisyyden kriteerit (Myrsky 2004a, 43) Hyödyllisyys ja yleisyys Yleishyödyllisyyden edellytyksiin kuuluu se, että yhteisön on toimittava yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä (TVL 22.1 ). Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan on siten oltava sekä hyödyllistä että yleistä (Myrsky 2004a, 45). Hyödyllisyys on yleensä yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnassa itsestäänselvä ja ilmeinen piirre, jonka arviointi on helppoa, eikä se aiheuta ongelmia. Yleinen hyvä puolestaan aiheuttaa suurempia tulkintaongelmia. Yleishyödyllisen yhteisön yleisyys merkitsee sitä, että toiminnan on kohdistuttava yhteisön ulkopuolelle. Käytännössä yleisyyden vaatimus ei kuitenkaan tarkoita rajoittamatonta tai edes kovin suurta laajuutta. Yleishyödyllinen yhteisö voi siten olla esimerkiksi suppealle maantieteelliselle alueelle rajoittunut vähäjäseninen urheiluseura tai kuoro. (Myrsky 2004a, ) Yleisyyden vaatimus merkitsee myös sitä, että yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei voi olla ensisijaisesti luonteeltaan taloudellista. Jos yhteisön elinkeinotoiminta muodostuu niin laajaksi, että elinkeinotoiminta muodostuu yhteisön pääasialliseksi toiminnanmuodoksi, yhteisö menettää yleishyödyllisen yhteisön statuksen (Myrsky 2004c, ). Syynä yleishyödyllisyyden statuksen menettämiseen tilanteissa, joissa elinkeinotoiminnasta tulee yleishyödyllisen yhteisön pääasiallista toimintaa, on yhtäältä

17 16 kilpailu elinkeinonharjoittajien kanssa, sekä toisaalta se, että spekulatiivisen toiminnan ei katsota sopivan yleishyödylliselle yhteisölle (Eskelinen 1997, 42 43). Laajakin liiketoiminta voidaan kuitenkin hyväksyä osaksi yleishyödyllisen yhteisön varsinaista toimintaa ilman, että liiketoiminta vaarantaa yhteisön yleishyödyllisyyden statusta. Jos yleishyödyllinen yhteisö on suuri ja sen yleishyödyllinen toiminta laajaa, huomattavankin liiketoiminnan voidaan katsoa olevan yhteisön yleishyödyllistä toimintaa. Tälläinen ratkaisu tehdään, jos liiketoiminta liittyy suoraan yhteisön yleishyödylliseen toimintaan, eikä liiketoiminnalla kilpailla suoraan elinkeinotoiminnan harjoittajien kanssa. (Eskelinen 1997, 43.) Voidaan sanoa, että yleishyödyllisen toiminnan osuuden yleishyödyllisen yhteisön kaikesta toiminnasta on oltava merkittävä, jotta toiminta olisi yleistä. Verohallinto on todennut ohjeessaan (Verohallinto 2005a, 3), että 1/3 yhteisön kaikesta toiminnasta on oltava yleishyödyllistä, jotta yhteisön todella katsotaan olevan yleishyödyllinen. Kaavamaisen toiminnan mittaamista on kuitenkin vaikeaa soveltaa yhteisön yleishyödyllisyyden arvioinnissa, minkä vuoksi verohallitus on korjannut ohjettaan ja luopunut 1/3-rajan käytöstä (Verohallinto 2005b). Hyödyllisyyden ja yleisyyden tarkastelussa on myös huomattava, että yhteisö, jonka voittovarat jaetaan yhteisön sääntöjen mukaan muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen yhteisön purkautuessa, ei missään tapauksessa ole yleishyödyllinen. Voitto sinällään ei kuitenkaan aiheuta yleishyödyllisyyden statuksen menettämistä. (Eskelinen 1997, 44.) Rajoitettu henkilöpiiri Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei voi kohdistua vain rajoitettuihin henkilöpiireihin (TVL 22.2 ). Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen yleishyödyllinen, yhdistyksen jäsenyyden on oltava avoin. Käytännössä jäsenyydelle voidaan kuitenkin asettaa tiettyjä kriteerejä yhdistyksen säännöissä. Kuoron jäsenyyden saamiseksi

18 17 kokelaalla täytyy olla tietyt laululliset perusvalmiudet, samoin kuin sukuseuraan voivat liittyä vain tietyn suvun edustajat. (Myrsky 2004c, ) KHO on käsitellyt ratkaisussaan (1984 T 2005) sukusäätiön yleishyödyllisyyttä ja tullut siihen tulokseen, että säätiö voi harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa huolimatta siitä, että yhteisö ei ollut kaikille avoin. Tapauksessa kiinnitettiin erityisesti huomiota yhteisön tosiasialliseen toimintaan ja sen luonteeseen, mikä yleishyödyllisyyden arvioinnissa lieneekin tärkeämpää kuin lain kirjaimellinen tulkinta toiminnan avoimuudesta. Yhteisön jäsenyyden ehtojen on kuitenkin oltava kohtuulliset eivätkä jäsenyyden ehdot saa rajata liian tiukasti yhteisöön pääsyä. Yleishyödyllisellä yhteisöllä tulee olla jatkuva pyrkimys toiminnan avoimuuteen ja uusien jäsenten hankkimiseen (Verohallinto 2005a, 4). Yhteisön koolle ei sinänsä ole asetettu mitään kriteerejä, vaan pienikin yhteisö voi muodostaa yleishyödyllisen yhteisön. Näin tulkitaan esimerkiksi sellaisten harvinaisten harrastusten pariin syntyneiden yhteisöjen status, joiden harrastajapiiri on suppea. (Myrsky 2004a, 63.) Taloudellinen etu yhteisön toimintaan osallistumisesta Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa toimintaan osallistuvalle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai kohtuullista suurempana palkkana (TVL 22.1 ). Mahdollisuus voitto-osuuden jakamiseen yhteisön ylijäämästä yhteisön sääntöjen mukaan estää aina yhteisön yleishyödyllisyyden. Tästä syystä osakeyhtiöt eivät pääsääntöisesti voi olla yleishyödyllisiä. (Eskelinen 1997, 47.) Yhteisö voi kuitenkin maksaa jäsenelleen palkkaa tämän yhdistykselle tekemästä työsuorituksesta. Korvaus ei saa olla käypää korvausta suurempi eikä jäsenten palkkaaminen saa muodostua yhteisön pääasialliseksi tarkoitukseksi. (Myrsky 2004c, 353). Tuloverolaissa tarkoitetun taloudellisen edun antamista on pyrkimys yhdistyksen jäsenten kustannusten minimointiin yhdistystoiminnassa, esimerkiksi myymällä

19 18 tuotteita yhdistyksen jäsenille alle niiden hankintahinnan. Etua voidaan saada jäsenpalveluiden tai -alennusten muodossa. Yleishyödyllistä toimintaa ei myöskään ole jäsenten harrastustoiminnan tai elantomenojen kattaminen. Harrastustoimintaan liittyviä yleishyödyllisen toiminnan ulkopuolella olevia kustannuksia voivat olla esimerkiksi rajoitetun piirin matkailuyhdistyksen opintomatkaan kohdistuvat kustannukset. (Verohallinto 2005a, 5.) Yleishyödylliset yhteisöt ovat voineet maksaa merkittäviäkin palkkioita jäsenilleen Suomessa. Yleishyödyllisinä yhteisöinä pidetään esimerkiksi raviseuroja, vaikka kilpailijoille maksetaan palkkioita ja ravien yhteydessä harjoitettu vedonlyöntitoiminta mahdollistaa taloudellisen edun hankkimisen. Lisäksi ammattiurheilu on Suomessa pääosin yleishyödyllisten yhteisöjen voimin järjestettyä, ja osalle urheiluseurojen pelaajista maksetaan suurta palkkaa. (Eskelinen 1997, 47.) 2.2 Yhdistyksen tulojen veronalaisuus tuloverotuksessa Yleishyödyllisen yhdistyksen tulojen verotusta käsitellään tuloverolain 23 :ssä. Lainkohdan mukaan yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta sekä yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai sen osan tuotosta kunnalle ja seurakunnalle. Kiinteistön tai sen osan tuotto on rajattu tutkielman tarkastelun ulkopuolelle. Yhdistyksen verovapaan tulon ja elinkeinotulon välinen tarkastelu on puolestaan tutkielman kannalta erittäin tärkeä. Yleishyödyllisen yhdistyksen tulojen tarkastelu on kahtiajakoinen. Ensin on tarkasteltava onko yhteisö ylipäänsä yleishyödyllinen (ks. luku 2.1). Jos yhteisö ei täytä yleishyödyllisen yhteisön kriteerejä, sen saama tulo on kaikilta osin elinkeinotuloa. Kun yhteisön yleishyödyllisyys on todettu, siirrytään tarkastelemaan yhteisön saamia yksittäisiä tuloja ja niiden luonnetta. Jos tulot syntyvät elinkeinotoiminnan muodossa, niitä verotetaan yhteisön elinkeinotulona. Muutoin tulot ovat yhteisön verottomia tuloja. (Myrsky 2004a, 83.)

20 19 Tuloverolain 23.3 :ssä on säädetty niistä tuloista, jotka eivät ole yhteisön elinkeinotuloa. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi toiminnan rahoittamiseksi järjestettyjen arpajaisten, myyjäisten, urheilukilpailujen tai huvitilaisuuksien tulot sekä adressien, korttien tai muiden tällaisten hyödykkeiden myynnistä saadut tulot (TVL 23.3 ). Toiminnan rahoittamiseen tarkoitettujen tilaisuuksien verottomiin tuloihin kuuluvat tilaisuuden pääsylipuista ja käsiohjelmista sekä tarjoilusta syntyneet tulot. Tilaisuudesta syntyneet tulot saattavat kuitenkin muuttua elinkeinotuloksi, jos tapahtuma järjestetään säännöllisesti ja se täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. (Verohallinto 2005a, 10.) Urheilukilpailujen, huvitilaisuuksien ja niihin rinnastettavat tulot ovat pääsääntöisesti yhteisön verovapaita tuloja (TVL 23.3 ). Tulojen verovapauden ehtona on kuitenkin se, että tuloja tuottava toiminta on järjestetty varojen hankkimiseksi yhteisön yleishyödylliseen toimintaan. Monissa tapauksissa yhteys sääntöjen mukaiseen toimintaan on selvä, kuten urheiluseuran järjestämien urheilukilpailujen ja kuorojen järjestämien konserttien kohdalla. (Myrsky 2004a, ) Varainhankintaa on monenlaista, ja niissä tapauksissa, kun varainhankinta liittyy yhteisön varsinaisen toiminnan toteuttamiseen, varanhankinnan tulot ovat verovapaita. Esimerkkeinä tulojen monimuotoisuudesta ovat puolueen piirijärjestön makeisonnenpyörällä saamat tulot (KHO 1978 II 509) ja soitinyhtyeen teatteriesityksen säestämisestä saadut tulot (KHO 1985 II 506). Edellä mainituissa tapauksissa varainhankinnalla ja yhdistysten varsinaisella toiminnalla oli selkeä yhteys, ja tulot olivat siksi verovapaita. Erilaisiin tilaisuuksiin liittyvän mainonnan ja myyntitoiminnan (kahvilat ja kioskit sekä kulutushyödykkeet) tulot ovat verovapaita, kunhan mainonta- ja myyntitoiminta liittyy tiettyyn tapahtumaan ja toimintaa harjoitetaan vain tapahtuman aikana. Jos mainonta- ja myyntitoiminta jatkuu tapahtuman ulkopuolella, niiden tuoton katsotaan olevan yhteisön elinkeinotuloa. (Verohallinto 2005a, ) Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkeinä pidetään voiton tavoittelua, itsenäisyyttä, toiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta, taloudellisen riskin olemassaoloa sekä toiminnan suuntautumista ulospäin rajoittamattomaan tai laajaan henkilöpiiriin.

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry.

Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry. Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry. Liikuntapalveluiden tuotteistaminen yhdistyksessä sekä vapaaehtoistoiminta niiden tuottamisessa Liikuntakoordinaattori Sampo Hulkkonen Puotinkylän Valtti

Lisätiedot

Yhdistykset, säätiöt ja verotus

Yhdistykset, säätiöt ja verotus Yhdistykset, säätiöt ja verotus Pekka T. Talari Yhdistykset, säätiöt ja verotus Käsikirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta EDITA HELSINKI Pekka T. Talari ja Edita Publishing Oy Kansi: Marjut

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

KYLÄYHDISTYSTEN VEROKOHTELU

KYLÄYHDISTYSTEN VEROKOHTELU KYLÄYHDISTYSTEN VEROKOHTELU 1 K Y L Ä T O I M I J A N T A L O U S P A K K I T Y Ö K A L U J A K Y L Ä T A L O U T E E N T A M P E R E 1 6. 1 0. 2 0 1 3 Yleishyödyllisen yhdistyksen verovelvollisuus Yleishyödyllinen

Lisätiedot

Liikuntalautakunnan avustukset liikuntayhdistyksille 2014 ja vuoden 2013 liikunta-avustusten tilitykset

Liikuntalautakunnan avustukset liikuntayhdistyksille 2014 ja vuoden 2013 liikunta-avustusten tilitykset Liikuntalautakunta 17 29.04.2014 Liikuntalautakunnan avustukset liikuntayhdistyksille 2014 ja vuoden 2013 liikunta-avustusten tilitykset 213/02.05.01/2014 LIIKL 17 Kauniaisten kaupungin hallintosäännössä

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

Suomen Lions liitto ry

Suomen Lions liitto ry 1 Suomen Lions liitto ry Verotusta koskeva ohje Lions klubeille Sisältö 1. Johdanto 2. Yeishyödyllisen yhteisön määritelmä 3. Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus 4. Elinkeinotoiminnan käsite ja

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

Verohallinto - Skatteförvaltningen» Talkootyön verotus [Tulostusversio]

Verohallinto - Skatteförvaltningen» Talkootyön verotus [Tulostusversio] Page 1 of 6 Etusivu» Vero-ohjeet» Verohallinnon ohjeita Talkootyön verotus Ohje Drno 508/32/2005, 12.10.2005 Valtuutussäännös Verohallintolaki (1557/1995) 2 2 mom. Voimassaolo Toistaiseksi Korvaa normin

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS. 29.7.2009 Paula Pylkkänen

YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS. 29.7.2009 Paula Pylkkänen YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS Yleishyödyllisen yhdistyksen verotus Lait Oikeuskäytäntö Yleishyödyllinen tarkoitus Verotus prosessina YHDISTYS Toiminta tarkoituksen edistämiseksi Toiminnan rahoitus

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

ABCD. Käyntiosoite: Mannerheimintie 20 B 00100 HELSINKI Puhelin 020 760 3000 Faksi 020 760 3031 www.kpmg.fi. KPMG Oy Ab PL 1037 00101 HELSINKI

ABCD. Käyntiosoite: Mannerheimintie 20 B 00100 HELSINKI Puhelin 020 760 3000 Faksi 020 760 3031 www.kpmg.fi. KPMG Oy Ab PL 1037 00101 HELSINKI KPMG Oy Ab PL 1037 00101 HELSINKI Käyntiosoite: Mannerheimintie 20 B 00100 HELSINKI Puhelin 020 760 3000 Faksi 020 760 3031 www.kpmg.fi KOLMANNEN SEKTORIN HYVINVOINTIPALVELUIDEN TUOTTAMISEN JURIDISIA JA

Lisätiedot

Säätiöt ja verotus. Ylitarkastaja Ilkka Lahti Verohallitus. 20.9.2007 Finlandia talo Helsinki-Sali 1 20.9.2007. Säätiöpäivä Ilkka Lahti / Verohalitus

Säätiöt ja verotus. Ylitarkastaja Ilkka Lahti Verohallitus. 20.9.2007 Finlandia talo Helsinki-Sali 1 20.9.2007. Säätiöpäivä Ilkka Lahti / Verohalitus Säätiöt ja verotus Ylitarkastaja Ilkka Lahti Verohallitus Finlandia talo Helsinki-Sali 1 Sisältö Peruskäsitteet Jaettavien apurahojen määrä ja vaikutus yleishyödyllisyyteen Yritystoimintaa lähellä olevat

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2)

TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2) TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2) Yhdistys hankkii tuloja joita se käyttää toiminta-ajatuksen toteuttamiseen Talousprosessin runkona on talousarvio ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma. Talousprosessi

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa?

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Kylätalot käyttöön Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Anna Kulmakorpi 9.10.2013 Kylätalo-opas idea Kylätalot kuntoon hankkeesta, tarve kyselyn pohjalta toteutus 2011 KyläNyt-hankkeessa,

Lisätiedot

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita -SEURAN SÄÄNNÖT - YHDISTYSLAKI Seurajohtajan käsikirja Päätä oikein http://www.slu.fi/urheiluseuroille/julkaisut_ja_ tyokalut/seurajohtajan_kasikirja-paata/

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 Ajankohtaista yhdistysten verotuksesta t TAX Torsti Lakari VT, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 2 Ajankohtaiset muutokset Verouudistus 2005 Verohallituksen ohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille

Lisätiedot

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2 Esimerkki Liite1 Jälleenmyyjä ostaa verotta käytetyn auton (6 000 euroa), jonka hän puhdistaa ja kunnostaa sekä asentaa korjaustyön yhteydessä autoon verollisena ostamiaan uusia osia (1 220 euroa) ja verottomasti

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Säätiöiden valtiontuki ja valvonta

Säätiöiden valtiontuki ja valvonta Säätiöiden valtiontuki ja valvonta Johtava tuloksellisuustarkastaja Kirsti Sälli Valtiontalouden tarkastusvirasto, tuloksellisuustarkastus TEM Sosiaali- ja terveysalan toimialapäivät 7.9.2010 VTV/Tuloksellisuustarkastus

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Taiteilija ja verotus. Taneli Lallukka 27.11.2009

Taiteilija ja verotus. Taneli Lallukka 27.11.2009 Taiteilija ja verotus Taneli Lallukka 27.11.2009 Taiteen harjoittamisen toimintamuodot Taiteilija voi harjoittaa toimintaansa erilaisissa muodoissa Työsuhteessa Freelancerina Yrittäjänä Taiteilijalla voi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Arvonlisäverotuksesta 22.5.2012 Aila Miettinen

Arvonlisäverotuksesta 22.5.2012 Aila Miettinen Arvonlisäverotuksesta 22.5.2012 Aila Miettinen Arvonlisäverolaki (1993/1501) tuli voimaan 1.6.1994 Laaja veropohja ja laaja vähennysoikeus Lähes kaikki myynti on verollista ja lähes kaikkien kulujen verot

Lisätiedot

YLEISTÄ YHDISTYKSESTÄ / YLEISHYÖDYLLISYYDESTÄ

YLEISTÄ YHDISTYKSESTÄ / YLEISHYÖDYLLISYYDESTÄ YLEISTÄ YHDISTYKSESTÄ / YLEISHYÖDYLLISYYDESTÄ Perinteiset yhdistysmuodossa toimivat urheilu- ja liikuntaseurat sekä liikuntajärjestöt ovat yleensä yleishyödyllisiä yhteisöjä Yleishyödyllisyys ratkaistaan

Lisätiedot

Varatuomari Joachim Reimers

Varatuomari Joachim Reimers Tavaran myynti asennettuna tai koottuna Varatuomari Joachim Reimers Maaliskuu 2013 Suomessa kansainvälinen kauppa muodostaa vuosi vuodelta merkittävän osan kansantuotteesta. Vaikka sitä on harjoitettu

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005 ARVONLISÄVERON MAKSAMINEN KIINTEISTÖHALLINTAPALVELUJEN OMASTA KÄYTÖSTÄ Arvonlisäverolaissa tarkoitettuja kiinteistöhallintapalveluita ovat rakentamispalvelut,

Lisätiedot

LIPPUKUNNAN VARAINHANKINNAN VEROTUS

LIPPUKUNNAN VARAINHANKINNAN VEROTUS LIPPUKUNNAN VARAINHANKINNAN VEROTUS LIPPUKUNNAN VARAINHANKINNAN VEROTUS LÄHDE: sport.fi - Suomalaisen liikunnan ja urheilun kanava, Päätä Oikein -aineisto. PARTIOLLE MUKAUTTANUT: Lauri Kaunisto, lauri.kaunisto@hp.partio.fi

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

Talouskoulutus 19.4.2011

Talouskoulutus 19.4.2011 Talouskoulutus 19.4.2011 Laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen budjetin kauden alkaessa. Seuraa budjetin toteutumista kauden aikana ja informoi joukkueenjohtajaa rahatilanteesta. Huolehtii

Lisätiedot

Yleishyödyllisen osakeyhtiön verotus, Case: Hyria koulutus Oy

Yleishyödyllisen osakeyhtiön verotus, Case: Hyria koulutus Oy Yleishyödyllisen osakeyhtiön verotus, Case: Hyria koulutus Oy Alppi, Veera 2012 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Yleishyödyllisen osakeyhtiön verotus, Case: Hyria koulutus Oy Veera Alppi Liiketalous

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

ESLU:n toiminta-alue

ESLU:n toiminta-alue Vihti 10.10.2012 ESLU:n toiminta-alue Koulutusta seurojen ohjaajille ja valmentajille Koulutusta iltapäiväkerhojen ohjaajille Koulutusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle Pelisääntökoulutusta

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE Limingan Kiekon joukkueet toimihenkilöineen kuuluvat Limingan Kiekko Ry:n alaisuuteen. Yhdistyksen päättävä elin on seuran kevät- ja syyskokous. Näiden välissä

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

Uusi yritys Arvonlisäverotus

Uusi yritys Arvonlisäverotus Uusi yritys Arvonlisäverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Arvonlisävero kulutusvero, joka on tarkoitettu hyödykkeen lopullisen kuluttajan maksettavaksi yritykset toimivat veron kantajina yritysten

Lisätiedot

YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUS

YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUS Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Taloushallinto 2013 Jarno Huhtala YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Taloushallinto 2013 46 sivua Hanna

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Yhdistyksen kirjanpito ja talous. Yhdistyskoulutus - AYY 3.12.2014

Yhdistyksen kirjanpito ja talous. Yhdistyskoulutus - AYY 3.12.2014 Yhdistyksen kirjanpito ja talous Yhdistyskoulutus - AYY 3.12.2014 Agenda Yhdistyksen taloudenhoito Yhdistyksen kirjanpitovelvollisuus Verotus Tilinpäätöksen laatiminen ja toiminnantarkastus Taloudenhoidon

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014 Kunnanhallitus 263 11.11.2013 Valtuusto 89 18.11.2013 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014 267/02.03.01/2013 KHALL 263 11.11.2013 Kuntalain 66 :n

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

Urheilujuridiikan päivä 2015. Seuran varat vai joukkueen varat taloushallinnon näkökulma KKO:n tuoreesta päätöksestä. Samuli Perälä, KHT

Urheilujuridiikan päivä 2015. Seuran varat vai joukkueen varat taloushallinnon näkökulma KKO:n tuoreesta päätöksestä. Samuli Perälä, KHT Urheilujuridiikan päivä 2015 Seuran varat vai joukkueen varat taloushallinnon näkökulma KKO:n tuoreesta päätöksestä Samuli Perälä, KHT Tausta ja päätös Tausta: Rekisteröidyn urheiluseurayhdistys A:n jalkapallojaoston

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c Veroilmoituksen täyttöopas YHDISTYKSET SÄÄTIÖT 6C verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 VEROTUKSEN PÄÄTTYMINEN,

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Vero-opas. apurahansaajille LAL 2012

Vero-opas. apurahansaajille LAL 2012 Vero-opas apurahansaajille LAL 2012 Johdanto Käyttötarkoitus ja maksaja ratkaisevat verotuksen 2 3 Apurahan veronalaisuuden selvittäminen Tutkimusryhmä Ulkomaiset apurahat Apuraha apurahansaajan verotuksessa

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos

TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos Ritva Ojanperä YLEISHYÖDYLLISYYDEN KÄSITE VEROTUKSESSA Vero-oikeuden pro gradu-tutkielma Tampere 2008 TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos OJANPERÄ RITVA:

Lisätiedot

KESKUTELUASIAKIRJA YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUKSESTA

KESKUTELUASIAKIRJA YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUKSESTA KESKUTELUASIAKIRJA YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUKSESTA JENNI SIMILÄ 27.5.2016 SISÄLLYS Esipuhe... 3 1. JOHDANTO... 4 Toimenpide-ehdotukset... 5 2. TULOVEROTUKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET... 6 Millaiset

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ABC. Pirjo Heinonen 27.02.2014

Yhdistystoiminnan ABC. Pirjo Heinonen 27.02.2014 1 Yhdistystoiminnan ABC 2 Yhdistys Perustuslaki takaa yhdistymisvapauden Toimintaa ohjaavat useat lait ja määräykset, mm. yhdistyslaki Tarkoitettu pysyväksi Henkilörekisterit rekisterin pitäjän ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja

Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Hevosalan yritysten tuloverotuksesta Liisa Rantala 9.4.2008 Uudenmaan verovirasto, Lohja Uudenmaan verotoimisto/lr 1 Verotuslakeja TVL tuloverolaki MVL maatilatalouden tuloverolaki EVL laki elinkeinotulon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tuloverotuksesta. 19.5.2015 Tampere

Ammattikorkeakoulujen tuloverotuksesta. 19.5.2015 Tampere Ammattikorkeakoulujen tuloverotuksesta 19.5.2015 Tampere Esityksen rakenne Ammattikorkeakoulujen tuloverotuksesta korkeakoulujen verotusohjeen pohjalta Lyhyesti Ammattikorkeakoulut ja yleishyödyllisyys

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Urheiluseurojen verotuksesta. Urheiluseuran verotusseminaari 6.11.2012 Turku

Urheiluseurojen verotuksesta. Urheiluseuran verotusseminaari 6.11.2012 Turku Urheiluseurojen verotuksesta Urheiluseuran verotusseminaari Turku Esityksen rakenne Yleishyödyllisen yhteisön verotus: 1. Tuloverotus 1.1. Yhteisö 1.2. Yleishyödyllisyys 1.3. Yleishyödyllisen yhteisön

Lisätiedot

KANE verojaosto 1/16 Väliraportti 27.10.2008 1. TAUSTAA

KANE verojaosto 1/16 Väliraportti 27.10.2008 1. TAUSTAA 1. TAUSTAA KANE verojaosto 1/16 Kansalaisjärjestötoiminnan edistämistä koskevaa hallituksen periaatepäätöstä selvittänyt tohtori Pentti Arajärvi luovutti 25.1.2007 muistionsa oikeusministerille. Selvityksessä

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Lomakkeella voit ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot