Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat"

Transkriptio

1 Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapin aluehallintoviraston tapaturmakatsaus Kevät 2011 Johanna Kamunen Riitta Pöllänen PERUSPALVELUT, OIKEUSTURVA JA LUVAT 1 / 2012 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja

2 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapissa Johanna Kamunen Riitta Pöllänen ISSN-tunnus Rovaniemi 2012

3 Aluehallintovirasto Julkaisuja toimialasektori 1/2012 Tekijät Johanna Kamunen Riitta Pöllänen Julkaisuaika Joulukuu 2012 Toimeksiantaja(t) Lapin aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tiivistelmä Suomessa kaikista tapaturmista yli 70 prosenttia on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Vuosittain tapahtuu yli koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa. Näiden seurauksena aiheutuu yli toimintakyvyn alenemaa ja noin ihmistä kuolee. Valtioneuvosto on antanut sisäisen turvallisuuden ohjelmassa yleiseksi tavoitteeksi Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tämän saavuttamiseksi myös koti- ja vapaa-ajan tapaturmia on suuresti vähennettävä. Tapaturmien ennaltaehkäisytyön perusta on tietoisuus missä, miten, milloin ja kenelle tapaturmia sattuu. Tämän vuoksi Lapin aluehallintovirasto toteutti osana Terveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy -hanketta tapaturmakartoituksen keväällä Tapaturmakartoitus toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille Lapin kuntien terveyskeskusten päivystysvastaanotoille sekä sairaaloiden päivystyspoliklinikoille. Lomake pyydettiin täyttämään kahden viikon seurantajakson ajan jokaisesta päivystyksessä hoidetusta koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asiakkaasta. Seurantajakson aikana kolme yleisintä koti- ja vapaa-ajan tapaturmatyyppiä oli urheilu- tai liikuntatapaturma, kotitapaturma ja muu tapaturma, kuten kaatuminen kadulla. Kaatuminen oli seurantajakson aikana ylivoimaisesti yleisin tapaturman ulkoinen syy, sillä yli puolet tapaturmista tapahtui kaatumalla. Ikääntyneet eli yli 65-vuotiaat kaatuivat eniten kotona ja heitä nuoremmat urheilun tai liikunnan merkeissä. Urheilu- tai liikuntatapaturmista jopa 75 prosenttia ja kotitapaturmista 44 prosenttia johtui kaatumisesta. Lapissa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista 56 prosenttia sattui miehille ja 44 prosenttia naisille. Alle 65- vuotiaiden ikäryhmissä miehille sattui tapaturmia enemmän kuin naisille. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä naisille tapahtui hieman enemmän tapaturmia kuin miehille, mutta ero oli erittäin pieni. Noin viidesosa seurantajakson aikana hoidetuista tapaturma-asiakkaista oli ulkomaalaisia tai Lapin ulkopuolella asuvia. Heille sattui eniten urheilu- tai liikuntatapaturmia, useimmiten lasketellessa tai hiihtäessä. Liikennetapaturmien osalta heidän yleisin tapaturmalaji oli moottorikelkkaonnettomuus. Seurantajakson aikana koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asiakkaista puhallutettiin vain 8 prosenttia. Puhallutetuista 43 prosenttia oli humalassa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asiakkaista alle yksi prosentti oli käyttänyt muita päihteitä. Heistä puolet oli käyttänyt sekä alkoholia että muita päihteitä ja loput pelkästään muita päihteitä. Asiasanat Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, tapaturmat, turvallisuus, vammat ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 46 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Kieli Suomi Paino Hinta

4 Sisällysluettelo 1. ALKUSANAT KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT JA NIIDEN TILASTOINTI SUOMESSA LAPIN KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAKARTOITUKSEN TULOKSET LAPIN KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT SUKUPUOLI ULKOISET SYYT VAMMAT JA NIIDEN SIJAINTI SAAPUMINEN HOITOPAIKKAAN JA JATKOHOITO ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN OSUUS TAPATURMISSA TAPATURMAISET KUOLEMAT LAPIN KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT TAPATURMATYYPEITTÄIN KOTITAPATURMAT URHEILU- TAI LIIKUNTATAPATURMAT LIIKENNETAPATURMAT TAPATURMAT KOULUSSA/OPPILAITOKSESSA MUUT TAPATURMAT LAPIN ULKOPUOLELTA TULEVIEN TAPATURMAT TAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISY LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET LIITE LIITE

5 1. Alkusanat Valtioneuvosto on antanut sisäisen turvallisuuden ohjelmassa yleiset tavoitteet turvallisuustyölle. Ohjelman mukaisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yleinen tavoite on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tulee vähentyä huomattavasti. Välitavoitteeksi on asetettu, että Suomi nousee koti- ja vapaa-ajan tapaturmasektorilla vuoteen 2012 mennessä viiden parhaimman maan joukkoon eurooppalaisessa turvallisuusvertailussa. 1 Terveys kansanterveysohjelma on yhteistyöohjelma, johon osallistuvat julkisen hallinnon lisäksi sen ulkopuoliset toimijat ja itse kansalaiset, minkä vuoksi Terveys ohjelman tavoitteet ja toimintalinjat on määritelty ajatellen juuri sitä arkiympäristöä, jossa ihmiset elävät ja toimivat. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on ohjelman yleisiksi tavoitteiksi linjattu terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, tulee muun muassa kodeissa, vapaa-ajanympäristöissä ja liikenteessä luoda kansalaisten terveyden edistämiselle parempia edellytyksiä. 2 Sosiaali- ja terveysministeriön on tehnyt vuosittain sopimuksen aluehallintovirastojen kanssa harkinnanvaraisella terveyden edistämisen määrärahalla toteutettavasta hankkeesta. Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee tukea Terveys kansanterveysohjelman, terveyserojen kaventamisen toimenpideohjelman ja muiden valtakunnallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoa. Aluehallintovirastojen hankkeilla on tuettu kuntien terveyden edistämisen rakenteiden luomista ja tehostettu informaatio-ohjausta koulutustilaisuuksia järjestämällä ja kuntiin jalkautumalla. Lapin aluehallintovirasto toteutti terveyden edistämisen määrärahoilla Terveyden edistämisen koordinaatio ja päihdehaittojen ehkäisyn tuki Lapissa -hankkeen Lapin aluehallintovirasto laati tämän Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapissa -tapaturmakatsauksen osana hanketta ja sen tavoitetta vähentää koti- ja vapaa-ajan tapaturmia Lapissa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapissa -tapaturmakatsauksen tarkoitus oli kerätä ajankohtaista tietoa Lapin alueella tapahtuvista koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ja niiden taustatekijöistä, jotta Lapin kunnat voisivat hyödyntää katsauksen tietoja tapaturmien ennaltaehkäisyssä, tilastollisessa seurannassa ja väestön informoinnissa. Tällä hetkellä kunnilla käytettävissä olevat valtakunnalliset tiedonkeruut eivät anna riittävästi ajankohtaista tietoa oman alueen tapaturmista, niiden taustoista ja niiden aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Kuntien on siis lähes mahdotonta hyödyntää saatavilla olevaa tilastotietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisemiseksi. 1 STM julkaisuja 2006:24, STM julkaisuja 2001:4,

6 2. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden tilastointi Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat luokitellaan yleensä tapahtumistilanteen- tai paikan mukaan. Tässä koti- ja vapaa-ajan tapaturmilla tarkoitetaan koti-, urheilu- tai liikunta-, liikenne-, koulu/oppilaitos- sekä muita vapaa-ajalla tapahtuneita tapaturmia tapahtumispaikan mukaan. Tapaturma tarkoittaa tapahtumaa, joka on äkillinen, odottamaton ja tahaton. Tapaturman yhteydessä ihminen kuolee, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. 3 Suomessa tapahtuu vuosittain noin tapaturmaa, joista (eli yli 70 %) on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Tapaturmat ovat kaksinkertaistuneet viime vuosikymmenten aikana, sillä vuonna 1980 koti- ja vapaa-ajan tapaturmia tilastoitiin kappaletta. 4 Tapaturma on neljänneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Kuolemaan johtaneita koti- ja vapaa-ajan tapaturmia on vuosittain keskimäärin noin , mikä on noin 80 prosenttia kaikista tapaturmissa kuolleista. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleiden määrä on ollut huomattavassa kasvussa viimeisen 20 vuoden ajan. 6 Suomessa kuolee koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa enemmän ihmisiä kuin missään muussa EU-maassa. 7 Tapaturmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja suuria taloudellisia menetyksiä. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista syntyy vuosittain runsaasti välittömiä ja välillisiä kustannuksia vammojen hoidon, työkyvyttömyysjaksojen tai työ- ja toimintakykyä alentavien haittajaksojen seurauksena. Tapaturmista aiheutuu erityyppisiä vammoja, joista yleisimmät ovat nyrjähdykset, venähdykset ja mustelmat. Nämä aiheuttavat vuosittain yli toimintakyvyn alenemaa. Näiden lisäksi luunmurtumia ja niistä seuranneita sairauslomajaksoja on Suomessa vuosittain lähes Suomessa yleisin koti- ja vapaa-ajan tapaturman ulkoinen syy on kaatuminen, jonka seurauksena kuolee vuosittain yli henkilöä. Kaatumisista aiheutuu vuosittain lähes fyysistä vammaa, mikä on 37,5 prosenttia kaikista tapaturmavammoista. Erityisen huolestuttavalta tilanne näyttää yli 50- vuotiaiden osalta: heidän kaatumistapaturmien vaatimien sairaalahoitojen määrän on ennustettu nousevan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Myös lonkkamurtumien ja kallovammojen määrän arvioidaan nousevan huomattavasti. 9 Lonkkamurtumista jopa 90 prosenttia syntyy kaatumisen seurauksena 10. Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa käytetään tapaturmaisten kuolemien tietolähteenä. Yksi ongelma kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrän arvioinnissa on tahallisuus (itsemurhat), joka on vaikea selvittää. Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä ei-kuolemaan johtaneista tapaturmista ainoastaan vain sairaalan vuodeosastolla hoidetut loukkaantuneet. Terveyden ja hyvinvoinnin 3 THL 2012 a. 4 THL 2012 a; STM tiedote 348/ STM julkaisuja 2006:24, 3. 6 STM julkaisuja 2006:24, 3, STM työryhmämuistio 2003:29, Haikonen 2010, 63 66; Tiirikainen 2009, Tiirikainen 2009, Lonkkamurtuma. Käypä hoito -suositus 2011, 3. 6 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

7 laitos ylläpitää hoitoilmoitusrekisteriä (HILMO), jonne tallennetaan tiedot terveydenhuollon laitoshoidosta sekä päiväkirurgiasta. 11 Lievemmistä tapaturmista, jotka eivät vaadi hoitoa sairaalan vuodeosastolla, saadaan tietoja haastattelu- ja muiden erillistutkimusten avulla 12. Esimerkiksi koululaisten tapaturmista saadaan tietoutta kouluterveyskyselyiden avulla. Koulujen rehtoreille suunnattu esitutkimus selvittää rehtoreiden näkemystä koulun turvallisuuteen liittyvistä asioista. Kansallinen uhritutkimus (suomalaisten turvallisuus-tutkimus) kerää tietoa tapaturmista sekä väkivallan kohteeksi joutumisesta kolmen vuoden välein. 13 Lisäksi eri viranomaisten (esimerkiksi poliisin ja vakuutusyhtiöiden) toiminnan kautta kertyy tilastotietoja tapaturmista 14. Kyselylomakkeella tehdystä tutkimuksesta on tilastollista hyötyä, koska se tavoittaa myös lievemmät tapaturmat, 15 jotka eivät välttämättä ole tarvinneet vuodeosastohoitoa, vaan lääkärin/sairaanhoitajan luona käynti on ollut hoidollisesti riittävää. Tällaisen tutkimuksen vahvuutena on myös mahdollisuus selvittää tapaturmien taustoja tarkemmin, kuten tietoja tapaturman sattumispaikasta, tapaturman osatekijöistä ja seurasiko tapaturmasta sairaslomapäiviä tai muuta haittaa. Kyselylomakkeella tehty tutkimus tavoittaa myös sellaiset tapaturmat, joita ei ilmoiteta poliisille tai vakuutusyhtiölle. 16 Alkoholin osuus tilastoidaan ainoastaan kuolemaan johtaneissa tapaturmissa. Kolmasosa tapaturmaisesti kuolleista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena tapaturman sattuessa. Suomessa ei tällä hetkellä ole kattavaa tilastointia alkoholin käytön osuudesta ei-kuolemaan johtavissa tapaturmissa. Tämä tieto olisi tärkeää tapaturmien ennaltaehkäisyssä, koska joidenkin tapaturmien syntyyn vaikuttanee alkoholin käyttö Tiirikainen 2009, Tiirikainen 2009, Tiirikainen 2009, Tiirikainen 2009, Seurantajärjestelmissä ei ole vielä luokitusta lievät tapaturmat tai vakavat tapaturmat. Myöskään vammojen luokitukseen vakaviin ja lieviin vammoihin ei ole yhtenäistä kriteeristöä vielä laadittu. Asiaa on pohtinut Liikenneja viestintäministeriön työryhmä, jonka raportti on julkaistu LINTU-sarjassa (5/2012). (Airaksinen & Lüthje 2012). 16 Haikonen & Lounamaa 2010, Tiirikainen 2009,

8 3. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmakartoituksen tulokset Lapin kuntien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyötä tukeakseen Lapin aluehallintovirasto toteutti keväällä 2011 tapaturmakartoituksen osana Terveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy -hanketta. Tarkoituksena oli kerätä ajankohtaista tietoa Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ja niiden taustatekijöistä, jotta Lapin kunnat voivat hyödyntää tietoa tapaturmien ehkäisytyössä, tilastollisessa seurannassa ja väestön informoinnissa. Erityisesti tavoitteena oli tukea kuntia kuolemaan johtavien ja suurta hoidontarvetta aiheuttavien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyössä. Kyselyn tulokset vietiin Lapin kuntiin kevään ja syksyn 2011 aikana toteutetuilla Lapin aluehallintoviraston kuntakäynneillä. Lapin sairaanhoitopiirin 18 alueella tapaturmakartoitus toteutettiin välisenä aikana, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin 19 alueella tapaturmakartoituksen toteutusajankohta oli Jokaisesta sairaalan tai terveyskeskuksen päivystyksessä hoidetusta koti- ja vapaa-ajan tapaturmaasiakkaasta 20 pyydettiin täyttämään oma lomake, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva Lapin alueen koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kyselyn toteutusajankohtana. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko sähköisesti Webropol-kyselynä tai paperisena kyselynä 21. Kyselyyn saattoi vastata kuka tahansa asiakkaan hoitoon osallistunut henkilö. Täytettyjä koti- ja vapaa-ajan tapaturmakyselylomakkeita palautui yhteensä 245 kappaletta, joista Lapin sairaanhoitopiirin alueelta 190 kappaletta ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelta 55 kappaletta. Tässä katsauksessa terveydenhuollon tapaturma-asiakkaat jaettiin kolmeen ryhmään iän perusteella 22. Nuorimman ryhmän muodostivat alle 25-vuotiaat. Tähän ryhmään on yhdistetty lapset sekä nuoret, koska heidän tapaturmansa näyttäytyivät katsauksen tuloksissa samanlaisilta tapaturmien, niiden ulkoisten syiden sekä tapaturmien aiheuttamien vammojen suhteen. Toinen ja otokseltaan suurin ikäryhmä oli työikäiset eli vuotiaat. Kolmannen ryhmän muodostivat ikääntyneet eli yli 65-vuotiaat. Tässä katsauksessa käsitellään ensin kartoituksen tulosten antamaa yleiskuvaa Lapin koti- ja vapaaajantapaturmista. Toisessa osiossa tarkastellaan eri tapaturmatyyppien 23 erityispiirteitä. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmilla tarkoitetaan seurantajakson aikana tapahtuneita tapaturmia. Tässä katsauksessa esitetyt tulokset on rakennettu seurantajaksolla tapahtuneista tapaturmista. 18 Lapin sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. 19 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. 20 Asiakas-termillä viitataan terveydenhuoltolain 2 :n 4) kohtaan eli terveydenhuoltopalvelujen asiakaskeskeisyyteen. Terveydenhuollon asiakas termiä pidetään tässä katsauksessa perustelluimpana, sillä tapaturman sattuessa henkilö hakeutuu terveydenhuollon piiriin saadakseen tarvitsemaansa palvelua. Vaihtoehtoisista termeistä esimerkiksi tapaturmapotilas korostaa liikaa potilas lääkäri-suhdetta, millä ei ole merkitystä tämän katsauksen tulosten arvioinnissa. 21 Saate ja kyselylomake liitteinä 1 ja 2. Lapin aluehallintoviraston tapaturmakartoituksen toteutti erikoissuunnittelija Heini Sankala. 22 Koska otos oli suhteellisen pieni, ei ollut tarkoituksenmukaista pilkkoa tuloksia useampaan ryhmään. 23 Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. THL 2012 b, Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

9 3.1. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat muu 23 % tapaturma koulussa/oppilaitoksessa 8 % liikennetapaturma 8 % urheilu- tai liikuntapaturma 36 % kotitapaturma 25 % Kuvio 1. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat yli 65-vuotiaat vuotiaat kotitapaturma urheilu- tai liikuntatapaturma liikennetapaturma tapaturma koulussa/oppilaitoksessa muu tapaturma alle 25-vuotiaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 2. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ikäryhmittäin. Lapin yleisin koti- ja vapaa-ajan tapaturmatyyppi oli urheilu- tai liikuntatapaturma (36 %). Toiseksi eniten tapahtui kotitapaturmia (25 %). Muita tapaturmia oli 23 prosenttia, liikennetapaturmia ja tapaturmia koulussa/oppilaitoksessa oli molempia noin 8 prosenttia. Nuorille eli alle 25-vuotiaille tapahtuneista tapaturmista yleisin oli urheilu- tai liikuntatapaturma (46 %). Selkeästi eniten tapaturmia sattui laskettelussa, joka kattoi yli 40 prosenttia kaikista nuorten liikuntatapaturmista. Tämän jälkeen tuli erilaiset palloilu- tai jääurheilulajit, joiden parissa sattui hieman yli 17 9

10 prosenttia nuorille tapahtuneista tapaturmista. Nuorille sattui yhtä paljon tapaturmia kotona (22 %) kuin koulussa/oppilaitoksessa (22 %). Nuorten tapaturmista liikennetapaturmia ja muita tapaturmia oli yhtä paljon eli 5 prosenttia. Työikäisten eli vuotiaiden muu tapaturma oli tässä ikäluokassa yleisin tapaturmatyyppi (37 %). Muita tapaturmia oli muun muassa liukastuminen kadulla tai kaupan pihassa. Toiseksi yleisin koti- ja vapaa-ajan tapaturma oli urheilu- tai liikuntatapaturma (34 %). Urheilu- tai liikuntatapaturmia sattui työikäisille selkeästi eniten hiihdossa ja toiseksi eniten laskettelussa. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostivat yli 72 prosenttia kaikista tämän ikäryhmän urheilu- tai liikuntatapaturmista. Kotitapaturmia oli 18 prosenttia tapaturmista. Liikenteessä tälle ikäryhmälle sattui enemmän liikennetapaturmia kuin muille ikäryhmille eli 6 prosenttia kaikista Lapin alueen koti- ja vapaa-ajantapaturmista (11 % kaikista työikäisten tapaturmista). Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden yleisin koti- ja vapaa-ajan tapaturma oli kotitapaturma (60 %). Kaatuminen oli yleisin kotitapaturman ulkoinen syy. Ikääntyneiden urheilu- tai liikuntatapaturmia oli 23 prosenttia ja tapaturmat tapahtuivat eritoten kävellessä. Liikenteessä ikääntyneiden tapaturmia oli hyvin vähän eli 3 prosenttia tämän ikäluokan tapaturmista (vain 0,5 % kaikista Lapin koti- ja vapaaajan tapaturmista). 10 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

11 3.2. Sukupuoli miehet naiset miehet ja naiset yhteensä 10 0 alle 25-vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Kuvio 3. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asiakkaiden ikä ja sukupuoli. (% kaikista tapaturmista.) Lapissa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista 56 prosenttia sattui miehille ja 44 prosenttia naisille. Miehille tapahtui suurin osa tapaturmista lähes jokaisessa ikäluokassa, suurin sukupuolittainen ero oli työikäisten ryhmässä. Yli 65-vuotiaiden ryhmässä naisille tapahtui hieman enemmän tapaturmia kuin miehille, mutta ero oli erittäin pieni. Eniten tapaturmia tapahtui työikäisille, mikä tulosten arvioinnissa oli oletettavissa, koska työikäiset olivat otokseltaan suurin ikäryhmä. Muu tapaturma Tapaturma koulussa/oppilaitoksessa Liikennetapaturma vuotiaat miehet vuotiaat naiset Urheilu- tai liikuntatapaturma Kotitapaturma % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 4. Työikäisten tapaturmatyypit jaoteltuna sukupuolen mukaan. 11

12 Työikäisten ikäryhmästä miehille tapahtui enemmän tapaturmia kuin naisille lähes kaikissa tapaturmatyypeissä. Suurin sukupuolittainen ero oli liikennetapaturmissa, joista 77 prosenttia sattui miehille. Kotitapaturmista miesten osuus oli 67 prosenttia ja muista tapaturmista 63 prosenttia. Tapaturmia koulussa/oppilaitoksessa oli miehillä ja naisilla yhtä paljon. Työikäisille naisille tapahtui vain urheilutai liikuntatapaturmia (57 %) enemmän kuin miehille. tapaturma hoitokodissa tai palveluasumisyksikössä 1 % tapaturma majoitusyrityksen tiloissa 1 % tapaturma koulussa/oppilaitoksessa 7 % liikennetapaturma 10 % muu 24 % Miehet Kuvio 5. Miesten koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapissa. kotitapaturma 23 % urheilu- tai liikuntatapaturma 34 % Naiset tapaturma koulussa/oppilaitoksessa 7 % muu 18 % kotitapaturma 29 % liikennetapaturma 7 % urheilu- tai liikuntatapaturma 39 % Kuvio 6. Naisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapissa. Miesten tapaturmista yleisimmät olivat urheilu- tai liikuntatapaturmat (34 %) ja kotitapaturmat (23 %). Samoin oli naisten kohdalla eli urheilu- tai liikuntatapaturman vuoksi terveydenhuollon asiakkaaksi naisista hakeutui 39 prosenttia ja kotitapaturman takia 29 prosenttia. Miehille kirjattiin myös tapaturmia majoitusyrityksen tiloissa (esimerkiksi hotellin) ja hoitokodissa tai palveluasumisyksikössä, joita ei seurantajakson aikana tapahtunut naisille yhtään. 12 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

13 3.3. Ulkoiset syyt kone- ja laiteonnettomuus 5 % muu 14 % liikenneonnettomuus 9 % liukastuminen 14 % kaatuminen 53 % putoaminen 5 % Kuvio 7. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ulkoiset syyt. (% kaikista tapaturmista) Lapissa tapahtuneissa koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kaatuminen oli ylivoimaisesti yleisin tapaturman ulkoinen syy, sillä yli puolet tapaturmista tapahtui kaatumalla. Urheilu- tai liikuntatapaturmista jopa 75 prosenttia ja kotitapaturmista 44 prosenttia johtui kaatumisesta. Muu syy oli toiseksi yleisin ulkoinen syy (14 %). Muita syitä olivat esimerkiksi puukon käsittelyssä syntyneet tapaturmat, esineiden tippuminen jalan päälle tai tapaturman syystä ei ollut tietoa esimerkiksi humalan aiheuttaman muistihäiriön vuoksi. Liukastumisia oli myös 14 prosenttia koti- ja vapaa-ajan tapaturmista. Kotitapaturmista liukastumisia oli 14 prosenttia. Koulu/oppilaitostapaturmissa liukastumisia tapahtui enemmän (20 %). Liukastumisia tapahtui paljon samanlaisissa paikoissa kuin kaatumisia eli liukastumispaikkoja olivat muun muassa pihat ja kadut. 24 Liikenneonnettomuuksia tapahtui erityisesti moottorikelkalla ajaessa. Kyselyn vuodenaika heijastui tuloksiin: tapaturmia tapahtui ihmisten ollessa liikkeellä esimerkiksi potkukelkalla. Pyöräilijöiden sekä mopoilijoiden osuus tapaturmiin oli suhteellisen pieni Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien jaottelu tehtiin joko tapaturmatilanteen- tai paikan mukaan. Yleisesti jaottelu oli selkeä, esimerkiksi kaatuminen kotona (tapaturmapaikka) oli kotitapaturma. Kyselyn vastauksissa oli useita työtapaturmia, jotka oli sijoitettu muu tapaturma -luokkaan. Esimerkiksi kun henkilön tapaturma oli tapahtunut kotona remontoidessa, oli hoitohenkilökunta sijoittanut tapaturman muu tapaturma -luokkaan työtapaturmaksi (tapaturmatilanne) eikä kotitapaturmaksi (tapaturmapaikka). On myös huomioitava, että tapaturma-asiakkaan ansiotyössä tapahtunut tapaturma ei ole koti- ja vapaa-ajan tapaturma vaan ansiotyössä tapahtuneet tapaturmat kuuluvat omaan tapaturmapääluokkaansa (työtapaturmat). 25 Suomessa eniten liikennetapaturmia tapahtuu ajaessa polkupyörällä ja toiseksi eniten autolla. (Haikonen & Valtonen 2009, 40). 13

14 Kone- ja laiteonnettomuuksia tapahtui erityisesti kotona esimerkiksi astianpesukonetta korjatessa. Putoamisia tapahtui yleensä kotona tuolilta, mutta nuorten/lasten tapauksessa pudottiin myös ulkona leikkiessä esimerkiksi liukumäestä. yli 65-vuotiaat vuotiaat alle 25-vuotiaat kaatuminen putoaminen liukastuminen liikenneonnettomuus kone ja laiteonnettomuudet muu Kuvio 8. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ulkoiset syyt ikäryhmittäin. (%) yli 65-vuotiaat vuotiaat alle 25-vuotiaat kotitapaturma urheilu- tai liikuntatapaturma tapaturma koulussa/oppilaitoksessa muu Kuvio 9. Lapin kaatumistapaturmat jaoteltuna iän ja tapaturmatyypin mukaan. (%) Tarkasteltaessa tapaturmien ulkoisia syitä ikäryhmittäisestä näkökulmasta, kaatuminen oli yleisin ulkoinen syy kaikkien ikäryhmien tapaturmissa. Alle 25-vuotiaiden kaikista kaatumistapaturmista yli 64 prosenttia tapahtui urheilun tai liikunnan parissa, eritoten lasketellessa tai lautaillessa. Koulussa/oppilaitoksessa (17 %) ja kotona (17 %) sattui yhtä paljon nuorten kaatumisia. Eniten vuotiaiden kaatumistapaturmia tapahtui urheilu- tai liikuntatapaturmissa (60 %), useimmiten hiihtäessä murtomaasuksilla tai lasketellessa slalomsuksilla. Yleisin muu tapaturmapaikka (23 14 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

15 %) oli kadulla. Kotona he kaatuivat (17 %) pihalla, portaissa ja saunassa. Alkoholia oli ottanut tämän ikäluokan kotitapaturmissa kaatuneista noin 20 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden kaatumistapaturmia oli lähes 70 prosenttia. Melkein puolet (46 %) kaatumistapaturmista tapahtui kotona ja kolmasosa kodin ulkopuolella vapaa-ajalla (kadulla). Ikääntyneiden kotona kaatumisia tapahtui usein wc:ssä/kylpyhuoneessa, jossa kaaduttiin eteenpäin vamman kohdistuessa pään alueelle. Erityisesti kaatumisten yhteydessä esiin nousi alkoholin ja muiden päihteiden käyttö, joita välttämällä moni kaatuminen olisi saatu estettyä. Kaatuneiden puhalluskokeiden tulokset olivat promillea. 15

16 3.4. Vammat ja niiden sijainti Ei tietoa yli 65-vuotta vuotta alle 25- vuotta Kuvio 10. Lapin koti- ja vapaa-ajantapaturmissa syntyneet vammat. (% kaikista vammoista). Venähdys/nyrjähdys oli yleisin Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vamman tyyppi (27 %). Urheilutai liikuntatapaturmien vammoista jopa 36 prosenttia oli venähdyksiä/nyrjähdyksiä. Venähdykset/nyrjähdykset oli yleisin vamman tyyppi myös koulu/oppilaitostapaturmissa syntyneistä vammoista (32 %). Myös kotitapaturmissa (19 %) ja liikennetapaturmissa (20 %) venähdyksiä/nyrjähdyksiä oli runsaasti. Murtumia/luun katkeamisia oli yhteensä 26 prosenttia kaikista Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vammoista. Murtuma/luun katkeaminen oli yleisin vamman tyyppi kotitapaturmissa (31 %) ja toiseksi yleisin urheilu- tai liikuntatapaturmissa (30 %). Liikenteessä syntyneistä vammoista 20 prosenttia oli murtumia/luun katkeamisia. Ruhjeita syntyi eniten liikennetapaturmien (30 %) ja koulu/oppilaitostapaturmien (26 %) yhteydessä. Muita vammoja olivat erityisesti silmiin kohdistuneet vammat tai vammoista ei vielä ollut tietoa. Alle 25-vuotiaiden yleisimmät vammat olivat venähdykset/nyrjähdykset (32 %) ja ruhjeet (22 %), joita tuli enimmäkseen urheillessa tai harrastaessa liikuntaa. Kaikista ikäryhmistä alle 25-vuotiaille tapahtui vähiten murtumia/luun katkeamisia (17 %). Yleisin vuotiaiden vammatyypeistä oli murtuma (30 %). On huomioitavaa, että murtumista 22 prosenttia oli vakavia. Vakavista vammatyypeistä 26 voidaan mainita esimerkiksi lonkkamaljan murtuma, lannerangan murtuma ja kallon sisäinen verenvuoto. Vakavista vammoista suurin osa syntyi ur- 26 Vakavaksi vammaksi on tässä tapaturmakartoituksessa luokiteltu vammat, jotka täyttävät joko yhden tai useamman seuraavista kriteereistä: vamman vaativa toimenpide on leikkaus vamma voi aiheuttaa hengenvaaran vamma vaatii pitkäaikaista sairaalahoitoa vamma vaatii pitkän kuntoutuksen (esimerkiksi lannerangan murtuma) 16 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

17 heilu- tai liikuntatapaturmissa. Venähdyksiä/nyrjähdyksiä oli 27 prosenttia kaikista tämän ikäluokan vammoista. Suurin osa yli 65-vuotiaiden tapaturmavammoista syntyi kaatumisen seurauksena. Tämän ikäluokan vammoista murtumia oli 31 prosenttia, haavoja 25 prosenttia, venähdyksiä/nyrjähdyksiä 22 prosenttia ja ruhjeita 17 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden tapaturmista merkillepantavaa oli tapaturmien vakavuus: tapahtuneista murtumista yli 62 prosenttia oli vakavia. Murtumat sijoittuivat alaraajojen sekä lantion alueelle. Täten oletettavat sairaalahoito- sekä kuntoutumisjaksot ovat pitkiä. Jos henkilö saa ensimmäisen murtumansa ikääntyneenä, on se dosentti Laura Jartin mukaan selvä merkki, että henkilön luusto voi olla huonossa kunnossa 27. Erityisesti lonkkamurtumat lisäävät riskiä (2 5-kertaiseksi) saada minkä tahansa murtuman, myös uuden lonkkamurtuman 28. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamista vammoista suurin osa naisilla oli joko venähdyksiä/nyrjähdyksiä (29 %) tai murtumia/luun katkeamisia (28 %). Miesten vammatyypit olivat samanlaisia eli venähdyksiä/nyrjähdyksiä (26 %) ja murtumia/luun katkeamisia (25 %) oli lähes yhtä paljon, mutta miesten vammoista myös ruhjeita (20 %) syntyi paljon. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% pää ja/tai kaula suu ja/tai hampaat silmä/t alaraaja/t yläraaja/t rintakehä vatsa selkä sisäelimet monivammapotilas muualla, missä: Kuvio 11. Lapin koti- ja vapaa-ajantapaturmissa syntyneiden vammojen sijainti. Alaraajoihin kohdistui eniten Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa tulleista vammoista. Alaraajavammoja syntyi erityisesti kotitapaturmissa (33 % kotitapaturmissa syntyneistä vammoista). Kaatuminen ja liukastuminen kotona portaissa/portaikossa olivat yleisimmät ulkoiset syyt alaraajavamman 27 Tuhkanen 2012, 25. Murtumien ennaltaehkäisyssä tulee kiinnittää huomiota niitä aiheuttaviin tekijöihin sekä luuston kuntoon. Murtumien esto lääkityksellä tulisi kohdentaa iäkkäisiin, jotka ovat jo saaneet murtumia ja joiden luuntiheys on pieni. Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus 2000, 16 18; Tuhkanen 2012, Lonkkamurtuma. Käypä hoito -suositus 2011,

18 syntymiselle kotitapaturmassa. Urheilu- tai liikuntatapaturmissa yleisimmät vammojen sijainnit olivat myös alaraajoissa (38 %). Yleensä nilkka tai polvi oli vääntynyt kaatumisen seurauksena. Yläraajoihin kohdistuneita vammoja kotitapaturmissa oli 32 prosenttia. Kotitapaturmissa yläraajavammat syntyivät erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi kotitapaturmassa loukkaantunut henkilö oli puukolla/veitsellä viiltänyt käteen haavan, litistänyt sormen oven väliin, polttanut käden kuumaa uunia vasten tai kaatunut käden jäädessä alle. Urheilu- tai liikuntatapaturmissa 30 prosenttia vammoista kohdistui yläraajoihin. Usein yläraajavamma oli syntynyt, kun urheilu- tai liikuntatapaturma-asiakas oli kaatuessaan ottanut vastaan kädellä tai käsi oli jäänyt kaatuneen vartalon alle. Noin 17 prosenttia vammoista kohdistui päähän. Kaatuminen (64 %) oli yleisin ulkoinen syy päähän kohdistuneiden vammojen syntyyn. Kaikista päähän kohdistuneista vammoista 36 prosenttia syntyi urheilu- tai liikuntatapaturmissa. Päähän kohdistuneet vammat syntyivät yleensä kaatuessa lasketellessa, hiihtäessä tai pelatessa jääkiekkoa. Kotitapaturmien vammoista viidesosa kohdistui päähän. Kotitapaturmien päähän kohdistuneet vammat syntyivät lähes aina kaatuessa. Liikennetapaturmissa tulleista vammoista 35 prosenttia kohdistui päähän. Liikennetapaturmien päähän kohdistuneista vammoista 57 prosenttia tapahtui moottorikelkkailussa, kun moottorikelkalla oli törmätty johonkin ja ajaja lentänyt moottorikelkan kyydistä pois. Moottorikelkkailijoista 7 prosenttia ei ollut käyttänyt kypärää. Pyöräilijöistä peräti 75 prosenttia ei ollut kypärää käyttänyt. Miesten tapaturmissa syntyneet vammat kohdistuivat suurimmaksi osaksi joko alaraajoihin (33 %) tai yläraajoihin (31 %). Naisten yleisin vamman sijainti oli myös alaraajoissa (38 %) ja yläraajoissa (23 %), mutta naisten vammat kohdistuivat myös pään ja/tai kaulan alueelle (22 %). Naisten pään ja/tai kaulan alueelle kohdistuneet vammat syntyivät yleensä kaatumisen yhteydessä (67 %) joko kotiympäristössä tai urheilu- tai liikuntatapaturmissa. 18 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

19 3.5. Saapuminen hoitopaikkaan ja jatkohoito Suurin osa koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asiakkaista saapui päivystykseen omalla kyydillä (lähes 70 %), mikä oli yleisin tulotapa kotitapaturmissa (70 %), urheilu- tai liikuntatapaturmissa (67 %), liikennetapaturmissa (45 %), tapaturmissa koulussa/oppilaitoksessa (noin 80 %) sekä muissa tapaturmissa (77 %). Sairaankuljetukseen turvautui 20 prosenttia kaikista tapaturman vuoksi hoitoon tulleista. Ainoastaan majoitusyrityksen tiloissa tapahtuneissa tapaturmissa turvauduttiin pelkästään sairaankuljetukseen. Sairaankuljetusta käytettiin toiseksi eniten liikennetapaturmissa (40 %). Kotitapaturmissa ja urheilutai liikennetapaturmissa sairaankuljetusautoon turvauduttiin yhtä paljon (20 %). Loput kirjatuista tulotavoista päivystykseen oli taksilla koti keskussairaala, päivystyspoliklinikka OYS, päivystyspoliklinikka terveyskeskus, vuodeosasto keskussairaala, vuodeosasto matkailijan kotikunnan sairaala tai terveyskeskus matkailijan kotimaa muu, mikä: Kuvio 12. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asiakkaiden jatkohoito.(kpl) Suurin osa hoidetuista koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asiakkaista ei tarvinnut jatkohoitoa, vaan heidät kotiutettiin päivystyksessä annetun hoidon jälkeen. Terveyskeskusten päivystysvastaanotoilla hoidetuista lähes 15 prosenttia lähetettiin jatkohoitoon keskussairaalan päivystyspoliklinikalle ja 2 prosenttia Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikalle. Keskussairaalan vuodeosastohoitoa tarvitsi lähes 10 prosenttia tapaturma-asiakkaista ja terveyskeskuksen vuodeosastohoitoa alle 5 prosenttia. 19

20 muu tapaturma koulussa/oppilaitoksessa liikennetapaturma koti keskussairaala, päivystyspoliklinikka OYS, päivystyspoliklinikka terveyskeskus, vuodeosasto keskussairaala, vuodeosasto urheilu- tai liikuntatapaturma kotitapaturma 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % matkailijan kotikunnan sairaala tai terveyskeskus muu ei tietoa Kuvio 13. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturma-asiakkaiden jatkohoito tapaturmatyypeittäin. (%) Koti oli yleisin jatkohoitopaikka kaikissa muissa tapaturmatyypeissä paitsi liikennetapaturmissa 29. Liikennetapaturma-asiakkaista 40 prosenttia lähetettiin jatkohoitoon keskussairaalan vuodeosastolle. Muut ilmoitetut jatkohoitopaikat olivat muun muassa päivystyksen tarkkailu, asumispalveluyksikkö tai keskussairaalan erikoisalan poliklinikka. 30 Yleisimmin siirto jatkohoitopaikkaan tapahtui omalla kyydillä (yli 40 %) tai taksilla (noin 36 %). Sairaanhoitokuljetuksella jatkohoitopaikkaan siirrettiin alle neljännes. Sairauslomaa kirjoitettiin 25 prosentille työikäisistä tapaturma-asiakkaista (15 % kaikista hoidetuista). Sairausloman kesto vaihteli 1 43 päivään. 29 Koulussa/oppilaitoksessa tapahtuneista tapaturmista 44 prosentissa ei ilmoitettu tapaturma-asiakkaan jatkohoidosta mitään. Kirjatuista jatkohoitopaikoista koti oli yleisin jatkohoitopaikka myös koulu/oppilaitostapaturmissa. 30 Maakuntatason vertailussa Lapissa oli eniten hoitojaksojen määriä. Stakesin hoitoilmoitusrekisteri: Ikä ja sukupuolivakioidut määrät tapaturmien hoitojaksoista sairaaloissa vuonna Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

21 3.6. Alkoholin ja muiden päihteiden osuus tapaturmissa Alkoholi lisää tapaturma-alttiutta. Alkoholi heikentää koordinaatiokykyä, tasapainoa sekä aistien toimintaa, mikä altistaa erityisesti kaatumistapaturmien synnylle. Alkoholi vaikuttaa myös reagointiin ja arviointikykyyn, mistä johtuen riskikäyttäytyminen kasvaa ja samalla kasvaa myös alkoholia nauttineen tapaturmariski. Vaikka alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä, yli yhden promillen humala lamaannuttaa humalassa olevan henkilön toimintoja selvästi, mutta jo vähäisen alkoholimäärän nauttiminen kasvattaa liikennetapaturmariskiä. 31 Erityisesti työikäisten tapaturmien yksittäinen riskitekijä on alkoholi. Jo yksi kerta-annos lisää tapaturmariskiä 32. Humalajuominen on yleisempää alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä sekä naimattomilla ja eronneilla. 33 Suomalaisten miesten riski kuolla tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen oli vuonna 2010 lähes kolminkertainen naisiin verrattuna 34. Jotta alkoholin käyttöön voitaisiin puuttua, tulee alkoholin haitallinen käyttö tunnistaa. Alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseen on kehitetty useita kyselyitä, mutta ne soveltuvat huonosti kiireiseen päivystystyöhön. Tapaturma-asiakkaan rajua kertajuomista on helpoin tapa arvioida mittaamalla alkoholipitoisuus verestä tai puhallusilmasta. Alkoholipitoisuus tulisi mitata mahdollisimman nopeasti tapaturman jälkeen. 35 Dosentti Ilona Nurmi-Lüthje ohjeistaa, että alkoholipitoisuuden mittaaminen tulisi tehdä jokaiselle tapaturma-asiakkaalle 36. Tällä tavoin saataisiin järjestelmällisemmin tietoa alkoholinkäytöstä, eikä yksittäisen terveydenhuollon työntekijän tarvitsisi päättää puhalluttamisesta tilannekohtaisesti. Puhalluttaminen itsessään on jo mini-interventio, mutta puhalluttamisella on myös muita funktioita. Ensinnäkin alkoholin käyttö vaikuttaa potilaan jatkohoitoon. Esimerkiksi leikkaustoimenpiteitä ei voida suorittaa humalaiselle. Humalaiselle ei voida myöskään antaa kotihoito-ohjeita, sillä hän ei välttämättä niitä muista tai ymmärrä. Toinen Nurmi-Lüthjen tekemä huomio liittyy hoitoketjuihin eli nykyään potilaat ohjataan joko poliisille tai kotiin, A-klinikalle ohjausta on hyvin vähän. 37 DRUID (Driving under Influence of Drugs, Alcohol and Medicines) -tutkimuksen mukaan Suomessa alkoholia tai huumausaineita käyttäneitä kuljettajia oli vähemmän, mutta ajokykyyn vaikuttavien lääkeaineiden käyttäjiä 38 enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa on huumausaineiden käytön suhteen nollaraja eli huumausaineiden havaitseminen tarkoittaa rattijuopumusta Puljula, Savola & Hillbom Riski loukkaantua vakavasti tai kuolla liikenneonnettomuudessa on 1 3-kertainen veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,5 0,8, 5 30-kertainen veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,8 1,2 ja veren alkoholipitoisuuden ollessa 1,2 riski on kertainen. (Lillsunde ym. 2012, 1884). 33 STM julkaisuja 2006:24, Tilastokeskus. Tapaturmiin kuolleet tapaturmatyypin mukaan Puljula, Savola & Hillbom Puhalluttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen (Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 ). Vain poliisilla ja tuomioistuimella on oikeus määrätä tahdosta riippumatta suoritetuista toimenpiteistä. 37 Vahla 2008; Kuronen 2007, Ajokykyyn vaikuttavilla lääkkeillä tarkoitetaan rauhoittavia lääkeaineita, unilääkkeitä ja vahvoja kipulääkkeitä. Nämä lääkkeet on merkitty punaisella kolmiolla. 39 Lillsunde ym. 2012,

22 Tämän kyselyn aikana Lapin päivystyksissä hoidetuista tapaturma-asiakkaista puhallutettiin vain alle 10 prosenttia. Puhallutetuista miehiä oli 76 prosenttia ja naisia 24 prosenttia. Puhallutetuista 43 prosenttia oli humalassa. Mitattu alkoholipitoisuus vaihteli promillen välillä. Muiden päihteiden vaikutuksen alaisena oli prosentti kaikista tapaturma-asiakkaista. Humalaisista 90 prosenttia oli suomalaisia miehiä, joista 70 prosenttia oli Lapissa asuvia ja loput Lapin ulkopuolelta tulleita. Suurin osa humalaisista oli joko noin 30- tai ja 60-vuotiaita. Alkoholiin liittyvistä tapaturmista suurin osa oli tapahtunut kello 16 jälkeen. Eniten alkoholiin liittyviä tapaturmia tapahtui vapaa-ajalla/viihteellä, mutta myös kotona ja urheilun- tai liikunnan merkeissä. Kaatuminen oli yleisin humalaisen tapaturman ulkoinen syy. Suurin osa humalassa tulleista vammoista oli haavoja, joita oli eniten käsien tai pään/kaulan alueella. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturman vuoksi hoidetuista alle yksi prosentti oli käyttänyt muita päihteitä. Puolet heistä oli käyttänyt sekä alkoholia että muita päihteitä ja loput pelkästään muita päihteitä. Päihteiden käyttäjien tapaturmat olivat kaatumistapaturmia kävellessä tai pyöräillessä myöhään illalla tai yöllä. 22 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

23 3.7. Tapaturmaiset kuolemat Suomessa pitkällä aikavälillä koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat lisääntyneet, ja myös tapaturmaiset kuolemat ovat lisääntyneet. Kaatuminen ja putoaminen ovat yleisimmät kuolemaan johtaneiden tapaturmien ulkoiset syyt. Kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat yli kolmanneksen miesten ja yli puolet naisten tapaturmaisista kuolemisista. 40 Suomessa koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee enemmän ihmisiä suhteutettuna väkilukuun kuin missään muussa EU-maassa 41. Tämän kartoituksen tavoitteena on tukea kuntia kuolemaan johtavien ja suurta hoidontarvetta aiheuttavien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyössä. Seurantajakson aikana ei kuollut yhtään ihmistä koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa, mutta tapaturmista johtuvat kuolemat kuitenkin nostetaan esille, koska Lapissa oli vuoden 2003 tilastotietojen mukaan koko Suomen kolmanneksi suurin tapaturmista johtuva kuolleisuus 42. Lapin alueella kaatumisen ja putoamisen yhteydessä viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuollut yhteensä 460 ihmistä. 43 Tapaturmaisen kaatumisen ja putoamisen tarkastelussa vuonna 2009 Lapissa miesten kuolleisuus oli korkeampi kuin naisten. Miesten korkea riski tapaturmaiseen kuolemaan kaatumisen tai putoamisen vuoksi alkoi 50 ikävuoden kohdalla. Naisten vastaava korkea riski alkoi hieman myöhemmin eli 65 ikävuoden kohdalla. Yhteistä kummallekin oli 80 vuoden ikä, jolloin tapaturmaiset kuolemat kaatumisen ja putoamisen vuoksi olivat tilastossa korkeimmillaan. 44 Terveys kansanterveysohjelman yksi ikäryhmittäinen tavoite on nuorten aikuisten miesten tapaturmaisen kuolleisuuden aleneminen. 45 Alle 25-vuotiaiden johtava kuolinsyy on liikennetapaturma 46. Lapissa alle 30-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia tapahtui eniten liikenteessä (liittyen moottoriajoneuvoihin) 47. Liikennetapaturmissa lukumäärällisesti eniten kuoli vuotiaita. Miehiä kuoli liikennetapaturmissa huomattavasti paljon enemmän kuin naisia, sillä kaikista liikennetapaturmissa kuolleista jopa 84 prosenttia oli miehiä. Lapissa tapaturmaisesti liikenteessä kuoli 35 prosenttia odotettua enemmän ihmisiä, jos kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. 48 Lapissa tapaturmaisesti kuolee ihmisiä odotettua enemmän hukkumalla (+38 %) ja paleltumalla (+65 %), jos kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa THL 2012 a. Tietoa tapaturmista; Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat 2010, Eurostat. Arvio tapaturmakuolleisuudesta, poislukien liikenteessä ja työssä tapahtuneet kuolemat vuonna STM julkaisuja 2006:24; Tilastokeskus: Ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus (1/ ) tapaturmaisesti kuolleista maakunnittain vuonna THL 2012 b, Tilastokeskus. Kuolleisuus ( henkeä kohti) iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain vuonna STM julkaisuja 2001:4, STM julkaisuja 2001:24, Muita tapaturmaiseen kuolemaan johtaneita syitä olivat esimerkiksi kaatuminen ja putoaminen, myrkytykset, hukkuminen, tukehtuminen ja paleltuminen. 48 THL 2012 b, 8. Tilastokeskus: Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina iän ja sukupuolen mukaan. 49 THL 2012 b, 8. Tilastokeskus: Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina iän ja sukupuolen mukaan. 23

24 4. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat tapaturmatyypeittäin 4.1. Kotitapaturmat Kotona tapahtuneiksi tapaturmiksi luetaan kotona, kodin piha-alueella, loma-asunnossa, kesämökillä tai muussa asunnossa sattuneet onnettomuudet. Suomessa yleisimmät kotitapaturman ulkoiset syyt ovat liukastuminen ja kaatuminen. Seuraavaksi yleisimmät syyt ovat terävään esineeseen satuttaminen, törmäys esineeseen tai putoaminen. Naisilla yleisin tapaturmamuoto on kotitöiden yhteydessä tapahtuva tapaturma. Miehillä erilaiset rakennus- ja remonttityöt aiheuttavat eniten tapaturmia kotona. Huomattavaa on, että 53 prosenttia lievimmistä tapaturmista tapahtuu naisille, kun taas kuolemaan johtaneista kotitapaturmista kolme neljästä tapahtuu miehille. 50 Tärkein kotitapaturmien ehkäisyssä on ihmisen oma aktiivisuus turvallisen kodin luomisessa itselleen ja läheisilleen. Vanhempien turvallisuuskasvatus siirtää käsityksiä, asenteita ja käytäntöjä turvallisuudesta lapsille, jotka sisäistyvät lapsen käyttäytymiseen jo varhaisella iällä. Muita kodin turvallisuuden edistämiseen vaikuttavia tahoja ovat esimerkiksi viranomaiset, jotka valvovat tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita. Jotta kotiympäristöstä voidaan poistaa vaaratekijöitä, lähtökohtana on niiden havainnoiminen ja tunnistaminen. 51 Seurantajakson koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kotitapaturma oli toiseksi yleisin tapaturmatyyppi (25 %). Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä kotitapaturma oli yleisin tapaturmatyyppi. Kotitapaturmaasiakkaista 51 prosenttia oli miehiä ja 49 prosenttia naisia. Kaatuminen oli yleisin kotitapaturman ulkoinen syy kaikissa ikäluokissa. Vuosien aikana kirjatuista, Lapissa sattuneiden tapaturmien aiheuttamista hoitojaksoista, kotitapaturmia oli kirkkaasti eniten. Kaikista kirjatuista tapaturmista kotitapaturmia oli 34 prosenttia (vertaa: liikennetapaturmia 11 %) Haikonen 2010 b, Tiirikainen, 2009, THL 2011, Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

25 Muu 25 % Laiteonnettomuus 6 % Liukastuminen 14 % Kaatuminen 44 % Kuvio 14. Lapin alueen kotitapaturmien ulkoiset syyt. Putoaminen 11 % Yleisin Lapin kotitapaturman syy oli kaatuminen (44 %), mikä oli yleisin syy kotitapaturman syntymiselle kaikissa ikäluokissa. Kaatumisia sattui eniten portaikossa, muita kaatumispaikkoja sisällä olivat keittiö, WC ja sauna. Usein kaaduttiin kompastuessa mattoon. Kysyttäessä arviota kaatumisen estämisessä, tärkeimmäksi ennaltaehkäiseväksi tekijäksi nousi kaatuneen oma varovaisuus. On huomioitava, että osassa kaatumistapaturmissa oli viitteitä alkoholin käytöstä, mikä on voinut edesauttaa kaatumistapaturman syntymisessä. Alle 25-vuotiaiden kaatumiseen kotona johtivat esimerkiksi matonlaitaan kompastuminen ja wc:ssä kaatuminen. Kaatuminen oli yleisin syy myös työikäisten eli vuotiaiden kotitapaturmissa (43 %). Myös yli 65-vuotiaiden kotitapaturmista yleisin tapaturmamuoto oli kaatuminen kotona sisällä tai kodin välittömässä läheisyydessä. Tapaturmakyselystä kävi ilmi, että osassa iäkkäiden kotitapaturmista huimaus oli ollut osasyynä kaatumiseen. Toiseksi yleisin tapaturman syy oli muu syy. Muut syyt olivat yksittäisiä tapahtumia, kuten lasipurkin putoaminen varpaille tai puukon viilto sormeen. Tämän ryhmän osalta ei ole nostettavissa esille mitään yksittäistä tapaturmaan vaikuttanutta syytä. Kotitapaturmista liukastumisia oli 14 prosenttia. Liukastumisen yleisin paikka kodin sisällä oli portaikko. Ulkona liukastuttiin heti kotiovella tai kotipihalla (jäinen maan pinta. Liukastumisista aiheutui 67 prosentille venähdys tai nyrjähdys, 22 prosentille liukastuminen aiheutti murtuman/luun katkeamisen ja 11 prosenttia selvisi ruhjeella. Kotitapaturmista putoamisia sattui 11 prosentille. Kotona yleensä pudottiin tuolin päältä lattialle, mutta myös sohvalta ja saunan lauteilta pudottiin. Jopa 71 prosentille putoaminen aiheutti joko selän tai alaraajan murtuman/luun katkeamisen. Laiteonnettomuuksia kotitapaturmista oli 6 prosenttia. Laiteonnettomuuksia sattui esimerkiksi naulapyssyllä (käteen ampuminen) tai halkomakoneella (sormien litistyminen) työskennellessä. Kaikki laiteonnettomuusasiakkaat olivat hakeutuneet hoitoon omalla kyydillä. Laiteonnettomuusasiakkaista 25

26 jokainen oli yli 55-vuotias ja heistä 75 prosenttia oli miehiä, joiden laiteonnettomuudet tapahtuivat kaikki puolen päivän aikaan. Palovamma 3 % Muu 6 % Ruhje 16 % Venähdys 19 % Murtuma/luun katkeminen 31 % Haava 25 % Kuvio 15. Lapin kotitapaturmissa syntyneet vammat. Kotitapaturman yleisin vamman tyyppi oli murtuma/luun katkeaminen (31 %). Eniten murtumia/luun katkeamisia syntyi putoamisen yhteydessä, mutta myös kaatuminen ja liukastuminen johtivat usein murtumiseen/luun katkeamiseen. Venähdyksiä aiheuttivat eniten liukastumiset niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Haavoja syntyi eniten pään ja/tai kaulan alueelle kaatuessa sekä yläraajoihin erinäisten kotitöiden (siivous, remontointi) yhteydessä Lähes 70 prosenttia kotitapaturma-asiakkaista tuli päivystykseen omalla kyydillä. 19 prosenttia turvautui sairaankuljetukseen. Sairaankuljetuksella tulleista suurin osa oli loukkaantunut kaatumalla kodin sisätiloissa. Myös taksilla tulleiden (11 %) yleisin syy oli kaatuminen. Suurin osa (65 %) ohjattiin jatkohoitoon kotiin, 13 prosenttia lähetettiin terveyskeskuksen tai keskussairaalan vuodeosastolle, 6 prosenttia keskussairaalan päivystyspoliklinikalle ja Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikalle 3 prosenttia potilaista. 26 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

27 4.2. Urheilu- tai liikuntatapaturmat Suomessa liikuntatapaturmien määrä on kasvanut yli 40 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. Lievistä tapaturmista noin kolmannes tapahtuu liikunnan parissa. Vuositasolla liikuntatapaturmissa loukkaantuu yhteensä lähes henkilöä. Miehille sattuu kaksi kolmesta liikunnan parissa tapahtuneesta tapaturmasta. Erityisesti nuoret miehet ovat selkeästi tapaturma-alttiimpia liikuntatapaturmille, kuin muut ikäluokat. Liikuntatapaturmien seuraukset ovat usein pitkäaikaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan liikuntavammat aiheuttavat yhteiskunnalle yhtä paljon kustannuksia kuin liikennetapaturmat. Kustannukset koostuvat vammojen tutkimuksista, kuntouttamisesta sekä sairauspoissaoloista. 54 Yleisin Lapin alueen koti- ja vapaa-ajantapaturma oli urheilu- tai liikuntatapaturma (36 %). Urheilu- ja liikuntatapaturmista eniten vammoja syntyi hiihtäessä tai lasketellessa. Kaatuminen oli tapaturman ulkoinen syy lähes 75 prosentissa urheilu- tai liikuntatapaturmia. Urheilu- tai liikuntatapaturma-asiakkaista vain 4,6 prosenttia puhallutettiin, mutta puhallutetuista 75 prosenttia puhalsi korkeat lukemat ( promillea). 30% 28% 21% 11% 10% Hiihto Laskettelu/lautailu Kävely/juoksu Palloilulajit Muu Kuvio 16. Lapin urheilu- tai liikuntatapaturmat lajeittain. Urheilu- ja liikuntatapaturmista eniten tapaturmia tapahtui hiihtäessä murtomaasuksilla 55. Hiihdossa kaikki tapaturmat olivat kaatumisia hiihtoladulla. Hiihtäessä sattui kolmannes kaikista koti- ja vapaaajan tapaturmien kaatumisista. Suuria eroavaisuuksia ei ollut sillä, sattuiko kaatuminen laskettaessa mäkeä alas, noustessa mäkeä ylös vai hiihdettäessä tasamaalla. Mäkeä laskettaessa liian suuri tilannenopeus aiheutti monen kaatumisen. Joissakin hiihto-onnettomuuksissa sukset luistivat liikaa, toisissa sukset tökkäsivät (erityisesti jarruttaessa auraamalla). Lapin hiihtotapaturmat poikkeavat koko maan urheilu- ja liikuntatapaturmien keskiarvoista sukupuolen ja iän suhteen (nuoret miehet suurin riskiryhmä), sillä hiihtotapaturmien keski-ikä oli 53 vuotta ja noin 60 prosenttia hiihtotapaturmista sattui naisille. 54 Tiirikainen 2009, 87 92; Haikonen & Parkkari 2010, Suureen hiihtotapaturmien määrään vaikuttanee juuri kyselyn ajanjaksolla järjestetyt hiihtokilpailut. 27

28 Toiseksi eniten urheilu- ja liikuntatapaturmia tapahtui laskettelurinteessä (28 %). Suurin osa laskettelurinteessä tapahtuneista tapaturmista sattui laskettelijoille (neljä viidestä) ja yksi viidesosa tapaturmista sattui lautailijoille. Yleisin tapaturman ulkoinen syy laskettelurinteissä oli kaatuminen. Kaikista Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kaatumistapaturmista jopa 37 prosenttia tapahtui laskettelurinteissä. Laskettelurinteessä tapaturmia sattui miehille ja naisille yhtä paljon. Tapaturmat laskettelussa/lautailussa kohdistuivat erityisesti nuoriin, sillä laskettelu/lautailutapaturma-asiakkaiden iän keskiarvo oli 21 vuotta. Nuorten laskettelu/lautailutapaturmat tapahtuivat usein kaatuessa hyppyreissä. Kävelyssä ja juoksussa tapaturman syy oli joko liukastuminen tai kaatuminen. Muut tapaturmat (21 % urheilu- tai liikuntatapaturmista) sattuivat muun muassa koiravaljakkoajelussa, poro- tai hevosajossa ja kuntosaliharjoittelussa. Palloilulajeissa (lentopallo, jääkiekko, kaukalopallo, koripallo) tapaturmat tapahtuivat usein urheiluvälineitä käsiteltäessä. Seurantajakson aikana palloilulajeissa sattui vain vähän tapaturmia. Nuorten vammautumisriski Suomessa on suurin joukkue- ja palloilulajeissa 56. Lapissa nuorten alle 25- vuotiaiden palloilulajeissa tapahtuneita tapaturmia oli 17 prosenttia nuorten urheilu- tai liikuntatapaturmista. nivelen sijoiltaan meno 3 % muu 8 % haava 9 % ruhje 14 % venähdys/nyrjähdys 36 % murtuma/luun katkeaminen 30 % Kuvio 17. Lapin alueen urheilu- tai liikuntatapaturmissa syntyneet vammat. Eniten Lapin alueen urheilu- tai liikuntatapaturmissa syntyi venähdyksiä/nyrjähdyksiä, joita oli peräti 36 prosenttia kaikista urheilu- tai liikuntatapaturmavammoista. Paljon oli myös murtumia/luun katkeamisia (30 %). Eniten murtumia/luun katkeamisia syntyi laskettelu/lautailutapaturmissa, joissa murtumia/luun katkeamisia oli huikeat 40 prosenttia kaikista kyseisissä lajeissa syntyneistä vammoista. 36 prosenttia laskettelu/lautailutapaturmista oli venähdyksiä. Ala- ja yläraajavammoja oli yhtä paljon (28 % kumpaakin) ja päähän kohdistuneita vammoja oli 24 prosenttia kaikista laskettelu- ja lautailutapaturmista. 56 STM julkaisuja 2006:24, Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

29 Hiihdossa yleisin tapaturmavamma oli murtuma/ luun katkeaminen (37 %), jotka kohdistuivat sekä ylä- että alaraajoihin. Venähdyksiä oli muun muassa peukaloissa, nivusissa ja reidessä Liikennetapaturmat Suomessa liikennetapaturmia tapahtuu koko väestöön suhteutettuna eniten vuotiaille, joiden osuus muihin ikäluokkiin nähden on moninkertainen 57. Suomessa liikennetapaturmat tapahtuvat yleisimmin autolla tai polkupyörällä liikuttaessa. Kuolemaan johtaneissa liikennetapaturmissa joka kolmannessa on alkoholi mukana. Alle 24-vuotiaiden liikennetapaturmista yli 80 prosenttia on tapahtunut alkoholin ja/tai ylinopeuden vaikutuksesta. 58 Liikennetapaturmissa loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä henkilöä kohti on korkein Lapissa 59. Kansallisen uhritutkimuksen mukaan Suomessa tapahtui vuonna 2009 eniten liikennetapaturmia polkupyöräilyssä (37 % liikennetapaturmista), henkilöautojen osuus oli 31 prosenttia. Moottorikelkat on uhritutkimuksessa luokiteltu muihin kulkuneuvoihin, johon kuuluivat myös moottoripyörät ja muut kulkuneuvot ja jalankulkijat. Tämän luokan osuus liikennetapaturmissa oli 14 prosenttia. 60 Moottorikelkkaonnettomuuksissa on Lapissa vuosien aikana kuollut 16 ihmistä, mikä on 37 prosenttia kaikista Suomessa moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleista. Moottorikelkkaonnettomuuksista aiheutuneita henkilövahinkoja oli Lapissa huikeat 175 prosenttia enemmän kuin Pohjois- Pohjanmaalla, jossa oli toiseksi eniten moottorikelkkailussa tapahtuneita henkilövahinkoja. 61 Kaikista seurantajakson koti- ja vapaa-ajan tapaturmista miehille sattui tapaturmia enemmän kuin naisille, mutta kaikkein suurin sukupuolittainen ero oli liikennetapaturmissa. Tässä kartoituksessa peräti 65 prosenttia liikennetapaturmista tapahtui miehille. Prosenttiluku on huomattavasti korkeampi verrattaessa Kansalliseen uhritutkimukseen, jonka mukaan Suomessa liikennetapaturmista miehille sattui 56 prosenttia ja 44 prosenttia naisille. Tässä kartoituksessa liikennetapaturmissa loukkaantuneiden miesten iän keskiarvo oli 30 vuotta. Ikääntyneiden osuus liikennetapaturmiin oli hyvin pieni, mutta heidän vammansa olivat vakavia, ja he tarvitsivat hoitoa keskussairaalan vuodeosastolla. Liikennetapaturman vuoksi päivystykseen tulleista henkilöistä kaikki autoilijat olivat käyttäneet turvatyötä ja kaikki mopoilijat kypärää, mutta vain 25 prosentilla pyöräilijöistä oli ollut kypärä päässä tapaturman tapahtuessa. Moottorikelkkailijoista noin seitsemän prosenttia ei käyttänyt kypärää. Eniten puhallutuksia tehtiin liikennetapaturman vuoksi hoidetuille henkilöille (25 %), jotka kaikki puhalsivat nollalukemat. 57 Vuonna Liikennetapaturmat tuhatta ikäluokan henkilö kohti kymmenvuotisikäluokittain (yli 64-vuotiaat yhdistetty) uhritutkimuksissa Haikonen & Valtonen 2010, Tiirikainen 2009, 96; Haikonen & Valtonen 2010, 39 41; Tervo Lapissa henkilöä kohti on 9,7 kuollutta ja 228 loukkaantunutta ihmistä. Vertaa Etelä-Suomi: 5,0 kuollutta ja 149 loukkaantunutta. Tiirikainen 2009, Haikonen & Valtonen 2010, Köngäs & Koskinen 2010, 14,

30 Mopo 4 % Muut 12 % Auto 20 % Moottorikelkka 64 % Kuvio 18. Lapin koti- ja vapaa-ajan liikennetapaturmat. Lapin koti- ja vapaa-ajan liikennetapaturmista yleisin oli moottorikelkkaonnettomuus, joita oli peräti 64 prosenttia liikennetapaturmista. Auto-onnettomuuksia tapahtui 20 prosenttia ja lisäksi muita onnettomuuksia tapahtui 12 prosenttia. Muissa liikenneonnettomuuksissa tapaturmaan joutunut henkilö oli ajanut polkupyörällä tai potkukelkalla. Moottorikelkkaonnettomuuksien osalta on huomioitava, että merkittävä osa moottorikelkkaonnettomuuksissa loukkaantuneista oli Lapin ulkopuolelta (37 %). Näissä onnettomuuksissa suurin yksittäinen taustatekijä oli liian suuri tilannenopeus yhdistettynä tuntemattomaan moottorikelkkauraan. Lapin alueella asuvien moottorikelkkaonnettomuuksista suurin osa oli tapahtunut kotipaikkakunnan ulkopuolella. Myös näissä onnettomuuksissa liian suuri tilannenopeus oli yhtenä osatekijänä onnettomuuden syntymiseen. Alle 25-vuotiaiden liikennetapaturmissa syynä oli usein autolla tai moottorikelkalla ajaessa liian suuri tilannenopeus ajotaitoihin nähden. Toiseksi yleisin syy alle 25-vuotiaan loukkaantumiseen liikenteessä oli auton törmääminen nuoren ajamaan mopoon tai polkupyörään. Työikäisten eli vuotiaiden liikennetapaturmista oli ylivoimaisesti eniten moottorikelkkatapaturmia (69 %). Loput työikäisten liikennetapaturmista tapahtui autolla. Auto-onnettomuudet liittyivät 60 prosentissa tapauksia ohitustilanteeseen, jossa oli menetetty ajoneuvon hallinta. Ikääntyneiden tapaturmat tapahtuivat kevyen liikenteen kulkuväylällä, esimerkiksi kaatumalla potkukelkalla liian kovassa vauhdissa. 30 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

31 nivelen sijoiltaan meno 5 % muu 10 % ei vammoja 10 % haava 5 % ruhje 30 % venähdys/nyrjähdys 20 % murtuma/luun katkeaminen 20 % Kuvio 19. Lapin liikennetapaturmissa syntyneet vammat. Seurantajakson aikana liikennetapaturmissa kukaan ei kuollut. Puolet murtumista/luun katkeamisista syntyi potkukelkkailussa ja vammat olivat vakavia. Eniten liikennetapaturmissa syntyi ruhjeita. Ruhjeita syntyi esimerkiksi lennettäessä moottorikelkan kyydistä tai auton törmätessä pyöräilijään tai mopoilijaan. Venähdyksiä/nyrjähdyksiä tuli samantapaisissa tilanteissa. Liikennetapaturma-asiakkaista kymmenen prosenttia selvisi tapaturmasta vammoitta Liikennetapaturma-asiakkaista päivystykseen omalla kyydillä saapui 46 prosenttia, 23 prosenttia tuli taksilla ja 31 prosenttia joutui turvautumaan sairaankuljetukseen. Liikennetapaturma-asiakkaista 40 prosenttia ohjattiin jatkohoitoon keskussairaalan vuodeosastolle, kotiin lähetettiin 35 prosenttia ja keskussairaalan päivystykseen ohjattiin 15 prosenttia. Lopuista liikennetapaturma-asiakkaiden jatkohoidosta ei ollut merkintää. 31

32 4.4. Tapaturmat koulussa/oppilaitoksessa Suomessa hoidetaan vuosittain alle 400 koulu/opiskelijaikäistä sairaalan vuodeosastolla koulu/oppilaitostapaturman vuoksi. Vuodeosastolla hoidetuista koulu/oppilaitostapaturma-asiakkaista suurin osa on 7 12-vuotiaita. 63 Kouluterveys kyselyn perusteella Lapissa koulu/oppilaitostapaturmia tapahtui eniten liikuntatunnilla. Liikuntatunneilla tapahtuneita tapaturmia sattui erityisesti peruskouluikäisille tytöille. Toiseksi eniten peruskoululaisten koulu/oppilaitostapaturmia tapahtui välitunnilla, jossa pojat olivat tapaturmaalttiimpia kuin tytöt. 64 Tämän seurantajakson aikana noin 88 prosenttia tapaturmista koulussa/oppilaitoksissa tapahtui peruskoululaisille, joista suurin osa eli 65 prosenttia oli ala-asteikäisiä (poikia 64 % ja tyttöjä 36 %). Yläasteikäisten tapaturmia sattui yhtä paljon pojille ja tytöille. Kaikista koulu/oppilaitostapaturmaasiakkaista poikia oli 53 prosenttia ja tyttöjä 47 prosenttia. Usein tapaturmassa oli mukana kaksi oppilasta, mutta vain toinen heistä loukkaantui. Esimerkiksi oppilaat törmäsivät toisiinsa välituntileikeissä tai käytävällä. Vastauksissa oli havaittavissa, että osassa tapaturmista oma tai toisen oppilaan varomattomuus sekä tahallisuus aiheuttivat vamman. muu syy 33 % kaatuminen 47 % liukastuminen 20 % Kuvio 20. Lapin koulu/oppilaitostapaturmien ulkoiset syyt. 63 Kirjaaminen ei ole ollut tarkkaa, joten tulokset ovat suuntaa-antavia. THL 2012 a. Lapset ja nuoret -- koulu ja oppilaitos. 64 Kouluterveyskyselyssä oppilaat oli jaettu ryhmiin: peruskoulu (8. ja 9. luokka), lukio (1. ja 2. vuosi) ja ammatillinen oppilaitos (1. ja 2. vuosi). Kouluterveys kyselyn Lapin taulukko. 32 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

33 Kaatuminen oli yleisin koulu/oppilaitostapaturmien ulkoinen syy. Koululaisia/oppilaita kaatui sekä ulkona välituntileikeissä, liikuntatunnilla sekä sisällä käytävällä tai portaissa. Muu syy oli toiseksi yleisin ulkoinen syy tapaturmalle. Muita syitä olivat esimerkiksi taltan osuminen käteen tai tapaturma koulun hiihtokisoissa. Tapaturmat ajoittuivat joko aamupäivään ennen kello 10 tai iltapäivälle kello 14 jälkeen. nivelen sijoiltaan meno 5 % muu 16 % haava 5 % ruhje 26 % venähdys/nyrjähdys 32 % murtuma/luun katkeaminen 16 % Kuvio 21. Lapin koulu/oppilaitostapaturmissa syntyneet vammat. Yleisin vammatyyppi oli venähdys/nyrjähdys, joita tuli kaatuessa portaissa tai liikuntatunnilla. Kaikista Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmista koulu/oppilaitostapaturmissa tuli vähiten murtumia/luun katkeamisia. Kaikki murtumat tapahtuivat noin 8 10-vuotiaille pojille välituntileikeissä tai liikuntatunnilla. Noin 12 prosenttia koulu/oppilaitostapaturma-asiakkaista puhallutettiin ja he kaikki puhalsivat nollalukemat. 33

34 4.5. Muut tapaturmat Muut tapaturmat -luokkaan sijoitetaan ne tapaturmat, joita ei voida määritellä muihin koti- ja vapaaajan tapaturmaluokkiin tapaturmapaikan mukaan. Suomessa yli 70 prosenttia tähän luokkaan kuuluvista tapaturmista tapahtuu kaatumalla tai liukastumalla. Tapahtuman aikaan tapaturman uhri on ollut useimmiten ostoksilla, asioilla tai muun vapaa-ajanvieton/viihteen parissa. Tämän luokan tapaturmat johtavat murtumaan yleisemmin kuin mikään muu tapaturma. Lähes joka viides aiheuttaa luun murtuman. 65 Seurantajakson aikana muu vapaa-ajantapaturma oli yleisin koti- ja vapaa-ajantapaturmatyyppi työikäisten eli vuotiaiden ikäluokassa. Muille ikäluokille muita vapaa-ajan tapaturmia tapahtui verraten vähän. Miesten koti- ja vapaa-ajan tapaturmista muita tapaturmia oli 24 prosenttia ja naisten 18 prosenttia. Muita vapaa-ajan tapaturmia sattui miehille 63 prosenttia ja naisille 37 prosenttia. 33 % 27 % 20 % 12 % 2 % 2 % 4 % Kuvio 22. Lapin muiden tapaturmien ulkoiset syyt. Lapin muiden tapaturmien kirjatuista ulkoisista syistä yleisimmät olivat kaatuminen ja liukastuminen 66. Kaatuminen tapahtui yleensä kadulla/pyörätiellä, muita kaatumispaikkoja olivat muun muassa kaupan piha ja hautausmaa. Myös koiravaljakko ajelussa kaaduttiin. Kaatuneiden vammoista 41 prosenttia oli murtumia/luun katkeamisia. Liukastumisten paikat/ympäristöt olivat hyvin samanlaisia kaatumispaikkojen/ympäristöjen kanssa. Liukastumisen yhteydessä yleisin vamma oli venähdys/nyrjähdys (40 %) ja murtumia syntyi joka viidennelle liukastuneista. 65 Tiirikainen 2009,92 93; Haikonen 2010 c, Yhdessä muodostavat noin 50 prosenttia tämän tapaturmatyypin ulkoisista syistä, mikä on vähemmän kuin Suomessa yleensä (yli 70 prosenttia). 34 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

35 palovamma 4 % nivelen sijoiltaan meno 2 % muu 14 % venähdys/nyrjähd ys 27 % haava 15 % murtuma/luun katkeaminen 23 % ruhje 15 % Kuvio 23. Lapin muissa vapaa-ajan tapaturmissa syntyneet vammat. Lapin muissa vapaa-ajan tapaturmissa syntyi eniten venähdyksiä/nyrjähdyksiä (27 %) sekä murtumia/luun katkeamisia (23 %). Koko maan tilastoista poiketen, kotitapaturmat ja urheilu- tai liikuntatapaturmat johtavat murtumaan/luun katkeamiseen useammin kuin muut vapaa-ajan tapaturmat. Muun vapaa-ajan tapaturman vuoksi päivystykseen hakeutuneista noin 30 prosentille kirjoitettiin sairauslomaa, jonka kesto vaihteli vuorokaudesta viiteen viikkoon Muu tapaturma-asiakkaista 60 prosenttia ohjattiin jatkohoitoon kotiin. Toiseksi yleisin jatkohoitopaikka oli keskussairaalan päivystyspoliklinikka (19 %) ja 8 prosenttia lähetettiin joko terveyskeskuksen tai keskussairaalan vuodeosastolle. Noin 10 prosentin jatkohoitopaikasta ei ollut tietoa. Muiden jatkohoito tapahtui kotimaan tai kotikunnan terveyskeskuksessa tai sairaalassa. 35

36 4.6. Lapin ulkopuolelta tulevien tapaturmat 67% 13% 15% alle 5% alle 5% Kotitapaturma Liikuntatapaturma Liikennetapaturma Tapaturma majoitusyrityksen tiloissa Muu tapaturma Kuvio 24. Lapin ulkopuolelta tulevien tapaturmat Noin 22 prosenttia hoidetuista tapaturma-asiakkaista oli Lapin ulkopuolelta tai ulkomaalaisia. Heille sattui eniten urheilu- tai liikuntatapaturmia (67 %), muita tapaturmia (15 %) ja liikennetapaturmia (13 %). Tapaturmia majoitusyritysten tiloissa sattui alle 5 prosenttia. Kotitapaturmiin luokiteltiin Lapin ulkopuolella asuvan käynti vanhempien luona. Lapin ulkopuolelta tulleiden henkilöiden urheilu- ja liikuntatapaturma sattui useimmiten lasketellessa (50 %). Seuraavaksi yleisimmin sattui tapaturmia hiihtäessä (44 %). Loput tapaturmat sattuivat kävellessä (6 %). Tapaturmia tapahtui lähes yhtä paljon miehille (53 %) kuin naisille (47 %). Lapin ulkopuolelta tulleiden tapaturma-asiakkaiden keski-ikä oli 42 vuotta. Liikennetapaturmien osalta Lapin ulkopuolelta tulleiden henkilöiden yleisin tapaturmalaji oli moottorikelkkaonnettomuus (86 %). Näissä onnettomuuksissa suurin yksittäinen taustatekijä oli liian suuri tilannenopeus yhdistettynä ennalta tuntemattomaan moottorikelkkauraan. Loput liikenneonnettomuudet olivat auto-onnettomuuksia (14 %). Lapin ulkopuolelta tulleiden vammoista yleisin oli venähdys/nyrjähdys (54 %). Murtumia/luun katkeamisia oli noin 17 prosenttia, joista suurin osa syntyi hiihtäessä. Humalaisista tapaturma-asiakkaista 30 prosenttia oli Lapin ulkopuolelta tulleita. Tapaturmat heidän kohdallaan olivat tapahtuneet laskettelukeskusten ympäristössä. Lähes 60 prosentin jatkohoito tapahtui kotona eli moni lomalla ollut palasi hoitoa saatuaan esimerkiksi hotelliin. Keskussairaalan päivystykseen lähetettiin 13 prosenttia ja saman verran lähetettiin keskussairaalan vuodeosastolle. Jatkohoitoon kotimaan/kotikunnan sairaalaan tai terveyskeskukseen meni lähes 15 prosenttia tapaturma-asiakkaista. 36 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

37 5. Tapaturmien ennaltaehkäisy Hoitohenkilökunnalta kysyttiin, olisiko tapaturma ollut heidän mielestään estettävissä, ja jos olisi, niin miten. Vähentämällä vauhtia hiihtäessä/lasketellessa 21 % Hiekoituksella 27 % Vähentämällä alkoholin käyttöä 17 % Varovaisuudella 35 % Kuvio 25. Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisy. Tapaturma-asiakasta hoitaneen henkilökunnan arvion mukaan tapaturma olisi ollut ehkäistävissä lähes puolessa tapauksista. Yleisimmin tapaturma olisi ollut ehkäistävissä varovaisuuden lisäämisellä. Kaatumisia olisi pystytty ennaltaehkäisemään hiekoittamisella ja kenkien liukuesteiden käyttämisellä. Myös alkoholin ja muiden päihteiden käytön vähentäminen sekä omien kykyjen ja taitojen tiedostaminen liikuntaa harrastettaessa nousivat vastauksissa esille. Lisäksi myös pienempi vauhti ja ennakointi nostettiin esille. Urheilu- ja liikuntatapaturmien sekä moottorikelkkaonnettomuuksien ehkäisemiseksi tulisi välttää hyppyreitä niin lasketellussa, lumilautailussa kuin moottorikelkkailussa. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien ennaltaehkäisemiseksi hoitohenkilökunta ehdotti, että mukana wc:ssä/kylpyhuoneessa olisi toinen henkilö. Ikääntyneiden kaatumiset sekä sisällä että ulkona tapahtuivat usein portaissa/portaikossa. Sisätiloissa ennaltaehkäiseväksi toimenpiteiksi nostettiin liukuesteiden hankkiminen portaisiin, ulkona portaiden ja teiden hiekoittaminen sekä liukuesteiden käyttö kenkien alla. Hoitohenkilökunnan mukaan eniten olisi ollut estettävissä muut tapaturmat (48 %, kuten kaatuminen kadulla), kotitapaturmista 41 prosenttia, liikennetapaturmista 40 prosenttia, tapaturmista koulussa/oppilaitoksessa 29 prosenttia ja urheilu- tai liikuntatapaturmista 17 prosenttia. 37

38 Lisää koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ja niiden ennaltaehkäisystä: 68 Piste tapaturmille! -verkkokampanja Kotitapaturmien ehkäisykampanja UKK-instituutti Tapaturmat ja liikunnan turvallisuus vallisuus_(aihealue) Liikenneturva Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 9/ vallisuussuunnitelma.pdf Terve koululainen -hanke (TEKO) Pajala, Satu: Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy, (IKINÄ-opas) 68 Internet-sivuihin viitattu Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

39 6. Lopuksi Seurantajaksolla merkittävin Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ulkoinen syy oli kaatuminen. Kaatumisesta johtui yli puolet Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmista. Nuorten eli 25-vuotiaiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kaatumisia oli 55 prosenttia. Suurin osa nuorten kaatumisista tapahtui urheilu- tai liikuntatapaturmissa (64 %). Eniten nuoret kaatuivat laskettelurinteessä laskettelusuksilla laskiessa. Kaatuminen ajoittui iltapäivään, minkä vuoksi väsymys voi olla yksi tapaturman osatekijä. Kypärän käyttö on erittäin tärkeää, sillä tämän ikäryhmän lautailu/laskettelutapaturmissa syntyneistä vammoista 35 prosenttia kohdistui pään/kaulan alueelle. Useat kaatumiset laskettelurinteessä tapahtuivat, kun nuori epäonnistui alastulossa laskiessaan hyppyristä. Moni nuori kaatui taaksepäin loukaten selkänsä, minkä vuoksi oikeanlaisen kaatumistekniikan opettelu tulisi aloittaa heti harrastuksen alkuvaiheessa. Oma varovaisuus, hyvä fyysinen kunto sekä tietoisuus omasta taitotasosta ja sen kehittäminen ovat tärkeitä tekijöitä nuorten kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä. Työikäisten eli vuotiaiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmista 48 prosenttia tapahtui kaatumalla. Urheilu- tai liikuntatapaturmissa (60 % tämän ikäluokan kaatumisista) työikäiset kaatuivat eniten hiihtäessä murtomaasuksilla. Heistä 37 prosenttia oli kaatunut alamäessä. Mäkien osuus ja vaikeus tulisi ottaa huomioon hiihtäjän valitessa hiihtoreittiä, jotta reitti olisi suhteessa hiihtäjän omiin taitoihin. Harrastelijahiihtäjät ottavat osaa erilaisiin hiihtokisoihin, joiden järjestäjien tulisi myös huomioida mäkien osuus ja yleensäkin latujen vaikeus kilpailureitin suunnittelussa. Myös murtomaahiihtäjien hiihtotekniikan parantaminen ja oikean kaatumistekniikan opettelu ovat tärkeitä kaatumistapaturmien vähentämisessä. Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmista peräti 69 prosenttia johtui kaatumisesta. Ikääntyneiden kotitapaturmista 46 prosenttia johtui kaatumisesta. Istualtaan kaatuneita, erityisesti vessassa kaatuneita, oli useita. Erityisesti ikääntyneet miehet kaatuivat kotipihalla tai kotirappusilla. Huimaus oli yksi tekijöistä kaatumiseen, minkä vuoksi olisi tärkeää selvittää, mistä huimaus johtuu. Esimerkiksi jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa huimausta. Kaatumisen ennalta ehkäiseviä toimia ovat esimerkiksi kotiin ja kodin ympäristöön sijoitettavia turvavälineet, kuten kaiteet ja liukuesteet, mattojen poistaminen, valaistuksen lisääminen, esteettömän liikkumisen huomioiminen ja pihaalueiden hiekoitus. Lihaskunnon ja tasapainon harjoittaminen on merkittävä ennaltaehkäisevä teko, joka koskee kaikkia ihmisiä iästä riippumatta 69. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden kaatumistapaturmiin, koska Suomessa ikääntyneiden kaatumistapaturmat aiheuttavat valtaosan heidän tapaturmiin liittyvästä sairaalahoidontarpeesta ja kuolemista 70. Suomessa yli 65-vuotiaille sattuu vuosittain noin kaatumistapaturmaa, joista vaatii sairaalahoitoa ja 9000 ihmistä kuolee. Kaatumistapaturmat tulevat olemaan kova haaste tulevaisuudessa niin kansanterveydellisestä kuin kansantaloudellisesta näkökulmasta 71, sillä ikääntyneiden määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä Liikunta. Käypä hoito -suositus 2010, STM julkaisuja 2006:24, Suomessa kaatumisen seurauksena tapahtuu 7000 lonkkamurtumaa. Lonkkamurtuma-asiakkaiden hoitaminen maksaa FT, dosentti Nurmi-Lüthjen laskelman mukaan noin /asiakas murtuman jälkeisenä vuonna. 72 THL 2012 a. Piste tapaturmille!-iäkkäät. 39

40 Suomessa ei ole kaatumisriskin tunnistamista varten koko maan kattavaa toimintamallia. LT Laura Jartin mukaan kaatumisriskin tunnistaminen on tärkeää, koska erityisesti ikääntyneiden kaatumisten seurauksena syntyneiden murtumien ennaltaehkäisyllä kyettäisiin oleellisesti vaikuttamaan ikääntyneiden toimintakyvyn säilymiseen ja itsenäiseen kotona selviytymiseen mahdollisimman pitkään. Kaatumisten ennaltaehkäisyllä pystyttäisiin mahdollisesti pidentämään erityisesti ikääntyneiden elinikää. 73 Seurantajakson tulosten eroavaisuuksia Suomen keskiarvoihin oli havaittavissa urheilu- tai liikuntatapaturmissa. Suomessa nuoret miehet ovat suurin riskiryhmä urheilu- tai liikuntatapaturmissa. Lapin hiihtotapaturmat poikkeavat tästä riskiryhmästä, sillä hiihtotapaturmien keski-ikä oli 53 vuotta ja noin 60 prosenttia hiihtotapaturmista sattui naisille. Suomessa palloilu- ja joukkuelajit aiheuttavat eniten vammoja nuorten ikäluokassa. Lapissa laskettelu oli suurin nuorten vammojen aiheuttaja, sillä lähes 45 prosenttia alle 25-vuotiaiden vammoista syntyi lasketellessa. Seurantajakson koti- ja vapaa-ajan tapaturmista liikennetapaturmat erosivat huomattavasti Suomen keskiarvoista (eniten liikennetapaturmia tapahtuu liikuttaessa polkupyörällä tai autolla). Tämän kartoituksen aikana tapahtuneista liikennetapaturmista jopa 64 prosenttia tapahtui ajaessa moottorikelkalla. Liian suuri tilannenopeus, tuntematon kelkkareitti sekä kuljettajan tilanteeseen riittämättömät ajotaidot johtivat moottorikelkkatapaturmiin. 73 Tuhkanen 2012, 24. Hyödyllinen ikääntyneiden kaatumistapaturmien ehkäisyssä on Satu Pajalan kirjoittama opas Ikääntyneiden kaatumisten ehkäisy. Katso linkki sivulla Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

41 Lähteet Airaksinen, Noora; Lüthje, Peter: Liikenneonnettomuuksien vakavuuden tilastoinnin kehittäminen. LINTU-julkaisuja 5/2012. Haikonen, Kari & Lounamaa, Anne (Toim.): Suomalaiset tapaturmien uhreina Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. THL Raportti. Yliopistopaino Helsinki Haikonen, Kari: Tapaturmien aiheuttamat vammat, haitat ja hoidot. Suomalaiset tapaturmien uhreina Toim. Haikonen, Kari & Lounamaa, Anne. Helsinki (Haikonen 2010 a) Haikonen, Kari: Kotitapaturmat. Suomalaiset tapaturmien uhreina Toim. Haikonen, Kari & Lounamaa, Anne. Helsinki (Haikonen 2010 b) Haikonen, Kari: Muut vapaa-ajan tapaturmat. Suomalaiset tapaturmien uhreina Toim. Haikonen, Kari & Lounamaa, Anne. Helsinki (Haikonen 2010 c) Haikonen, Kari; Parkkari, Jari: Liikuntatapaturmat. Suomalaiset tapaturmien uhreina Toim. Haikonen, Kari & Lounamaa, Anne. Helsinki Haikonen, Kari; Valtonen, Juha: Liikennetapaturmat. Suomalaiset tapaturmien uhreina Toim. Haikonen, Kari & Lounamaa, Anne. Helsinki Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Tilastokatsaus Kuronen, Mari: Kouvolan hankkeesta uutta tietoa tapaturmien ehkäisyyn. Kansanterveys-lehti 7/2007. Myös sähköisenä: (viitattu ). Köngäs, Reijo; Koskinen, Kari: Moottorikelkkaonnettomuudet vuonna Liikennevakuutuskeskus. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT. Espoo Lonkkamurtuma. Käypä hoito -suositus Myös sähköisenä: (viitattu ). Liikunta. Käypä hoito -suositus Kohdennettu päivitys Lillsunde, Pirjo; Langel, Kaarina; Blencowe, Tom; Kivioja Aarne; Karjalainen, Karoliina ja Lehtonen, Lasse: Psykoaktiiviset aineet ja onnettomuusriski tieliikenteessä. Duodecim 2012;128: Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. DUODECIM 2000;116(16): päivitys s Myös sähköisenä: (viitattu ) 41

42 Puljula, Jussi; Savola, Olli; Hillbom, Matti: Rajuun kertajuomiseen liittyvät traumat. Suomen Lääkärilehti 2011;66(21): Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta. Helsinki (STM julkaisuja 2001:4) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:24. Turvallisesti kotona ja vapaa-aikana. Koti- ja vapaaajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille Helsinki (STM julkaisuja 2006:24). Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 348/2003. Vastuuyksikkö koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntaan. Julkaistu (STM tiedote 348/2003). Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2003:29. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön vahvistaminen. Helsinki (STM työryhmämuistio 2003:29) Tervo, Timo 2011: Death at wheel in Finland and its Uusimaa district. Luento Rovaniemi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely Myös sähköisenä: (viitattu ). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Tapaturmakatsaus Lapin pelastusalue. (THL 2011). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Piste tapaturmille! -verkkopalvelu. (THL 2012 a). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Tapaturmakatsaus Lapin pelastusalue. (THL 2012 b). Tilastokeskus. Terveys-tilastot. (viitattu ). Tiirikainen, Kati (Toim.) 2009: Tapaturmat Suomessa. Edita Publishing Oy. Helsinki. Tuhkanen, Maj-Leena: Kaatumisriskin huomioiminen on osa kokonaishoitoa. Lääkärisanomat 4/2012. Vahla, Lilli: Alkoholitapaturmat rasittavat päivystyspoliklinikkaa Kuusankoskella. Sairaanhoitaja-lehti 6 7/2008. Myös sähköisenä: (viitattu ). 42 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

43 Liitteet Liite 1. Hyvät vastaanottajat, Lapin aluehallintovirasto toteuttaa maalis-huhtikuussa 2011 tapaturmakartoituksen Lapissa. Kysely on osa Lapin aluehallintoviraston terveyden edistämisen ja päihdehaittojen ehkäisyn hanketta vuonna Tarkoituksena on kerätä ajankohtaista tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ja niiden taustatekijöistä, jotta kunnat voivat hyödyntää tietoa tapaturmien ehkäisytyössä, tilastollisessa seurannassa ja väestön informoinnissa. Erityisesti tavoitteena on tukea kuntia kuolemaan johtavien ja suurta hoidontarvetta aiheuttavien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyössä. Kyselyn tulokset viedään kuntiin kevään ja kesän 2011 aikana toteutettavilla Lapin aluehallintoviraston kuntakäynneillä. Lapin sairaanhoitopiirin alueella tapaturmakartoitus toteutetaan välisenä aikana, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tapaturmakartoituksen toteutusajankohta on Jokaisesta sairaalan tai terveyskeskuksen päivystyksessä hoidetusta koti- ja vapaaajan tapaturmapotilaasta täytetään oma lomake. Kyselyyn on mahdollista vastata joko sähköisesti Webropol-kyselynä (linkki alla) tai paperisena kyselynä (lomake liitteenä). Pyydämme teitä jakamaan tapaturmakartoituksen kyselylinkkiä päivystysvastaanoton työntekijöille sekä monistamaan liitteenä olevaa tapaturmakartoituslomaketta päivystysvastaanotolle kyselyn toteutuksen ajaksi. Kyselyyn voi vastata kuka tahansa potilaan hoitoon osallistuva henkilö. Toivomme, että täyttäisitte lomakkeen jokaisesta hoitamastanne koti- ja vapaa-ajan tapaturmapotilaasta, jotta saisimme mahdollisimman kattavan kuvan Lapin alueen koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kyselyn toteutusaikana. Linkki Webropol-kyselyyn: Paperiset tapaturmakartoituslomakkeet palautetaan Lapin aluehallintovirastoon kootusti kyselyajan päätyttyä, kuitenkin viimeistään mennessä. Webropoliin syötetyt potilaskohtaiset vastaukset päivittyvät suoraan Lapin aluehallintoviraston käyttöön yksitellen painamalla lomakkeen lopussa olevaa lähetä -painiketta. Myös kaikki Webropol-vastaukset tulee antaa viimeistään mennessä. 43

44 Liite 2. TAPATURMAKARTOITUS 2011 Jokaisesta hoidetusta tapaturmapotilaasta täytetään oma lomake. Lomakkeeseen ei merkitä potilaan henkilötietoja, eikä pahoinpitelyjä tai seksuaalista väkivaltaa, itsemurhia tai niiden yrityksiä eikä itsensä vahingoittamista. Tapaturmakartoituslomakkeet palautetaan Lapin aluehallintovirastoon kootusti viimeistään mennessä. Valitse seuraavista oikea vaihtoehto ja/tai täydennä tiedot. Sopivia vaihtoehtoja voi tarvittaessa valita useamman. Potilaan hoitopaikka (esim. LKS, yhteispäivystys): Päivystykseen tuloaika, pvm: klo: Potilaan sukupuoli: mies nainen Potilaan ikä: Potilaan kansalaisuus: Potilaan kotikunta: Tapaturman sattumispaikka (kunta ja missä siellä): (esim. Rovaniemi, Ounasvaaran hiihtokeskus) Tapaturman tapahtuma-aika, klo: Potilaan tulotapa päivystykseen: 1 oma kyyti 2 taksi 3 sairaankuljetusauto 4 pelastushelikopteri 5 ei tietoa Tapaturmatyyppi: 1 kotitapaturma 2 urheilu- tai liikuntatapaturma, laji 3 liikennetapaturma 4 tapaturma koulussa/oppilaitoksessa 5 tapaturma päiväkodissa 6 tapaturma hoitokodissa tai palveluasumisyksikössä 7 tapaturma majoitusyrityksen tiloissa (esim. hotelli) 8 muu, mikä 44 Lapin aluehallintovirasto Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

Lapin aluehallintoviraston suorittama koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kartoitus

Lapin aluehallintoviraston suorittama koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kartoitus Lapin aluehallintoviraston suorittama koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kartoitus Terveyden edistämisen/geriatrin näkökulma ikäihmisten kaatumisten ehkäisyyn Pärjääksie? Kesto- hankkeen päätösseminaari 16.11.2011

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Lapin Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012. Lapin Pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2012 Lapin Pelastusalue SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Ihmisellä on vain yksi henki

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Ihmisellä on vain yksi henki Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Ihmisellä on vain yksi henki Sisältö Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyön ohjelma, Kissa-hanke Tapaturmat Suomessa Kaatuminen - Vaaratekijät - Tunnistaminen Putoaminen

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Selvä pää, kirkas mieli päihdemessut 7.11.2009 DI Noora Airaksinen,

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Lapin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Lapin pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2016 Lapin pelastusalue SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Lapin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Lapin pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2017 Lapin pelastusalue SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2013 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä).

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2016 Lapin sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2017 Lapin sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Oulu-Koillismaan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012. Oulu-Koillismaan Pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2012 Oulu-Koillismaan Pelastusalue SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet Lukulattia Tavoite Tuoda esille faktatietoa riskitekijöistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajan ja liikenteen tapaturmien taustalla (ml. alkoholi ja muut päihteet). Samalla pohditaan, miten jokainen omilla valinnoillaan

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Lapin Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin Sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2012 Lapin Sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy Hirvikolariseuranta Lappi 2-216 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 17.3.217 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien 2-216 ka. oli 14

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2012 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUSANALYYSIT

Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUSANALYYSIT Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 ONNETTOMUUSANALYYSIT Sisältö Onnettomuuskehitys ja uhrit (Tilastokeskus) Onnettomuusluokat ja -tyypit (Onnettomuusrekisteri) Vakuutusyhtiöiden liikennevakuutustilasto

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu

Lisätiedot

SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu

Lisätiedot

Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut

Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 5/2019 HUOM! Hangossa tilastopohja on hyvin pieni, joten analyysit/tulkinnat ovat rajallisia. Tiivistelmä Onnettomuuskehitys yleisesti Hangon

Lisätiedot

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat

Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat 7.2.2018 Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkastelut Yhteenveto onnettomuustarkasteluista Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella tapahtuu vuosittain

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2012 Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA

TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö 2015 Tapaturmakatsaukset 1 Tapaturma on neljänneksi yleisin kuolemansyy

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Kymenlaakson Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012. Kymenlaakson Pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2012 Kymenlaakson Pelastusalue SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e) indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8

Lisätiedot

SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2012 Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Helsingin Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012. Helsingin Pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2012 Helsingin Pelastusalue SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2016 Helsingin pelastusalue SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2017 Helsingin pelastusalue SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa

Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa Petri Salo Kliinisen fysioterapian asiantuntija, TtT Kaatumisten ennaltaehkäisy ksshp:ssä Petri Salo Kliinisen fysioterapian asiantuntija, TtT 1 Laki asiaa Terveydenhoitolain

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2017 Itä-Savon sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman.

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2013 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Kainuun pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kainuun pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2017 Kainuun pelastusalue SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Oulu-Koillismaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Oulu-Koillismaan pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2017 Oulu-Koillismaan pelastusalue SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman.

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS Itä-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Uudenmaan pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2017 Itä-Uudenmaan pelastusalue SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman.

Lisätiedot