Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain
|
|
- Tauno Turunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto, Hjelt-instituutti JARI HINKKURINEN TtM, osastonhoitaja, projektikehittäjä Pohjois-Kymen sairaala KIMMO SALMIO LL, ylilääkäri Pohjois-Kymen sairaala LASSE LUNDELL SH Pohjois-Kymen sairaala PETER LÜTHJE LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi Pohjois-Kymen sairaala KIRSI-MARJA KARJALAINEN TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain Lähtökohdat Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja potilaan psykiatrisen konsultaation toteutumisesta on suhteellisen vähän tietoa. Maanlaajuisesti niiden alueellinen seuranta on puutteellista. Kouvolassa itsensä vahingoittamiset tilastoidaan tapaturmiksi, joihin liittyviä tekijöitä ja epidemiologiaa seurataan systemaattisesti. Seurantatietoa käytetään tapaturmien suunnitelmalliseen ehkäisyyn. Menetelmät Kuusankosken aluesairaalassa ( alkaen Pohjois-Kymen sairaala) tilastoitiin prospektiivisesti potilastietojärjestelmään kahden vuoden ajan tietoa itseään vahingoittamisen vuoksi päivystys - poliklinikalle tulleista potilaista. Hoitoon tullessa potilaille tehtiin puhallustesti alkometrillä. Tulokset Tapauksia oli 272 (naisia 55 %). Toistuvia tapauksia oli 16 %. Miehistä 71 % ja naisista 61 % oli hoitoon tullessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tyypillinen itseään vahingoittanut potilas oli tai vuotias nainen tai vuotias mies, joka tuli päivystykseen viikonloppuyönä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kahdessa kolmesta tapauksesta (184/272) kyseessä oli lääkkeen yliannostus. Niistä 66 %:ssa oli mukana myös alkoholi. Alle 20-vuotiailla oli myös yleisesti viiltelyhaavoja (15/37; 41 %). Päivystyspoliklinikalla annettiin psykiatrinen työdiagnoosi vain kolmasosalle. Puolet tahallisista lääkemyrkytyspotilaista ja joka kolmas itseään viiltäneistä sai psykiatrista konsultaatiota. Päätelmät Nuoret ja keski-ikäiset naiset sekä nuoret aikuiset miehet ovat itsensä vahingoittamisen riskiryhmiä. Vahingoittaminen tehtiin useimmiten alkoholin vaikutuksen alaisena. Työdiagnoosi jatkohoitoa varten puuttui useimmilta potilailta ja psykiatrinen konsultaatio toteutui vaihtelevasti. Tapausten säännöllinen tilastointi on tärkeää väestön mielenterveyden ja alkoholin käytön seurannassa. Tieto tulisi hyödyntää toimivan psykiatrisen konsultaatiokäytännön sekä ehkäisyinterventioiden ja alueellisten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 23/2011 VERTAISARVIOITU VV Suomessa tehdään noin itsemurhaa vuosittain. Asukaslukuun suhteutettuna niitä tehtiin meillä vuonna 2005 EU:n läntisistä jäsenmaista Belgian jälkeen toiseksi eniten (1). Itsemurhan tehneistä miehistä 20 % ja naisista 40 % on vahingoittanut itseään edeltävän vuoden aikana (2). Itsensä vahingoittaminen ei suinkaan aina ole itsemurhayritys. Nuorilla voi olla taustalla monia syitä, kuten ahdistus tai masennus ja avun tarpeen ilmaus vaikeissa elämäntilanteissa (3). Useimmissa tapauksissa tarkoitus ei ole kuolla (4). Itsensä vahingoittaminen on myös usein tehty hetken mielijohteesta (4). Nuorten itsensä vahingoittamisista yli 80 % tapahtuu kotona (5), ja vain 13 % episodeista johtaa sairaalakäyntiin (6), joten sairaalaan tulleet itseään vahingoittaneet edustavat vain pientä osaa näistä tapauksista. Itsensä vahingoittamisten epidemiologiasta, olosuhteista ja seurauksista saataisiin nykyistä kokonaisvaltaisempi käsitys, jos sairaalan osastohoitoon päätyneiden ja hoitoilmoitusrekisteriin tilastoituneiden tapausten lisäksi tilastoitaisiin tietoa järjestelmällisesti myös päivystyspoli- 1905
2 ALKUPERÄISTUTKIMUS KIRJALLISUUTTA 1 Wahlbeck K, Mäkinen M, toim. Prevention of depression and suicide. Consensus paper. Luxembourg: European Communities Isometsä ET, Lönnqvist JK. Suicide attempts preceding completed suicide. Br J Psychiatry 1998;173: Rodham K, Hawton K, Evans E. Reasons for deliberate self-harm: comparison of self-poisoners and self-cutters in a community sample of adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Skegg K. Self-harm. Lancet 2005;366: Madge N, Hewitt A, Hawton K ym. Deliberate self-harm with an international community sample of young people: comparative findings from the Child & Adolescent Self-Harm in Europe (CASE) Study. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Hawton K, Rodham K, Evans E, Weatherall R. Deliberate self harm in adolescents: self report survey in schools in England. BMJ 2002;325; Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62: Nurmi-Lüthje I, Kristeri K, Salmio K, Harmoinen M, Puhalainen E, Pelkonen J. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suom Lääkäril 2008;63: Hintikka J, Tolmunen T, Rissanen ML, Honkalampi K, Kylmä J, Laukkanen E. Mental disorders in self-cutting adolescents. J Adolescent Health 2009;44: KUVIO /v klinikoilla hoidetuista potilastapauksista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden vuoden aikana Kuusankosken aluesairaalan erikoissairaanhoidon ( lähtien Pohjois-Kymen sairaala) päivystyspoliklinikalle hoitoon tulleet itseään vahingoittaneet potilaat. Lisäksi haluttiin selvittää samalla alueella tutkimusaikana tehdyt itsemurhat. Sairaalan nykyinen väestöpohja on vajaat Tutkimus liittyy Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskushankkeen (Start) toimintaan ( jonka tavoitteena on eri tiedonkeräysmenetelmin koota tietoa alueen tapaturmista niiden systemaattista tutkimista, seurantaa ja ehkäisyä varten (7). Tapaturmiksi luetaan Start-keskuksessa perinteisten tapaturmien lisäksi WHO:n määritelmän mukaisesti myös pahoinpitelyt ja itsensä vahingoittamiset. Tässä tutkimuksessa itseään vahingoittaminen tarkoittaa tekoa, jolla henkilö tavalla tai toisella vahingoitti tahallisesti itseään ja joutui sen vuoksi hoitoon sairaalan päivystyspoliklinikalle. Teon vakavuutta tai kuoleman intention astetta ei tässä pystytty määrittelemään. Miesten ja naisten itsensä vahingoittamisten ikävakioitu ilmaantuvuus Ikä, v Miehet Naiset Menetelmät Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalla kerättiin välisenä aikana prospektiivisesti hoitoon tulovaiheessa seuraavat potilaskohtaiset itseään vahingoittaneiden ensikäyntiin liittyvät tiedot: henkilötiedot, hoitoon tulopäivä ja -aika, tapahtumapäivä ja -aika, lähettävä yksikkö, kotikunta, erikoisala, ICD-10- luokituksen mukaiset tapaturman ulkoinen syy, tapaturmatyyppi ja enintään kolme vammadia - gnoosia. Lisäksi merkittiin päivystyspoliklinikalla annetut työdiagnoosit, jatkohoitopaikka ja alkoholipuhallustulos sekä selvitettiin psykiatrisen konsultaation toteutuminen. Tapaturma-aineiston keräys, tarkistaminen ja luotettavuus on kuvattu aikaisemmin (7). Tapaturman ulkoisen syyn perusteella itsensä vahingoittamiseksi ja lääkemyrkytykseksi luokitellut tapaukset tarkistettiin potilaskertomuksista. Todelliset tahattomat lääkemyrkytykset (ICD-10- koodi X44) poistettiin. Aineistoa verrattiin Kuusankosken aluesairaalassa erillisen projektin vuoksi manuaalisesti kirjattuihin itsensä vahingoittamistapauksiin kyseiseltä ajalta ja aineistosta puuttuvat tapaukset lisättiin. Tutkimusaineistossa ovat tapaukset, joissa tapaturman ulkoisen syyn ICD-10-järjestelmän mukaiset koodit olivat X45 ja X69 X84. Koodia X78 käytettiin sen alkuperäisen kansainvälisen tarkoituksen mukaan itsensä viiltelytapauksiin eli tahalliseen itsensä vahingoittamiseen terävällä esineellä (ICD-10, kansainvälinen versio). Itsensä vahingoittamisten keskimääräinen ilmaantuvuus vuodessa laskettiin asukasta kohden. Ilmaantuvuuden laskennassa käytetty väestöpohja oli ensimmäisenä vuonna ja toisena vuonna Kuusankosken aluesairaalan käyttöasteen vuoksi (7). Itsensä vahingoittamisten ikävakioitu vuosittainen ilmaantuvuus laskettiin sukupuolittain Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen perusteella. Tutkimuksella oli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puolto. Aineisto analysoitiin Stata tilasto-ohjelman avulla (versio 9.2 for Windows). Tilastollisina menetelminä käytettiin χ 2 -testiä ja Wilcoxon-Mann-Whitneyn testiä. Tulokset Itsensä vahingoittamisia oli kahden vuoden aikana yhteensä 272 (ensimmäisenä vuonna 116 ja toisena 156), 5 % kaikista tapaturmista (5) ja 1 % kaikista päivystyspoliklinikalla käynneistä. Tapauksista 150 (55 %) oli naisia. Itseään vahingoittaneita henkilöitä oli 210, joista naisia 118 (56 %). Toistuvasti vahingoitti itseään 18,5 % (17/92) miehistä (2 5 kertaa) ja 13,5 % (16/118) 1906
3 TIETEESSÄ n KUVIO 2. Miesten itsensä vahingoittamiset ja alkoholin käyttöön liittyvien tapausten osuus niistä (71 %) n KUVIO 3. Kaikki itsensä vahingoittamiset (n = 122) Alkoholin käyttöön liittyvät itsensä vahingoittamiset (n = 87) Naisten itsensä vahingoittamiset ja alkoholin käyttöön liittyvien tapausten osuus niistä (61 %). Ikäryhmä, v Kaikki itsensä vahingoittamiset (n = 150) Alkoholin käyttöön liittyvät itsensä vahingoittamiset (n = 92) Kaksi kolmesta itseään vahingoittaneesta oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Ikäryhmä, v naisista (2 9 kertaa). Potilaiden keski-ikä oli 35,7 vuotta (SD 15,3), naisten 33,8 (SD 14) (vaihteluväli vuotta) ja miesten 38,3 vuotta (SD 15,5) (vaihteluväli vuotta) (n.s.). Alle 15-vuotiaiden tapauksia oli kymmenen, niistä yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat tyttöjä. Nuorin oli 13-vuotias. Yli 65-vuotiaiden tapauksia oli yhdeksän, joista puolestaan yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat miehiä. Itsensä vahingoittamisten kokonaisilmaantuvuus tutkimusalueella oli 165/ asukasta/vuosi, ensimmäisenä vuonna 142/ ja toisena vuonna 188/ Ikävakioidun ilmaantuvuuden huippu oli naisilla vuotiaana ja vuotiaana sekä miehillä vuotiaana (kuvio 1). Yli kolmannes (39 %) tapahtui lauantaisin ja sunnuntaisin. Kaksi kolmasosaa (63 %) potilaista tuli sairaalaan klo välisenä aikana. Itsensä vahingoittamisen tekotapa potilaan sukupuolen mukaan on esitetty taulukossa 1 ja iän mukaan liitetaulukossa 1. Viimemainittu on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 23/2011). Tahallisesti itselle aiheutettu myrkytys (X69) oli jokaisessa ikäryhmässä yleisin tapa. Myrkytystapauksista 74 %:lle (135/184) oli kirjattu tarkentava lääkemyrkytystä tarkoittava koodi (T36#), yhdeksässä tapauksessa käytetty aine tai lääke oli määrittämätön, kahdessa tapauksessa se oli etanoli, yhdessä tapauksessa kyse oli syövyttävästä emäksestä ja yhdessä tapauksessa syanidin myrkkyvaikutuksista. Lopuista myrkytystapauksista (n = 36) tarkentava merkintä puuttui, mutta tarkistuksessa selvisi, että kyse oli lääkeaineesta. Nuorimmassa ikäluokassa itsensä viiltely oli lähes yhtä yleinen kuin myrkytys. Kaksi kolmesta itseään vahingoittaneesta (179/272) oli alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon tullessaan. Miehistä päihtyneitä oli 71 % ja naisista 61 % (n.s.) (kuviot 2 ja 3). Yli 30-vuotiaista miehistä lähes kaikki olivat päihtyneitä (kuvio 2). Yli puolentoista promillen humalassa oli 43 % miehistä ja 29 % naisista. Päihtyneiden miesten keskimääräinen promillelukema oli 1,60 ja naisten 1,24. Itsensä vahingoittamistapauksissa syntyi 57 vammaa, joista ranteen ja kyynärvarren viiltelyhaavat olivat yleisimpiä molemmilla sukupuolilla (taulukko 2). Lähes kahdelta kolmesta potilaasta (129/210) puuttui työdiagnoosi. Yleisin diagnoosi oli miehillä alkoholin haitallinen käyttö (F10) ja naisilla masennustila (F32). Nämä sairaudet esiintyivät samanaikaisesti yleisemmin miehillä kuin naisilla (taulukko 3). Psykiatriseen sairaalaan ohjattiin 52 potilasta (19 %), mielenterveystoimistoon 23 potilasta (8,5 %) ja aluesairaalan yleissairaalapsykiatrian poliklinikkaan kuusi potilasta. Aluesairaalan somaattiseen vuodeosastohoitoon jäi 45 potilasta (16,5 %). 16 potilasta ohjattiin muille jatkohoito- 1907
4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 10 Kaltiala-Heino R, Rimpelä M, Marttunen M, Rimpelä A, Rantanen P. Bullying, depression, and sucidal ideation in Finnish adolescents: school survey. BMJ 1999;319: Luukkonen AH, Räsänen P, Hakko K, Riala K ja STUDY -70 Workgroup. Bullying behavior is related to suicide attempts but not self-mutilation among psychiatric inpatient adolescents. Psychopathology 2009;42: Nurmi Lüthje I, Lüthje P, Karjalainen K ym. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus. Duodecim 2008;124: Hinkkurinen J. Viimeinen niitti Itsemurhaa yrittäneiden miesten kokemuksia itsetuhoisuudesta ja itsetuhoisuuteen liittyvästä toivottomuudesta. Pro gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto. Kuopio Tejedor M, Diaz A, Castillón J, Pericacy J. Attempted suicide: repetition and survival findings of a follow-up study. Acta Psychiatr Scand 1999;100: Owens D, Horrocks J, House A. Fatal and non-fatal repetition of self harm. Systematic review. Br J Psychiatry 2002;181: Christiansen E, Jensen BF. Risk of repetition of suicide attempt, suicide or all deaths after an episode of attempted suicide: a register-based survival analysis. Austr N Z J Psychiatry 2007;41: Rihmer A, Rihmer Z, Jekkel E, Kárteszi M, Csiszér N, Farkas Á. Psychiatric characteristics of 100 nonviolent suicide attempts in Hungary. Int J Psychiatry Clin Pract 2006;10: Holma KM, Melartin TK, Haukka J, Holma IAK, Sokero TP, Isometsä ET. Incidence and predictors of suicide attempts in DSM-IV major depressive disorder: a five-year prospective study. Am J Psychiatry 2010;167: Sher L, Stanley BH, Harkavy- Friedman JM ym. Depressed patients with co-occurring alcohol use disorders: a unique patient population. J Clin Psychiatry 2008;69: Flensborg-Madsen T, Knop J, Mortensen EL, Becker U, Sher L, Grønbaek M. Alcohol use disorders increase the risk of completed suicide irrespective of other psychiatric disorders. A longitudinal cohort study. Psychiatry Res 2009;167: Pirkola SP, Marttunen MJ, Henriksson MM, Isometsä ET, Heikkinen ME, Lönnqvist JK. Alcohol-related problems among adolescents suicides in Finland. Alcohol Alcoholism 1999;34: TAULUKKO 1. Itsensä vahingoittamistapa sukupuolittain. Itsensä vahingoittamistapa ICD-10- Miehet Naiset Yhteensä koodi n % n % n % Alkoholimyrkytys X ,8 11 7,3 23 8,5 Lääkkeiden, tms. aineiden avulla X , , ,8 Lääkkeiden tms. aineiden + alkoholin avulla X , , ,9 Upottautumalla tai hukuttautumalla X71 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Itseään ampumalla X74 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Savun, tulen tai liekkien avulla vahingoittamalla X76 2 1,6 1 0,7 3 1,1 Terävällä esineellä vahingoittamalla (mm. viiltely) X , , ,3 Korkealta paikalta hyppäämällä X80 2 1,6 0 0,0 2 0,7 Hyppäämällä liikkuvan esineen eteen tai X81 1 0,8 1 0,7 2 0,7 makaamalla liikkuvan esineen edessä Moottoriajoneuvolla törmäämällä X82 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Muulla tai määrittämättömällä tavalla X84 5 4,1 3 2,0 8 2,9 Yhteensä , , ,0 tahoille ja 129 potilasta (47,4 %) palasi päivystyspoliklinikkakäynnin jälkeen kotiin. Yksi potilas kuoli. Psykiatrinen konsultaatio toteutui koko aineistossa merkintöjen mukaan 45 %:ssa (123/272) tapauksista, mutta 38 %:ssa tieto konsultaatiosta puuttui. Parhaiten konsultaatio toteutui tahallisissa lääkemyrkytyksissä (102/184, 55 %), mutta tieto puuttui neljäsosasta (47/184, 26 %) näistä tapauksista. Viiltelytapauksissa psykiatrinen konsultaatio toteutui lähes kolmasosassa (14/47, 30 %) ja tieto puuttui 55 %:ssa tapauksista. Pohdinta Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalle itsensä vahingoittamisen vuoksi hoitoon tulleita potilaita kahden vuoden aikana. Koko kahden vuoden tapaturma-aineiston luotettavuustarkistuksen (7) ja tätä tutkimusta varten tehdyn lisätarkistuksen ansiosta aineisto on varsin luotettavaa. Jälkimmäisenä vuonna tapauksia oli enemmän kuin ensimmäisenä. Ei kuitenkaan voida varmistaa, että kaikki tapaukset olisi päivystyspoliklinikalla tunnistettu ja tilastoitu. Tapausten ilmaantuvuus oli keskimäärin 165/ vuodessa. Tutkimuksessa jäivät tunnistamatta ne itseään vahingoittaneet, jotka eivät tulleet sairaalaan. Jos nojaudutaan arvioon, jonka mukaan vain 13 % itseään vahingoittaneista alaikäisistä tulee sairaalahoitoon (6), on tapauksia tässä esitettyyn lukuun verrattuna moninkertainen määrä. Saman tutkimusalueen terveyskeskusten tapaturmapotilaista vain 0,2 % oli itseään vahingoittaneita (8), joten tunnistetut itsensä vahingoittamistapaukset tulivat pääosin erikoissairaanhoitoon. Yli 65-vuotiaiden itsensä vahingoittamisia oli aineistossa yhdeksän eli yhtä paljon kuin samanikäisten itsemurhia samalla alueella vastaavana aikana (Tilastokeskus, julkaisematon tieto). Tämänikäisten osuus oli itseään vahingoittaneista 3 %, mutta itsemurhan tehneistä lähes neljäsosa (23 %). Vanhusten itsensä vahingoittamisia on kuitenkin saattanut jäädä päivystys - poliklinikalla tunnistamatta muiden vaivojen vuoksi. Nuorten pahoinvoinnin syitä voidaan hakea teini-iän identiteettikriisistä lähtien koko perheen pahoinvointiin. Syrjäytyminen voi johtaa itsensä vahingoittamiseen ja se voi alkaa nuoren jäämisestä koulutuksen ulkopuolelle peruskoulun jälkeen. Masennus, alkoholin ongelmakäyttö ja syömishäiriöt ovat erityisesti tytöillä yhteydessä itsensä viiltelyyn (9). Peruskoulussa sekä kiusatut että kiusaajat altistuivat masennukselle ja itsetuhoisuudelle (10). Psykiatrisissa laitoksissa hoidettavilla tytöillä kiusatuksi joutumisen ja kiusaajana toimimisen sekä itsensä vahingoittamisen välillä on todettu yhteys, mutta pojilla vastaavaa yhteyttä ei ole todettu (11). Etenkin nuorten itsensä viiltely on usein impulsiivista, eikä tähtää kuolemaan. Itsensä vahingoittamisten eh- 1908
5 TIETEESSÄ 22 Horrocks J, Price S, House A, Owens D. Self-injury attendances in the accident and injury department. Clinical database study. Br J Psychiatry 2003;183: Lilley R, Owens D, Horrocks J ym. Hospital care and repetition of following self-harm: multicentre comparison of selfpoisoning and self-injury. Br J Psychiatry 2008;192: Suominen K, Henriksson M, Suokas J, Isometsä E, Ostamo A, Lönnqvist J. Mental disorders and comorbidity in attempted suicide. Acta Psychiatr Scand 1996;94: Arinperä H. Ensiavusta jatkohoitoon. Itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito osaohjelman väliraportti. Itsemurhien ehkäisyprojekti Stakes, Aiheita 33/194. Helsinki Suokas J, Suominen K. Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Duodecim 2002;118: Suominen K, Isometsä E, Henriksson M, Ostamo A, Lönnqvist J. Patients evaluation of their psychiatric consultation after attempted suicide. Nord J Psychiatry 2004;58: Suominen K, Isometsä E, Lönnqvist J. Attempted suicide and psychiatric consultation. Eur Psychiatry 2004;19: Valtonen H, Suominen K, Partonen T, Ostamo A, Lönnqvist J. Time patterns of attempted suicide. J Affect Disorders 2006;90: Tautiluokitus ICD-10, 2. uudistettu painos, systemaattinen osa, Ohjeita ja luokituksia 1992:2. Helsinki: Stakes TAULUKKO 2. Potilaiden vammat. käisemiseksi nuorille tulisi opettaa vaihtoehtoisia, rohkaisevia menetelmiä vaikeuksien käsittelyyn ja ongelmien ratkaisuun (3). Keski-ikäisten itsensä vahingoittamisten taustalla voi olla mielenterveysongelmien ohella alkoholin ongelmakäyttö, joka ilmeni tämänikäisten muissakin tapaturmissa samalla tutkimusalueella (7), sekä usein parisuhde- tai muun väkivallan uhriksi joutumisessa (12). Miehille päihteiden käyttö, sen seurauksena tullut työttömyys ja taloudelliset vaikeudet, ystävyyssuhteiden puute ja äskettäinen elämänkumppanin menetys aiheuttivat toivottomuutta ja johtivat itsetuhoajatuksiin (13). Keski-ikäisten miesten ja naisten itsetuhoisuuden taustalla olevista tekijöistä tarvittaisiin lisää tietoa. Itsensä vahingoittaminen lisää itsemurhan vaaraa (14,15,16) ja on vahvasti sidoksissa mielialaan, ahdistuneisuuteen ja päihteiden käyttöön (17). Masennuksen vaikeimmassa vaiheessa vakavan itsensä vahingoittamisen vaara on 20-kertainen (18). Alkoholin ongelmakäyttö lisää mielenterveyspotilaiden masennusjaksoja ja vakavaa itsensä vahingoittamista (19), mutta se on myös itsenäinen riskitekijä (20). Suomalaisten nuorten miesten viikonloppujuominen näyttää altistavan itsensä vahingoittamiseen, jos taustalla on kuormittavia taustatekijöitä, vaikea perhetausta ja stressitekijöitä (21). Tässä aineistossa kaksi kolmesta potilaasta oli päihtynyt hoitoon tullessaan, mutta alkoholin haitallinen käyttö joko yksin tai yhdessä muiden sairauksien kanssa oli diagnosoitu vain viidesosalla. Vamma Miehet Naiset Yhteensä n % n % n % Sisäelinvammat 1 3,6 0 0,0 1 1,8 (maksa, perna ja munuainen) Sääriluun murtuma 1 3,6 0 0,0 1 1,8 Kasvojen murtuma 0 0,0 1 3,4 1 1,8 Kolmannen asteen palovamma 1 3,6 0 0,0 1 1,8 Aivotärähdys 0 0,0 1 3,4 1 1,8 Ranteen haava 13 6, , ,4 Kyynärvarren haava 6 21,4 8 27, ,6 Polven tai säären haava 0 0,0 5 17,2 5 8,8 Alaselän tai vatsanpeitteiden haava 0 0,0 2 6,9 2 2,6 Pään ja kaulan pinnallinen vamma 6 21,4 2 6,9 8 14,0 Yhteensä , , ,0 Psykiatrinen konsultaatio Psykiatrinen konsultaatio toteutui useimmin, jos potilas päätyi osastohoitoon, jossa konsultaatio oli jo vakiintunut käytäntö. Näistä tapauksista suurin osa oli tahallisia lääkemyrkytyksiä. Päivystyspoliklinikalta suoraan kotiin päässeiden, yleensä itseään viillelleiden, potilaiden psykiatrinen konsultaatio jäi usein toteutumatta tai epäselväksi. Englannista on saatu samanlaisia tuloksia (22). Ilman psykiatrista konsultaatiota ja jatkohoitoa jääneet itseään viiltelevät potilaat toistavat tekonsa muita useammin ja he myös vaihtavat vahingoittamismenetelmää (23). Työdiagnoosit puuttuivat kahdelta kolmesta tämän aineiston potilaasta. On kuitenkin todettu, että yli 80 %:lla itsemurhaa yrittäneistä on psykiatrinen sairaus (24). Työdiagnoosien puuttuminen viittaa siihen, että jatkohoidon kannalta olennaista kokonaisarviota ei päivystyspoliklinikalla kaikille tehty. Sairaalassa oli kuitenkin ohjeistettu, että itsensä vahingoittamistapauksissa tulee järjestää psykiatrinen konsultaatio. Somaattisen ensihoidon jälkeen jokainen itseään vahingoittanut potilas tulisi arvioida myös psykiatrisesti. Suomalaisen hoitosuosituksen mukaan potilaalle tulisi tarjota mahdollisuus kriisihoitoon ainakin yhden tapaamisen verran (25). Mikäli potilas ei saa asianmukaista apua mielenterveyden häiriöönsä, on vaarana, että yritys toistuu (26). Konsultaatio tulisi tehdä oikea-aikaisesti, ei liian nopeasti tapauksen jälkeen (27). Sairaalan konsultaatiokäytäntö on ratkaiseva, koska se määrittelee sen toteutumisen ja asianmukaisen jälkihoidon saamisen kaikissa tapauksissa (28). Tässä aineistossa suurin osa potilaista tuli päivystykseen illalla ja yöllä (29). Tämä asettaa haasteen somaattisen yleissairaalan päivystysaikaiselle palvelujärjestelmälle psykiatrisen konsultaation varmistamiseksi. Tilastointi päivystyspoliklinikoilla Päivystyspoliklinikalla oli käytössä ICD-10-luokituksen suomalaisen version toinen painos (30) siten, että X78 koodia käytettiin tarkoittamaan itsensä vahingoittamista terävällä esineellä eli viiltelyä kuten alkuperäisessä kansainvälisessä ICD-luokituksessa. Tahalliset lääkemyrkytykset (X69) on erotettava tahattomista lääkemyrkytyksistä (X44). Tässä aineistossa oli alkujaan koodattu runsaasti tahallisia lääkemyrkytyksiä tahattomiksi lääkemyrkytyksiksi. Seurannassa tulisi käyttää koko tahallisen itsensä va- 1909
6 ALKUPERÄISTUTKIMUS 31 Laukkanen E, Rissanen ML, Honkalampi K, Kylmä J, Tolmunen T, Hintikka J. The prevalence of self-cutting and other self-harm among 13- to 18-year Finnish adolescents. Sos Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009;44: Pirkola S, Sund R, Sailas E, Wahlbeck K. Community mental-health services and suicide rate in Finland: a nationwide small-area analysis. Lancet 2009;373: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ilona Nurmi-Lüthje on toiminut yrityksen (Amgen Oy) tilaisuudessa luennoitsijana ja saanut kirjoituspalkkion yrityksiltä (Kustannus Oy Duodecim ja Suomen TULE ry). Peter Lüthje on toiminut yritysten (Novartis Finland Oy, GlaxoSmithKline Oy, Amgen Oy, Suomen MSD Oy ja Professio Finland Oy) tilaisuuksissa luennoitsijana ja saanut kirjoituspalkkion yhteisöiltä (Suomen Lääkäriliitto, Kandidaattikustannus Oy ja Suomen TULE ry). Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell ja Kirsi-Marja Karjalainen: Ei sidonnaisuuksia. TAULUKKO 3. Potilaiden (n = 210) diagnoosit. Diagnoosi Miehet Naiset Yhteensä n % n % n % Ei diagnoosia 56 60, , ,4 Alkoholin haitallinen käyttö 23 25, , ,0 Masennustila 6 6, , ,9 Alkoholin haitallinen käyttö ja masennustila 5 5,4 1 0,8 6 2,9 Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden haitallinen käyttö 1 1,1 0 0,0 1 0,5 Alkoholin haitallinen käyttö ja skitsofrenia 1 1,1 0 0,0 1 0,5 Ahdistuneisuus, pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö 0 0,0 2 1,7 2 1,0 Huumeiden käyttö 0 0,0 2 1,7 2 1,0 Traumaperäinen stressihäiriö 0 0,0 1 0,8 1 0,5 Elämäntapoihin liittyvä ongelma 0 0,0 1 0,8 1 0,5 Yhteensä , , ,0 hingoittamisen ICD-10-järjestelmän päivitettyä koodistoa ja palauttaa koodin X78 alkuperäinen merkitys tarkoittamaan itsensä viiltelyä terävällä esineellä, etenkin kun näiden tapausten on todettu olevan yleisiä erityisesti nuorten keskuudessa (31). Päivystyspoliklinikan henkilökunnan rooli tapausten tunnistamisessa ja kirjaamisessa on ratkaisevan tärkeä. Luotettava kirjaaminen edellyttää henkilökunnan perehdytystä ICD-järjestelmään ja koulutusta sen oikeaan käyttöön. Tässä kuvatulla jatkuvalla itsensä vahingoittamisten seurannalla voidaan saada alueellista tietoa mielenterveyspalvelujen riittävyydestä sekä väestön alkoholin käytöstä ja sen muutoksista. Tehokkain palvelumuoto itsetuhoisen käyttäytymisen ehkäisyssä näyttää olevan monimuotoisten avohoitoon painottuvien mielenterveyspalvelujen järjestäminen kunnassa (32). Lopuksi Kouvolan Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskukseen perustetaan monialainen itsensä vahingoittamisen ehkäisytyöryhmä, jonka tehtävänä on tunnistaa palvelujärjestelmän puutteet ja suunnitella riskiryhmiin ja alueen väestöön kohdistettavia interventioita käyttäen hyväksi myös tämän tutkimuksen tietoa. Vuoden 2011 alusta Kouvolassa yhdistettiin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ja vuonna 2012 siirrytään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystykseen. Sen taustalla on ajatus kriisikeskuksesta, joka pystyisi vastaamaan päivystykseen tulevan potilaan palvelutarpeeseen ja ongelmiin nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Kokonaisuutta täydentää aluksi A-klinikkaan perustettu, myöhemmin päivystyksen yhteyteen siirtyvä selviämisyksikkö. Tästä asiasta tiedettiin Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja psykiatrisen konsultaation toteutumisesta näissä tapauksissa on suhteellisen vähän tietoa. Itseään vahingoittaneiden systemaattinen seuranta on puutteellista. Potilaan kokonaisvaltainen arviointi ja ohjaaminen psykiatriseen konsultaatioon ja jatkohoitoon on ohjeistettu jo kansallisen itsemurhien ehkäisyprojektin yhteydessä. English summary > in english Attendances due to deliberate self-harm and psychiatric consultation rate in the emergency department at a regional hospital a prospective study Tämä tutkimus opetti Tyypillinen itsensä vahingoittamisen vuoksi hoitoon tullut potilas oli vuotias tai vuotias nainen tai vuotias mies, joka tuli päivystykseen viikonloppuna, yöllä ja alkoholin vaikutuksen alaisena. Kaksi kolmesta tuli tahallisen lääkemyrkytyksen vuoksi, mutta alle 20-vuotiaista 41 % oli viiltänyt itseään. Työdiagnoosi jatkohoitoa varten puuttui kahdelta kolmesta potilaasta ja psykiatrinen konsultaatio tehtiin vain puolelle potilaista. Päivystykseen tulleista itseään vahingoittaneista tulisi säännöllisesti tilastoida olennaiset tiedot ja hyödyntää tieto psykiatrisen konsultaatiokäytännön ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. 1910
7 TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE Ph.D., Adjunct Professor, Head of the Centre Kouvola Centre for Injury and Violence Prevention JARI HINKKURINEN KIMMO SALMIO LASSE LUNDELL KIRSI-MARJA KARJALAINEN PETER LÜTHJE ENGLISH SUMMARY Attendances due to deliberate self-harm and psychiatric consultation rate in the emergency department at a regional hospital a prospective study Background There is little recent information on the epidemiology of deliberate self-harm or on the psychiatric consultation rate in these cases. Regional monitoring of self-harm and attempted suicides is insufficient. At the Centre of Injury and Violence Prevention located in Kouvola, Finland, self-inflicted injuries and related factors are regularly monitored. The data will be used for injury prevention. Methods Data on patients attending the emergency department (ED) at Kuusankoski Regional hospital (since January 1st 2011 North Kymi Hospital) due to deliberate self-harm were gathered prospectively for two years. Breath alcohol concentration was measured on admission. Results A total of 272 cases, 55% of which occurred in women. The total number of patients was 210. The rate of repetitions in the total data was 16%. 71% of men and 61% of women were under the influence of alcohol at the time of attendance. The typical patient was a female aged or years, or a male aged years, who attended the ED on a weekend night and was under the influence of alcohol. Two out of three cases (184/272) involved intoxication and most (66%) were alcohol-related. However, self-cutting was frequent among patients under 20 years of age (15/37, 41%). A psychiatric diagnosis was lacking in two out of three patients. Psychiatric consultation took place in half of the intoxication cases and in one third of the self-cutting cases. Conclusions Young and middle-aged women and young male adults were at highest risk of deliberate self-harm. Alcohol was strongly associated with self-harm. Psychiatric evaluation and psychiatric consultation varied considerably. Regular monitoring of deliberate self-harm is important in order to follow up trends in mental health and alcohol abuse in the population. The data should be used for prevention and for planning adequate psychiatric consultation and mental health services. 1910a
8 LIITETAULUKKO 1. Itsensä vahingoittamistapa ikäryhmittäin. Ikäryhmä, v Yhteensä Itsensä vahingoittamistapa ICD-10 n % n % n % n % n % n % n % n % Alkoholimyrkytys X45 3 8,2 4 4,8 7 17,5 2 2,8 4 14,8 1 14,3 2 28,6 23 8,5 Lääkkeiden, tms. aineiden avulla X , , , , ,2 5 71,4 3 42, ,6 Upottautumalla tai hukuttautumalla X71 0 0,0 1 1,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 Itseään ampumalla X74 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 14,3 0 0,0 1 0,4 Savun, tulen tai liekkien avulla X76 0 0,0 2 2,4 0 0,0 1 1,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 1,1 Terävällä esineellä (viiltely) X , ,1 6 15,0 4 5,6 0 0,0 0 0,0 2 28, ,3 Korkealta paikalta hyppäämällä X80 0 0,0 1 1,2 1 2,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,7 Hyppäämällä liikkuvan esineen X81 0 0,0 1 1,2 0 0,0 1 1,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,7 eteen tai makaamalla sen edessä Moottoriajoneuvolla törmäämällä X82 0 0,0 1 1,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 Muulla tavalla X84 2 5,4 2 2,4 0 0,0 4 5,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 8 2,9 Yhteensä , , , , , , , ,0 1910b
Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa
Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola kirsi-marja.karjalainen@kouvola.fi Ilona Nurmi-Lüthje FT, dosentti,
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPäihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja
Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Ilona Nurmi-Lüthje, dosentti, FT, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Päihdepäivät 19-20.5.2015 Sessio 21: Humalan huonot
LisätiedotPäihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä
Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Joensuu 10.9.2014 Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot
LisätiedotTapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.
Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.2012 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka
LisätiedotTapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013
Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka sisältävät myös itsensä
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedot4 KOUVOLAN SEUDUN TAPATURMIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Ilona Nurmi-Lüthje
4 KOUVOLAN SEUDUN TAPATURMIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Ilona Nurmi-Lüthje 4.1 TAPATURMASEURANTAJÄRJESTELMÄN KUVAUS Kouvolassa toimivassa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksessa (Start) (www.tapaturmahanke.fi)
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotKansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja
LisätiedotAlkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset
Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Selvä pää, kirkas mieli päihdemessut 7.11.2009 DI Noora Airaksinen,
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotItsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012
Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsetuhoisuus Henkeä uhkaavan riskin ottaminen Itsen vahingoittaminen Itsetuhokäyttäytyminen
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotArvoisat ministeri Suvi Lindén
Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan
LisätiedotPäihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä
Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Tampere 4.9.2014 Alkoholi ja tapaturmat tapaturmainen kuolema
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotItsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Jaana Suokas ja Kirsi Suominen
Päivystyspsykiatria Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito Jaana Suokas ja Kirsi Suominen Itsemurhaa yrittäneiden asianmukainen hoito on terveydenhuollon keskeinen tehtävä. Somaattisen ensihoidon
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotTapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotPoliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa. Alkuperäistutkimus
Alkuperäistutkimus Ilona Nurmi-lüthje, Peter Lüthje, Kalevi Karjalainen, Kimmo Salmio, Janne Pelkonen, Jari Hinkkurinen, Lasse Lundell, Kirsi-Marja Karjalainen ja Antti Virtanen Väkivallan uhrit aluesairaalan
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotAikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?
Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien
LisätiedotRattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotSuomessa sattuu tapaturmia
Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje Tapaturmakäyntien tilastointi
LisätiedotItsetuhoisten potilaiden arviointi ja
Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotInternetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn
TERVEYDENHUOLTO tieteessä Miia Pauna VTM, suunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotTyöikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa
Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPOMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa
POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007
LisätiedotHannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä
Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotDiagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina
Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina Jutta Peltoniemi, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Varsinais-Suomen Yleislääkäripäivät 10.5.2017 Tehtävä Tämän
LisätiedotNuoruusiässä psyykkisten häiriöiden määrä
Alkuperäistutkimus Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien havaitseminen ensiavussa Sirpa Keränen, Eila Laukkanen ja Jukka Hintikka Selvitimme 14 17-vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotMielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa
Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotHoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)
Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011
LisätiedotSivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi
Hilmo- 2019 - oppaaseen 16.11.2018 tehdyt muutokset Sivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi 1.3 Tiedonkeruuta ohjaavat 7 lait suorittaminen (Euroopan parlamentin ja neuvoston tietosuoja-asetuksen (2016/679)
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan
LisätiedotMikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus
Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotPotilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä
Potilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä Tanja Svirskis LT, psykiatrian erikoislääkäri kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Potilas X on 55-vuotias mies ja hoidossa yliopistosairaalan kardiologian
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotSurveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland
Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register
LisätiedotKouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille
Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan
Lisätiedotpdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa
pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotMitä itsemurhayrityksen jälkeen työkalupakki kliinikon käyttöön
Tieteessä katsaus Tarja Kulvik psykiatrian erikoislääkäri Vantaan Työterveys Kirsi Suominen psykiatrian dosentti, ylilääkäri Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Mielenterveys- ja päihdepalvelut,
LisätiedotITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ
Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009
Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo
Lisätiedot