Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola Ilona Nurmi-Lüthje FT, dosentti, keskuksen päällikkö Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola Kalevi Karjalainen LL, anestesiaylilääkäri, palvelujohtaja Pohjois-Kymen sairaala, Kouvola Peter Lüthje LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi Pohjois-Kymen sairaala, Kouvola LIITEKUVIO JA LIITETAULUKKO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 10/2013 Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa Lähtökohdat Päivystyspoliklinikoille tulevista nuorista tapaturmapotilaista ei ole systemaattisesti kerättyä ja analysoitua kansallista tietoa. Nuorten tapaturmia edeltää usein alkoholin käyttö. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää vuotiaiden nuorten tahalliset ja tahattomat tapaturmat ja niihin liittyvät tekijät. Tieto käytetään tapaturmien ehkäisyyn. Menetelmät Pohjois-Kymen sairaalan päivystyspoliklinikalla ohjeistettiin alkometrillä tehtävä puhallustesti kaikille tapaturmapotilaille. Nuorille vuotiaille sattuneet tapaturmat tilastoitiin kahden vuoden ajan. Potilastietojen lisäksi selvitettiin potilaiden alkoholistatus. Tulokset Tapaturmia oli yhteensä 1 416, miehille niitä sattui 2,4-kertainen määrä naisiin verrattuna. Miesten yleisimmät tapaturmat olivat kaatumisia tai putoamisia (27 %), törmäämisiä (23 %) sekä pahoinpitelyn uhriksi joutumisia (17 %). Itsensä vahingoittamisia oli miehillä 5 %. Naisten yleisimmät tapaturmat olivat kaatumisia tai putoamisia (33 %), liikennetapaturmia (21 %) ja itsensä vahingoittamisia (14 %). Puhallustestin tulos saatiin 38 %:lta (n = 533) potilaista, joista miehiä oli 385 ja naisia 148. Puhallutetuista potilaista oli alkoholin vaikutuksen alaisena 78 % (n = 418), joista miehiä 318 ja naisia 100. Miehillä alkoholin osuus oli kaatumisissa 93 %, pahoinpitelyissä 90 % ja liikennetapaturmissa 58 %. Naisilla vastaavat osuudet olivat 83 %, 61 % ja 44 %. Yli 80 % puhallutetuista, itseään vahingoittaneista, oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Alaikäisiä puhallutettiin 62, joista 69 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Päätelmät Nuoret joutuivat muita useammin tapaturman uhriksi. Alkoholilla oli usein osuutta tapaturmissa. Tapaturmapotilaille tulisi tehdä puhallustesti alkometrillä ja kirjata tulos. Päivystyskäynnin yhteydessä olisi hyvä tilaisuus lyhytinterventiolle, jossa käsiteltäisiin alkoholinkäytön ohella myös nuoren elämäntilannetta ja ohjattaisiin hänet tarvittaessa jatkohoitoon. Vertaisarvioitu VV Tapaturmat ovat suomalaisten kansanterveysongelma. 15 vuotta täyttäneillä oli vuoden 2009 aikana yli miljoona vamman aiheuttanutta tapaturmaa sekä lähes puoli miljoonaa lääkärikäyntiä ja kymmeniä tuhansia sairaalahoitojaksoja (1). Tapaturmaisesti kuolleista yli kaksi kolmasosaa oli miehiä (2). Nuorten tapaturmat, alkoholinkäyttö ja syrjäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa (3). Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrät saadaan kuolemansyyrekisteristä ja tapaturman vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden määrät hoito ilmoitusrekisteristä. Kansallisessa uhritutkimuksessa selvitetään haastattelemalla 3 5 vuoden välein suomalaisten joutumista tapaturmien ja väkivallan kohteeksi. Sairaaloiden päivystyspoliklinikoille tulevista tapaturmapotilaista ei ole kansallista tilastotietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden vuoden aikana Pohjois-Kymen sairaalan ( asti Kuusankosken aluesairaala) erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalle hoitoon tulleiden vuotiaiden tapaturmat. Aikaisemmassa, koko tutkimusalueen väestöä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että joka kolmas alle 65-vuotias tapaturman vuoksi päivystyspoliklinikkaan 731

2 Alkuperäistutkimus Kirjallisuutta 1 Haikonen K, Lounamaa A, toim. Suomalaiset tapaturmien uhreina Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. THL. Raportti 13/2010. Yliopistopaino, Helsinki Tilastokeskus Kuolemansyytilasto. ksyyt/ 3 Rohde P, Lewinsohn P, Seeley J, Klein D, Andrews J, Small J. Psychosocial functioning of adults who experienced substance use disorders as adolescents. Psychol Addict Behav 2007;21: Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62: Gallagher S, Finison K, Guyer B, Goodenough S. The incidence of injuries among 87,000 Massachussetts children and adolescents: results of the Statewide Childhood Injury Prevention Program Surveillance System. Am J Public Health 1984;74: Salminen S. Työtapaturmat. Kirjassa: Tiirikainen K, toim. Tapaturmat Suomessa. Helsinki: THL 2009; Nurmi-Lüthje I, Lüthje P, Karjalainen K ym. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus. Duodecim 2008;124: Bogstrand S, Normann P, Rossow I, Larsen M, Mørland J, Ekeberg Ø. Prevalence of alcohol and other substances of abuse among injured patients in a Norwegian emergency department. Drug Alcohol Depend 2011;117: hoitoon tullut oli vuotias (4). Tapaturmien ilmaantuvuus alkoi jyrkästi kasvaa noin 15 ikävuoden jälkeen ja ilmaantuvuushuippu alle 65-vuotiaiden keskuudessa oli vuotiailla miehillä (4). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida vuotiaiden tapaturmat. Tutkimus on osa tutkimussarjaa, joka liittyy Kouvolan tapa turmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start-keskus) toimintaan (www.kouvola.fi/ start). Sen tavoitteena on eri tiedonkeräysmenetelmin koota tietoa Pohjois-Kymenlaakson alueen tapaturmista niiden systemaattista tutkimista, seurantaa ja ehkäisyä varten (4). Tapaturmalla tarkoitetaan perinteisten tapaturmien lisäksi WHO:n määritelmän mukaisesti myös pahoinpitelyjä ja tahallisia itsensä vahingoittamisia. Aineisto ja menetelmät Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalla tilastoitiin etenevästi tapaturman ensikäyntiin liittyvät tiedot potilastietojärjestelmään. Sairaalassa oli tuolloin käytössä Musti-potilastietojärjestelmä, johon luotiin tarvittavat kentät tiedonkeruuta varten. Kerättyjä potilastietoja olivat: henkilötiedot, hoitoontulopäivä ja -kellonaika, tapaturmapäivä ja -kellonaika, lähettävä yksikkö, kotikunta, erikoisala, jatkohoitopaikka. Tieto alkoholinkäytöstä saatiin alkometripuhalluksen tuloksena. Päivystyspoliklinikan henkilökunnan ohjeena oli, että kaikki tapaturmapotilaat puhallutetaan alkometrillä ja puhallustulos merkitään potilasasiakirjoihin. Tapaturman ulkoinen syy, tapaturmatyyppi ja vammadiagnoosit (enintään kolme) kirjattiin ennen vuotta 2010 voimassa olleen ICD-10-luokituksen mukaan. Aluesairaalan vastuualue käsitti tutkimusaikana seitsemän kuntaa, joissa oli yhteensä noin asukasta. Aineiston keräys, tarkistus ja luotettavuus on kuvattu aikaisemmin (4). Tutkimuksella on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puoltava lausunto. Tilastokeskuksesta selvitettiin tutkimusalueella vastaavana aikana tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleiden vuotiaiden sukupuoli ja määrä. Tilastolliset analyysit Aineisto analysoitiin Stata-tilasto-ohjelman avulla (versio 9.2 for Windows). Tilastollisina menetelminä käytettiin Fisherin tarkkaa testiä, Kruskall-Wallisin testiä sekä c2-testiä, jossa alle viiden havainnon luokissa käytettiin Yatesin korjausta. Tapaturmien kokonaisilmaantuvuuden laskennassa käytetty väestöpohja oli ensimmäisenä vuonna ja toisena vuonna , koska kahdessa kunnassa Kuusankosken aluesairaalan käyttöaste vaihteli (4). Taulukko 1. Tapaturmatyypit potilaan sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Tapaturmatyyppi ICD-10 koodi n % n % n % p 1 Kotitapaturmat Y , , ,1 0,000 Liikuntatapaturmat Y ,1 26 6, ,4 0,000 Vapaa-ajan tapaturmat Y , , ,7 n.s. Työtapaturmat Y ,2 32 7, ,9 0,043 Tapaturma sairaalassa tai (hoito)laitoksessa Y95 7 0,7 8 1,9 15 1,1 0,008 Koulutapaturma Y ,4 8 1,9 22 1,6 Muun tyyppinen tapaturma Y ,6 8 1,9 44 3,1 n.s. Määrittämätön tapaturmatyyppi Y ,5 7 1,7 32 2,3 n.s. Yhteensä χ 2 = 45,44; vapausaste = 7; p < 0,001 1 Fisherin tarkka testi 732

3 tieteessä Taulukko 2. Tapaturmien ulkoiset syyt potilaan sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Ulkoinen syy ICD-10 koodi n % n % n % p 1 Liikennetapaturmat V01 V , , ,6 0,005 Kaatumiset ja putoamiset W00 W , , ,4 0,012 Elottoman ympäristön aiheuttamat W22 W , , ,3 0,000 Elollisen ympäristön aiheuttamat W52 W ,0 15 3,6 75 5,3 n.s. Altistumiset W74 W99, X03 X ,3 5 1,2 18 1,3 n.s. Tahalliset itsensä vahingoittamiset X45, X69 X , , ,9 0,000 Pahoinpitelyn uhrit X90 X99, Y00 Y , , ,2 0,001 Muut X50, X58 59, Y ,2 20 4,8 72 5,1 n.s. Yhteensä χ 2 = 66,88; vapausaste = 7; p < 0,001 1 Fisherin tarkka testi 9 Airaksinen N, Lüthje P, Nurmi-Lüthje I. Cyclist injuries treated in emergency department (ED): consequences and costs in South-Eastern Finland in an area of Inhabitants. Ann Adv Automot Med (AAAM) 2010;5: Airaksinen N. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat. Erikoissairaanhoitoon johtaneet tapaturmat Pohjois-Kymenlaaksossa. Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU julkaisuja 4/ Hingson R, Heeren T, Jamanka A, Howland J. Age at drinking onset and untentional injury involvement after drinking. JAMA 2000;284: Hingson R, Zha W. Age of drinking onset, alcohol disorders, frequent heavy drinking, and unintentionally injuring one self and others after drinking. Pediatrics 2009;123: Sillanaukee P, Mäkelä R, Kiianmaa K, Seppä K. Alkoholin suurkulutus ja alkoholismi. Duodecim 1996;112: Rimpelä A, Rimpelä M, Lintonen T. Vaikuttiko alkoholiveron alennus nuorten alkoholinkäyttöön? Suom Lääkäril 2005;60: Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011: Schermer C, Bloomfield L, Lu S, Demarest G.Trauma patient willingness to participate in alcohol screening and intervention. J Trauma 2003;54: Babor TF, Kadden RM. Screening and interventions for alcolhol and drug problems in medical settings: what works? J Trauma 2005;59(3 Suppl):80 7. Discussion S Tulokset Tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleet Tilastokeskuksen (2) mukaan seuranta-aikana tapaturmiin ja väkivaltaan kuoli tutkimusalueella yhteensä 22 iältään vuotiasta nuorta. Näistä miehiä oli 18 (82 %). Tapaturmien vuoksi vuotiaiden ensikäyntejä päivystyksessä oli kahden vuoden aikana yhteensä Tapaturmien ilmaantuvuus tutkimusalueella oli 858/ asukasta/vuosi. Miesten osuus oli 71 %. Miesten ja naisten tapaturmamäärien suhteellinen ero kasvoi iän mukana; miesten osuus 15-vuotiaana oli 59 % ja 29-vuotiaana 87 % tapaturmista. Nämä tiedot ovat liitekuviossa 1 lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti. fi > Sisällysluettelot > 10/2013). Heinä- ja elokuussa tapaturmia oli eniten, lähes kaksinkertaisesti helmi-maaliskuuhun verrattuna. Yli puolet tapaturmakäynneistä tehtiin viikonloppuisin: perjantaina 14 %, lauantaina 24 % ja sunnuntaina 20 %. Puolet käynneistä ajoittui kello 22 ja kello 6 väliseen aikaan. Tapaturmatyypit ja tapaturmien ulkoiset syyt Taulukossa 1 on esitetty miesten ja naisten tapaturmatyypit. Yleisin tapaturmatyyppi molemmilla oli vapaa-ajan tapaturma, joita oli lähes kaksi kolmesta. Naisten kotitapaturmien osuus oli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Työtapaturmia ja liikuntatapaturmia oli miehillä enemmän. Taulukossa 2 on kuvattu miesten ja naisten tapaturmien ulkoiset syyt. Kaatumisia ja putoamisia oli eniten; naisilla suhteellisesti enemmän kuin miehillä. Liikennetapaturmat olivat naisilla toiseksi yleisimpiä, ja niiden osuus oli suurempi kuin miehillä. Naisilla itsensä vahingoittamiset olivat yleisempiä kuin miehillä ja miehillä taas pahoinpitelyt yleisempiä kuin naisilla. Alkoholi Alkoholipuhallustulos on kirjattu 37,6 %:lta (533/1 416) tapaturmapotilaista. Näistä positiivisen tuloksen puhalsi 418 potilasta, joka on 29,5 % (418/1 416) kaikista tapaturmapotilaista; 32 % miehistä (318/1 001) sekä 24 % (100/415) naisista. Miesten ja naisten puhaltamat promillelukemat ovat liitetaulukossa 1, joka on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 10/ 2013). Alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneiden tapaturmien osuus lisääntyi miehillä 16 ikävuodesta lähtien, ja eniten tapaturmia alkoholin vaikutuksen alaisena sattui 22-vuotiaille miehille (kuvio 1). Puhallutettujen alaikäisten ( vuo tiaat) (n = 62) tapaturmista 43 (69 %) sattui alkoholin vaikutuksen alaisena. Puhallutettujen potilaiden kotitapaturmista kaksi kolmasosaa (66 %) ja 85 % vapaa-ajan tapaturmista tapahtui alkoholin vaikutuksen alaisena. Puhallutetuilla miehillä alkoholin osuus 733

4 Alkuperäistutkimus kuvio 1. Alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneet tapaturmat (n = 418) potilaan sukupuolen ja iän mukaan. n kuvio Ikä, v Miehet (n = 318) Naiset (n = 100) Tapaturmien ulkoiset syyt alkoholin vaikutuksen alaisena olleilla miehillä (n = 318) ja naisilla (n = 100). Liikennetapaturmat Kaatumiset ja putoamiset Elottoman ympäristön aiheuttamat Elollisen ympäristön aiheuttamat Altistumiset Itsensä vahingoittamiset Pahoinpitelyt Muut Miehet (n = 318) Naiset (n = 100) n oli kaatumisissa 93 %, pahoinpitelyissä 90 %, itsensä vahingoittamisissa 85 % ja liikennetapaturmissa 58 %. Puhallutetuilla naisilla vastaavat osuudet olivat 83 %, 61 %, 80 % ja 44 %. Kuviossa 2 on esitetty tapaturmien ulkoiset syyt puhallutetuilla, alkoholin vaikutuksen alaisena olleilla potilailla sukupuolittain. Alkoholin vaikutuksen alaisena sattui miehille lukumääräisesti eniten pahoinpitelyjä ja kaatumisia ja naisilla vastaavasti itsensä vahingoittamisia ja kaatumisia. Toistuvat tapaturmat Kahden vuoden seuranta-aikana tuli tapaturman vuoksi hoitoon eri henkilöä. Kahdesti tai useammin käyneitä (vaihteluväli 2 8 kertaa) oli 110: miehiä 76 ja naisia 34. Alkoholipromillemäärät kasvoivat käyntimäärien lisääntyessä (Kruskall-Wallis = 22,13; vapausasteet = 2; p = 0,000). Merkitsevä yhteys oli toistuvien käyntien ja itsensä vahingoittamisten (c 2 = 75,15; vapausaste = 1; p = 0,000) sekä toistuvien käyntien ja pahoinpitelyjen (c 2 = 15,28; vapausaste = 1; p = 0,000) välillä. Muilla tapaturmilla tapaturman ulkoisen syyn mukaan luokiteltuna ei ollut yhteyttä tapaturman toistuvuuteen. Vammat Tapaturmien seurauksena syntyi yhteensä vammaa, joista miehille ja 411 naisille. Vammojen jakauma sukupuolittain niiden sijainnin mukaan on esitetty kuviossa 3. Sukupuolten välillä oli ero pään vammoissa (c 2 = 11,53; p < 0,001), kaulan, niskan ja kaularangan vammoissa (c 2 = 14,64; p < 0,001), lannerangan ja lantion vammoissa (c 2 = 8,20; p < 0,01) sekä polven ja säären vammoissa (c 2 = 4,85; p < 0,05). Vammoista 14 % oli murtumia. Pohdinta Tutkimusaineisto kerättiin prospektiivisesti, ja se kattoi kaikki erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikkaan seuranta-aikana tulleet tapaturmapotilaat. Aineisto tarkastettiin huolellisesti (4). Hoidettavia tapaturmia oli tutkimusaikana Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalla yhteensä (4) vuotiaiden tapaturmia oli tämän tutkimuksen mukaan näistä joka neljäs (4). Tässä aineistossa miehillä oli 2,4-kertainen määrä tapaturmia naisiin verrattuna. Koko tutkimusalueen väestön kattavassa tutkimuksessa miehillä oli 1,5-kertainen määrä tapaturmia naisiin verrattuna (4). Yhdysvaltalaisessa 0 19-vuotiaita koskevassa tutkimuksessa vastaava suhdeluku oli 1,7 (5). Miesten suurempi tapaturma-alttius naisiin verrattuna näyttää keskittyvän selvästi nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkiin. 734

5 tieteessä kuvio 3. Vammojen (n = 1 501) jakautuminen sukupuolittain kehonosan mukaan. Pää ja kallo 35,8 % Pää ja kallo 26,5 % Kaula, niska, kaularanka 2,8 % Kaula, niska, kaularanka 7,1 % Hartiaseutu, olkapää ja -varsi 5,0 % Hartiaseutu, olkapää ja -varsi 3,4 % Rintakehä 3,6 % Rintakehä 4,1 % Kyynärvarsi, ranne 12,4 % Kyynärvarsi, ranne 10,4 % Lanneranka, lantio 2,8 % Lanneranka, lantio 5,8 % Käsi 17,8 % Käsi 13,6 % Reisi 2,3 % Reisi 1,5 % Polvi, sääri 10,1 % Polvi, sääri 14,1 % Nilkka, jalkaterä 9,4 % Nilkka, jalkaterä 11,4 % 18 Schermer CR. Feasibility of alcohol screening and brief intervention. J Trauma. 2005;59(Suppl 3): Discussion S Charbonney E, McFarlan A, Haas B, Gentilello L, Ahmed N. Alcohol, drugs and trauma: consequences, screening and intervention in Trauma 2010;12: Nurmi-Lüthje I, Hinkkurinen J, Salmio K, Lundell L, Karjalainen KM, Lüthje P. Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain. Suom Lääkäril 2011;66: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirsi-Marja Karjalainen: Ei sidonnaisuuksia. Ilona Nurmi-Lüthje: Luentopalkkiot (Amgen Oy, HUS, Helsingin yliopisto), kirjoituspalkkiot (Kustannus Oy Duodecim, THL). Kalevi Karjalainen: matka-, majoitustai kokouskulut (Pfizer). Peter Lüthje: Matka-apuraha (Suomen Ortopediyhdistys), Luentopalkkiot (Novartis Finland Oy, GlaxoSmithKline Oy, Amgen Oy, Professio Finland Oy), kirjoituspalkkiot (Suomen Lääkäriliitto, Kandidaattikustannus Oy, Suomen Tule ry). Miehet (n = 1 090) Naiset (n = 411) Tapaturmatyyppi ja tapaturman ulkoinen syy Vapaa-ajan tapaturmia oli molemmilla sukupuolilla lähes kaksi kolmesta. Tapaturmaprofiileissa oli kuitenkin selvä ero: kun nuori nainen joutui tapaturmaan, kyseessä oli todennäköisimmin kaatumisen lisäksi liikennetapaturma tai itsensä vahingoittaminen. Miehillä puolestaan todennäköisin tapaturma oli kaatuminen, törmääminen tai tahaton isku, tai se liittyi terävään lasiin, laitteisiin, koneisiin ja työkaluihin tai muuhun elottomaan ympäristöön. Ainakin joka kymmenes miesten tapaturma oli työtapaturma. Tämä tukee aiempia havaintoja, joiden mukaan varsinkin nuorilla miehillä on suuri riski joutua työtapaturman uhriksi (6). Työturvallisuuskäytännöt työuran alussa kaipaavat tehostamista, jos nuoret joutuvat kokeneempia työntekijöitä useammin tapaturmaan työelämässä. Pahoinpidellyksi joutuminen oli miehillä neljä kertaa todennäköisempää kuin naisilla. Näissä tapauksissa pahoinpitelyn uhriksi joutunut saattoi olla myös tekijä, koska huomattava osa tapauksista oli tappeluja, joista molemmat osapuolet joutuivat hakeutumaan hoitoon (7). Alkoholi Alkoholipuhallustulos oli kirjattu vain reilulta kolmannekselta potilaista, vaikka ohjeistuksena oli, että kaikki tapaturmapotilaat puhallutetaan. Tähän lienee syynä, että käytäntö oli uusi, eikä sitä heti otettu eri syistä täysimääräisesti käyttöön. Aikaisemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholipuhallutuksia tehtiin enemmän jälkimmäisenä vuonna, koska asiaa painotettiin tutkimuksen kestäessä (4). Alkoholipuhallustulos on kuitenkin merkittävä tapaturmapotilaan lääketieteellisen hoidon (mm. mahdollinen lääkitys, leikkaushoito) ja hoito-ohjeiden noudattamisen kannalta (4). Kaikilta tapaturmapotilailta alkoholistatus tulisi selvittää, jos se on kliinisesti mahdollista. Tässä aineistossa puhallutetuista 78 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholinkäyttö oli huomattavaa tavallisimpien tapaturmien, kuten kaatumisten, mutta erityisesti myös pahoinpitelyjen ja itsetuhoisten tekojen yhteydessä. Koko aineistoon suhteutettuna miehistä 32 % ja naisista 24 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Nämä luvut vastaavat tuloksia Norjasta, jossa alle 35-vuotiaista miehistä 31 % ja naisista 21 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena tullessaan tapaturman takia päivystykseen Oslon yliopistolliseen sairaalaan (8). Norjalaisessa tutkimuksessa ei käsitelty erikseen tämän tutkimuksen kohderyhmän ikäisten tapaturmia. Nuorten riskinotto ja alkoholinkäyttö näkyivät tässä tutkimuksessa myös liikennetapaturmissa. Yli puolet puhallutetuista liikennetapaturmaan joutuneista miehistä ja lähes puolet naisista oli käyttänyt alkoholia. Tarkemmissa tämän aineiston liikennetapaturmia koskevissa analyyseissa on selvinnyt, että joka kymmenes vuotias ajoi henkilöautoa päihtyneenä (Airaksinen, julkaisematon tieto) ja useat pyöräilivät päihtyneenä ja ilman kypärää (9). Nuorista mopoilijoista 11 % ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena (10). Varhain alkoholin käytön aloittaneet nuoret ovat muita nuoria tapaturma-alttiimpia (11). Mitä nuorempana nuori on aloittanut alkoholinkäytön, sitä todennäköisemmin hän joutuu itse tapaturmaan tai aiheuttaa sen toiselle nuorena aikuisena (12). Tämän aineiston puhallutetuista alaikäisistä peräti 69 % oli tapaturmaan joutuessaan käyttänyt alkoholia. 735

6 alkuperäistutkimus Tästä asiasta tiedettiin Päivystyspoliklinikalle tapaturman vuoksi hoitoon tulevista nuorista ei ole systemaattisesti tilastoitua ja analysoitua kansallista tai alueellista tietoa. Nuorten tahalliset ja tahattomat tapaturmat sekä alkoholinkäyttö ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä tutkimus opetti Miehillä oli 2,4-kertainen määrä tapaturmia naisiin verrattuna. Alkoholilla oli merkittävä osuus tapaturmissa. Yleisimmät miesten tapaturmat olivat kaatumisia, putoamisia, törmäämisiä tai joutumisia pahoinpitelyn uhriksi ja naisten puolestaan kaatumisia tai putoamisia, liikennetapaturmia tai tahallisia itsensä vahingoittamisia. Lähes kaikki puhallutetuista kaatuneista, yli 80 % itseänsä vahingoittaneista ja pahoinpitelyn uhreista sekä yli puolet liikennetapaturmaan joutuneista oli alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon tullessaan. Nuoren tapaturmapotilaan alkoholipuhallutus päivystyspoliklinikalla on tarpeellinen. Käynti päivystyspoliklinikalla on otollinen tilanne lyhytinterventiolle, jossa käsiteltäisiin alkoholinkäytön ohella myös nuoren elämäntilannetta ja ohjattaisiin hänet tarvittaessa asiantuntijapalveluihin. Säännöllisen tapaturmatiedon avulla voidaan seurata nuorten riskikäyttäytymisen kehityssuuntia. Tapaturmavaara kasvaa humalatilan lisääntyessä. Yhden promillen jälkeen henkilön koordinaatio alkaa heiketä ja hän altistuu tapaturmille (13). Tässä aineistossa 27 % miehistä ja 15 % naisista puhalsi yli yhden promillen alkoholi lukeman. Vammautuminen ja erityisesti pään vamma on yhteydessä alkoholinkäyttöön. Pahoinpitelyissä saaduista vammoista suurin osa kohdistuu päähän (7). Pään vammojen osuus kaikista vammoista oli tässäkin tutkimuksessa suurin ja miehillä niiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Tapaturmien ehkäisy Yhteiskunnassa tehdyillä alkoholipoliittisilla ratkaisuilla on vaikutusta nuorten alkoholinkäyttöön. Nuorten terveystapatutkimuksessa 18-vuotiaiden poikien alkoholinkäyttö ja tosihumalat lisääntyivät vuoden 2004 alkoholipolitiikan muutoksen jälkeen (14). Vaikka raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt nuoremmissa ikäluokissa, 18-vuotiaiden poikien alkoholinkäyttö ei ole vähentynyt (15). Nuoret eivät useimmiten ole vielä päihderiippuvaisia, joten he ovat tuloksellinen lyhytintervention kohderyhmä. Tällaisille alkoholinkäyttäjille suunnatusta lyhytinterventiosta on todettu olevan eniten hyötyä ehkäistäessä toistuvia tapaturmia, joita on edeltänyt alkoholin käyttö. Tapaturman vuoksi käynti päivystyksessä on otollinen tilanne lyhytinterventiolle, kun potilas ymmärtää alkoholilla olleen osuutta tapaturmaan (16). Lyhytinterventio on puhallustuloksen käsittelyn lisäksi neuvontaa positiivisessa hengessä (17) ja keskustelua vaihtoehdoista alkoholinkäytön hallitsemiseksi. Kiireisessäkin traumayksikössä yksi puolipäiväisesti työskentelevä henkilö pystyy toteuttamaan lyhytintervention (18). Potilaiden suhtautumisesta lyhytinterventioon ja neuvontaan on saatu myönteisiä kokemuksia (19). Nuorille kohdistetussa interventiossa olisi tärkeää selvittää myös nuoren elämäntilanne ja ohjata hänet tarvittaessa palveluihin, joissa voidaan auttaa opiskelu- tai työmahdollisuuksien selvittämisessä. Kaikille itseään vahingoittaville nuorille tulee taata psykiatrinen konsultaatio ja kokonaisarviointi päivystyspoliklinikalla (20). Tässä esitetyn säännöllisen tapaturmaseurannan avulla voidaan arvioida nuorten riskikäyttäytymisen, kuten alkoholinkäytön, väkivallan ja itsetuhoisuuden, kehityssuuntia seuranta-alueella. n English summary > in english Alcohol often involved in injuries of young patients attending emergency department 736

7 tieteessä Liitekuvio 1. Miesten ja naisten tapaturmat (n = 1 416) potilaan iän mukaan. n Miehet (n = 1 001) Naiset (n = 415) Ikä, v Liitetaulukko 1. Alkoholipuhalluskokeen tulokset potilaan sukupuolen mukaan,. Miehet Naiset Yhteensä Puhallustulos, n % n % n % Tyhjä, ei mitattu , , , , , ,1 0,1 0,4 18 1,8 17 4,1 35 2,5 0,5 0,9 35 3,5 19 4,6 54 3,8 1,0 1,4 96 9,6 35 8, ,3 1,5 1, ,3 21 5, ,8 2,0 2,4 46 4,6 4 1,0 50 3,5 2,5 20 2,0 4 1,0 24 1,7 Yhteensä χ 2 = 34,45; vapausaste = 7; p < 0, a

8 english summary Kirsi-Marja Karjalainen M.Sc. Senior Planning Officer Center for Injury and Violence Prevention, Kouvola kouvola.fi Ilona Nurmi-Lüthje Kalevi Karjalainen Peter Lüthje Alcohol often involved in injuries of young patients attending emergency department Introduction There are no systematically collected/compiled and analyzed national data on young trauma patients attending the emergency department. This data would be important especially as it is known there is a connection between intentional and unintentional injuries, alcohol use and drop-out among young people. At the Centre of Injury and Violence Prevention located in Kouvola, Finland, injuries and related factors among young people are regularly monitored. The data will be used for injury prevention. Methods Data on patients aged 15 to 29 years attending the emergency department (ED) at Kuusankoski regional hospital (since January1st North-Kymi Hospital) because of unintentional or intentional injury, were gathered prospectively for two years. Breath alcohol concentration was measured on admission. Results A total of 1416 injuries occurred. The injury rate was 2.4 times higher in men (n=1001) than in women (n=415). In men the most frequent injuries were falls (27%), collisions or other exposure to inanimate mechanical forces (23%), and assaults (17%). The rate of deliberate self-harm was 5% in men. In women the most frequent injuries were, correspondingly, falls (33 %), traffic injuries (21 %) and deliberate self-harm (14%). One in three males and one in four females were under the influence of alcohol at the time of presentation. Among the 15- to 17- year-olds the alcohol rate was 17%. In men, 65% of assaults, 30% of falls and 23% of traffic injuries, and in women 40% of assaults, 21% of falls and 12% of traffic injuries were alcohol-related. The rate of alcohol-related deliberate self harm was over 50% in men and women. Conclusion The frequency of unintentional and intentional injuries was higher among young people than in other age groups. Injuries were often alcohol-related. The ED provides an ideal setting for brief intervention, as by taking advantage of the moment of approachability generated by the injury, the life situation of the young patient can also be discussed. By means of regular injury monitoring, the trends of violence, alcohol abuse, self-destructiveness and other high-risk behaviour among young people can be evaluated. 736b

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Joensuu 10.9.2014 Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot

Lisätiedot

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Tampere 4.9.2014 Alkoholi ja tapaturmat tapaturmainen kuolema

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn TERVEYDENHUOLTO tieteessä Miia Pauna VTM, suunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Oulu-Koillismaan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012. Oulu-Koillismaan Pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2012 Oulu-Koillismaan Pelastusalue SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2012 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tapaturmien seurantajärjestelmää kaivataan kunnissa

Tapaturmien seurantajärjestelmää kaivataan kunnissa Tapaturmien seurantajärjestelmää kaivataan kunnissa Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu Tapaturmien ehkäisyn seminaari Rovaniemi 14.2.2013 18.2.2013 Anne Lounamaa/Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 1

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Ehkäise tapaturmat hanke Mitä uutta opimme? Kuntien turvallisuus -seminaari 18.4.2013, Hamina

Ehkäise tapaturmat hanke Mitä uutta opimme? Kuntien turvallisuus -seminaari 18.4.2013, Hamina Ehkäise tapaturmat hanke Mitä uutta opimme? Kuntien turvallisuus -seminaari 18.4.2013, Hamina 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Suomalaiset tapaturmien uhreina 2006

Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Suomalaiset tapaturmien uhreina 2006 Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Suomalaiset tapaturmien uhreina 2006 Kansallisen uhritutkimuksen perustaulukoita Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4 / 2007 Publications

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Lapin aluehallintoviraston suorittama koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kartoitus

Lapin aluehallintoviraston suorittama koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kartoitus Lapin aluehallintoviraston suorittama koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kartoitus Terveyden edistämisen/geriatrin näkökulma ikäihmisten kaatumisten ehkäisyyn Pärjääksie? Kesto- hankkeen päätösseminaari 16.11.2011

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

Henkiset kilpailut / Cultural competitions Ilmoittautuminen Australasian Suomalaisten Liiton (ASL) Suomi-Päivien kilpailuihin Registration for Australasian Federation of Finnish Societies and Clubs (AFFSC) Finnish Festival competitions (Huom. tekstaa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet:

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon Sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2012 Itä-Savon Sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot