Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/2009 1(6 n kokous Aika Perjantai klo 10:00 13:30 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lintulahden toimipiste, Auditorio, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi Jäsenet Aaltonen Erkki Eronen Marianne Hartikainen Kauko Ikonen Martti Junttila Kristiina asiakohtaan 7 asti Kiviharju Voitto Kopra Kyösti (-) sij. Anne Vinkanharju Koskela Juha Kunnamo Ilkka Laatikainen Tiina (-) sij. Matti Sarjakoski asiakohtaan 4 asti Leinonen Kirsiliina Porrasmaa Jari Ripatti Sinikka Sahala Heli Strang Stefan Tarhonen Timo asiakohdasta 3 alkaen Tuomola Pirjo Virtanen Martti Koodistopalvelutiimi Komulainen Jorma Lehto Hanna Lehtonen Jari Mäkelä Matti asiakohtaan 4 asti Palojoki Sari, sihteeri Peltonen Veli-Pekka Ulkopuoliset esittelijät Hyppönen Konstantin, Kuopion yliopisto = läsnä, (-) = poissa 1 Osallistujat, jäsenmuutokset, asialistan ja edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10:03. Todettiin läsnäolijat. Käytiin läpi jäsenmuutokset johtoryhmän kokoonpanossa: Valviran varsinainen jäsen Voitto Kiviharju ja varajäsen Mika Pohjolainen, STM:n varsinainen jäsen Jari Porrasmaa ja varajäsen Annakaisa Iivari, THL tilastoryhmän varsinainen jäsen Pirjo Tuomola, THL:n varsinainen jäsen Tiina Laatikainen ja varajäsen Matti Sarjakoski. Koodistopalvelutiimin uusi suunnittelija Hanna Lehto esiteltiin. Edellisen kokouksen pöytäkirja ( ) todettiin hyväksytyksi sähköpostimenettelyllä. Pöytäkirjaan ei tullut kommentteja käsittelylle asetettuun määräpäivään mennessä. Pöytäkirja on saatavilla koodistopalvelun verkkosivuilla. Asialista toimitettiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta. Asialistan käsittelyjärjestykseen esitettiin kokouksessa muutosta, jossa Tikesos-hankkeen ja sen tulevien sosiaalihuollon koodistotarpeiden esittely siirrettiin asiakohdasta 2 asiakohdaksi 3. Asiakohdaksi 2 siirrettiin STM Potilasasiakirja-asetuksen esittely. Asialista hyväksyttiin em. muutoksella.

2 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 6/2009 2(6) Päätösasioihin liittyvä kokousaineisto toimitettiin johtoryhmälle sovitun toimintatavan mukaisesti viikkoa ennen kokousta. 2 STM Potilasasiakirja-asetus THL:n yksikköpäällikkö Matti Mäkelä esitteli Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjoista ja sen vaikutuksia koodistopalvelutoimintaan. Esittelyyn liittyen ei toimitettu ennakkoaineistoa. Esittely: - Esiteltiin seuraavien säädösten sisältö niiltä osin kuin sisältö koskettaa Koodistopalvelutoimintaa: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007, Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/ Asetus astui voimaan Keskusteluun nostettavia kysymyksiä olivat: Mitä asetus tarkoittaa käytännössä? Missä vaiheessa velvoittavat koodistot otetaan käyttöön? Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja ja annettiin seuraavaa lisätietoa: -Asetuksen valmisteluvaiheessa asetuksen liitteenä oli koodistolista, jossa oli määritelty koodistojen velvoittavuus, mutta valmistelun aikana listasta päätettiin luopua. -Valmisteltaessa koodistojen velvoittavuuden toteuttamista käytännössä, on tärkeää kuulla yhteistyöverkostoja ja ä. THL:n ja STM:n välillä tulee järjestää jatkoneuvottelu. -Koodistojen pakollisuuden määrittelyssä tulee ottaa huomioon konteksti. Koodistot voidaan määritellä pakollisiksi tietyissä käyttötarkoituksissa. -Nk. ylikoodaamista tulisi pyrkiä välttämään. Koodiston käyttötarkoitus tulee pitää mielessä eikä käyttää koodistoa asiayhteyksissä, joissa sitä ei tarvita. -Miten velvoittavuuden käsite määritellään? Tarvitaan käsitteenmäärittely. -Tulevaisuuden kehitysmahdollisuutena on generoida sairauskertomusmerkinnöistä myös nykyisten velvoittavien tilastoluokitusten tuottamaa tilastotietoa. Jo koodiston kehittämisen alkuvaiheessa tulee pohtia mistä tiedosta tullaan tuottamaan tilastotietoa. -Tietojen yhteiskäytettävyys edellyttää velvoittavia koodistoja. -Tietojärjestelmien ja koodistopalvelimen käytettävyys vaikuttaa toteuttamiseen. -Ei riitä, että koodistopalvelimella ovat vain käytössä olevat koodistot. Koodistojen historiatieto tulee myös olla saatavilla. -Rakenteinen kirjaaminen aiheuttaa keskustelua. On tarpeen, että koodistojen velvoittavuuden suhteen tehdään linjanvetoja. Tällä on vaikutusta mm. käyttöönottovaiheen edistymiseen. -On syytä arvioida tarkasti koodistojen pakollisuuden hyödyt ja haitat. Rakenteisella kirjaamisella syntyvän tiedon tulee tukea hoitoprosessia. Velvoittavien koodistojen aikaasaama hyöty tulee todistaa. Yhteenveto: -On olemassa selkeä tarve tiettyjen koodistojen velvoittavuudelle. -Velvoittavuuden määrittelyssä etenemisen on syytä olla harkittua ja hidasta. -Velvoittavuuden määrittely aloitetaan nk. perusluokituksista (esim. ICD-10 tautiluokitus) -Prosessia tulee valmistella yhteistyössä STM:n kanssa. tulee ottamaan kantaa koodistojen velvoittavuuden määrittelyprosessiin. - Asiaan palataan n myöhemmissä kokouksissa. STM:n lakimiestä voidaan pyytää johtoryhmään kertomaan näkemyksiään lain tulkinnasta. Päätös: Keskustelu kirjataan pöytäkirjaan tiedoksi. Asia ei ollut päätöskäsittelyssä. 3 Tikesos-hankkeen ja sen tulevien sosiaalihuollon koodistotarpeiden esittely Projektipäällikkö Heli Sahala ja erikoissuunnittelija Konstantin Hyppönen (Kuopion yliopisto) esittelivät Tikesoshanketta ja sen tulevia koodistotarpeita. Ennakkoaineisto toimitettiin johtoryhmälle

3 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 6/2009 3(6) Esittely: A.Tikesos-hankkeen esittely (Heli Sahala): - Sosiaalialan tietoteknologiahanke on STM:n kehittämishanke vuosille Hanke kehittää sosiaalialan tietotuotantoa ja sen hyödynnettävyyttä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. - Tukee tietoteknologialla alan työtapojen ja työn kehittämistä sekä tukee alan ammattilaisten osaamista ja lisää heidän osallistumistaan teknologian kehittämisessä - Tukee kuntien ja muiden palveluntuottajien yhteistyötä tietojärjestelmien kehittämisessä ja käytössä - Mahdollistaa toimivien työvälineiden kehittäminen sosiaalialan eri sektoreille - Tukee ammatillista työtä toimivilla tietopalveluilla - Lisää sosiaalialan näkyvyyttä ja sen työn ymmärrettävyyttä kansalaisille - Hankkeen toinen vaihe ajoittuu vuosille Toisen vaiheen aikana keskitytään asiakastietojärjestelmien kehittämiseen. Hankkeessa on aiempaa tiiviimpi yhteys julkisen sektorin muuhun kehittämiseen, etenkin terveydenhuoltoon (Kansalliset palvelut: arkisto, koodistot, tunnistaminen). Kehittämiskohteina ovat edelleen myös sosiaalialan tiedonhallinnan tutkimus ja kirjaamisen laadun parantaminen. - Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen tavoite vuoden 2011 loppuun mennessä on määritellä periaatteet ja käytännöt, joilla sosiaalihuollon asiakastiedot ovat niiden tahojen käytettävissä, jotka osallistuvat asiakkaan palvelukokonaisuuteen. Organisaatioista riippumaton asiakastiedon käytön tulee olla tietoturvallista ja tapahtua asiakkaan suostumuksella tai lainsäädännön perusteella. B) Tikesos-hankkeen tulevien sosiaalihuollon koodistotarpeiden esittely (Konstantin Hyppönen) Tuotetut määritykset ja selvitykset: - Toiminta-arkkitehtuuri: Sosiaalihuollon toimintaprosessien kuvaukset olivat hyväksyttävänä kesäkuussa: toimeentulotuki, lasten päivähoito, adoptioneuvonta, lastenvalvojan tehtävät, sosiaalinen luototus. Palvelukohtaiset tietosisällöt (noin 20) ovat valmiina vuoden loppuun mennessä. Kirjaamisen sisällön kehittäminen käynnistyy syksyllä. - Tietoarkkitehtuuri: Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten julkaistu 2008, XML-dokumenttien tietomallit valmistuvat 2009, Asiakkaan ja palvelunantajan perustiedot valmiina, Asiakirjojen yleinen rakenne, yleiset asiakirjatyypit ja asiakirjatyyppiluokitus valmiina, Asiakirjojen yhtenäistetyt tietokokonaisuudet valmistuvat 2009, Asiakirjojen metatiedot hyväksyttävinä kesäkuussa 2009, Tehtävä- ja palveluluokitus valmistuu 2009, Asiakirjojen säilytysajat ja ohjeet valmistuvat Järjestelmäarkkitehtuuri: Arkistoratkaisun esiselvitys valmistui 2008, Arkiston vaatimusmäärittely ja toiminnallinen määrittely hyväksytty kesäkuussa 2009 (lausuntokierroksella), Asiakkaan suostumusta koskeva selvitys hyväksyttävänä kesäkuussa, Yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittely alkaa toukokuussa, Määritysten pilotoinnin kokonaissuunnitelma valmistuu Teknologia-arkkitehtuuri: Standardisalkku valmistuu 2009, Viestinvälityksen määritykset valmistuvat , Asiakirjastandardin valintaa valmistelevat selvitykset (Sosiaalialan tietojärjestelmästandardien kartoitus 2007, HL7-standardien soveltuvuus sosiaalihuoltoon 2007, Vaihtoehdot sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tekniseksi standardiksi 2008), Teknisen asiakirjastandardin implementointisuunnitelman taustaselvitys ja implementointisuunnitelma 2008, Sisällön yhtenäistäminen liittyen tekniseen asiakirjastandardiin valmistui 2009, Metatietojen tekninen rakenne valmistuu , Asiakirjojen XML-määritykset ja tarkennukset käytettäviin standardeihin työn alla Koodistot: - Sosiaalihuollossa koodistoja käytetään pääasiallisesti tietoelementtien arvojoukkojen rajaamiseen. Ns. rakennekoodistoja ei käytetä. Koodistojen (luokitusten) valmistelutyö on parhaillaan meneillään. Noin 40 koodistoa on tunnistettu (liite 1). - Työn kulku: Nykykäytäntöjen analyysi - Valtakunnalliset sisältömääritykset - Sisällön yhtenäistäminen - Valmistellut koodistot koodistopalvelulle. - Koodistopalvelussa olevista koodistoista voi käyttää sellaisinaan ainakin näitä: AR/YDIN - Sukupuoli 1997, AR/YDIN - Kyllä/EI/Ei tietoa 2007, AR/YDIN - Siviilisääty 1997, SFS - Kielikoodisto 2008, VRK/Stakes - Kuntakoodit Muut lähteet: JHS (esim. maakoodit), Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus

4 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 6/2009 4(6) Tikesos esittää, että koodistojen hyväksyttämiseen sovelletaan Koodistopalvelun käsikirjassa kuvattua menetelmää, seuraavilla tarkennuksilla: - Tikesos-hankkeen johtoryhmä toimii esittelijätahona ja tekee ehdotuksia uusien koodistojen hyväksyttämisestä lle. - Jos toteaa ehdotetun koodiston kansallisten tarvekriteerien täyttyvän, koodiston valmistelulle ei perusteta erillistä kehittämishanketta, vaan siirretään vastuu koodiston kehittämisestä Tikesos-hankkeelle. - Koodistojen valmistelijatahona ja valmisteltujen koodistojen esittelijätahona toimii Tikesos-hankkeen TAKO-ryhmä. - Koodistojen omistaja/hallinnoijatahona toimii Tikesos-hanke vuoden 2011 loppuun asti. - Koodistojen sisällön ylläpitämisestä ja jatkokehittämisestä vastaa Tikesos-hanke vuoden 2011 loppuun asti. - Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koodistopalvelutiimi vastaa hyväksyttyjen koodistojen teknisestä valmistelusta koodistopalvelinmuotoon. Tikesos toimittaa koodistot sovitussa muodossa (esim. taulukkoina tai XML-muodossa). - Esitetään, että hyväksytyt koodistot tullaan julkaisemaan testikoodistopalvelimella. - Esitetään, että Tikesos-hankkeen tuottamille koodistolle varataan ISO OID -solmuluokka x. Koodistojen OID-yksilöintinumerot ovat näin ollen muotoa x.y.<koodiston käyttöönottovuosi>. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja ja annettiin seuraavaa lisätietoa: -Sosiaalihuollolle ei tultane perustamaan omaa solmuluokkaa. Puheenjohtaja totesi, että asiaa ei tarvitse päättää tässä kokouksessa. OID-avaruuden sosiaalihuollon koodistoille voi varata Koodistopalvelusta jo tässä vaiheessa. -Työhön on tärkeää saada Kelan eläke/toimeentuloturvaosaston asiantuntijoita mukaan. Erkki Aaltonen ja Suvi Onninen voisivat toimia Kelan yhteyshenkilöinä. -Sosiaali- ja terveydenhuollon erottaminen esim. kotihoidossa saattaa olla vaikeaa. -Onko perusteltua, että Tikesos-hankkeen johtoryhmä toimii esittelijätahona? Tikesos-hankkeen edustaja totesi, että Tikesos-hankkeen johtoryhmä voi päättää, että esim. asiakastietoryhmä toimii asian esittelijänä. Puheenjohtaja korosti, että Tikesos-hankkeen johtoryhmän tulee olla hyväksynyt esittelyn lle, vaikka valmisteleva ryhmä sen esittelisikin. - Hanke ei voi olla vastuussa kokonaisuudesta. Pysyvää vastuutahoa tulisi pohtia. Puheenjohtaja totesi, että hanke voi toimia valmistelijatahona, mutta koodiston ylläpitotahon on oltava pysyvä vastuutaho. - Kuinka terveydenhuollon käytössä oleva Henkilötietolomake soveltuu sosiaalihuollon tarpeisiin? Miten sosiaalihuolto toteuttaa lomakkeensa? Lomakekokonaisuus pyritään pitämään tässä vaiheessa erillään asiakirjojen tietosisällöstä. - Missä vaiheessa sosiaalihuolto tulee liittymään organisaatiorekisteriin? Sosiaalihuolto tulee liittymään organisaatiorekisteriin samalla periaatteella kuin terveydenhuoltokin. - Missä vaiheessa Sosiaalihuollon Palveluluokitustyö on? Asiaa työstetään syyskuussa Tikesos-hanke valmistelee ja esittelee jatkossa johtoryhmälle luettelon niistä koodistoista, jotka se haluaa hyväksyttää mukaan valmistelussa olevien koodistojen listalle. - Todettiin että sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisten jo julkaistujen koodistojen osalta pitää tehdä käyttötarkoituksen laajennus koodistojen kuvauksiin. Päätösesitys: Esitetään nk. tunnistettuja, jo terveydenhuollon käyttötarkoituksiin julkaistuja, koodistoja Koodistopalvelun valmistelulistalle. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 4 AR/YDIN Riskitiedon vakavuus -luokituksen poisto päätettäväksi Ylilääkäri Jorma Komulainen (THL) esitteli ehdotuksen AR/YDIN Riskitiedon vakavuus -luokituksen poistamiseksi koodistopalvelimelta. Ennakkoaineisto toimitettiin johtoryhmälle

5 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 6/2009 5(6) Esittely: -Koodistopalvelimen testipalvelimella oleva AR/YDIN Riskitiedon vakavuus -luokitus sisältää kolme luokkaa: Lievä, keskivaikea ja vakava. -Potilaskertomuksen rakenteisiin käytettäviä luokituksia tarkasteltaessa on tullut ilmi, että AR/YDIN Riskitiedon vakavuus -luokitus on tarpeeton, koska riskitieto luokitellaan kriittiseksi riskitiedoksi tai hoidossa huomioitavaksi tiedoksi AR/YDIN Riskitiedon aste -luokituksen mukaisesti. Asiaa on käsitelty AR-asiantuntijaryhmässä, joka ehdottaa AR/YDIN Riskitiedon vakavuus -luokituksen poistamista koodistopalvelimelta. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja ja annettiin seuraavaa lisätietoa: -Mistä koodisto löytyy poiston jälkeen? Koodistot eivät katoa koodistopalvelimelta poiston jälkeen. Ne on haettavissa hakutoiminnon avulla. Jatkossa Koodistopalvelun käsikirjan verkkoversiosta muodostetaan linkki myös poistettuun koodistoon. - Saako poistetut koodit myös rajapinnasta? Tiedot ovat header-tiedoissa. -Jos kyseessä olisi ollut tuotannossa ollut koodisto, poistossa olisi ollut kyse vakavammasta asiasta. Kun koodeja poistetaan, poiston vaikutuksia tulee tarkastella laajasti koko ketjun osalta. Päätösesitys: Esitetään AR/YDIN Riskitiedon vakavuus -luokituksen poistamista koodistopalvelimelta. Päätös: Kukaan ei kysyttäessä vastustanut koodistopoistoa. Hyväksyttiin päätösesitys. Asiakohdan 4 yhteydessä käytiin lisäksi keskustelua koodistojen siirrosta koodistopalvelimen testipalvelimelta tuotantopalvelimelle. Puheenjohtajalta tiedusteltiin miksi koodistot ovat testipalvelimella. THL on odottanut potilasasiakirja-asetuksen valmistumista, jotta yhteistyöverkostoille voidaan viestittää ymmärrettävästi koodistojen velvoittavuudesta. Koodistojen sijainti tuotantopalvelimella ei tarkoita sitä, että koodisto olisi velvoittava. Tässä yhteydessä esitettiin, että Kelan sähköisen lääkemääräyksen koodistot otettaisiin syksyn aikana johtoryhmän käsiteltäviksi tuotantopalvelimelle siirtämiseksi. Johtoryhmän toivottiin lisäksi käsittelevän koodistojen tuotantoonsiirron priorisointijärjestystä. 5 Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi Puheenjohtaja esitteli koosteen Koodistopalvelussa tapahtuneista ajankohtaisista asioista. Johtoryhmän aiemman päätöksen mukaisesti sihteeristön laatima Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat dokumentti liitetään johtoryhmän pöytäkirjaan ja julkaistaan Koodistopalvelun www-sivuilla yhdessä hyväksytyn pöytäkirjan kanssa. Tässä yhteydessä käytiin läpi tarkemmin THL:n organisaatiorekisterin valmistelutilannetta. THL on aikatauluttanut tietojenkeruun Kelan eresepti-aikataulun mukaan. Organisaatiotietojen keruun periaatteena on, että organisaatiot itse tuottavat ja päivittävät tietonsa. Kun organisaatio liittyy KanTaan, sen tulee hallita organisaatiorakenteensa ja rakenteen muutokset. Kelan kansallisen arkiston käyttöliittymien kehityttyä organisaatiot voivat itse huolehtia tietojen toimittamisesta organisaatiorekisteriin. Johtoryhmää tiedotettiin, että JHS 159 -suosituksen päivityshanke on käynnistynyt. KuntaIT:n wikiin osoitteessa on perustettu JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa suosituksen päivityshankkeelle työtila. 6 Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Seuraavassa johtoryhmässä käsitellään THL Esteettömyysluokituksen uudelleenarviointi, Duodecim FinLOINCkoodiston päivitys, THL Avoterveydenhuollon luokituspäivitys, THL Toimenpideluokituksen päivitys 2010 ja Lomakehankkeen tilannekatsaus. Johtoryhmä varautuu lisäksi ottamaan käsiteltäväksi Kelan KanTa-palvelut-/ earkisto-/ e-resepti -valmisteluihin liittyvää aineistoa, lomakerakenteiden esittelyjä sekä muuta kokoukseen mennessä esiteltäväksi valmistuvaa aineistoa. Syyskauden aikana johtoryhmäesittelyyn valmistuu aineistoa Avoimet rajapinnat työryhmiltä.

6 [ASIAKIRJAN NIMI] PÖYTÄKIRJA 6/2009 6(6) 7 Muut asiat Ei muita esille tulleita asioita. 8 Seuraava kokous, joulukuun kokousajankohdan vahvistaminen ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään aiemmin sovitusti keskiviikkona klo 12:30-16:00 THL Lintulahden toimipisteessä. Todettiin lisäksi jo aiemmin sovitut seuraavat kokousajat: Keskiviikko klo 12:30-16:00 Perjantai klo 10-13:30 Vuoden viimeiseksi kokousajaksi vahvistettiin klo 10-13:30. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:40. Osastojohtaja Puheenjohtaja Kehittämispäällikkö Sihteeri Päivi Hämäläinen Sari Palojoki Liite 1 Liite 2 Sosiaalihuollossa tunnistetut koodistot Kooste Koodistopalvelussa tapahtuneista ajankohtaisista asioista