Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Ilona Nurmi-lüthje, Peter Lüthje, Kalevi Karjalainen, Kimmo Salmio, Janne Pelkonen, Jari Hinkkurinen, Lasse Lundell, Kirsi-Marja Karjalainen ja Antti Virtanen Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus TAUSTA: Poliisin tietoon tullut väkivalta on lisääntynyt. Huomattava osa päivystyksessä käyntiin johtaneista pahoinpitelyistä ei kuitenkaan tule poliisin tietoon, ja niistä tiedetään suhteellisen vähän. POTILAAT JA MENETELMÄT: Kuusankosken aluesairaalassa tilastoitiin kahden vuoden ajan tietoa pahoinpitelyjen tekijästä, tekotavasta ja uhrin vammoista. Potilaat puhallutettiin alkometrilla. TULOKSET: Pahoinpitelytapauksia oli 437 (miehiä 76 %) ja eniten vuotiaiden ryhmässä. Kolme neljästä tapahtui yöllä ja 58 % viikonloppuisin. Puolessa miesten ja neljänneksessä naisten tapauksista tekijä oli tuntematon. Partneri oli joka toisen naisen pahoinpitelijä. Joka kolmas nainen pahoinpideltiin kotona. Miehistä 71 % ja naisista puolet oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Yleisimmin pahoinpitely tehtiin ilman aseita. Pään ja kasvojen vammat olivat yleisimpiä (60 %). Sairaalahoitoon joutui 8 %. PÄÄTELMÄT: Pahoinpitelyjen tilastointi päivystyksessä on tärkeää, ja tietoa tulisi hyödyntää pahoinpitelyjen uusimisen ehkäisyssä. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät Suomessa vuonna 2007 edellisestä vuodesta 11 % ja törkeät pahoinpitelyt 16 %. Myös henkirikokset lisääntyivät (Tilastokeskus 2008). Läntisistä EU:n jäsenmaista Suomessa tapahtuu asukaslukuun suhteutettuna eniten henkirikoksia (WHO 2005). Suomalaisen kansalaiskyselyn mukaan 11 % joutui fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi vuonna 2006 (Tiirikainen ja Lounamaa 2007). Väkivaltaan ja pahoinpitelyihin liittyy usein alkoholin käyttö (Cherpitel 2007), ja alkoholipoliittiset päätökset heijastuvat todennäköisesti pahoinpitelyjen määrään. Huomattava osa hoitoon johtaneista pahoinpitelyistä ei tule poliisin tietoon. Noposen (2007) aineistossa Malmin sairaalan pahoinpitelytapauksista % johti ilmoitukseen poliisille ja tuomioistuimeen päätyi % pahoinpitelytyypin mukaan. Pahoinpitelyjen Duodecim 2008;124: epidemiologiasta, olosuhteista ja seurauksista saataisiin nykyistä parempi kokonaiskäsitys, jos sairaalahoitoon joutuneiden ja sitä kautta hoitoilmoitusrekisteriin tilastoituneiden tapausten lisäksi päivystyspoliklinikoissa tilastoitaisiin luotettavasti myös polikliinisesti hoidetut pahoinpitelytapaukset. Terveydenhuollosta saatava tieto täydentäisi poliisin väkivaltatilastoa (Shepherd ym. 2000,WHO 2005). Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää päivystävän aluesairaalan ensiapuun pahoinpitelyn vuoksi hakeutuneiden potilaiden vammat ja niiden luonne ja pahoinpitelyyn liittyvät muut tekijät. Tutkimus liittyy Kouvolan seudun tapaturmahankkeeseen (www.tapaturmahanke. fi), jonka tavoitteena on eri tiedonkeräysmenetelmin tuottaa tietoa alueen tapaturmista niiden systemaattista tutkimista, seurantaa ja ehkäisyä varten (Nurmi-Lüthje ym. 2007). 1381

2 Menetelmät Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikassa kerättiin välisenä aikana etenevästi hoitoontulovaiheessa seuraavat potilaskohtaiset pahoinpitelyn vuoksi tehtyyn ensikäyntiin liittyvät tiedot: henkilötiedot, hoitoontulon päivä ja kellonaika, pahoinpitelyn tapahtumapäivä ja kellonaika, lähettävä yksikkö, kotikunta, erikoisala, jatkohoitopaikka ja puhallustestin tulos. Pahoinpitelytapa (X85.0 Y09.9), -tyyppi ja vammadiagnoosit (enintään kolme) kirjattiin ICD-10-luokituksen mukaan. Tutkimuksella on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan tutkimuslupa. Sairaalan vastuualue käsittää seitsemän kuntaa, joissa on yhteensä runsaat asukasta. Aineiston keräys, tarkistus ja luotettavuus on kuvattu aikaisemmin (Nurmi- Lüthje ym. 2007). Pahoinpitelyiksi luokitelluissa tapauksissa sairauskertomuksista tarkistettiin vielä tekotapa ja tekijä. Lisäksi tarkistettiin tapaukset, joissa tahallisuus oli epäselvä. Tilastokeskuksesta selvitettiin tutkimusalueella vastaavana aikana tehtyjen henkirikosten määrä. Aineisto analysoitiin Stata-tilasto-ohjelman avulla (versio 9.2 for Windows). Tilastollisina menetelminä käytettiin Wilcoxon Mann Whitneyn testiä, Fisherin tarkkaa testiä ja χ 2 -testiä, jolloin alle viiden havainnon luokissa käytettiin Yatesin korjausta. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuuden laskennassa käytetty väestöpohja oli ensimmäisenä vuonna ja toisena vuonna Tämä johtui siitä, että Kuusankosken aluesairaalan käyttöaste vaihteli kahden kunnan osalta (Nurmi-Lüthje ym. 2007). Pahoinpitelyjen ikävakioitu vuosittainen ilmaantuvuus laskettiin sukupuolittain Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen perusteella. Tulokset Pahoinpitelyjä esiintyi kahden vuoden aikana yhteensä 437 (ensimmäisenä vuonna 235 ja toisena 202). Niiden osuus kaikista tapaturmista oli 8 % (Nurmi-Lüthje ym. 2007) ja kaikista päivystyspoliklinikan käynneistä 1,5 %. Pahoinpitelyistä 76 % kohdistui miehiin. Miesten keski-ikä oli 32 vuotta (SD 12 v, vaihteluväli 7 82 v) ja naisten 36 vuotta (SD 14 v, vaihteluväli v) (z = 2,201, p = 0,028). Kaksi potilaista oli alle kymmenenvuotiaita ja kahdeksan yli 65-vuotiaita. Toistuvasti pahoinpideltyjä (2 4 kertaa) oli 27 (7 %). Miesten ja naisten määrissä ei ollut eroa tässä ryhmässä. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuus ja ajankohta. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuus oli 265 / asukasta/v. Neljäsosa tapauksista kohdistui vuotiaisiin miehiin. Ikävakioidussa ilmaantuvuudessa oli molemmilla sukupuolilla kaksi huippua. Toinen ajoittui vuoden ikään ja toinen ikävuosiin (kuva 1). Ilmaantuvuus/ /v Miehet Naiset 0 alle yli 50 Ikäryhmä (v) Kuva 1. Miesten ja naisten pahoinpitelyjen ikävakioitu ilmaantuvuus I. Nurmi-Lüthje ym.

3 Pahoinpitelyjä esiintyi eniten heinäkuussa (12 %) ja vähiten maaliskuussa (5 %). Yli puolet (58 %) tapahtui lauantaisin ja sunnuntaisin. Kolme neljästä pahoinpitelystä (76 %) tapahtui klo 22:n ja aamukuuden välisenä aikana, ja huippu oli yöllä kello yhden ja neljän välillä. Pahoinpitelyn tyyppi. Naisten pahoinpitelyistä 36 (34 %) ja miesten pahoinpitelyistä 25 (8 %) tapahtui kotona. Vapaa-ajan pahoinpitelyjen osuudet olivat 60 (57 %) ja 280 (84 %) ja työssä sattuneiden pahoinpitelyjen kuusi (2 %) ja kolme (3 %). Muuntyyppisten pahoinpitelyjen osuus oli molemmilla sukupuolilla 6 %. Miehiin työssä kohdistuneet pahoinpitelyt olivat yleensä asiakkaan ravintolan ovimieheen kohdistamia ja naisten ryhmässä potilaan hoitajaansa kohdistamia. Pahoinpitelyn tekijä ja tekotapa potilaan sukupuolen mukaan on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Joka toisessa miesten ja joka neljännessä naisten pahoinpitelyssä tekijä oli tuntematon. Partneri tai puoliso oli joka toisen naisen ja joka 20. miehen pahoinpitelyn tekijä. Ilman aseita tehdyt pahoinpitelyt olivat naisilla nyrkein hakkaamisia ja miehillä niiden lisäksi tappeluja. Miehiin kohdistuneet muut määritetyt pahoinpitelyt olivat potkimisia ja maahan heittämisiä ja naisiin kohdistuneet edellisten lisäksi seinää vasten heittämisiä tai takomisia, kaatamisia ja hiuksista vetämisiä. Tylpällä esineellä tehdyissä pahoinpitelyissä oli käytetty esimerkiksi oluttuoppia, pulloa, pesäpallomailaa, pamppua tai kirveen hamaraa. Kun mies joutui puolisonsa pahoinpitelemäksi, aseena oli useimmiten tylppä esine, kuten Taulukko 1. Pahoinpitelyn tekijät uhrien sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Tekijä n % n % n % p* Uhrin lapsi 1 0,3 3 2,9 4 0,9 0,045 Puoliso tai partneri 18 5, , ,1 <0,001 Tuttava tai ystävä 46 13,9 9 8, ,6 NS Muu tiedetty tekijä 87 26, , ,6 0,013 Tuntematon , , ,7 <0,001 Ei mainintaa tekijästä 24 7,2 3 2,9 27 6,2 NS Yhteensä * Fisherin tarkka testi NS = ero ei merkitsevä Taulukko 2. Pahoinpitelyn tekotavat uhrien sukupuolen mukaan. ICD-10- Miehet Naiset Yhteensä Tekotapa pääluokka n % n % n % p* Kemiallisen aineen avulla X90 1 0, ,2 NS Kuristamalla X91 5 1, ,4 18 4,1 <0,001 Upottamalla, hukuttamalla X92 1 0, ,2 NS Ampumalla X95 4 1, ,9 NS Terävän esineen avulla X ,6 8 7, ,1 NS Tylpän esineen avulla Y , ,2 NS Ilman aseita Y , ,6 0,005 Sukupuolinen väkivalta Y , ,014 Muu määritetty tapa Y , , ,9 0,009 Määrittämätön tapa Y ,3 2 1,9 23 5,2 NS Yhteensä * Fisherin tarkka testi NS = ero ei merkitsevä Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1383

4 olutkolpakko. Kuristamiset kohdistuivat useimmin naisiin, ja tekijänä oli yhdeksässä tapauksessa 13:sta puoliso tai partneri. Terävän esineen avulla tehdyt teot olivat lähes aina puukotuksia. Vain miehet joutuivat ampumisen kohteeksi. Alkoholi. Viisitoista vuotta täyttäneistä pahoinpitelyn uhreista (n = 429) 66 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon tullessaan. Muissa tapaturmissa osuus oli 23 % (χ 2 = 379,08, df = 1, p < 0,001). Yli 15-vuotiaista miehistä 71 % (232/326) ja naisista 50 % (51/103) oli alkoholin vaikutuksen alaisena (χ 2 = 16,34, df = 1, p < 0,001). Yli 1,5 promillen humalassa oli 43 % miehistä ja naisista neljäsosa (kuva 2). Päihtyneiden miesten keskimääräinen promillelukema oli 1,6 ja naisten 1,5. Vammoja syntyi yhteensä 602 eli keskimäärin 1,4 potilasta kohti. Joka neljäs potilas sai kaksi vammaa ja 7 % kolme vammaa. Vammojen jakautuminen sukupuolittain on esitetty taulukossa 3. Naisille aiheutui enemmän pinnallisia vammoja ja ruhjeita, miehille enemmän haavoja. Puukotuksesta aiheutuneita verisuoni- ja sydänja keuhkovammoja syntyi vain miehille. Murtumista (n = 69) 52 % esiintyi kasvojen alueella, 20 % kämmenluissa ja 10 % muissa yläraajan luissa. Vamman anatominen sijainti voitiin määrittää 596 tapauksessa 602:sta. Päähän ja kasvoihin kohdistuneet vammat olivat yleisimpiä (kuva 3). Sukupuolten jakaumat olivat lähes samanlaiset lukuun ottamatta kaulan, niskan ja kaularangan vammoja, joiden osuus oli miehillä 2 % ja naisilla 13 %. Jatkohoito. Potilaista 34 (8 %) joutui osastohoitoon neljä yliopistosairaalaan, neljä keskussairaalaan ja muut Kuusankosken aluesairaalaan. Ensihoidon jälkeen yhdeksän potilasta (2 %) päätyi poliisin huostaan ja loput 394 pääsivät kotiin. Kotiin päässeistä kolmen potilaan hoitoa jatkettiin polikliinisesti yliopistosairaalassa ja 37:n alue- tai keskussairaalassa (kirurgian, silmä-, korva-, leukakirurgian tai neurologian polikli- % Yli 2,5 2,0 2,49 1,5 1,99 1,0 1,49 0,5 0,99 < 0,5 0,0 Ei merkintää Pahoinpitelyt, miehet (n = 326) Muut tapaturmat, miehet (n = 2 693) Pahoinpitelyt, naiset (n = 103) Muut tapaturmat, naiset (n = 1 857) Kuva 2. Päihtymystapausten suhteelliset osuudet 15 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten pahoinpitelyissä (n = 429) ja muissa tapaturmissa (n = 4 550) veren alkoholipitoisuuden mukaan I. Nurmi-Lüthje ym.

5 Taulukko 3. Vammatyypit uhrien sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Vammatyyppi n % n % n % Pinnallinen vamma 71 15, , ,1 Haava , , ,7 Ruhje 74 16, , ,3 Murtuma 54 11, , ,5 Sijoiltaanmeno 6 1,3 1 0,7 7 1,2 Nyrjähdys, venähdys 9 2,0 7 4,8 16 2,7 Aivovamma 18 4,0 6 4,1 24 4,0 Verisuoni-, sydän- tai keuhkovamma 8 1,8 0 0,0 8 1,3 Muu 2 0,4 6 4,1 8 1,3 Yhteensä nikassa). Psykiatriseen konsultaatioon tai psykiatriseen avohoitoon ohjattiin kaksi potilasta. Kuuden (1 %) hoitoa jatkoi hammaslääkäri. Yksi potilas ohjattiin A-klinikkaan. Kuolemaan johtaneet pahoinpitelyt. Henkirikostilastoista selvisi, että kuolemaan johtaneita pahoinpitelyjä esiintyi tutkimusaikana tutkimusalueella neljä. Tapaturma-aineiston luotettavuustarkistuksen (Nurmi-Lüthje ym. 2007) ja tätä tutkimusta varten tehdyn lisätarkistuksen ansiosta aineistoa voidaan pitää luotettavana. Kuitenkaan ei ole mahdollista varmistaa, että kaikki pahoinpitelytapaukset olisi päivystyspoliklinikassa tilastoitu pahoinpitelyiksi. Potilaat ohjautuivat pääasiallisesti Kuusankosken aluesairaalaan, jossa on alueen ainoa yöpäivystys. Saman alueen terveyskeskuksessa klo hoidetuista tapaturmista 3 % oli pahoinpitelyjä (Nurmi-Lüthje ym. 2008). Pikkulasten pahoinpitelyt jäivät puuttumaan kokonaan aineistosta. On epäselvää, oliko kyseessä todellinen tilanne vai jäivätkö tapaukset tunnistamatta. Samanlainen ilmiö on havaittu myös muualla vastaavissa tutkimuksissa (Hocking 1989, Steen ja Hunskaar 2004). Lasten pahoinpitelyjen ilmaantuvuutta Suomessa ei tiedetä. Ulkomaisen kirjallisuuden mukaan pahoinpitelyllä on osuutta jopa 10 %:ssa kaikista alle kuusivuotiaiden tapaturmakäynneistä (Cramer 1996). Tämän pohjalta arvioituna Kuusankosken aluesairaalassa koko kahden vuoden tapaturma-aineistossa näitä tapauksia olisi ollut kymmenkunta. Iäkkäiden pahoinpitely on suhteellisen harvinaista (1,5 2 %); tavallisempaa on psyykkinen julmuus tai taloudellinen riisto (Kivelä ym. 2001). Tässä aineistossa eläkeikäisten pahoinpitelyjen osuus oli 2 %. Pohdinta Pää ja kallo 37 % Kaula, niska, kaularanka 5 % Rintakehä 7 % Kyynärvarsi, ranne 8 % Käsi 7 % Polvi, sääri 2 % Kasvot, hampaat 24 % Hartiaseutu, olkapää ja olkavarsi 4 % Vatsa 1 % Lanneranka, lantio 4 % Reisi 0,2 % Nilkka, jalkaterä 1 % Kuva 3. Pahoinpitelyvammojen sijainti, joka voitiin määrittää aineistomme 596 tapauksessa 602:sta. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1385

6 Pahoinpitelyjen osuus kaikista tapaturmakäynneistä oli 8 % ja päivystyskäynneistä 1,5 %. Luvut ovat samanveroiset kuin Hollannissa (Dekker ym. 2000) ja muualla Euroopassa todetut (Howe ja Crilly 2002, Downing ym. 2003, Steen ja Hunskaar 2004), kun taas Yhdysvalloista raportoidut osuudet ovat kolme kertaa suurempia (Young ja Douglass 2003). Suurin osa pahoinpitelyistä tapahtui yöllä, kuten aiemminkin on havaittu (Wright 1997, Howe ja Crilly 2002). Useimmat vammoista kohdistuivat aiempien tutkimustulosten tapaan pään alueelle ja kasvoihin (Hocking 1989, Wladis ym. 1999, Steen ja Hunskaar 2002, Downing ym. 2003). Vakavimmat puukotusten seurauksena syntyneet vammat aiheutuivat miehille, kuten on todettu myös Norjassa (Steen ja Hunskaar 2002). Päivystyspoliklinikasta kotiin päässeistä joka kymmenennen vammoja hoidettiin erikoissairaanhoidon poliklinikassa. Sairaalahoitoon joutuneiden osuus oli 8 %, mikä vastaa Hollannista (Dekker ym. 2000) ja Norjasta (Steen ja Hunskaar 2002) esitettyjä lukuja, mutta myös selvästi pienempiä (Hocking 1989) ja suurempia (Wright 1997) esiintyvyyksiä on raportoitu. Hoitokäytännöt vaihtelevat maittain, joten tuloksia on vaikea verrata. Kuolemaan johtaneita pahoinpitelyjä tehtiin tutkimusalueella Tilastokeskuksen (kuolemansyytilasto, julkaisematon aineisto) mukaan tutkimusaikana neljä, y d i n a s i a t mikä sopii koko Kymenlaakson henkirikoslukuihin. Koko Kymenlaaksossa tapahtui 3,5 henkirikosta sataatuhatta asukasta kohti vuodessa vuosina Ilmaantuvuus oli maakunnista viidenneksi suurin (Kivivuori ym. 2007). Tutkimusalueen keskus Kouvola oli henkirikoksissa kuudennella sijalla, kun vertailtiin henkirikosten ilmaantuvuutta vuodessa yli asukkaan kaupungeissa samana ajanjaksona (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus 2007). Aineistomme perusteella 1 % pahoinpitelyistä johti kuolemaan. Tyypillinen hoitoon tullut potilas oli päihtynyt nuori mies, jota tuntematon henkilö oli pahoinpidellyt viikonloppuna yöaikaan. Sama havainto on tehty myös muualla (Downing ym. 2003, Steen ja Hunskaar 2004). Tässä aineistossa potilaat olivat keskimäärin samanikäisiä kuin kolme vuosikymmentä sitten Töölön tapaturma-asemalla (Honkanen ym. 1980) mutta muutaman vuoden vanhempia kuin ruotsalaisessa, englantilaisessa ja norjalaisessa aineistossa (Wladis ym. 1999, Howe ja Crilly 2002, Steen ja Hunskaar 2004), joissa pahoinpitelyjä esiintyi myös määrällisesti eniten vuotiaiden ryhmässä. Kaksi kolmasosaa potilaista oli alkoholin vaikutuksen alaisena tullessaan hoitoon, keskimäärin yli 1,5 promillen humalassa. Töölön tapaturma-asemalle 1970-luvulla hoitoon tulleista päihtyneiden osuus oli puolet (Honkanen ym. 1980). Cherpitelin (2007) tuoreen katsauksen mukaan päihtyneiden väkivaltapotilaiden osuus on vaihdellut tutkimuksissa välillä %. Päihtyneiden osuus aineistossamme oli suurempi miehillä, 71 %, mutta naisistakin puolet oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Varsin samansuuruiset jakaumat on saatu Skotlannissa (Wright ym. 1997) ja Norjassa (Steen ja Hunskaar 2004). Tyypillinen pahoinpitelypotilas on vuotias mies, joka tulee päivystykseen viikonloppuna, yöllä ja humalassa. Miesten pahoinpitelyissä tekijä on useimmiten tuntematon. Naisten pahoinpitelyistä useimmat tapahtuvat kotona, ja tekijänä on useimmin puoliso tai partneri. Päivystykseen tulevat pahoinpitelytapaukset tulisi systemaattisesti tilastoida, ja niiden uusimisen ehkäisyyn pitäisi kehittää keinoja I. Nurmi-Lüthje ym.

7 Päihtyneet tapaturmapotilaat kuormittavat päivystyspoliklinikkaa etenkin viikonloppuisin (Nurmi-Lüthje ym. 2007). He ovat usein myös väkivaltaisia (Kantonen ym. 2006). Tässä aineistossa 6 % potilasta päätyi poliisin huostaan ja vain yksi ohjattiin A-klinikkaan. Ohjeet pahoinpitelypotilaiden hoitoon ohjaamisesta puuttuvat päivystyspoliklinikoista. Tarvittaisiin myös selviämisasemia, joissa interventioita voitaisiin panna alulle (Kantonen ym. 2006). Interventiot vaativat monen alan asiantuntemusta ja yhteistyötä, kun on kyse potilaista, joilla on monia ongelmia ja jotka tulevat toistuvasti hoitoon päihtyneenä. Pahoinpitelyn vuoksi toistuvasti sairaalahoitoon joutuneiden väkivaltaa ja rikollisuutta on onnistuttu vähentämään interventiolla Yhdysvalloissa (Cooper ym. 2006). Pahoinpideltyjen naisten osuus oli neljännes kuten aiemmissakin tutkimuksissa (Hocking 1989, Steen ja Hunskaar 2004). Naisten parisuhdeväkivaltatapauksia oli tässä aineistossa hieman enemmän kuin norjalaisten Steenin ja Hunskaarin (2004) tutkimuksessa, lähes puolet. Todellisuudessa tapauksia saattaa olla enemmän, koska parisuhdeväkivaltaa usein peitellään (Crandall ym. 2004). Nämä tapaukset voidaan päivystyspoliklinikoissa tunnistaa niihin liittyvistä tyyppivammoista, joiden tulisi ohjata henkilökuntaa kysymään tarkemmin vammojen syntytapaa. Päivystyspoliklinikan lääkäreillä voisi olla vastuunalaisempi rooli parisuhdeväkivallan ehkäisyssä ja hoidossa (Melnick ym. 2002). Parisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja sen käsittelystä vastaanotolla on julkaistu tässä lehdessä ansiokas katsaus. Brusilan (2008) mukaan olisi ihanteellista rakentaa hoitoketju, jossa päivystyspoliklinikassa voitaisiin jo varata aika tai paikka seuraavaan hoitopisteeseen. Aineistossamme lähes joka toisen miespuolisen uhrin pahoinpitelijä oli tuntematon. Usein uhri ei halua syystä tai toisesta paljastaa pahoinpitelijäänsä. Taustalla saattaa olla huumetai viinavelkoja tai riippuvuussuhde pahoinpitelijään. Jo oma humalatila voi olla häpeän aihe, eikä ole helppoa tunnustaa tulleensa pahoinpidellyksi humalassa. Ennen tarkistusta tässä aineistossa oli vielä suhteellisen paljon koodilla Y09 (tahallinen pahoinpitely määrittämättömillä tavoilla) tilastoituja tapauksia, joille tarkistuksessa löytyi tekijän ja tekotavan määrittävä koodi. Tässä kuvattu ICD-10-tason tieto on olennaista perustietoa ilmiön kuvaamista ja seurantaa varten, mutta ICD-10-luokituksen kattavuutta voitaisiin tarkentaa lisäluokituksella tekijän mukaan (mm. entinen partneri, ravintolan ovimies, työtoveri tai asiakas) ja vapaa-ajalla sattuneen pahoinpitelyn paikan määrittämisellä (esim. ravintola, baari, puisto, katu tai loma-asunto). Kuusankosken aluesairaalassa on suunniteltu otettavaksi käyttöön pahoinpitelyjen kehokartta (PAKE) lomakkeisto, ns. Malmin malli, joka on kehitetty alkujaan naisiin kohdistuvan väkivallan tilastoimisvälineeksi terveydenhuollon, poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Sen avulla päivystyksessä dokumentoidaan tarkka tieto pahoinpitelyistä ja niiden aiheuttamista vammoista poliisiviranomaisen pyytämää lääkärinlausuntoa varten (Noponen 2007, Etelä-Suomen lääninhallitus). Lomakkeisto on jo itsessään interventioväline, jonka avulla käydään potilaan kanssa läpi tärkeät tapahtuman ensivaiheen asiat ja autetaan potilasta kriisityöskentelyssä (Perttu 2003). Jos PAKE-lomakkeisto täytettäisiin kattavasti kaikista pahoinpitelyistä ja tieto tallennettaisiin muuttujittain tutkimusaineistoksi, se olisi suoraan hyödynnettävissä tiedon tuottamiseen pahoinpitelyjen uusimisen ehkäisyä varten. Päivystyspoliklinikoissa ainakin tässä esitetyssä laajuudessa kerättävä tieto pahoinpitelyistä on tarpeellista. Päivystyspoliklinikan henkilökunnan rooli tapausten tunnistamisessa ja tarkassa kirjaamisessa on tärkeä. Erityisesti lasten ja vanhusten pahoinpitelyiden tunnistamiseen nykyistä enemmän pitäisi panostaa (Kivelä 2001, Steen ja Hunskaar 2004). Pahoinpitelypotilaan kohtaaminen sekä ongelman havaitseminen ja siihen tarttuminen vaativat kuitenkin henkilökunnan jatkuvaa koulutusta ja työnohjausta (Brusila 2008). Lopuksi Väkivallan ehkäisemisessä tarvitaan useiden tahojen tuottamaa tietoa väkivaltaprosessien arvioimiseksi (Shepherd ym. 2000, WHO 2005) Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1387

8 ja yhteiskunnan tahtoa tilanteen parantamiseksi. Poliisin, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välinen yhteistyö olisi välttämätöntä. Kuusankosken aluesairaalassa suunnitellaan siirtymistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystykseen, joka antaisi ainakin näiden tahojen yhteistyölle väkivallan ehkäisyssä nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet. * * * Kiitämme Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikan henkilökuntaa tapaturmatietojen keräämisestä ja erikoislääkäri Hannu Tapiovaaraa ansiokkaasta piirustuksesta. Kirjallisuutta Brusila P. Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla. Duodecim 2008;124:50 5. Cherpitel CJ. Alcohol and injuries: a review of international emergency room studies since Drug Alcohol Rev 2007;26: Cooper C, Esklinger DM, Stolley PD. Hospital-based violence programs work. J Trauma 2006;61: Cramer KE. Orthopedic aspects of child abuse. Pediatric Clin North Am 1996;43: Crandall ML, Nathens AB, Rivara FP. Injury patterns among female trauma patients: recognising intentional injury. J Trauma 2004;57:42 5. Dekker R, Kingma J, Groothoff JW, Eisma WH, Ten Duis HJ. Measurement of severity of sports injuries: an epidemiological study. Clin Rehabil 2000;14: Downing A, Cotterill S, Wilson R. The epidemiology of assault across the West Midlands. Emerg Med J 2003; 20: Etelä-Suomen lääninhallitus. PAKE eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake EDC9E C22570A80027DF38?opendocument (liite PAKE-Suomi.pdf) Hocking MA. Assaults in south east London. J R Soc Med 1989; 82: Honkanen R, Kiviluoto O, Nordström R. Victim of assault attending casualty departments. Scand J Soc Med 1980;8;63 6. Howe A, Crilly M. Violence in the community: a health service view from a UK Accident and Emergency Department. Public Health 2002;116: Kantonen J, Niittynen K, Mattila J, Kuusela-Louhivuori P, Manninen- Kauppinen E, Pohjola-Sintonen S. Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla. Suom Lääkäril 2006;61: Kivelä SL, Hartikainen S, Isoaho R. Iäkkäiden pahoinpitely. Suom Lääkäril 2001;56; Kivivuori J, Lehti M, Aaltonen M. Homicide in Finland, A description based on the Finnish Homicide Monitoring System (FHMS). Research Brief 3/ coixzx0dv6vk7ih.pdf Melnick DV, Maio RF, Blow FC, ym. Prevalence of domestic violence and associated factors among women on a trauma service. J Trauma 2002;53:33 7. Noponen T. Arjen arvet. Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 2007/58. Tiedotteita%2058%202007/$file/Tiedotteita%2058% pdf Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J, ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62; Nurmi-Lüthje I, Kristeri K, Salmio K, Harmoinen M, Puhalainen E, Pelkonen J. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksessa tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suom Lääkäril 2008;63: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus Henkirikollisuus kaupungeissa Perttu S. Pahoinpidellyn potilaan tutkimukseen uusi työväline. Haaste 2003:4:23 5. Shepherd JP, Sivarajasingam V, Rivara FP. Using injury data for violence prevention. Br Med J 2000; 321: Steen K, Hunskaar S. Medical consequences of violence: a two year prospective study from a primary care accident and emergency department in Norway. Scand J Prim Health Care 2002;20: Steen K, Hunskaar S. Violence in an urban community from the perspective of an accident and emergency department: a two year prospective study. Med Sci Monit 2004;10:CR75 9. Tiirikainen K, Lounamaa A, Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina Uhritutkimuksen perustaulukoita. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4, Tilastokeskus. Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2007, 4. neljännes, _tie_001.html WHO. Väkivalta ja terveys maailmassa WHO:n raportti. Jyväskylä: Gummerus world_report/full_fi.pdf Wladis A, Boström L, Nilsson B. Unarmed violence-related injuries requiring hospitalization in Sweden from 1987 to1994. J Trauma 1999;47: Wright J. Assault patients attending a Scottish accident and emergency department. J R Soc Med 1997; 90: Young CA, Douglass JP. Use of, and outputs from, an assault patient questionnaire within accident and emergency departments on Merseyside. Emerg Med J 2003; 20: ILONA NURMI-LÜTHJE, FT, dosentti, projektipäällikkö Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos ja Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Salpausselänkatu Kouvola PETER LÜTHJE, LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi KALEVI KARJALAINEN, LL, anestesiaylilääkäri KIMMO SALMIO, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri JARI HINKKURINEN, TtM, osastonhoitaja LASSE LUNDELL, sairaanhoitaja Kuusankosken aluesairaala Kuusankoski JANNE PELKONEN, VTM, tilastoasiantuntija Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Salpausselänkatu Kouvola KIRSI-MARJA KARJALAINEN, TtM, ylitarkastaja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus PL 265, Helsinki ANTTI VIRTANEN, LL, lääninoikeuslääkäri Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto PL 301, Kouvola 1388

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Joensuu 10.9.2014 Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä

Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Tampere 4.9.2014 Alkoholi ja tapaturmat tapaturmainen kuolema

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 1

Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 AJATUS TUTKIA KOKONAISUUTENA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HAKEA SYITÄ ERILAISELLE PALVELUJEN KÄYTÖLLE YHDISTÄMÄLLÄ ERI HENKILÖREKISTEREITÄ

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena RutiiNiksi pilottikoulutus THM Sirkka Perttu Systemaattisen kysymisen mahdollisuudet Kysyminen itsessään on interventio Antaa asiakkaalle mahdollisuuden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn TERVEYDENHUOLTO tieteessä Miia Pauna VTM, suunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET 24.11.2015 TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT ESITYKSEN SISÄLTÖ TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI 2009-2010 Kokonaisbudjetti 399 000 euroa EU-komissio, Daphne III 319 000 euroa STM

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN 18.3.2015 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Leena Serpola-Kaivo-oja Vanhuspalvelulaki 25 Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta Jos

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot