JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄ- MISTAPASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Kesäkuu 2013 KEMI-TORNIO ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄ- MISTAPASUUNNITELMA

2 KEMI-TORNIO ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA Päivämäärä 24/06/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kirsi Ylipiessa, Annakreeta Salmela Toni Joensuu Ramboll Kiviharjuntie OULU P F

3 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SISÄLTÖ Tiivistelmä 5 Esipuhe 6 1. Johdanto Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue ja alueen toimivaltaiset viranomaiset Päätös joukkoliikenteen järjestämistavasta Joukkoliikenteen järjestämistapamallit 8 2. ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen nykytila Sopimustilanne Joukkoliikenteen määrä Joukkoliikenteen rahoitus Joukkoliikenteen järjestämistavan suunnitteluperiaatteet Pääperiaatteet Alueelliset indikaattorit ja niiden soveltaminen Seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen käyttö Työmatkapendelöinti Toisen asteen opiskelijavirrat Palvelutasotavoitteet Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi Järjestämistapa Liikennekokonaisuudet Liikenteen hankkimisessa huomioita asiat Määrärahojen riittävyys Miten toimitaan kun liikennekokonaisuuden sopimukset päättyvät eri aikaan Toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö Johtopäätökset 33

4 LIITTEET Liite 1 Joukkoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat

5 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 5 TIIVISTELMÄ Kemi-Tornio seutukunta kuuluu Kemin kaupunkia lukuun ottamatta Lapin ELY-keskuksen toimivalta-alueeseen. Joukkoliikennelain ja Euroopan Unionin palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti Lapin ELY-keskuksen liikennöitsijöille myöntämät linjaliikenneluvat on muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Sopimukset päättyvät Kemi-Tornio seutukunnalla asteittain aikavälillä Tämän jälkeen liikenteet järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lapin ELY-keskus on valmistautunut siirtymäajan päättymiseen määrittämällä Lapin joukkoliikenteen palvelutason vuosille sekä tekemällä päätöksen, jonka mukaan joukkoliikenne tullaan järjestämään palvelusopimusasetuksen mukaisesti niiltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja markkinaehtoisesti syntyvän liikenteen palveluja ei voida pitää riittävinä palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason saavuttamiseksi tai lippujen hintojen pitämiseksi houkuttelevalla tasolla. Joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelmassa on esitelty usean ELY-keskuksen kattavan suunnittelukonsensuksen tuloksena syntyneet yhtenäiset periaatteet joukkoliikenteen järjestämistavalle siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen. Niiden mukaan ELY-keskus järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen mukaisesti, jos kunnassa tehdään nykyisin seutu- ja työmatkaliikenteen lipuilla vähintään matkaa vuodessa (yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytysten turvaaminen), kuntaparin välillä työmatkapendelöinnin määrä on vähintään 400 työssäkävijää suuntaansa tai silloin, kun toisen asteen opiskelijoiden muodostavat matkustusvirrat arvioidaan merkittäviksi. Liikenteen järjestämistapaan voivat vaikuttaa myös muut asiat kuten esim. joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet sekä nykyisen joukkoliikenteen tarjonta silloin, kun liikenteelle on kysyntää. Myös aluerakenne ja kokonaistaloudellisuus vaikuttavat tapauskohtaisesti järjestämistavan valintaan. PSA-liikenne turvaa merkittävimmille kaupunkiseuduille yhtenäisen ja todennäköisesti myös asiakkaille markkinaehtoista liikennettä edullisemman lippujärjestelmän. Ensisijaisesti ELY:n PSA-liikenteellä turvataan ylikunnallinen työ- ja opiskelumatkaliikenne siellä, missä sille on kysyntää, seuraavaksi tavoitteellisen palvelutason mukaiset yhteydet potentiaalisilla alueilla ja viimeiseksi peruspalvelutasoiset yhteydet muilla alueilla. Kemi-Tornion seutukunnalle esitetään muodostettavan PSA-liikenteenä yhteensä kolmelle yhteysvälille reittipohjaisena käyttöoikeussopimuksena toimivat liikennekokonaisuudet. Liikennekokonaisuudet ovat erikokoisia, mikä tarjoaa mahdollisuuden kaiken kokoisille liikennöitsijöille osallistua liikenteen hankkimisesta järjestettävään kilpailuun. Lisäksi isoimmat kokonaisuudet voidaan jakaa pienempiin osakokonaisuuksiin. Kuntien sisäistä kuntakeskusten ja taajamien/työpaikkakeskittymien välistä liikennettä voidaan määrärahojen puitteissa harkita myös järjestettävän PSA:n mukaisena reittipohjaisena ostoliikenteenä yhteistyössä ao. kuntien kanssa. Tällöin kuntien tulee olla aloitteellisia ja osallistua liikenteen järjestämisen kustannuksiin vähintään 50 prosentin osuudella. Kuntien rooli liikennepalvelujen järjestämisessä tulee siirtymäaikana muutoinkin kasvamaan, mikä voi tarkoittaa kunnille nykyistä seutulipun rahoitusta suurempaa kustannustasoa. Lapin ELY-keskus voi hankkia liikennepalveluja ja korvata hintavelvoitteita vain myönnetyn määrärahan puitteissa. Lapin ELY-keskuksen joukkoliikenteen määräraha on vuodelle 2013 yhteensä 3,35 M, jonka lisäksi ELY-keskus on anonut lisämäärärahaa. Siirtymäajan jälkeisten liikennepalvelujen hankinta määrärahojen puitteissa tulee olemaan haasteellinen ja suunnittelua vaativa tehtävä. Toisaalta erityisesti alueilla, joilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta on mahdollista kasvattaa, PSA-liikenne antaa ELY-keskuksille mahdollisuuden rakentaa uudenlainen joukkoliikennejärjestelmä, jossa liikennöitsijöiden reviirit ja autokierrot eivät rajoita toimivien liikennekokonaisuuksien syntymistä.

6 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 6 ESIPUHE Lapin ELY-keskus käynnisti toimivalta-alueellaan Kemi-Tornio seutukuntaa koskevan joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksen keväällä Vastaavia joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksiä on laadittu samoihin aikoihin myös Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten toimivaltaalueille. Vaikka ELY-keskusten toimivalta-alueet ovat erilaisia niin joukkoliikenteen tarjonnan kuin joukkoliikenteen kysynnän osalta, keskeiset järjestämistapaan vaikuttavat suunnitteluperiaatteet on sovitettu valtakunnan tasolla mahdollisimman hyvin yhteen. Joulukuussa 2012 järjestettiin Tampereella kaikkien ELY-keskusten ja järjestämistapasuunnitelmia laativien suunnittelijoiden välinen yhteispalaveri, jonka tavoitteena oli joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitteluperiaatteiden läpikäyminen ja yhteensovittaminen. Näitä periaatteita on sovellettu myös tässä työssä. Lapin ELY-keskuksen joukkoliikenteen järjestämissuunnitelman työstämisestä vastasi työryhmä, jonka jäseninä ovat olleet Juha Tapio, Raimo Rajamäki ja Heikki Hirttiö Lapin ELY-keskuksesta. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työn tekemisestä vastasivat Kirsi Ylipiessa, Annakreeta Salmela ja Toni Joensuu.

7 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 7 1. JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Joukkoliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät asteittain aikavälillä Joukkoliikennelain (14 ) mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen tulee siirtymäajan aikana tehdä päätös siitä, miten se järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut. Julkista tukea joukkoliikenteelle voidaan maksaa ja yksinoikeuksia myöntää vain palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Jos liikenne järjestetään kokonaan tai osittain PSA:n mukaisesti, on viranomaisten annettava asiasta ilmoitus EU:n virallisessa lehdessä viimeistään vuotta ennen tarjouskilpailumenettelyn aloittamista tai vuosi ennen sopimuksen tekemistä ilman tarjouskilpailua. Joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelman tavoitteena on, että suunnitelman valmistuttua Lapin ELY-keskuksella (LAP ELY) olisi tiedossa, mitkä ovat olemassa olevien taustatietojen perusteella tarkoituksenmukaiset liikennekokonaisuudet Kemi-Tornio alueella sekä yhteysväleillä alueelta Ouluun, Rovaniemelle, Ranualle ja Tornionjokivarteen vuonna 2014 päättyvien sopimusten osalta. Järjestämistavan valinta perustuu keväällä 2013 ELY-keskusten yhteisesti määrittämälle valtakunnallisesti yhtenäiselle peruskriteeristölle. Myös järjestettäväksi esitetylle PSA-liikenteelle on tuolloin määritetty prioriteetit. Lisäksi tässä työssä tuli ottaa kantaa, miten toimitaan tilanteissa, joissa tiettyyn kokonaisuuteen kuuluvat siirtymäajan liikenteet päättyvät eri vuosina. Vuonna 2013 ensimmäistä kertaa osa valtion joukkoliikennerahoituksesta on korvamerkitty tietyt edellytykset täyttäville keskisuurille kaupungeille. Em. muutos ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvan PSA-liikenteen (ostoliikenne) budjettiin, mutta osa toimivaltaisille kunnallisille viranomaisille myönnettävästä valtionrahoituksesta siirtyy ELYkeskuksilta Liikenneviraston budjettiin ja maksettavaksi. Uudistus voi tulevaisuudessa koskettaa myös Lappia ja Kemi-Tornio aluetta, mikäli selvitysvaiheessa oleva joukkoliikenteen seudullinen toimivaltainen kunnallinen viranomainen alueella syntyy. Uusi asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista 2013 on valmistunut ja siinä on määritelty määrärahan jakoperusteet. 1.2 Suunnittelualue ja alueen toimivaltaiset viranomaiset Suunnittelualueena on Kemi-Tornio seutukunta Lapin ELY-keskuksen toimivalta-alueella. Alueella on yksi kunnallinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, Kemin kaupunki, joka vastaa oman toimivalta-alueensa sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytetty yhteysvälit suunnittelualueelta Ouluun, Rovaniemelle, Ranualle ja Tornionjokivarteen. Alueen toimivaltaisten viranomaisten yhteisenä tavoitteena tulee kuitenkin olla toimivaltaalueidensa joukkoliikennetarjonnan yhteensovittaminen sekä yhtenäinen lippujärjestelmä vyöhykehinnoitteluineen. Suunnittelualueella pitempimatkaista maakuntarajat ylittävää joukkoliikennettä on järjestetty myös muiden, lähinnä Pohjois-Pohjanmaan, ELY-keskusten toimesta. Suunnittelualueella on parhaillaan selvitysvaiheessa seudullisen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen. Mikäli uusi viranomainen päätetään perustaa, sen toiminta alkaa aikaisintaan vuoden 2015 alusta. Samanaikaisesti Kemin kaupunki luopuisi omasta viranomaisstatuksestaan. Mikäli seudullista viranomaista ei perusteta, on Kemin luopuminen joka tapauksessa todennäköistä. Tällöin Kemin tehtävät siirtyisivät Lapin ELY-keskukselle. Jatkossa myös mahdolliset kuntaliitokset voivat aiheuttaa muutoksia toimivalta-alueisiin, liikenteiden järjestämisvastuuseen sekä lippualueisiin. 1.3 Päätös joukkoliikenteen järjestämistavasta Joukkoliikennelain 14 :n 4 momentin mukainen päätös joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella on annettu Päätöksen mukaan Lapin ELY-keskus järjestää osittain toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut palvelusopimusasetuksen mukaisesti seuraavasti: 1) Täydentävät palvelut Lapin ELY-keskus järjestää toimivalta-alueellaan joukkoliikenteen palveluita siltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin perustuvia ja reittiliikenteen tai kutsujoukkoliikenteen

8 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 8 palveluita ei voida pitää riittävinä peruspalvelutason saavuttamisen / palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason saavuttamisen kannalta. 2) Edullisemmat palvelut Lapin ELY-keskus on päättänyt asettaa hintavelvoitteen seutulippualueilla harjoitettavassa liikenteessä. Hintavelvoitteesta päätetään erikseen. 1.4 Joukkoliikenteen järjestämistapamallit Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä joukkoliikenne Lapin ELY-keskuksen toimivaltaalueella voidaan järjestää kuvan 1 vaihtoehtojen mukaisesti. Kuva 1. Joukkoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat siirtymäajan sopimusten päättymisen jälkeen Varsinaisessa PSA-mallissa toimivaltainen viranomainen maksaa korvauksia tai myöntää yksinoikeuksia tietylle kokonaisuudelle. Markkinaehtoisessa mallissa (ME) viranomainen ei rajoita markkinoille tuloa, tarjonnan määrää eikä matkalippujen hintoja. Lisäostoilla voidaan täydentää markkinaehtoista mallia tai käyttöoikeussopimuksia. Tarkemmat kuvaukset järjestämistavoista on esitetty liitteessä 1.

9 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 9 2. ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄMÄN JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Sopimustilanne Lapin ELY-keskuksella on liikennöitsijöiden kanssa yhteensä 39 siirtymäajan liikennöintisopimusta (Taulukko 1, tilanne ). Kahdeksan sopimusta päättyy vuonna 2014 ja niistä puolet sisältää suunnittelualueella liikennöitäviä vuoroja. Loput siirtymäajan sopimukset päättyvät tulevien vuosien aikana siten, että viimeinenkin sopimus päättyy Yksinoikeussopimuksia ei ole. Voimassa olevat ostosopimukset ja uuden lainsäädännön mukaiset PSA-sopimukset ovat pääsääntöisesti sopimuskaudeltaan kolme (3) vuotta ja sisältävät option mahdollisesta jatkosopimuksesta enintään kolmen (3) vuoden ajalle. Vuonna 2012 Lapin ELY-keskuksen ostosopimusten kuljetuksia toteutti yhteensä 31 liikennöitsijää. Sopimuskorvauksia maksettiin liikennöitsijöille vuonna 2012 yhteensä noin 2,41 M. Suunnittelualuetta koskevia ostoliikenteitä (alueen sisäiset ja pidempimatkaiset yhteensä) ajetaan vuodessa noin km, joista vuonna 2013 päättyvien sopimusten osuus on km ja vuonna 2014 päättyvien km. Kaikki suunnittelualueen ostosopimukset päättyvät viimeistään vuonna 2014 (taulukko 2). Sopimuksen jatkaminen edellyttää lisärahoitusta vuoden 2013 budjettiin. Matkustajalaskentatiedot (lipputulot ja nousijat) olivat käytettävissä noin puolessa nykyisistä PSA-reiteistä (ostoliikenteet). Niissä keskimääräiset lipputulot vaihtelivat vuosien laskentojen perusteella välillä 0,13 0,73 /linjakm. Siirtymäajan liikennöintisopimusten osalta julkista tietoa liikenteiden kannattavuudesta ei ole saatavana. Perusinformaation kerääminen voi tietyissä kohteissa puoltaa ainakin alkuun muutaman vuoden bruttosopimuksia, jotta luotettava tieto kysynnästä ja lippu- sekä rahtituloista saadaan kerättyä.

10 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 10 Taulukko 1. Lapin ELY-keskuksen siirtymäajan sopimukset. Kemi-Tornio on korostettu vihreällä. Liikennöitsijä Sopimusnumero Sopimus päättyy pv Sopimuksen liikenne/yhteysväli 2 Liikenne-Pasma Ky SIIRTYMÄ KITTILÄ-LOHINIVA-KIERINKI 3 Liikennöinti Onni Palo Oy SIIRTYMÄ HETTA-PALOJOENSUU-KUTTANEN 4 Tunturilinjat Oy SIIRTYMÄ KOLARI-YLLÄS-KITTILÄ-LEVI RAKKAVAARA-LEVI-KOUTALAKI-KITTILÄN LENTOASEMA, KITTILÄ- TEPASTO, KITTILÄ-KÖNGÄS-RAATTAMA, ROURAVAARA-KITTILÄ 5 Viljo Rundgren Ky SIIRTYMÄ KOLARI-ÄKÄSLOMPOLO-YLLÄSJÄRVI ÄKÄSLOMPOLO-YLLÄSJÄRVI-KITTILÄN LENTOASEMA 7 JBUS Oy SIIRTYMÄ SODANKYLÄ-HÄÄTYLÄ/RAJALA 8 Ketosen Liikenne Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-TORNIO/KEMI-OULU 9 Ketosen Liikenne Oy SIIRTYMÄ KEMIJÄRVI-ISOKYLÄ, KEMIJÄRVI-LEHTOSALMI, SÄRKIKANGAS- LEHTOSALMI 10 North European Bus Tours Ky SIIRTYMÄ KEMI-TORNIO 11 North European Bus Tours Ky SIIRTYMÄ KARUNKI-TORNIO-RÖYTTÄ, KIVIRANTA-RÖYTTÄ, KARUNKI-KIVIRANTA 12 Kutilan Liikenne Oy SIIRTYMÄ KELA-RANUA, ROVANIEMI-RANUA 16 Rajalinjat OY SIIRTYMÄ TORNIO-ROVANIEMI, YLITORNIO-TORNIO, ROVANIEMI-YLITORNIO 17 Rajalinjat Oy SIIRTYMÄ ETELÄ-PORTIMOJÄRVI-LOHIJÄRVI-YLITORNIO, YLITORNIO-LOHIJÄRVI- TÖRMÄSJÄRVI PELLO-YLITORNIO-TORNIO 18 Linjaliikenne Heikkilä Ky SIIRTYMÄ KOLARI-OULU, KOLARI-SIRKKA, SIRKKA-KEMI-YLITORNIO-OULU KEMI-PELLO-KOLARI 19 Linjaliikenne Heikkilä Ky SIIRTYMÄ KOLARI-ÄKÄSLOMPOLO JUOKSENKI-PELLO 20 Pikakuljetus Rovaniemi Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-SODANKYLÄ-IVALO 21 Pikakuljetus Rovaniemi Oy SIIRTYMÄ (KITTILÄN LENTOASEMA) KITTILÄ-SODANKYLÄ, SUVANTOKUMPU- VAALAJÄRVI-SODANKYLÄ, KAANAANMAA-SODANKYLÄ 22 Möllärin Linjat Oy SIIRTYMÄ SAVUKOSKI-SALLATUNTURI-SALLA-ROVANIEMI, MARTTI- PELKOSENNIEMI- KEMIJÄRVI, ROVANIEMI-KEMIJÄRVI-SODANKYLÄ, KEMIJÄRVI-ROVANIEMI 23 Möllärin Linjat Oy SIIRTYMÄ PELKOSENNIEMI-KEMIJÄRVI-ISOKYLÄ 24 Möllärin Linjat Oy SIIRTYMÄ VAPAUDENKATU-TOHMO, VAPAUDENKATU-SEPÄNKATU, KEMIJÄRVI- ISOKYLÄ, VAPAUDENKATU-SAIRAALA 25 Gold Line Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-MUONIO, KITTILÄ-MUONIO, ROVANIEMI-KITTILÄ 26 Gold Line Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-IVALO IVALO-SAARISELKÄ-KAKSLAUTTANEN 28 Gold Line Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-SINETTÄ-YLITORNIO 29 Gold Line Oy SIIRTYMÄ KEMI-LÄNSIKOSKI TERVOLA, KEMI HIRMULA ITÄKOSKI 30 Gold Line Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-SODANKYLÄ-IVALO 31 Koillismaan Turistiauto Oy SIIRTYMÄ SALLA-HIRVASVAARA-KARHUJÄRVI 32 Koillismaan Turistiauto Oy SIIRTYMÄ AHOLA-MOURUNIEMI TH, POSIO-MAANINKAVAARA-LAMMINAHO 33 Koillismaan Turistiauto Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-POSIO-KUUSAMO 34 Napapiirin Taksi- ja Bussipalvelu Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-SINETTÄ-YLITORNIO 35 Koillismaan Liikenne Oy SIIRTYMÄ KUUSAMO-POSIO-ROVANIEMI 36 Koillismaan Liikenne Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-POSIO-KUUSAMO 37 E. Jussila Ky SIIRTYMÄ TORNIO-LIAKKA, VOJAKKALA-RÖYTTÄ, RÖYTTÄ-TORNIO, TORNIO- ARPELA, RÖYTTÄ-ARPELA ARPELA-SATTAJÄRVI-TORNIO, KAISAJOKI-TORNIO, TORNIO-ARPELA, TORNIO-RUOTTALA 38 J.M. Eskelisen Lapin Linjat Oy SIIRTYMÄ ROVANIEMI-SIRKKA, PALOJOENSUU-ENONTEKIÖ, ENONTEKIÖ- NUNNANEN, PALOJOENSUU-KILPISJÄRVI, ROVANIEMI-PALOJOENSUU, KITTILÄ-YLLÄSJÄRVI-ÄKÄSLOMPOLO, KOLARI-YLLÄSJÄRVI-KITTILÄ- SIRKKA, KOLARI-ÄKÄSLOMPOLO-YLLÄSJÄRVI-KITTILÄ- LEVI,ROVANIEMI-KOLARI, LEVITUNTURI KEMI OULU 39 J.M. Eskelisen Lapin Linjat Oy SIIRTYMÄ IVALO-VESKONIEMI, IVALO-SAARISELKÄ, ROVANIEMI-KARIGASNIEMI ROVANIEMI-SODANKYLÄ-INARI-NUORGAM 42 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ OULUNSALON LENTOKENTTÄ-OULU-KEMI-ROVANIEMI 43 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ KEMI-TORNIO, TORNIO-ROVANIEMI 44 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ KEMI-TORNIO, KAAKAMO-VALTAKUNNAN RAJA, TORNIO-TERVOLA- LOUE-ROVANIEMI 45 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ KEMI-LÄNSIKOSKI-ITÄKOSKI-KEMI, TERVOLA-KEMI, TERVOLA- REUTUAAPA ITÄKOSKI-LAURILA, KOSKENKYLÄ-LAURILA KEMI-OSSAUSKOSKI, KEMI-TERVOLA, TERVOLA-REUTUAAPA, SUUKOSKI-TERVOLA 46 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ RANUA-SIMON/RANUAN RAJA, SIMO-KEMI 47 Liikenne-Kiviniemi Oy SIIRTYMÄ PELLO-LAMPSIJÄRVI

11 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 11 Taulukko 2. Lapin ELY-keskuksen ostosopimukset Kemi-Tornio alueella. OSTO LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO SUNTA LÄHTÖ PERILLÄ KM PÄÄTTYY 7880 KUTILAN LIIKENNE OY ROVANIEMI-YLITORNIO-KEMI SS+ M KUTILAN LIIKENNE OY KUTILAN LIIKENNE OY KUTILAN LIIKENNE OY SS+ P GOLD LINE OY KEMI-ÄKÄSLOMPOLO M-P++ M GOLD LINE OY GOLD LINE OY M-P++ P GOLD LINE OY GOLD LINE OY ROVANIEMI-KEMI KOULPV M GOLD LINE OY GOLD LINE OY GOLD LINE OY KOULPV P GOLD LINE OY GOLD LINE OY GOLD LINE OY KOULPV P GOLD LINE OY GOLD LINE OY GOLD LINE OY KOULPV M GOLD LINE OY GOLD LINE OY VELJEKSET SALMELA OY KEMI-KUIVANIEMI M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY VELJEKSET SALMELA OY VELJEKSET SALMELA OY SIMO-KEMI M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY VELJEKSET SALMELA OY VELJEKSET SALMELA OY SIMO - KEMI M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY VELJEKSET SALMELA OY RAJALINJAT OY KEMI-KOLARI-ÄKÄSLOMPOLO M-P+ M RAJALINJAT OY M-P+ P K. HEKKANEN OY KEMI-KUIVANIEMI M-P+ M K. HEKKANEN OY SIMO-KEMI M-P+ M ORAJÄRVEN BUSSIT OY KEMI-TERVOLA M-P+ M M-P+ M TERVOLA-KEMI M-P+ M M-P+ M SIMO-ALANIEMI-RANUA KOULPV M MKP++ M MKP++ P KOULPV P LKM-TRADE KY KEMI-TERVOLA-ROVANIEMI M-P++ M M-P++ P TILAUSLIIKENNE PEKKA KÄKEMI-ÄKÄSLOMPOLO SS++ M SS++ P TERVOLA-KEMI, LÄNSIPUOLTA M-P++ M M-P++ M KEMI-TERVOLA, ITÄPUOLTA M-P++ M M-P++ M RANUA-KEMI M-P++ M M-P++ P ROVANIEMI-KEMI M-P++ M M-P++ M M-P++ P KEMI-TERVOLA-ROVANIEMI M-P++ M KEMI-KUIVANIEMI M-P++ M

12 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 12 Kuva 2. Siirtymäajan liikennöintisopimukset suunnittelualueella (LAP ELY) Kuva 3. Ostoliikennesopimukset suunnittelualueella (LAP ELY)

13 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA Joukkoliikenteen määrä Joukkoliikennetarjontaa on tarkasteltu valtakunnallisen tieliikennelupa- ja joukkoliikenteen suunnittelujärjestelmän (VALLU) tietojen pohjalta. Järjestelmä sisältää reittitiedot ELY-keskusten sopimus- ja ostoliikenteistä. VALLU:n tietojen (2011 ja 2013) mukaan alueen paras joukkoliikennetarjonta on Kemin ja Tornion välillä, jossa tarjonta säilyy hyvänä myös kesällä. Muutoin kesällä palvelutaso heikkenee koko seudulla, mutta erityisesti Tornion maaseutualueilla ja Keminmaassa Rovaniementiellä, jossa koulukuljetusten lisäksi ei ajeta muuta ELY:n toimivaltaan kuuluvaa joukkoliikennettä vuoromäärätiedoissa näkyy Keminmaa-Kemi paikallisliikenteen siirtyminen kunnan ostoliikenteeksi. Kuva 4. Joukkoliikenteen reitit suunnittelualueella 2011, ei sisällä kuntien liikenteitä (Lähde: VALLU)

14 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 14 Kuva 5. Joukkoliikenteen tarjonta suunnittelualueella 2011, talviarki. Ei sisällä kuntien liikenteitä (Lähde: VALLU) Kuva 6. Joukkoliikenteen tarjonta suunnittelualueella 2013, talviarki. Ei sisällä kuntien liikenteitä (Lähde: VALLU)

15 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 15 Kuva 7. Joukkoliikenteen tarjonta suunnittelualueella 2011, kesäarki. Ei sisällä kuntien liikenteitä (Lähde: VALLU) 2.3 Joukkoliikenteen rahoitus Lapin ELY-keskus käytti joukkoliikenteeseen määrärahaa vuonna 2012 noin 3,34 m. Tästä ELYkeskuksen osto- ja PSA-sopimusliikenteiden korvauksiin käytettiin 2,41 m, josta arviolta noin t 1 on Kemi-Tornio alueella tai alueen läpi liikennöivää liikennettä. Loput rahoituksesta myönnettiin kunnille pääosin kuntien paikallis- ja palveluliikenteen tukena sekä lippusubventiona. Kemi-Tornio alueen kunnille maksettu avustus oli 379 t eli noin 40 % koko Lapin kuntarahoituksesta (taulukko 3) käyttösuunnitelma on 3,51 m, joka jakautuu seuraavasti: - ostoliikenne erämaalentoliikenne kunnille myönnettävä valtionapu suunnittelu- ja kehittämishankkeet Vuodelle 2013 ELY-keskukselle on alustavasti myönnetty määrärahaa 3,35 m, mikä on käyttösuunnitelmaan (3,51 m ) nähden 160 t alijäämäinen ja edellyttää valtion lisärahoitusta. Käyttösuunnitelman mukainen määräraha kattaa indeksikorotukset ELY-keskuksen ostoliikenteen osalta, mutta ei kuntien hankkiman liikenteen tai lippusubvention osalta. Em. kunnille maksettavat avustukset on tällä hetkellä määrärahatilanteen vuoksi jäädytetty vuoden 2011 tasolle. 1 Kemi-Tornio alueen joukkoliikenteen organisointi, 2012, rahoitus arvioitu 2011 tasossa, indeksikorotusta ei ole otettu huomioon

16 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 16 Taulukko 3. Lapin ELY-keskuksen joukkoliikennerahoitus 2012 VALTIONAVUSTUKSET KUNNILLE JA KONSULTEILLE VALTIONAVUSTUKSET JA ELY:N JOUKKOLIIKENTEEN ELY:N JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONRAHOITUS VUONNA 2012 ( ) JOUKKOLIIKENTEEN HANKINNAT PSA-liikenne Lippujen hintavelvoitteet Kehittäminen ja suunnittelu YHTEENSÄ HANKINNAT YHTEENSÄ LAPPI YHTEENSÄ KEMI-TORNIO Kemi Kemijärvi Keminmaa Pelkosenniemi Rovaniemi Simo Tervola Tornio Sodankylä Kehittämiskeskus Liidea Oy Ramboll Oy Vuonna 2011 Kemi-Tornio alueen kunnat käyttivät joukkoliikenteen ostoihin ja lippurahoitukseen yhteensä 566 t 2 (taulukko 4). Lapin ELY-keskuksen ja kuntien lisäksi joukkoliikennettä rahoittaa myös Kansaneläkelaitos koulumatkatuen ja matkakorvausten kautta. Taulukko 4. Kemi-Tornion kuntien joukkoliikennerahoitus 2011 (lähde: Kemi-Tornio alueen joukkoliikenteen organisointi, 2012) Liikenteen Infra ja Henkilöresurssit 2011 (t ) Lipputuki ostot tiedotus Yhteensä Kemi Tornio Keminmaa Simo Tervola Kemi-Tornio alueen joukkoliikenteen organisointi, 2012

17 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAN SUUNNITTE- LUPERIAATTEET 3.1 Pääperiaatteet Joukkoliikennelain 14 mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä päätös joukkoliikennepalvelujen järjestämistavasta siirtymäajan jälkeen toimivalta-alueellaan. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttavat seuraavat periaatteet: 1. Turvataan yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytykset PSA-liikenteellä niissä kunnissa, joissa tehdään nykyisin yli seutulippumatkaa (tai työ- tai kaupunkilippumatkaa yli kuntarajan) vuodessa. Muodostetaan toimivat yhtenäisen lippujärjestelmän alueet, mikä voi tarkoittaa muutoksia nykyisiin seutulippualueiden rajoihin. 2. Turvataan työmatkapendelöintiä palvelevat joukkoliikenneyhteydet PSA-liikenteellä niiden kuntaparien välillä, joissa on vähintään 400 pendelöijää suuntaansa. Pendelöijien 5-10 % joukkoliikenteen kulkutapaosuudella päädytään kuntaparien välillä yli matkaan vuodessa. 3. Turvataan joukkoliikenteen palvelutaso PSA-liikenteellä muusta merkittävästä syystä, kuten toisen asteen opiskelijoiden opiskelumatkoille. 4. Niillä alueilla ja yhteysväleillä, joissa kohdat 1-3 eivät toteudu, ensisijainen tavoite on markkinaehtoinen liikenne, jota täydennetään tarvittaessa palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisella ostoliikenteellä. Tällaisia liikenteitä ovat mm. nykyistä pikavuoroliikennettä vastaava liikenne ja kuntien sisäiset lähinnä koululaisliikennettä palvelevat joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttaa myös nykyinen joukkoliikenteen tarjonta sekä aluerakenne. Vaikka edellä esitetyt joukkoliikenteen järjestämisen periaatteet eivät toteutuisikaan, voi liikenteen järjestämiselle PSA-liikenteenä olla tarpeita nykyisen vuorotarjonnan ja käyttäjämäärän perusteella. Järjestämistapaan vaikuttaa myös kokonaistaloudellisuus. Joukkoliikenteen järjestäminen uudella tavalla voi tarjota myös uusia mahdollisuuksia karsia tarpeetonta liikennettä ja kehittää palveluja alueilla, joissa joukkoliikenteelle on oikeasti kysyntää. Joukkoliikenteen järjestämiseen Lapin ELY-keskuksen toimivalta-alueella Kemi-Tornio alueella soveltuvat seuraavat PSA:n mukaiset toimintamallit: Reittipohjainen käyttöoikeussopimus (KOS/r), Alueellinen käyttöoikeussopimus (KOS/a) sekä mahdollisesti Bruttomalli. Alueellista käyttöoikeussopimusta esitetään käytettävän silloin kun kahden kohteen välillä (yleensä kuntaparien välillä) liikenne voi kulkea monta reittiä. Toimintamalli on soveltuva myös sellaisella alueella, jossa nykyisin ajetaan paljon ostoliikennettä ja sellaista markkinaehtoista liikennettä, joka "kuorii kerman". Alueelliseen käyttösopimukseen on mahdollista kytkeä myös kunnan sisäisiä koulukuljetuksia tms. liikenteitä, jolloin koko alueen liikennetarjonnasta muodostuu alueellinen kokonaisuus. Tällöin viranomaisen kannalta alueellisella käyttöoikeussopimuksella voidaan aikaansaada nykyistä edullisemmalla rahoituksella nykyisen kaltainen tai jopa parempi joukkoliikenteen palvelutaso. Reittikohtaista käyttöoikeussopimusta esitetään käytettävän silloin kun reitti kahden kohteen välillä kulkee lähes yksinomaan tiettyä reittiä pitkin. Reittikohtaista käyttöoikeussopimusta voidaan käyttää myös alueellisen sijaan alkuvaiheessa siirtymäaikana, kun hankittavien vuorojen määrä on vielä niin vähäinen, ettei niistä saada muodostettua liikenteellisesti järkevää alueellista kokonaisuutta. Ennen käyttöoikeussopimuksiin siirtymistä voidaan tarvittaessa käyttää bruttomallia muutaman ensimmäisen vuoden ajan liikenteen suoritetietojen keräämiseksi. Muutoin bruttomallia esitetään vain isoihin kokonaisuuksiin, joissa on kasvupotentiaalia. Bruttomallissa liikenteen järjestäjä kerää lipputulot, mistä ei toistaiseksi ole ELY-liikenteen osalta kokemuksia eikä valmiita käyttömalleja. PSA:n mukaisen joukkoliikennetarjonnan laajuutta määrittelee käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna joukkoliikennettä kannattaa tarjota siellä, missä sille on kysyntää. Joukkoliikenteen järjestämisessä tärkeintä onkin toteuttaa seudulliset työ- ja

18 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 18 opiskelumatkayhteydet tärkeimmillä yhteysväleillä eli siellä, missä niille on käyttäjiä. Kysyntään vaikuttaa myös joukkoliikenteen matka-aika. Jos työmatkan pituus joukkoliikenteessä yhteen suuntaan kasvaa yli minuuttiin tai aikaero henkilöauton kanssa on huomattava, heikkenee linja-auton houkuttelevuus huomattavasti varsinkin, jos pysäköinti henkilöautolla ei tuota ongelmia määränpäässä. Seudullisten työ- ja opiskeluyhteyksien jälkeen tavoitteena on toteuttaa kaikilla potentiaalisilla alueilla asetettujen palvelutasotavoitteiden mukainen joukkoliikenteen palvelu kaikissa matkoissa (työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet). Viimeiseksi rahoitetaan muut peruspalvelutasoiset yhteydet. Lisäksi budjetissa on varauduttava markkinaehtoisen liikenteen alueilla täydentäviin ostoihin. Kunnallisten viranomaisten alueilla ao. viranomaiset vastaavat alueidensa sisäisen liikenteen järjestämisestä. Joillakin ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvilla alueilla voi kuitenkin olla myös sellaista kuntien järjestämää kaupunkimaista kunnan sisäistä tai kuntarajat ylittävää kuntakeskuksien ja taajamien välistä liikennettä, joka täydentää hyvin ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa liikennettä. Tällaisten liikenteiden järjestämistä ELY-keskuksen toimesta PSA:n mukaisena liikenteenä on tarkoituksenmukaista harkita silloin, kun hankinta tehdään yhteistyössä ao. kunnan kanssa, kunta on aloitteellinen ja osallistuu merkittävällä osuudella liikenteen järjestämisen kustannuksiin. Merkittävänä osuutena voidaan pitää vähintään 50 % liikenteen järjestämiskustannuksista. ELY-keskuksen hankkiessa liikenteen varmistetaan yhdenmukainen lippujärjestelmä ELY-keskuksen hankkiman runkoliikenteen kanssa. Joukkoliikenteen järjestämisen prioriteetit ovat (tärkein ensin): Ylikunnallinen työ- ja opiskelumatkaliikenne, kysynnän mukaan Joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason mukaiset yhteydet potentiaalisilla alueilla (työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet) Peruspalvelutasoiset yhteydet muilla alueilla 3.2 Alueelliset indikaattorit ja niiden soveltaminen Seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen käyttö Suunnittelualueella on käytössä Kemi-Tornion seutulippu, johon kuuluvat kaikki suunnittelualueen kunnat sekä Ii. Lisäksi Keminmaan kaupunkilipulla voi tehdä kuntarajat ylittäviä matkoja Keminmaan ja Kemin välillä, joten se on tässä yhteydessä rinnastettu seutulippuun. Kuvassa 8 on korostettu ne kunnat, joiden seutulippumatkustus on niin merkittävää, että se on syytä turvata jatkossakin. Tällaisia kuntia ovat kaikki Kemi-Tornio seutulippualueen kunnat Tervolaa ja Iitä lukuun ottamatta. Merkittävän seutulippumatkustuksen rajaksi on asetettu matkaa vuodessa.

19 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 19 Taulukko 5. Seutulippu- ja Keminmaalippumatkustus (matkaa, kpl) 2012 (Lähde: Oy Matkahuolto Ab) Matkustus, kpl Kemi Tornio Keminmaa Simo Tervola Ii Matkustus, kpl Keminmaa Kuva 8. Seutulippu- ja Keminmaalippumatkustus (matkaa, kpl) 2012 (Lähde: Oy Matkahuolto Ab) Työmatkapendelöinti Suomen Ympäristökeskus (SYKE) on vuonna 2012 selvittänyt työssäkäynti- ja asiointialueet maakunnittain. Selvityksen perusteella suunnittelualue, Tervolan Rovaniemen puoleisia reunaalueita lukuun ottamatta, muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen. Asiointi suuntautuu torniolaisilla Tornioon ja muilla pääasiassa Kemiin. Myös PSA-liikennekokonaisuuksien suunnittelussa on järkevää pyrkiä noudattamaan em. luontaisesti muodostunutta toiminnallista aluejakoa kuntakeskusten väliset yhteystarpeet huomioon ottaen. Kuva 9. Kemi-Tornion työssäkäyntialue 2012 (Lähde: Suomen Ympäristökeskus) Yli 400 pendelöijän yhteysvälejä alueella on useita. Suurinta pendelöinti on Keminmaalta Kemiin, jonne pendelöi 37 % Keminmaan työllisistä. Muita merkittäviä yli 400 pendelöijän yhteysvälejä ovat Tornio Kemi molempiin suuntiin, Keminmaa Tornio, Kemi Keminmaa ja Simo Kemi.

20 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 20 Torniosta Keminmaahan pendelöi lähes 300 henkilöä, mutta muilla yhteysväleillä työssäkäynti on vähäistä, vain noin sata pendelöijää tai vähemmän. Kuva 10. Työssäkäynti suunnittelualueella 2009 (Lähde: Tilastokeskus/Lapin liitto) Taulukko 6. Työssäkäynti suunnittelualueella ml. Rovaniemi ja Ylitornio Yli 400 pendelöijän yhteysvälit on korostettu. (Lähde: Tilastokeskus/Lapin liitto) Työllisen asuinkunta Työlliset Lapin maakunnan ulkopuolella työssäkäyvät Toisen asteen opiskelijavirrat Työllisen työpaikan sijaintikunta Kemi Kemin- Rova- Simo Tervola Tornio Ylitornio maa niemi Kemi Keminmaa Rovaniemi Simo Tervola Tornio Ylitornio Kemi-Tornio Kemi-Tornio alueen merkittävimmät toisen asteen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) opiskelupaikkakunnat ovat Tornio ja Kemi (taulukko 7). Suurimmat opiskelijavirrat suuntautuvat Tornioon Kemistä ja Keminmaalta ja Kemiin vastaavasti Torniosta ja Keminmaalta. Alla oleva taulukko ei kuitenkaan suoraan kerro opiskelumatkojen volyymiä, sillä osa opiskelupaikan vastaanottaneista muuttaa opiskelupaikalle ja osa jättää opinnot kesken tai vaihtaa alaa tai opiskelupaikkakuntaa. Lisäksi vastaavia tietoja korkeakouluopiskelijoista ei ole saatavana. Taulukko sisältää tiedot vain yhden vuoden osalta, kun keskimäärin 2. asteen koulutus kestää 3-4 vuotta.

21 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 21 Taulukko 7. Toisen asteen opiskelupaikan vastaanottaneet 2012 (lähde: Opetushallitus, KOULUTA Tilastoraportit) Opiskelupaikka Kotipaikka Kemi Keminmaa Oulu Rovaniemi Simo Tervola Tornio Yhteensä Kemi Keminmaa Oulu Simo Tervola Tornio Yhteensä Kela maksaa 2. asteen opiskelijoille koulumatkatukea tietyin edellytyksin. Matkahuollon opiskelijaseutulipusta ja 44 matkan opiskelijavuosilipusta opiskelija maksaa omavastuuosuuden ja Kela korvaa ylimenevän osuuden Matkahuollolle. Vuonna 2012 opiskelijaseutulipun ja 44 matkan opiskelijavuosilipun käyttäjiä suunnittelualueella oli yhteensä 771 ja koulumatkatukea opiskelijalipulla matkustaville maksettiin lähes puoli miljoona euroa (taulukko 8). Eniten tuen saajia (koulumatkatukilipun käyttäjiä) oli Torniossa. Matkahuollon tilastojen mukaan opiskelijaseutulippuja myytiin suunnittelualueella vuonna kpl ja niillä tehtiin yhteensä matkaa. Opiskelijaseutulippu eroaa seutulipusta siinä, että Kelan tuki katsotaan suoraan matkustajalle maksetuksi korvaukseksi, eli opiskelijaseutulippua voidaan käyttää myös markkinaehtoisessa liikenteessä. Matkahuollolle maksettujen korvausten osuus kokonaispotista ( ) heijastelee myös kunnan joukkoliikennetarjontaa. Kemissä, Torniossa ja Keminmaalla vähintään 80 % koulumatkatuen korvauksista maksetaan Matkahuollolle, kun Simossa ja Tervolassa jäädään alle 70 %:n. Taulukko 8. Kelan koulumatkatuki suunnittelualueella kunnittain 2012 (Lähde: Kelasto) Matkahuollon osuus 2012 Saajat yht Saajat /saaja (ka) Kemi Tornio Keminmaa Simo Tervola Palvelutasotavoitteet Kelan koulumatkatuki Turvataan joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso ainakin niillä alueilla, joissa joukkoliikenteelle on kehityspotentiaalia. Tällaiseksi voidaan tulkita keskitasoon määritellyt yhteysvälit (kuva 11).

22 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 22 Kuva 11. Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet (Lapin joukkoliikenteen palvelutaso )

23 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAKSI 4.1 Järjestämistapa Esitys perustuu luvussa 3 esitettyihin joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttaviin periaatteisiin. Lähtökohtaisesti pikavuorojen oletetaan siirtyvän kokonaisuudessaan markkinaehtoiseksi liikenteeksi viimeistään siirtymäajan sopimusten päättyessä. Pikavuorojen lisäksi markkinaehtoista liikennettä voidaan olettaa syntyvän luontaisesti sinne, jossa kysyntä on vahvaa, kuten työ- ja koulumatkoja palvelevassa liikenteessä. Palvelusopimusasetuksen keinovalikoimista alueelle soveltuvimmat ovat käyttöoikeussopimus (reitti- tai aluepohjainen) sekä mahdollisesti bruttomalli siellä, missä kysynnän voidaan olettaa kasvavan tai missä alkuvaiheessa halutaan kerätä lisää perustietoa liikenteiden kysynnästä ja kannattavuudesta. Markkinaehtoista liikennettä täydentäviin ostoihin soveltuu parhaiten reittipohjainen käyttöoikeussopimus. Käyttöoikeussopimusta esitetään niille kuntaparien yhteysväleille, joilla on merkittävää pendelöintiä tai seutu- ja kaupunkilippumatkustusta. Oleva pikavuorotarjonta on tarkoituksenmukaista säilyttää markkinaehtoisena. Tuetuilla seutu- ja kaupunkilipuilla tehtiin yli matkaa vuodessa Kemistä, Torniosta, Keminmaalta ja Simosta. Kemiä lukuun ottamatta matkat sisältävät osittain kunnan sisäisiä matkoja, mutta voidaan olettaa seudullisia matkoja tehtävän merkittävässä määrin. Tämä matkustus esitetään turvattavaksi PSA-liikenteellä. Merkittävää työmatkapendelöintiä (yli 400 tt suuntaansa) seudulla on Keminmaalta, Torniosta ja Simosta Kemiin, Kemistä Keminmaalle ja Tornioon sekä Keminmaalta Tornioon. Myös näiden yhteysvälien liikenne esitetään turvattavaksi PSA-liikenteellä. Vaikka joukkoliikenteen kysyntä Tervolassa ei täytäkään seutulippumatkustusta ja pendelöintiä koskevia vaatimuksia, kuuluu Tervola kiinteästi Kemi-Tornion työssäkäyntialueeseen ja sen joukkoliikenne on tarkoituksenmukaisinta yhdistää Keminmaan kanssa samaan liikennekokonaisuuteen. Lisäksi seudulliset työmatkayhteydet (matkaketjut) Tornion Outokummun tehtaalle tulee turvata, mikä edellyttää hankintayhteistyötä Lapin ELY-keskuksen ja Tornion kaupungin kesken, jotta turvataan seudullinen yhteinen lippujärjestelmä myös Outokummun työmatkaliikenteessä. Ensisijaisesti reittipohjaista käyttöoikeussopimusta esitetään yhteysväleille - Kemi-Tornio - Keminmaa-Kemi - Keminmaa-Tornio - Simo-Kemi - Tervola-Keminmaa Myöhemmässä vaiheessa siirtymäajan loppupuolella tai sen päätyttyä voidaan siirtyä isompiin alueellisiin hankintakokonaisuuksiin eli alueelliseen käyttöoikeussopimukseen. Kuvaan 14 on vihreällä merkitty Kemi, joka on alueen ainoa kunnallinen toimivaltainen viranomainen. Kemin vastuulla olevan liikennetarjonnan yhteensovittamistarve ELY-keskuksen liikenteiden kanssa on ilmeinen, jotta työmatkaliikenteelle tarpeellinen yhtenäinen lippujärjestelmä ja matkaketjut voidaan turvata. Erityistapaus on Keminmaa-Kemi paikallisliikenne, joka esitetään siirrettäväksi Keminmaan kunnalta ELY-keskuksen toimivaltaan ja kytkettäväksi ELY-keskuksen PSA-sopimukseen, jopa muiden vähemmän tärkeiden liikenteiden kustannuksellakin. Esitys koskee nykytilannetta. Mikäli toimivaltainen viranomainen alueella muuttuu ja uusi seudullinen kunnallinen viranomainen syntyy, tulee uuden viranomaisen tarkastella järjestämistapaa uudelleen.

24 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 24 Yhteydet alueelta Ouluun, Rovaniemelle, Ranualle ja Ylitornion suuntaan eivät täytä PSAliikenteelle asetettuja vaatimuksia ja esitetään järjestettäväksi ensisijaisesti markkinaehtoisesti. Suurin joukkoliikennepotentiaali em. yhteysväleistä on välillä Tornio-Kemi-Oulu, mutta tällä hetkellä kysyntä ei sielläkään ole riittävää PSA-liikennettä ajatellen. Mikäli tilanne muuttuu, tulee liikenne järjestää yhteistyössä Oulun seudun toimivaltaisen viranomaisen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Yhteysväleillä, joilla ostoliikenteen määrä on jo nykyisin merkittävä, voidaan liikenne järjestää myös kokonaan PSA-liikenteenä, mikäli toimivaltainen viranomainen arvioi sen kokonaistaloudellisimmaksi ratkaisuksi. Tällaisia mahdollisia yhteysvälejä ovat Rovaniemen, Ranuan ja Ylitornion suunnat. Näillä yhteysväleillä PSA-kokonaisuuteen voidaan liittää myös sellainen kuntien järjestämä liikenne, joka täydentää hyvin ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa liikennettä. Tällaisten kuntien järjestämisvastuulla olevien liikenteiden järjestämistä ELYkeskuksen toimesta PSA:n mukaisena liikenteenä on tarkoituksenmukaista harkita silloin, kun hankinta tehdään yhteistyössä ao. kunnan kanssa, kunta on aloitteellinen ja osallistuu merkittävällä osuudella liikenteen järjestämisen kustannuksiin. Merkittävänä osuutena voidaan pitää vähintään 50 % liikenteen järjestämiskustannuksista. ELY-keskuksen hankkiessa liikenteen varmistetaan yhdenmukainen lippujärjestelmä ELY-keskuksen hankkiman runkoliikenteen kanssa. Markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä tukeakseen toimivaltainen viranomainen voi tehdä myös markkinaehtoisen liikenteen harjoittajan kanssa sopimuksen PSA-lipputuotteiden käytöstä siten, että liikennöitsijä saa lipputuotteella tehdystä matkasta asiakasmaksun mukaisen nousukorvauksen, mutta ei subventio-osaa. Tällainen sopimus kannattaa pyrkiä tekemään esimerkiksi sellaisten pitkämatkaisen liikenteen harjoittajien kanssa, joiden liikenne tulee seudun ulkopuolelta. Kuva 14. Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi suunnittelualueella Lapin ELY-keskuksen toimivaltaalueella

25 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA Liikennekokonaisuudet Tarkastelussa nousi esille viisi yhteysväliä, joilla liikenne esitetään järjestettäväksi PSAliikenteenä. Osa näistä on niin laajoja, että ne tulee jakaa edelleen osiin. Reittipohjaista käyttöoikeussopimusta esitetään seuraaville reiteille ja/tai yhteysväleille: Simo-Kemi Kemi-Tornio Keminmaa-Kemi (sisältää nykyisin myös Keminmaa kunnan ostoliikennettä) Keminmaa-Tornio Tervola-Keminmaa-Kemi Näistä ainoastaan Simon ja Kemin välillä linja-autoliikenteen reitti kulkee pääasiassa yhtä reittiä. Muilla yhteysväleillä vaihtoehtoisia reittejä on vähintään kaksi. Em. kokonaisuuksiin voidaan mahdollisuuksien mukaan liittää myös suunnittelualueen ulkopuolelta saapuvia kaukoliikenteitä tai kuntien ostoliikenteitä tuettujen matkalippujen turvaamiseksi ja liikennekokonaisuuksien kokonaistaloudellisuuden parantamiseksi. Muu liikenne (2013 ja 2014 päättyvät sopimukset) koostuu suunnittelualueen ulkopuolelta Oulun, Rovaniemen, Ranuan ja Ylitornion suunnilta saapuvasta liikenteestä sekä muutamasta kunnan sisäisestä siirtymäajan vuorosta Torniossa, Keminmaalla ja Tervolassa. Nämä liikenteet esitetään järjestettäväksi pääsääntöisesti ensisijaisesti markkinaehtoisena. Toimivaltaisen viranomaisen kannattaa kuitenkin pyrkiä tekemään myös markkinaehtoisen liikenteen harjoittajan kanssa sopimus PSA-lipputuotteiden käytöstä siten, että liikennöitsijä saa lipputuotteella tehdystä matkasta asiakasmaksun mukaisen nousukorvauksen, mutta ei subventio-osaa. Seuraavassa on kuvattu jokainen käyttöoikeussopimuksen mukainen liikennekokonaisuus lyhyesti. Kuvauksissa on pyritty kertomaan nykyisten liikennekokonaisuuksiin kuuluvien liikenteiden maksimiautomäärä sekä arvioimaan liikenteen järjestämisen kokonaistaloudellisuutta yleisesti. Nykyisten liikennekokonaisuuksiin kuuluvien liikenteiden maksimiautomäärä on teoreettinen arvio. Liikennekokonaisuudet muodostuvat usein eri liikennöitsijöiden vuoroista eikä yhden liikennöitsijän kyseen ollessakaan tämä välttämättä rakenna autokiertojaan yksinomaan valittuihin liikennekokonaisuuksiin kuuluvista vuoroista. Tämän vuoksi jokainen liikennekokonaisuus on jollain tapaa suunniteltava ennen sen kilpailuttamista. Nykyiset vuorot eivät sellaisenaan kelpaa liikennekokonaisuuden asiakirjojen liitteiksi. Vaikka käyttöoikeussopimuksessa on suunnitteluvastuu liikennöitsijällä, tilaajan tulee tarjouspyynnössään osata määrittää sellaiset palvelutaso- ja aikatauluvaatimukset, että niille saadaan rakennettua operatiivisesti ja kustannustehokkaasti toimivat autokierrot. Liikennekokonaisuuden järjestämisen hinta vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, kuinka tehokkaasti se voidaan liikennöidä, vaikka liikennöitsijällä ei olisi mitään muuta liikennettä hoidettavanaan. Kuvauksissa tehokkaalla autokierrolla tarkoitetaan autolle räätälöityä mahdollisimman "tehokasta työpäivää". Liikennöitsijän tehtävänä on rakentaa autokierroista kuljettajilleen työvuorot, jotka täyttävät työaikalain edellyttämät vaatimukset. Simo-Kemi Simo-Kemi yhteysvälillä liikenne koostuu sekä seutuliikenteestä kuntakeskusten välillä että kauempaa saapuvasta / suunnittelualueen läpi liikennöivästä liikenteestä, jotka tulee sovittaa yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Seutuliikenne on lähes kokonaan yhdessä siirtymäajan liikennöintisopimuksessa (500866), joka päättyy Lisäksi seutuliikenteestä on kolme (3) ostosopimusta, jotka kaikki päättyvät Suunnittelualueen läpi ajavaa liikennettä on yhteysvälillä lisäksi kahdessa siirtymäajan liikennöintisopimuksessa ( ja ), jotka päättyvät vuosina päättyvien sopimusten mukaiset aikataulut edellyttävät enimmillään talviarki-iltapäivänä jopa kolmea autoa. 120 min autokierrolla kahdella autolla saavutetaan tunnin vuoroväli, minkä voidaan arvioida riittävän myös tärkeimpinä liikennöintiaikoina. 120 minuutin autokierto mahdollistaa myös esimerkiksi Kemissä reitin jatkamisen Kivikon oppilaitoksille. Ns. hiljaisina aikoina riittänee yksikin auto (kahden tunnin vuoroväli).

26 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 26 Seutulippumatkojen määrä, pendelöintitiedot, 2. asteen opiskelijoiden vastaanottamat opiskelupaikat ja joukkoliikennematkan ajallinen pituus suhteessa henkilöautolla tehtävään antavat viitteitä siitä, että joukkoliikenteelle on kysyntää etenkin tärkeimpinä liikennöintiaikoina, mutta itsekannattavasti koko liikennekokonaisuuden liikenne ei todennäköisesti tule toimimaan. Liikennettä hoidetaan nykyisin suurimmalta osin siirtymäajan liikennöintisopimuksilla, joten kokonaiskustannusten voidaan arvioida olevan kohtuullisia. Ostoliikenteiden ilmoitetut lipputulot ovat kuitenkin pienet, alle 0,30 e/km. Liikennekokonaisuus edellyttää ennen kilpailuttamista pienimuotoisen tarkastelun, jossa tarkistetaan palvelutasotavoitteet ja optimoidaan teoreettiset autokierrot valitulle reittipohjaiseen käyttöoikeussopimukseen perustuvalle liikennekokonaisuudelle. Tavoitteena on, että vilkkaimpana aikana liikennekokonaisuus sitoisi vain kaksi autoa. Taulukko päättyvät sopimukset yhteysvälillä Simo-Kemi SIIRTYMÄ LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO SUNTA LÄHTÖ PERILLÄ KM PÄÄTTYY VELJEKSET SALMELA OY KEMI-MAKSNIEMI KOULPV M VELJEKSET SALMELA OY L-PKS-KEMI LAS-SIMO M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY SIMO-KEMI M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY KOULPV M VELJEKSET SALMELA OY M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY M-P++ M VELJEKSET SALMELA OY M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY KOULPV P VELJEKSET SALMELA OY M-P P VELJEKSET SALMELA OY M-P+ P VELJEKSET SALMELA OY M-P+ P VELJEKSET SALMELA OY M-P+ P VELJEKSET SALMELA OY M-P+ P VELJEKSET SALMELA OY M-P P VELJEKSET SALMELA OY SIMO-SIMONKYLÄ-KEMI M-P+ M OSTO 7876 VELJEKSET SALMELA OY SIMO-KEMI M-P+ M VELJEKSET SALMELA OY SIMO - KEMI M-P+ M K. HEKKANEN OY SIMO-KEMI M-P+ M Kemi-Tornio Kemi-Tornio yhteysvälillä liikenne koostuu sekä seutuliikenteestä kuntakeskusten välillä että kauempaa saapuvasta / suunnittelualueen läpi liikennöivästä liikenteestä, jotka tulee sovittaa yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Seutuliikenne on kolmessa siirtymäajan liikennöintisopimuksessa (500800, ja ), joista yksi päättyy ja muut vuosina 2017 ja Moottoritietä hyödyntävä liikenne sisältyy pääsääntöisesti 2019 päättyvään sopimukseen. ELYkeskuksen ostosopimuksia seutuliikenteestä ei ole. Suunnittelualueen läpi ajavaa liikennettä on yhteysvälillä kahdessa siirtymäajan liikennöintisopimuksessa sekä kolmessa ostosopimuksessa päättyvän siirtymäajan sopimuksen mukaiset aikataulut edellyttävät talviarkiaamuna neljää autoa. Tehokkaalla autokierrolla (90 min) kolmella autolla saavutetaan puolen tunnin vuoroväli, minkä lisäksi neljäs auto toimii ns. lisäautona palvellen tarpeen mukaan mm. koulukuljetuksia tai muita tarpeita/reittejä. Hiljaisemman kysynnän aikaan riittää vähäisempikin tarjonta, jolloin kahdella autolla saavutetaan tunnin vuoroväli ja yhdellä kahden tunnin vuoroväli. Liikennekokonaisuudessa on paljon potentiaalia seutulippumatkojen ja työmatkapendelöinnin perusteella, mikä tarjoaa mahdollisuuden keskitasoisen liikennetarjonnan syntymiselle. Kemi-Tornio liikennekokonaisuus on suuri kokonaisuus, joka edellyttää liikennekohdekohtaisen suunnitelman laatimista jo senkin vuoksi, että nykyinen liikenne perustuu osaltaan kahden liikennöitsijän reviiriajatteluun eikä sitä välttämättä ole optimaalisimmalla tavalla rakennettu. Liikenne ajaa yhteysvälillä useampaa reittiä ja kullekin reitille tai niiden varren taajamille tulee määritellä tavoitteellinen ja tehokkaisiin autokiertoihin soveltuva palvelutaso liikenteen kilpailuttamista varten. Suun-