MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUS"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos / yrityksen taloustiede, laskentatoimi MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUS Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Pro-gradu -tutkielma Maaliskuu 2007 Ohjaaja: Eeva-Mari Ihantola Antti Koskinen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; yrityksen taloustiede, laskentatoimi Tekijä: KOSKINEN, ANTTI Tutkielman nimi: Musiikkifestivaalin verotus Pro gradu tutkielma: 65 sivua, 2 liitesivua Aika: Maaliskuu 2007 Avainsanat: Yleishyödyllinen yhteisö, yleishyödyllisen yhteisön verotus, musiikkifestivaali, festivaali, aatteellinen yhdistys, yhdistys Musiikkifestivaalien verotuskäytäntö on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Aihe on ollut laajasti esillä julkisuudessa, koska se koskettaa valtaosaa suomalaisista. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus ei kuitenkaan ole herättänyt merkittävää akateemista kiinnostusta eikä aihetta ole juurikaan tutkittu. Tutkimuksessa selvitetään musiikkifestivaalien verotuksen nykytilaa kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Verotuksen nykytilan selvittäminen aloitetaan luomalla yleishyödyllisen musiikkifestivaalin verotukselle viitekehys elinkeino-, arvonlisä- ja talkootyön verotuksen näkökulmista. Viitekehys pohjautuu teoriakirjallisuuteen, lainsäädäntöön sekä yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevaan oikeuskäytäntöön. Tutkimuksen empiirisen osan muodostaa kahden musiikkifestivaalin toiminnan esittely ja vertailu sekä johtopäätösten tekeminen tehdyn analyysin perusteella. Tutkimuksessa käsitellyt musiikkifestivaalit ovat tunnettuja suomalaisia kulttuuritapahtumia, joista toinen on rock-festivaali ja hiljattain menettänyt yleishyödyllisen asemansa ja toinen on klassinen festivaali, joka on edelleen toiminnassaan yleishyödyllinen. Työn tutkimusaineistoa ovat tilinpäätökset ja toimintakertomukset vuosilta molemmista musiikkifestivaaleista, muu kirjallinen materiaali sekä yksi teemahaastattelu kummankin festivaalin toimintaan liittyen. Kevyen ja klassisen musiikin festivaalit ovat toiminnaltaan monelta osin samanlaiset, mistä johtuen niiden verotuksessa on yhteneviä piirteitä. Kevyen musiikin festivaali muistuttaa kuitenkin toiminnaltaan, elinkeinoverotuksen näkökulmasta, enemmän elinkeinoyhteisöä, mikä johtuu siitä, että festivaalin tuotot ovat suuremmat, festivaali muodostaa monasti valtaosan järjestävän yhteisön toiminnasta ja alalla on kilpailua elinkeinoyhteisöjen kanssa. Klassinen musiikkifestivaali puolestaan järjestetään tavanomaisesti julkisella tuella niin, ettei festivaalitoiminta tuota ylijäämiä, minkä vuoksi toiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä. Arvonlisäverovelvollisuus on musiikkifestivaalien kannalta yksinomaan negatiivinen asia. Musiikkifestivaalin lipun- ja oheistuotteiden myynti aiheuttaa merkittävän maksettavan arvonlisäveroerän, koska festivaalitoiminnan kulut muodostuvat käytännössä arvonlisäverottomista eristä eikä yhteisölle kerry vähennettävää arvonlisäveroa. Talkootyö on puolestaan musiikkifestivaalin toteuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää mutta verotuksen näkökulmasta talkootyö on musiikkifestivaaleille toissijaista elinkeinoveroon ja arvonlisäveroon verrattuna.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Yleishyödyllinen yhteisö suomalaisessa yhteiskunnassa Tutkimuksen tavoite ja rajaukset Keskeiset käsitteet Tutkimusmetodi Tutkimuksen kohteet Tutkimusaineisto Tutkielman rakenne MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUKSEN PERIAATTEET Yleishyödyllinen yhteisö Hyödyllisyys ja yleisyys Rajoitettu henkilöpiiri Taloudellinen etu yhteisön toimintaan osallistumisesta Yhdistyksen tulojen veronalaisuus tuloverotuksessa Elinkeinotoiminnan tunnusmerkit Voiton tavoittelu ja taloudellinen riski Suunnitelmallisuus ja jatkuvuus Asiakaskunnan rajoittamattomuus Yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverotus Arvonlisäverolain mukainen liiketoiminta Arvonlisävero urheilukilpailun ja huvitilaisuuden tuloista Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen Vähäinen toiminta arvonlisäverotuksessa Yhteisöhankinta Talkootyön verotus Musiikkifestivaalin verotuksen viitekehys ROCK-FESTIVAALIN VEROTUS Elinkeinotulon verotus Yleishyödyllinen vai ei Yleishyödyllistä- vai elinkeinotoimintaa Arvonlisäverotus Talkootyön verotus KLASSISEN FESTIVAALIN VEROTUS Elinkeinotulon verotus Yleishyödyllinen vai ei Yleishyödyllistä- vai elinkeinotoimintaa Arvonlisäverotus Talkootyön verotus MUSIIKKIFESTIVAALIEN VEROTUKSEN VERTAILU Musiikkifestivaalien yleishyödyllisyys Musiikkifestivaalit elinkeinotoimintana Arvonlisäverotuksen näkökulma Perinteistä talkootoimintaa JOHTOPÄÄTÖKSET...59

4 3 Lähdeluettelo.63 LIITE 1: Teemahaastattelukysymykset rock-festivaali...66 LIITE 2: Teemahaastattelukysymykset klassinen festivaali...67

5 4 1 JOHDANTO 1.1 Yleishyödyllinen yhteisö suomalaisessa yhteiskunnassa Suomen on usein todettu olevan yleishyödyllisen toiminnan luvattu maa. Maassamme harjoitettu yleishyödyllinen yhdistys- ja säätiötoiminta on laajaa niin henkilömäärällä kuin taloudellisella koolla mitattuna, mikä johtuu suurelta osin siitä, että julkinen sektori on siirtänyt omia tehtäviään yksityisen sektorin vastuulle. Hyvinvointivaltion rakentaminen ei viime vuosikymmeninä ole ollut enää mahdollista pelkin verovaroin, ja perinteisiä valtion kustantamia sosiaalihuollon, terveyden ja kulttuurin palveluja on siirretty yleishyödyllisen sektorin tuotettavaksi. (Myrsky 2004a, 1 2.) Yleishyödyllisen toiminnan tukeminen johtuu siitä, että yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnallinen perusajatus on lähtökohdaltaan erilainen kuin elinkeinotoimintaa harjoittavalla yhteisöllä. Yleishyödyllinen toimija pyrkii ensisijaisesti tuottamaan yleishyödyllisen toimintansa mukaisia suoritteita eikä hankkimaan voittoa (Kuvio 1), minkä vuoksi yleishyödyllisen toiminnan tukemisen nähdään palvelevan koko yhteiskunnan etua.

6 5 Kuvio 1 Yrityksen ja yhdistyksen toiminta- ja talousprosessit (Eskelinen 1997, 16). Toisaalta yhdistystoiminnan kasvuun on vaikuttanut myös elintason nousun aiheuttama vapaa-ajan arvostuksen kasvu (Myrsky 2004a, 2). Yleishyödylliset yhteisöt syntyvät yleensä kansalaisten harrastustoiminnan ympärille, ja vapaa-ajan merkityksen kasvu on näkynyt yhdistystoiminnan monimuotoistumisena ja laajenemisena. Valtaosa suomalaisista kuuluu vähintään yhteen yhdistykseen, eikä ole mitenkään tavatonta, että sama henkilö on jäsenenä useassakin yhdistyksessä. Yleishyödylliset yhteisöt harjoittavat Suomessa paljon erityisesti kulttuuritoimintaa. Arviolta kaksi miljoonaa suomalaista otti osaa vuoden 2006 kesäfestivaaleihin, ja tapahtumiin myytiin ennakkotietojen mukaan noin lippua (Stenbäck 2006). Yleishyödylliset yhteisöt järjestävät valtaosan Suomen kulttuuritapahtumista, ja niiden verotus on ollut julkisuudessa runsaasti esillä (ks. Hakola 2006; Tulonen 2006). Tämä johtuu verotuksen yleisistä muutospaineista sekä verottajan verotuskäytännön muuttumisesta. Rekisteröityjä yhdistyksiä on merkittynä yhdistysrekisteriin noin kappaletta, minkä lisäksi yhdistystoimintaa harjoitetaan paljon myös rekisteröimättömissä yhdistyksissä (Perälä ym. 2003, 13). Yhdistyksiä on runsaasti verrattuna esimerkiksi osakeyhtiöihin ja elinkeinonharjoittajiin. Osakeyhtiöitä on kaupparekisteriin merkitty

7 6 noin ja elinkeinonharjoittajia noin (PRH: Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä , <http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/yritystenlkm.html>). Valtaosa yhdistyksistä on pieniä, muutaman kymmenen jäsenen yhdistyksiä. Yhdistysten pieni koko kertoo siitä, että yhdistykset perustetaan pääsääntöisesti harrastustoiminnan ympärille tietylle maantieteelliselle alueelle rajattuna. Toisaalta Suomessa toimii myös useita yhdistyksiä, joiden jäsenmäärä lasketaan kymmenissä tuhansissa ja jotka ovat kansainvälisesti merkittäviä toimijoita omalla alallaan. (Perälä & Perälä 2003, ) Yleishyödyllisiä säätiöitä puolestaan on säätiörekisteriin merkitty noin (Perälä ym. 2003, 14). Säätiöiden merkitys oman alansa toiminnan edistäjinä on merkittävä sillä säätiöiden jakamat apurahat ja muut tuet muodostavat monen yleishyödyllisen toiminnan harjoittajan pääsääntöisen tulonlähteen näiden varsinaisen toiminnan toteuttamisessa. Kulttuurin tuottaminen yleishyödyllisesti ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan yleishyödyllisen sektorin tuottamista kulttuuripalveluista keskustellaan vilkkaasti myös maan rajojemme ulkopuolella (Byrnes 2003, 5; Fitzgibbon & Kelly 1999, ). Yleishyödyllisen toiminnan tukeminen verotuksen keinoin Suomessa liittyy kiinteänä osana yleishyödyllisen toiminnan avulla tuotettavien kulttuuripalveluiden tulevaisuudesta ja verotuksesta käytävään kansainväliseen keskusteluun. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja rajaukset Työssä tarkastelen yleishyödyllisen musiikkifestivaalien tulo-, arvonlisä- ja talkootyön verotusta. Työn tavoitteena on selvittää, millainen on yleishyödyllisen musiikkifestivaalin järjestäjän verotus tällä hetkellä.

8 7 Tutkielmassa en tarkastele yleishyödyllisiä säätiöitä eikä muihin yhtiömuotoihin järjestäytyneitä yleishyödyllisiä yhteisöjä kuin yhdistyksiä. Lisäksi jätän tutkimuksen ulkopuolelle rekisteröimättömät yhdistykset, jotka eivät missään tapauksessa voi olla yleishyödyllisiä yhteisöjä (Myrsky 2004a, 44). Tutkielmassa tarkastelen yhdistyksen tulon muodostumista verottoman tulon ja elinkeinotulon näkökulmista. Tämän vuoksi en käsittele tutkielmassa yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai sen osan tuottojen kunnallis- ja kirkollisverotusta (TVL 23 ) eikä yhdistyksen muun tulolähteen tulon muodostumista. Muun tulolähteen tuloina yhdistyksellä pidetään muun muassa yhdistyksen saamia jäsenmaksuja, osinkoja ja luovutusvoittoja. Muun tulolähteen tulot ovat yleishyödylliselle yhdistykselle aina verottomia (Myrsky 2005b, 68). Tutkimuksen ulkopuolelle jätän myös tarjoilupalvelun ja kiinteistöhallintapalvelun omaan käyttöön otot, joista yhdistys on aina arvonlisäverovelvollinen. Lisäksi tutkielmassa ei tarkastella yhdistyksen omistamista kiinteistöistä saamia tuloja, jotka ovat yleishyödylliseen tarkoitukseen tullessaan verovapaita valtionverotuksessa, mutta veronalaisia kunnallisverotuksessa (Myrsky 2004b, 55). Tutkimuksessa en myöskään tarkastele ns. superyleishyödyllisiä yhteisöjä, joille on hakemuksesta myönnetty tulojen verovapaus huolimatta siitä, että yhteisön tulot on tuloverotuksessa katsottu veronalaisiksi (TVL 23.2 ). Superyleishyödyllisinä yhteisöinä pidetään yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden toiminta on yhteiskunnallisesti erityisen merkittävää. Tällaisia järjestöjä ovat perinteisesti olleet muun muassa poliittiset puolueet, opiskelijajärjestöt sekä urheiluliitot ja -seurat (Myrsky 2004a, 145). Musiikkifestivaalien ei ole katsottu olevan toiminnaltaan yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä, eikä niille siksi ole myönnetty erityistä huojennusta elinkeinotuloverosta.

9 8 1.3 Keskeiset käsitteet Yhdistyksestä säätetään yhdistyslaissa ( /503). Lain mukaan yhdistys perustetaan aatteellista tarkoitusta varten, joka ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen (YhdL 1 ). Yhdistys ei saa harjoittaa muuta elinkeinotoimintaa kuin mistä on yhdistyksen säännöissä maininta tai joka liittyy suoraan yhdistyksen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen (4 ). Lisäksi taloudellinen toiminta on sallittavaa, jos sitä on pidettävä vähäisenä yleishyödylliseen toimintaan verrattuna. Yhdistykset voivat olla rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä. Rekisteröity yhdistys on oikeuskelpoinen, eli yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia eikä yhdistyksen jäsenet ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen sitoumuksista (6 ). Rekisteröimättömässä yhdistyksessä oikeustoimia ei voida tehdä yhdistyksen nimiin vaan sitoumukset ovat aina toimintaan osallistuneiden jäsenten vastuulla. Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet, jotka päättävät yhdistyksen asioista yhdistyksen kokouksessa (20 ). Yhdistyksen juoksevasta hallinnosta vastaa vähintään kolmejäseninen hallitus, joka lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan hoitaa yhdistyksen asioita (35 ). Musiikkifestivaalilla tarkoitetaan tutkimuksessa sekä kevyeen että klassiseen musiikkiin erikoistuneita musiikkitapahtumia, joiden järjestäjänä on yleishyödyllinen yhteisö tai yleishyödyllisen aseman menettänyt yhteisö. Musiikkifestivaalit ovat yksi osa laajaa suomalaista kulttuurifestivaalien kirjoa. Muut kuin musiikkiin liittyvät festivaalit eivät kuulu tutkimuksen varsinaiseen aihealueeseen, vaikka niiden verotus yleishyödyllisinä yhteisöinä on samankaltainen kuin musiikkifestivaaleilla. Yleishyödyllinen yhteisö on tuloverolain 22 mukaan järjestäytynyt yhteisö. Yleishyödyllisen yhteisön käsite on tutkimuksen kannalta oleellinen ja siksi käsite on laajasti esillä työn toisessa luvussa.

10 9 1.4 Tutkimusmetodi Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tarkastellaan ja vertaillaan kahta suomalaista musiikkifestivaalia ja niiden verotusta. Kvalitatiiviselle tutkimukselle luonteenomaisesti tutkielmassa pyritään analysoimaan valittuja tapauksia induktiivisen analyysin keinoin, eli tarkastelemalla aineistoa yksityiskohtaisesti ja tekemällä johtopäätöksiä analyysin perusteella (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2005, 155). Tutkimuksen näkökulma tieteelliseen kirjoittamiseen on yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa paljon käytetty tutkija perehtyy aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen ja tutkimuskohdetta kuvaaviin teksteihin sekä haastattelee henkilöitä, jotka kykenevät kuvaamaan tutkimusongelmaa esimerkin kautta. Menetelmä on yleinen myös taloustieteellisessä tutkimuksessa. Koskinen ym. (Alasuutari 2005, 62 64) kuvaavat tutkimusnäkökulmaa faktanäkökulmaksi, jossa tutkija on kiinnostunut tiedoista eli faktoista ja muodostaa niiden pohjalta käsityksensä tutkittavasta ongelmasta. Tutkimuksessa selvitetään kahden musiikkifestivaalin toimintaa verotuksen näkökulmasta. Toinen yhteisöistä on menettänyt yleishyödyllisen yhteisön asemansa ja on elinkeinoverovelvollinen kaikesta tulostaan. Toinen musiikkifestivaaleista puolestaan on edelleen yleishyödyllinen yhteisö ja siksi verotuksen ulkopuolella. Tutkimusasetelma on vertaileva, eli tutkimuksessa kuvataan ensin yleishyödyllisyyden aseman menettäneen tahon toimintaa ja syitä, miksi yhteisö on toiminnastaan elinkeinoverovelvollinen. Tämän jälkeen esitellään edelleen yleishyödylliseksi katsottu musiikkifestivaali ja verrataan ensimmäisestä tutkimuskohteesta syntyneitä havaintoja jälkimmäisen kohteen toimintaan. Näin muodostuu kuva tutkimuksen kohteina olleiden case-yhteisöjen verotuksen tilasta, mikä tutkimuksen johtopäätöksissä vielä yleistetään soveltuvin osin koskemaan koko yleishyödyllisten musiikkifestivaalien järjestäjien kenttää. Työ perustuu teoriakirjallisuuteen ja tutkituista yhteisöistä saatuun kirjalliseen lähdeaineistoon, mikä sisältää yhteisöjen tilinpäätökset neljältä eri tilikaudelta sekä yhteisöjen toimintaa kuvaavaa muuta kirjallista materiaalia. Tärkeän osan tutkimusmateriaalista muodostavat molemmissa yhteisöissä tehdyt teemahaastattelut,

11 10 joiden avulla on kyetty saamaan tarkempi kuva yhteisöjen todellisesta toiminnasta sekä muodostamaan kokonaiskäsitys musiikkifestivaalien verotuksesta. 1.5 Tutkimuksen kohteet Musiikkifestivaalien verotuksen tutkiminen pelkästään teoriakirjallisuuden perusteella on käytännössä hyvin hankalaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus riippuu paljolti yhteisön varsinaisen toiminnan luonteesta ja siksi eri aloilla toimivia yleishyödyllisiä yhteisöjä käsitellään verotuksessa eri tavalla. Lisäksi musiikkifestivaalien verotuksesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta, jonka varaan uutta tietoa voi rakentaa. Jotta tutkielma antaisi kattavan kuvan musiikkifestivaalien verotuksen nykytilasta, tutkimuksessa syvennytään kahden musiikkifestivaalin toimintaan. Festivaalit on valittu niin, että niiden toimintaan syventymällä kyetään riittävässä määrin erittelemään musiikkifestivaalin toimintaa niin käytännön toiminnan kuin toiminnan aiheuttamien taloudellisten vaikutustenkin näkökulmista. Musiikkifestivaalin verotuksellista asemaa yleishyödyllisenä yhteisönä tarkasteltaessa täytyy huomio kiinnittää sekä varsinaisen toiminnan että toiminnasta aiheutuneiden taloudellisten vaikutusten kuvaamiseen ja analysointiin. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta suomalaista musiikkifestivaalia. Ensimmäinen tutkimuskohteista on kansainvälisesti tunnettu rock-festivaali, joka on merkittävä festivaali omassa genressään Suomessa. Rock-festivaalin toiminnan analyysi luo pohjan musiikkifestivaalien verotuksen analyysille, koska festivaali on hiljattain menettänyt yleishyödyllisyyden statuksensa. Toinen tutkimuksessa käsiteltävistä festivaaleista on klassinen festivaali, joka on kooltaan merkittävästi rock-festivaalia pienempi mutta kuitenkin tunnettu niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Klassisen festivaalin toiminta on yleishyödyllistä. Vertaamalla toiminnan yleishyödyllisyyttä rock-festivaalin toimintaan voidaan selvittää, minkälaiset piirteet vaarantavat musiikkifestivaalin yleishyödyllisen statuksen. Toisaalta

12 11 vertailemalla kahta festivaalia löytyy myös viitteitä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yleishyödyllisyyden statuksen säilymiseen. 1.6 Tutkimusaineisto Tutkimuksen empiirinen tutkimusaineisto koostuu rock- ja klassisen festivaalin toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä vuosilta sekä rock- ja klassiseen festivaaliin liittyvistä teemahaastatteluista, joiden kysymykset on esitelty työn liitteissä 1 ja 2. Haastatteluja tehtiin yksi molempiin festivaaleihin liittyen joulukuussa Rock-festivaalin kysymyksiin vastasi festivaalin promoottori, joka tuntee festivaalin vuodesta 1994 alkaen, ja joka on vastannut yhteisön verotuksellista asemaa koskeneen prosessin käsittelystä elävän musiikin yhdistyksen puolesta. Klassisen festivaalin haastateltu puolestaan oli festivaalin toimintaa organisoivan yhdistyksen toiminnanjohtajaa. Rock-festivaalin kohdalla tarkastellaan myös festivaalin yleishyödyllisen aseman menettämiseen johtanutta oikeusprosessia. Prosessin kuvauksen ja sen läpikäynnin avulla pyritään selvittämään tämänhetkistä musiikkifestivaalien verotuksen oikeuskäytäntöä. Oikeusprosessin analyysi ei noudata oikeustieteissä käytettyä oikeustapausanalyysin menetelmää, vaan tutkittua tapausta on analysoitu työn viitekehyksen pohjalta eritellen niitä tekijöitä, joihin työn teoriaosuudessa kiinnitetään huomiota. Tutkimusaineiston analysointi tapahtuu viitekehyksen mukaisen yleishyödyllisen musiikkifestivaalin verotuksen tarkasteluprosessin kautta. Kummankin tutkittavan yhteisön tutkimusaineistosta etsitään seikkoja, jotka kertovat yhteisön elinkeino-, arvonlisä- ja talkootyön verotuksesta. Toiminnan analysointiin käytetään yhtäältä toimintakertomuksista, haastatteluista sekä muusta kirjallisesta materiaalista syntynyttä yhteisöjen toimintaa kuvaavaa laadullista tietoa. Toisaalta yhteisöjen toimintaa analysoidaan myös taloudellisesta näkökulmasta tilinpäätöstietojen avulla. Muodostuneita kokonaiskuvia kahdesta erilaisesta musiikkifestivaalista verrataan toisiinsa ja vertailun tuloksena syntyy kuva siitä, mitkä tekijät uhkaavat yleishyödyllisen

13 12 musiikkifestivaalin yleishyödyllisyyttä, sekä mitkä tekijät puhuvat yleishyödyllisyyden puolesta. Tutkimuksessa käytetty tutkimusmateriaali antaa kattavan lähtökohdan tutkittavien musiikkifestivaalien verotuksellisen tilanteen tarkasteluun. Tutkimusmateriaali ei kuitenkaan ole kattava ajatellen koko musiikkifestivaalien kenttää. Jokainen musiikkifestavaali muodostaa ainutlaatuisen tutkimuskohteen, jonka verotuksen selvittämiseksi tulee toistaa tutkimuksen viitekehyksen mukainen toiminnan analyysi. Lisäksi lukijan on hyvä pitää mielessä, että oikeuskäytäntö vaihtelee alueittain, eikä samanlaisista lähtökohdista tarkastellut tapaukset välttämättä saa samanlaista oikeuskohtelua. 1.7 Tutkielman rakenne Tutkielmassa on kaksi osaa, teoreettinen ja empiirinen, joista teoreettisessa osassa luodaan yleishyödyllisen yhteisön verotukselle viitekehys ja empiirisessä osassa tarkastellaan yleishyödyllisen musiikkifestivaalin verotuksen nykytilaa luodun viitekehyksen avulla kahden musiikkifestivaalin toimintaa erittelemällä. Tutkielmassa on seitsemän varsinaista päälukua, joista ensimmäinen on johdanto. Työn toisessa pääluvussa esitellään aluksi yleishyödyllisen yhteisön käsite. Tämän jälkeen luvussa käsitellään yksityiskohtaisesti yleishyödyllisen yhdistyksen tulo-, arvonlisä-, ja talkootyön verotusta ja luodaan lopuksi viitekehys verotuksen vaikutuksesta yhdistyksen toimintaan. Työn kolmas ja neljäs luku käsittelevät tutkimukseen osallistuneiden musiikkifestivaalien verotuksen nykytilaa tutkimusaineistosta muodostetun tilannekuvan perusteella. Viidennessä luvussa vertaillaan tutkittujen musiikkifestivaalien verotukseen liittyviä näkökulmia kolmannen ja neljännen luvun tietojen perusteella.

14 13 Työn viimeinen luku esittelee johtopäätökset työn pohjalta. Luvussa esitetään tutkimuksen perusteella syntyneitä näkemyksiä siitä, millainen suomalaisten musiikkifestivaalien verotuksen nykytila on tällä hetkellä ja millaisia haasteita ja muutoksia musiikkifestivaalien verotukseen on tulossa lähivuosien aikana.

15 14 2 MUSIIKKIFESTIVAALIN VEROTUKSEN PERIAATTEET 2.1 Yleishyödyllinen yhteisö Yleishyödyllisellä yhteisöllä tarkoitetaan tuloverolain 22 :n mukaisesti järjestäytyneitä yhteisöjä. Käytännössä yleishyödyllinen yhteisö on tavallisesti rekisteröity yhdistys tai säätiö, vaikka myös muut yhteisöt voivat olla yleishyödyllisiä. Rekisteröimätön yhdistys ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla yleishyödyllinen, vaan sitä verotetaan yhtymänä (Verohallinto 2005a, 2). TVL 22.1 :n mukaan yleishyödyllisenä voidaan pitää yhteisöä, joka toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi, jonka toiminta ulottuu rajoittamattomiin henkilöpiireihin ja joka ei maksa yhteisön toiminnassa mukana oleville osinkoa tai siihen verrattavaa suoritusta eikä kohtuullista suurempaa palkkaa. Yhteisön on täytettävä kaikki TVL 22.1 :n ehdot yhtäaikaisesti toiminnassaan, jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä. Yleishyödyllisyyttä arvioidaan yhteisön tosiasiallisen toiminnan ja siitä tehtävän kokonaisarvioinnin perusteella. Yhteisön sääntöjen ja niissä mainittujen pääasiallisten toiminnanmuotojen tulee täyttää TVL 22.1 :n vaatimukset, mutta säännöt eivät ole ensisijaisen tarkastelun kohteena yhteisön yleishyödyllisyyttä arvioitaessa. (Verohallinto 2005a, 2.) Esimerkiksi tosiasiallisuuteen perustuvasta toiminnan arvioinnista sopii KHO:n ratkaisu (KHO 1976 T 34). Ratkaisussa todetaan, että yhdistys, jonka sääntöjen mukainen toiminta oli edistää kristillistä toimintaa, mutta joka ei verovuonna ja sitä edeltäneinä kymmenenä vuotena ollut luovuttanut varoja sääntöjen mukaiseen toimintaansa, vaan oli harjoittanut asuntojen osto- ja vuokraustoimintaa, ei ollut yleishyödyllinen.

16 15 Tuloverolain 22.2 :ssä luetellaan toiminnanmuotoja, joita voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä. Tällaisia ovat mm. työväenyhdistys, nuoriso- ja urheiluseura sekä näihin rinnastettavissa oleva vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuva harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävä yhdistys. Laissa esitetty lista mahdollisista yleishyödyllisistä toiminnanmuodoista ei kuitenkaan ole sellaisenaan täydellinen vaan myös laissa mainitsemattomat yhteisöt voivat toimia tavalla, joka täyttää yleishyödyllisyyden kriteerit (Myrsky 2004a, 43) Hyödyllisyys ja yleisyys Yleishyödyllisyyden edellytyksiin kuuluu se, että yhteisön on toimittava yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä (TVL 22.1 ). Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan on siten oltava sekä hyödyllistä että yleistä (Myrsky 2004a, 45). Hyödyllisyys on yleensä yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnassa itsestäänselvä ja ilmeinen piirre, jonka arviointi on helppoa, eikä se aiheuta ongelmia. Yleinen hyvä puolestaan aiheuttaa suurempia tulkintaongelmia. Yleishyödyllisen yhteisön yleisyys merkitsee sitä, että toiminnan on kohdistuttava yhteisön ulkopuolelle. Käytännössä yleisyyden vaatimus ei kuitenkaan tarkoita rajoittamatonta tai edes kovin suurta laajuutta. Yleishyödyllinen yhteisö voi siten olla esimerkiksi suppealle maantieteelliselle alueelle rajoittunut vähäjäseninen urheiluseura tai kuoro. (Myrsky 2004a, ) Yleisyyden vaatimus merkitsee myös sitä, että yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei voi olla ensisijaisesti luonteeltaan taloudellista. Jos yhteisön elinkeinotoiminta muodostuu niin laajaksi, että elinkeinotoiminta muodostuu yhteisön pääasialliseksi toiminnanmuodoksi, yhteisö menettää yleishyödyllisen yhteisön statuksen (Myrsky 2004c, ). Syynä yleishyödyllisyyden statuksen menettämiseen tilanteissa, joissa elinkeinotoiminnasta tulee yleishyödyllisen yhteisön pääasiallista toimintaa, on yhtäältä

17 16 kilpailu elinkeinonharjoittajien kanssa, sekä toisaalta se, että spekulatiivisen toiminnan ei katsota sopivan yleishyödylliselle yhteisölle (Eskelinen 1997, 42 43). Laajakin liiketoiminta voidaan kuitenkin hyväksyä osaksi yleishyödyllisen yhteisön varsinaista toimintaa ilman, että liiketoiminta vaarantaa yhteisön yleishyödyllisyyden statusta. Jos yleishyödyllinen yhteisö on suuri ja sen yleishyödyllinen toiminta laajaa, huomattavankin liiketoiminnan voidaan katsoa olevan yhteisön yleishyödyllistä toimintaa. Tälläinen ratkaisu tehdään, jos liiketoiminta liittyy suoraan yhteisön yleishyödylliseen toimintaan, eikä liiketoiminnalla kilpailla suoraan elinkeinotoiminnan harjoittajien kanssa. (Eskelinen 1997, 43.) Voidaan sanoa, että yleishyödyllisen toiminnan osuuden yleishyödyllisen yhteisön kaikesta toiminnasta on oltava merkittävä, jotta toiminta olisi yleistä. Verohallinto on todennut ohjeessaan (Verohallinto 2005a, 3), että 1/3 yhteisön kaikesta toiminnasta on oltava yleishyödyllistä, jotta yhteisön todella katsotaan olevan yleishyödyllinen. Kaavamaisen toiminnan mittaamista on kuitenkin vaikeaa soveltaa yhteisön yleishyödyllisyyden arvioinnissa, minkä vuoksi verohallitus on korjannut ohjettaan ja luopunut 1/3-rajan käytöstä (Verohallinto 2005b). Hyödyllisyyden ja yleisyyden tarkastelussa on myös huomattava, että yhteisö, jonka voittovarat jaetaan yhteisön sääntöjen mukaan muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen yhteisön purkautuessa, ei missään tapauksessa ole yleishyödyllinen. Voitto sinällään ei kuitenkaan aiheuta yleishyödyllisyyden statuksen menettämistä. (Eskelinen 1997, 44.) Rajoitettu henkilöpiiri Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei voi kohdistua vain rajoitettuihin henkilöpiireihin (TVL 22.2 ). Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen yleishyödyllinen, yhdistyksen jäsenyyden on oltava avoin. Käytännössä jäsenyydelle voidaan kuitenkin asettaa tiettyjä kriteerejä yhdistyksen säännöissä. Kuoron jäsenyyden saamiseksi

18 17 kokelaalla täytyy olla tietyt laululliset perusvalmiudet, samoin kuin sukuseuraan voivat liittyä vain tietyn suvun edustajat. (Myrsky 2004c, ) KHO on käsitellyt ratkaisussaan (1984 T 2005) sukusäätiön yleishyödyllisyyttä ja tullut siihen tulokseen, että säätiö voi harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa huolimatta siitä, että yhteisö ei ollut kaikille avoin. Tapauksessa kiinnitettiin erityisesti huomiota yhteisön tosiasialliseen toimintaan ja sen luonteeseen, mikä yleishyödyllisyyden arvioinnissa lieneekin tärkeämpää kuin lain kirjaimellinen tulkinta toiminnan avoimuudesta. Yhteisön jäsenyyden ehtojen on kuitenkin oltava kohtuulliset eivätkä jäsenyyden ehdot saa rajata liian tiukasti yhteisöön pääsyä. Yleishyödyllisellä yhteisöllä tulee olla jatkuva pyrkimys toiminnan avoimuuteen ja uusien jäsenten hankkimiseen (Verohallinto 2005a, 4). Yhteisön koolle ei sinänsä ole asetettu mitään kriteerejä, vaan pienikin yhteisö voi muodostaa yleishyödyllisen yhteisön. Näin tulkitaan esimerkiksi sellaisten harvinaisten harrastusten pariin syntyneiden yhteisöjen status, joiden harrastajapiiri on suppea. (Myrsky 2004a, 63.) Taloudellinen etu yhteisön toimintaan osallistumisesta Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa toimintaan osallistuvalle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai kohtuullista suurempana palkkana (TVL 22.1 ). Mahdollisuus voitto-osuuden jakamiseen yhteisön ylijäämästä yhteisön sääntöjen mukaan estää aina yhteisön yleishyödyllisyyden. Tästä syystä osakeyhtiöt eivät pääsääntöisesti voi olla yleishyödyllisiä. (Eskelinen 1997, 47.) Yhteisö voi kuitenkin maksaa jäsenelleen palkkaa tämän yhdistykselle tekemästä työsuorituksesta. Korvaus ei saa olla käypää korvausta suurempi eikä jäsenten palkkaaminen saa muodostua yhteisön pääasialliseksi tarkoitukseksi. (Myrsky 2004c, 353). Tuloverolaissa tarkoitetun taloudellisen edun antamista on pyrkimys yhdistyksen jäsenten kustannusten minimointiin yhdistystoiminnassa, esimerkiksi myymällä

19 18 tuotteita yhdistyksen jäsenille alle niiden hankintahinnan. Etua voidaan saada jäsenpalveluiden tai -alennusten muodossa. Yleishyödyllistä toimintaa ei myöskään ole jäsenten harrastustoiminnan tai elantomenojen kattaminen. Harrastustoimintaan liittyviä yleishyödyllisen toiminnan ulkopuolella olevia kustannuksia voivat olla esimerkiksi rajoitetun piirin matkailuyhdistyksen opintomatkaan kohdistuvat kustannukset. (Verohallinto 2005a, 5.) Yleishyödylliset yhteisöt ovat voineet maksaa merkittäviäkin palkkioita jäsenilleen Suomessa. Yleishyödyllisinä yhteisöinä pidetään esimerkiksi raviseuroja, vaikka kilpailijoille maksetaan palkkioita ja ravien yhteydessä harjoitettu vedonlyöntitoiminta mahdollistaa taloudellisen edun hankkimisen. Lisäksi ammattiurheilu on Suomessa pääosin yleishyödyllisten yhteisöjen voimin järjestettyä, ja osalle urheiluseurojen pelaajista maksetaan suurta palkkaa. (Eskelinen 1997, 47.) 2.2 Yhdistyksen tulojen veronalaisuus tuloverotuksessa Yleishyödyllisen yhdistyksen tulojen verotusta käsitellään tuloverolain 23 :ssä. Lainkohdan mukaan yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta sekä yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai sen osan tuotosta kunnalle ja seurakunnalle. Kiinteistön tai sen osan tuotto on rajattu tutkielman tarkastelun ulkopuolelle. Yhdistyksen verovapaan tulon ja elinkeinotulon välinen tarkastelu on puolestaan tutkielman kannalta erittäin tärkeä. Yleishyödyllisen yhdistyksen tulojen tarkastelu on kahtiajakoinen. Ensin on tarkasteltava onko yhteisö ylipäänsä yleishyödyllinen (ks. luku 2.1). Jos yhteisö ei täytä yleishyödyllisen yhteisön kriteerejä, sen saama tulo on kaikilta osin elinkeinotuloa. Kun yhteisön yleishyödyllisyys on todettu, siirrytään tarkastelemaan yhteisön saamia yksittäisiä tuloja ja niiden luonnetta. Jos tulot syntyvät elinkeinotoiminnan muodossa, niitä verotetaan yhteisön elinkeinotulona. Muutoin tulot ovat yhteisön verottomia tuloja. (Myrsky 2004a, 83.)

20 19 Tuloverolain 23.3 :ssä on säädetty niistä tuloista, jotka eivät ole yhteisön elinkeinotuloa. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi toiminnan rahoittamiseksi järjestettyjen arpajaisten, myyjäisten, urheilukilpailujen tai huvitilaisuuksien tulot sekä adressien, korttien tai muiden tällaisten hyödykkeiden myynnistä saadut tulot (TVL 23.3 ). Toiminnan rahoittamiseen tarkoitettujen tilaisuuksien verottomiin tuloihin kuuluvat tilaisuuden pääsylipuista ja käsiohjelmista sekä tarjoilusta syntyneet tulot. Tilaisuudesta syntyneet tulot saattavat kuitenkin muuttua elinkeinotuloksi, jos tapahtuma järjestetään säännöllisesti ja se täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. (Verohallinto 2005a, 10.) Urheilukilpailujen, huvitilaisuuksien ja niihin rinnastettavat tulot ovat pääsääntöisesti yhteisön verovapaita tuloja (TVL 23.3 ). Tulojen verovapauden ehtona on kuitenkin se, että tuloja tuottava toiminta on järjestetty varojen hankkimiseksi yhteisön yleishyödylliseen toimintaan. Monissa tapauksissa yhteys sääntöjen mukaiseen toimintaan on selvä, kuten urheiluseuran järjestämien urheilukilpailujen ja kuorojen järjestämien konserttien kohdalla. (Myrsky 2004a, ) Varainhankintaa on monenlaista, ja niissä tapauksissa, kun varainhankinta liittyy yhteisön varsinaisen toiminnan toteuttamiseen, varanhankinnan tulot ovat verovapaita. Esimerkkeinä tulojen monimuotoisuudesta ovat puolueen piirijärjestön makeisonnenpyörällä saamat tulot (KHO 1978 II 509) ja soitinyhtyeen teatteriesityksen säestämisestä saadut tulot (KHO 1985 II 506). Edellä mainituissa tapauksissa varainhankinnalla ja yhdistysten varsinaisella toiminnalla oli selkeä yhteys, ja tulot olivat siksi verovapaita. Erilaisiin tilaisuuksiin liittyvän mainonnan ja myyntitoiminnan (kahvilat ja kioskit sekä kulutushyödykkeet) tulot ovat verovapaita, kunhan mainonta- ja myyntitoiminta liittyy tiettyyn tapahtumaan ja toimintaa harjoitetaan vain tapahtuman aikana. Jos mainonta- ja myyntitoiminta jatkuu tapahtuman ulkopuolella, niiden tuoton katsotaan olevan yhteisön elinkeinotuloa. (Verohallinto 2005a, ) Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkeinä pidetään voiton tavoittelua, itsenäisyyttä, toiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta, taloudellisen riskin olemassaoloa sekä toiminnan suuntautumista ulospäin rajoittamattomaan tai laajaan henkilöpiiriin.

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

Esimerkki 3. Sivu 1. Sivu 2

Esimerkki 3. Sivu 1. Sivu 2 Esimerkki 3 Esimerkissä on kuvattu, kuinka muu kuin tuloverolain 22 :n mukainen yleishyödyllinen yhteisö täyttää veroilmoituslomakkeen 6C. Yhdistys on kaveriporukan perustama Harrastus ry, joka on sääntöjen

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä -------------------------------------------------- Helge Saarinen, KHT, KLT 6.10.2013 1 Oikeudellinen asema 2 Vastuu toiminnasta 3 Vahingonkorvausvelvollisuus 4 Verotus 5 Rekisteröityminen 6 Kustannukset

Lisätiedot

Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus

Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus 17.5.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen verolainsäädäntö

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

PIIRIKOKOUS HUITTINEN

PIIRIKOKOUS HUITTINEN -------------------------------------------------- PIIRIKOKOUS 5.10.2013 HUITTINEN RI PIIRI 1410 DG Helge Saarinen, KHT, KLT Rekisteröity yhdistys voi: - tehdä sitoumuksia ja sopimuksia - asioida tuomioistuimissa

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS

YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS Yleishyödyllisen yhdistyksen verotus Lait Oikeuskäytäntö Yleishyödyllinen tarkoitus Verotus prosessina YHDISTYS Toiminta tarkoituksen edistämiseksi Verohallinnon ohjeistus

Lisätiedot

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 Ajankohtaista yhdistysten verotuksesta t TAX Torsti Lakari VT, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 2 Ajankohtaiset muutokset Verouudistus 2005 Verohallituksen ohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE Limingan Kiekon joukkueet toimihenkilöineen kuuluvat Limingan Kiekko Ry:n alaisuuteen. Yhdistyksen päättävä elin on seuran kevät- ja syyskokous. Näiden välissä

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen?

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? 2.3.2016 Antti Sinkman Tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuus Vero-osasto Verojärjestelmän tavoitteista Neutraalisuus Verotus ei ohjaa toimintaa tiettyyn malliin

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189 90101 Oulu Viite Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 28.12.2016 n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Asia Rovaniemen

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO KIRJANPITO Kirjanpito On tietojärjestelmä, jossa ylläpidetään tietoa yrityksen tai yhteisön taloudellisesta toiminnasta. On sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin Kepan syyskokous 23.11.2012 Täsmennykset ja/tai muutokset 4 Yhdistyksen toiminnan tukeminen ja taloudellinen toiminta 8 Jäsenmaksu 16 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Lisätiedot

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotettava tulo ja kirjanpito Kirjanpitolaki (KPL) International

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c Veroilmoituksen täyttöopas YHDISTYKSET SÄÄTIÖT 6C verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 VEROTUKSEN PÄÄTTYMINEN,

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUS

YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUS Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Taloushallinto 2013 Jarno Huhtala YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN VEROTUS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Taloushallinto 2013 46 sivua Hanna

Lisätiedot

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Lapin Kiehiset ja Kivekkäät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Sodankylän kunta ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan

Lisätiedot

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007.

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA RY SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö.

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. Conduksen säännöt I Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. 2 Tiedekuntajärjestön kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57%

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57% Esimerkki 1/ Siirtymäsäännökset/ Kiinteistöinvestointi valmistunut 2004 tai sen jälkeen, mutta ennen 1.1.2008/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 I I I I I I Käyttö

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

VANHEMPAINYHDISTYKSEN VARAINHANKINTA JA VEROTUS

VANHEMPAINYHDISTYKSEN VARAINHANKINTA JA VEROTUS Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Taloushallinto 2016 Niina Niitsuo VANHEMPAINYHDISTYKSEN VARAINHANKINTA JA VEROTUS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Taloushallinto 2016

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa Rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden vaikutukset HTSY Verohallinto 27.11.2012 Verohallinto 2 (6) KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS LAIN VAIKUTUKSET Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

Verosaajien oikeudenvalvontayksikön veroasiamies on antanut vastineen, johon vastaamme kunnioittavasti seuraavaa:

Verosaajien oikeudenvalvontayksikön veroasiamies on antanut vastineen, johon vastaamme kunnioittavasti seuraavaa: 1 VASTASELITYS 28.9.2014 Itä-Suomen hallinto-oikeudelle PL 1744, 70101 KUOPIO Viite Dnro 10513/14/8103 Verovelvollinen Eskil Piira Sukuseura ry (1704344-5) Verovuosi 2012 Verosaajien oikeudenvalvontayksikön

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013 Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Kuopion kaupungin Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Muutokset hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.5.2008, voimassa 1.7.2008 ja 1.1.2009 lukien. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 5b: Henkilöstömenot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 5b: Henkilöstömenot KIRJANPITO 22C00100 Luento 5b: Henkilöstömenot KULULAJIKOHTAINEN KAAVA (KPA 1:1 ) LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TYÖMATKAT JA VEROTUS Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2129-7 ISBN 978-952-14-2130-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 9 :n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan järjestöksi, nimi on. Järjestön kotipaikka on Helsinki. Järjestön toimialueena on koko maa.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan järjestöksi, nimi on. Järjestön kotipaikka on Helsinki. Järjestön toimialueena on koko maa. TUL:N PAININ TUKI RY SÄÄNNÖT 28.10.1996 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan järjestöksi, nimi on TUL:n Painin Tuki ry Järjestön kotipaikka on Helsinki. Järjestön toimialueena on

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

YHDISTYKSEN JA SÄÄTIÖN VEROILMOITUS (6C)

YHDISTYKSEN JA SÄÄTIÖN VEROILMOITUS (6C) VEROHALLINTO 3.1.2017 1.1 YHDISTYKSEN JA SÄÄTIÖN VEROILMOITUS (6C) TIETUEKUVAUS 2017 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 3 TIETOJEN KORJAAMINEN... 2 4 VOIMASSAOLO...

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Liikunta

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS Petri Ollinkoski 17.11.2015 2 Esityksen sisältö Osakeyhtiön muotoisen maatilan kannalta Yleistä Osakeyhtiön verotus Osakkaan verotus Yhtiöittäminen käytännössä Yhtiöittämisen

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 1 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot