Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Ilona Nurmi-lüthje, Peter Lüthje, Kalevi Karjalainen, Kimmo Salmio, Janne Pelkonen, Jari Hinkkurinen, Lasse Lundell, Kirsi-Marja Karjalainen ja Antti Virtanen Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus TAUSTA: Poliisin tietoon tullut väkivalta on lisääntynyt. Huomattava osa päivystyksessä käyntiin johtaneista pahoinpitelyistä ei kuitenkaan tule poliisin tietoon, ja niistä tiedetään suhteellisen vähän. POTILAAT JA MENETELMÄT: Kuusankosken aluesairaalassa tilastoitiin kahden vuoden ajan tietoa pahoinpitelyjen tekijästä, tekotavasta ja uhrin vammoista. Potilaat puhallutettiin alkometrilla. TULOKSET: Pahoinpitelytapauksia oli 437 (miehiä 76 %) ja eniten vuotiaiden ryhmässä. Kolme neljästä tapahtui yöllä ja 58 % viikonloppuisin. Puolessa miesten ja neljänneksessä naisten tapauksista tekijä oli tuntematon. Partneri oli joka toisen naisen pahoinpitelijä. Joka kolmas nainen pahoinpideltiin kotona. Miehistä 71 % ja naisista puolet oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Yleisimmin pahoinpitely tehtiin ilman aseita. Pään ja kasvojen vammat olivat yleisimpiä (60 %). Sairaalahoitoon joutui 8 %. PÄÄTELMÄT: Pahoinpitelyjen tilastointi päivystyksessä on tärkeää, ja tietoa tulisi hyödyntää pahoinpitelyjen uusimisen ehkäisyssä. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt lisääntyivät Suomessa vuonna 2007 edellisestä vuodesta 11 % ja törkeät pahoinpitelyt 16 %. Myös henkirikokset lisääntyivät (Tilastokeskus 2008). Läntisistä EU:n jäsenmaista Suomessa tapahtuu asukaslukuun suhteutettuna eniten henkirikoksia (WHO 2005). Suomalaisen kansalaiskyselyn mukaan 11 % joutui fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi vuonna 2006 (Tiirikainen ja Lounamaa 2007). Väkivaltaan ja pahoinpitelyihin liittyy usein alkoholin käyttö (Cherpitel 2007), ja alkoholipoliittiset päätökset heijastuvat todennäköisesti pahoinpitelyjen määrään. Huomattava osa hoitoon johtaneista pahoinpitelyistä ei tule poliisin tietoon. Noposen (2007) aineistossa Malmin sairaalan pahoinpitelytapauksista % johti ilmoitukseen poliisille ja tuomioistuimeen päätyi % pahoinpitelytyypin mukaan. Pahoinpitelyjen Duodecim 2008;124: epidemiologiasta, olosuhteista ja seurauksista saataisiin nykyistä parempi kokonaiskäsitys, jos sairaalahoitoon joutuneiden ja sitä kautta hoitoilmoitusrekisteriin tilastoituneiden tapausten lisäksi päivystyspoliklinikoissa tilastoitaisiin luotettavasti myös polikliinisesti hoidetut pahoinpitelytapaukset. Terveydenhuollosta saatava tieto täydentäisi poliisin väkivaltatilastoa (Shepherd ym. 2000,WHO 2005). Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää päivystävän aluesairaalan ensiapuun pahoinpitelyn vuoksi hakeutuneiden potilaiden vammat ja niiden luonne ja pahoinpitelyyn liittyvät muut tekijät. Tutkimus liittyy Kouvolan seudun tapaturmahankkeeseen (www.tapaturmahanke. fi), jonka tavoitteena on eri tiedonkeräysmenetelmin tuottaa tietoa alueen tapaturmista niiden systemaattista tutkimista, seurantaa ja ehkäisyä varten (Nurmi-Lüthje ym. 2007). 1381

2 Menetelmät Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikassa kerättiin välisenä aikana etenevästi hoitoontulovaiheessa seuraavat potilaskohtaiset pahoinpitelyn vuoksi tehtyyn ensikäyntiin liittyvät tiedot: henkilötiedot, hoitoontulon päivä ja kellonaika, pahoinpitelyn tapahtumapäivä ja kellonaika, lähettävä yksikkö, kotikunta, erikoisala, jatkohoitopaikka ja puhallustestin tulos. Pahoinpitelytapa (X85.0 Y09.9), -tyyppi ja vammadiagnoosit (enintään kolme) kirjattiin ICD-10-luokituksen mukaan. Tutkimuksella on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan tutkimuslupa. Sairaalan vastuualue käsittää seitsemän kuntaa, joissa on yhteensä runsaat asukasta. Aineiston keräys, tarkistus ja luotettavuus on kuvattu aikaisemmin (Nurmi- Lüthje ym. 2007). Pahoinpitelyiksi luokitelluissa tapauksissa sairauskertomuksista tarkistettiin vielä tekotapa ja tekijä. Lisäksi tarkistettiin tapaukset, joissa tahallisuus oli epäselvä. Tilastokeskuksesta selvitettiin tutkimusalueella vastaavana aikana tehtyjen henkirikosten määrä. Aineisto analysoitiin Stata-tilasto-ohjelman avulla (versio 9.2 for Windows). Tilastollisina menetelminä käytettiin Wilcoxon Mann Whitneyn testiä, Fisherin tarkkaa testiä ja χ 2 -testiä, jolloin alle viiden havainnon luokissa käytettiin Yatesin korjausta. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuuden laskennassa käytetty väestöpohja oli ensimmäisenä vuonna ja toisena vuonna Tämä johtui siitä, että Kuusankosken aluesairaalan käyttöaste vaihteli kahden kunnan osalta (Nurmi-Lüthje ym. 2007). Pahoinpitelyjen ikävakioitu vuosittainen ilmaantuvuus laskettiin sukupuolittain Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen perusteella. Tulokset Pahoinpitelyjä esiintyi kahden vuoden aikana yhteensä 437 (ensimmäisenä vuonna 235 ja toisena 202). Niiden osuus kaikista tapaturmista oli 8 % (Nurmi-Lüthje ym. 2007) ja kaikista päivystyspoliklinikan käynneistä 1,5 %. Pahoinpitelyistä 76 % kohdistui miehiin. Miesten keski-ikä oli 32 vuotta (SD 12 v, vaihteluväli 7 82 v) ja naisten 36 vuotta (SD 14 v, vaihteluväli v) (z = 2,201, p = 0,028). Kaksi potilaista oli alle kymmenenvuotiaita ja kahdeksan yli 65-vuotiaita. Toistuvasti pahoinpideltyjä (2 4 kertaa) oli 27 (7 %). Miesten ja naisten määrissä ei ollut eroa tässä ryhmässä. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuus ja ajankohta. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuus oli 265 / asukasta/v. Neljäsosa tapauksista kohdistui vuotiaisiin miehiin. Ikävakioidussa ilmaantuvuudessa oli molemmilla sukupuolilla kaksi huippua. Toinen ajoittui vuoden ikään ja toinen ikävuosiin (kuva 1). Ilmaantuvuus/ /v Miehet Naiset 0 alle yli 50 Ikäryhmä (v) Kuva 1. Miesten ja naisten pahoinpitelyjen ikävakioitu ilmaantuvuus I. Nurmi-Lüthje ym.

3 Pahoinpitelyjä esiintyi eniten heinäkuussa (12 %) ja vähiten maaliskuussa (5 %). Yli puolet (58 %) tapahtui lauantaisin ja sunnuntaisin. Kolme neljästä pahoinpitelystä (76 %) tapahtui klo 22:n ja aamukuuden välisenä aikana, ja huippu oli yöllä kello yhden ja neljän välillä. Pahoinpitelyn tyyppi. Naisten pahoinpitelyistä 36 (34 %) ja miesten pahoinpitelyistä 25 (8 %) tapahtui kotona. Vapaa-ajan pahoinpitelyjen osuudet olivat 60 (57 %) ja 280 (84 %) ja työssä sattuneiden pahoinpitelyjen kuusi (2 %) ja kolme (3 %). Muuntyyppisten pahoinpitelyjen osuus oli molemmilla sukupuolilla 6 %. Miehiin työssä kohdistuneet pahoinpitelyt olivat yleensä asiakkaan ravintolan ovimieheen kohdistamia ja naisten ryhmässä potilaan hoitajaansa kohdistamia. Pahoinpitelyn tekijä ja tekotapa potilaan sukupuolen mukaan on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Joka toisessa miesten ja joka neljännessä naisten pahoinpitelyssä tekijä oli tuntematon. Partneri tai puoliso oli joka toisen naisen ja joka 20. miehen pahoinpitelyn tekijä. Ilman aseita tehdyt pahoinpitelyt olivat naisilla nyrkein hakkaamisia ja miehillä niiden lisäksi tappeluja. Miehiin kohdistuneet muut määritetyt pahoinpitelyt olivat potkimisia ja maahan heittämisiä ja naisiin kohdistuneet edellisten lisäksi seinää vasten heittämisiä tai takomisia, kaatamisia ja hiuksista vetämisiä. Tylpällä esineellä tehdyissä pahoinpitelyissä oli käytetty esimerkiksi oluttuoppia, pulloa, pesäpallomailaa, pamppua tai kirveen hamaraa. Kun mies joutui puolisonsa pahoinpitelemäksi, aseena oli useimmiten tylppä esine, kuten Taulukko 1. Pahoinpitelyn tekijät uhrien sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Tekijä n % n % n % p* Uhrin lapsi 1 0,3 3 2,9 4 0,9 0,045 Puoliso tai partneri 18 5, , ,1 <0,001 Tuttava tai ystävä 46 13,9 9 8, ,6 NS Muu tiedetty tekijä 87 26, , ,6 0,013 Tuntematon , , ,7 <0,001 Ei mainintaa tekijästä 24 7,2 3 2,9 27 6,2 NS Yhteensä * Fisherin tarkka testi NS = ero ei merkitsevä Taulukko 2. Pahoinpitelyn tekotavat uhrien sukupuolen mukaan. ICD-10- Miehet Naiset Yhteensä Tekotapa pääluokka n % n % n % p* Kemiallisen aineen avulla X90 1 0, ,2 NS Kuristamalla X91 5 1, ,4 18 4,1 <0,001 Upottamalla, hukuttamalla X92 1 0, ,2 NS Ampumalla X95 4 1, ,9 NS Terävän esineen avulla X ,6 8 7, ,1 NS Tylpän esineen avulla Y , ,2 NS Ilman aseita Y , ,6 0,005 Sukupuolinen väkivalta Y , ,014 Muu määritetty tapa Y , , ,9 0,009 Määrittämätön tapa Y ,3 2 1,9 23 5,2 NS Yhteensä * Fisherin tarkka testi NS = ero ei merkitsevä Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1383

4 olutkolpakko. Kuristamiset kohdistuivat useimmin naisiin, ja tekijänä oli yhdeksässä tapauksessa 13:sta puoliso tai partneri. Terävän esineen avulla tehdyt teot olivat lähes aina puukotuksia. Vain miehet joutuivat ampumisen kohteeksi. Alkoholi. Viisitoista vuotta täyttäneistä pahoinpitelyn uhreista (n = 429) 66 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon tullessaan. Muissa tapaturmissa osuus oli 23 % (χ 2 = 379,08, df = 1, p < 0,001). Yli 15-vuotiaista miehistä 71 % (232/326) ja naisista 50 % (51/103) oli alkoholin vaikutuksen alaisena (χ 2 = 16,34, df = 1, p < 0,001). Yli 1,5 promillen humalassa oli 43 % miehistä ja naisista neljäsosa (kuva 2). Päihtyneiden miesten keskimääräinen promillelukema oli 1,6 ja naisten 1,5. Vammoja syntyi yhteensä 602 eli keskimäärin 1,4 potilasta kohti. Joka neljäs potilas sai kaksi vammaa ja 7 % kolme vammaa. Vammojen jakautuminen sukupuolittain on esitetty taulukossa 3. Naisille aiheutui enemmän pinnallisia vammoja ja ruhjeita, miehille enemmän haavoja. Puukotuksesta aiheutuneita verisuoni- ja sydänja keuhkovammoja syntyi vain miehille. Murtumista (n = 69) 52 % esiintyi kasvojen alueella, 20 % kämmenluissa ja 10 % muissa yläraajan luissa. Vamman anatominen sijainti voitiin määrittää 596 tapauksessa 602:sta. Päähän ja kasvoihin kohdistuneet vammat olivat yleisimpiä (kuva 3). Sukupuolten jakaumat olivat lähes samanlaiset lukuun ottamatta kaulan, niskan ja kaularangan vammoja, joiden osuus oli miehillä 2 % ja naisilla 13 %. Jatkohoito. Potilaista 34 (8 %) joutui osastohoitoon neljä yliopistosairaalaan, neljä keskussairaalaan ja muut Kuusankosken aluesairaalaan. Ensihoidon jälkeen yhdeksän potilasta (2 %) päätyi poliisin huostaan ja loput 394 pääsivät kotiin. Kotiin päässeistä kolmen potilaan hoitoa jatkettiin polikliinisesti yliopistosairaalassa ja 37:n alue- tai keskussairaalassa (kirurgian, silmä-, korva-, leukakirurgian tai neurologian polikli- % Yli 2,5 2,0 2,49 1,5 1,99 1,0 1,49 0,5 0,99 < 0,5 0,0 Ei merkintää Pahoinpitelyt, miehet (n = 326) Muut tapaturmat, miehet (n = 2 693) Pahoinpitelyt, naiset (n = 103) Muut tapaturmat, naiset (n = 1 857) Kuva 2. Päihtymystapausten suhteelliset osuudet 15 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten pahoinpitelyissä (n = 429) ja muissa tapaturmissa (n = 4 550) veren alkoholipitoisuuden mukaan I. Nurmi-Lüthje ym.

5 Taulukko 3. Vammatyypit uhrien sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Vammatyyppi n % n % n % Pinnallinen vamma 71 15, , ,1 Haava , , ,7 Ruhje 74 16, , ,3 Murtuma 54 11, , ,5 Sijoiltaanmeno 6 1,3 1 0,7 7 1,2 Nyrjähdys, venähdys 9 2,0 7 4,8 16 2,7 Aivovamma 18 4,0 6 4,1 24 4,0 Verisuoni-, sydän- tai keuhkovamma 8 1,8 0 0,0 8 1,3 Muu 2 0,4 6 4,1 8 1,3 Yhteensä nikassa). Psykiatriseen konsultaatioon tai psykiatriseen avohoitoon ohjattiin kaksi potilasta. Kuuden (1 %) hoitoa jatkoi hammaslääkäri. Yksi potilas ohjattiin A-klinikkaan. Kuolemaan johtaneet pahoinpitelyt. Henkirikostilastoista selvisi, että kuolemaan johtaneita pahoinpitelyjä esiintyi tutkimusaikana tutkimusalueella neljä. Tapaturma-aineiston luotettavuustarkistuksen (Nurmi-Lüthje ym. 2007) ja tätä tutkimusta varten tehdyn lisätarkistuksen ansiosta aineistoa voidaan pitää luotettavana. Kuitenkaan ei ole mahdollista varmistaa, että kaikki pahoinpitelytapaukset olisi päivystyspoliklinikassa tilastoitu pahoinpitelyiksi. Potilaat ohjautuivat pääasiallisesti Kuusankosken aluesairaalaan, jossa on alueen ainoa yöpäivystys. Saman alueen terveyskeskuksessa klo hoidetuista tapaturmista 3 % oli pahoinpitelyjä (Nurmi-Lüthje ym. 2008). Pikkulasten pahoinpitelyt jäivät puuttumaan kokonaan aineistosta. On epäselvää, oliko kyseessä todellinen tilanne vai jäivätkö tapaukset tunnistamatta. Samanlainen ilmiö on havaittu myös muualla vastaavissa tutkimuksissa (Hocking 1989, Steen ja Hunskaar 2004). Lasten pahoinpitelyjen ilmaantuvuutta Suomessa ei tiedetä. Ulkomaisen kirjallisuuden mukaan pahoinpitelyllä on osuutta jopa 10 %:ssa kaikista alle kuusivuotiaiden tapaturmakäynneistä (Cramer 1996). Tämän pohjalta arvioituna Kuusankosken aluesairaalassa koko kahden vuoden tapaturma-aineistossa näitä tapauksia olisi ollut kymmenkunta. Iäkkäiden pahoinpitely on suhteellisen harvinaista (1,5 2 %); tavallisempaa on psyykkinen julmuus tai taloudellinen riisto (Kivelä ym. 2001). Tässä aineistossa eläkeikäisten pahoinpitelyjen osuus oli 2 %. Pohdinta Pää ja kallo 37 % Kaula, niska, kaularanka 5 % Rintakehä 7 % Kyynärvarsi, ranne 8 % Käsi 7 % Polvi, sääri 2 % Kasvot, hampaat 24 % Hartiaseutu, olkapää ja olkavarsi 4 % Vatsa 1 % Lanneranka, lantio 4 % Reisi 0,2 % Nilkka, jalkaterä 1 % Kuva 3. Pahoinpitelyvammojen sijainti, joka voitiin määrittää aineistomme 596 tapauksessa 602:sta. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1385

6 Pahoinpitelyjen osuus kaikista tapaturmakäynneistä oli 8 % ja päivystyskäynneistä 1,5 %. Luvut ovat samanveroiset kuin Hollannissa (Dekker ym. 2000) ja muualla Euroopassa todetut (Howe ja Crilly 2002, Downing ym. 2003, Steen ja Hunskaar 2004), kun taas Yhdysvalloista raportoidut osuudet ovat kolme kertaa suurempia (Young ja Douglass 2003). Suurin osa pahoinpitelyistä tapahtui yöllä, kuten aiemminkin on havaittu (Wright 1997, Howe ja Crilly 2002). Useimmat vammoista kohdistuivat aiempien tutkimustulosten tapaan pään alueelle ja kasvoihin (Hocking 1989, Wladis ym. 1999, Steen ja Hunskaar 2002, Downing ym. 2003). Vakavimmat puukotusten seurauksena syntyneet vammat aiheutuivat miehille, kuten on todettu myös Norjassa (Steen ja Hunskaar 2002). Päivystyspoliklinikasta kotiin päässeistä joka kymmenennen vammoja hoidettiin erikoissairaanhoidon poliklinikassa. Sairaalahoitoon joutuneiden osuus oli 8 %, mikä vastaa Hollannista (Dekker ym. 2000) ja Norjasta (Steen ja Hunskaar 2002) esitettyjä lukuja, mutta myös selvästi pienempiä (Hocking 1989) ja suurempia (Wright 1997) esiintyvyyksiä on raportoitu. Hoitokäytännöt vaihtelevat maittain, joten tuloksia on vaikea verrata. Kuolemaan johtaneita pahoinpitelyjä tehtiin tutkimusalueella Tilastokeskuksen (kuolemansyytilasto, julkaisematon aineisto) mukaan tutkimusaikana neljä, y d i n a s i a t mikä sopii koko Kymenlaakson henkirikoslukuihin. Koko Kymenlaaksossa tapahtui 3,5 henkirikosta sataatuhatta asukasta kohti vuodessa vuosina Ilmaantuvuus oli maakunnista viidenneksi suurin (Kivivuori ym. 2007). Tutkimusalueen keskus Kouvola oli henkirikoksissa kuudennella sijalla, kun vertailtiin henkirikosten ilmaantuvuutta vuodessa yli asukkaan kaupungeissa samana ajanjaksona (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus 2007). Aineistomme perusteella 1 % pahoinpitelyistä johti kuolemaan. Tyypillinen hoitoon tullut potilas oli päihtynyt nuori mies, jota tuntematon henkilö oli pahoinpidellyt viikonloppuna yöaikaan. Sama havainto on tehty myös muualla (Downing ym. 2003, Steen ja Hunskaar 2004). Tässä aineistossa potilaat olivat keskimäärin samanikäisiä kuin kolme vuosikymmentä sitten Töölön tapaturma-asemalla (Honkanen ym. 1980) mutta muutaman vuoden vanhempia kuin ruotsalaisessa, englantilaisessa ja norjalaisessa aineistossa (Wladis ym. 1999, Howe ja Crilly 2002, Steen ja Hunskaar 2004), joissa pahoinpitelyjä esiintyi myös määrällisesti eniten vuotiaiden ryhmässä. Kaksi kolmasosaa potilaista oli alkoholin vaikutuksen alaisena tullessaan hoitoon, keskimäärin yli 1,5 promillen humalassa. Töölön tapaturma-asemalle 1970-luvulla hoitoon tulleista päihtyneiden osuus oli puolet (Honkanen ym. 1980). Cherpitelin (2007) tuoreen katsauksen mukaan päihtyneiden väkivaltapotilaiden osuus on vaihdellut tutkimuksissa välillä %. Päihtyneiden osuus aineistossamme oli suurempi miehillä, 71 %, mutta naisistakin puolet oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Varsin samansuuruiset jakaumat on saatu Skotlannissa (Wright ym. 1997) ja Norjassa (Steen ja Hunskaar 2004). Tyypillinen pahoinpitelypotilas on vuotias mies, joka tulee päivystykseen viikonloppuna, yöllä ja humalassa. Miesten pahoinpitelyissä tekijä on useimmiten tuntematon. Naisten pahoinpitelyistä useimmat tapahtuvat kotona, ja tekijänä on useimmin puoliso tai partneri. Päivystykseen tulevat pahoinpitelytapaukset tulisi systemaattisesti tilastoida, ja niiden uusimisen ehkäisyyn pitäisi kehittää keinoja I. Nurmi-Lüthje ym.

7 Päihtyneet tapaturmapotilaat kuormittavat päivystyspoliklinikkaa etenkin viikonloppuisin (Nurmi-Lüthje ym. 2007). He ovat usein myös väkivaltaisia (Kantonen ym. 2006). Tässä aineistossa 6 % potilasta päätyi poliisin huostaan ja vain yksi ohjattiin A-klinikkaan. Ohjeet pahoinpitelypotilaiden hoitoon ohjaamisesta puuttuvat päivystyspoliklinikoista. Tarvittaisiin myös selviämisasemia, joissa interventioita voitaisiin panna alulle (Kantonen ym. 2006). Interventiot vaativat monen alan asiantuntemusta ja yhteistyötä, kun on kyse potilaista, joilla on monia ongelmia ja jotka tulevat toistuvasti hoitoon päihtyneenä. Pahoinpitelyn vuoksi toistuvasti sairaalahoitoon joutuneiden väkivaltaa ja rikollisuutta on onnistuttu vähentämään interventiolla Yhdysvalloissa (Cooper ym. 2006). Pahoinpideltyjen naisten osuus oli neljännes kuten aiemmissakin tutkimuksissa (Hocking 1989, Steen ja Hunskaar 2004). Naisten parisuhdeväkivaltatapauksia oli tässä aineistossa hieman enemmän kuin norjalaisten Steenin ja Hunskaarin (2004) tutkimuksessa, lähes puolet. Todellisuudessa tapauksia saattaa olla enemmän, koska parisuhdeväkivaltaa usein peitellään (Crandall ym. 2004). Nämä tapaukset voidaan päivystyspoliklinikoissa tunnistaa niihin liittyvistä tyyppivammoista, joiden tulisi ohjata henkilökuntaa kysymään tarkemmin vammojen syntytapaa. Päivystyspoliklinikan lääkäreillä voisi olla vastuunalaisempi rooli parisuhdeväkivallan ehkäisyssä ja hoidossa (Melnick ym. 2002). Parisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja sen käsittelystä vastaanotolla on julkaistu tässä lehdessä ansiokas katsaus. Brusilan (2008) mukaan olisi ihanteellista rakentaa hoitoketju, jossa päivystyspoliklinikassa voitaisiin jo varata aika tai paikka seuraavaan hoitopisteeseen. Aineistossamme lähes joka toisen miespuolisen uhrin pahoinpitelijä oli tuntematon. Usein uhri ei halua syystä tai toisesta paljastaa pahoinpitelijäänsä. Taustalla saattaa olla huumetai viinavelkoja tai riippuvuussuhde pahoinpitelijään. Jo oma humalatila voi olla häpeän aihe, eikä ole helppoa tunnustaa tulleensa pahoinpidellyksi humalassa. Ennen tarkistusta tässä aineistossa oli vielä suhteellisen paljon koodilla Y09 (tahallinen pahoinpitely määrittämättömillä tavoilla) tilastoituja tapauksia, joille tarkistuksessa löytyi tekijän ja tekotavan määrittävä koodi. Tässä kuvattu ICD-10-tason tieto on olennaista perustietoa ilmiön kuvaamista ja seurantaa varten, mutta ICD-10-luokituksen kattavuutta voitaisiin tarkentaa lisäluokituksella tekijän mukaan (mm. entinen partneri, ravintolan ovimies, työtoveri tai asiakas) ja vapaa-ajalla sattuneen pahoinpitelyn paikan määrittämisellä (esim. ravintola, baari, puisto, katu tai loma-asunto). Kuusankosken aluesairaalassa on suunniteltu otettavaksi käyttöön pahoinpitelyjen kehokartta (PAKE) lomakkeisto, ns. Malmin malli, joka on kehitetty alkujaan naisiin kohdistuvan väkivallan tilastoimisvälineeksi terveydenhuollon, poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Sen avulla päivystyksessä dokumentoidaan tarkka tieto pahoinpitelyistä ja niiden aiheuttamista vammoista poliisiviranomaisen pyytämää lääkärinlausuntoa varten (Noponen 2007, Etelä-Suomen lääninhallitus). Lomakkeisto on jo itsessään interventioväline, jonka avulla käydään potilaan kanssa läpi tärkeät tapahtuman ensivaiheen asiat ja autetaan potilasta kriisityöskentelyssä (Perttu 2003). Jos PAKE-lomakkeisto täytettäisiin kattavasti kaikista pahoinpitelyistä ja tieto tallennettaisiin muuttujittain tutkimusaineistoksi, se olisi suoraan hyödynnettävissä tiedon tuottamiseen pahoinpitelyjen uusimisen ehkäisyä varten. Päivystyspoliklinikoissa ainakin tässä esitetyssä laajuudessa kerättävä tieto pahoinpitelyistä on tarpeellista. Päivystyspoliklinikan henkilökunnan rooli tapausten tunnistamisessa ja tarkassa kirjaamisessa on tärkeä. Erityisesti lasten ja vanhusten pahoinpitelyiden tunnistamiseen nykyistä enemmän pitäisi panostaa (Kivelä 2001, Steen ja Hunskaar 2004). Pahoinpitelypotilaan kohtaaminen sekä ongelman havaitseminen ja siihen tarttuminen vaativat kuitenkin henkilökunnan jatkuvaa koulutusta ja työnohjausta (Brusila 2008). Lopuksi Väkivallan ehkäisemisessä tarvitaan useiden tahojen tuottamaa tietoa väkivaltaprosessien arvioimiseksi (Shepherd ym. 2000, WHO 2005) Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus 1387

8 ja yhteiskunnan tahtoa tilanteen parantamiseksi. Poliisin, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välinen yhteistyö olisi välttämätöntä. Kuusankosken aluesairaalassa suunnitellaan siirtymistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystykseen, joka antaisi ainakin näiden tahojen yhteistyölle väkivallan ehkäisyssä nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet. * * * Kiitämme Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikan henkilökuntaa tapaturmatietojen keräämisestä ja erikoislääkäri Hannu Tapiovaaraa ansiokkaasta piirustuksesta. Kirjallisuutta Brusila P. Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla. Duodecim 2008;124:50 5. Cherpitel CJ. Alcohol and injuries: a review of international emergency room studies since Drug Alcohol Rev 2007;26: Cooper C, Esklinger DM, Stolley PD. Hospital-based violence programs work. J Trauma 2006;61: Cramer KE. Orthopedic aspects of child abuse. Pediatric Clin North Am 1996;43: Crandall ML, Nathens AB, Rivara FP. Injury patterns among female trauma patients: recognising intentional injury. J Trauma 2004;57:42 5. Dekker R, Kingma J, Groothoff JW, Eisma WH, Ten Duis HJ. Measurement of severity of sports injuries: an epidemiological study. Clin Rehabil 2000;14: Downing A, Cotterill S, Wilson R. The epidemiology of assault across the West Midlands. Emerg Med J 2003; 20: Etelä-Suomen lääninhallitus. PAKE eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake EDC9E C22570A80027DF38?opendocument (liite PAKE-Suomi.pdf) Hocking MA. Assaults in south east London. J R Soc Med 1989; 82: Honkanen R, Kiviluoto O, Nordström R. Victim of assault attending casualty departments. Scand J Soc Med 1980;8;63 6. Howe A, Crilly M. Violence in the community: a health service view from a UK Accident and Emergency Department. Public Health 2002;116: Kantonen J, Niittynen K, Mattila J, Kuusela-Louhivuori P, Manninen- Kauppinen E, Pohjola-Sintonen S. Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla. Suom Lääkäril 2006;61: Kivelä SL, Hartikainen S, Isoaho R. Iäkkäiden pahoinpitely. Suom Lääkäril 2001;56; Kivivuori J, Lehti M, Aaltonen M. Homicide in Finland, A description based on the Finnish Homicide Monitoring System (FHMS). Research Brief 3/ coixzx0dv6vk7ih.pdf Melnick DV, Maio RF, Blow FC, ym. Prevalence of domestic violence and associated factors among women on a trauma service. J Trauma 2002;53:33 7. Noponen T. Arjen arvet. Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 2007/58. Tiedotteita%2058%202007/$file/Tiedotteita%2058% pdf Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J, ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62; Nurmi-Lüthje I, Kristeri K, Salmio K, Harmoinen M, Puhalainen E, Pelkonen J. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksessa tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suom Lääkäril 2008;63: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus Henkirikollisuus kaupungeissa Perttu S. Pahoinpidellyn potilaan tutkimukseen uusi työväline. Haaste 2003:4:23 5. Shepherd JP, Sivarajasingam V, Rivara FP. Using injury data for violence prevention. Br Med J 2000; 321: Steen K, Hunskaar S. Medical consequences of violence: a two year prospective study from a primary care accident and emergency department in Norway. Scand J Prim Health Care 2002;20: Steen K, Hunskaar S. Violence in an urban community from the perspective of an accident and emergency department: a two year prospective study. Med Sci Monit 2004;10:CR75 9. Tiirikainen K, Lounamaa A, Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina Uhritutkimuksen perustaulukoita. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4, Tilastokeskus. Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2007, 4. neljännes, _tie_001.html WHO. Väkivalta ja terveys maailmassa WHO:n raportti. Jyväskylä: Gummerus world_report/full_fi.pdf Wladis A, Boström L, Nilsson B. Unarmed violence-related injuries requiring hospitalization in Sweden from 1987 to1994. J Trauma 1999;47: Wright J. Assault patients attending a Scottish accident and emergency department. J R Soc Med 1997; 90: Young CA, Douglass JP. Use of, and outputs from, an assault patient questionnaire within accident and emergency departments on Merseyside. Emerg Med J 2003; 20: ILONA NURMI-LÜTHJE, FT, dosentti, projektipäällikkö Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos ja Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Salpausselänkatu Kouvola PETER LÜTHJE, LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi KALEVI KARJALAINEN, LL, anestesiaylilääkäri KIMMO SALMIO, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri JARI HINKKURINEN, TtM, osastonhoitaja LASSE LUNDELL, sairaanhoitaja Kuusankosken aluesairaala Kuusankoski JANNE PELKONEN, VTM, tilastoasiantuntija Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Salpausselänkatu Kouvola KIRSI-MARJA KARJALAINEN, TtM, ylitarkastaja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus PL 265, Helsinki ANTTI VIRTANEN, LL, lääninoikeuslääkäri Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto PL 301, Kouvola 1388

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Selvä pää, kirkas mieli päihdemessut 7.11.2009 DI Noora Airaksinen,

Lisätiedot

Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa

Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola kirsi-marja.karjalainen@kouvola.fi Ilona Nurmi-Lüthje FT, dosentti,

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.

Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5. Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.2012 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Suomessa sattuu tapaturmia

Suomessa sattuu tapaturmia Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje Tapaturmakäyntien tilastointi

Lisätiedot

Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja

Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Ilona Nurmi-Lüthje, dosentti, FT, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Päihdepäivät 19-20.5.2015 Sessio 21: Humalan huonot

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013

Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana. Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013 Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Miia Pauna Suunnittelija Turvallinen kunta-seminaari Hamina 18.4.2013 Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka sisältävät myös itsensä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Työikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa

Työikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Pyöräilijöiden tapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

Pyöräilijöiden tapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa Pyöräilijöiden tapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa Noora Airaksinen 1, Peter Lüthje 2 1 Sito Oy, Kuopio, 2 Kuusankosken aluesairaala In this study, data of bicycle accidents that led

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

PROFESSIONAL EXPERIENCE

PROFESSIONAL EXPERIENCE Ilona Nurmi-Lüthje CURRICULUM VITAE July 2012 EDUCATION 2006 Adjunct professor (Public Health), University of Helsinki 2000 Ph.D. (Public Health), University of Helsinki 1994 M.Sc. (Public Health), University

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012 Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa Unto Häkkinen, CHESS-seminaari Suoriutumiskyvyn mittaaminen Neljä potilasryhmää: sydäninfarkti aivoinfarkti lonkkamurtuma erittäin pienipainoiset keskoset

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapin aluehallintoviraston tapaturmakatsaus Kevät 2011 Johanna Kamunen Riitta Pöllänen PERUSPALVELUT, OIKEUSTURVA JA LUVAT 1 / 2012 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa Kysymisen menetelmistä ja toimintatavoista Sirkka Perttu, THM, työnohjaaja Lähisuhdeväkivallasta kysyminen = puuttuminen Puuttuminen on prosessi, joka sisältää

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN KANNANOTOT/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN KANNANOTOT/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 09.12.2009 Loppuraportti TERVEYDENHUOLTORYHMÄ 1 TYÖRYHMÄN ORGANISOITUMINEN JA TEHTÄVÄ 1.1 Työskentely Työryhmällä on ollut neljä kokousta: 08.09.2009 05.10.2009 11.11.2009 09.12.2009 1.2 Toimeksianto Tehtävät:

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10.

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10. Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009 1 (5) Perusturva Terveydenhuollon asiakast 1.1.2009 alkaen Avoterveydenhuolto nimi Terveyskeskuksen lääkäripalvelun Terveyskeskuksen päivystyksen 12,80 1*)

Lisätiedot

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn TERVEYDENHUOLTO tieteessä Miia Pauna VTM, suunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Kouvolan perusturva, Tapaturmien

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN 1/3 2014 AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 679,00 Terveyskeskusmaksu sisältyy maksukattoon Terveyskeskusmaksu

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Kymenlaakson Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012. Kymenlaakson Pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2012 Kymenlaakson Pelastusalue SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 AJATUS TUTKIA KOKONAISUUTENA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HAKEA SYITÄ ERILAISELLE PALVELUJEN KÄYTÖLLE YHDISTÄMÄLLÄ ERI HENKILÖREKISTEREITÄ

Lisätiedot