RISTINARKKU , VEHNÄMYLLYNKATU 21, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8322.

Transkriptio

1 RISTINARKKU , VEHNÄMYLLYNKATU 21, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 06. päivänä huhtikuuta 2009 päivättyä ja 18. päivänä toukokuuta 2009 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu Tampereen yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Ristinarkun kaupunginosan korttelin nro 4946 tonttia nro 1, jonka pinta-ala on m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 6 km kaakkoon Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu pohjoispuolelta Lautamiehenpolun jalankululle ja polkupyöräilylle varattuun katualueeseen (pp), itäpuolelta ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TY-5), eteläpuolelta Vehnämyllynkadun katualueeseen ja länsipuolelta Isomäenpolun jalankululle ja polkupyöräilylle varattuun katualueeseen (pp). Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Ristinarkun Rakennus Oy:n puolesta Mikko Ojanen, joka jätti tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen , Dnro TRE: 2123/ /2009. Kaavamuutoshakemusta päivitettiin hakijan toimesta omistajatietojen osalta Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty aloitus-ja valmisteluvaiheen aikana mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta. Saatujen lausuntojen perusteella asemamakaavaluonnoksessa ei ollut huomauttamista. 1.3 Kaavan keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksessa tontin käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuusja varastorakennusten korttelialue (TY-20), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelille sijoittuva toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman saastumista tai muuta häiriötä. Tontille on osoitettu kaksi toisissaan kiinni olevaa rakennusalaa. Pohjoispuoleisen rakennusalalla rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on osoitettu erillismerkinnällä Tontin kerrosalaksi on osoitettu 850 m 2,

2 mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,40. Tontin suurin sallittu kerrosluku on I. Pohjoispuoleisen rakennusalan suurin sallittu asuinhuoneistomäärä on yksi. Tontille on sijoitettava viisi autopaikkaa. 1.4 Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 2.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Ristinarkku , Vehnämyllynkatu 21, rakennusoikeuden lisääminen, kaava nro Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero:TRE: 2123/ /2009. Tilaajan verkkonumero: Tuottajan verkkonumero: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Ristinarkun kaupunginosan korttelin nro 4946 tonttia nro 1, jonka pinta-ala on m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 6 km kaakkoon Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu pohjoispuolelta Lautamiehenpolun jalankululle ja polkupyöräilylle varattuun katualueeseen (pp), itäpuolelta ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TY-5), eteläpuolelta Vehnämyllynkadun katualueeseen ja länsipuolelta Isomäenpolun jalankululle ja polkupyöräilylle varattuun katualueeseen (pp). Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Ristinarkun Rakennus Oy:n puolesta Mikko Ojanen, joka jätti tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 2123/ /2009.

3 2.6 Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan selostuksen liitelomake 2.7 Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Ristinarkun rakennus Oy (kaavamuutoksen hakija) Ristinarkun Rakennus Oy (kiinteistönomistaja) kaavan lähivaikutusalueen yritykset ja kiinteistönhaltijat Ristinarkun omakotiyhdistys Sammon Yrittäjät r.y. Pirkanmaan Ympäristökeskus kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hakijan asemakaavan muutoshakemukseen kirjattuna tavoitteena on nostaa kaava-alueena olevan tontin tonttitehokkuusluku (e) 0,25:stä 0,4:ään ja mahdollistaa viitesuunnitelmien mukainen lisärakentaminen tontilla. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 3.2 Selvitys kaava-alueen oloista Luonnonympäristö Kaava-alueena oleva tontti on kestopäällystetty tontin pohjois- ja länsireunojen kapeita nurmetettuja alueita lukuunottamatta. Tontti on maastonmuodoiltaan tasainen. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmästä ei löydy kaava-alueen maalajitietoja, mikä viittaa rakennetuilla alueilla yleensä siihen, että alueen maapohjaa on muokattu voimakkaasti.

4 3.2.2 Rakennettu ympäristö Kaava-alueena olevan tontin eteläreunalla sijaitsee Ristinarkun Rakennus Oy:n omistuksessa ja Puutyöliike Mikko Ojanen Oy:n käytössä oleva, 1989 valmistunut, yksikerroksinen, elementtirakenteinen, teräsohutlevyverhoiltu teollisuushalli, jonka kerrosala on Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan 489 m 2. Tontin pohjoisreunalla sijaitsee Lautamiehenpolun suuntainen katosrakennelma, jonka länsipäässä on kiinteistönomistajan omassa käytössä oleva asuinhuoneisto. Asuinrakennuksen kerrosala on kiinteistörekisterin mukaan 34 m Maanomistus Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan kaava-alueena olevan tontin omistaa Ristinarkun Rakennus Oy (Y-tunnus: ). 3.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita Yleiskaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alue sijoittuu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueelle (TY-1), joka varataan ympäristöön soveltuville teollisuus- ja varastotiloille sekä niihin liittyville liike- ja toimistotiloille. Liike- ja toimistotiloja voidaan rakentaa enintään ¼ toimintojen kerrosalasta Asemakaava Sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa nro 6009 tontti on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5) tonttitehokkuudella e=0,25. Asemakaavan mukaan tontille tulee rakentaa yksi asunto siten että asunnon kerrosala on pienempi kuin teollisuustilojen kerrosala. Liiketiloja saa tontille sijoittaa 10% kokonaiskerrosalasta. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Tontin ulkovarastoalueet on aidattava vähintään 180 cm korkealla rakenteellisella aidalla. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa ja jokaista teollisuus-, toimisto- ja liiketilan kolmea (3) työntekijää kohti.

5 Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat teollisuusrakennusta sekä asuinrakennusta varten. Rakennusalojen suurin sallittu kerrosluku on I. Asuinrakennuksen harjasuunnan tulee olla yhdensuuntainen Lautamiehenpolun kanssa Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Hankkeen aikana tuotettava selvitysaineisto Tilaaja ei ole hankkeen aikana edellyttänyt asemakaavan muutoksen hakijalta erillisiä lisäselvityksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos kuuluttiin asetettavaksi julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty aloitus-ja valmisteluvaiheen aikana mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta. Saatujen lausuntojen perusteella asemamakaavaluonnoksessa ei ollut huomauttamista. 4.3 Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee hankkeen aikana laadittavan asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää ehdotusvaiheessa muistutuksia. Muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Hankkeen aikana saadut lausunnot ja mahdollisesti jätettävät muistutukset kirjataan vastineineen asemakaavaehdotuksen vastineluetteloon. Vastineluettelosta ja asemakaavan selostuksesta käy ilmi, miten lausunnot ja mahdolliset muistutukset ovat vaikuttaneet suunnitteluun. 4.4 Tarkasteltavat vaihtoehdot Hankkeen aloitusvaiheessa sovittiin kaavoitusviranomaisen ja kaavan laatijan kesken, ettei hankkeen valmisteluvaiheen aikana laadita tai tarkastella vaihtoehtoisia suunnitelmia. Näin ollen

6 asemakaavaluonnosta (1-vaihtoehto) tarkastellaan suhteessa kaavaalueen lähtötilanteeseen (0-vaihtoehto) vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavan, tonttitehokkuuden, kaupunkikuvan, käyttötarkoituksen ja luonnonolosuhteiden puolesta ennallaan. Kaava-alueella toimiva Puutyöliike Mikko Ojanen Oy ei voi laajentaa ja kehittää kaavaalueelle sijoittuvia tuotantotiloja ja toimintoja viitesuunnitelmien mukaisella tavalla. Kaavamuutoksen hakijan ja kaupungin kaavahankkeelle asettamat tavoitteet eivät toteudu. Kaava-alueella jää voimaan sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa nro 6009 tontti on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5) tonttitehokkuudella e=0, vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy käyttötarkoituksen ja luonnonolosuhteiden puolesta ennallaan, mutta muuttuu asemakaavan ja tonttitehokkuuden puolesta lähtötilanteesta. Kaavaalueella toimiva Puutyöliike Mikko Ojanen Oy voi laajentaa ja kehittää kaava-alueelle sijoittuvia tuotantotiloja ja toimintoja viitesuunnitelmien mukaisella tavalla. Kaavamuutoksen hakijan ja kaupungin kaavahankkeelle asettamat tavoitteet toteutuvat. Kaava-alueella tulee voimaan asemakaava nro 8322, jossa tontti on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY-20), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tontin kerrosalaksi on osoitettu 850 m 2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,4. Tontin suurin sallittu kerrosluku on I. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Asemakaavan muutoksessa tontin käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuusja varastorakennusten korttelialue (TY-20), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelille sijoittuva toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman saastumista tai muuta häiriötä. Tontille on osoitettu kaksi toisissaan kiinni olevaa rakennusalaa. Pohjoispuoleisen rakennusalalla rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on osoitettu asemakaavahankkeen ehdotusvaiheessa tarkennetulla erillismerkinnällä Tontin kerrosalaksi on osoitettu 850 m 2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,40. Tontin suurin sallittu kerrosluku on I. Pohjoispuoleisen rakennusalan suurin sallittu asuinhuoneistomäärä on yksi. Tontille on sijoitettava viisi autopaikkaa.

7 Tontin ulkoalueiden jäsentämistä, viimeistelytapaa, sekä istutus- ja liikennejärjestelyjä ohjataan A-6-, i-8- ja ist-5-merkinnöin alueen yleistä viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistävään suuntaan. Tontin länsirajan osalle on rakennettava vähintään 160 cm korkea rakenteellinen aita. Rakenteellisen aidan jatkeeksi tontin luoteisnurkalle on osoitettu istutettava alueen osa, jolle kaavan laatija on ajatellut istutettavan noin 1,5-3 m korkea vapaasti kasvava aidanne. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Varastot ja jätehuoltoastiat on sijoitettava rakennuksiin tai katoksiin. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla. 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja kaupunkikuvaan Kaavan laatijan arvioi kaavan vaikutusten ihmisten elinoloihin jäävän suhteellisen vähäisiksi joskin myöteisiksi. Esitettyjen aita- ja istutusjärjestelyjen tavoitteena on selkeyttää kaava-alueena olevan tontin, Vehnämyllynkadun katualueen ja Isomäenpolun rajauksia, sekä maisemoida tontille sijoittuvia toimintoja omakotialueen suuntaan alueen yleisilmeeseen soveltuvin keinoin. Kaava-alueen käyttötarkoitusta, sekä rakennusten kattokaltevuutta ja -muotoa koskevat määräykset säilyvät ennallaan. Kaavamuutoksen hakijan laatimissa viitesuunnitelmissa on esitetty, että lisärakentaminen sijoittuisi tontin keskiosalle, olemassa olevien rakennusmassojen väliin. Tontin pohjoisosan rakennusalaa koskee lisäksi rakennuksen suurinta sallittua räystäskorkeutta koskeva erillismääräys, millä kaavan laatija haluaa osaltaan varmistaa, että rakennusalalle sijoittuvat rakennukset sopeutuvat korkeutensa puolesta ympäristöönsä myös jatkossa. Edellä kuvattujen lähtökohtien perusteella kaavan suorien kaupunkivallisten vaikutusten voidaan olettaa jäävän vähäisiksi. Kaavan mahdollistamalla lisärakentamisella voi olla välillisiä myönteisiä vaikutuksia kaava-alueen olemassa olevan rakennuskannan yleiskuntoon ja alueen kaupunkikuvaan Kaavan vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategian keskeisenä tavoitteena on seudullisen maapolitiikan ja logistiikan kehittäminen. Yritysten sijaintipäätösten kannalta perusasioita todetaan olevan riittävä, oikeanlaatuinen ja sijainniltaan edullinen tontti- ja toimitilatarjonta sekä joustava, oikea-aikainen ja nopea kaavoitus ja tonttipolitiikka. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan vireillä oleva kaavahanke toteuttaa em. tavoitteita.

8 5.2.3 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavan laatijan näkemyksen mukaan hanke tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettuja tavoitteita. Hanke tukeutuu olemassa oleviin liikenne- ja infraverkkoihin ja yhdyskuntarakenteeseen parantaen samalla Tampereen kaupunkiseudun palvelutarjontaa ja helpottaen tekniseen puunjalostukseen liittyvien palvelujen saatavuutta kaupunkialueella, minkä voidaan katsoa tehostavan kaupunkialueen maankäyttöä ja vähentävän kaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvaa asiointiliikennettä ja asiointiin liittyvää energiankulutusta Kaavan vaikutukset luontoon Kaava-alueena oleva tontti on kestopäällystetty tontin pohjois- ja länsireunojen kapeita nurmetettuja alueita lukuunottamatta, eikä kaava-alueella ole luonnontilaista ympäristöä. Kaava-alueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen. Tampereen kaupungin paikkatieto-järjestelmästä ei löydy kaava-alueen maalajitietoja, mikä viittaa rakennetuilla alueilla yleensä siihen, että alueen maapohjaa on muokattu voimakkaasti. Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Edellä kuvattujen lähtökohtien perusteella kaavan luontoon liittyvien vaikutusten voidaan olettaa jäävän tontin pohjois- ja länsireunaan osoitettujen istutettavien alueen osien lisääntyvää kasvillisuutta lukuunottamatta vähäisiksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeen valmisteluvaiheen aikana laaditaan yksi asemakaavaluonnos sekä erillinen havainnepiirros. 6.2 Toteutuksen ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.