Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 9/2009 1(8 n kokous Aika Perjantai klo 10:00 13:30 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lintulahden toimipiste, Kokoustila Monitoimi B, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL Jäsenet Eronen Marianne Kela Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto Ikonen Martti Pohjois-Savon shp (-) ei sijaista Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö Kiviharju Voitto Valvira (-) ei sijaista Kopra Kyösti HUS (-) ei sijaista Koskela Juha Lääkärikeskus-Yhtymä poistui klo 13:15 Kunnamo Ilkka Lääkäriseura Duodecim (-) ei sijaista Laatikainen Tiina THL Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (-) ei sijaista Lindgren Marina Kela (-) ei sijaista Porrasmaa Jari STM (-) ei sijaista Ripatti Sinikka Kuntaliiton hanketoimisto (-) ei sijaista Sahala Heli Tikesos-hanke Strang Stefan Mustasaaren terveyskeskus Tarhonen Timo HL7 Finland ry. Tuomola Pirjo THL, Tilastot (-) ei sijaista Virtanen Martti Nordic Casemix Center klo 10:20-12:50 Koodistopalvelutiimi Komulainen Jorma (-) Lehto Hanna Lehtonen Jari Mäkelä Matti Palojoki Sari, sihteeri Peltonen Veli-Pekka Ulkopuoliset esittelijät Holma Tuula, Kuntaliitto (asiakohdat 1-2) Kallio Jouko, Espoon kaupunki (asiakohdat 1-3) = läsnä, (-) = poissa 1 Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10:05. Hyväksyttiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista. Edellisen kokouksen pöytäkirja ( ) todettiin hyväksytyksi sähköpostimenettelyllä. Pöytäkirja on saatavilla koodistopalvelun verkkosivuilla. Tiedotettiin, että Kelan toiseksi edustajaksi johtoryhmään on nimitetty Marina Lindgren ja THL Tilastot-alueen varsinaisen jäsenen Pirjo Tuomolan varajäseneksi Sanna-Mari Saukkonen. 2 Kuntaliiton Palvelunimikkeistökokonaisuus päätettäväksi Erityisasiantuntija Tuula Holma (Kuntaliitto) esitteli Kuntaliiton Palvelunimikkeistökokonaisuuteen kuuluvat luokitukset julkaistaviksi koodistopalvelimen testipalvelimella. Hyväksyttäviksi esitettiin Terveyssosiaalityön nimikkeistö, Puheterapianimikkeistö, Ravitsemusterapianimikkeistö, Kuntoutusohjausnimikkeistö, Apuvälinepalvelu-nimikkeistö, Jalkaterapianimikkeistö ja Musiikkiterapianimikkeistö. Ennakkoaineisto toimitettiin johtoryhmälle

2 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 9/2009 2(8) Yleisesittely: -Esittelyn taustan osalta viitataan n pöytäkirjaan, joka on saatavilla Koodistopalvelun verkkosivuilla. - Kuntaliitossa on laadittu yhdeksälle kuntoutus- ja erityistyöntekijäryhmälle oma ammattialan nimikkeistö yhteistyössä alan valtakunnallisen järjestön tai yhdistyksen kanssa. Näistä yhdeksästä nimikkeistöstä Fysioterapiaja Toimintaterapianimikkeistöt ovat koodistopalvelun tuotantokoodistopalvelimella ja haettavissa eri tietojärjestelmien käyttöön sopivassa muodossa. - Sähköistä potilaskertomusta otetaan parhaillaan käyttöön terveydenhuollon organisaatioissa. Potilaskertomuksen yhtenäisestä rakenteesta, käytettävistä näkymistä, keskeisistä tietosisällöistä sekä käytettävistä luokituksista ja käsitemäärittelyistä on sovittu kansallisessa oppaassa, joka ilmestyi kesällä Opas sisältää ensimmäisen kerran myös ohjeen kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden palvelujen dokumentoinnista. Tavoitteena on tietojen esittäminen mahdollisimman jäsennellyssä ja rakenteisessa muodossa sekä mahdollisimman yhdenmukaisesti. Valtakunnallisessa ohjeessa suositellaan oman ammattialan nimikkeistön käyttöä rakenteisen kirjaamisen pohjaksi. - Kuntaliiton kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden nimikkeistöt on laadittu samoin periaattein ja samalla teknisellä rakenteella. Kunkin alan nimikkeistö on tarkoitettu sekä julkisen ja yksityisen sektorin että järjestöjen käyttöön. Nimikkeistöt kuvaavat kyseisen ammattialan palveluihin ja työhön kuuluvia toimintoja, toimenpiteitä ja tehtäviä. Hallinnon ja kehittämisen pääryhmä noudattaa kaikissa nimikkeistöissä yhdenmukaista linjaa numeroinnin ja sisällön suhteen. Nimikkeistöt rakentuvat kolmiportaisesti pääryhmistä, alaryhmistä ja alaryhmiä tarkentavista toiminnoista. Kukin käyttäjä voi valita tarkoitukseensa parhaiten soveltuvan tason. -Kaikissa Kuntaliiton kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden nimikkeistöissä on oman alan kirjaintunnisteen ja numerokoodin eteen lisätty yhteinen ryhmätunniste, kirjain R (Rehabilitation). -Potilaskertomuksessa käytetään vain niitä nimikkeistöjen pääluokkia, jotka kuvaavat asianomaisen potilaan hoitoa ja kuntoutusta. Muuta työtä kuvaavia pääluokkia käytetään esimerkiksi tilastoinnissa tai palvelujen tuotteistamisessa. -Kaikilla nimikkeistöillä on potilaskertomuksessa käytettävän rakenteisen kirjaamisen ohella muita käyttötarkoituksia: käsitteiden käytön ja termistön yhdenmukaistaminen alalla, palvelujen ja työn tilastointi, palvelujen tuotteistaminen, kyseiseen ammattiin orientoituminen ja perehtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoissa, tietolähde palvelujen tilaajille, ostajille ja yhteistyökumppaneille. - On pohdittu, pystyttäisiinkö erityistyöntekijöiden toiminnot ja palvelut kokoamaan ja luokittelemaan yhtenä kokonaisuutena esimerkiksi toimenpideluokituksen loppuun. Pohjoismaisen leikkaustoimenpideluokituksen ja sen kansallisen soveltamisen asiantuntijaryhmiä koordinoiva ryhmä päätyi kokouksessaan päätökseen, että erityistyöntekijöiden luokitusten yhdistämistä ei kannateta. Perusteluna oli mm. yhdistetyn luokituksen hyvin haastava ylläpito ja kehittäminen sekä tieto siitä, että kyseiset ammattiryhmät näkevät itse hyvin merkittäväksi oman nimikkeistön olemassaolon. -Nimikkeistökokonaisuuden ylläpitoa ja jatkuvaa kehittämistä varten perustettiin vuonna 2007 Kuntaliiton vetämä kansallinen koordinointiryhmä, jossa on edustus kaikilta niiltä erityisaloilta, joilla on Kuntaliiton nimikkeistö. Lisäksi ryhmän työhön osallistuu psykologien edustaja, joilla on Stakesissa laadittu oman alan luokitus. Sari Palojoki THL:n Koodistopalvelusta, Kauko Hartikainen ja Tiina Luomala Kuntaliitosta sekä Kristiina Häyrinen Kuopion yliopistosta ovat mukana ryhmän työskentelyssä. Koordinointiryhmän keskeisenä tehtävänä on edistää ja vahvistaa nimikkeistöjen yhdenmukaista käyttöä mm. sähköiseen potilaskertomukseen dokumentoinnissa sekä huolehtia osaltaan nimikkeistöjen ja niiden käytön kehittämisestä sekä päivitystarpeiden arvioinnista. Koordinointiryhmä pitää tärkeänä saada kaikkien erityistyöntekijöiden oman alan käsitteistöön ja tietoperustaan perustuvat nimikkeistöt THL:n koodistopalveluun tuotantoon. Näin nimikkeistöjä pystytään hyödyntämään rakenteisen kirjaamisen ja moniammatillisen yhteistyön työvälineinä sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä. Yleiskeskustelu koskien nimikkeistökokonaisuutta: -Kansaneläkelaitos pitää nimikkeistökokonaisuutta hyvänä korvausryhmän näkökulmasta tarkasteltuna. -Onko nimikkeistössä otettu huomioon asiakkaan näkökulma? Kuvaako nimikkeistö asiakastyötä vain työajan käyttöä? Osa nimikkeistöjen sisällöstä on hallinnollista ja osa asiakastyöhön liittyvää. Luokitusten käytön ohjeistaminen on keskeistä. -Mihin erityistyöntekijät kirjaavat sähköisessä kertomuksessa? Onko ammatillinen näkymä oikea paikka kirjaamiseen? Onko palvelunimikkeistökoodien käytössä olemassa sekaannusten mahdollisuus, jos se sisältää

3 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 9/2009 3(8) samoja toimenpiteitä kuin Hoitotyön luokitus (esim. haavanhoito Jalkaterapianimikkeistössä)? Tarve yhteensovitukseen muiden toimenpiteitä kuvaavien luokitusten kanssa on olemassa. Tulevaisuudessa voidaan kehittää mäppäystaulukoita eri luokitusten välille. -Miten eri luokitusten tuottama tieto saadaan yhdistettyä koosteeksi? Asia kuuluu ratkaista tietojärjestelmäsovelluksilla. -Kansainvälisesti on olemassa luokitusmalleja, joissa kaikki toimepiteet on koottu yhteen luokitukseen. Ei ole tarpeen kehittää erillisiä luokituksia. -Onko olemassa tarvetta uusille nimikkeistöille, esim. osteoporoosi- ja diabeteshoitaja? Nämä eivät ole kuntoutustyöntekijöitä. Edellä mainitun tyyppisten ammattiryhmien kirjaaminen voidaan toteuttaa esim. erikoisalanäkymässä. -Onko nimikkeistöjä ruotsinnettu? Toimintaterapianimikkeistö on ruotsinnettu. Todettiin, että näiden nimikkeistöjen ruotsinnos ei ole kaikkein kiireellisimmin toteutettava asia. Kun nimikkeistöt siirretään tuotantokoodistopalvelimelle, ruotsinnokset tulee olla olemassa. - THL:n ja Suomen Kuntaliiton välillä tulee olla sopimus luokitusten julkaisemisesta ennen kuin ne voidaan julkaista koodistopalvelimella. Päätösesitys koskien koko nimikkeistökokonaisuutta: Kaikkien nimikkeistöjen osalta kirjataan koodistopalvelimen käyttötarkoitus-kohtaan tieto siitä missä kohdassa terveyskertomusta nimikkeistöä käytetään. Käyttötarkoitustiedon tulee olla niin väljä, että organisaatiot voivat tehdä omia linjauksiaan eri ammattiryhmien kirjauksista. Luokituksista tulee olla ruotsinnokset viimeistään kun ne siirretään testipalvelimelta tuotantopalvelimelle. Yksittäisten nimikkeistöjen esittelyt, keskustelu, päätösesitykset ja päätökset: a) RS: Terveyssosiaalityön nimikkeistö 2007 Terveyssosiaalityön nimikkeistö päivitettiin Kuntaliiton ja Terveyssosiaalityöntekijät ry:n yhteistyönä vuonna Päivitystyön toteutti työryhmä, johon kuuluivat Eila Sundman, pj (HUS), Pirjo Havukainen siht. (Tays), Sinikka Hiljanen (HUS) sekä koordinoijana Tupu Holma (Kuntaliitto). Työryhmä käytti apunaan taustaryhmää, johon kuuluivat sosiaalityöntekijät Eliisa Niemi (KPSHP), Riitta Korte-Mäkiranta, Maija-Liisa Pajula(EPSHP), Hannele Ruotsalainen (Hämeenlinnan seudun ktt ky), Kirsi Tukki (KHSPH), Tuija Kaipainen (VKK), Maj-Lis Rönnqvist (VSHP), Tuula Kyyhkynen (KYS) sekä Elina Kuula sekä Inkeri Alanne (Helsingin kaupunki). Nimikkeistö on ollut laajalla arviointikierroksella jäsenistön keskuudessa ja sitä on testattu erilaisissa terveydenhuollon organisaatiossa. - Terveyssosiaalityön nimikkeistö sisältää viisi pääryhmää, jotka jakaantuvat 25 alaryhmään ja alaryhmät niitä tarkentaviin toimintoihin. Käyttäjä valitsee nimikkeen joko alaryhmätasolta tai yksityiskohtaisemmalta tasolta. Nimikkeitä on näillä kahdella eri käyttötasolla yhteensä 58. Kolme ensimmäistä pääryhmää kuvaa asiakastyötä. Neljäs pääryhmä kuvaa palveluja ja toimintoja, jotka eivät liity yksittäisen asiakkaaseen, vaan laajemmin toimintaympäristöön, väestöön ja sidosryhmiin kohdistuvaa työtä. Yhdeksäs pääryhmä, jonka sisältö on kaikissa palvelunimikkeistökokonaisuuteen kuuluvissa nimikkeistöissä sama (johtaminen / kehittäminen/ hallinto) kuvaa työyhteisön hallintoa, kehittämistyötä sekä muuta sisäistä työskentelyä. - Terveyssosiaalityön nimikkeistö sisältää toimintoja, jotka kuuluvat terveydenhuollon yksikössä työskentelevän sosiaalityöntekijän työhön. Terveydenhuollossa tapahtuva sosiaalityöntekijän ammattitoiminta poikkeaa luonteeltaan kunnan muusta sosiaalityöstä, minkä takia oma terveyssosiaalityön nimikkeistö on katsottu tarpeelliseksi. Terveyssosiaalityön nimikkeistöstä löytyvät kuitenkin samat elementit kuin Stakesissa laadituissa luokituksista "Asiakaskohtaisen sosiaalityön kohdeluokitus" sekä "Sosiaalityöntekijän asiakaskohtainen toimintoluokitus" kanssa (Ohjeita ja luokituksia 2/2007, Stakes). Kuntaliitto on julkaissut Terveyssosiaalityön luokituksesta painotuotteen, joka on saatavana sähköisessä muodossa Kuntaliiton verkkosivuilla ( Keskustelu koskien Terveyssosiaalityön nimikkeistöä: -Tikesos-hanke: on perusteltua pitää Terveyssosiaalityön nimikkeistö omana luokituksenaan. Sekä Asiakaskohtainen sosiaalityön luokitus että Terveyssosiaalityön nimikkeistö tukevat sosiaalityötä omista näkökulmistaan. -Missä määrin terveyssosiaalityö on toteutettu potilaskertomusjärjestelmissä? Onko tälle ammattiryhmälle luotu oma kirjaamisalusta, jota muut ammattiryhmät eivät käytä? Terveyssosiaalityöntekijöillä on oma näkymänsä.

4 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 9/2009 4(8) Päätösesitys: Esitettiin, että Terveyssosiaalityön nimikkeistö julkaistaan koodistopalvelimen testipalvelimella. b) RP: Puheterapianimikkeistö (1999, päivitys 2009) - Puheterapianimikkeistön päivitystyö on parhaillaan meneillään Kuntaliiton ja Suomen Puheterapeuttiliiton yhteistyönä. Päivitetty nimikkeistö valmistuu tammikuussa Päivitystyön toteuttavaan työryhmään kuuluvat puheterapeutti Heta Piirto (Espoon kaupunki), erikoispuheterapeutti FL Teija Arola (Kuopio, Neuron), puheterapeutti Helene Holmström (Folkhälsan Syd), erikoispuheterapeutti FL, Alisa Ikonen (Helsingin yliopisto puhetieteiden laitos), puheterapeutti Meri Kaarlonen (Espoon kaupunki) sekä nimikkeistötyön koordinoijana erityisasiantuntija Tupu Holma Kuntaliitosta. -Tavoitteena on saattaa nimikkeistö vastaamaan paremmin Kuntaliiton muiden erityistyöntekijöiden nimikkeistöjen rakenteita ja periaatteita sekä ajantasaistaa sisältö. Nimikkeistön viimeisin päivitysversio lähtee lausuntokierrokselle joulukuussa Puheterapianimikkeistö tulee sisältämään viisi pääryhmää, jotka jakaantuvat alaryhmiin ja niitä tarkentaviin toimintoihin. Eri nimikkeitä tulee olemaan alaryhmissä ja yksityiskohtaisemmalla tasolla yhteensä viitisenkymmentä. Kolme ensimmäistä pääryhmää kuvaa asiakastyötä. Neljäs pääryhmä kuvaa palveluja ja toimintoja, jotka eivät liity yksittäisen asiakkaaseen, vaan ne kuvaavat laajemmin toimintaympäristöön, väestöön ja sidosryhmiin kohdistuvaa työtä. Yhdeksäs pääryhmä kuvaa työyhteisön hallintoa, kehittämistyötä sekä muuta sisäistä työskentelyä. Keskustelu koskien Puheterapianimikkeistöä: -Puheterapialla on olemassa oma näkymä. Päätösesitys: Esitettiin, että Puheterapianimikkeistö julkaistaan koodistopalvelimen testipalvelimella. Valmisteilla oleva päivitysversio voidaan tämän johtoryhmäkäsittelyn jälkeen viedä suoraan käsiteltäväksi Koodistopalvelun julkaisutoimikuntaan (laaturyhmä) ja mikäli se tulee hyväksytyksi, tuoda se tiedoksi Koodistopalvelun johtoryhmälle. c) RD: Ravitsemusterapianimikkeistö (2002) - Ravitsemusterapianimikkeistö laadittiin Kuntaliiton ja Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen yhteistyönä. Työryhmään kuuluivat ravitsemusterapeutit Jaana Martikainen (Vantaan kaupunki), Piritta Halttu-Dris (ammatinharjoittaja), Tuula Heikkinen (Helsinki /Koillinen tk), Kirsti Kemppainen (Kankaanpään kuntoutuskeskus), Pirjo Ketonen (Pohjois-Karjalan ks), Tuula Nuutinen (Tays), Riitta Stirkkinen (Ravitsemusterapeuttien yhdistys) sekä koordinoijana Tupu Holma (Kuntaliitto). -Ravitsemusterapianimikkeistö sisältää kuusi pääryhmää, jotka jakaantuvat alaryhmiin ja alaryhmiä tarkentaviin toimintoihin. Eri nimikkeitä on alaryhmissä ja tarkemmalla toimintojen tasolla yhteensä 59. Kolme ensimmäistä pääryhmää kuvaa asiakastyötä. Neljäs ja viides pääryhmä kuvaavat palveluja ja toimintoja, jotka eivät liity yksittäisen asiakkaaseen, vaan ne kuvaavat laajemmin toimintaympäristöön, väestöön ja sidosryhmiin kohdistuvaa työtä. Yhdeksäs pääryhmä kuvaa työyhteisön hallintoa, kehittämistyötä sekä muuta sisäistä työskentelyä. Nimikkeistö on tarkoitettu käytettäväksi paitsi terveydenhuollon organisaatioissa myös muissa ravitsemusalan organisaatioissa alan opetuksessa. Kuntaliitto on julkaissut Ravitsemusterapianimikkeistöstä painotuotteen, joka on saatavana sähköisesti Kuntaliiton verkkosivuilla ( Keskustelu koskien Ravitsemusterapianimikkeistöä: -Painotuotteessa on käytössä RA-tunniste. Esitellyssä koodistopalvelinmuodossa käytetään RD-tunnistetta. Muutoksesta tulee tiedottaa ammattikunnalle koodistopalvelinjulkaisemisen yhteydessä. -Ravitsemusterapialla on olemassa oma näkymä. Päätösesitys: Esitettiin, että Ravitsemusterapianimikkeistö julkaistaan koodistopalvelimen testipalvelimella. d) RK: Kuntoutusohjausnimikkeistö (2003) - Kuntoutusohjausnimikkeistö laadittiin Kuntaliiton ja Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry:n yhteistyönä. Työryhmään kuuluneet kuntoutusohjaajat edustivat laajasti kuntoutusohjauksen eri alueita. Työryhmässä olivat mukana kuntoutusohjaajat Riitta Mäkilä (TAYS), Maire Toijanen (TAYS /

5 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 9/2009 5(8) yhdistyksen pj), Raija Pettersson (TAYS), Kirsti Mattsen (TAYS, kuntoutussuunnittelija), Pirjo Lähteenmäki (TYKS), Ritva Lappi (HUS), Riitta Rönkkö (HUS), Marja Marttinen (PHKS), Riitta Kumpulainen (KSKS), Stina Gullberg (VKS), Sirkku Säätelä (VKS), Jari Kämäräinen (Helsingin kaupunki) sekä lehtori Ritva Kangassalo Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja kuntoutuksen yliopettaja Pirkko Perttinä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tupu Holma Kuntaliitosta toimi luokitustyön koordinoijana. - Kuntoutusohjausnimikkeistössä on seitsemän pääryhmää, jotka jakautuvat alaryhmiin ja alaryhmät niitä tarkentaviin toimintoihin. Nimikkeitä alaryhmissä ja tarkemmalla toimintojen tasolla on yhteensä 64. Viisi ensimmäistä pääryhmää kuvaavat asiakastyötä. Kuudes pääryhmä kuvaa palveluja ja toimintoja, jotka eivät liity yksittäisen asiakkaaseen. Tämä pääryhmä sisältää kuvauksen laajemmin toimintaympäristöön, väestöön ja sidosryhmiin kohdistuvasta työstä. Yhdeksäs pääryhmä kuvaa työyhteisön hallintoa, kehittämistyötä sekä muuta sisäistä työskentelyä. Kuntaliitto on julkaissut Kuntoutusohjausnimikkeistöstä painotuotteen, joka on saatavana sähköisesti Kuntaliiton verkkosivuilla ( Keskustelu koskien Kuntoutusohjausnimikkeistöä: -Kuntoutusohjauksella ei ole omaa näkymää, mutta tietojärjestelmäsovelluksiin on toteutettu KUN-näkymä, jota voidaan käyttää tässä yhteydessä. Päätösesitys: Esitettiin, että Kuntoutusohjausnimikkeistö julkaistaan koodistopalvelimen testipalvelimella. e) RA: Apuvälinepalvelunimikkeistö (2004) -Apuvälinepalvelunimikkeistö laadittiin Kuntaliiton ja apuvälineyksiköiden valtakunnallisen verkoston edustajien yhteistyönä. Työryhmään ovat kuuluneet apuvälineyksikön osastonhoitaja Leena Autio (TAYS), vastuuyksikön johtaja Riitta Korkiatupa ( Seinäjoen keskussairaalan apuvälinekeskus), apuvälineyksikön osastonhoitaja Ulla Kolomainen ( KSKS), Marja-Leena Viinamäki ( Länsi-Pohjan shp:n alueellinen apuvälinekeskus), apuvälineyksikön osastonhoitaja Irma Lehmusjärvi (Kymenlaakson ks), apuvälineyksikön hoitaja Heidi Solja(EKKS) sekä työskentelyn koordinoijana Tupu Holma (Kuntaliitto). -Apuvälinepalvelunimikkeistö kuvaa nimensä mukaisesti palvelutoimintaa, kun taas kansainvälinen apuvälineluokitus apuvälineitä. Apuvälinepalvelunimikkeistön seitsemän pääryhmää jakautuu alaryhmiin ja alaryhmät niitä tarkentaviin toimintoihin. Alaryhmissä ja tarkemmalla toimintojen tasolla on yhteensä 76 nimikettä. Neljä ensimmäistä pääryhmää kuvaavat asiakastyötä. Viides pääryhmä kuvaa apuvälinelogistiikkaa, joka ei aina liity yksittäisen asiakkaaseen. Kuudes pääryhmä kuvaa asiantuntijatyötä ja Yhdeksäs pääryhmä kuvaa työyhteisön hallintoa, kehittämistyötä sekä muuta sisäistä työskentelyä. -Apuvälinetoiminnassa on mukana ammattiryhmiä, joilla jo on oman alan nimikkeistö (mm. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti). Jos apuvälinealan asiantuntija tekee työtään päätoimisesti apuvälineyksikössä, hän käyttää apuvälinepalvelunimikkeistöä. Jos muu ammattihenkilö antaa apuvälinepalveluja osana omaa työtä, käytetään oman alan nimikkeistöä. Kuntaliitto on julkaissut Apuvälinepalvelunimikkeistöstä painotuotteen, joka on saatavana sähköisesti Kuntaliiton verkkosivuilla ( Keskustelu koskien Apuvälinepalvelunimikkeistöä: -Apuvälinepalvelunimikkeistön sisältämiä nimikkeitä on muissakin erityistyöntekijöiden nimikkeistöissä. Onko tässä sekaannusten mahdollisuus? Käyttöä tulee seurata. -Apuvälinepalvelulla ei ole omaa näkymää, mutta tietojärjestelmäsovelluksiin on toteutettu KUN-näkymä, jota voidaan käyttää tässä yhteydessä. Päätösesitys: Esitettiin, että Apuvälinepalvelunimikkeistö julkaistaan koodistopalvelimen testipalvelimella. Koska apuvälinetoimeen liittyviä asioita kirjataan muissakin nimikkeistöissä, nimikkeistön käytössä mahdollisesti ilmenneet ongelmat tulee arvioida muutaman vuoden päästä. f) RJ: Jalkaterapianimikkeistö (2004) -Jalkaterapianimikkeistö laadittiin Kuntaliiton, Suomen Jalkojenhoitajat ja Jalkaterapeutit ry:n sekä alan koulutusyksikön (Stadia) yhteistyönä. Työskentelymallina oli asiantuntijaverkosto, jonka vetäjänä toimi fysioterapian lehtori ja jalkaterapian opiskelija Sirkka Kolehmainen (Stadia). Verkoston jäseniä olivat oh Sirkka-

6 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 9/2009 6(8) Liisa Tuurihalme (EPKS), lehtori Irmeli Liukkonen (Stadia), jalkaterapiakoulutuksen lehtori Riitta Saarikoski (Stadia), pj Kaisa Järveläinen (Suomen Jalkojenhoitajain ja Jalkaterapeuttien Liitto ry), jalkaterapian koulutusohjelmien opettajat lehtori Riitta Collin (Rovaniemen amk), lehtori Arja Tiippana (Mikkelin amk), ylilääkäri Matti Ojala (Stakes) sekä työskentelyn ohjaajana ja koordinoijana Tupu Holma (Kuntaliitto). -Nimikkeistön kahdeksan pääryhmää jakautuu alaryhmiin ja alaryhmät niitä tarkentaviin toimintoihin. Alaryhmissä ja tarkempien toimintojen tasolla on yhteensä 93 nimikettä. Kuusi ensimmäistä pääryhmää kuvaavat pääasiassa asiakastyötä. Seitsemäs pääryhmä kuvaa asiantuntijatyötä ja yhdeksäs pääryhmä jalkaterapeutin hallinnollista tehtäväaluetta ja kehittämistyötä. Kuntaliitto on julkaissut Jalkaterapianimikkeistöstä painotuotteen, joka on saatavana sähköisesti Kuntaliiton verkkosivuilla ( Keskustelu koskien Jalkaterapianimikkeistöä: -Jalkaterapia kirjataan erityis-näkymään. Päätösesitys: Esitettiin, että Jalkaterapianimikkeistö julkaistaan koodistopalvelimen testipalvelimella. g) RM: Musiikkiterapianimikkeistö (2009) -Musiikkiterapianimikkeistö laadittiin Kuntaliiton sekä Suomen Musiikkiterapiayhdistys ry:n yhteistyönä ja valmistui kesällä Nimikkeistötyöryhmän kuuluivat pj Jouni Aavaluoma Musiikkiterapiayhdistyksestä (HUS), musiikkiterapeutti ja psykoterapeutti Kaija Oivamäki-Tähtinen (yksityissektori) sekä työskentelyn koordinoijana Tupu Holma (Kuntaliitto). Nimikkeistöluonnokset ovat olleet jäsenistön arvioitavana laajasti sekä koulutustilaisuuksissa että yhdistyksen internet sivuilla. Nimikkeistön ammatillinen sisältö ja ammattitermistö perustuvat julkaisuun Musiikkiterapiapalvelut (Ala-Ruona, Saukko, Tarkki, 2009). Nimikkeistössä on viisi pääryhmää, jotka jakautuvat alaryhmiin ja yksi alaryhmä lisäksi yksityiskohtaisempiin toimintoihin. Nimikkeitä on alaryhmissä ja yksityiskohtaisemmalla tasolla yhteensä 40. Kolme ensimmäistä pääryhmää kuvaavat asiakastyötä. Neljäs pääryhmä kuvaa asiantuntijatyötä ja yhdeksäs pääryhmä musiikkiterapeutin kehittämistehtäviä sekä hallinnollista työtä. Kuntaliitto on julkaissut Musiikkiterapianimikkeistöstä painotuotteen, joka on saatavana sähköisesti Kuntaliiton verkkosivuilla ( Keskustelu koskien Musikkiterapianimikkeistöä: -Musiikkiterapiatyötä tekevän ei välttämättä tarvitse olla terveydenhuollon ammattihenkilö. Onko musiikkiterapeutilla oikeus kirjata terveyskertomukseen? Esim. terveydenhuollon koulutuksen saaneet psykoterapeutit tarvitsevat tätä nimikkeistöä. STM:n ja Valviran edustajat eivät ole paikalla tässä kokouksessa, mikä vaikeuttaa asian päätöskäsittelyä. -Koodistopalvelun käyttötarkoituskohdassa on mahdollista määrittää Musiikkiterapianimikkeistön käyttöalue koskemaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Päätösesitys: Esitettiin, että Musiikkiterpianimikkeistö julkaistaan koodistopalvelimen testipalvelimella, mikäli STM ja Valvira puoltavat hyväksyntää. Kelasta pyydetään lisäksi edustusta laajempi kannanotto. 3. Luokitukset suun kliinisen tilanteen löydösten (statuksen) rakenteiseksi kuvaamiseksi Johtava ylihammaslääkäri Jouko Kallio Espoon kaupungin Terveyspalveluista esitteli hammasmäärittelyhankkeen asiantuntijatyöryhmän tuottamat luokitukset suun kliinisen tilanteen löydösten (statuksen) rakenteiseksi kuvaamiseksi. Luokituksia esitettiin julkaistaviksi koodistopalvelimen testipalvelimella. Esittely: -Esittelyn taustan osalta viitataan n kokousmuistioon, joka on saatavilla Koodistopalvelun verkkosivuilla. - Esittely ei sisällä sisältömuutoksia 1. johtoryhmäkäsittelyyn verrattuna. -Hammaslääketieteellisen tiedon rakenteistamisessa on kaksi eri tietoryhmää: tutkimustiedot ja toimenpidetiedot. Toimenpidetiedot ovat pohjana mm. tilastoinnille, maksuasetukselle, Kelan korvauksille.

7 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 9/2009 7(8) -Esittelyssä olevat luokitukset kattavat lähes kaiken suun ja hampaiden tutkimuksissa syntyvän tiedon (patologia ja radiologia puuttuvat). Rakenteinen sisältö yhtenäistää tutkimuskäytännöt ja kirjaamisen sekä parantaa tiedon laatua. - Hierarkisuudella on hammaslääketieteessä suuri merkitys, koska hammaslääketieteessä käytetään monia ulottuvuuksia (esim. pinnat, karieksen syvyys). - Paikkamääritykset on tehty hammasriippuvaisiksi aina kuin mahdollista. -Koodien pitkät nimet ja selitteet puuttuvat toistaiseksi, koska pientyöryhmä ei ole pystynyt laatimaan näitä. Puuttuvat nimet pyritään täydentämään Hammaslääketieteellisen seuran (Apollonia) toimesta. Keskustelu: -Tämä osa-alue on koettu hyväksi earkisto-koekäyttömahdollisuudeksi. Asiaan liittyen on hanke vireillä. - Jatkossa olisi tärkeää saada hammashuoltoa koskevia insidenssi- ja prevalenssitietoja. -Terminologia on osittain vaikeaa. Määritelmien tuottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Käyttötarkoituskuvauksiin tulee kiinnittää huomiota. -Mitä hierakisuus tarkoittaa käytännössä? Käytännössä hampaita koskeva tieto saadaan esim. pintakohtaisesti ja karieskohtaisesti. - Yksittäiset osakokonaisuudet vaikuttavat hyvin valmistelluilta, mutta luokitustekniset kysymykset ovat osittain ratkaisematta. - Luokitusten käyttöä helpottamaan tulee saada tulevaisuudessa luokitusopas. Päätösesitys: Esitettiin hyväksyttäväksi tähän mennessä tehty työ. Toistaiseksi puuttuvat asiat (käyttötarkoituskuvaukset, koodien pitkät nimet, koodien selitteet/kuvaukset, luokitustekniset kysymykset) esitetään valmisteltavaksi yhdessä THL:n ylilääkäri Jorma Komulaisen kanssa. Nämä tuodaan uudelleen käsittelyyn päätettäviksi. Johtoryhmälle tiedotetaan (Jorma Komulainen) valmistelutilanteesta vuoden 2010 ensimmäisessä johtoryhmässä. 4 AR/YDIN Tupakointistatus ja AR/YDIN Nikotiiniriippuvuus luokitukset päätettäviksi Todettiin, että esittely on peruutettu ja siirretään myöhempään johtoryhmäkäsittelyyn. 5 THL ICD-10 tautiluokituksen päivitystilanne 2010 tiedoksi Ylilääkäri Matti Mäkelä (THL) esitteli ICD-10 tautiluokituksen päivitystilanteen johtoryhmälle. Päivityksen on määrä valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Päivitystä ei julkaista täysimääräisenä, vaan koodistopalvelimella julkaistaan uudet ja poistot (sisältäen tekstimuutokset), mutta uusien koodien includeexclude-note kenttiä ei julkaista koodistopalvelimella vielä vaan myöhemmin osana include-exclude-note kenttien kokonaispäivitystä koodistopalvelimelle. ICD-10 tautiluokituksen kirjajulkaisu saadaan painatetuksi vuonna Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi Puheenjohtaja esitteli koosteen Koodistopalvelussa tapahtuneista ajankohtaisista asioista. Dokumentti liitetään johtoryhmän pöytäkirjaan ja julkaistaan Koodistopalvelun www-sivuilla yhdessä hyväksytyn pöytäkirjan kanssa. Keskusteltiin THL:n vastuulla olevan SOTE Organisaatiorekisterin tietojen julkaisemisesta. Johtoryhmä tiedusteli onko mahdollista, että KanTaan liittyvien organisaatioiden suuri määrä aiheuttaa tulevaisuudessa viiveen organisaatiorekisteritietojen julkaisemisessa? Puheenjohtaja totesi, että organisaatiotiedot viedään koodistopalvelimelle ensimmäisen kerran virkatyönä, jolloin toimintaa joudutaan resurssoimaan riittävästi, jotta selvitään kiivaimmasta liittymisvaiheesta. Koska tiedot voidaan viedä rekisteriin etukäteen, toivotaan että organisaatiot toimittaisivat tietonsa hyvissä ajoin ennen liittymishetkeään. Kela kehittää tulevaisuudessa suorapäivityksen mahdollistavan käyttöliittymän. Koodistopalvelun resurssit eivät riitä hoitamaan virkatyönä sekä uusien organisaatiotietojen lataamistyötä ja entisten tietojen päivitystyötä samanaikaisesti.

8 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 9/2009 8(8) Tuotiin tiedoksi, että Koodistopalvelu valmistelee n uutta toimikautta Johtoryhmän nykyisille jäsenille ja varajäsenille lähetetään viikolla 48 sähköpostikysely johtoryhmäedustajuuksiin liittyen. 7 Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Seuraavassa johtoryhmässä käsitellään kooste Koodistopalvelun laatupoikkeamista 2009, Koodistopalvelun toimintasuunnitelma vuodelle 2010, johtoryhmän asettaminen uudelle toimikaudelle ja laaja Lomakehankkeen (LoKo) tilannekatsaus. Johtoryhmä varautuu lisäksi ottamaan käsiteltäväksi Kelan KanTa-palvelut-/ earkisto-/ e- Resepti -valmisteluihin liittyvää aineistoa ja muuta kokoukseen mennessä esiteltäväksi valmistuvaa aineistoa. 8 Muut asiat Puheenjohtaja toi tiedoksi Koodistopalvelun Julkaisutoimikunnan (Laaturyhmä) käsittelemän esityksen, jossa Avoimet rajapinnat Tekninen ryhmä esitti AR/YDIN Otsikot koodistoluokituksesta poistettaviksi kaksi otsikkoa (Hoitopalaute ja Yhteenveto), jotta koodistoluokitus noudattaa ydintieto-opas 3.0:aa. Johtoryhmä hyväksyi osaltaan esityksen saatuaan sen tiedoksi, eikä katsonut tarpeelliseksi ottaa asiaa muulla tavoin käsittelyyn. 9 Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään aiemmin sovitusti perjantaina klo 10:00-13:30 THL Lintulahden toimipisteessä. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13:40. Osastojohtaja Puheenjohtaja Kehittämispäällikkö Sihteeri Päivi Hämäläinen Sari Palojoki Liite 1 Kooste Koodistopalvelussa tapahtuneista ajankohtaisista asioista