Kauniin kaupungin arvo

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kauniin kaupungin arvo"

Juho Kyllönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

Kauniin kaupungin arvo SAFA, Arvokas kaupunki -seminaari, 14.10.

1 Kauniin kaupungin arvo SAFA, Arvokas kaupunki -seminaari, Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto Arkkitehtuurin tiedekunta

3 JOHDANTO

4 Architecture depends on Order, Arrangement, Eurythmy, Symmetry, Propriety, and Economy Vitruvius: De architectura libri decem (1. vuosisata eaa.)

5 Ole Gripenberg: Asuntorakennuksen muoto ja tuotantokustannukset (1938)

6 Per-Olof Jarle: Till frågan om bedömning av hyreslägenheternas värde (1951)

7 Asuntotuotannon taloudellisuus Jarlen (1951) mukaan: arvo kustannus

9 ARKKITEHTUURI JA TALOUS

10 Taloudellisen tehokkuuden ihanne

11 Arkkitehtuuri ja insinöörien estetiikkakäsitys ovat toisistaan riippuvaisia ja rinnakkaisia ilmiöitä. Kun insinöörien estetiikka elää täyttä kukoistuskauttaan, on arkkitehtuuri suistunut taantumaan. Insinööriä ohjaavat talouselämän lait ja laskelmat. Hän johdattaa meidät sopusointuun universaalien lakien kanssa. Le Corbusier: Kohti uutta arkkitehtuuria (1923)

12 Uusi arkkitehtuuri on taloudellisesti tehokasta, mikä tarkoittaa, että se käyttää peruskeinonsa niin tehokkaasti ja säästäväisesti kuin mahdollista tuhlaamatta näitä tai materiaaleja. Theo van Doesburg: Towards a Plastic Architecture (1924)

13 Kaikki asiat tässä maailmassa ovat tuotteita kaavasta: (funktio kertaa talous) Hannes Meyer: Building (1928)

14 Joudumme vuosittain sijoittamaan rakentamiseen noin 100 miljardia markkaa kansakunnan varoja. Tämä summa on noin puolet valtion koko vuosibudjetista. Ei ole lainkaan samantekevää miten nuo miljardit käytetään. Jussi Lappi-Seppälä (1952)

15 Talouskriittisyys

16 Kuluneen vuosikymmenen aikana moderni arkkitehtuuri on ollut funktionaalista pääasiassa tekniseltä kannalta painopisteen ollessa etupäässä rakennustoiminnan taloudellisella puolella. [..] Jos olisi keino kehittää arkkitehtuuria askel askeleelta alkamalla taloudellisista ja teknisistä lähtökohdista ja siirtymällä myöhemmin inhimillisen toiminnan muille, monimutkaisemmille aloille, niin puhtaasti teknillinen funktionalismi olisi hyväksyttävää. Mutta sellaista mahdollisuutta ei ole. Alvar Aalto: The Humanizing of Architecture (1940)

17 Miltei rajaton näyttää olevan se itsenäinen mahti, jonka ilmauksia voimme kutsua nimeltä: Teknillis - Ekonomisen - Vallankumouksen - Politiikka. Lyhytnäköisempää politiikkaa tuskin on ollut olemassa. Aulis Blomstedt (1963)

18 Rakentamisen laatua ei myöskään voida mitata rahassa tai tehokkuuden mitoilla, vaan inhimillisen kokemuksen mitoilla. Juhani Pallasmaa (1979)

19 Kohti kokonaistaloudellisuutta

20 Arkkitehtuuri voi olla taidetta. Se voi, joissain olosuhteissa, nousta kohotetulle tasolle taidemarkkinoille yli yleisen talouden. Kieran & Timberlake (2004)

21 Hintamekanismi on ainoa tapa määritellä laatua myös taiteessa ja kulttuurissa. Björn Wahlroos (2012)

22 ARKKITEHTONINEN LAATU JA ANALYYSIMENETELMÄ

23 Institutionaalinen taideteoria George Dickie (1971)

24 Hedonisten hintojen teoria Lancaster (1966), Rosen (1974)

25 Arkkitehtoninen laatu (arkkitehtien määrittelemänä) Versus Kuluttajien arvostus (asunnoista maksettujen hintojen osoittamana)

26 EMPIIRINEN OSIO

27 ASUNTOJEN HINTOIHIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sijainti, sijainti ja sijainti??? -> asuntomarkkinat ovat aina alueellisia -> alueen tarjonta suhteessa kysyntään määrittää hintatason Asuntojen ja rakennusten laatutekijät vaikuttavat myös alueen houkuttavuuteen ja kysyntään, mutta toisaalta myös aikaansaavat hintaeroja alueen sisällä

28 ASUNTOJEN HINNAT TUTKIMUSKOHTEENA Tilastomatemaattisilla menetelmillä voidaan paljastaa erilaisten laatuominaisuuksien yhteys asuntojen hintoihin Tiedosta on apua myös uusien asuntojen suunnittelussa ts. hintaerot paljastavat kuluttajien mieltymyksiä

29 TUTKIMUSALUE JA AINEISTO Asuntokaupat vv (aineistossa kpl)

30 KONTROLLIMUUTTUJAT Rakennuksen sijainti, hissitieto (on/ei) Asunnon koko, kunto (hyvä / muu), sijaintikerros, myyntiajankohta, asunto vuokrattu (on/ei) Merinäkymä / puistonäkymä

31 KONTROLLIMUUTTUJAT Pienaluejako (yht. 31 pienaluetta)

32 PÄÄTUTKIMUSKYSYMYS Onko arkkitehtonista laatua mittaavilla muuttujilla yhteys asuntojen hintoihin?

33 TULOKSIA Tyylisuuntien arvostuksessa on eroja Arvostetuin tyylisuunta on Jugend

34 TULOKSIA Rakennuksen suunnittelijalla on merkitystä Sekä suunnittelijan koulutuksella että ansioituneisuudella havaittiin olevan yhteys asuntojen hintoihin

35 TULOKSIA Rakennuksen arkkitehtuurin arvostus näkyy selkeästi myös siinä sijaitsevien asuntojen hinnoissa

36 Aktiebolag EOL (Gesellius, Lindgren, Saarinen, 1903)

37 Merimiehenkatu 32 (Aarno Ruusuvuori 1962)

38 TULOKSIA Myös asunnosta aukeavalla arkkitehtonisella näkymällä on yhteys asuntojen hintoihin

39 TULOKSIA

40 TULOKSIA Näkymät arkkitehtuurioppaan kohteisiin

41 TULOKSIA Näkymät ARK-lehdessä julkaistuihin kohteisiin

42 TULOKSIA Näkymät arkkitehtuurikilpailun tuloksiin

43 TULOKSIA Suunnittelijan koulutus (ark) kokemus (ikä, suunniteltujen rakennusten lukumäärä alueella) ansioituneisuus (kilpailumenestys, julkaisut) julkaistut rakennukset (Arkkitehtuuriopas, Arkkitehti-lehti) rakennusten edustama tyyliperiodi Arkkitehtoninen näkymä (suora / viisto) kohti: Arkkitehtuurioppaan kohteita Arkkitehti-lehdessä julkaistuja kohteita Arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntyneitä kohteita

44 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Hyvä suunnittelu näyttäisi tutkimuksen valossa tuovan myös taloudellista lisäarvoa Arkkitehtuuritalous on kuitenkin rakentamistaloutta monimutkaisempaa

48 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Arkkitehtuurilla ja sen laadulla voidaan olettaa olevan taloudellisia ulkoisvaikutuksia, joiden hallitseminen kansantaloudellisen optimin saavuttamiseksi, edellyttää rakennetun ympäristön laatua tukevaa julkista sääntelyä. Olennaista on kuitenkin, millaista sääntelyä

50 KIITOS!

Samankaltaiset tiedostot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin