Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1

2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET TAVOITTEET KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnan vaikuttavuus Asiakaspalvelun laatu Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Henkilöstön aikaansaannoskyky KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Rahoitusjärjestelmä Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Yksiköiden tulostavoitteet Talousarvion sitovuus KÄYTTÖTALOUS INVESTOINNIT RAHOITUS TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT OPPILAITOSTEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT 18 Kuntayhtymän yhteiset palvelut 18 Tilapalvelu 24 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 27 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 33 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 39 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 44 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 49 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 55 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 61 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 67 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 72 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhteensä TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA LIITETAULUKOT 83 Kuvat: Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Toiminta- ja taloussuunnitelma - 3

4 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MENESTYMISEN EDELLYTYKSET Julkisen talouden säästötoimet ja valmisteilla oleva kuntauudistus leimaavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaympäristöä lähi vuosina. Mahdollinen Joensuun ja Outokummun kuntaliitos tekee koulutuskuntayhtymästä Joensuun kaupunkikonsernin osan ja muuttaa siten kuntayhtymän omistajaohjausta. Julkisen sektorin säästötoimet ovat johtaneet ammatillisen koulutuksen leikkausten aikaan. Valtio vähensi työvoimapoliittisen koulutuksen ostoja jo vuonna merkittävästi. Leikkaukset jatkuvat ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen leikkauksilla vuonna ja ammatillisen peruskoulutuksen leikkauksilla vuosina, ja Säästötoimenpiteet ovat sekä koulutuksen määrän leikkauksia, että opiskelijaa kohti maksettavan yksikköhinnan pienennyksiä. Tarvittavat sopeuttamistoimet tulevat olemaan erittäin merkittäviä. Oppilaitosten toimitiloja tullaan vähentämään ja toimintaprosesseja uudistetaan. Valitettavasti myöskään henkilöstöön kohdistuvilta toimenpiteiltä ei vältytä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä tulee muutosten seurauksena nykyistä pienempi, mutta osaavan henkilöstönsä ja vahvan taseensa turvin edelleen hyvin menestyvä koulutuksenjärjestäjä. Vuonna Taitaja-kisat järjestetään Joensuussa toukokuuta. Tapahtuman teemana on Osaamisen iloa!. Tapahtumaan odotetaan n kävijää. Ammattitaidon SM-kilpailuissa oman alansa Suomen mestaruudesta kilpailee 400 nuorta 40 alalla. Tapahtuman yhteydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS -ammattitaitokilpailut ja Taitaja9-kilpailu, jossa 100 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista kilpailee kädentaidoissa. Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan ammattiin opiskelevien nuorten SM-kilpailua ja tutustumaan laajasti eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tapahtumassa yrityksillä on mahdollisuus kohdata tulevaisuuden osaajiansa ja toisaalta nuoret saavat tukea ammatinvalintaansa. Strategiamme mukaisesti vastaamme tuleviin haasteisiimme kehittämällä pedagogiikkaa ja kohdentamalla resurssimme asiakkaitamme siis opiskelijoita ja työelämää hyödyntävällä tavalla. Koulutustarjonnan suuntaaminen koulutuksen vaikuttavuuden, ja asiakaspalautteen perusteella on tulevan menestyksemme avainasia. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on välttämätön ehto kuntayhtymän menestymiselle. Henkilöstön kanssa käymme jatkuvaa dialogia niin kuntayhtymän toimintojen laadullisesta kehittämisestä kuin toimintojen rationalisoinnista. Viestinnän on oltava niin avointa, että henkilöstö ymmärtää toteutettavien muutosten tarpeellisuuden ja perusteet sekä sitoutuu niiden toteutukseen. Muutosten näkeminen mahdollisuutena on varmin tapa menestyä turbulentissa toimintaympäristössä. Ilkka Pirskanen kuntayhtymän johtaja 4 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

5 1. PERUSTEHTÄVÄ Koulutuskuntayhtymän perustehtävä määräytyy omistajakuntien tekemässä perussopimuksessa. Perussopimus määrittelee koulutuskuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntien puolesta - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa sekä - muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetusta ja koulutustoimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa. Kuntayhtymä voi lisäksi hoitaa myös elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien jäsenkuntien välisellä sopimuksella, kun rahoituksesta vastaavat toimintaan osallistuvat kunnat. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98) ja sen perusteluissa mainitaan koulutuksen tarkoitukseksi kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on osallistua työelämän kehittämiseen yhteistoiminnallisissa kehittämisprojekteissa, tukea tuotekehitystä, yritystoimintaa ja verkostoitumista. Koulutuksen ja työelämän on limittäydyttävä nykyistä joustavammin toisiinsa, jotta ammatillisen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Toisaalta koulutuksen ja työssäolon on vuoroteltava nykyistä joustavammin ihmisen elämässä, jotta ne tukisivat elinikäistä oppimista. Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/98) ko. koulutuksen tarkoitus on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/98) ko. koulutuksen tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille - kuntayhtymän missio eli perustehtävä määritellään seuraavasti: Valmennamme opiskelijoista vastuullisia osaajia ja kehitämme työelämää edistääksemme hyvinvointia ja alueen menestystä. Koulutuskuntayhtymää kehitetään maakunnallisena organisaationa, joka tuottaa - opettamis- ja oppimispalveluita - elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kehittämispalveluita ja - asiakastyö- ym. palveluita. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 5

6 2. TOIMINNAN PERUSTA Kehittämisasiakirjassa - koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavaksi arvoksi on määritetty vastuullisuus. Vastuullisuutta tarkastellaan suhteessa koulutuskuntayhtymän perustehtävään ja sen toteutumiseen. Vastuullisuus merkitsee asioiden monipuolista tarkastelua muun muassa asiakas-, omistaja-, henkilöstö-, prosessi- ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Kuntayhtymän toimintoja kehitetään edellä kuvattujen yleisten toimintaa ohjaavien päämäärien ja arvostusten suunnassa eri koulu tusaloilla ja koulutuspaikkakunnilla siten, että otetaan huomioon koulutusalojen erityisvaatimukset, koulutusyksiköiden erityisolosuhteet ja toimintaympäristö. Koulutuskuntayhtymän hallitus päättää koulutusalakohtaisen opiskelijamääriin perustuvan tulorahoituksen jakamisesta eri yksiköihin. Taloudellisten tulostavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon valtuuston päätöksen mukaisesti ammattiopistojen talouteen vaikuttavat erilaiset tekijät. Investoinneilla tuetaan uusia, innovatiivisia ja toimintaedellytyksiä parantavia hankkeita. Investoinnit perustuvat kuntayhtymäkokonaisuuden huomioivaan suunnitteluun ja siinä sovittavaan työnjakoon. EU:n koulutuspolitiikka Euroopan Unionin Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää (tehokkaammat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin), kestävämpää (siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen) ja osallistavampaa (vahva panostaminen työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden vähentämiseen). Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. Älykäs kasvu tarkoittaa sitä, että EU:ssa - parannetaan koulutustasoa kannustetaan ihmisiä opiskelemaan ja jatkokouluttautumaan - lisätään tutkimusta ja innovointia kehitetään uusia tuotteita ja palveluja, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja sekä auttavat vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin - kehitetään digitaaliyhteiskuntaa käytetään tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Laadukas koulutus on välttämätöntä, jos EU haluaa kehittyä osaamisyhteiskuntana ja säilyttää kilpailukykynsä globalisoituneessa taloudessa. Kukin EU-maa päättää omasta koulutuspolitiikastaan, mutta jäsenmaat asettavat yhteisiä tavoitteita ja jakavat keskenään hyviä toimintamalleja. EU-maat ja viisi muuta maata tekevät yhteistyötä ns. Kööpenhaminan prosessissa, jossa edistetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen uudistamisessa ja kehittämisessä. Samassa yhteydessä valmistellaan myös eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmää ja laadunvarmistusverkostoa. 6 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

7 3. STRATEGISET TAVOITTEET - Kehittämisasiakirjassa vuosille - koulutuskuntayhtymän visio on: Olemme erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Kehittämisasiakirjassa - on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön hallituksen päätöksellä strategisen johtamisen tueksi tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, joka tarkoitti talousarviorakenteen uudistamista ja tuloksellisuusmittariston (BSC) käyttöönottoa sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisälsi myös laatu- ja itsearviointikäytäntöjen (EFQM) käyttöönoton vuosittaiseksi, kiinteäksi ja kattavaksi osaksi talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten tekeminen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymätason kehittämistä ohjaa tavoite hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Hyvinvoiva oppimisympäristö rakentuu terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden huomioonottavalle toimintakulttuurille, joka mahdollistaa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen laadukkaan kehittymisen. Hyvinvoivan oppimisympäristön kehittämisessä vuonna olennaista on muutosrohkeus, tulevaisuuden ennakointi sekä vastuullisen ja aidosti osallistavan organisaatiokulttuurin edistäminen. Käytännössä hyvinvoivaa oppimisympäristöä vahvistetaan seuraavien kehittämiskohteiksi nimettyjen teemojen avulla. Työelämä- ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi keskitymme monimuotoisten työelämä- ja opiskelijalähtöisten pedagogisen toimintamallien kehittämiseen ja kokeiluun. Lisäksi olennaista on olemassa olevien toimivien opetus- ja ohjauskäytänteiden levittäminen PKKY:n sisällä ja niiden edelleen kehittäminen. Työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi kiinnitämme erityistä huomiota työpaikkaohjaajien valmennuksen ja koulutuksen kehittämiseen sekä työelämäkumppanuuksien ja -yhteyksien laajentamiseen ja syventämiseen kumppanuusstrategian linjausten mukaisesti. Osana opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämistä pyrimme edistämään pedagogisin keinoin opiskelijoiden opintoihin, opiskeluyhteisöön ja alaan kiinnittymistä sekä ammatti-identiteetin kehittymistä. Työelämä- ja opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämisessä hyödynnämme digitaalista teknologiaa sekä Tuettu uusi opettajuus -hankkeessa testattua mentorointia ja vertaismentorointia. Luomme myös uusia osallistavia yhteistyön muotoja. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on opetus- ja ohjaustehtävissä toimivan henkilöstön pedagogisen osaamisen uudistumisen ja ammattitaidon kehittymisen aktiivinen tukeminen. Osana osaamisen kehittämistä luomme toimintamallin opetushenkilöstön pitkien (1-2 kuukauden mittaisten) työelämäjaksojen mahdollistamiseksi. Jatkamme elämänvaihe- ja dialogisen johtamisen käytänteiden kehittämistä ml. esimiesten moninainen osaaminen, sitoutuneisuus ja innostuneisuus. Vuoden aikana luomme mm. Osaavan ohjelman tuella osaamisen johtamisen toimintamallin, joka pitää sisällään henkilöstön osaamisen tunnistamisen, erilaisten ja monipuolisten osaamisen kehittämisen muotojen päämäärätietoisen hyödyntämisen sekä osaamisen kehittymisen arvioinnin. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 7

8 Opiskelijoiden hyvinvointi Olennainen osa hyvinvoivaa oppimisympäristöä on opiskelijoiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Vuonna kiinnitämme huomioita opiskelijoiden yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen osana opiskelun arkea. Laajennamme muun muassa vertaissovittelun toteutusta Hyvä amis -hankkeen tuella ja kokeilemme muutamissa oppilaitoksissa vertaisvalistusta. Lisäksi kehitämme opiskelijakuntatoimintaa. Toinen painopistealue opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä on opiskelijoiden fyysistä terveyttä edistävien toimintamallien ja käytänteiden levittäminen ja kehittäminen, kuten tykypassin käyttöönotto ja muut opetukseen integroituvat toimintatavat sekä opiskelijoiden omaehtoisen liikkumisen aktiivinen tukeminen. Kolmas painopistealue on välittämisen ja vastuullisuuden kulttuurin vahvistaminen avoimuuden, aidon kohtaamisen ja rakentavan vuorovaikutuksen keinoin. 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittaristo konkretisoi koulutuskuntayhtymän toiminnan päämääriä ja strategioita. Onnistumista mittaamme neljästä näkökulmasta: toiminnan vaikuttavuus, palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, henkilöstön aikaansaannoskyky sekä asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu opintoaloittain tai perustutkinnoittain. Eri yksiköiden opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kuntayhtymän kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Se on toiminnallista ja taloudellista. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava kustannustehokasta. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa emt. asiakas- ja sidosryhmiin. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä sekä koulutuksen määrällisillä tuloksilla. : Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 61,9 % työelämässä ja 10,7 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5300 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 1006 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksia on solmittu 864 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1466 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla että osallistumalla kansallisella ja EU-rahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 22 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Vieressä olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. 8 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

9 Työllistyminen (%) 50,3 63,0 61,9 63,4 63,2 Jatko-opinnoissa (%) 13,4 13,5 10,7 10,9 11,2 Valmistuneet 1 448, , , , ,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 41,0 41,0 22,0 15,0 15,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus 2 733, , , , ,0 - päätoimisia opiskelijoita 5 372, , , , ,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 808,1 592,5 418,0 406,0 406,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 397,7 357,0 360,0 360,0 360,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita 48,0 49,0 46,0 46,0 46,0 - opiskelijatyöpäiviä 9 120, , , , ,0 Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita 41,0 42,0 37,0 37,0 37,0 - opiskelijatyöpäiviä 7 790, , , , ,0 Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 51,0 54,0 57,0 57,0 57,0 - opiskelijatyöpäiviä 9 690, , , , ,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 72,6 139,5 88,3 85,1 85,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 6 790, , , , ,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Oppisopimuskoulutus - voimassaolevien sopimusten määrä 925,0 944,0 864,0 874,0 884,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 9

10 4.2. Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeinen kriteeri. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnattujen päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muun muassa itä- ja pohjoissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kesken. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien tasapainoista kehittämistä että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin uudistumisen tarpeita. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä laadukas yhteistyö ja kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seurataan viidellä eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, suoritettavien kaksoistutkintojen määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla ja ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä. : Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 3,8 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,8. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 391. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 193 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 460 opintoviikkoa kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 113 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 102 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 59 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 72,8. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 118 opiskelijaa. Vieressä olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. 10 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

11 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 3,7 3,8 3,8 3,9 3,9 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava www-kysely työnantajille 3,6 3,9 3,8 3,8 3,8 Kaksoistutkintoja suorittavia opintoja 444,5 370,0 391,5 373,5 370,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 118,0 119,0 118,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 396,0 277,0 193,0 209,0 209,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 460,0 482,0 484,0 - opiskelijat saapuvat 113,0 120,0 123,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät - opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 258,0 142,0 102,0 105,0 101,0 59,0 57,0 62,0 64,3 65,1 72,8 65,5 66, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä muodostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää opetuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja opetus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien aikaisen tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). : Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna enintään 7,3 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (4 vuodessa, tutkinnon suorittaneiden määrä) on 75,0 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 54 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 10,7 %. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 11

12 Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 106,5 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 6,4 % vuosikateprosentti poistoista on 135,8 % Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,7 6,4 7,3 7,1 7,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%) Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 68,3 79,2 75,0 75,8 75,5 66,4 54,3 54,9 56,0 10,7 12,7 13,5 105,4 103,7 106,5 107,4 107,5 - vuosikate toimintatuloista (%) 5,1 3,5 6,4 7,3 7,4 - vuosikate poistoista (%) 200,3 148,7 135,8 153,7 155, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, jotta voimme varautua toimintaympäristön muutoksiin. Yhtenäisellä toimintapolitiikalla on merkitystä erityisesti henkilöstöasioissa. Tavoitteenamme on pitää henkilöstö työkykyisenä, innostuneena ja motivoituneena sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän arvokkainta omaisuutta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä suuntaamme kehittämistoimenpiteitä mm. dialogisen johtamisen ja valmentavan esimiesosaamisen, kansainvälisyysosaamisen ja opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiseen työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Työolobarometrin timanttimallin ulottuvuuksista seuraamme esimiestyötä, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä henkilöstön kokemaa työn kehittävyyttä. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä ja työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. : Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 6,0 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,5 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 710. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 89 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat sekä esimiestyön, tiedonkulun, vuorovaikutuksen että henkilöstön kokeman työn kehittävyyden osalta 3,8. 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

13 Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 7,5 5,9 6,0 6,1 6,1 4,5 3,7 3,5 3,5 3,4 341,0 930,0 710,0 737,0 699,0 85,2 88,2 89,0 90,2 91,4 - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 13

14 5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto Rahoitusjärjestelmä Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä on vakioituun kuntaosuuteen perustuva ylläpitäjämalli. Valtio maksaa yksikköhintaan perustuvan rahoituksen koulutuksen järjestäjälle ja perii kunnilta ns. vakioidun kuntaosuuden kunnan asukasluvun perusteella. Opiskelijakohtainen yksikköhinta määräytyy koulutusalakohtaisesti. Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka kohdentaa rahoituksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Opetusministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan, jossa määrätään ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa on 5310 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa pääosa tuloista saadaan ely-keskukselle sekä yrityksille myytävästä koulutuksesta. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta v. on 85,6 % ja henkilöstökoulutuksen 47,23 % ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen perusteena on erikseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen opiskelijaa kohti määrättävä yksikköhinta, joka perustuu opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Pohjois-Karjalan Opiston kansanopisto-opetukseen saadaan valtionosuutta opiskelijaviikkoa kohti vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Kesäyliopiston toimintaan saadaan vapaan sivistystyön osalta valtionosuutta opetustuntia kohden vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinta on samansuuruinen kuin kesäyliopiston sijaintikunnan kansalaisopiston yksikköhinta. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnoista 3 % jaetaan vuosittain koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella, joten pitääksemme nykyisen yksikköhintatuottotason meidän tulee kehittyä tuloksellisuudessa nopeammin kuin muiden koulutuksen järjestäjien. Tavoitteenamme on olla opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittareilla mitattuna Suomen paras monialainen, yli 3000 opiskelijan järjestämisluvan omaava koulutuksen järjestäjä. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan toiminta on rahoitettava yksikköhinnalla, opetus- ja muiden palvelujen myynnillä sekä muun toiminnan tuotoilla ja avustuksilla Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Taloussuunnitelmakauden - aikana toimeenpannaan Suomen valtion hallitusohjelman mukaiset ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet. Vuonna leikataan ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yksikköhintoja ja opiskelijamääriä ja vuodesta lähtien ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja ja järjestämislupia. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien leikkausten kohdentuminen koulutuksen järjestäjille varmistuu maalis-huhtikuussa ja vuoden yksikköhinnat joulukuussa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain väliaikaisella muutoksella ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat jäädytetään vuoden tasolle. Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta lakiin lisätään väliaikainen säännös, jonka mukaan lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskennan perusteena käytetään euromäärää, joka vuonna on 92,6% ja vuonna 89,8% ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan väliaikaisesti niin, ettei yksikköhintoihin tehdä kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia vuonna eikä arvioidun ja toteutuneen kustannustason erotusta vuonna. Talousarviovuonna olemme yleisen kustannusnousun olevan noin 3%, joten yksikköhintatulojen pienentyessä kulujen sopeuttamistarve on vähintään 3%. Vuonna olemme olettaneet PKKY:n 14 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

15 järjestämisluvan pienenevän 5080 opiskelijaan ja vuonna 4900 opiskelijaan. Investointien nettosumma taloussuunnittelukaudella on tasapainossa vuosikatetavoitteiden kanssa. Osa tarpeellisista oppimisympäristöinvestoinneista tullaan suunnitelmakaudella rahoittamaan myymällä perustehtävän kannalta vajaakäytössä olevaa omaisuutta. Kuntayhtymän maksuvalmius pidetään leikkauksista huolimatta suunnitelmakauden aikana hyvällä tasolla Yksiköiden tulostavoitteet Valtuusto asettaa ammattiopistoille, aikuisopistolle, tilapalvelukeskukselle ja hallitukselle taloudellisen tulostavoitteen. Tulostavoitteen asettamisessa otetaan huomioon oppilaitoskohtaisesti talouteen vaikuttavia seikkoja kuten: - syrjäseutulisät - kehittämishankkeet - toimintojen fyysisestä sijoittumisesta aiheutuvat tekijät. Talous on järjestetty siten, että kukin oppilaitos, tilapalvelukeskus ja hallitus muodostavat taloudellisessa mielessä oman tulosyksikkönsä, jonka tulee sopeuttaa toimintansa siten, että se saavuttaa asetetut taloudelliset tavoitteensa. Kaikkien oppilaitosten vuosikatetavoitteet on asetettu positiiviksi, vaikka osittain tilikauden tulostavoitteet ovatkin negatiivisia. Tavoitteena on, että jokainen oppilaitos pystyy toiminnallaan kattamaan kiinteistöihin kohdistuvat investointitarpeet. Taloudellisten tulostavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista opiskelijamäärien pienentyessä ja yksikköhintojen laskiessa. Kuntayhtymän henkilöstöltä ja päätöksentekijöiltä vaaditaan valmiutta muuttaa nykyisiä toimintatapoja ja tarkastella toimintaprosesseja taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta Talousarvion sitovuus Vuosikate on valtuustoon nähden sitova oppilaitoksittain. Investointien osalta valtuustoon nähden on sitova rakentamiseen sekä kone- ja laitehankintoihin myönnetyn määrärahan nettosumma. Rahoitusosan osalta valtuustoon nähden sitova on rahoitusosan nettotuotto. Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat läpäisyaste, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä ja päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. 6. KÄYTTÖTALOUS Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tuloslaskelman muotoon. Käyttötalousosassa asetetaan kuntayhtymän toimielimien varsinaisen toiminnan tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan toimintamenoihin ja toimintatuloihin sisältyvät myös sisäiset menot ja tulot. Käyttötalousosassa vahvistetaan toimielimittäin toiminnan tavoitteet seuraavasti: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Asiakaspalvelun laatu 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Hallitus on asettanut oppilaitoksille opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteet. Opiskelijamäärien esittämisessä lukuvuotta lyhyempään koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä on muutettu vuotuisiksi opiskelijamääriksi. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 15

16 Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen lähtökohtana on tulojen arviointi. Talousarvion laadinnassa on arvioitu, että vuoden yksikköhinnat säilyvät vuoden tasolla. Koulutusalakohtaiset todelliset yksikköhinnat vuodelle vahvistetaan marras-joulukuussa. Palkkakustannusten on arvioitu nousevan 1,89 % vuonna. Tuloslaskelman muotoon toimielimittäin laadittu talousarvio ja taloussuunnitelma osoittaa vuosikatteen (sitovuustaso) sekä tilikauden tuloksen. 7. INVESTOINNIT Investointiosassa on varattu määrärahat hallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita, koneita ja kalustoja varten. Ammattiopistojen osalta investointien kustannuksia voidaan kattaa investointirahastosta hallituksen päätöksen mukaisesti. Aikuisopiston investointien kustannuksia voidaan kattaa aikuisopiston investointi- ja kehittämisrahastosta. Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointeja voidaan pienessä määrin rahoittaa kuntayhtymän perustehtävän kannalta tarpeettoman omaisuuden myynnillä. Investointikohteita ei esitetä valtuuston nimettäväksi, koska investointien toteuttamismahdollisuus riippuu kuntayhtymän rahoituskyvystä. Myös investointitarpeet saattavat muuttua ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää hallitus. Tarpeellisimpia ja toteuttamiskelpoisimpia investointeja kone- ja laitehankintojen lisäksi ovat taloussuunnitelmakautena seuraavat kohteet: Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu - Otsolan A-rakennuksen peruskorjaus - Peltolan asuntolan muutostyöt - Peltolan päärakennuksen muutostyöt Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa - Prosessi- ja sähköalan tilojen peruskorjaus Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti - lämpölaitoksen rakentaminen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes - päärakennuksen korjaustyöt Pohjois-Karjalan aikuisopisto - Kaislakadun päärakennuksen vesikaton uusinta 8. RAHOITUS Rahoitusosassa käsitellään korkotulot ja menot, muut rahoitustulot ja menot sekä tuloksen järjestelyerät. 9. TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa tilikauden tulos. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. 16 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

17 Talousarviossa laaditaan tuloslaskelma toimielimittäin. Talousarviossa tuloslaskelma sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Tilinpäätöksessä laaditaan virallinen koko kuntayhtymää koskeva tuloslaskelma, joka sisältää vain ulkoiset menot ja tulot. 10. RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä, muodollisesti se on yksi tilinpäätöksen liitetiedoista. Sen avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksessä rahoituslaskelman yhteydessä esitetään toiminnan rahoitusta kuvaavat tunnusluvut. 11. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT Taloussuunnittelukauden merkittävin riski liittyy Suomen valtion hallitusohjelmassa ja Valtiontalouden kehyspäätös -2016:ssa määriteltyihin ammatillisen koulutuksen säästötavoitteisiin. Ilman kuntien rahoitusosuuksia säästötavoite ammatillisella koulutuksella vuoteen 2016 saakka on 93 miljoonaa euroa, joka toteutetaan ensisijaisesti järjestämislupia leikkaamalla. Lisäksi yksikköhinnat jäädytetään vuodeksi ja niitä leikataan vuosina Järjestämislupien leikkausten kohdentuminen koulutuksen järjestäjittäin ei tämän talousarvion valmisteluvaiheessa ole tiedossa. Työvoimakoulutuksen määrän on oletettu säilyvän vuoden tasolla taloussuunnittelukauden aikana. Yhteiskuntatakuun toteuttamistavan mahdollisia vaikutuksia työvoimakoulutuksen määrään ei talousarvion valmisteluvaiheessa ole tiedossa. Järjestämislupien ja yksikköhintojen leikkaukset muodostavat riskin opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteiden saavuttamiseen. Kun sekä ammatillisen peruskoulutuksen leikkaukset että yhteiskuntatakuun toteuttamisen vaikutukset ovat arvioitavissa, on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tehtävä tarvittavat rakenteelliset muutokset sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Peruskoulun päättävien nuorten määrä vähenee taloussuunnitelmakaudella erityisesti Joensuun ulkopuolella. Tämä yhdistettynä järjestämislupien leikkaukseen voi heikentää koulutuksen saatavuutta opiskelijamäärän pienentyessä ja opintoalojen vähentyessä eri paikkakunnilla. Taloudellisten resurssien pienentyessä vähenee mahdollisuus tehdä koulutuksen laatua parantavia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta koulutuksen leikkausten kohdistaminen vaikuttavuudeltaan huonoimpiin aloihin voi parantaa valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä, vähentää keskeyttämistä ja nopeuttaa valmistumista. Euroopan rahakriisi on aiheuttanut epävakautta rahoitusmarkkinoilla ja pitänyt korot alhaisina jo useita vuosia. Korkotason on oletettu palautuvan normaalitasolle vuonna. Mikäli korot säilyvät nykyisellä tasolla vielä vuonna ja, se muodostaa riskin rahoitusosan nettotuottotavoitteen saavuttamiselle. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 17

18 12. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Yhteisten palvelujen tehtävänä on toteuttaa kuntayhtymästrategiaa ja tukea strategiaa toteuttavien oppilaitosten ja yksiköiden toimintaa. Yhteisten palvelujen vaikuttavuus muodostuu kyvystämme auttaa oppilaitoksia ja kyvystämme saada aikaan kuntayhtymästrategiassa kuvattuja toimenpiteitä ja vaikutuksia kustannustehokkaasti. Se edellyttää opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistamisesta lähtevää toimintojen organisointia ja prosessien kehittämistä. Yhteiset palvelut kehittävät kuntayhtymän toimintaa omalla rahoituksella, kansallisella ulkopuolisella rahoituksella ja EU -rahoituksella. Toteutamme koulutuskuntayhtymän omia yhteisiä hankkeita ja olemme partnerina mukana yhteistyökumppaneiden hankkeissa. Vuonna järjestämme nuorten ammattitaidon Taitaja SM kilpailut Joensuussa, mikä on iso voimainponnistus koko kuntayhtymälle, opiskelijoille ja henkilöstölle. Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Asiakaspalvelun laatu Yhteisten palvelujen tulosalueella tuemme eri toimintamuodoilla koko kuntayhtymän kehittymistä. Asiakkaitamme ovat opiskelijat, elinkeinoelämä, muut palvelujen hankkijat ja sisäiset asiakkaat. Tuemme oppimisympäristöjen kehitystä ja henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia. Kehitämme ja hyödynnämme kuntayhtymäkokonaisuuden synergiaa ja osaamista. Palvelutoimintamme laadukkuutta on toiminnan vaikuttavuus ja opiskelijoiden, muiden asiakkaiden ja sidosryhmien sekä sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys kuntayhtymään ja yhteisiin palveluihin. Yhteisten palveluiden työn laadukkuutta arvioimme koko kuntayhtymän tulosten perusteella ja joka vuosi toteutettavalla sisäisellä palautekyselyllä. Toimintamme ja sen tuloksellisuuden vuosittaiset arvioinnit, sidosryhmäyhteistyössä saatava palaute ja sisäisen palautekyselyn tulokset ohjaavat kehittämistoimintamme. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Yhteisissä palveluissa toteutamme koulutuksen järjestäjän ydinprosesseina koulutustarpeiden määrällistä ennakointia, pedagogista johtamista, strategista suunnittelua ja johtamista ml. toiminnan ja tulosten arviointi. Toimintasuunnitelmakauden erityishaasteenamme on toteuttaa järjestämisluvan leikkauksen vaatimat muutostoimenpiteet. Tukiprosesseina tuotamme henkilöstövoimavarojen hallintaa, taloushallintoa, teknisiä palveluja, hankintatointa ja tietohallintoa, kehittämisen ja suunnittelun tukipalveluja, hallintopalveluja sekä viestintää ja markkinointia. Lisäksi yhteisissä palveluissa hoidamme edunvalvontaa ja sidosryhmäsuhteita. Kuntayhtymäkokonaisuuden hyöty saadaan em. tehtävien koordinaation ja yhteissuunnittelun kautta yhdessä oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa. Kehitämme yhteisten palvelujen ja oppilaitosten prosessien sujuvuutta. Tuottavuuden parantamiseksi keskitämme talous- ja opiskelijahallintopalvelut taloussuunnittelukauden aikana. 18 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

19 Yhteiset palvelut hoidetaan valtakunnallisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja taloudellisesti, mitä seurataan opetushallituksen suorite- ja kustannusraporttien avulla. Yhteisten palvelujen tilikauden vuosikatetavoite on vuonna euroa ja vuosina euroa. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 145,5 97,6 93,7 95,8 95,7 - vuosikate toimintatuloista (%) 31,3 2,9-3,8 1,6 1,7 - vuosikate poistoista (%) 145,2 102,1-346,4 210,3 274,3 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Asiantuntijaorganisaationa koulutuskuntayhtymän menestys ja laadun kehittäminen perustuu luottamushenkilöjohdon ja henkilökunnan monipuoliseen osaamiseen, asiantuntemukseen ja jatkuvaan oppimiseen, nopeaan ja joustavaan toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin ja tavoitteisiin sitoutumiseen. Vuonna tuemme työelämä- ja opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämistä, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämistä sekä opiskelijoiden hyvinvointia. Keskeisinä kehittämisen työmenetelminä käytämme Dialogisen johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämisen hankkeessa syntyviä osallistavia malleja. Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 6, hyvä esimiestyö 4,2 4,0 4,1 4,1 4,1 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 4,0 4,1 4,2 4,2 - työn kehittävyys 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 19

20 VALTUUSTO TULOSLASKELMA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA Toimintatuotot Maksutuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalent. Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Toiminta- ja taloussuunnitelma -