1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus. 1.3 Kaavan tunnistetiedot

Transkriptio

1 LIELAHTI , SELLUKATU 20, TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN TONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA VARASTOTILOJEN TONTIKSI, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 23. päivänä kesäkuuta 2011 päivättyä, ja 5. päivänä syyskuuta tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Lielahden kaupunginosan korttelin nro 2500 tonttia nro 11, jonka pinta-ala on m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 5 km länteen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu koillis-, kaakkois- ja luoteispuolelta liike- ja toimistorakennusten korttelialueisiin, lounaispuolelta Sellukatuun. Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Kaavaalue on määrätty rakennuskieltoon väliseksi ajaksi (Yla ). Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 20/Petteri Haru, joka jätti tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 9171/ /2009. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos ja asemakaavan selostus kuulutettiin asetettavaksi julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin valmisteluvaiheen aikana lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta ja kaupungin toimialoilta. Asemakaavaa ei tarkistettu yleiskaavoituksen ja joukkoliikenteen lausunnoissa esitettyjen huomautusten perusteella. Kaavan laatija tarkisti asemakaavakarttaa ja asemakaavan selostusta alueen sisäiselle jalankululle varattua ohjeellista alueen osaa, katoksen rakennusalaa ja autopaikkamääräystä koskevilta osin Tampereen kaupungin rakennusvalvonnalta ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta valmisteluvaiheen aikana saadun palautteen, sekä valmisteluvaiheen aikana tarkentuneiden lähtötietojen perusteella. Asemakaavan laatija liitti asemakaavan muutoksen hakijan ulkopuolisella konsultilla teettämän hulevesisuunnitelman asemakaavaehdotuksen liitteeksi. Kaavan keskeinen sisältö Asemakaavalla muutetaan tontin käyttötarkoitusta. Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketiloja (ptvl-1). Oheistuotteiden liiketilaa saa olla

2 enintään 20 % kunkin myymälän myyntipinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 m 2. Varastotiloja saa rakentaa vain toimipaikan omia käyttötarpeita varten. Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista ja varastokatosta varten. Tontin kerrosalaksi on osoitettu m 2,, joka vastaa tonttitehokkuutta e=0,55. Mikäli tontilla oleva rakennus korvataan uudisrakennuksella, on tontin kerrosala m 2. Mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä sovellettu kerrosala vastaa Lielahden alueen vanhojen teollisuustonttien uudelleenkaavoituksen yhteydessä yleisesti sovellettua tonttitehokkuuslukua e=0,40. Tontin suurin sallittu kerrosluku on II. Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Lielahti , Sellukatu 20, Teollisuus- ja varastorakennusten tontin käyttötarkoituksen muuttaminen liike- ja varastotilojen tontiksi, kaava nro Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero: TRE: 9171/ /2009. Tilaajan verkkonumero: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Lielahden kaupunginosan korttelin nro 2500 tonttia nro 11, jonka pinta-ala on m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 5 km länteen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu koillis-, kaakkois- ja luoteispuolelta liike- ja toimistorakennusten korttelialueisiin, lounaispuolelta Sellukatuun. Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Kaavaalue on määrätty rakennuskieltoon väliseksi ajaksi (Yla ). 1.5 Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 20/Petteri Haru, joka jätti tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 9171/ /2009.

3 1.6 Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.7 Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 20 (kaavamuutoksen hakija) kaavan lähivaikutusalueen yritykset ja kiinteistönhaltijat Lielahden Yrittäjät ry Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), Viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hakijan asemakaavan muutoshakemukseen kirjaamana tavoitteena on muuttaa kaava-alueena oleva teollisuustontti liiketontiksi ja kehittää tontilla olevaa rakennusta, sekä tontille sijoittuvia toimintoja ja pihajärjestelyjä hakemuksen liitteenä olevan viitesuunnitelman mukaisella tavalla. Viitesuunnitelman mukaisesti toteutettuna tontilla olevan rakennuksen kerrosala kasvaa 150 m2:llä. Tavoiteltu kerrosala vastaa tonttitehokkuutta e=0,55. Tontin hulevesien hallintaa on tarkoitus parantaa tonttikohtaisen imeytys-/viivytyskentän avulla. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus, jonka myötävaikutuksella Sellukadun liikenneturvallisuutta ja kaupunkikuvaa, sekä vähittäiskaupan sijoittumismahdollisuuksia Lielahden alueelle voidaan parantaa. 2.2 Selvitys kaava-alueen oloista Luonnonympäristö Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön vuonna 2002 laatiman, Lielahden osayleiskaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvityksen

4 mukaan Lielahden alueella on erittäin vähän luonnontilaista ympäristöä eikä selvitykseen tai Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmään ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstötai biotooppihavaintoja. Kaava-alueena oleva tontti on kestopäällystetty tontin koillisreunan kapeaa nurmetettua aluetta lukuun ottamatta. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmästä ei löydy kaava-alueen maalajitietoja, mikä viittaa rakennetuilla alueilla yleensä siihen, että alueen maapohjaa on muokattu voimakkaasti. Kaava-alueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen Rakennettu ympäristö Kaava-alueena olevan tontin pohjoisreunalla sijaitsee yksikerroksinen, betoni-/kevytbetonielementtirakenteinen, teollisuushalli, jonka kerrosala on Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan m Maanomistus Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan kaava-alueena olevan tontin omistaa Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 20 (Y-tunnus: ). 2.3 Suunnittelutilanne Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu Tampereen aluekeskukseksi määritellyn Lielahden kaupunginosan keskustaytimen välittömään läheisyyteen, työpaikka- ja keskustatoimintojen alueelle (TP, ca). Aluekeskukseen pyritään sijoittamaan Tampereen keskustan palvelutarjontaa täydentäviä ja korvaavia palveluita. Työpaikka-alue (TP)-merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita, joille voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Keskustatoimintojen alakeskus (ca)-kohdemerkinnällä osoitetaan palvelurakenteeltaan kuntatasoiset Tampereen kaupungin alakeskukset. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa enempää kuin kaksi seudullisesti merkittävää päivittäistavarakaupan suuryksikköä Lielahden osayleiskaava Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän ja voimaantulleen Lielahden osayleiskaavan kartta 1:ssä tontti on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-2), joka varataan yksityisten ja julkisten palvelujen toimitiloille. Asemakaavoituksen yhteydessä alueella saa liiketilojen osalta lisätä vain paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan liikepinta-alaa. Alueelle

5 saa sijoittaa enintään 400 m 2 suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Alueelle ei saa sijoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaava-aluetta koskee suojavyöhykemääräys (sv-2), jonka mukaan alueelle saa sijoittaa elintarvikeliikkeitä tai niiden käsittelyyn tarvittavia toimitiloja läheisen kemiantehtaan aiheuttaman terveysriskin poistuttua. Lielahden osayleiskaavan kartta 2:ssa on esitetty mm. Lielahden alueen hulevesien hallintaan, kaupunkikuvaan ja joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset tekijät, tavoitteet ja määräykset. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma ja hulevesien hallintaa varten tulee varata riittävästi tilaa tonteilta ja katualueilta. Kaava-alueen lähiympäristö on Sellukadun varren osalta merkitty osayleiskaavan kartta 2:ssa vähäisin toimenpitein kehitettäväksi palvelujen alueeksi. Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun varteen on osoitettu kevyen liikenteen pääreitti ja joukkoliikenteen kehityskäytävä. Kevyen liikenteen yhteyksien toteutumiseen on kiinnitettävä alueelle erityistä huomiota ja joukkoliikenteen kehittämiselle tulee luoda edellytykset yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Asemakaava Sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa nro 5961 tontti on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T1) tonttitehokkuudella e=0,50. Korttelialueelle saa sijoittaa teollisuus- ja varastorakennusten lisäksi myymälä- ja konttorirakennuksia ja muita vastaavia palvelutarkoituksiin osoitettavia rakennuksia ja toimintoja, kuitenkin siten, että teollisuus- ja varastorakennusten osuus asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta on enemmän kuin 75%. Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan kaava-alueena olevan tontin kerrosala on m 2 ja tontilla olevan rakennuksen kerrosala m 2. Toteutunut kerrosala vastaa tonttitehokkuutta e=0, Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Hankkeen aikana tuotettava selvitysaineisto Asemakaavan muutoksen hakijan on tuotettava asemakaavoituksen yhteydessä erillinen lisäselvitys hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa koskien. Hanketta koskevien selvitysten tausta-aineistona voidaan hyödyntää soveltuvilta osin Lielahden aluetta koskien aiemmin laadittuja selvityksiä. Hakija vastaa hankekohtaisten selvitysten laadinnasta aiheutuvista kustannuksista.

6 Kaavan laatija on hyödyntänyt suunnittelussa ja vaikutustenarvioinnissa Lielahden osayleiskaava-aineiston lisäksi seuraavia suunnitelmia, selvityksiä ja dokumentaatiota: Hulevesiselvitys, Laattapiste Collection Tampere, Lielahti, Sellukatu 20, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 20/Petteri Haru, joka jätti tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 9171/ /2009. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos ja asemakaavan selostus kuulutettiin asetettavaksi julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin valmisteluvaiheen aikana lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta ja kaupungin toimialoilta. Pirkanmaan maakuntamuseon, ympäristönsuojelun ja Tampereen sähköverkko Oy:n lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Joukkoliikenteen lausunnossa todettiin, ettei Lielahden maankäyttöratkaisut tue erityisen hyvin joukkoliikenteen käyttöä ja että alueen kevyen liikenteen verkko on osin puutteellinen. Lausunnossa kiinnitettiin myös yleisellä tasolla huomiota siihen, että Lielahden alueen joukkoliikenteen kehittäminen ja joukkoliikenteen laatukäytävän muodostaminen Lielahden alueen läpi tulisi ottaa huomioon alueen kaavamuutoksia suunniteltaessa. Kaavan laatijan näkemyksenä on, ettei Lielahden ja Niemenrannan alueellisen kevyen liikenteen verkolle tai joukkoliikenteen kehityskäytäväksi Lielahden osayleiskaavassa osoitetun Enqvistinkadun kehittämiselle asetettuja haasteita voida ratkaista nyt tarkasteltavan yksittäisen, pienen, em. kehityskäytävästä erillään olevan tontin puitteissa muilta kuin asemakaavaluonnoksessa jo esitetyiltä, kaava-alueen ja Sellukadun liikenneturvallisuutta parantavilta osin (mm. tonttiliittymän kaventaminen, ist-määräykset). Asemakaavaa ei tarkistettu lausunnon perusteella. Yleiskaavoituksen lausunnossa todettiin, että asemakaavaluonnoksessa kaava-alueelle esitetty käyttötarkoitus on Lielahden osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Muihin osayleiskaavan tavoitteisiin ja mitoitusperusteisiin lausunnossa viitattiin kaupunkikuvan ja liikenneympäristön parantamisen, tonteilla tapahtuvan hulevesien hallinnan, sekä liiketonteilla sovellettavan tonttitehokkuuden e=0,4 osalta. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että kaava-alueena olevan tontin kerrosala on osoitettu vaihtoehtoisella merkinnällä ja tonttitehokkuustavoite (e=0,55) ylittää osayleiskaavan tavoitteen (e=0,4) mukaisen rakentamisen kaavaalueella. Lausunnon perusteella asemakaavaluonnoksen mukainen

7 tontin kerrosala ja esitetty rakennusala mahdollistavat nykyisen rakennuksen laajentamisen siten, ettei tontin rakentamaton ala riitä autopaikkojen ja hulevesijärjestelmien järjestämiseen tontilla. Lausunnossa todettiin, ettei rakennuksen laajentamiselle ole esitetty perusteluja ja että tontin kerrosalaa ja rakennusalaa tulisi tarkistaa enintään tontilla olevan rakennuksen mukaiseksi. Yleiskaavoituksen lausunnossa esitettyjä asioita käsiteltiin Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelun sisäisessä työpalaverissa. Palaverin yhteydessä todettiin, että asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Sellukadun kaupunkikuvan ja liikenneturvallisuuden parantaminen kaava-alueena olevalla tontilla, ja ettei esitetty lisärakentaminen estä erillisen hulevesiselvityksen perusteella kaava-alueelta tulevien hulevesien hallintaa ja autopaikoituksen tyydyttävää toteuttamista tontilla. Asemakaavaa ei tarkistettu lausunnon perusteella. Kaavan laatija tarkisti asemakaavakarttaa ja asemakaavan selostusta alueen sisäiselle jalankululle varattua ohjeellista alueen osaa, katoksen rakennusalaa ja autopaikkamääräystä koskevilta osin Tampereen kaupungin rakennusvalvonnalta ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta valmisteluvaiheen aikana saadun palautteen, sekä valmisteluvaiheen aikana tarkentuneiden lähtötietojen perusteella. Asemakaavan laatija liitti asemakaavan muutoksen hakijan ulkopuolisella konsultilla teettämän hulevesisuunnitelman asemakaavaehdotuksen liitteeksi. 3.3 Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee hankkeen aikana laadittavan asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää ehdotusvaiheessa muistutuksia. Muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Lausunnot, sekä hankkeen aikana jätetyt mielipiteet ja muistutukset kirjataan vastineineen asemakaavaehdotuksen vastineluetteloon. Vastineluettelosta ja asemakaavan selostuksesta käy ilmi, miten mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ovat vaikuttaneet suunnitteluun. Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 3.4 Tarkasteltavat vaihtoehdot Hankkeen aloitusvaiheessa sovittiin kaavoitusviranomaisen ja kaavan laatijan kesken, ettei hankkeen valmisteluvaiheen aikana laadita tai tarkastella vaihtoehtoisia suunnitelmia. Näin ollen asemakaavaluonnosta (1-vaihtoehto) tarkastellaan suhteessa kaavaalueen lähtötilanteeseen (0-vaihtoehto).

8 vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavan, tonttitehokkuuden ja kaupunkikuvan puolesta ennallaan. Kaavaalueelle sijoittuvia liiketoimintoja ja rakennusta ei voida kehittää hakijan tavoitteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen hakijan ja kaupungin kaavahankkeelle, sekä Lielahden alueen kehittämiselle asettamat tavoitteet eivät toteudu. Kaava-alueella jää voimaan sisäasiainministeriön vahvistama asemakaava nro 5961, jossa tontti on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T1) tonttitehokkuudella e=0,50. Korttelialueelle saa sijoittaa teollisuus- ja varastorakennusten lisäksi myymälä- ja konttorirakennuksia ja muita vastaavia palvelutarkoituksiin osoitettavia rakennuksia ja toimintoja, kuitenkin siten, että teollisuus- ja varastorakennusten osuus asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta on enemmän kuin 75%. Voimaan jäävässä asemakaavassa kaava-alueelle osoitettu käyttötarkoitus on ristiriidassa kaava-alueelle sijoittuvien toimintojen kanssa. Kaava-alueelta tulevat hulevedet johdetaan viivyttämättä Enqvistinkadun hulevesiviemäriin, joka on erittäin kuormittunut vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue muuttuu asemakaavan, tontin kerrosalan ja käyttötarkoituksen osalta lähtötilanteesta. Kaavaalueella olevaa rakennusta voidaan hyödyntää liiketoimintoihin hakijan tavoitteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen hakijan ja kaupungin kaavahankkeelle, sekä Lielahden alueen kehittämiselle asettamat tavoitteet toteutuvat. Asemakaavalla muutetaan tontin käyttötarkoitusta. Tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketiloja (ptvl-1). Oheistuotteiden liiketilaa saa olla enintään 20 % kunkin myymälän myyntipinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 m 2. Varastotiloja saa rakentaa vain toimipaikan omia käyttötarpeita varten. Tontille on osoitetaan yksi rakennusala. Tontin kerrosalaksi osoitetaan m 2,, joka vastaa tonttitehokkuutta e=0,55. Mikäli tontilla oleva rakennus korvataan uudisrakennuksella, on tontin kerrosala m 2. Mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä sovellettu kerrosala vastaa Lielahden alueen vanhojen teollisuustonttien uudelleen kaavoituksen yhteydessä yleisesti sovellettua tonttitehokkuuslukua e=0,40. Tontin suurin sallittu kerrosluku on II. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Asemakaavalla muutetaan tontin käyttötarkoitusta. Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketiloja (ptvl-1). Oheistuotteiden liiketilaa saa olla

9 enintään 20 % kunkin myymälän myyntipinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 m 2. Varastotiloja saa rakentaa vain toimipaikan omia käyttötarpeita varten. Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista ja varastokatosta varten. Tontin kerrosalaksi on osoitettu olemassa olevan rakennuskannan perusteella m 2. Mikäli tontilla oleva rakennus korvataan uudisrakennuksella, on tontin kerrosala m 2. Mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä sovellettu kerrosala vastaa Lielahden alueen vanhojen teollisuustonttien uudelleenkaavoituksen yhteydessä yleisesti sovellettua tonttitehokkuuslukua e=0,40. Tontin suurin sallittu kerrosluku on II. Tontin autopaikkamäärä on 28 ap. Tontille merkityn hulevesimääräyksen (hule-9) mukaan tontin vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontin istutus-, polkupyöräpaikoitus-, liikenne- ja pihajärjestelyjä ohjataan ist-5, ist-6-ja 1pp/lto300m 2 -merkinnöin alueen yleistä viihtyisyyttä, turvallisuutta ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaa, ympärivuotista kevyttä liikennettä edistävään suuntaan. Vähintään puolet tontille rakennettavista polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Varastot ja jätehuoltoastiat on sijoitettava rakennuksiin tai katoksiin. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla. Pysäköintialueet on rajattava ja jäsennöitävä puu- ja pensasistutuksin. Ajoneuvojen kulkureitit tulee rakentaa hitaaseen ajotapaan ohjaaviksi. Ajoneuvoliittymien sijaintia ja leveyttä ohjataan Sellukadun vastaisella rajalla erillismerkinnällä. Tontin eteläkulmaan osoitetulle alueelle saa rakentaa mainosrakenteen, jonka korkeus maanpinnasta saa olla enintään suluissa ilmoitetun metrimäärän suuruinen mr(15). 4.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, liikenteeseen, energiatalouteen, kaupunkikuvaan, sekä luontoon Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavan ihmisten elinoloihin kohdentuvien vaikutusten voidaan olettaa jäävän suhteellisen vähäisiksi, joskin myönteisiksi. Kaavallisessa mielessä teollisuuskäytössä ollut, mutta käytännössä kaupanalan ja palveluiden käyttöön muuntunut alue otetaan keskustatoimintojen alakeskukseksi osoitetulle Lielahdelle luontevaan liikekäyttöön, minkä voidaan olettaa välillisesti parantavan alueen

10 yleisilmettä ja vähentävän alueen käyttötarkoituksesta lähialueen asukkaille aiheutuvia haittoja Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, liikenteeseen ja energiatalouteen Kaavan laatijan näkemyksen mukaan hanke tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja ylemmillä kaavatasoilla tavoitteeksi määritellyn aluekeskuksen muodostumista Lielahden alueelle, sekä parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hanke tukeutuu alueen olemassa olevaan ja aktiivisesti kehitettävään liikenneverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen parantaen samalla rakenteellisen sisustustavarakaupan palvelu- ja tuotetatarjontaa sekä saavutettavuutta länsi-tampereen alueella. Palvelujen saavutettavuuden paranemisen voidaan olettaa osaltaan lisäävän palveluntarjoajien välistä kilpailua ja vähentävän länsi-tampereen ja Ylöjärven suunnan synnyttämää, Tampereen itä- ja eteläosiin suuntautuvaa läpiajoliikennettä ja asiointiin liittyvää energiankulutusta, mutta kasvattavan liikenneverkon paikallista kuormitusta kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Asemakaava edellyttää tontille sijoittuvien toimintojen, liikennejärjestelyjen ja ajoneuvoliittymien nykyistä parempaa jäsennöintiä ja eriyttämistä mm. istutusjärjestelyin, minkä voidaan olettaa parantavan Sellukadun ja tontin sisäistä liikenneturvallisuutta Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavan laatijan näkemyksenä on, että kaavalla on myönteisiä suoria ja välillisiä vaikutuksia kaava-alueen kaupunkikuvaan. Näkemyksensä kaavan laatija perustaa käyttötarkoituksen muutokseen ja alueen maankäytön yleiseen kehittymiseen. Ajantasaistettu kaava antaa kiinteistönomistajalle mahdollisuuden kehittää kaava-alueena olevan tontin maankäyttöä ja toimintoja Lielahden alueelle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden mukaisesti liikekäyttöön, millä voi olla myönteisiä välillisiä vaikutuksia myös kaupunkikuvallisessa mielessä Kaavan vaikutukset luontoon Kaava-alueena oleva tontti on rakentamattomilta osin kokonaan kestopäällystetty tontin koillisreunan kapeaa nurmetettua aluetta lukuun ottamatta, eikä kaava-alueella ole luonnontilaista ympäristöä. Kaava-alueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmästä ei löydy kaavaalueen maalajitietoja, mikä viittaa rakennetuilla alueilla yleensä siihen, että alueen maapohjaa on muokattu voimakkaasti. Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Edellä kuvattujen lähtökohtien perusteella kaavan luontoon liittyvien vaikutusten voidaan olettaa jäävän tontin lounaisreunaan osoitetun, istutuksin jäsennöitävän paikoitusalueen lisääntyvää kasvillisuutta, sekä kaava-alueena olevalta tontilta tulevien hulevesien aiempaa parempaan hallintaan tähtäävien määräysten välillisiä vaikutuksia lukuunottamatta vähäisiksi.

11

12 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeen valmisteluvaiheen aikana laaditaan yksi asemakaavaluonnos, sekä erillinen havainnepiirros. 5.2 Toteutuksen ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.