4 KOUVOLAN SEUDUN TAPATURMIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Ilona Nurmi-Lüthje
|
|
- Arto Tommi Honkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4 KOUVOLAN SEUDUN TAPATURMIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Ilona Nurmi-Lüthje 4.1 TAPATURMASEURANTAJÄRJESTELMÄN KUVAUS Kouvolassa toimivassa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksessa (Start) ( tähdätään alueellisen jatkuvan tapaturmatiedon tilastointiin ja tiedon hyväksikäyttöön tapaturmien ehkäisyssä. Tapaturmiksi käsitetään myös väkivalta- ja pahoinpitelytapaukset sekä itsensä vahingoittamiset. Tilastointia varten luotiin tiedonkeruujärjestelmät. Tilastointi tehdään väestötasolla sairaaloiden potilastietojärjestelmiin sekä avohoidon että vuodeosastohoidon yhteydessä ja yksikkötasolla verkossa toimivaan TAPE- tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelmaan (kuvio 16). Kuvio 16. Tapaturmatiedon keräämisen jatkumo ja tiedon hyödyntämisen periaate Kouvolan seudun tapaturmahankkeessa (Ilona Nurmi-Lüthje 2008). Tapaturmakatsaus
2 Väestötason tapaturmaseuranta potilastietojärjestelmässä Väestötasolla kerättiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykseen tapaturman tai hammastapaturman vuoksi hoitoon tulleesta potilaasta tapaturmaan, tapaturmavammaan ja sen hoitoon liittyvät, yhteisesti sovitut tiedot. Potilastietojärjestelmiin luotiin tarvittavat tapaturmatietokentät, tietoa kerättiin ja tietopohjat testattiin kahden vuoden aikana. Taulukossa 15 on esitetty erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tapaturmien jakautuminen. Tapaturmatietopohjaa rakennetaan parhaillaan Tieto Healthcaren (ent.tietoenator) kanssa osaksi Effican Päivystyksen toiminnan ohjausjärjestelmää eli Effican päivystysosioon. Tapaturmanäkymäratkaisu pilotoidaan vuoden 2010 alussa ja se tulee tuotantoon vuoden 2010 syksyllä Effica-versiossa 4.1. Terveydenhuollon yksiköillä, jotka käyttävät Efficapotilastietojärjestelmää, on mahdollisuus jatkossa ottaa tapaturmatietopohja käyttöön kaikkialla Suomessa. Puolet maamme sairaanhoitopiireistä ja 62 % terveyskeskuksista tai terveyskeskuskuntayhtymistä käyttää Effica-potilastietojärjestelmää.. Taulukko 15. Erikoissairaanhoidossa (Esh) ja perusterveydenhuollossa (Pth) hoidetut tapaturmat Kouvolan seudulla tapaturman ulkoisen syyn mukaan, N, %. Tapaturman ulkoinen syy (n=5526) (n=5020) Liikennetapaturmat 621 (11%) 569 (11 %) Kaatumiset ja putoamiset 2837 (51%) 2117 (42 %) Laitteiden ja koneiden ym. elottoman ympäristön aiheuttamat (sis. työtapaturmat) 880 (16 %) 1472 (29 %) Ihmisen tai eläimen (elollisen ympäristön) 173 ( 3 %) 200 (4 %) aiheuttamat tapaturmat Altistumiset savulle, tulelle, sähkövirralle, kemikaaleille ym.(sis..palotapaturmat) 88 (2 %) 87 (2 %) Pahoinpitelyt 437 (8 %) 137 (3 %) Itsensä vahingoittamiset 260 (5 %) 10 (<1 %) Muut 230 (4 %) 428 (9 %) Esh Pth Yksikkötason tapaturmaseuranta TAPE- seurantaohjelmalla 48 Tapaturmakatsaus 2009
3 Lasten päivähoidossa, kouluissa sekä vanhusten ja erityisryhmien koti-, avo- ja laitoshoidossa tapahtuvista tapaturmista tallennetaan yksityiskohtaista tietoa verkossa toimivaan TAPE- tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelmaan. TAPE-ohjelmassa on kuusi erilaista tapaturmatietopohjaa: päivähoidon tietopohja päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoidon tapaturmille, alaluokkien, yläluokkien ja lukion tietopohja koulujen tapaturmille, avohoidon tietopohja vanhusten ja erityisryhmien kotihoidon, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen tapaturmille ja laitoshoidon tietopohja sairaaloissa ja laitoksissa tapahtuville tapaturmille. Ohjelmaan kirjaudutaan yksikkökohtaisen kirjautumistunnuksen ja salasanan avulla. 4.2 TAPATURMATIEDON HYÖDYNTÄMINEN JA TIEDON KÄYTTÖ Väestötason tapaturmatietoa hyödynnetään paikallisesti, alueellisesti ja koko maan viitetietona. Tiedosta tunnistetaan tapaturmavaarassa olevia riskiryhmiä, joille sekä alueen väestölle suunnitellaan ja toteutetaan ehkäisyinterventioita. Riskiryhmiä ovat esimerkiksi toistuvasti kaatuvat vanhukset, alkoholin vaikutuksen alaisena toistuvasti tapaturmaan joutuvat, väkivallan kohteeksi ja usein myös osallisena olevat nuorehkot miehet, itseänsä vahingoittavat nuoret ja keski-ikäiset naiset, kypärättä ajavat ja humalaiset pyöräilijät jne. Tapaturmaprofiileja ja ehkäisyinterventioiden vaikuttavuutta voidaan seurata vain jatkuvan tapaturmatiedon avulla, joten seurannan tulee olla pysyvää. TAPE-ohjelmalla tunnistetaan yksiköiden vaaranpaikat ja -tilanteet ja toistuvasti tapaturmaan joutuvat henkilöt. Ohjelmaan tallennettu tieto on reaaliajassa yksikön käytettävissä graafeina ja raportteina. Yksikkö seuraa omaa tapaturmatilannettaan ja tapaturmatiedon perusteella tehtyjen ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuutta. Kunnalliset ja yksityisten toimiyksikköjen vastuuhenkilöt seuraavat katseluoikeuksien kautta vastuualueensa tapaturmatilannetta. TAPE on tarkoitettu turvallisuusjohtamisen apuvälineeksi sekä yksikkö- että kuntatasolla. TAPE-tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelma on käytössä yli 300:ssa kunnallisessa tai yksityisessä yksikössä Kouvolan seudulla. 4.3 KOKEMUKSIA JA OLENNAISIA TEKIJÖITÄ JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSSA Tärkeimmät tapaturmaseurannan käyttöönottoon liittyvät tekijät ovat toimijoiden ja laajemmin toiminta-alueen väestön mahdollisimman kattava tieto tapaturmista ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä sekä myönteinen asenne ja tahto tapaturmien ehkäisyyn. Tapaturma ei ole väistämätön, vaan Tapaturmakatsaus
4 usein ehkäistävissä oleva tapahtuma. Voidaan puhua ennaltaehkäisevästä asenteesta, jonka tulisi olla toimijoilla sisäänrakennettu. Tapaturmien ehkäisyyn lähdettiin Kouvolan seudulla suhteellisen neitseelliseltä maaperältä. Kouvolassa oli kuitenkin tehty työtä jo liikennetapaturmien parissa ja aloite hankkeen käynnistämiseen tuli kaupungilta. Ratkaisevaa oli kansanterveystyön kuntayhtymän ryhtyminen hankkeen hallinnoijaksi. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Pohjoisen tulosalueen johto, päivystyksen vastuulääkärit, osastonhoitaja ja muu henkilökunta sitoutuivat seurantaan. Tämä oli hyvin ratkaisevaa, kuten myös se, että Pohjois-Kymenlaaksossa oli tehty tapaturmatutkimusta jo parinkymmenen vuoden ajan, ja tutkimusta tehneet henkilöt olivat alullepanemassa hanketta ja toimivat sen vastuuhenkilönä ja taustavaikuttajana. Ilman toimivia suhteita sairaanhoitopiirin Pohjoisen tulosalueen erikoissairaanhoitoon hanke ei olisi tämänmuotoisena käynnistynyt. Hankkeessa on järjestetty koulutusta. Se on käsitellyt tapaturmia ja niiden epidemiologiaa eri ikäryhmissä, tapaturmien vaaratekijöiden tunnistamista, tapaturmien seurauksia ja kustannuksia. Koulutuksia on järjestetty kohdennetusti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, muiden toimialojen ammattihenkilöille, kuntapäättäjille, luottamushenkilöille, tutkijoille ja yleisölle. Osa koulutuksista oli yliopistotasoista eri lääketieteen alojen erikoistumispisteisiin oikeuttavaa koulutusta. Tietotekninen koulutus on käsitellyt tiedonkeräysjärjestelmien ja ohjelmien käyttöä ja hallintaa. Koulutusten järjestäminen vaatii henkilöstöresursseja, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä ja kykyä kohdistaa oikean tasoista koulutusta oikeille kohderyhmille. Koulutukseen ei voi panostaa liikaa ja sen tulee olla jatkuvaa. Tiedon keräämisen lisäksi sen käsittely ja analysointi vaatii henkilöresursseja. Tieto on saatava raportoitavaan muotoon, julkaisuiksi sekä esityksiksi eri kohderyhmille. Tiedon käsittely vaatii tilastoasiantuntijan tai tutkijan panosta, analysointi ja tulkinta puolestaan tapaturma-asiantuntemusta. Kun tietoa alkoi kertyä, oli vakuuttauduttava sen luotettavuudesta. Tätä varten hankkeessa tehtiin laaja tiedon luotettavuuden tarkistus ja korjaus, joka vei paljon aikaa. Samalla saatiin arvokasta tietoa siitä mikä tieto tapaturmista on olennaista. Tämän perusteella päädyttiin tekemään muutoksia aiempaan tietopohjaan ja päädytttin nykyiseen Effican päivystysosioon tulevaan tapaturmatietopohjaan. Päivystysosastojen henkilökunnan sitoutuminen tapaturmatilastointiin on olennaista ja heidän kouluttamisensa ja motivointinsa tähän tehtävään on haastavaa. Lääkäreillä on ratkaiseva rooli 50 Tapaturmakatsaus 2009
5 vammadiagnoosien määrittelyssä ja heidän sitoutumisensa tilastointiin on onnistumisen edellytys. Tilastoinnin luotettavuus on kaiken perusta, joten ICD-10 järjestelmän luotettava ja oikea käyttö vaatii koulutusta. ICD-10 järjestelmää käytettiin erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollossa, jossa se oli uutta. Lyhytlistan eli tärkeimpien tapaturman ulkoisen syyn ja tyypin luettelon laatiminen apuvälineeksi osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Kokemusten perusteella on tärkeää järjestää palautekoulutuksia, joissa henkilökunta näkee työnsä tulokset ja voi antaa palautetta ja joissa keskustellaan tuloksista ja kokemuksista. Aineiston luotettavuustarkistuksen tulosten käsittely näissä koulutuksissa oli hyvin tärkeää. Jatkuva tapaturmakoulutus, tutkimustuloksiin liittyvien artikkelien julkaisuun osallistuminen, kokemusten ja työn tulosten näkyminen tiedotusvälineissä ovat myös tärkeitä tekijöitä motivoinnin ja sitoutumisen kannalta. Päivystyksen ulkoistaminen ja etenkin lääkärien vaihtuvuus terveyskeskuksessa tuotti ongelmia vammadiagnoosien tilastointiin. Ilman terveyskeskuksen johtavan lääkärin sitoutumista tapaturmaseurantaan tilastointi ei onnistu. Terveyskeskuksen johtava lääkäri vaihtui ja johtoorganisaatio muuttui tämän hankkeen aikana, mutta hanke kantoi yli näiden vaiheiden. Jos kattavaan tapaturmaseurantaan lähdetään, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon johdon ja kaikkien päivystysyksiköiden henkilökuntaan kuuluvien tulee sitoutua tapaturmien tilastointiin. Mikäli päivystys on ulkoistettu, tapaturmatilastointi tulee sisällyttää päivystyspalveluja tuottavien yritysten ostopalvelusopimuksiin. 4.4 TAPATURMIEN JA VÄKIVALLAN EHKÄISYKESKUS (START) Tapaturmien ehkäisytyö ja aiempi Kouvolan seudun tapaturmahanke jatkuu Start-keskuksena, joka aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa.. Väestötason seurantajärjestelmien vakiinnuttaminen ja ehkäisyinterventioiden suunnittelu ja toteuttaminen, TAPE- ohjelman edelleen kehittäminen ja toimivien, riskiryhmiin ja väestöön kohdistettujen tapaturmien ehkäisykäytäntöjen mallintaminen sekä seurantamallin markkinointi ovat Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen päätavoitteita. Ensimmäisen interventiotyöryhmän (KELTUT) työ aloitettiin keväällä 2009 ja se kohdistuu kevyen liikenteen tapaturmien ehkäisyyn. Syksyllä 2009 aloitetaan vanhusten tapaturmien ehkäisyinterventiotyö ja vuonna 2010 itsensä vahingoittamisten ja itsemurhien ehkäisyinterventiotyö. Tällä hetkellä keskuksen henkilökuntaan kuuluvat keskuksen päällikkö, erikoissuunnittelija ja Tapaturmakatsaus
6 tilastoasiantuntija. Haussa on sosiaalialan osaaja. Muu ehkäisyinterventiotyöryhmien asiantuntijatyö ostetaan. Lähteet: 1.Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen K, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lassse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suomen lääkärilehti 38/2007 s Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksessa; tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suomen lääkärilehti 17/2008, s Ilona Nurmi-Lüthje, Peter Lüthje. Tapaturmat päivähoidossa Kouvolan seudulla. Kahden vuoden seuranta internetpohjaisen ohjelman avulla. Suom Lääkäril 2009;64 (12): Tapaturmakatsaus 2009
Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.
Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.2012 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka
LisätiedotTyöikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa
Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotKannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa
Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,
LisätiedotTapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013
Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka sisältävät myös itsensä
Lisätiedot13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy?
13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? Turvallinen kaupunki Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Safe Community -verkosto
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotKAMU alueellisen laboratoriojärjestelmän käytännön toteutuksen arkea
KAMU alueellisen laboratoriojärjestelmän käytännön toteutuksen arkea kehityspäällikkö Juhana Suurnäkki Medi-IT Oy Terveydenhuollon atk-päivät 11.5.2004, Tampere KAAPO ja sen KAMU KAAPO = KAakkois-Suomen
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotKansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja
LisätiedotMuutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu
Muutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu 1 13.3.2019 Hankkeen/kokeilun perustiedot Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, Muutosagentin tehtävä Tehtävän kesto 10/2016
LisätiedotHannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä
Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset
Lisätiedot2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN KANNANOTOT/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
09.12.2009 Loppuraportti TERVEYDENHUOLTORYHMÄ 1 TYÖRYHMÄN ORGANISOITUMINEN JA TEHTÄVÄ 1.1 Työskentely Työryhmällä on ollut neljä kokousta: 08.09.2009 05.10.2009 11.11.2009 09.12.2009 1.2 Toimeksianto Tehtävät:
LisätiedotMihin pilotti koneen ohjaa?
Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotSuomessa sattuu tapaturmia
Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje Tapaturmakäyntien tilastointi
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotIäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander
Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun
LisätiedotPäihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä
Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Tampere 4.9.2014 Alkoholi ja tapaturmat tapaturmainen kuolema
LisätiedotSivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi
Hilmo- 2019 - oppaaseen 16.11.2018 tehdyt muutokset Sivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi 1.3 Tiedonkeruuta ohjaavat 7 lait suorittaminen (Euroopan parlamentin ja neuvoston tietosuoja-asetuksen (2016/679)
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotMikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma
Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Olli Halminen HEMA Institute Aalto University School of Science Olli Halminen DI (2016), Aalto-yliopisto Tekn.kand.
LisätiedotHeinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen
Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500
LisätiedotPäihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä
Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Joensuu 10.9.2014 Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot
LisätiedotArvoisat ministeri Suvi Lindén
Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Ohjelma Palveluseteli lainsäädännössä ja käytännössä Sami Uotinen, johtava lakimies Palveluseteli ikääntyneiden palveluissa Tampereella Mari Patronen,
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotEsityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille
HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä
LisätiedotPäihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja
Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Ilona Nurmi-Lüthje, dosentti, FT, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Päihdepäivät 19-20.5.2015 Sessio 21: Humalan huonot
LisätiedotTerveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011
Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit
LisätiedotKouvola RISKINUORET-työryhmä 22.5.2012
Kouvola RISKINUORET-työryhmä 22.5.2012 RISKINUORET-työ keskittyy itseään vahingoittaneisiin ja pahoinpitelyn uhriksi joutuviin sekä toistuvasti alkoholin vaikutuksen alaisena tapaturmiin joutuviin nuoriin
LisätiedotKustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola
Kustannustehokkuus pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola Kustannustehokkuus 1) Asukas- ja käyttäjälähtöisyys / kustannustehokkuus - Vastuullinen varojen käyttö - Asukkaiden aktiivisuuden lisääminen ja vastuuttaminen
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotKeskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.
Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotLAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.
LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5. TIIVISTELMÄ Pihlajalinna pitää esitettyä valinnanvapauslakia kannatettavana Hoidon saatavuus terveydenhuollon
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotTHL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi
THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS
PPSHP:n hoitoketjut OT-keskustyöpaja 24.11.2017 Jarmo Salo Hayl, Lapset ja nuoret, OYS Hoitoketjun määritelmä hoitoketju on työkalu kehittämiseen ja yhteistyöhön Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään
Lisätiedot- Tavoite - Soten vaikutus
Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus
LisätiedotSuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ISBN 978-952-213-717-3 Lukijalle 3 4 Sisällysluettelo
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotPäihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotValvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle
Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle Maija Pelkonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja 1.9.2011 1 Puheenvuoron runko Aluehallintoviraston tehtävät Sosiaalipäivystyksen valtakunnalliset
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotPäivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys
LisätiedotYHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 22.8.2018 VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN 25.9.2017 2 TERVEYDENHUOLTOLAKI 35 PERUSTERVEYDENHUOLLON
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla
Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
LisätiedotTalousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Riitta-Liisa Reiterä kuntayhtymän johtaja riitta-liisa.reitera@karviainen.fi Palvelutasosuunnitelma 2013-2016 Palvelujen tarve: perustuu väestön
LisätiedotAVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn
AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto
LisätiedotPalveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö
Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Lisätiedot12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -
12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8
LisätiedotPalvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava
Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005
LisätiedotTapaturmat päivähoidossa Kouvolan seudulla
TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, kansanterveystieteen dosentti, keskuksen päällikkö Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kouvolan terveyskeskus ilona.nurmi-luthje@kouvola.fi PETER LÜTHJE LKT,
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotVanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa
Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen
LisätiedotKansallinen Terveysarkisto KanTa
Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää
LisätiedotPotilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa
Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia
LisätiedotTerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS
TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston
LisätiedotSosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät
SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotAsiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen
Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen Erityisasiantuntijat Anne Puumalainen Virpi Pitkänen Elina Hermiö FCG Konsultointi www.sotetieto.fi 25.9.2018 Page 1 Asiakasluokittelut:
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotLuottamus. Väestökysely 2019
Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
LisätiedotPerusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto
Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä
LisätiedotUusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa
Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel
LisätiedotTapaturmien seurantajärjestelmää kaivataan kunnissa
Tapaturmien seurantajärjestelmää kaivataan kunnissa Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu Tapaturmien ehkäisyn seminaari Rovaniemi 14.2.2013 18.2.2013 Anne Lounamaa/Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 1
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotSote ja ikääntyneet Pentti Itkonen
Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen
LisätiedotKOUVOLAN TURVALLINEN KUNTA OHJELMA
KOUVOLAN TURVALLINEN KUNTA OHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kouvolan kaupunki... 4 3. Kouvolan turvallisuustyön kuvaus Turvallinen kunta kriteerien mukaisesti... 4 Kriteeri 1: Turvallisuustyön
LisätiedotPalvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto
Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto Työpaja 2, 6.6.2018 1 Juha Koivisto Työpajan 1 koontia Asiakas keskiöön työskentelyssä; asiakasryhmät Tieto- ja muiden tarpeiden tuottaminen, yhteisten
LisätiedotHelsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014
Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
Lisätiedot