Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto, Hjelt-instituutti JARI HINKKURINEN TtM, osastonhoitaja, projektikehittäjä Pohjois-Kymen sairaala KIMMO SALMIO LL, ylilääkäri Pohjois-Kymen sairaala LASSE LUNDELL SH Pohjois-Kymen sairaala PETER LÜTHJE LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi Pohjois-Kymen sairaala KIRSI-MARJA KARJALAINEN TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain Lähtökohdat Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja potilaan psykiatrisen konsultaation toteutumisesta on suhteellisen vähän tietoa. Maanlaajuisesti niiden alueellinen seuranta on puutteellista. Kouvolassa itsensä vahingoittamiset tilastoidaan tapaturmiksi, joihin liittyviä tekijöitä ja epidemiologiaa seurataan systemaattisesti. Seurantatietoa käytetään tapaturmien suunnitelmalliseen ehkäisyyn. Menetelmät Kuusankosken aluesairaalassa ( alkaen Pohjois-Kymen sairaala) tilastoitiin prospektiivisesti potilastietojärjestelmään kahden vuoden ajan tietoa itseään vahingoittamisen vuoksi päivystys - poliklinikalle tulleista potilaista. Hoitoon tullessa potilaille tehtiin puhallustesti alkometrillä. Tulokset Tapauksia oli 272 (naisia 55 %). Toistuvia tapauksia oli 16 %. Miehistä 71 % ja naisista 61 % oli hoitoon tullessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tyypillinen itseään vahingoittanut potilas oli tai vuotias nainen tai vuotias mies, joka tuli päivystykseen viikonloppuyönä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kahdessa kolmesta tapauksesta (184/272) kyseessä oli lääkkeen yliannostus. Niistä 66 %:ssa oli mukana myös alkoholi. Alle 20-vuotiailla oli myös yleisesti viiltelyhaavoja (15/37; 41 %). Päivystyspoliklinikalla annettiin psykiatrinen työdiagnoosi vain kolmasosalle. Puolet tahallisista lääkemyrkytyspotilaista ja joka kolmas itseään viiltäneistä sai psykiatrista konsultaatiota. Päätelmät Nuoret ja keski-ikäiset naiset sekä nuoret aikuiset miehet ovat itsensä vahingoittamisen riskiryhmiä. Vahingoittaminen tehtiin useimmiten alkoholin vaikutuksen alaisena. Työdiagnoosi jatkohoitoa varten puuttui useimmilta potilailta ja psykiatrinen konsultaatio toteutui vaihtelevasti. Tapausten säännöllinen tilastointi on tärkeää väestön mielenterveyden ja alkoholin käytön seurannassa. Tieto tulisi hyödyntää toimivan psykiatrisen konsultaatiokäytännön sekä ehkäisyinterventioiden ja alueellisten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 23/2011 VERTAISARVIOITU VV Suomessa tehdään noin itsemurhaa vuosittain. Asukaslukuun suhteutettuna niitä tehtiin meillä vuonna 2005 EU:n läntisistä jäsenmaista Belgian jälkeen toiseksi eniten (1). Itsemurhan tehneistä miehistä 20 % ja naisista 40 % on vahingoittanut itseään edeltävän vuoden aikana (2). Itsensä vahingoittaminen ei suinkaan aina ole itsemurhayritys. Nuorilla voi olla taustalla monia syitä, kuten ahdistus tai masennus ja avun tarpeen ilmaus vaikeissa elämäntilanteissa (3). Useimmissa tapauksissa tarkoitus ei ole kuolla (4). Itsensä vahingoittaminen on myös usein tehty hetken mielijohteesta (4). Nuorten itsensä vahingoittamisista yli 80 % tapahtuu kotona (5), ja vain 13 % episodeista johtaa sairaalakäyntiin (6), joten sairaalaan tulleet itseään vahingoittaneet edustavat vain pientä osaa näistä tapauksista. Itsensä vahingoittamisten epidemiologiasta, olosuhteista ja seurauksista saataisiin nykyistä kokonaisvaltaisempi käsitys, jos sairaalan osastohoitoon päätyneiden ja hoitoilmoitusrekisteriin tilastoituneiden tapausten lisäksi tilastoitaisiin tietoa järjestelmällisesti myös päivystyspoli- 1905

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS KIRJALLISUUTTA 1 Wahlbeck K, Mäkinen M, toim. Prevention of depression and suicide. Consensus paper. Luxembourg: European Communities Isometsä ET, Lönnqvist JK. Suicide attempts preceding completed suicide. Br J Psychiatry 1998;173: Rodham K, Hawton K, Evans E. Reasons for deliberate self-harm: comparison of self-poisoners and self-cutters in a community sample of adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Skegg K. Self-harm. Lancet 2005;366: Madge N, Hewitt A, Hawton K ym. Deliberate self-harm with an international community sample of young people: comparative findings from the Child & Adolescent Self-Harm in Europe (CASE) Study. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Hawton K, Rodham K, Evans E, Weatherall R. Deliberate self harm in adolescents: self report survey in schools in England. BMJ 2002;325; Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62: Nurmi-Lüthje I, Kristeri K, Salmio K, Harmoinen M, Puhalainen E, Pelkonen J. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suom Lääkäril 2008;63: Hintikka J, Tolmunen T, Rissanen ML, Honkalampi K, Kylmä J, Laukkanen E. Mental disorders in self-cutting adolescents. J Adolescent Health 2009;44: KUVIO /v klinikoilla hoidetuista potilastapauksista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden vuoden aikana Kuusankosken aluesairaalan erikoissairaanhoidon ( lähtien Pohjois-Kymen sairaala) päivystyspoliklinikalle hoitoon tulleet itseään vahingoittaneet potilaat. Lisäksi haluttiin selvittää samalla alueella tutkimusaikana tehdyt itsemurhat. Sairaalan nykyinen väestöpohja on vajaat Tutkimus liittyy Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskushankkeen (Start) toimintaan (www.tapaturmahanke.fi), jonka tavoitteena on eri tiedonkeräysmenetelmin koota tietoa alueen tapaturmista niiden systemaattista tutkimista, seurantaa ja ehkäisyä varten (7). Tapaturmiksi luetaan Start-keskuksessa perinteisten tapaturmien lisäksi WHO:n määritelmän mukaisesti myös pahoinpitelyt ja itsensä vahingoittamiset. Tässä tutkimuksessa itseään vahingoittaminen tarkoittaa tekoa, jolla henkilö tavalla tai toisella vahingoitti tahallisesti itseään ja joutui sen vuoksi hoitoon sairaalan päivystyspoliklinikalle. Teon vakavuutta tai kuoleman intention astetta ei tässä pystytty määrittelemään. Miesten ja naisten itsensä vahingoittamisten ikävakioitu ilmaantuvuus Ikä, v Miehet Naiset Menetelmät Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalla kerättiin välisenä aikana prospektiivisesti hoitoon tulovaiheessa seuraavat potilaskohtaiset itseään vahingoittaneiden ensikäyntiin liittyvät tiedot: henkilötiedot, hoitoon tulopäivä ja -aika, tapahtumapäivä ja -aika, lähettävä yksikkö, kotikunta, erikoisala, ICD-10- luokituksen mukaiset tapaturman ulkoinen syy, tapaturmatyyppi ja enintään kolme vammadia - gnoosia. Lisäksi merkittiin päivystyspoliklinikalla annetut työdiagnoosit, jatkohoitopaikka ja alkoholipuhallustulos sekä selvitettiin psykiatrisen konsultaation toteutuminen. Tapaturma-aineiston keräys, tarkistaminen ja luotettavuus on kuvattu aikaisemmin (7). Tapaturman ulkoisen syyn perusteella itsensä vahingoittamiseksi ja lääkemyrkytykseksi luokitellut tapaukset tarkistettiin potilaskertomuksista. Todelliset tahattomat lääkemyrkytykset (ICD-10- koodi X44) poistettiin. Aineistoa verrattiin Kuusankosken aluesairaalassa erillisen projektin vuoksi manuaalisesti kirjattuihin itsensä vahingoittamistapauksiin kyseiseltä ajalta ja aineistosta puuttuvat tapaukset lisättiin. Tutkimusaineistossa ovat tapaukset, joissa tapaturman ulkoisen syyn ICD-10-järjestelmän mukaiset koodit olivat X45 ja X69 X84. Koodia X78 käytettiin sen alkuperäisen kansainvälisen tarkoituksen mukaan itsensä viiltelytapauksiin eli tahalliseen itsensä vahingoittamiseen terävällä esineellä (ICD-10, kansainvälinen versio). Itsensä vahingoittamisten keskimääräinen ilmaantuvuus vuodessa laskettiin asukasta kohden. Ilmaantuvuuden laskennassa käytetty väestöpohja oli ensimmäisenä vuonna ja toisena vuonna Kuusankosken aluesairaalan käyttöasteen vuoksi (7). Itsensä vahingoittamisten ikävakioitu vuosittainen ilmaantuvuus laskettiin sukupuolittain Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen perusteella. Tutkimuksella oli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puolto. Aineisto analysoitiin Stata tilasto-ohjelman avulla (versio 9.2 for Windows). Tilastollisina menetelminä käytettiin χ 2 -testiä ja Wilcoxon-Mann-Whitneyn testiä. Tulokset Itsensä vahingoittamisia oli kahden vuoden aikana yhteensä 272 (ensimmäisenä vuonna 116 ja toisena 156), 5 % kaikista tapaturmista (5) ja 1 % kaikista päivystyspoliklinikalla käynneistä. Tapauksista 150 (55 %) oli naisia. Itseään vahingoittaneita henkilöitä oli 210, joista naisia 118 (56 %). Toistuvasti vahingoitti itseään 18,5 % (17/92) miehistä (2 5 kertaa) ja 13,5 % (16/118) 1906

3 TIETEESSÄ n KUVIO 2. Miesten itsensä vahingoittamiset ja alkoholin käyttöön liittyvien tapausten osuus niistä (71 %) n KUVIO 3. Kaikki itsensä vahingoittamiset (n = 122) Alkoholin käyttöön liittyvät itsensä vahingoittamiset (n = 87) Naisten itsensä vahingoittamiset ja alkoholin käyttöön liittyvien tapausten osuus niistä (61 %). Ikäryhmä, v Kaikki itsensä vahingoittamiset (n = 150) Alkoholin käyttöön liittyvät itsensä vahingoittamiset (n = 92) Kaksi kolmesta itseään vahingoittaneesta oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Ikäryhmä, v naisista (2 9 kertaa). Potilaiden keski-ikä oli 35,7 vuotta (SD 15,3), naisten 33,8 (SD 14) (vaihteluväli vuotta) ja miesten 38,3 vuotta (SD 15,5) (vaihteluväli vuotta) (n.s.). Alle 15-vuotiaiden tapauksia oli kymmenen, niistä yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat tyttöjä. Nuorin oli 13-vuotias. Yli 65-vuotiaiden tapauksia oli yhdeksän, joista puolestaan yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat miehiä. Itsensä vahingoittamisten kokonaisilmaantuvuus tutkimusalueella oli 165/ asukasta/vuosi, ensimmäisenä vuonna 142/ ja toisena vuonna 188/ Ikävakioidun ilmaantuvuuden huippu oli naisilla vuotiaana ja vuotiaana sekä miehillä vuotiaana (kuvio 1). Yli kolmannes (39 %) tapahtui lauantaisin ja sunnuntaisin. Kaksi kolmasosaa (63 %) potilaista tuli sairaalaan klo välisenä aikana. Itsensä vahingoittamisen tekotapa potilaan sukupuolen mukaan on esitetty taulukossa 1 ja iän mukaan liitetaulukossa 1. Viimemainittu on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 23/2011). Tahallisesti itselle aiheutettu myrkytys (X69) oli jokaisessa ikäryhmässä yleisin tapa. Myrkytystapauksista 74 %:lle (135/184) oli kirjattu tarkentava lääkemyrkytystä tarkoittava koodi (T36#), yhdeksässä tapauksessa käytetty aine tai lääke oli määrittämätön, kahdessa tapauksessa se oli etanoli, yhdessä tapauksessa kyse oli syövyttävästä emäksestä ja yhdessä tapauksessa syanidin myrkkyvaikutuksista. Lopuista myrkytystapauksista (n = 36) tarkentava merkintä puuttui, mutta tarkistuksessa selvisi, että kyse oli lääkeaineesta. Nuorimmassa ikäluokassa itsensä viiltely oli lähes yhtä yleinen kuin myrkytys. Kaksi kolmesta itseään vahingoittaneesta (179/272) oli alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon tullessaan. Miehistä päihtyneitä oli 71 % ja naisista 61 % (n.s.) (kuviot 2 ja 3). Yli 30-vuotiaista miehistä lähes kaikki olivat päihtyneitä (kuvio 2). Yli puolentoista promillen humalassa oli 43 % miehistä ja 29 % naisista. Päihtyneiden miesten keskimääräinen promillelukema oli 1,60 ja naisten 1,24. Itsensä vahingoittamistapauksissa syntyi 57 vammaa, joista ranteen ja kyynärvarren viiltelyhaavat olivat yleisimpiä molemmilla sukupuolilla (taulukko 2). Lähes kahdelta kolmesta potilaasta (129/210) puuttui työdiagnoosi. Yleisin diagnoosi oli miehillä alkoholin haitallinen käyttö (F10) ja naisilla masennustila (F32). Nämä sairaudet esiintyivät samanaikaisesti yleisemmin miehillä kuin naisilla (taulukko 3). Psykiatriseen sairaalaan ohjattiin 52 potilasta (19 %), mielenterveystoimistoon 23 potilasta (8,5 %) ja aluesairaalan yleissairaalapsykiatrian poliklinikkaan kuusi potilasta. Aluesairaalan somaattiseen vuodeosastohoitoon jäi 45 potilasta (16,5 %). 16 potilasta ohjattiin muille jatkohoito- 1907

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 10 Kaltiala-Heino R, Rimpelä M, Marttunen M, Rimpelä A, Rantanen P. Bullying, depression, and sucidal ideation in Finnish adolescents: school survey. BMJ 1999;319: Luukkonen AH, Räsänen P, Hakko K, Riala K ja STUDY -70 Workgroup. Bullying behavior is related to suicide attempts but not self-mutilation among psychiatric inpatient adolescents. Psychopathology 2009;42: Nurmi Lüthje I, Lüthje P, Karjalainen K ym. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus. Duodecim 2008;124: Hinkkurinen J. Viimeinen niitti Itsemurhaa yrittäneiden miesten kokemuksia itsetuhoisuudesta ja itsetuhoisuuteen liittyvästä toivottomuudesta. Pro gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto. Kuopio Tejedor M, Diaz A, Castillón J, Pericacy J. Attempted suicide: repetition and survival findings of a follow-up study. Acta Psychiatr Scand 1999;100: Owens D, Horrocks J, House A. Fatal and non-fatal repetition of self harm. Systematic review. Br J Psychiatry 2002;181: Christiansen E, Jensen BF. Risk of repetition of suicide attempt, suicide or all deaths after an episode of attempted suicide: a register-based survival analysis. Austr N Z J Psychiatry 2007;41: Rihmer A, Rihmer Z, Jekkel E, Kárteszi M, Csiszér N, Farkas Á. Psychiatric characteristics of 100 nonviolent suicide attempts in Hungary. Int J Psychiatry Clin Pract 2006;10: Holma KM, Melartin TK, Haukka J, Holma IAK, Sokero TP, Isometsä ET. Incidence and predictors of suicide attempts in DSM-IV major depressive disorder: a five-year prospective study. Am J Psychiatry 2010;167: Sher L, Stanley BH, Harkavy- Friedman JM ym. Depressed patients with co-occurring alcohol use disorders: a unique patient population. J Clin Psychiatry 2008;69: Flensborg-Madsen T, Knop J, Mortensen EL, Becker U, Sher L, Grønbaek M. Alcohol use disorders increase the risk of completed suicide irrespective of other psychiatric disorders. A longitudinal cohort study. Psychiatry Res 2009;167: Pirkola SP, Marttunen MJ, Henriksson MM, Isometsä ET, Heikkinen ME, Lönnqvist JK. Alcohol-related problems among adolescents suicides in Finland. Alcohol Alcoholism 1999;34: TAULUKKO 1. Itsensä vahingoittamistapa sukupuolittain. Itsensä vahingoittamistapa ICD-10- Miehet Naiset Yhteensä koodi n % n % n % Alkoholimyrkytys X ,8 11 7,3 23 8,5 Lääkkeiden, tms. aineiden avulla X , , ,8 Lääkkeiden tms. aineiden + alkoholin avulla X , , ,9 Upottautumalla tai hukuttautumalla X71 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Itseään ampumalla X74 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Savun, tulen tai liekkien avulla vahingoittamalla X76 2 1,6 1 0,7 3 1,1 Terävällä esineellä vahingoittamalla (mm. viiltely) X , , ,3 Korkealta paikalta hyppäämällä X80 2 1,6 0 0,0 2 0,7 Hyppäämällä liikkuvan esineen eteen tai X81 1 0,8 1 0,7 2 0,7 makaamalla liikkuvan esineen edessä Moottoriajoneuvolla törmäämällä X82 1 0,8 0 0,0 1 0,4 Muulla tai määrittämättömällä tavalla X84 5 4,1 3 2,0 8 2,9 Yhteensä , , ,0 tahoille ja 129 potilasta (47,4 %) palasi päivystyspoliklinikkakäynnin jälkeen kotiin. Yksi potilas kuoli. Psykiatrinen konsultaatio toteutui koko aineistossa merkintöjen mukaan 45 %:ssa (123/272) tapauksista, mutta 38 %:ssa tieto konsultaatiosta puuttui. Parhaiten konsultaatio toteutui tahallisissa lääkemyrkytyksissä (102/184, 55 %), mutta tieto puuttui neljäsosasta (47/184, 26 %) näistä tapauksista. Viiltelytapauksissa psykiatrinen konsultaatio toteutui lähes kolmasosassa (14/47, 30 %) ja tieto puuttui 55 %:ssa tapauksista. Pohdinta Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalle itsensä vahingoittamisen vuoksi hoitoon tulleita potilaita kahden vuoden aikana. Koko kahden vuoden tapaturma-aineiston luotettavuustarkistuksen (7) ja tätä tutkimusta varten tehdyn lisätarkistuksen ansiosta aineisto on varsin luotettavaa. Jälkimmäisenä vuonna tapauksia oli enemmän kuin ensimmäisenä. Ei kuitenkaan voida varmistaa, että kaikki tapaukset olisi päivystyspoliklinikalla tunnistettu ja tilastoitu. Tapausten ilmaantuvuus oli keskimäärin 165/ vuodessa. Tutkimuksessa jäivät tunnistamatta ne itseään vahingoittaneet, jotka eivät tulleet sairaalaan. Jos nojaudutaan arvioon, jonka mukaan vain 13 % itseään vahingoittaneista alaikäisistä tulee sairaalahoitoon (6), on tapauksia tässä esitettyyn lukuun verrattuna moninkertainen määrä. Saman tutkimusalueen terveyskeskusten tapaturmapotilaista vain 0,2 % oli itseään vahingoittaneita (8), joten tunnistetut itsensä vahingoittamistapaukset tulivat pääosin erikoissairaanhoitoon. Yli 65-vuotiaiden itsensä vahingoittamisia oli aineistossa yhdeksän eli yhtä paljon kuin samanikäisten itsemurhia samalla alueella vastaavana aikana (Tilastokeskus, julkaisematon tieto). Tämänikäisten osuus oli itseään vahingoittaneista 3 %, mutta itsemurhan tehneistä lähes neljäsosa (23 %). Vanhusten itsensä vahingoittamisia on kuitenkin saattanut jäädä päivystys - poliklinikalla tunnistamatta muiden vaivojen vuoksi. Nuorten pahoinvoinnin syitä voidaan hakea teini-iän identiteettikriisistä lähtien koko perheen pahoinvointiin. Syrjäytyminen voi johtaa itsensä vahingoittamiseen ja se voi alkaa nuoren jäämisestä koulutuksen ulkopuolelle peruskoulun jälkeen. Masennus, alkoholin ongelmakäyttö ja syömishäiriöt ovat erityisesti tytöillä yhteydessä itsensä viiltelyyn (9). Peruskoulussa sekä kiusatut että kiusaajat altistuivat masennukselle ja itsetuhoisuudelle (10). Psykiatrisissa laitoksissa hoidettavilla tytöillä kiusatuksi joutumisen ja kiusaajana toimimisen sekä itsensä vahingoittamisen välillä on todettu yhteys, mutta pojilla vastaavaa yhteyttä ei ole todettu (11). Etenkin nuorten itsensä viiltely on usein impulsiivista, eikä tähtää kuolemaan. Itsensä vahingoittamisten eh- 1908

5 TIETEESSÄ 22 Horrocks J, Price S, House A, Owens D. Self-injury attendances in the accident and injury department. Clinical database study. Br J Psychiatry 2003;183: Lilley R, Owens D, Horrocks J ym. Hospital care and repetition of following self-harm: multicentre comparison of selfpoisoning and self-injury. Br J Psychiatry 2008;192: Suominen K, Henriksson M, Suokas J, Isometsä E, Ostamo A, Lönnqvist J. Mental disorders and comorbidity in attempted suicide. Acta Psychiatr Scand 1996;94: Arinperä H. Ensiavusta jatkohoitoon. Itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito osaohjelman väliraportti. Itsemurhien ehkäisyprojekti Stakes, Aiheita 33/194. Helsinki Suokas J, Suominen K. Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Duodecim 2002;118: Suominen K, Isometsä E, Henriksson M, Ostamo A, Lönnqvist J. Patients evaluation of their psychiatric consultation after attempted suicide. Nord J Psychiatry 2004;58: Suominen K, Isometsä E, Lönnqvist J. Attempted suicide and psychiatric consultation. Eur Psychiatry 2004;19: Valtonen H, Suominen K, Partonen T, Ostamo A, Lönnqvist J. Time patterns of attempted suicide. J Affect Disorders 2006;90: Tautiluokitus ICD-10, 2. uudistettu painos, systemaattinen osa, Ohjeita ja luokituksia 1992:2. Helsinki: Stakes TAULUKKO 2. Potilaiden vammat. käisemiseksi nuorille tulisi opettaa vaihtoehtoisia, rohkaisevia menetelmiä vaikeuksien käsittelyyn ja ongelmien ratkaisuun (3). Keski-ikäisten itsensä vahingoittamisten taustalla voi olla mielenterveysongelmien ohella alkoholin ongelmakäyttö, joka ilmeni tämänikäisten muissakin tapaturmissa samalla tutkimusalueella (7), sekä usein parisuhde- tai muun väkivallan uhriksi joutumisessa (12). Miehille päihteiden käyttö, sen seurauksena tullut työttömyys ja taloudelliset vaikeudet, ystävyyssuhteiden puute ja äskettäinen elämänkumppanin menetys aiheuttivat toivottomuutta ja johtivat itsetuhoajatuksiin (13). Keski-ikäisten miesten ja naisten itsetuhoisuuden taustalla olevista tekijöistä tarvittaisiin lisää tietoa. Itsensä vahingoittaminen lisää itsemurhan vaaraa (14,15,16) ja on vahvasti sidoksissa mielialaan, ahdistuneisuuteen ja päihteiden käyttöön (17). Masennuksen vaikeimmassa vaiheessa vakavan itsensä vahingoittamisen vaara on 20-kertainen (18). Alkoholin ongelmakäyttö lisää mielenterveyspotilaiden masennusjaksoja ja vakavaa itsensä vahingoittamista (19), mutta se on myös itsenäinen riskitekijä (20). Suomalaisten nuorten miesten viikonloppujuominen näyttää altistavan itsensä vahingoittamiseen, jos taustalla on kuormittavia taustatekijöitä, vaikea perhetausta ja stressitekijöitä (21). Tässä aineistossa kaksi kolmesta potilaasta oli päihtynyt hoitoon tullessaan, mutta alkoholin haitallinen käyttö joko yksin tai yhdessä muiden sairauksien kanssa oli diagnosoitu vain viidesosalla. Vamma Miehet Naiset Yhteensä n % n % n % Sisäelinvammat 1 3,6 0 0,0 1 1,8 (maksa, perna ja munuainen) Sääriluun murtuma 1 3,6 0 0,0 1 1,8 Kasvojen murtuma 0 0,0 1 3,4 1 1,8 Kolmannen asteen palovamma 1 3,6 0 0,0 1 1,8 Aivotärähdys 0 0,0 1 3,4 1 1,8 Ranteen haava 13 6, , ,4 Kyynärvarren haava 6 21,4 8 27, ,6 Polven tai säären haava 0 0,0 5 17,2 5 8,8 Alaselän tai vatsanpeitteiden haava 0 0,0 2 6,9 2 2,6 Pään ja kaulan pinnallinen vamma 6 21,4 2 6,9 8 14,0 Yhteensä , , ,0 Psykiatrinen konsultaatio Psykiatrinen konsultaatio toteutui useimmin, jos potilas päätyi osastohoitoon, jossa konsultaatio oli jo vakiintunut käytäntö. Näistä tapauksista suurin osa oli tahallisia lääkemyrkytyksiä. Päivystyspoliklinikalta suoraan kotiin päässeiden, yleensä itseään viillelleiden, potilaiden psykiatrinen konsultaatio jäi usein toteutumatta tai epäselväksi. Englannista on saatu samanlaisia tuloksia (22). Ilman psykiatrista konsultaatiota ja jatkohoitoa jääneet itseään viiltelevät potilaat toistavat tekonsa muita useammin ja he myös vaihtavat vahingoittamismenetelmää (23). Työdiagnoosit puuttuivat kahdelta kolmesta tämän aineiston potilaasta. On kuitenkin todettu, että yli 80 %:lla itsemurhaa yrittäneistä on psykiatrinen sairaus (24). Työdiagnoosien puuttuminen viittaa siihen, että jatkohoidon kannalta olennaista kokonaisarviota ei päivystyspoliklinikalla kaikille tehty. Sairaalassa oli kuitenkin ohjeistettu, että itsensä vahingoittamistapauksissa tulee järjestää psykiatrinen konsultaatio. Somaattisen ensihoidon jälkeen jokainen itseään vahingoittanut potilas tulisi arvioida myös psykiatrisesti. Suomalaisen hoitosuosituksen mukaan potilaalle tulisi tarjota mahdollisuus kriisihoitoon ainakin yhden tapaamisen verran (25). Mikäli potilas ei saa asianmukaista apua mielenterveyden häiriöönsä, on vaarana, että yritys toistuu (26). Konsultaatio tulisi tehdä oikea-aikaisesti, ei liian nopeasti tapauksen jälkeen (27). Sairaalan konsultaatiokäytäntö on ratkaiseva, koska se määrittelee sen toteutumisen ja asianmukaisen jälkihoidon saamisen kaikissa tapauksissa (28). Tässä aineistossa suurin osa potilaista tuli päivystykseen illalla ja yöllä (29). Tämä asettaa haasteen somaattisen yleissairaalan päivystysaikaiselle palvelujärjestelmälle psykiatrisen konsultaation varmistamiseksi. Tilastointi päivystyspoliklinikoilla Päivystyspoliklinikalla oli käytössä ICD-10-luokituksen suomalaisen version toinen painos (30) siten, että X78 koodia käytettiin tarkoittamaan itsensä vahingoittamista terävällä esineellä eli viiltelyä kuten alkuperäisessä kansainvälisessä ICD-luokituksessa. Tahalliset lääkemyrkytykset (X69) on erotettava tahattomista lääkemyrkytyksistä (X44). Tässä aineistossa oli alkujaan koodattu runsaasti tahallisia lääkemyrkytyksiä tahattomiksi lääkemyrkytyksiksi. Seurannassa tulisi käyttää koko tahallisen itsensä va- 1909

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS 31 Laukkanen E, Rissanen ML, Honkalampi K, Kylmä J, Tolmunen T, Hintikka J. The prevalence of self-cutting and other self-harm among 13- to 18-year Finnish adolescents. Sos Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009;44: Pirkola S, Sund R, Sailas E, Wahlbeck K. Community mental-health services and suicide rate in Finland: a nationwide small-area analysis. Lancet 2009;373: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ilona Nurmi-Lüthje on toiminut yrityksen (Amgen Oy) tilaisuudessa luennoitsijana ja saanut kirjoituspalkkion yrityksiltä (Kustannus Oy Duodecim ja Suomen TULE ry). Peter Lüthje on toiminut yritysten (Novartis Finland Oy, GlaxoSmithKline Oy, Amgen Oy, Suomen MSD Oy ja Professio Finland Oy) tilaisuuksissa luennoitsijana ja saanut kirjoituspalkkion yhteisöiltä (Suomen Lääkäriliitto, Kandidaattikustannus Oy ja Suomen TULE ry). Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell ja Kirsi-Marja Karjalainen: Ei sidonnaisuuksia. TAULUKKO 3. Potilaiden (n = 210) diagnoosit. Diagnoosi Miehet Naiset Yhteensä n % n % n % Ei diagnoosia 56 60, , ,4 Alkoholin haitallinen käyttö 23 25, , ,0 Masennustila 6 6, , ,9 Alkoholin haitallinen käyttö ja masennustila 5 5,4 1 0,8 6 2,9 Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden haitallinen käyttö 1 1,1 0 0,0 1 0,5 Alkoholin haitallinen käyttö ja skitsofrenia 1 1,1 0 0,0 1 0,5 Ahdistuneisuus, pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö 0 0,0 2 1,7 2 1,0 Huumeiden käyttö 0 0,0 2 1,7 2 1,0 Traumaperäinen stressihäiriö 0 0,0 1 0,8 1 0,5 Elämäntapoihin liittyvä ongelma 0 0,0 1 0,8 1 0,5 Yhteensä , , ,0 hingoittamisen ICD-10-järjestelmän päivitettyä koodistoa ja palauttaa koodin X78 alkuperäinen merkitys tarkoittamaan itsensä viiltelyä terävällä esineellä, etenkin kun näiden tapausten on todettu olevan yleisiä erityisesti nuorten keskuudessa (31). Päivystyspoliklinikan henkilökunnan rooli tapausten tunnistamisessa ja kirjaamisessa on ratkaisevan tärkeä. Luotettava kirjaaminen edellyttää henkilökunnan perehdytystä ICD-järjestelmään ja koulutusta sen oikeaan käyttöön. Tässä kuvatulla jatkuvalla itsensä vahingoittamisten seurannalla voidaan saada alueellista tietoa mielenterveyspalvelujen riittävyydestä sekä väestön alkoholin käytöstä ja sen muutoksista. Tehokkain palvelumuoto itsetuhoisen käyttäytymisen ehkäisyssä näyttää olevan monimuotoisten avohoitoon painottuvien mielenterveyspalvelujen järjestäminen kunnassa (32). Lopuksi Kouvolan Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskukseen perustetaan monialainen itsensä vahingoittamisen ehkäisytyöryhmä, jonka tehtävänä on tunnistaa palvelujärjestelmän puutteet ja suunnitella riskiryhmiin ja alueen väestöön kohdistettavia interventioita käyttäen hyväksi myös tämän tutkimuksen tietoa. Vuoden 2011 alusta Kouvolassa yhdistettiin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ja vuonna 2012 siirrytään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystykseen. Sen taustalla on ajatus kriisikeskuksesta, joka pystyisi vastaamaan päivystykseen tulevan potilaan palvelutarpeeseen ja ongelmiin nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Kokonaisuutta täydentää aluksi A-klinikkaan perustettu, myöhemmin päivystyksen yhteyteen siirtyvä selviämisyksikkö. Tästä asiasta tiedettiin Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja psykiatrisen konsultaation toteutumisesta näissä tapauksissa on suhteellisen vähän tietoa. Itseään vahingoittaneiden systemaattinen seuranta on puutteellista. Potilaan kokonaisvaltainen arviointi ja ohjaaminen psykiatriseen konsultaatioon ja jatkohoitoon on ohjeistettu jo kansallisen itsemurhien ehkäisyprojektin yhteydessä. English summary > in english Attendances due to deliberate self-harm and psychiatric consultation rate in the emergency department at a regional hospital a prospective study Tämä tutkimus opetti Tyypillinen itsensä vahingoittamisen vuoksi hoitoon tullut potilas oli vuotias tai vuotias nainen tai vuotias mies, joka tuli päivystykseen viikonloppuna, yöllä ja alkoholin vaikutuksen alaisena. Kaksi kolmesta tuli tahallisen lääkemyrkytyksen vuoksi, mutta alle 20-vuotiaista 41 % oli viiltänyt itseään. Työdiagnoosi jatkohoitoa varten puuttui kahdelta kolmesta potilaasta ja psykiatrinen konsultaatio tehtiin vain puolelle potilaista. Päivystykseen tulleista itseään vahingoittaneista tulisi säännöllisesti tilastoida olennaiset tiedot ja hyödyntää tieto psykiatrisen konsultaatiokäytännön ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. 1910

7 TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE Ph.D., Adjunct Professor, Head of the Centre Kouvola Centre for Injury and Violence Prevention JARI HINKKURINEN KIMMO SALMIO LASSE LUNDELL KIRSI-MARJA KARJALAINEN PETER LÜTHJE ENGLISH SUMMARY Attendances due to deliberate self-harm and psychiatric consultation rate in the emergency department at a regional hospital a prospective study Background There is little recent information on the epidemiology of deliberate self-harm or on the psychiatric consultation rate in these cases. Regional monitoring of self-harm and attempted suicides is insufficient. At the Centre of Injury and Violence Prevention located in Kouvola, Finland, self-inflicted injuries and related factors are regularly monitored. The data will be used for injury prevention. Methods Data on patients attending the emergency department (ED) at Kuusankoski Regional hospital (since January 1st 2011 North Kymi Hospital) due to deliberate self-harm were gathered prospectively for two years. Breath alcohol concentration was measured on admission. Results A total of 272 cases, 55% of which occurred in women. The total number of patients was 210. The rate of repetitions in the total data was 16%. 71% of men and 61% of women were under the influence of alcohol at the time of attendance. The typical patient was a female aged or years, or a male aged years, who attended the ED on a weekend night and was under the influence of alcohol. Two out of three cases (184/272) involved intoxication and most (66%) were alcohol-related. However, self-cutting was frequent among patients under 20 years of age (15/37, 41%). A psychiatric diagnosis was lacking in two out of three patients. Psychiatric consultation took place in half of the intoxication cases and in one third of the self-cutting cases. Conclusions Young and middle-aged women and young male adults were at highest risk of deliberate self-harm. Alcohol was strongly associated with self-harm. Psychiatric evaluation and psychiatric consultation varied considerably. Regular monitoring of deliberate self-harm is important in order to follow up trends in mental health and alcohol abuse in the population. The data should be used for prevention and for planning adequate psychiatric consultation and mental health services. 1910a

8 LIITETAULUKKO 1. Itsensä vahingoittamistapa ikäryhmittäin. Ikäryhmä, v Yhteensä Itsensä vahingoittamistapa ICD-10 n % n % n % n % n % n % n % n % Alkoholimyrkytys X45 3 8,2 4 4,8 7 17,5 2 2,8 4 14,8 1 14,3 2 28,6 23 8,5 Lääkkeiden, tms. aineiden avulla X , , , , ,2 5 71,4 3 42, ,6 Upottautumalla tai hukuttautumalla X71 0 0,0 1 1,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 Itseään ampumalla X74 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 14,3 0 0,0 1 0,4 Savun, tulen tai liekkien avulla X76 0 0,0 2 2,4 0 0,0 1 1,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 1,1 Terävällä esineellä (viiltely) X , ,1 6 15,0 4 5,6 0 0,0 0 0,0 2 28, ,3 Korkealta paikalta hyppäämällä X80 0 0,0 1 1,2 1 2,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,7 Hyppäämällä liikkuvan esineen X81 0 0,0 1 1,2 0 0,0 1 1,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,7 eteen tai makaamalla sen edessä Moottoriajoneuvolla törmäämällä X82 0 0,0 1 1,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 Muulla tavalla X84 2 5,4 2 2,4 0 0,0 4 5,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 8 2,9 Yhteensä , , , , , , , ,0 1910b

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Joensuu 10.9.2014 Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Tampere 4.9.2014 Alkoholi ja tapaturmat tapaturmainen kuolema

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn TERVEYDENHUOLTO tieteessä Miia Pauna VTM, suunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstömitoitus ja pakkotoimet psykiatrisilla osastoilla. Emilia Laukkanen Sh, TtM Osastonhoitaja, Niuvanniemen sairaala

Hoitotyön henkilöstömitoitus ja pakkotoimet psykiatrisilla osastoilla. Emilia Laukkanen Sh, TtM Osastonhoitaja, Niuvanniemen sairaala Hoitotyön henkilöstömitoitus ja pakkotoimet psykiatrisilla osastoilla Emilia Laukkanen Sh, TtM Osastonhoitaja, Niuvanniemen sairaala Hoitotyön henkilöstömitoitus Laadullisesti ja määrällisesti asianmukaisten

Lisätiedot

Ehkäise tapaturmat hanke Mitä uutta opimme? Kuntien turvallisuus -seminaari 18.4.2013, Hamina

Ehkäise tapaturmat hanke Mitä uutta opimme? Kuntien turvallisuus -seminaari 18.4.2013, Hamina Ehkäise tapaturmat hanke Mitä uutta opimme? Kuntien turvallisuus -seminaari 18.4.2013, Hamina 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot