Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLTO tieteessä Miia Pauna VTM, suunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Ilona Nurmi-Lüthje FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto, Hjelt-instituutti Kim Strömmer FM, tilaajapäällikkö Kouvolan kaupunki, Lasten ja nuorten palvelut, Hyvinvointipalvelut Peter Lüthje LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi Pohjois-Kymen sairaala Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn Lähtökohdat Koulutapaturmista on hyvin vähän tietoa eikä niitä seurata järjestelmällisesti. Koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta keskustellaan yhä enemmän julkisuudessa. Perusopetuslain mukaan koululaisella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön, mikä edellyttää myös tapaturmien ehkäisyä. Menetelmät Kouvolan Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksessa on kehitetty internetpohjainen tapaturmien seurantaohjelma (TAPE), johon tallennetaan yksityiskohtaista tietoa kouluissa sattuneista tahallisista ja tahattomista tapaturmista, niihin liittyvistä tekijöistä ja niiden seurauksena tulleista vammoista. Tieto raportoituu reaaliajassa käytettäväksi tapaturmien ehkäisyyn. Tässä esitetään alakoulujen tapaturma-aineisto viiden lukukauden ajalta. Tulokset Seuranta-aikana sattui 588 tapaturmaa, niistä 55 % pojille. Joka kymmenes tapaturma oli toisen oppilaan tahallisesti aiheuttama. Pojilla oli tahallisia tapaturmia kolme kertaa enemmän kuin tytöillä. Kaksi kolmesta tapaturmasta sattui ulkona. Yli puolet (58 %) niistä tapahtui välitunnilla ja 3 % liikuntatunnilla. Tyypillinen tapaturmaan joutunut oppilas oli 0-vuotias poika, joka kaatuessaan välitunnilla koulun pihalla sai pinnallisen vamman päähänsä tai 0 -vuotias tyttö, joka sai vastaavassa tilanteessa alaraajan pinnallisen vamman. Joka viides vamma (9 %) vaati terveyskeskushoitoa, 3 % sairaalahoitoa ja 5 % hammaslääkärin hoitoa. Päätelmät Ohjelman avulla koulut tunnistavat tapaturmien vaarapaikat ja -tilanteet sekä seuraavat väkivaltaisen käyttäytymisen kehityssuuntia. Tiedon perusteella kehitetään toimenpiteitä tapaturmien ehkäisemiseksi. Ohjelma on tarkoitettu alakoulujen henkilökunnan ja kunnan vastuuhenkilöiden turvallisuusjohtamisen välineeksi. Vertaisarvioitu VV Koulujen turvallisuutta ohjaa perusopetuslaki (), jonka mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä edellyttää myös koulussa sattuvien tapaturmien ehkäisyä. Lain mukaan opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä myös suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, toimeenpanna se sekä valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallitus on todennut koulutapaturmien seurannan olevan puutteellista ja kehottanut kouluja seuraamaan niitä systemaattisesti. Suomen koulutapaturmista on vain vähän tutkittua tietoa (,3). Niitä on tutkittu etenkin muissa Pohjoismaissa (4,5,6) ja Yhdysvalloissa (,8). Alaluokilla sattuneet tapaturmat ovat yleensä lieviä (). Tiedotusvälineissä on keskusteltu enemmän koulukiusaamisesta kuin koulutapaturmista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata alakoulujen oppilaille sattuneita tapaturmia, joihin lukeutuvat myös toisen aiheuttamat tahalliset tapaturmat, sekä aineiston keräämisessä ja raportoinnissa käytettyä internetpohjaista tapaturmien seurantaohjelmaa. Aineisto ja menetelmät Tapaturmatietojen seuranta-aika oli eli viisi lukukautta. Seuranta-aikana kuusi kuntaa yhdistyi nykyiseksi Kouvolaksi, jonka väestö on nykyään noin Tutkimusaikana Kouvolassa oli 48 peruskoulua, joista alakouluja (luokat. 6.) 40. Tässä tutkimuksessa on mukana 9 alakoulua, jotka käyttivät aktiivisesti TAPE-ohjelmaa. 8

2 TERVEYDENHUOLTO Kirjallisuutta Perusopetuslaki 68/ Salminen S, Lounamaa A, Kurenniemi M. Kouluissa sattuu lieviä tapaturmia. Suom Lääkäril 004; Salminen S, Lounamaa A, Kurenniemi M. Gender and injury in Finnish comprehensive schools. Accid Anal Prev 008; 40:6. 4 Laflamme L, Menckel E, Aldenberg E. Violence in the Swedish school environment: extent of the problem and its manifestation. Work 998;: Menckel E, Laflamme L. Injuries to boys and girls in Swedish schools: different activities, different results? Scand J Public Health 000;8: Schuller A, Kopjar B. Skader oppstått på skolen hos barn mellom sju og 5 år. Tidsskr Nor Laegeforen 000;0:30 5. Lenaway D, Ambler A, Beaudoin D. The epidemiology of school-related injuries: New perspective. Am J Prev Med 99;8: Coppens N, Koziara D. Children s perceptions concerning school injuries. J Sch Nurs 99;3: Nurmi-Lüthje I, Lüthje P. Tapaturmat päivähoidossa Kouvolan seudulla. Kahden vuoden seuranta internetpohjaisen ohjelman avulla. Suom Lääkäril 009;64: Laflamme L, Engström K, Möller J, Alldahl M, Hallqvist J. Bullying in the school environment: an injury risk factor? Acta Psychiatr Scand 00: 06 (S4):0 5.. Rintanen H. Tapaturmien tilastoinnin nykytila ja tulevaisuus Suomessa. Stakes. Aiheita 00:6. Kuvio. Koulut aloittivat ohjelman käytön eri aikaan vuodesta 00 lähtien, minkä vuoksi alakoulujen tapaturmien ilmaantuvuutta ei voitu laskea. Aineistossa ovat kaikki seuranta-aikana kirjatut tapaturmat, eikä yksittäisen koulun tuloksia esitetä. Tutkimuksessa mukana olleissa alakouluissa oli oppilaita yhteensä Koulujen oppilasmäärä vaihteli välillä TAPE-ohjelma Kouvolassa toimivan tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start) ( ydinajatus on tapaturmien jatkuva tilastointi, seuranta sekä tietojen hyödyntäminen tapaturmien ehkäisyyn. Kouvolassa kehitettiin internetissä toimiva tapaturmien seurantaohjelma (TAPE) päivähoidon, koulujen, sairaaloiden osastohoidon, vanhusten ja erityisryhmien asumisen sekä laitoshoidon tapaturmien seurantaan. Ohjelman sisältö luotiin Start-keskuksessa kuulemalla perusopetuksen asiantuntijoita. Informaatioteknologia kehitettiin ohjelmistoyrityksessä (Amli Oy), joka valittiin kilpailutuksen kautta. Ohjelmaa on käytetty perusopetuksessa vuodesta 00 lähtien. Ohjelmaan kirjaudutaan yksikkökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Ohjelma ohjaa henkilöä täyttämään tapaturmatiedot vaiheittain sähköiseen tietopohjaan. Tavoitteena Alaluokkien tyttöjen ja poikien ikäjakauma koulutapaturmissa (n = 588). % tai yli Ikä (v) Pojat (n = 34) Tytöt (n = 64) on täyttää tiedot mahdollisimman pian tapaturman jälkeen. Tietopohja voidaan myös tulostaa ohjelmasta paperilomakkeena, jonka täyttö käy nopeasti, ja tapaturma voidaan viedä ohjelmaan myöhemmin. Tallennetut tapaturmat näkyvät ohjelman raportointiosiossa reaaliaikaisesti, ja jokaista ttujaa voidaan tarkastella kuvioina, suorina tai prosenttijakaumina, myös sukupuolittain. Tarkasteluajanjakso voidaan valita kuukauden tarkkuudella. Ohjelmaan on luotu katseluoikeuksia sivistystoimen vastuuhenkilöille, jotka voivat seurata tapaturmatilannetta kaikissa Kouvolan alakouluissa. Tilastoitavat ttujat Tapaturmista täytetään seuraavat ttujat: sukupuoli ja ikä, luokka-aste, tapaturmapäivä ja kellonaika, viikonpäivä, tapaturmatyyppi, tapaturman sattumispaikka, sattuiko tapaturma sisällä vai ulkona sekä siihen yhteydessä olevat tekijät ja tilanne. Siirtymistilanteessa tai koulumatkalla sattuneista tapaturmista kysytään liikkumistapa sekä pyöräilykypärän ja muiden suojainten sekä heijastimen käyttö. Jos tapaturmasta seurasi vamma, kirjataan sen sijainti, tyyppi, välitön hoito ja jatkohoito. Lisäksi merkitään tapaturman tahallisuus. Tietopohjassa on myös vapaan tekstin tila, johon kirjataan t tapaturman kannalta olennaiset tekijät. Ohjelma tuottaa tapaturmasta yhteenvedon, josta tiedot voi vielä tarkistaa ja tarvittaessa ttaa. Yhteenvetoraportin tulosteeseen voidaan kirjata oppilaan tunnistetiedot, jolloin tulosteista muodostuu henkilötietolain mukainen henkilörekisteri, josta tehdään rekisteriseloste. Tulosteet säilytetään koulussa henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Tulokset Tapaturmia raportoitiin 588, joista 55 % sattui pojille. Tytöillä tapaturmia oli eniten ikävuosina 9 (9 %), 0 ( %) ja ( %), kun taas pojilla niitä oli eniten 0-vuotiaana ( %) ja muina ikävuosina tapaturmamäärät olivat tasaisempia (kuvio ). Tapaturmia sattui eniten kello 0 (8 %), kello (4 %) ja kello 3 ( %). Tiistaisin ja keskiviikkoisin oli eniten tapaturmia, noin neljännes molempina. Vähiten tapaturmia sattui torstaisin (5 %). Yleisin tapaturma oli kaatuminen (kuvio ). 88

3 tieteessä Kuvio. Tapaturmatyypit sukupuolen mukaan (n = 588). Kaatuminen Putoaminen Törmääminen Kompastuminen/ liukastuminen Lyönti, isku Palotapaturma Kuvio 3. Pojat (n = 34) Tytöt (n = 64) % Tapaturmapaikat sukupuolen mukaan (n = 588). Luokkahuone Portaat Liikuntasali t koulutilat Piha-alue Liikenteessä Koulualueen ulkopuolella. Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 00;6: Nurmi-Lüthje I, Kristeri K, Salmio K, Harmoinen M, Puhalainen E, Pelkonen J. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suom Lääkäril 008;63: Pasanen K, Parkkari J, Pasanen M ym. Neuromuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomized controlled study. BMJ 008;33: LaBella C, Huxford M, Grissom J, Kwang-Youn K, Peng J, Kristoffel K. Effect of neuromuscular warm-up on injuries in female soccer and basketball athletes in urban public high schools. Arch Pediatr Adolesc Med 0;65: Pojat (n = 34) Tytöt (n = 64) % 8 % tapaturmista tapahtui väli- tai liikuntatunneilla. Välitunneilla pojat joutuivat tapaturmaan useammin kuin tytöt (6 % vs. 56 %) ja liikuntatunneilla tytöt useammin kuin pojat (8 % vs. 9 %). Poikien tapaturmista 0 % ja tyttöjen tapaturmista 6 % sattui oppitunneilla ja kaikista tapaturmista 4 % koulumatkalla. Yleisin tapaturman sattumispaikka oli koulun pihaalue (kuvio 3). Sisällä sattuneet tapaturmat (3 %) olivat useimmiten yhteydessä sisäliikuntavälineeseen (8 %). Tytöillä tapaturmat olivat useammin kuin pojilla yhteydessä koulutilan huonekaluihin tai rakenteisiin, kuten tuoleihin, pulpetteihin tai oviin. Poikien tapaturmat taas olivat useammin yhteydessä liikuntatelineisiin ja työvälineisiin (liitekuvio ). Ulkona sattuneista tapaturmista (69 %) noin viidennes oli yhteydessä lumeen tai jäähän ja suunnilleen saman verran oli liikuntavälineisiin liittyviä tapaturmia. Tytöillä liikuntavälineiden osuus oli suurempi kuin pojilla (3 % vs. %). Kiipeily- tai leikkitelineisiin samoin kuin puihin ja pensaisiin liittyi molempiin yli 5 % tapaturmista. Viidesosa ulkona ja kolmasosa sisällä sattuneista tapaturmista ei ollut yhteydessä mihinkään välineeseen tai ympäristötekijään (liitekuvio ). Siirtymistilanteissa liikunta- tai lle oppitunnille koulun ulkopuolelle tai koulumatkalla sattuneissa tapaturmissa (n = 9) pyörä oli yleisin kulkuväline (59 %), muissa tapauksissa liikuttiin jalan. Rullaluistimilla tai -laudalla, mopolla, henkilö- tai linja-autolla, kelkalla tai lla välineellä liikuttaessa ei raportoitu yhtään tapaturmaa. Pyörällä tapaturmaan joutuneista 88 %:lla oli suojakypärä päässä ja kahdessa tapauksessa kypärän käytöstä ei ollut tietoa. Pojat käyttivät suojakypärää hiukan useammin kuin tytöt (90 % vs. 86 %). Pojille raportoitiin 5 ja tytöille 05 vammaa. Pojilla oli eniten päähän ja tytöillä alaraajaan kohdistuneita vammoja (taulukko ). Pääosa vammoista oli pinnallisia ( %). Hammasvammoja oli 5 %, pojilla kaksi kertaa enemmän kuin tytöillä ( % vs. 3 %). Kolme lasta sai ilmeisen aivotärähdyksen. Murtumaepäilyjen osuus vammoista oli tytöillä hieman suurempi kuin pojilla ( % vs. 4 % ), mutta raajojen lihasrevähdysten tai nyrjähdysten osuudet olivat tytöillä ja pojilla yhtä suuret. Kouluterveydenhoitaja hoiti kaksi kolmasosaa vammoista ja kolmanneksen joku henkilö koulussa (esimerkiksi opettaja). Kaksi kolmasosaa vammoista ei tarvinnut jatkohoitoa. Poikia lähetettiin hammashoitolaan yli kaksi kertaa enemmän kuin tyttöjä (taulukko ). Suurin osa (63 %) alaluokkien tapaturmista ei ollut toisen oppilaan aiheuttamia. Joka kymmenes tapaturma oli toisen oppilaan tahallisesti aiheuttama ja joka neljäs toisen oppilaan tahattomasti aiheuttama. Pojat joutuivat huomattavasti tyttöjä useammin tahallisen tapaturman kohteeksi (4 % vs. 5 %). Pohdinta Tässä tutkimuksessa on raportoitu alaluokkien 89

4 TERVEYDENHUOLTO 6 Parkkari J, Taanila H, Suni J ym. Neuromuscular training with injury prevention counselling to decrease the risk of acute musculoskeletal injury in young men during military service: a population based, randomized study. BMC Med 0;9:35. Laflamme L, Eilert-Petersson E. School-injury patterns: A tool for safety planning at the school and community levels. Accid Anal Prev 998;30: LATE-työryhmä, toim. Lasten terveys. LATE-tutkimuksen perustulokset. THL Raportteja 00; : 5. 9 Markkula J, Öörni E, toim. Turvallinen elämä lapsille ja nuorille. Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. THL. Raportteja 009;:90. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ilona Nurmi-Lüthje: Luentopalkkiot (Amgen oy). Peter Lüthje: Luentopalkkiot (Novartis Finland oy, GlaxoSmithKline oy, Amgen oy, Professio Finland oy). Miia Pauna, Kirsi-Marja Karjalainen, Kim Strömmer: Ei sidonnaisuuksia. Taulukko. Vammojen (n = 45) sijainti ja tyyppi sukupuolen mukaan. Pojat Tytöt Yhteensä Vammojen sijainti ja tyyppi n n n Pää, niska, kasvot aivotärähdysepäily hammasvamma Yhteensä 3 (5%) 6 (33%) 99 (44%) Yläraaja murtumaepäily sijoiltaanmeno nyrjähdys/lihasrevähdys 38 - Yhteensä 54 (%) 5 (5%) 06 (3%) Alaraaja murtumaepäily sijoiltaanmeno nyrjähdys/lihasrevähdys Yhteensä 5 (3%) 5 (3%) 3 (9%) Vartalo/useat kehon osat tapaturmat TAPE-tapaturmienseurantaohjelmasta viiden lukukauden ajalta. Tulokset ovat opettajien ja n koulun henkilökunnan tulkintaa tilanteesta. He eivät ole lääketieteen tai terveydenhuollon ammattilaisia, mikä on syytä ottaa huomioon vammoihin liittyvää tietoa tarkasteltaessa. Vammojen tarkkaa määrittelyä tärkeämpää on kirjata ohjelmaan sellaiset tapaturmaan liittyvät tiedot, jotka ovat olennaisia tapaturmien ehkäisyn kannalta. Tapaturmat tilastoidaan tapaustasolla, joten sama oppilas voi olla aineistossa useaan kertaan Tutkimus osoitti, että toisen oppilaan aiheuttamia tahallisia tapaturmia oli pojilla kolme kertaa enemmän kuin tytöillä. Tahallisten tapaturmien suhteellisissa määrissä ei ollut eroja isojen (yli 0 oppilaan) ja pienten koulujen välillä. Tahallinen toisen vahingoittaminen alkaa jo päivähoidossa, jossa näiden tapausten osuudet samalla tutkimusalueella olivat pojilla 4 % ja Yhteensä 9 (4%) (5%) 0 (4%) Kaikki yhteensä 5 (00%) 05 (00%) 45 (00%) tytöillä % (9). Päivähoidossa lapsia seurataan tarkemmin kuin kouluissa, joten tahalliset tapaukset havaitaan siellä luultavasti herkemmin. Väkivallan ja kiusaamisen seuranta myös kouluissa on tärkeää. Koulukiusaaminen voi toimia laukaisijana tapaturmille tai tapahtumaketjulle, joka johtaa tapaturmaan (0). Pahimmillaan se voi olla yhteydessä myöhemmin ilmenevään kouluväkivaltaan. Tässä aineistossa 9 % vammoista tarvitsi terveyskeskustason hoitoa, % sairaalahoitoa ja 5 % hammaslääkärin hoitoa. Osuudet ovat samansuuntaiset kuin Salmisen ym. tutkimuksessa: %, 3 % ja 3 % (3). Kaikista erikoissairaanhoitoa vaativista tapaturmista päiväkoti- ja koulutapaturmien yhteenlaskettu osuus on pieni, vain % (,). Terveyskeskuksessa hoidettavista tapaturmista niiden osuus on selvästi suurempi ( %), joista 90 % koski koululaisia (,3). Tämän tutkimuksen alueella 6 -vuotiaiden lasten koulutapaturmien osuus oli 3 % kaikista terveyskeskuksen päivystyksessä hoidetuista tapaturmista vuosina (3). Tapaturmien ikävakioitu ilmaantuvuus on pojilla selvästi tyttöjä korkeampi koko nuoruusiän ajan ja suurimmillaan se on 0 9-vuotiailla pojilla (). Myös koulutapaturmien ilmaantuvuus lienee pojilla suurempi, vaikka sitä ei tästä aineistosta voitu laskea. Välitunneilla pojat joutuivat tapaturmaan jonkun verran useammin kuin tytöt ja liikuntatunneilla tytöt puolestaan useammin kuin pojat. Tämä havainto on todettu myös aiemmin (5). Kehon hallintaa ja liiketaitoa kehittävä sekä hermo-lihasjärjestelmää aktivoiva lämmittely ennen liikuntatuntia hyödyttäisi liikuntavammojen ehkäisyssä (4,5,6). Tyttöjen tapaturmien yhteys etenkin ulkoliikuntavälineisiin on mielenkiintoinen havainto. Voidaan kysyä, ovatko koulujen liikuntavälineet lainkaan suunniteltu tämänikäisiä tyttöjä varten (3). Tytöt toisaalta kaatuilivat, kompastuivat ja liukastuivat useammin kuin pojat, mikä viittaisi kömpelömpään kehon hallintaan. Tähän viittaa myös se, että portaissa tapaturmiin joutuneet olivat yleensä tyttöjä. Poikien suurempi riskinotto ja vauhti puolestaan näkyivät siinä, että he putoilivat ja törmäsivät tyttöjä useammin. Pojat näyttävät hyödyntävän piha-alueen elementtejä kuten aitoja, portteja, lunta ja puustoa enemmän kuin tytöt. Erot 830

5 tieteessä 8 % tapaturmista sattui väli- tai liikuntatunneilla. Tästä asiasta tiedettiin Koulutapaturmista on saatavissa vähän kotimaista tutkimustietoa. Koulutapaturmia ei systemaattisesti seurata. Tämä tutkimus opetti Joka kymmenes koulutapaturma oli toisen oppilaan tahallisesti aiheuttama. Pojat joutuivat kolme kertaa useammin kuin tytöt tahallisen tapaturman kohteeksi. Pojille syntyi enimmäkseen pään vammoja, tytöille alaraajan vammoja. 9 % vammoista hoidettiin terveyskeskuksessa, % sairaalassa ja 5 % hammaslääkärissä. English summary > in english A web-based tool for injury registration at schools Data on injuries occurring among primary school pupils in Kouvola; Finland, during five semesters Taulukko. Vammojen (n = 45) välitön hoito ja jatkohoito sukupuolen mukaan. Pojat Tytöt Yhteensä Vammojen hoito n % n % n % Välitön hoito terveydenhoitajan hoito hoidettu koulussa lla tavoin Yhteensä Jatkohoito ei tarvinnut jatkohoitoa lähetetty terveyskeskukseen lähetetty sairaalaan 5 lähetetty hammashoitolaan Yhteensä johtuvat luultavasti myös erilaisista tavoista, joilla tytöt ja pojat välituntinsa viettävät (5). Tapaturmien ehkäisyssä tulisi kehittää poikien ohjattua välituntitoimintaa ja tyttöjen motorisia taitoja. Valtakunnallinen kouluikäisten lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyhanke Terve Koululainen ( sisältää tietoja, taitoja ja tehtäviä tapaturmien torjumiseksi sekä selkotajuisia ohjeita ja harjoitustehtäviä opettajien, lasten ja heidän huoltajiensa käyttöön. Tytöt ohjattiin terveydenhoitajalle hiukan useammin kuin pojat, jotka taas hoidettiin koulussa lla tavoin. Jatkohoitoon terveyskeskukseen molempia lähetettiin suhteellisesti yhtä usein. Saman alueen terveyskeskuksen tapaturmatutkimuksessa vuosilta tytöillä ja pojilla oli suhteellisesti yhtä paljon terveyskeskushoitoa vaativia koulutapaturmia (5 % vs. 49 %) (3). Poikien tapaturmat aiheuttivat useammin pään ja kasvojen vammoja, ja hammashoitolaan heitä lähetettiin enemmän kuin tyttöjä. Samansuuntainen tulos on todettu aiemmin koulutapaturmista Suomessa (3) ja Ruotsissa (). Ruotsalaisessa tutkimuksessa () tytöillä oli poikia enemmän kaatumisista johtuvia alaraajojen vammoja samoin kuin tässä seurannassa. TAPE-ohjelma antaa kouluille ja sivistystoimen vastuuhenkilöille mahdollisuuden seurata toisen oppilaan tahallisesti aiheuttamien tapaturmien kehityssuuntia. Tämä tukee valtakunnallista kiusaamisenvastaista toimenpideohjelmaa (KiVA-koulu), jossa Kouvola on mukana. TAPE-ohjelman käyttö on kirjattu Kouvolan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Tapaturmien seuranta kertoo oppilaille ja vanhemmille, että koulussa panostetaan turvallisuuteen. TAPE-ohjelman tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää opetuksessa. Tapaturmatiedon käsittely oppilaiden kanssa toimii turvallisuusopetuksen välineenä ja ohjaa oppilaat ajattelemaan toimiaan ja ympäristöään tapaturmien ehkäisyn kannalta (8). Lisäksi sivistystoimen vastuuhenkilöt voivat hyödyntää ohjelmasta saatua tietoa esimerkiksi suunnitellessaan hankintoja, kuten välineistön uusimista kouluilla. TAPE-tietoa voidaan myös hyödyntää koulujen rakennusinvestointien yhteydessä. Lasten terveys -raportissa (8) todetaan, että tapaturmat tulisi huomioida paremmin lasten ja nuorten kansanterveysongelmana. TAPE-ohjelma tuottaa yksityiskohtaista tietoa koululaisten tapaturmista ja tapaturmatilanteista. Ajantasainen seurantatieto on olennaista mahdollisimman tehokkaan tapaturmien ehkäisyn kannalta kouluissa, terveydenhuollossa ja päättäjätasolla. Koulutapaturmien seurannan tehostaminen sisältyy myös kansalliseen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelmaan (9). n 83

6 ENGLISH SUMMARY Miia Pauna Kirsi-Marja Karjalainen Ilona Nurmi-Lüthje Ph.D., Adjunct Professor, Head of the Centre The Kouvola Centre for Injury and Violence Prevention Kim Strömmer Peter Lüthje A web-based tool for injury registration at schools Data on injuries occurring among primary school pupils in Kouvola, Finland, during five semesters Background Knowledge about school injuries is scarce in Finland. Increasing public attention is paid to bullying and violence occurring at schools. According to school legislation pupils have the right to a safe school environment. Thus, injury prevention is required at schools. Systematic injury follow-up at schools is insufficient. Methods A web-based software for recording and reporting injury data was created at the Kouvola Centre for Injury and Violence Prevention (Start) with the aim of using the data for injury prevention. Details of unintentional and intentional injuries and data on injury related factors are recorded by the school staff. All the recorded injury data can be viewed in real-time as graphs and figures. The data on injuries occurring among primary school pupils during five semesters are presented. Results A total of 588 injuries occurred, 55% of them in boys and 69% sustained outdoors.every tenth injury was caused intentionally by another pupil, the figures being three times higher in boys than in girls. The injured pupil was most often a 0-year-old boy who fell during recess and sustained a superficial head injury or a 0- to -year-old girl who injured a lower extremity in similar circumstances. Of the injuries 9% needed medical attention at a health centre and % in hospital; 5% were treated by a dentist. Conclusions Injury hazards in schools and pupils at high risk of injury can be recognised by the TAPE software presented here. Furthermore, the frequency of intentional injuries, which reflects the trends of violent behaviour at school, can be seen in the software. The TAPE software is a suitable tool for safety management and promotion at schools. 83a

7 tieteessä LIITEKuvio. Sisällä sattuneisiin tapaturmiin (n = 84) yhteydessä olevat tekijät sukupuolen mukaan. Tuoli, pulpetti Matto Ovi Liikuntaväline Pojat (n = 95) Tytöt (n = 89) Liikuntateline Askarteluvälineet Työvälineet Ei yhteyttä % LIITEKuvio. Ulkona sattuneisiin tapaturmiin (n = 404) yhteydessä olevat tekijät sukupuolen mukaan. Ulko-ovi Keinu Kiipeily/urheilu/ leikkiteline Liikuntaväline Pojat (n = 9) Tytöt (n = 5) Aita, portti Pensaat, puut Hiekka, sora Lumipallot, lumi, jää Polkupyörä Skootteri, mopo, auto Ei yhteyttä % 83b