Päihtyneen potilaan kohtaaminen päivystyksessä. Tutkimustuloksia hoitohenkilökunnan osaamisesta ja asenteista TtM, osastonhoitaja Tiina Hakala

Transkriptio

1 Päihtyneen potilaan kohtaaminen päivystyksessä Tutkimustuloksia hoitohenkilökunnan osaamisesta ja asenteista TtM, osastonhoitaja Tiina Hakala

2 Aineiston keruumenetelmät Kirjallisuuskatsaus Artikkeleita vuosilta artikkelia kirjallisuuskatsaukseen valittiin 18 Haastattelu tutkimus Haastateltiin 6 erään keskussairaalan päivystyksen sairaanhoitajaa Esityksessä on yhdistetty näiden tutkimusten tuloksia

3 Tutkimuksen lähtökohdat Päivystyksen hoitohenkilökunta kohtaa päivittäin päihtyneitä potilaita, jotka hakeutuvat hoitoon vaihtelevista syistä On arvioitu, että noin kolmasosa päivystyksessä hoidettavista potilaista on alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena Suomessa alkoholisairauksiin liittyviä polikliinisiä käyntejä oli vuonna 2014 noin Käyntien määrä oli kasvanut noin viisi prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.

4 Tutkimuksen lähtökohdat Päihtynyt potilas saatetaan kokea päivystyksen henkilöstön keskuudessa vaativammaksi kuin muut potilaat Päihdeongelma saatetaan tulkita itse aiheutetuksi ja sellaiseksi, joka ei useinkaan ole helposti parannettavissa Lisäksi näiden potilaiden käynnit ajoittuvat usein kiireiseen päivystysaikaan ja he saattavat käyttää päivystyspalveluja myös toistuvasti

5 Tutkimuksen lähtökohdat Päivystyksessä työskentelevän henkilökunnan asenteet ovat ehkä merkittävin este asiallisen ja pikaisen avun saamiselle Päihtyneenä päivystyksessä hoidetut potilaat arvostavat syyllistämätöntä kohtelua, ammatillista vuorovaikutusta sekä päihteiden käytön puheeksi ottoa Hoitotulokseen vaikuttavat olennaisesti henkilökunnan vuorovaikutustaidot ja luottamuksellinen hoitosuhde

6 Tutkimuksen lähtökohdat Hoitohenkilökunnan asenteet vaikuttavat päihtyneen potilaan hoitoon sitoutumiseen ja jatkohoitoon hakeutumiseen Koulutuksella on todettu olevan merkittävä positiivinen vaikutus hoitohenkilökunnan alkoholin käyttöön liittyviin asenteisiin ja uskomuksiin sekä päihtyneiden potilaiden hoidon osaamiseen Kirjallisuushaussa kävi ilmi, ettei hoitohenkilökunnan asenteista ja osaamisesta päihtyneen potilaan hoidossa ole aikaisemmin tuotettu tiivistettyä tietoa päivystyksen henkilökunnan näkökulmasta.

7 Tuloksista Asenteet Positiivinen tai neutraali suhtautuminen: Myönteinen suhtautuminen päihteistä keskustelemiseen Potilaan kunnioittava kohtaaminen Negatiivinen suhtautuminen: Potilaan leimaaminen Suvaitsemattomuus Hoidon hyödyllisyyden epäileminen Vastuun ottamisen puutteet

8 Tuloksista - Asenteet Potilaasta johtuvat tekijät: Käyttäytymisen häiriöt Epäkunnioittava suhtautuminen henkilökuntaa kohtaan Heikentynyt yhteistyökyky Toistuvat käynnit päivystyksessä Organisaation puutteelliset henkilökuntaresurssit

9 Tuloksista - Asenteet Hoitoa toteutumista haittaavat: Ei motivaatiota hoitaa päihdepotilaita Negatiiviset uskomukset hoidon merkityksestä Päihteidenkäytön puheeksiotto ei ole osa hoitoa Välineiden puute päihteiden käytön tunnistamiseksi Seulontamittarin (AUDIT, AUDIT-C) käyttö vähäistä Koettiin, että päihteiden käytöstä kysyminen on loukkaavaa

10 Tuloksista - Osaaminen Tiedon taso: Puutteita tiedoissa ja taidoissa ottaa päihteiden käyttö puheeksi Riskikäyttöön liittyvään mini-interventioon vähän koulutusta Suurimmalla osalla ei mitään koulutusta päihdepotilaiden kohtaamiseen ja hoitoon Motivoivan haastattelun taidot puutteelliset

11 Tuloksista - Osaaminen Päihde- ja mielenterveysongelman sekä fyysisen sairauden samanaikainen esiintyminen tekee hoidosta vaativaa Päihdepotilaan hoidossa tiimityön toteutuminen hyvin vaihtelevaa Tiedot jatkohoitopaikoista ja katkaisuhoitokäytännöistä vaihtelevia Hälytyslaitteiden käyttö ja vartijaan turvautuminen, väkivallan uhan ennakointi päivystysympäristön turvallisuus? Päivystys toimintaympäristönä haasteellinen paikka puheeksiotolle

12 Tuloksia - Osaaminen Koulutuksen on todettu edistävän päihteitä käyttävien potilaiden terveysongelmien tunnistamista ja hoitamista päihtyneiden potilaiden terveydentilan arvioinnit paranivat ajankäyttö muuttui vuorovaikutus potilaiden kanssa lisääntyi ymmärrys, suvaitsevaisuus, empatia ja luottamus potilaita kohtaan lisääntyivät saatua tietoa vietiin käytäntöön

13 Johtopäätöksiä Hoitoa voivat haitata ajankäytön rajallisuus, arvioinnin hitaus, tilan ja yksityisyyden puute, keskeytykset ja suuri ärsykkeiden taso Toimintakäytännöt esimerkiksi päihteiden käytön seulonnassa eivät ole systemaattisia päihteiden käyttöä ei oteta puheeksi Tiedon puute päihteisiin liittyvistä asioista on yhteydessä negatiiviseen suhtautumiseen alkoholista päihtyneitä kohtaan Motivoivan haastattelun käytöllä on todettu olevan vaikutusta alkoholin käytön vähentämisessä sekä haittavaikutusten estämisessä

14 Johtopäätöksiä Koulutuksen avulla voidaan vaikuttaa hoitajien osaamiseen päihtyneiden potilaiden terveydentilan arvioinnissa sekä lisätä potilaisiin kohdentuvaa suvaitsevaisuutta, ymmärrystä, empatiaa ja luottamusta Luottamuksellisen suhteen luominen nähtiin erityisen tärkeänä, jotta potilas pystyi rehellisesti kertomaan asioistaan. Alkoholia käyttävien kanssa työskentelevät voivat siirtää tietojaan ja taitojaan käytäntöön vain, jos heidän työympäristönsä tukee ja kannattaa heitä muutosprosessin läpiviemisessä.

15 Lähteet Bakke E., Bogstrand ST., Normann PT., Ekeberg O. & Bachs L. (2016). Influence of alcohol and other substances of abuse at the time of injury among patients in a Norwegian emergency department. BMC Emergency Medicine 16, 20 doi: /s Blow FC., Walton MA., Barry KL., Murray RL., Cunningham RM., Massey LS., Chermack ST. & Booth BM. (2011). Alcohol and drug use among patients presenting to an inner-city emergency department: a latent class analysis. Addictive Behaviors 36, Cunningham R, Harrison S, McKay M, Mello M, Sochor M, Shandro J, Walton M, D`Onofrio G National survey of emergency department alcohol screening and intervention practices. Annals of Emergency Medicine 55(6), D'Onofrio G, Degutis L Screening and brief intervention in the emergency department. Alcohol research & Health 28(2), [luettu ]. Huttunen M Alkoholismi - oma vika vai vakava sairaus? Lääkärilehti 67(43), Indig D, Conigrave M, Rotenko I Attitudes and beliefs of emergency department staff regarding alcohol-related presentations. International Emergency Nursing 17(1), Kelleher S, Cotter P A descriptive study on emergency department doctors` and nurses` knowledge and attitudes concerning substance use and substance users. International Emergency Nursing 17(1), Kiernan C, Fhearail A, Coyne I Nurses`role in managing alcohol misuse among adolescents. British Jourunal of Nursing 21(8), King D, Kalucy R, de Crespigny C, Stuhlmiller C, Thomas L Mental health and alcohol and other drug training for emergency department workers: One solution to help manage increasing demand. Emergency Medicine Australasia 16(2), Koivunen M, Harju S, Hakala T, Hänti J, Välimäki M Päihtyneenä päivystyksessä Saako potilas hyvää hoitoa ja kohtelua? Hoitotiede 26(4),

16 Lähteet Päihdetilastollinen vuosikirja Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen virallinen tilasto. [luettu ]. Rayner, G.C, Allen, S.L. & Johnson, M. (2005). Countertransference and self-injury: a cognitive behavioral cycle. Journal of Advanced Nursing, 50 (1), Reissell E, Kokko S, Milen A, Pekurinen M, Pitkänen N, Blomgren S, Erhola M Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Suomessa 2011, THL Raportti 30/ [luettu ]. Salaspuro M Päihdepotilas päivystyksessä ja hoitoonohjaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 125 (8), Vadlamudi R.S., Adams S., Hogan B., Wu T & Wahid Z Nurses`s attitudes, beliefs and confidence levels regarding care for those who abuse alcohol: Impact of educational intervention. Nurse Education in Practice. 8, Whitty M., Nagel T., Jayaraj R. & Kavangh D. (2016). Development and evaluation of training in culturally specific screening and brief intervention for hospital patients with alcohol-related injuries. The Australian Journal of Rural Health 24, Wahlbeck K Hoitoon pääsy päivystystilanteessa - palvelujärjestelmän heikko lenkki. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 129(8), Warren O, Sena V, Choo E, Machan, J Emergency psysicians and nurses attitudes towards alcohol-intoxicated patients. The Journal of Emergency Medicine 43(6),