Suomen Lions liitto ry

Transkriptio

1 1 Suomen Lions liitto ry Verotusta koskeva ohje Lions klubeille Sisältö 1. Johdanto 2. Yeishyödyllisen yhteisön määritelmä 3. Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus 4. Elinkeinotoiminnan käsite ja esimerkkejä elinkeinotoiminnasta yleisellä tasolla 5. Yleishyödyllisen yhteisön talkootyöt 6. Arvonlisäverovelvollisuus 7. Arpajaiset 8. Ennakkoratkaisumenettely 9. Verotuksen muutoksenhaku 1. Johdanto Tämän Suomen Lions liitto ry:n verotusta koskevan ohjeen tavoitteena on antaa klubeille perustietoja verotuksesta. Tiedossa ei esim. elinkeinoverotuksen osalta ole KHO:n tai hallinto oikeuksien ratkaisuja, jotka koskevat nimenomaan lionsklubeja, joten klubit eivät ilmeisesti ole olleet aktiivisia valittajia. Verohallinto on Dnro 384/349/2007 antanut Verotusohjeen yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille. Tämä pysyväisohje on perustana myös lionsklubien verotukselle ja sen saa Verohallinnon nettisivuilta. Koska klubien tulee tietää perusasiat myös arpajaisten järjestämisestä, ennakkotiedon hakemisesta ja muutoksenhausta verotukseen tässä ohjeessa käsitellään lyhyesti myös nämä asiat. Tämä ohje ei ole täydellinen ja kaikenkattava, vaan tässä on pyritty ottamaan huomioon yleisimmin lions toiminnassa vastaan tulevia verotuskysymyksiä. 2. Yleishyödyllisen yhteisön määritelmä Yleishyödyllisen yhteisön määrittely tapahtuu Tuloverolain (TVL) 22.1 :ssä. Yhteisö on yleishyödyllinen kun: yhteisö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin se ei tuota toiminnallaan siihen osallistujille taloudellista etua osinkona, voittoosuutena taikka kohtuullista suurempana palkkaana tai muuna hyvityksenä. Ollakseen yleishyödyllinen yhteisö sen toiminnassa kaikkien edellä olevien edellytysten tulee täyttyä yhtäaikaisesti. Yhteisön sääntöjen on täytettävä tässä pykälässä mainitut edellytykset ja todellisen toiminnan tulee vastata sääntöjä.

2 2 Lionsklubit ovat sääntöjensä puolesta yleishyödyllisiä yhteisöjä eikä sitä ole verotuksessa kiistetty tai kyseenalaistettu. Useilla klubeilla on yleishyödyllisen toiminnan lisäksi myös elinkeinotoiminnaksi katsottavaa toimintaa. 3. Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus (EVL 23 ) Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle (TVL mom). Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä (TVL 23 ): 1.) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta, eikä edellämainittujen tilaisuuksien yhteydsessä harjoitetusta tarjoilu, myynti ja muusta sellalisesta toiminnasta saatua tuloa; 2.) jäsenlehdestä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3.) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4.) (säädöksen kohta 4 ei koske Lions klubeja) 5.) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. Kun tässä pykälässä käsitellään yleishyödyllistä yhteisöä, tulee huomioida se, että mikäli yhteisesti esim toisen klubin kanssa järjestetään huvitilaisuus, se muodostaa verotuksessa yhtymän ja tämä voi laukaista elinkeinotulon verotuksen. 4. Elinkeinotoiminnan käsite ja esimerkkejä elinkeinotoiminnasta yleisellä tasolla Elinkeinotoiminnan tunnusmerkit Tapauskohtainen arviointi, jolloin huomioidaan o Ansiotarkoitus o Ulospäin suuntautuva o Itsenäinen ja jatkuva o Riskialttius o Kilpailuolosuhteet o Raskauttavat seikat: suuri liikevaihto palkattu henkilökunta merkittävä osa varainhankinnasta Ratkaistaessa onko jokin varainhankinnan muoto elinkeinotoimintaa vai ei, ei ole merkitystä sillä mihin tuotto käytetään. Yhden elinkeinotoiminnan tunnusmerkin täyttyminen ei vielä välttämättä tarkoita, että toimintaa pidetään elinkeinotoimintana. Vastaavasti yhden elinkeinotoiminnan

3 3 tunnusmerkin puuttuminen ei tarkoita sitä, että toimintaa pidetään verovapaana. Asiaa tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Esimerkkejä mahdollisista verovapaista varainhankinnoista: korttien, adressien, viirien ja merkkien ja muiden vastaavien hyödykkeiden myynti (hyödykkeen tulee olla käyttöarvoltaan vähäinen kuten esim. yhdistyksen kannatustuotteet) jäsenlehdistä saatu tulo tavarankeräyksestä vastikkeettomasti saatujen tuotteitten myynti varainhankinnan hyväksi arpajaisten, myyjäisten, urheilukilpailujen, konserttien ja huvitilaisuuksien järjestäminen ja niiden yhteydessä tapahtuva myynti ja tarjoilu luvanvaraisen rahankeräyksen järjestäminen mainosten ja mainostilan myynti itse järjestettyyn huvi yms. tilaisuuteen tapahtuman järjestäminen (tapahtumien väli useita vuosia, niin ettei sitä voida katsoa toistuvaksi ) jossa klubi myy tavaraa omaan lukuun järjestön omissa tilaisuuksissa tapahtuva myynti (esim vuosi tai piirikokous) Esimerkkejä mahdollisesta elinkeinotoiminnasta: joulukuusten myynti aurausviittojen laitto myyntipaikan pitäminen toisen järjestämässä tilaisuudessa (toistuvasti) messujen tai markkinoiden järjestäminen toistuvasti (lähes vuosittain) kiinteän mainospaikan ylläpito toisen klubin tai jonkun muun kanssa yhdessä järjestetty tilaisuus (muodostaa verotusyhtymän) naulakkopalvelujen järjestäminen talkoilla toistuvasti muuttopalvelun, lumenpudotuspalvelun, järjestysmiespalvelun yms. pitäminen organisoidusti/toistuvasti verokalenterin ja vastaavien julkaiseminen kilpaileva toiminta yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa tuotteiden tai palvelujen myynti jäsenille ja/tai ulkopuolisille, joita tai vastaavia on saatavilla myös muualta, katsotaan yleensä elinkeinotoiminnaksi Tulee muistaa, että jokainen tapaus ratkaistaan erikseen tapauskohtaisesti, joten edelläolevat esimerkit ovat verotusmenettelyn suhteen suuntaa antavia. 5. Yleishyödyllisen yhteisön talkootyöt Verohallinnon talkootyön verotusohje 508/32/2005 löytyy Verohallinnon sivuilta Talkootyöllä tarkoitetaan yleensä toisen lukuun korvauksetta tehtävää työtä. Talkoilla tehtävä työ on jokamiehentyötä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä. Yhdistyksen jäsen tekee talkootyötä yhdistyksen hyväksi osallistumalla mm. myyjäisten, urheilukilpailujen ja huvitilaisuuksien järjestelyihin. Tästä ei katsota tulevan yhdistykselle tai talkootyön tekijälle verotettavaa tuloa.

4 4 Että yleishyödyllinen yhteisö voi ottaa korvauksen jäsenten suorittamasta talkootyöstä, tulee sen kuulua ennakkoperintärekisteriin. Muussa tapauksessa suoritus on yleensä talkoolaisten palkkatuloa. Yhdistyksen nimissä korvausta vastaan toimeksiantajan lukuun tehtävän talkootyön verotuskohtelu ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Verottomana talkootyönä on pidetty luonteeltaan tilapäistä selvästi rajatun tehtävän suorittamista, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa (mm. tilapäiset mainosjakelut ja postitustyöt). Sensijaan erityistä ammattitaitoa vaativia töitä ei voida pitää talkootöinä. Myös pitkäkestoisia toimeksiantoja ei yleensä voida pitää talkootöinä. KHO:n ratkaisuissa (poikkeus) urheiluseurojen urheilukenttien kunnossapitoa on katsottu talkootyöksi, koska se oleellisesti liittyi seurojen yleishyödylliseen toimintaan. Sitä vastoin pitkäkestoiseen toimeksiantosopimukseen perustuva mainosten jakelu ja kaupungin eri tilaisuuksista ovi ja järjestysmiestehtävistä saadut palkkiot on katsottu saajilleen palkaksi (oli vuorolistat työn suorittajista). Ennen talkootyöstä tehtävää sopimusta kannattaa tutustua tämän kohdan alussa mainittuun verohallinnon Talkoontyön verotus ohjeeseen. 6. Arvonlisäverovelvollisuus (Arvonlisäverolaki /1501) Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Jos jokin klubin aktiviteetti katsotaan liiketoiminnaksi, koskee tätä toimintaa aina myös arvonlisäverolaki ja mahdollinen verovelvollisuus. Veron perustetta laskettaessa (summa, mistä vero lasketaan ja maksetaan) verollisesta myynnistä saa vähentää myyntiin kohdistuviin hankintoihin sisältyvän veron. Verovelvollinen jonka liikevaihto on enintään euroa (12 kk jakso/tilikausi) saa huojennuksena koko veron (vähäinen liiketoiminta). Mikäli raja ylittyy tai sen epäillään ylittyvän, tulee arvonlisäverovelvolliseksi hakeutua jo tilikauden alusta lukien, jotta vältytään viivästysseuraamuksilta. Ns. alarajahuojennuksen saa verovelvollinen, jonka liikevaihto ylittää euroa. Alarajahuojennus lasketaan seuraavan kaavan mukaan: vero (liikevaihto 8.500) x vero/ (AVL 14 a luku, 149a ) Arvonlisäverotusta koskeva Verohallinnon julkaisu n:o 189 (Arvonlisäverovelvollisen opas ) löytyy sivuilta. Yleishyödylliselle yhteisölle mahdollisesti tuloverotuksessa veronhuojennuksena myönnetty verovapaus ei koske arvonlisäverotusta. 7. Arpajaiset Arpajaisverolaki /552 ja Arpajaislaki /1047

5 5 Arpajaislaki ei koske arpajaisia, joita järjestetään suljetuissa tilaisuuksissa niihin osallistujien kesken. Myytävien arpojen yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää 500 euroa. Muutoin arpajaisten järjestäminen on pääsääntöisesti luvanvaraista. Lions klubit järjestävät pääasiallisesti tavara arpajaisia, minkä johdosta tässä käsitellään vain tavara arpajaisia. Arpajaisluvan antamisen yleiset edellytykset ovat arpajaislain 7 :ssä. Lupa arpajaisten toimeenpanoon voidaan myöntää rekisteröidylle yhdistykselle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomi. Lupa voidaan myöntää: 1) arpajaiset toimeenpannaan varojen hankkimiseksi ylleishyödyllisen toiminnan edistämiseen, 2) arpajaisten toimeenpano ei ole yleisen edun kannalta ilmeisen epätarkoituksenmukaista sekä 3) lupaviranomaisella ei ole perusteltua syytä epäillä hakijan toimivan arpajaistoiminnasta annettujen säännösten ja määräysten vastaisesti. Luvan tavara arpajaisiin antaa ja peruuttaa toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueelleen. Laajemmalle alueelle luvan antaa ja peruuttaa Poliisihallitus. Tavara arpajaisten voittojen yhteenlaskettu arvo tulee vastata vähintää 35 prosenttia arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta. Tavara arpajaisten järjestäjän on tehtävä tavaraarpajaisista tilitys. Tilityskausi on lupakausi. Tilitys on tehtävä 5 kuukauden kuluessa tavaraarpajaisluvan päättymisestä lupaviranomaiselle, jonka tulee tarkastaa tilitys. Tavara arpajaisissa vero on 1,5 % tavara arpajaisten tuotosta. Veroa ei tarvitse suorittaa, jos suoritettavan veron määrä on vähemmän kuin 50 kuukaudessa. 50 vastaa euron tuottoa. Yleishyödyllinen rekisteröity yhdistys voi ilman lupaa toimeenpanna tavara arpajaiset edellä olevan 7 :n edellytyksin, jos arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2000 euroa ja jossa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa (pienarpajaiset). Mikäli klubilla on tarkoitus järjestää rahankeräys, niin silloin tulee tutustua Rahankeräyslain /255 määräyksiin. Rahankeräys on yleisölle suunnattuna aina luvanvaraista. 8. Ennakkoratkaisumenettely Tuloverotusta koskeva ennakkoratkaisu (Laki verotusmenettelystä, VML 85, /875) Verohallinto verovelvollisen kirjallisesta hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun siitä kuinka Verohallinto tulee hakemuksessa mainitussa asiassa verotuksen toimittamaan. Ennakkotieto annetaan määräajaksi. Määräaika päättyy viimeistään ennakkotiedon antamisvuotta seuraavan vuoden lopussa. Hakemuksessa on yksilöitävä kysymys mistä ennakkotietoa haetaan ja annettava asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Hakemus on jätettävä ennen veroilmoituksen antamisajankohdan päättymistä. Hakemukseen liitetään kansilehdeksi verohallinnon saatelomake ennakkoratkaisu ja poikkeuslupahakemukseen (VEROH ). Verovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta Verohallinnon antamaan ennakkoratkaisuun hallinto oikeudelta, jonka tuomiopiiriin

6 6 verovelvollisen kotikunta päätöstä tehtäessä kuului. Verovelvollisen valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto oikeuden päätöksestä muutosta haetaan valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Korkeimmalta hallinto oikeudelta on ensin pyydettävä valituslupa (valituslupaa pyydetään yleensä valituskirjelmän alussa). Valituksen tekoaikaa on 30 päivää hallintooikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Arvonlisäverotusta koskeva ennakkoratkaisu (Arvonlisäverolaki 190 ) Jos asia on hakijalle tärkeä, Verohallinto kirjallisesta hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun siitä, miten lakia sovelletaan hakijan liiketoimeen. Hakemuksessa on selvitettävä yksilöitynä kysymys mihin ennakkoratkaisua haetaan ja esitettävä asian ratkaisemiseksi vaadittava selvitys. Ennakkoratkaisu on voimassa enintään antamisvuotta seuraavan vuoden loppuun. Lainvoimaista ennakkoratkaisua noudatetaan verovelvollisen vaatimuksesta sitovana siltä ajalta mille se on annettu. Ennakkoratkaisusta voi valittaa Helsingin hallinto oikeuteen ja sen ratkaisusta edelleen valituslupaa pyytämällä Korkeimpaan hallinto oikeuteen. 9. Verotuksen muutoksenhaku Säännönmukainen verotus Kaikkien suomenkielisten yhdistysten ja säätiöiden verotuspaikka on Kuopio. Yhteisöjen verotus valmistuu viimeistään 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä, jona aikana verotukseen voidaan hakea muutosta Verohallinnon Kuopion toimipisteestä. Oikaisuvaatimus oikaisulautakunnalle Verotuksen päättymisen jälkeen muutosta haetaan kirjallisella oikaisuvaatimuksella Verotuksen oikaisulautakunnalta. Oikaisuvaatimuksen käsittelee Verotuksen oikaisulautakunnan jaosto n:o 12 (Kuopio). Oikaisuvaatimuksen tekoon on Verohallinnon internetsivuilla valmis lomake VEROH 3308 ( Kohta Julkaisut ja Lomakkeet, Muut lomakkeet). Oikaisuvaatimuksen tekoaika on 5 vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Muutoksenhaku hallinto oikeuteen Oikaisulautakunnan päätöksestä voidaan valittaa hallinto oikeuteen saman 5 vuoden määräajan puitteissa kuin oikaisulautakunnallekin. Jos määräaika on jo kulunut umpeen, valitusaika on 60 päivää siitä kun muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Valituskirjelmä on toimitettava määräajassa joko hallinto oikeudelle tai Verohallinnolle. Valitusta hallinto oikeudelle ei voi tehdä, jos ei ole ensin haettu muutosta oikaisulautakunnalta. Muutoksenhaku korkeimmalta hallinto oikeudelta (KHO) Hallinto oikeuden päätöksestä muutosta haetaan Korkeimmalta hallinto oikeudelta, mikäli KHO myöntää valitusluvan. Valitus KHO:ssa on maksullinen. V alitusluvan myöntämisen perusteet ovat: lain soveltamien kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto oikeuden ratkaistavaksi

7 asian saattamiseen korkeimman hallinto oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapaahtuneen ilmeisen virheen vuoksi valitusluvan myöntämiseen on painava taloudellinen tai muu syy. Valitus Korkeimpaan hallinto oikeuteen on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valitusluvan saannin kriteerit ovat suhteellisen tiukat, niin että Lions klubit valitusluvan saajina tulenevat kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Muutoksenhaku arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverotuksessa Verohallinnon päätökseen haetaan aina muutosta valittamalla Helsingin hallinto oikeudelta (AVL ) Valitusaika on 3 vuotta tilikauden päättymisestä Helsingin hallinto oikeuden päätöksestä voidaan valittaan Korkeimmalle hallinto oikeudelle (KHO). Valitukseen on saatava valituslupa. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallintooikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on maksullinen. Maksua ei välttämättä peritä, jos valitus hyväksytään. 7