Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto, Hjelt-instituutti JARI HINKKURINEN TtM, osastonhoitaja, projektikehittäjä Pohjois-Kymen sairaala KIMMO SALMIO LL, ylilääkäri Pohjois-Kymen sairaala LASSE LUNDELL SH Pohjois-Kymen sairaala PETER LÜTHJE LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi Pohjois-Kymen sairaala KIRSI-MARJA KARJALAINEN TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain Lähtökohdat Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja potilaan psykiatrisen konsultaation toteutumisesta on suhteellisen vähän tietoa. Maanlaajuisesti niiden alueellinen seuranta on puutteellista. Kouvolassa itsensä vahingoittamiset tilastoidaan tapaturmiksi, joihin liittyviä tekijöitä ja epidemiologiaa seurataan systemaattisesti. Seurantatietoa käytetään tapaturmien suunnitelmalliseen ehkäisyyn. Menetelmät Kuusankosken aluesairaalassa ( alkaen Pohjois-Kymen sairaala) tilastoitiin prospektiivisesti potilastietojärjestelmään kahden vuoden ajan tietoa itseään vahingoittamisen vuoksi päivystys - poliklinikalle tulleista potilaista. Hoitoon tullessa potilaille tehtiin puhallustesti alkometrillä. Tulokset Tapauksia oli 272 (naisia 55 %). Toistuvia tapauksia oli 16 %. Miehistä 71 % ja naisista 61 % oli hoitoon tullessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tyypillinen itseään vahingoittanut potilas oli tai vuotias nainen tai vuotias mies, joka tuli päivystykseen viikonloppuyönä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kahdessa kolmesta tapauksesta (184/272) kyseessä oli lääkkeen yliannostus. Niistä 66 %:ssa oli mukana myös alkoholi. Alle 20-vuotiailla oli myös yleisesti viiltelyhaavoja (15/37; 41 %). Päivystyspoliklinikalla annettiin psykiatrinen työdiagnoosi vain kolmasosalle. Puolet tahallisista lääkemyrkytyspotilaista ja joka kolmas itseään viiltäneistä sai psykiatrista konsultaatiota. Päätelmät Nuoret ja keski-ikäiset naiset sekä nuoret aikuiset miehet ovat itsensä vahingoittamisen riskiryhmiä. Vahingoittaminen tehtiin useimmiten alkoholin vaikutuksen alaisena. Työdiagnoosi jatkohoitoa varten puuttui useimmilta potilailta ja psykiatrinen konsultaatio toteutui vaihtelevasti. Tapausten säännöllinen tilastointi on tärkeää väestön mielenterveyden ja alkoholin käytön seurannassa. Tieto tulisi hyödyntää toimivan psykiatrisen konsultaatiokäytännön sekä ehkäisyinterventioiden ja alueellisten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 23/2011 VERTAISARVIOITU VV Suomessa tehdään noin itsemurhaa vuosittain. Asukaslukuun suhteutettuna niitä tehtiin meillä vuonna 2005 EU:n läntisistä jäsenmaista Belgian jälkeen toiseksi eniten (1). Itsemurhan tehneistä miehistä 20 % ja naisista 40 % on vahingoittanut itseään edeltävän vuoden aikana (2). Itsensä vahingoittaminen ei suinkaan aina ole itsemurhayritys. Nuorilla voi olla taustalla monia syitä, kuten ahdistus tai masennus ja avun tarpeen ilmaus vaikeissa elämäntilanteissa (3). Useimmissa tapauksissa tarkoitus ei ole kuolla (4). Itsensä vahingoittaminen on myös usein tehty hetken mielijohteesta (4). Nuorten itsensä vahingoittamisista yli 80 % tapahtuu kotona (5), ja vain 13 % episodeista johtaa sairaalakäyntiin (6), joten sairaalaan tulleet itseään vahingoittaneet edustavat vain pientä osaa näistä tapauksista. Itsensä vahingoittamisten epidemiologiasta, olosuhteista ja seurauksista saataisiin nykyistä kokonaisvaltaisempi käsitys, jos sairaalan osastohoitoon päätyneiden ja hoitoilmoitusrekisteriin tilastoituneiden tapausten lisäksi tilastoitaisiin tietoa järjestelmällisesti myös päivystyspoli- 1905

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS KIRJALLISUUTTA 1 Wahlbeck K, Mäkinen M, toim. Prevention of depression and suicide. Consensus paper. Luxembourg: European Communities Isometsä ET, Lönnqvist JK. Suicide attempts preceding completed suicide. Br J Psychiatry 1998;173: Rodham K, Hawton K, Evans E. Reasons for deliberate self-harm: comparison of self-poisoners and self-cutters in a community sample of adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Skegg K. Self-harm. Lancet 2005;366: Madge N, Hewitt A, Hawton K ym. Deliberate self-harm with an international community sample of young people: comparative findings from the Child & Adolescent Self-Harm in Europe (CASE) Study. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Hawton K, Rodham K, Evans E, Weatherall R. Deliberate self harm in adolescents: self report survey in schools in England. BMJ 2002;325; Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62: Nurmi-Lüthje I, Kristeri K, Salmio K, Harmoinen M, Puhalainen E, Pelkonen J. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suom Lääkäril 2008;63: Hintikka J, Tolmunen T, Rissanen ML, Honkalampi K, Kylmä J, Laukkanen E. Mental disorders in self-cutting adolescents. J Adolescent Health 2009;44: KUVIO /v klinikoilla hoidetuista potilastapauksista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden vuoden aikana Kuusankosken aluesairaalan erikoissairaanhoidon ( lähtien Pohjois-Kymen sairaala) päivystyspoliklinikalle hoitoon tulleet itseään vahingoittaneet potilaat. Lisäksi haluttiin selvittää samalla alueella tutkimusaikana tehdyt itsemurhat. Sairaalan nykyinen väestöpohja on vajaat Tutkimus liittyy Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskushankkeen (Start) toimintaan (www.tapaturmahanke.fi), jonka tavoitteena on eri tiedonkeräysmenetelmin koota tietoa alueen tapaturmista niiden systemaattista tutkimista, seurantaa ja ehkäisyä varten (7). Tapaturmiksi luetaan Start-keskuksessa perinteisten tapaturmien lisäksi WHO:n määritelmän mukaisesti myös pahoinpitelyt ja itsensä vahingoittamiset. Tässä tutkimuksessa itseään vahingoittaminen tarkoittaa tekoa, jolla henkilö tavalla tai toisella vahingoitti tahallisesti itseään ja joutui sen vuoksi hoitoon sairaalan päivystyspoliklinikalle. Teon vakavuutta tai kuoleman intention astetta ei tässä pystytty määrittelemään. Miesten ja naisten itsensä vahingoittamisten ikävakioitu ilmaantuvuus Ikä, v Miehet Naiset Menetelmät Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalla kerättiin välisenä aikana prospektiivisesti hoitoon tulovaiheessa seuraavat potilaskohtaiset itseään vahingoittaneiden ensikäyntiin liittyvät tiedot: henkilötiedot, hoitoon tulopäivä ja -aika, tapahtumapäivä ja -aika, lähettävä yksikkö, kotikunta, erikoisala, ICD-10- luokituksen mukaiset tapaturman ulkoinen syy, tapaturmatyyppi ja enintään kolme vammadia - gnoosia. Lisäksi merkittiin päivystyspoliklinikalla annetut työdiagnoosit, jatkohoitopaikka ja alkoholipuhallustulos sekä selvitettiin psykiatrisen konsultaation toteutuminen. Tapaturma-aineiston keräys, tarkistaminen ja luotettavuus on kuvattu aikaisemmin (7). Tapaturman ulkoisen syyn perusteella itsensä vahingoittamiseksi ja lääkemyrkytykseksi luokitellut tapaukset tarkistettiin potilaskertomuksista. Todelliset tahattomat lääkemyrkytykset (ICD-10- koodi X44) poistettiin. Aineistoa verrattiin Kuusankosken aluesairaalassa erillisen projektin vuoksi manuaalisesti kirjattuihin itsensä vahingoittamistapauksiin kyseiseltä ajalta ja aineistosta puuttuvat tapaukset lisättiin. Tutkimusaineistossa ovat tapaukset, joissa tapaturman ulkoisen syyn ICD-10-järjestelmän mukaiset koodit olivat X45 ja X69 X84. Koodia X78 käytettiin sen alkuperäisen kansainvälisen tarkoituksen mukaan itsensä viiltelytapauksiin eli tahalliseen itsensä vahingoittamiseen terävällä esineellä (ICD-10, kansainvälinen versio). Itsensä vahingoittamisten keskimääräinen ilmaantuvuus vuodessa laskettiin asukasta kohden. Ilmaantuvuuden laskennassa käytetty väestöpohja oli ensimmäisenä vuonna ja toisena vuonna Kuusankosken aluesairaalan käyttöasteen vuoksi (7). Itsensä vahingoittamisten ikävakioitu vuosittainen ilmaantuvuus laskettiin sukupuolittain Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen perusteella. Tutkimuksella oli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puolto. Aineisto analysoitiin Stata tilasto-ohjelman avulla (versio 9.2 for Windows). Tilastollisina menetelminä käytettiin χ 2 -testiä ja Wilcoxon-Mann-Whitneyn testiä. Tulokset Itsensä vahingoittamisia oli kahden vuoden aikana yhteensä 272 (ensimmäisenä vuonna 116 ja toisena 156), 5 % kaikista tapaturmista (5) ja 1 % kaikista päivystyspoliklinikalla käynneistä. Tapauksista 150 (55 %) oli naisia. Itseään vahingoittaneita henkilöitä oli 210, joista naisia 118 (56 %). Toistuvasti vahingoitti itseään 18,5 % (17/92) miehistä (2 5 kertaa) ja 13,5 % (16/118) 1906

3 TIETEESSÄ n KUVIO 2. Miesten itsensä vahingoittamiset ja alkoholin käyttöön liittyvien tapausten osuus niistä (71 %) n KUVIO 3. Kaikki itsensä vahingoittamiset (n = 122) Alkoholin käyttöön liittyvät itsensä vahingoittamiset (n = 87) Naisten itsensä vahingoittamiset ja alkoholin käyttöön liittyvien tapausten osuus niistä (61 %). Ikäryhmä, v Kaikki itsensä vahingoittamiset (n = 150) Alkoholin käyttöön liittyvät itsensä vahingoittamiset (n = 92) Kaksi kolmesta itseään vahingoittaneesta oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Ikäryhmä, v naisista (2 9 kertaa). Potilaiden keski-ikä oli 35,7 vuotta (SD 15,3), naisten 33,8 (SD 14) (vaihteluväli vuotta) ja miesten 38,3 vuotta (SD 15,5) (vaihteluväli vuotta) (n.s.). Alle 15-vuotiaiden tapauksia oli kymmenen, niistä yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat tyttöjä. Nuorin oli 13-vuotias. Yli 65-vuotiaiden tapauksia oli yhdeksän, joista puolestaan yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat miehiä. Itsensä vahingoittamisten kokonaisilmaantuvuus tutkimusalueella oli 165/ asukasta/vuosi, ensimmäisenä vuonna 142/ ja toisena vuonna 188/ Ikävakioidun ilmaantuvuuden huippu oli naisilla vuotiaana ja vuotiaana sekä miehillä vuotiaana (kuvio 1). Yli kolmannes (39 %) tapahtui lauantaisin ja sunnuntaisin. Kaksi kolmasosaa (63 %) potilaista tuli sairaalaan klo välisenä aikana. Itsensä vahingoittamisen tekotapa potilaan sukupuolen mukaan on esitetty taulukossa 1 ja iän mukaan liitetaulukossa 1. Viimemainittu on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 23/2011). Tahallisesti itselle aiheutettu myrkytys (X69) oli jokaisessa ikäryhmässä yleisin tapa. Myrkytystapauksista 74 %:lle (135/184) oli kirjattu tarkentava lääkemyrkytystä tarkoittava koodi (T36#), yhdeksässä tapauksessa käytetty aine tai lääke oli määrittämätön, kahdessa tapauksessa se oli etanoli, yhdessä tapauksessa kyse oli syövyttävästä emäksestä ja yhdessä tapauksessa syanidin myrkkyvaikutuksista. Lopuista myrkytystapauksista (n = 36) tarkentava merkintä puuttui, mutta tarkistuksessa selvisi, että kyse oli lääkeaineesta. Nuorimmassa ikäluokassa itsensä viiltely oli lähes yhtä yleinen kuin myrkytys. Kaksi kolmesta itseään vahingoittaneesta (179/272) oli alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon tullessaan. Miehistä päihtyneitä oli 71 % ja naisista 61 % (n.s.) (kuviot 2 ja 3). Yli 30-vuotiaista miehistä lähes kaikki olivat päihtyneitä (kuvio 2). Yli puolentoista promillen humalassa oli 43 % miehistä ja 29 % naisista. Päihtyneiden miesten keskimääräinen promillelukema oli 1,60 ja naisten 1,24. Itsensä vahingoittamistapauksissa syntyi 57 vammaa, joista ranteen ja kyynärvarren viiltelyhaavat olivat yleisimpiä molemmilla sukupuolilla (taulukko 2). Lähes kahdelta kolmesta potilaasta (129/210) puuttui työdiagnoosi. Yleisin diagnoosi oli miehillä alkoholin haitallinen käyttö (F10) ja naisilla masennustila (F32). Nämä sairaudet esiintyivät samanaikaisesti yleisemmin miehillä kuin naisilla (taulukko 3). Psykiatriseen sairaalaan ohjattiin 52 potilasta (19 %), mielenterveystoimistoon 23 potilasta (8,5 %) ja aluesairaalan yleissairaalapsykiatrian poliklinikkaan kuusi potilasta. Aluesairaalan somaattiseen vuodeosastohoitoon jäi 45 potilasta (16,5 %). 16 potilasta ohjattiin muille jatkohoito- 1907

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 10 Kaltiala-Heino R, Rimpelä M, Marttunen M, Rimpelä A, Rantanen P. Bullying, depression, and sucidal ideation in Finnish adolescents: school survey. BMJ 1999;319: Luukkonen AH, Räsänen P, Hakko K, Riala K ja STUDY -70 Workgroup. Bullying behavior is related to suicide attempts but not self-mutilation among psychiatric inpatient adolescents. Psychopathology 2009;42: Nurmi Lüthje I, Lüthje P, Karjalainen K ym. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus. Duodecim 2008;124: Hinkkurinen J. Viimeinen niitti Itsemurhaa yrittäneiden miesten kokemuksia itsetuhoisuudesta ja itsetuhoisuuteen liittyvästä toivottomuudesta. Pro gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto. Kuopio Tejedor M, Diaz A, Castillón J, Pericacy J. Attempted suicide: repetition and survival findings of a follow-up study. Acta Psychiatr Scand 1999;100: Owens D, Horrocks J, House A. Fatal and non-fatal repetition of self harm. Systematic review. Br J Psychiatry 2002;181: Christiansen E, Jensen BF. Risk of repetition of suicide attempt, suicide or all deaths after an episode of attempted suicide: a register-based survival analysis. Austr N Z J Psychiatry 2007;41: Rihmer A, Rihmer Z, Jekkel E, Kárteszi M, Csiszér N, Farkas Á. Psychiatric characteristics of 100 nonviolent suicide attempts in Hungary. Int J Psychiatry Clin Pract 2006;10: Holma KM, Melartin TK, Haukka J, Holma IAK, Sokero TP, Isometsä ET. Incidence and predictors of suicide attempts in DSM-IV major depressive disorder: a five-year prospective study. Am J Psychiatry 2010;167: Sher L, Stanley BH, Harkavy- Friedman JM ym. Depressed patients with co-occurring alcohol use disorders: a unique patient population. J Clin Psychiatry 2008;69: Flensborg-Madsen T, Knop J, Mortensen EL, Becker U, Sher L, Grønbaek M. Alcohol use disorders increase the risk of completed suicide irrespective of other psychiatric disorders. A longitudinal cohort study. Psychiatry Res 2009;167: Pirkola SP, Marttunen MJ, Henriksson MM, Isometsä ET, Heikkinen ME, Lönnqvist JK. Alcohol-related problems among adolescents suicides in Finland. Alcohol Alcoholism 1999;34: TAULUKKO 1. Itsensä vahingoittamistapa sukupuolittain. Itsensä vahingoittamistapa ICD-10- Miehet Naiset Yhteensä koodi n % n % n % Alkoholimyrkytys X ,8 11 7,3 23 8,5 Lääkkeiden, tms. aineiden avulla X , , ,8 Lääkkeiden tms. aineiden + alkoholin avulla X , , ,9 Upottautumalla tai hukuttautumalla X71 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Itseään ampumalla X74 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Savun, tulen tai liekkien avulla vahingoittamalla X76 2 1,6 1 0,7 3 1,1 Terävällä esineellä vahingoittamalla (mm. viiltely) X , , ,3 Korkealta paikalta hyppäämällä X80 2 1,6 0 0,0 2 0,7 Hyppäämällä liikkuvan esineen eteen tai X81 1 0,8 1 0,7 2 0,7 makaamalla liikkuvan esineen edessä Moottoriajoneuvolla törmäämällä X82 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Muulla tai määrittämättömällä tavalla X84 5 4,1 3 2,0 8 2,9 Yhteensä , , ,0 tahoille ja 129 potilasta (47,4 %) palasi päivystyspoliklinikkakäynnin jälkeen kotiin. Yksi potilas kuoli. Psykiatrinen konsultaatio toteutui koko aineistossa merkintöjen mukaan 45 %:ssa (123/272) tapauksista, mutta 38 %:ssa tieto konsultaatiosta puuttui. Parhaiten konsultaatio toteutui tahallisissa lääkemyrkytyksissä (102/184, 55 %), mutta tieto puuttui neljäsosasta (47/184, 26 %) näistä tapauksista. Viiltelytapauksissa psykiatrinen konsultaatio toteutui lähes kolmasosassa (14/47, 30 %) ja tieto puuttui 55 %:ssa tapauksista. Pohdinta Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalle itsensä vahingoittamisen vuoksi hoitoon tulleita potilaita kahden vuoden aikana. Koko kahden vuoden tapaturma-aineiston luotettavuustarkistuksen (7) ja tätä tutkimusta varten tehdyn lisätarkistuksen ansiosta aineisto on varsin luotettavaa. Jälkimmäisenä vuonna tapauksia oli enemmän kuin ensimmäisenä. Ei kuitenkaan voida varmistaa, että kaikki tapaukset olisi päivystyspoliklinikalla tunnistettu ja tilastoitu. Tapausten ilmaantuvuus oli keskimäärin 165/ vuodessa. Tutkimuksessa jäivät tunnistamatta ne itseään vahingoittaneet, jotka eivät tulleet sairaalaan. Jos nojaudutaan arvioon, jonka mukaan vain 13 % itseään vahingoittaneista alaikäisistä tulee sairaalahoitoon (6), on tapauksia tässä esitettyyn lukuun verrattuna moninkertainen määrä. Saman tutkimusalueen terveyskeskusten tapaturmapotilaista vain 0,2 % oli itseään vahingoittaneita (8), joten tunnistetut itsensä vahingoittamistapaukset tulivat pääosin erikoissairaanhoitoon. Yli 65-vuotiaiden itsensä vahingoittamisia oli aineistossa yhdeksän eli yhtä paljon kuin samanikäisten itsemurhia samalla alueella vastaavana aikana (Tilastokeskus, julkaisematon tieto). Tämänikäisten osuus oli itseään vahingoittaneista 3 %, mutta itsemurhan tehneistä lähes neljäsosa (23 %). Vanhusten itsensä vahingoittamisia on kuitenkin saattanut jäädä päivystys - poliklinikalla tunnistamatta muiden vaivojen vuoksi. Nuorten pahoinvoinnin syitä voidaan hakea teini-iän identiteettikriisistä lähtien koko perheen pahoinvointiin. Syrjäytyminen voi johtaa itsensä vahingoittamiseen ja se voi alkaa nuoren jäämisestä koulutuksen ulkopuolelle peruskoulun jälkeen. Masennus, alkoholin ongelmakäyttö ja syömishäiriöt ovat erityisesti tytöillä yhteydessä itsensä viiltelyyn (9). Peruskoulussa sekä kiusatut että kiusaajat altistuivat masennukselle ja itsetuhoisuudelle (10). Psykiatrisissa laitoksissa hoidettavilla tytöillä kiusatuksi joutumisen ja kiusaajana toimimisen sekä itsensä vahingoittamisen välillä on todettu yhteys, mutta pojilla vastaavaa yhteyttä ei ole todettu (11). Etenkin nuorten itsensä viiltely on usein impulsiivista, eikä tähtää kuolemaan. Itsensä vahingoittamisten eh- 1908

5 TIETEESSÄ 22 Horrocks J, Price S, House A, Owens D. Self-injury attendances in the accident and injury department. Clinical database study. Br J Psychiatry 2003;183: Lilley R, Owens D, Horrocks J ym. Hospital care and repetition of following self-harm: multicentre comparison of selfpoisoning and self-injury. Br J Psychiatry 2008;192: Suominen K, Henriksson M, Suokas J, Isometsä E, Ostamo A, Lönnqvist J. Mental disorders and comorbidity in attempted suicide. Acta Psychiatr Scand 1996;94: Arinperä H. Ensiavusta jatkohoitoon. Itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito osaohjelman väliraportti. Itsemurhien ehkäisyprojekti Stakes, Aiheita 33/194. Helsinki Suokas J, Suominen K. Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Duodecim 2002;118: Suominen K, Isometsä E, Henriksson M, Ostamo A, Lönnqvist J. Patients evaluation of their psychiatric consultation after attempted suicide. Nord J Psychiatry 2004;58: Suominen K, Isometsä E, Lönnqvist J. Attempted suicide and psychiatric consultation. Eur Psychiatry 2004;19: Valtonen H, Suominen K, Partonen T, Ostamo A, Lönnqvist J. Time patterns of attempted suicide. J Affect Disorders 2006;90: Tautiluokitus ICD-10, 2. uudistettu painos, systemaattinen osa, Ohjeita ja luokituksia 1992:2. Helsinki: Stakes TAULUKKO 2. Potilaiden vammat. käisemiseksi nuorille tulisi opettaa vaihtoehtoisia, rohkaisevia menetelmiä vaikeuksien käsittelyyn ja ongelmien ratkaisuun (3). Keski-ikäisten itsensä vahingoittamisten taustalla voi olla mielenterveysongelmien ohella alkoholin ongelmakäyttö, joka ilmeni tämänikäisten muissakin tapaturmissa samalla tutkimusalueella (7), sekä usein parisuhde- tai muun väkivallan uhriksi joutumisessa (12). Miehille päihteiden käyttö, sen seurauksena tullut työttömyys ja taloudelliset vaikeudet, ystävyyssuhteiden puute ja äskettäinen elämänkumppanin menetys aiheuttivat toivottomuutta ja johtivat itsetuhoajatuksiin (13). Keski-ikäisten miesten ja naisten itsetuhoisuuden taustalla olevista tekijöistä tarvittaisiin lisää tietoa. Itsensä vahingoittaminen lisää itsemurhan vaaraa (14,15,16) ja on vahvasti sidoksissa mielialaan, ahdistuneisuuteen ja päihteiden käyttöön (17). Masennuksen vaikeimmassa vaiheessa vakavan itsensä vahingoittamisen vaara on 20-kertainen (18). Alkoholin ongelmakäyttö lisää mielenterveyspotilaiden masennusjaksoja ja vakavaa itsensä vahingoittamista (19), mutta se on myös itsenäinen riskitekijä (20). Suomalaisten nuorten miesten viikonloppujuominen näyttää altistavan itsensä vahingoittamiseen, jos taustalla on kuormittavia taustatekijöitä, vaikea perhetausta ja stressitekijöitä (21). Tässä aineistossa kaksi kolmesta potilaasta oli päihtynyt hoitoon tullessaan, mutta alkoholin haitallinen käyttö joko yksin tai yhdessä muiden sairauksien kanssa oli diagnosoitu vain viidesosalla. Vamma Miehet Naiset Yhteensä n % n % n % Sisäelinvammat 1 3,6 0 0,0 1 1,8 (maksa, perna ja munuainen) Sääriluun murtuma 1 3,6 0 0,0 1 1,8 Kasvojen murtuma 0 0,0 1 3,4 1 1,8 Kolmannen asteen palovamma 1 3,6 0 0,0 1 1,8 Aivotärähdys 0 0,0 1 3,4 1 1,8 Ranteen haava 13 6, , ,4 Kyynärvarren haava 6 21,4 8 27, ,6 Polven tai säären haava 0 0,0 5 17,2 5 8,8 Alaselän tai vatsanpeitteiden haava 0 0,0 2 6,9 2 2,6 Pään ja kaulan pinnallinen vamma 6 21,4 2 6,9 8 14,0 Yhteensä , , ,0 Psykiatrinen konsultaatio Psykiatrinen konsultaatio toteutui useimmin, jos potilas päätyi osastohoitoon, jossa konsultaatio oli jo vakiintunut käytäntö. Näistä tapauksista suurin osa oli tahallisia lääkemyrkytyksiä. Päivystyspoliklinikalta suoraan kotiin päässeiden, yleensä itseään viillelleiden, potilaiden psykiatrinen konsultaatio jäi usein toteutumatta tai epäselväksi. Englannista on saatu samanlaisia tuloksia (22). Ilman psykiatrista konsultaatiota ja jatkohoitoa jääneet itseään viiltelevät potilaat toistavat tekonsa muita useammin ja he myös vaihtavat vahingoittamismenetelmää (23). Työdiagnoosit puuttuivat kahdelta kolmesta tämän aineiston potilaasta. On kuitenkin todettu, että yli 80 %:lla itsemurhaa yrittäneistä on psykiatrinen sairaus (24). Työdiagnoosien puuttuminen viittaa siihen, että jatkohoidon kannalta olennaista kokonaisarviota ei päivystyspoliklinikalla kaikille tehty. Sairaalassa oli kuitenkin ohjeistettu, että itsensä vahingoittamistapauksissa tulee järjestää psykiatrinen konsultaatio. Somaattisen ensihoidon jälkeen jokainen itseään vahingoittanut potilas tulisi arvioida myös psykiatrisesti. Suomalaisen hoitosuosituksen mukaan potilaalle tulisi tarjota mahdollisuus kriisihoitoon ainakin yhden tapaamisen verran (25). Mikäli potilas ei saa asianmukaista apua mielenterveyden häiriöönsä, on vaarana, että yritys toistuu (26). Konsultaatio tulisi tehdä oikea-aikaisesti, ei liian nopeasti tapauksen jälkeen (27). Sairaalan konsultaatiokäytäntö on ratkaiseva, koska se määrittelee sen toteutumisen ja asianmukaisen jälkihoidon saamisen kaikissa tapauksissa (28). Tässä aineistossa suurin osa potilaista tuli päivystykseen illalla ja yöllä (29). Tämä asettaa haasteen somaattisen yleissairaalan päivystysaikaiselle palvelujärjestelmälle psykiatrisen konsultaation varmistamiseksi. Tilastointi päivystyspoliklinikoilla Päivystyspoliklinikalla oli käytössä ICD-10-luokituksen suomalaisen version toinen painos (30) siten, että X78 koodia käytettiin tarkoittamaan itsensä vahingoittamista terävällä esineellä eli viiltelyä kuten alkuperäisessä kansainvälisessä ICD-luokituksessa. Tahalliset lääkemyrkytykset (X69) on erotettava tahattomista lääkemyrkytyksistä (X44). Tässä aineistossa oli alkujaan koodattu runsaasti tahallisia lääkemyrkytyksiä tahattomiksi lääkemyrkytyksiksi. Seurannassa tulisi käyttää koko tahallisen itsensä va- 1909

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS 31 Laukkanen E, Rissanen ML, Honkalampi K, Kylmä J, Tolmunen T, Hintikka J. The prevalence of self-cutting and other self-harm among 13- to 18-year Finnish adolescents. Sos Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009;44: Pirkola S, Sund R, Sailas E, Wahlbeck K. Community mental-health services and suicide rate in Finland: a nationwide small-area analysis. Lancet 2009;373: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ilona Nurmi-Lüthje on toiminut yrityksen (Amgen Oy) tilaisuudessa luennoitsijana ja saanut kirjoituspalkkion yrityksiltä (Kustannus Oy Duodecim ja Suomen TULE ry). Peter Lüthje on toiminut yritysten (Novartis Finland Oy, GlaxoSmithKline Oy, Amgen Oy, Suomen MSD Oy ja Professio Finland Oy) tilaisuuksissa luennoitsijana ja saanut kirjoituspalkkion yhteisöiltä (Suomen Lääkäriliitto, Kandidaattikustannus Oy ja Suomen TULE ry). Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell ja Kirsi-Marja Karjalainen: Ei sidonnaisuuksia. TAULUKKO 3. Potilaiden (n = 210) diagnoosit. Diagnoosi Miehet Naiset Yhteensä n % n % n % Ei diagnoosia 56 60, , ,4 Alkoholin haitallinen käyttö 23 25, , ,0 Masennustila 6 6, , ,9 Alkoholin haitallinen käyttö ja masennustila 5 5,4 1 0,8 6 2,9 Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden haitallinen käyttö 1 1,1 0 0,0 1 0,5 Alkoholin haitallinen käyttö ja skitsofrenia 1 1,1 0 0,0 1 0,5 Ahdistuneisuus, pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö 0 0,0 2 1,7 2 1,0 Huumeiden käyttö 0 0,0 2 1,7 2 1,0 Traumaperäinen stressihäiriö 0 0,0 1 0,8 1 0,5 Elämäntapoihin liittyvä ongelma 0 0,0 1 0,8 1 0,5 Yhteensä , , ,0 hingoittamisen ICD-10-järjestelmän päivitettyä koodistoa ja palauttaa koodin X78 alkuperäinen merkitys tarkoittamaan itsensä viiltelyä terävällä esineellä, etenkin kun näiden tapausten on todettu olevan yleisiä erityisesti nuorten keskuudessa (31). Päivystyspoliklinikan henkilökunnan rooli tapausten tunnistamisessa ja kirjaamisessa on ratkaisevan tärkeä. Luotettava kirjaaminen edellyttää henkilökunnan perehdytystä ICD-järjestelmään ja koulutusta sen oikeaan käyttöön. Tässä kuvatulla jatkuvalla itsensä vahingoittamisten seurannalla voidaan saada alueellista tietoa mielenterveyspalvelujen riittävyydestä sekä väestön alkoholin käytöstä ja sen muutoksista. Tehokkain palvelumuoto itsetuhoisen käyttäytymisen ehkäisyssä näyttää olevan monimuotoisten avohoitoon painottuvien mielenterveyspalvelujen järjestäminen kunnassa (32). Lopuksi Kouvolan Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskukseen perustetaan monialainen itsensä vahingoittamisen ehkäisytyöryhmä, jonka tehtävänä on tunnistaa palvelujärjestelmän puutteet ja suunnitella riskiryhmiin ja alueen väestöön kohdistettavia interventioita käyttäen hyväksi myös tämän tutkimuksen tietoa. Vuoden 2011 alusta Kouvolassa yhdistettiin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ja vuonna 2012 siirrytään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystykseen. Sen taustalla on ajatus kriisikeskuksesta, joka pystyisi vastaamaan päivystykseen tulevan potilaan palvelutarpeeseen ja ongelmiin nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Kokonaisuutta täydentää aluksi A-klinikkaan perustettu, myöhemmin päivystyksen yhteyteen siirtyvä selviämisyksikkö. Tästä asiasta tiedettiin Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja psykiatrisen konsultaation toteutumisesta näissä tapauksissa on suhteellisen vähän tietoa. Itseään vahingoittaneiden systemaattinen seuranta on puutteellista. Potilaan kokonaisvaltainen arviointi ja ohjaaminen psykiatriseen konsultaatioon ja jatkohoitoon on ohjeistettu jo kansallisen itsemurhien ehkäisyprojektin yhteydessä. English summary > in english Attendances due to deliberate self-harm and psychiatric consultation rate in the emergency department at a regional hospital a prospective study Tämä tutkimus opetti Tyypillinen itsensä vahingoittamisen vuoksi hoitoon tullut potilas oli vuotias tai vuotias nainen tai vuotias mies, joka tuli päivystykseen viikonloppuna, yöllä ja alkoholin vaikutuksen alaisena. Kaksi kolmesta tuli tahallisen lääkemyrkytyksen vuoksi, mutta alle 20-vuotiaista 41 % oli viiltänyt itseään. Työdiagnoosi jatkohoitoa varten puuttui kahdelta kolmesta potilaasta ja psykiatrinen konsultaatio tehtiin vain puolelle potilaista. Päivystykseen tulleista itseään vahingoittaneista tulisi säännöllisesti tilastoida olennaiset tiedot ja hyödyntää tieto psykiatrisen konsultaatiokäytännön ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. 1910

7 TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE Ph.D., Adjunct Professor, Head of the Centre Kouvola Centre for Injury and Violence Prevention JARI HINKKURINEN KIMMO SALMIO LASSE LUNDELL KIRSI-MARJA KARJALAINEN PETER LÜTHJE ENGLISH SUMMARY Attendances due to deliberate self-harm and psychiatric consultation rate in the emergency department at a regional hospital a prospective study Background There is little recent information on the epidemiology of deliberate self-harm or on the psychiatric consultation rate in these cases. Regional monitoring of self-harm and attempted suicides is insufficient. At the Centre of Injury and Violence Prevention located in Kouvola, Finland, self-inflicted injuries and related factors are regularly monitored. The data will be used for injury prevention. Methods Data on patients attending the emergency department (ED) at Kuusankoski Regional hospital (since January 1st 2011 North Kymi Hospital) due to deliberate self-harm were gathered prospectively for two years. Breath alcohol concentration was measured on admission. Results A total of 272 cases, 55% of which occurred in women. The total number of patients was 210. The rate of repetitions in the total data was 16%. 71% of men and 61% of women were under the influence of alcohol at the time of attendance. The typical patient was a female aged or years, or a male aged years, who attended the ED on a weekend night and was under the influence of alcohol. Two out of three cases (184/272) involved intoxication and most (66%) were alcohol-related. However, self-cutting was frequent among patients under 20 years of age (15/37, 41%). A psychiatric diagnosis was lacking in two out of three patients. Psychiatric consultation took place in half of the intoxication cases and in one third of the self-cutting cases. Conclusions Young and middle-aged women and young male adults were at highest risk of deliberate self-harm. Alcohol was strongly associated with self-harm. Psychiatric evaluation and psychiatric consultation varied considerably. Regular monitoring of deliberate self-harm is important in order to follow up trends in mental health and alcohol abuse in the population. The data should be used for prevention and for planning adequate psychiatric consultation and mental health services. 1910a

8 LIITETAULUKKO 1. Itsensä vahingoittamistapa ikäryhmittäin. Ikäryhmä, v Yhteensä Itsensä vahingoittamistapa ICD-10 n % n % n % n % n % n % n % n % Alkoholimyrkytys X45 3 8,2 4 4,8 7 17,5 2 2,8 4 14,8 1 14,3 2 28,6 23 8,5 Lääkkeiden, tms. aineiden avulla X , , , , ,2 5 71,4 3 42, ,6 Upottautumalla tai hukuttautumalla X71 0 0,0 1 1,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 Itseään ampumalla X74 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 14,3 0 0,0 1 0,4 Savun, tulen tai liekkien avulla X76 0 0,0 2 2,4 0 0,0 1 1,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 1,1 Terävällä esineellä (viiltely) X , ,1 6 15,0 4 5,6 0 0,0 0 0,0 2 28, ,3 Korkealta paikalta hyppäämällä X80 0 0,0 1 1,2 1 2,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,7 Hyppäämällä liikkuvan esineen X81 0 0,0 1 1,2 0 0,0 1 1,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,7 eteen tai makaamalla sen edessä Moottoriajoneuvolla törmäämällä X82 0 0,0 1 1,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 Muulla tavalla X84 2 5,4 2 2,4 0 0,0 4 5,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 8 2,9 Yhteensä , , , , , , , ,0 1910b

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa

Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola kirsi-marja.karjalainen@kouvola.fi Ilona Nurmi-Lüthje FT, dosentti,

Lisätiedot

Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja

Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Ilona Nurmi-Lüthje, dosentti, FT, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Päihdepäivät 19-20.5.2015 Sessio 21: Humalan huonot

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.

Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5. Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.2012 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013

Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013 Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka sisältävät myös itsensä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Selvä pää, kirkas mieli päihdemessut 7.11.2009 DI Noora Airaksinen,

Lisätiedot

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsetuhoisuus Henkeä uhkaavan riskin ottaminen Itsen vahingoittaminen Itsetuhokäyttäytyminen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Jaana Suokas ja Kirsi Suominen

Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Jaana Suokas ja Kirsi Suominen Päivystyspsykiatria Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito Jaana Suokas ja Kirsi Suominen Itsemurhaa yrittäneiden asianmukainen hoito on terveydenhuollon keskeinen tehtävä. Somaattisen ensihoidon

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa. Alkuperäistutkimus

Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa. Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus Ilona Nurmi-lüthje, Peter Lüthje, Kalevi Karjalainen, Kimmo Salmio, Janne Pelkonen, Jari Hinkkurinen, Lasse Lundell, Kirsi-Marja Karjalainen ja Antti Virtanen Väkivallan uhrit aluesairaalan

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Suomessa sattuu tapaturmia

Suomessa sattuu tapaturmia Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje Tapaturmakäyntien tilastointi

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Työikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa

Työikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn TERVEYDENHUOLTO tieteessä Miia Pauna VTM, suunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Nuoruusiässä psyykkisten häiriöiden määrä

Nuoruusiässä psyykkisten häiriöiden määrä Alkuperäistutkimus Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien havaitseminen ensiavussa Sirpa Keränen, Eila Laukkanen ja Jukka Hintikka Selvitimme 14 17-vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Mitä itsemurhayrityksen jälkeen työkalupakki kliinikon käyttöön

Mitä itsemurhayrityksen jälkeen työkalupakki kliinikon käyttöön Tieteessä katsaus Tarja Kulvik psykiatrian erikoislääkäri Vantaan Työterveys Kirsi Suominen psykiatrian dosentti, ylilääkäri Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Mielenterveys- ja päihdepalvelut,

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Näkymätön näkyväksi Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

PROFESSIONAL EXPERIENCE

PROFESSIONAL EXPERIENCE Ilona Nurmi-Lüthje CURRICULUM VITAE July 2012 EDUCATION 2006 Adjunct professor (Public Health), University of Helsinki 2000 Ph.D. (Public Health), University of Helsinki 1994 M.Sc. (Public Health), University

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA

Työryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto lastenpsykiatrianlaitos ja hoitotieteenlaitos 27 Heikki Ellilä ESH, TtM, FT, Yliopettaja Turun amk Terveysala

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007

Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007 Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 23.10.2013 Huumerattijuopumus Suomessa / Karoliina Karjalainen 1 Huumerattijuopumus Suomessa 1977 2007: ilmaantuvuus, sosiaalinen

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Ikäihmisten itsemurhat. Seinäjoki 17.5.2011 FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten itsemurhat. Seinäjoki 17.5.2011 FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut Ikäihmisten itsemurhat Seinäjoki 17.5.2011 FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut Esityksen sisällöstä Historiasta Esiintyvyydestä Riskitekijöistä Suojaavista tekijöistä Pohdittavaa Ehkäisystä 17.5.2011

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Akuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa

Akuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa terveydenhuolto Max Karukivi LT, kliininen opettaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto, nuorisopsykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri, nuorisopsykiatrian yksikkö max.karukivi@utu.fi Anna

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot