Työikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta h Terveyskeskuksissa hoidetaan enemmän työtapaturmia sekä päiväkodeissa ja kouluissa sattuneita tapaturmia kuin erikoissairaanhoidossa. Kouvolan seudun tapaturmatilastointihankkeessa kerätään kansallista viitetietoa. Yksityiskohtaisia tietoja tapaturmaensikäynneistä kerättiin (17 kk) prospektiivisesti hoitoon tulovaiheessa kahteen terveyskeskuksessa käytössä olleeseen potilastietojärjestelmään (Pegasos ja Effica). joihin oli luotu tarvittavat tietokentät: ikä ja sukupuoli, hoitoon tulopäivä ja -kellonaika, kotikunta, tapaturman ulkoinen syy (ICD-10) (lyhennetty, yleisimpien tapaturmien lista), tapaturmatyyppi (ICD-10), urheilu- ja liikuntatapaturmien lajitieto (luokat 1 24) ja alkoholitieto (kliinisesti ei alkoholin vaikutuksen alainen / 0 promillea/ alle 0,5 promillea / 0,5 1,1 promillea / yli 1,2 promillea). Vammadiagnoosi puuttui 78 %:ssa tapauksista eikä vammoja diagnooseittain tai vamma-alueittain tässä selvityksessä käsitelty. Tapaturman ulkoinen syy puuttui 1 %:sta, tapaturmatyyppi 6 %:sta ja tieto alkoholin vaikutuksen alaisuudesta 80 %:sta tapauksista. Aineiston analyyseissä käytettiin STATA 9.2 tilasto-ohjelmaa. Työikäisten suomalaisten kuolemansyytilastoissa tapaturmat ovat kolmannella sijalla (1). Vuonna 2003 suomalaisista joka viides sai fyysisen vamman tapaturman tai väkivallan seurauksena (2). Vammojen hoito ja työkyvyttömyys aiheuttavat yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Esimerkiksi lonkkamurtuman kokonaiskustannukset ovat vuoden 2007 kustannustasolla murtumaa seuraavan vuoden aikana keskimäärin euroa potilasta kohti, ja jos potilas jää pysyvästi laitoshoitoon, kustannukset ovat euroa potilasta kohti vuodessa (3). Pyöräilytapaturman ja moottoripyörätapaturman keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat euroa ja euroa ja niiden aiheuttamat keskimääräiset työkyvyttömyysajat 36 ja 83 päivää (4). Terveyskeskusten tapaturmaensikäynneistä ei ole Suomesta tietoa lukuun ottamatta Rintasen selvitystä kahden kuukauden ajalta kahdessa terveyskeskuksessa (5). Tässä tutkimuksessa selvitettiin prospektiivisesti tapaturmaensikäynnit vajaan puolentoista vuoden ajalta Kouvolan seudun terveyskeskuskuntayhtymän vastuualueella, jonka väestöpohja on noin Terveyskeskuspäivystys toimii arkisin ja viikonloppuisin klo 8 22, yöpäivystys on erikoissairaanhoidon vastuulla. Kouvolan seudun erikoissairaanhoidon tapaturmista kahden vuoden ajalta on julkaistu tulokset aiemmin (6). Aineisto ja menetelmät Tulokset Tapaturmakäynnit ja ajallinen kuormitus Tutkimusaikana tilastoitiin tapaturman ensikäyntiä, joista 58 % oli sattunut miehille (liitekuvio 1). Potilaita oli (miehiä 57 %). Potilaista 7 % kävi tutkimusaikana toistuvasti (2 4 kertaa) päivystyksessä uuden tapaturman takia. Käynneistä 12 % oli uusintakäyntejä. Ulkopaikkakuntalaisten tapaturmakäyntejä oli 6 %. Tapaturmia oli eniten vuotiailla tytöillä ja pojilla sekä vuotiailla miehillä (liitekuvio 1). Näille ikäryhmille kasaantuivat myös uusintakäynnit. Miehillä oli enemmän käyntejä ikäryhmään vuotta saakka. Tapaturmakäyntejä oli eniten heinä- ja elokuussa, vähiten lokakuussa (liitekuvio 2). Käyntejä oli eniten maanantaisin (17 % ) ja vähiten sunnuntaisin (12 %). Käynnit painottuivat iltapäivään klo (9,4 %), aamupäivään klo (8,6 %) ja aamuun klo 8 9 (8,3 %). Tapaturman ulkoinen syy Kaatumiset ja putoamiset olivat yleisimpiä tapaturmia (42 %) (liitetaulukko 1). Niitä sattui yhtä paljon miehille 1630

2 ja naisille (51 % vs. 49 %), kuitenkin alle 40-vuotiaiden ikäluokissa enemmän miehille ja 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäluokissa enemmän naisille. Kolmasosa tapaturmista oli elottoman ympäristön aiheuttamia tapaturmia, erityisesti esineisiin törmäämisiä tai esineen osumisia henkilöön (14 %) ja vierasesineen tunkeutumisia luonnollisen aukkoon (esim. silmään) tai ihon läpi (12 %). Liikennetapaturmia oli 11 %, ja niistä lähes puolet sattui pyöräillessä. Pahoinpitelyjä ja väkivaltatapauksia oli 3 % (n = 103). Ne kohdistuivat tavallisemmin miehiin lukuun ottamatta ikäryhmiä ja vuotta. Muita tai määrittämättömiä tapaturmia oli 7 %. Tapaturmatyyppi Kotitapaturmat olivat yleisin tapaturmatyyppi alle 10- ja yli 80-vuotiailla (Liitekuviot 3 ja 4). Työikäisillä vuotiailla naisilla vapaa-ajan tapaturmien suhteellinen osuus oli suurempi kuin työtapaturmien (27 % vs. 34 %), mutta miehillä osuudet olivat lähes samansuuruiset (33 % vs. 35 %). Määrällisesti työtapaturmia oli miehillä enemmän kuin naisilla (67 % vs. 33 %). Tapaturmat päiväkodissa tai koulussa (n = 366) muodostivat merkittävän osan lasten ja nuorten tapaturmista ja urheilu ja -liikuntatapaturmat erityisesti vuotiaiden tapaturmista. Päiväkodissa ja koulussa tapaturmia sattui pojille enemmän kuin tytöille (54 % vs. 46 %), joskin alaluokilla enemmän tytöille (49 % vs. 51 %). Tytöillä tapaturmien frekvenssi oli suurin 11 vuoden iässä ja pojilla 14 vuoden iässä (liitekuvio 5). Pyöräilytapaturmat ja pahoinpitelyt sekä vahinkoa tuottavat tapaturmat, joiden tahallisuus oli epäselvä, kasaantuivat vuotiaille muita ikäryhmiä enemmän. Kaatumiset ja putoamiset sekä esineisiin törmäilemiset olivat päiväkoti-ikäisten tapaturmia (liitetaulukko 2). Urheilu- ja liikuntatapaturmista kaksi kolmasosaa sattui miehille ja puolet (49 %) vuotiaille, eniten 14-vuotiaille (19 %). Naisilla jakauma oli tasaisempi. Miehille tapaturmia sattui enemmän joukkuelajeissa ja naisille yksilölajeissa pyöräilyä lukuun ottamatta. Ratsastustapaturmia sattui vain naisille (liitekuvio 6). Alkoholi Aktiivisuus tapaturmapotilaan päihtymyksen selvittämisessä vaihteli (liitekuvio 2). Tieto alkoholista saatiin selville 20 %:ssa tapauksista (n = 991). Potilaita, joiden ei kliinisesti arvioitu olleen alkoholin vaikutuksen alaisena, oli 4 % (n = 219) kaikista tapauksista, 11 % (n = 567) puhalsi nolla promillea, 0,6 % (n = 28) puhalsi alle 0,5 promillea, 1 % (n = 56) puhalsi 0,5-1,1 promillea ja 2,4 % (n = 124) puhalsi 1,2 promillea tai enemmän. Pohdinta Tapaturmat Väestömäärään suhteutettua tapaturmien ilmaantuvuutta ei voitu tarkasti laskea, koska terveyskeskuskuntayhtymän väestöpohja muuttui seurantaaikana. Käynnit painottuivat aamu- ja iltapäiväaikaan toisin kuin erikoissairaanhoidossa, jossa käyntihuippu oli klo 22 jälkeen. Potilaat olivat nuorempia kuin erikoissairaanhoidossa. Kaatumiset ja putoamiset ovat yleisimpiä tapaturmia (7,8,9), myös tässä aineistossa (42 %). Työkalujen, välineiden, lasin ja terävien esineiden ja muun elottoman ympäristön aiheuttamia tapaturmia oli lähes kolmasosa tapaturmista, mikä on selvästi enemmän kuin erikoissairaanhoidossa (16 %). Tämä johtuu todennäköisesti suuremmasta työtapaturmien osuudesta tässä aineistossa. Liikennetapaturmien osuus oli yhtä suuri, mutta pahoinpitelyjen osuus pienempi kuin erikoissairaanhoidossa. Itsensä vahingoittamistapauksia ei terveyskeskuksessa juurikaan ollut. Pahoinpitelyt ja itsensä vahingoittamistapaukset tapahtuvat useimmin yöllä, joten ne ohjautuvat erikoissairaanhoitoon. Päivähoidossa ja koulussa sattuvien tapaturmien sekä urheilu- ja liikuntatapaturmien suhteelliset osuudet kaikista tapaturmista olivat huomattavasti suuremmat kuin erikoissairaanhoidossa. Kouvolan seudulla seurataan päivähoidossa ja kouluissa sattuvia tapaturmia myös verkkopohjaisella TAPE-seurantaohjelmalla, johon kerätään prospektiivisesti tietoa näissä ympäristöissä sattuneista tapaturmista ( TAPE-seurannan mukaan joka kym- menes päivähoidon ja joka viides alaluokkalaisen tapaturma vaatii terveyskeskuskäynnin (Nurmi-Lüthje, julkaisematon tieto). Tämän tutkimuksen mukaan alaluokkien pojilla ja tytöillä oli yhtä paljon tapaturmia, mutta TA- PE-seurannan mukaan tytöille sattuu peräti 70 % alaluokkalaisten tapaturmista (Nurmi-Lüthje, julkaisematon tieto). Havainto on yllättävä, koska aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa koulussa tapaturmia sattui selvästi enemmän pojille kuin tytöille (64 % vs. 36 %) (10). Tyttöjen tapaturmien suuri määrä ainakin alaluokilla on huomionarvoista. Urheilu- ja liikuntatapaturmista kaksi kolmesta sattui pojille tai miehille, kuten suomalaisten haastattelututkimuksenkin mukaan (2). Riskiryhmä olivat koulutapaturmien tavoin 14- vuotiaat pojat. Vakavammissa urheiluja liikuntatapaturmissa miehiä oli kolme neljästä (6). Aiempien tutkimusten (6,11) tapaan tapaturmat joukkueja kontaktilajeissa olivat tässäkin tutkimuksessa yleisempiä miehillä kuin naisilla. Alkoholi Alkometrilukemaa ei voitu tilastoida tietojärjestelmiin todellisena lukuarvona, vaan se täytyi luokitella. Tieto alkoholista oli merkitty vain joka viidennessä tapauksessa ja alkoholiehtoisia tapaturmia oli vain muutama prosentti. Erikoissairaanhoidossa tällaisia tapaturmia oli suhteessa selvästi enemmän, ne sattuivat enimmäkseen yöllä ja olivat usein pahoinpitelyjä ja itsensä vahingoittamisia. Puhallutuksissa oli asenteellisia ongelmia, puhallutusolosuhteisiin liittyviä esteitä sekä turhaa häveliäisyyttä. Päinvastoin kuin ehkä yleisesti oletetaan, tapaturmapotilaat suhtautuvat myönteisesti rutiininomaiseen alkoholitestaukseen ja lyhyisiin interventioihin päivystysyksiköissä (12). Tapaturma on potentiaalinen motivaattori alkoholinkäytön vähentämiseen, jos alkoholilla on ollut osuutta tapaturmassa (13). Yhdysvaltain Seattlessa päivystysyksikössä toteutetut lyhyet interventiot vähensivät merkitsevästi tapaturmapotilaiden viikoittaista alkoholinkulutusta ja tapaturmauusintakäyntejä lähes 50 % kolmen vuoden aikana 1631

3 (14). Rutiininomaisesti tehtävä puhallutus takaa niiden tapaturmapotilaiden mahdollisimman kattavan tunnistamisen, jotka hyötyvät interventioista (15). Tasapuolisesti kaikkia koskeva puhallutus ei myöskään leimaa ketään. Kouvolan seudun terveyskeskuksessa otetaan nykyisin potilaskäynneillä alkoholinkäyttö puheeksi. Henkilökunta on koulutettu syksyllä 2007 valtakunnallisen mini-intervention mukaisesti (16).Tämä käytäntö tukee hyvin alkoholipuhallutusta, joka on perusteltua erityisesti tapaturmapotilailla (6). Tutkimusalueella Kymenlaaksossa tapaturmat ja alkoholin ongelmakäyttö ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien tärkeimpinä syinä (17) ja maakunnan kärkipaikka alkoholikuolemissa (18) ovat hyvin tiedossa. Luotettavuus Tapaturmaseurantajakso oli alussa ICD-10-järjestelmän käytön sisäänajoa ja lopussa uuteen potilastietojärjestelmään valmistautumista. Tämä näkyy tapaturmatilastoinnissa seurannan alussa ja lopussa. Tiedon kattavuus jää epäselväksi, ja on todennäköistä, että tapauksia on jäänyt pois. Mitään systemaattista katoa ei voida kuitenkaan osoittaa, joten tuloksia voidaan pitää kyllin luotettavina kuvaamaan terveyskeskuksessa hoidettuja tapaturmia. Ratkaisevasti puuttuvaa tietoa oli kuitenkin alkoholituloksissa ja vammadiagnooseissa. Vastaanotto- ja hoitohenkilökunta koulutettiin tiedonkeruuseen, johon se sitoutui alkoholiselvitystä lukuun ottamatta hyvin. Myös lääkärit koulutettiin. Työvoimapula ja lääkärien vaihtuvuus olivat osasyynä siihen, että lääkärit eivät sitoutuneet seurantaan ja velvoite vammadiagnoosin merkitsemiseen jäi epäselväksi. Tiedonkeruualusta toteutettiin väistyviin potilastietojärjestelmiin mahdollisimman taloudellisesti. Ratkaisut eivät olleet erityisen käyttäjäystävällisiä, mikä aiheutti lisää työtä päivystyksen henkilöstölle. Kriittinen vaihe oli myös aineistojen poiminta, joka molemmista järjestelmistä tuotti puolivalmiin tuloksen ja edellytti aineistojen työlästä jatkokäsittelyä. Kyseessä oli ensimmäinen ponnistus pitkäaikaisen tapaturmatiedon keräämiseksi terveyskeskuksessa, jossa ei ole käytetty ICD-10-järjestelmää. Ulkoisen syyn tilastoinnissa sovittiin yhteisesti lyhennetyn listan käytöstä. Lista osoittautui suhteellisen toimivaksi, koska muiden tai määrittämättömien tapaturmien osuus (ns. kaatoluokka) aineistossa oli vain 7 %. Säännöllinen tiedon keräys ja käyttö Säännöllistä tapaturmaseurantaa ja tapaturmien tehokkaampaa ehkäisyä on korostettu useissa kansallisissa ohjelmissa (19,20,21). Tapaturmaseuranta on kansanterveyslain (22) hengen mukaista terveysseurantaa. Säännöllinen tapaturmatieto antaa pohjan terveyden edistämisen työlle, joka kohdistetaan seurantatiedosta tunnistettaviin riskiryhmiin (23). Koulut, työpaikat, urheiluseurat, liikennesuunnittelusta vastaavat ja useat muut tahot voivat hyödyntää seurantatietoa. Tapaturmatiedon keräyksen tulee olla jatkuvaa ja säännöllistä, otosseuranta ei riitä. Kun seuranta on jatkuvaa, ehkäisyinterventioiden vaikuttavuutta voidaan seurata. Jos halutaan vaikuttaa tapaturmien ehkäisyyn, päivystysyksiköt tulisi velvoittaa tapaturmien tilastointiin. Tapaturmien ehkäisyinterventioiden kehittämisen kannalta tärkeimpiä tietoja eli tapaturman ulkoista syytä ja tapaturmatyyppiä ei voida seurata käyttämättä ICD-10- luokitusta, joka on erikoissairaanhoidossa pakollinen. Perusterveydenhuollon ICPC-luokitus ei sisällä näitä tapaturmamuuttujia. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että tulevaisuudessa luokitus olisi molemmissa organisaatioissa yhtenäinen. Tapaturmien frekvenssi oli tämän tutkimusalueen terveyskeskuksessa suurempi (n = 5 081, seuranta-aika 17 kk) kuin erikoissairaanhoidossa (n = 5 526, seuranta-aika 24 kk) (6), joten tapaturmien seuranta ehkäisyinterventioita varten on erityisen perusteltua myös terveyskeskuksissa. Tekeillä olevaan ICD-10-luokituksen 3. versioon on suunnitteilla tapaturmien tilastointiin liittyviä tarkennuksia. Kouvolan seudun terveyskeskuksen tapaturmatieto on kansallista viitetietoa. Tavoitteena on vakiinnuttaa olennaisen tapaturmatiedon säännöllinen seuranta terveyskeskuksessa normaaliksi toiminnaksi. Tapaturmatietokenttien saaminen aiempiin potilastietojärjestelmiin oli hankalaa ja kenttien täyttö vaivalloista. Potilastietojärjestelmien käytettävyydestä on virinnyt viime aikoina yhä enemmän kriittistä keskustelua (24,25,26). Järjestelmiin tallennettavan tiedon hyödyntämisestä tarvittaisiin myös rakentavaa keskustelua. Kaapo Effica -järjestelmään rakennetaan tällä hetkellä ohjelmankehittäjän kanssa käyttäjäystävällisempää tapaturmatietopohjaratkaisua, jonka myötä myös tiedon poiminta helpottunee. Kiitokset Kouvolan seudun terveyskeskuksen päivystyksen henkilökunnalle heidän panoksestaan tapaturmien tilastoinnissa. Ilona Nurmi-Lüthje FT, dosentti, projektipäällikkö Kouvolan seudun tapaturmahanke, Kari Kristeri LL, johtava lääkäri Kimmo Salmio LL, erikoislääkäri Kuusankosken aluesairaala Merja Harmoinen TtM, avohoidon ylihoitaja Eija Puhalainen LL, apulaisylilääkäri Janne Pelkonen VTM, tilastoasiantuntija Kouvolan seudun tapaturmahanke, Kirjallisuusluettelo, liitetaulukot ja liitekuviot julkaistaan artikkelin sähköisessä versiossa. Liiteaineisto > Sisällysluettelot > 17/

4 Kirjallisuutta 1 Tilastokeskus. Kuolemansyyt _tie_001.html 2 Heiskanen M, Sirén R, Aromaa K. Suomalaisten turvallisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 2004:58. Helsinki: tilastokeskus. 3 Nurmi I, Narinen A, Lüthje P, Tanninen S. Cost analysis of hip fracture treatment among the elderly for the public health services. A prospective study in 106 consecutive patients. Arch Orthop Trauma Surg 2003;123: Airaksinen N. Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat Pohjois- Kymenlaaksossa, raporttiluonnos. Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma (LINTU). 5 Rintanen H. Tapaturmien tilastoinnin nykytila ja tulevaisuus Suomessa. Stakes. Aiheita 2002:26. 6 Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62: Tiirikainen K, Lounamaa A, Sihvonen S. Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina Uhritutkimuksen perustaulukoita. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4, Heiskanen M, Aromaa K. Suomalaisten turvallisuus Vuoden 1997 haastattelututkimuksen ennakkotietoja tapaturmien ja rikosten kohteeksi joutumisesta, OPTL:n tutkimustiedonantoja 35/ Stakes. Hoitoilmoitusrekisteri. Tapaturmat vuosina ulkoisen syyn mukaan. Koti ja vapaa-ajan torjuntatyön vahvistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistio 2003:29; Salminen S, Lounamaa A, Kurenniemi M. Koulussa sattuu lieviä tapaturmia. Suomen Lääkäril 2004;59: Parkkari J, Kannus P, Natri A ym. Active living and injury risk. Int J Sports Med 2004;25: Schermer CR, Bloomfield LA, Lu SW, Demarest GW. Trauma patient willingness to participate in alcohol screening and intervention. J Trauma 2003;54: Apodaca TR, Schermer CT. Readiness to change alcohol use after trauma. J Trauma 2003;54: Gentilello LM, Rivara FP, Donovan DM ym. Alcohol interventions in a trauma center as a means of reducing the risk of injury recurrence. Ann Surg 1999;230: London JA, Battistella FD. Testing for substance use in trauma patients. Are we doing enough? Arch Surg 2007;142: Seppä K, Aalto M. Mini-interventio terveydenhuollon keino vähentää alkoholihaittoja. Kansanterveys 2007;3: x.htx 17 Vohlonen I, Bäckmand H, Korhonen J. Menetetyt elinvuodet. PYLL-indeksi väestön hyvinvoinnin mittana. Suom Lääkäril 2007;62: Stakes/SVT Tilastotiedote 28/ Sisäasiainministeriö. Arjen turvaa - sisäisen turvallisuuden ohjelma Terveys kansanterveysohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2006: Kansanterveyslaki 928/ Gorman DR, Ramsay LJ, Wilson GS, Freeland P. Using routine accident and emergency department data to describe local injury epidemiology. Public Health 1999;113: Forsström J. Lääkäri ja potilastietojärjestelmät. Suom Lääkäril 2007;62: Ora J. Lääkärin näkökulma unohtui potilastietojärjestelmistä. Suom Lääkäril 2007;62: Lääveri T. Lääkärien mielipiteitä ei ole kuunneltu. Suom Lääkäril 2008;63 liite 6: a

5 Liitetaulukko 1. Kouvolan seudun terveyskeskuksessa hoidettujen tapaturmien ulkoiset syyt tutkimusaikana (n = 5 020) (tieto puuttui 1 %, n = 61). Ulkoinen syy ICD-0 n % Liikennetapaturmat jalankulkijan tapaturma V01 V ,3 pyöräilytapaturma V10 V ,3 moottoripyörätapaturma V28 V ,6 henkilöautotapaturma V48 V ,2 muun liikenteen ja kuljetustapaturma V59 V ,9 Yhteensä ,3 Kaatumiset ja putoamiset kaatuminen jää- tai lumikelillä W00 9 0,2 kaatuminen samalla tasolla tai matalalta (<1m) putoaminen W ,3 kaatuminen ja putoaminen portailla/portailta W ,5 putoaminen tikapuilta W ,9 sukeltaminen tai veteen hyppääminen W ,2 putoaminen korkealta (> 1m) W ,2 muu määrittelemätön kaatuminen ja putoaminen W ,9 Yhteensä ,2 Elottoman ympäristön aiheuttamat tapaturmat esineisiin törmääminen tai esineen osuminen henkilöön W ,9 nosto-ja siirtolaitteisiin liittyvä tapaturma tai puristuksiin joutuminen W24 6 0,1 terävän lasin aiheuttama W ,1 moottoroimattoman käsityökalun aiheuttama W ,2 moottoroidun laitteen, koneen aiheuttama W ,4 ilotulitteiden aiheuttama W39 4 vierasesineen tunkeutuminen silmään t. luonnolliseen aukkoon W ,5 vierasesineen tunkeutuminen ihon läpi W ,1 Yhteensä ,3 Elollisen ympäristön aiheuttamat tapaturmat ihmisen tai ihmisten tahattomasti aiheuttama vahinko W ,2 nisäkkään purema tai kolhaisu W ,7 myrkyttömän hyönteisen purema tai pisto W57 1 altistuminen elävien olentojen aiheuttamille mekaanisille voimille W64 1 Yhteensä 200 4,0 Altistumiset altistuminen sähkövirralle W86 1 altistuminen eri tekijöille tai aineille W99 4 altistuminen savulle, tulelle tai liekeille X09 7 0,1 altistuminen kuumuudelle, kuumille aineille tai kosketus kuumiin aineisiin tai esineisiin X12, X18,X ,3 altistuminen voimakkaalle luonnolliselle kuumuudelle X30 3 altistuminen voimakkaalle luonnolliselle kylmyydelle X31 1 lääkemyrkytys X44 1 altistuminen kemikaaleille tai muille vahingollisille aineille X49 3 Yhteensä 87 1,7 Muut ylirasitus tai rasittavat, toistuvat liikkeet X ,5 muu tai määrittämätön tapaturma X57 X ,1 itsensä vahingoittaminen (sisältää alkoholimyrkytykset) X45, X ,2 pahoinpitely Y00-Y ,7 vahinkoa tuottava tapahtuma, tahallisuus epäselvä Y ,0 Yhteensä ,5 Kaikki yhteensä ,0 1632b

6 Liitetaulukko 2. Päivähoidossa ja koulussa sattuneiden tapaturmien ulkoinen syy iän mukaan (n = 327)(tieto puuttui 3 %, n = 9). Ulkoinen syy ICD-10 Ikä, v < Yhteensä Liikennetapaturmat pyöräilytapaturma V moottoripyörätapaturma V henkilöautotapaturma V Yhteensä 28 (9 %) Kaatumiset ja putoamiset kaatuminen jää- tai lumikelillä W kaatuminen samalla tasolla W kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta W putoaminen tikapuilla tai tikapuilta W putoaminen korkealta (>1m) W määrittämätön kaatuminen tai putoaminen W Yhteensä 135 (41 %) Elottoman ympäristön aiheuttamat tapaturmat esineisiin törmääminen tai esineen osuminen henkilöön W nosto- ja siirtolaitteisiin liittyvä tapaturma W terävään lasiin liittyvä tapaturma W moottoroimattomaan käsityökaluun liittyvä tapaturma W moottoroituihin laitteisiin tai koneisiin liittyvä tapaturma W vierasesineen tunkeutuminen silmään tai luonnolliseen aukkoon W vierasesineen tunkeutuminen ihon läpi W Yhteensä 95 (29 %) Elolliset ympäristön aiheuttamat tapaturmat ihmisen tai ihmisten tahattomasti tuottama vahinko W hyönteisen purema tai pisto W Yhteensä 16 (5 %) Altistumiset altistuminen sähkövirralle W altistuminen savulle, tulelle tai liekeille X altistuminen kuumille nesteille tai ruualle X altistuminen tai kosketus kuumiin aineisiin X Yhteensä 5 (2 %) Muut ylirasitus tai rasittavat, toistuvat liikkeet X muu määrittämätön tapaturma X pahoinpitely määrittämättömillä tavoilla Y vahinkoa tuottava tapahtuma, tahallisuus epäselvä Y Yhteensä 48 (15 %) Kaikki yhteensä (9 %) (20 %) (31 %) (23 % ) (10 %) (7 % ) (100 %) 1632c

7 Liitekuvio 1. Tapaturmakäynnit sukupuolittain ja ikäryhmittäin tutkimusaikana Kouvolan seudun terveyskeskuksessa (n = 5 081). Lkm yli 80 Miehet n = Naiset n = Ikä Liitekuvio 2. Tapaturmien määrä (n = 5 081) ja tieto alkoholista tapaturmissa (n = 991) kuukausittain tutkimusaikana Lkm kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuukausi Kaikki käynnit Tieto alkoholista 1632d

8 Liitekuvio 3. Miesten tapaturmien suhteellinen jakautuminen tapaturmatyypin mukaan (n = 2 770) (tieto puuttui 6 %, n = 168). % yht. Määrittämätön tapaturmatyyppi Muun tyyppinen tapaturma Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Muu vapaa-ajan tapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Kotitapaturma Liitekuvio 4. Naisten tapaturmien suhteellinen jakautuminen tapaturmatyypin mukaan (n = 2 002) (tieto puuttui 6,6 %, n = 141). % yht. Määrittämätön tapaturmatyyppi Muun tyyppinen tapaturma Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Muu vapaa-ajan tapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Kotitapaturma 1632e

9 Liitekuvio 5. Poikien ja tyttöjen päivähoidossa sattuneet tapaturmat (alle 7 v) ja koulussa sattuneet tapaturmat (7 v. täyttäneet) iän mukaan (n = 336). Lkm Ikä (v) Pojat n = 181 Tytöt n = 155 Liitekuvio 6. Urheilu- ja liikuntatapaturmat sukupuolittain lajin mukaan (n = 561). Pyöräily Juoksu, kuntokävely Rullaluistelu Lautailu, lumilautailu Ratsastus Jääkiekko Pesäpallo Jalkapallo Koripallo Lentopallo Sulkapallo Tennis Salibandy Laskettelu Hiihto Luistelu Paini Uinti, sukellus Jokin itsepuolustuslaji Moottoriurheilu Voimistelu, aerobic ym. Amerikkalainen jalkapallo Jokin muu laji Lkm Pojat/miehet n = 366 Tytöt/naiset n = f