Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1

2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET TAVOITTEET KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnan vaikuttavuus Asiakaspalvelun laatu Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Henkilöstön aikaansaannoskyky KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Rahoitusjärjestelmä Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Yksiköiden tulostavoitteet Talousarvion sitovuus KÄYTTÖTALOUS INVESTOINNIT RAHOITUS TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT OPPILAITOSTEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT 18 Kuntayhtymän yhteiset palvelut 18 Tilapalvelu 24 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 27 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 33 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 39 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 44 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 49 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 55 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 61 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 67 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 72 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhteensä TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA LIITETAULUKOT 83 Kuvat: Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Toiminta- ja taloussuunnitelma - 3

4 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MENESTYMISEN EDELLYTYKSET Julkisen talouden säästötoimet ja valmisteilla oleva kuntauudistus leimaavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaympäristöä lähi vuosina. Mahdollinen Joensuun ja Outokummun kuntaliitos tekee koulutuskuntayhtymästä Joensuun kaupunkikonsernin osan ja muuttaa siten kuntayhtymän omistajaohjausta. Julkisen sektorin säästötoimet ovat johtaneet ammatillisen koulutuksen leikkausten aikaan. Valtio vähensi työvoimapoliittisen koulutuksen ostoja jo vuonna merkittävästi. Leikkaukset jatkuvat ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen leikkauksilla vuonna ja ammatillisen peruskoulutuksen leikkauksilla vuosina, ja Säästötoimenpiteet ovat sekä koulutuksen määrän leikkauksia, että opiskelijaa kohti maksettavan yksikköhinnan pienennyksiä. Tarvittavat sopeuttamistoimet tulevat olemaan erittäin merkittäviä. Oppilaitosten toimitiloja tullaan vähentämään ja toimintaprosesseja uudistetaan. Valitettavasti myöskään henkilöstöön kohdistuvilta toimenpiteiltä ei vältytä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä tulee muutosten seurauksena nykyistä pienempi, mutta osaavan henkilöstönsä ja vahvan taseensa turvin edelleen hyvin menestyvä koulutuksenjärjestäjä. Vuonna Taitaja-kisat järjestetään Joensuussa toukokuuta. Tapahtuman teemana on Osaamisen iloa!. Tapahtumaan odotetaan n kävijää. Ammattitaidon SM-kilpailuissa oman alansa Suomen mestaruudesta kilpailee 400 nuorta 40 alalla. Tapahtuman yhteydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS -ammattitaitokilpailut ja Taitaja9-kilpailu, jossa 100 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista kilpailee kädentaidoissa. Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan ammattiin opiskelevien nuorten SM-kilpailua ja tutustumaan laajasti eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tapahtumassa yrityksillä on mahdollisuus kohdata tulevaisuuden osaajiansa ja toisaalta nuoret saavat tukea ammatinvalintaansa. Strategiamme mukaisesti vastaamme tuleviin haasteisiimme kehittämällä pedagogiikkaa ja kohdentamalla resurssimme asiakkaitamme siis opiskelijoita ja työelämää hyödyntävällä tavalla. Koulutustarjonnan suuntaaminen koulutuksen vaikuttavuuden, ja asiakaspalautteen perusteella on tulevan menestyksemme avainasia. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on välttämätön ehto kuntayhtymän menestymiselle. Henkilöstön kanssa käymme jatkuvaa dialogia niin kuntayhtymän toimintojen laadullisesta kehittämisestä kuin toimintojen rationalisoinnista. Viestinnän on oltava niin avointa, että henkilöstö ymmärtää toteutettavien muutosten tarpeellisuuden ja perusteet sekä sitoutuu niiden toteutukseen. Muutosten näkeminen mahdollisuutena on varmin tapa menestyä turbulentissa toimintaympäristössä. Ilkka Pirskanen kuntayhtymän johtaja 4 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

5 1. PERUSTEHTÄVÄ Koulutuskuntayhtymän perustehtävä määräytyy omistajakuntien tekemässä perussopimuksessa. Perussopimus määrittelee koulutuskuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntien puolesta - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa sekä - muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetusta ja koulutustoimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa. Kuntayhtymä voi lisäksi hoitaa myös elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien jäsenkuntien välisellä sopimuksella, kun rahoituksesta vastaavat toimintaan osallistuvat kunnat. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98) ja sen perusteluissa mainitaan koulutuksen tarkoitukseksi kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on osallistua työelämän kehittämiseen yhteistoiminnallisissa kehittämisprojekteissa, tukea tuotekehitystä, yritystoimintaa ja verkostoitumista. Koulutuksen ja työelämän on limittäydyttävä nykyistä joustavammin toisiinsa, jotta ammatillisen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Toisaalta koulutuksen ja työssäolon on vuoroteltava nykyistä joustavammin ihmisen elämässä, jotta ne tukisivat elinikäistä oppimista. Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/98) ko. koulutuksen tarkoitus on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/98) ko. koulutuksen tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille - kuntayhtymän missio eli perustehtävä määritellään seuraavasti: Valmennamme opiskelijoista vastuullisia osaajia ja kehitämme työelämää edistääksemme hyvinvointia ja alueen menestystä. Koulutuskuntayhtymää kehitetään maakunnallisena organisaationa, joka tuottaa - opettamis- ja oppimispalveluita - elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kehittämispalveluita ja - asiakastyö- ym. palveluita. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 5

6 2. TOIMINNAN PERUSTA Kehittämisasiakirjassa - koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavaksi arvoksi on määritetty vastuullisuus. Vastuullisuutta tarkastellaan suhteessa koulutuskuntayhtymän perustehtävään ja sen toteutumiseen. Vastuullisuus merkitsee asioiden monipuolista tarkastelua muun muassa asiakas-, omistaja-, henkilöstö-, prosessi- ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Kuntayhtymän toimintoja kehitetään edellä kuvattujen yleisten toimintaa ohjaavien päämäärien ja arvostusten suunnassa eri koulu tusaloilla ja koulutuspaikkakunnilla siten, että otetaan huomioon koulutusalojen erityisvaatimukset, koulutusyksiköiden erityisolosuhteet ja toimintaympäristö. Koulutuskuntayhtymän hallitus päättää koulutusalakohtaisen opiskelijamääriin perustuvan tulorahoituksen jakamisesta eri yksiköihin. Taloudellisten tulostavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon valtuuston päätöksen mukaisesti ammattiopistojen talouteen vaikuttavat erilaiset tekijät. Investoinneilla tuetaan uusia, innovatiivisia ja toimintaedellytyksiä parantavia hankkeita. Investoinnit perustuvat kuntayhtymäkokonaisuuden huomioivaan suunnitteluun ja siinä sovittavaan työnjakoon. EU:n koulutuspolitiikka Euroopan Unionin Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää (tehokkaammat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin), kestävämpää (siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen) ja osallistavampaa (vahva panostaminen työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden vähentämiseen). Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. Älykäs kasvu tarkoittaa sitä, että EU:ssa - parannetaan koulutustasoa kannustetaan ihmisiä opiskelemaan ja jatkokouluttautumaan - lisätään tutkimusta ja innovointia kehitetään uusia tuotteita ja palveluja, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja sekä auttavat vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin - kehitetään digitaaliyhteiskuntaa käytetään tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Laadukas koulutus on välttämätöntä, jos EU haluaa kehittyä osaamisyhteiskuntana ja säilyttää kilpailukykynsä globalisoituneessa taloudessa. Kukin EU-maa päättää omasta koulutuspolitiikastaan, mutta jäsenmaat asettavat yhteisiä tavoitteita ja jakavat keskenään hyviä toimintamalleja. EU-maat ja viisi muuta maata tekevät yhteistyötä ns. Kööpenhaminan prosessissa, jossa edistetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen uudistamisessa ja kehittämisessä. Samassa yhteydessä valmistellaan myös eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmää ja laadunvarmistusverkostoa. 6 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

7 3. STRATEGISET TAVOITTEET - Kehittämisasiakirjassa vuosille - koulutuskuntayhtymän visio on: Olemme erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Kehittämisasiakirjassa - on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön hallituksen päätöksellä strategisen johtamisen tueksi tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, joka tarkoitti talousarviorakenteen uudistamista ja tuloksellisuusmittariston (BSC) käyttöönottoa sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisälsi myös laatu- ja itsearviointikäytäntöjen (EFQM) käyttöönoton vuosittaiseksi, kiinteäksi ja kattavaksi osaksi talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten tekeminen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymätason kehittämistä ohjaa tavoite hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Hyvinvoiva oppimisympäristö rakentuu terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden huomioonottavalle toimintakulttuurille, joka mahdollistaa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen laadukkaan kehittymisen. Hyvinvoivan oppimisympäristön kehittämisessä vuonna olennaista on muutosrohkeus, tulevaisuuden ennakointi sekä vastuullisen ja aidosti osallistavan organisaatiokulttuurin edistäminen. Käytännössä hyvinvoivaa oppimisympäristöä vahvistetaan seuraavien kehittämiskohteiksi nimettyjen teemojen avulla. Työelämä- ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi keskitymme monimuotoisten työelämä- ja opiskelijalähtöisten pedagogisen toimintamallien kehittämiseen ja kokeiluun. Lisäksi olennaista on olemassa olevien toimivien opetus- ja ohjauskäytänteiden levittäminen PKKY:n sisällä ja niiden edelleen kehittäminen. Työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi kiinnitämme erityistä huomiota työpaikkaohjaajien valmennuksen ja koulutuksen kehittämiseen sekä työelämäkumppanuuksien ja -yhteyksien laajentamiseen ja syventämiseen kumppanuusstrategian linjausten mukaisesti. Osana opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämistä pyrimme edistämään pedagogisin keinoin opiskelijoiden opintoihin, opiskeluyhteisöön ja alaan kiinnittymistä sekä ammatti-identiteetin kehittymistä. Työelämä- ja opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämisessä hyödynnämme digitaalista teknologiaa sekä Tuettu uusi opettajuus -hankkeessa testattua mentorointia ja vertaismentorointia. Luomme myös uusia osallistavia yhteistyön muotoja. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on opetus- ja ohjaustehtävissä toimivan henkilöstön pedagogisen osaamisen uudistumisen ja ammattitaidon kehittymisen aktiivinen tukeminen. Osana osaamisen kehittämistä luomme toimintamallin opetushenkilöstön pitkien (1-2 kuukauden mittaisten) työelämäjaksojen mahdollistamiseksi. Jatkamme elämänvaihe- ja dialogisen johtamisen käytänteiden kehittämistä ml. esimiesten moninainen osaaminen, sitoutuneisuus ja innostuneisuus. Vuoden aikana luomme mm. Osaavan ohjelman tuella osaamisen johtamisen toimintamallin, joka pitää sisällään henkilöstön osaamisen tunnistamisen, erilaisten ja monipuolisten osaamisen kehittämisen muotojen päämäärätietoisen hyödyntämisen sekä osaamisen kehittymisen arvioinnin. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 7

8 Opiskelijoiden hyvinvointi Olennainen osa hyvinvoivaa oppimisympäristöä on opiskelijoiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Vuonna kiinnitämme huomioita opiskelijoiden yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen osana opiskelun arkea. Laajennamme muun muassa vertaissovittelun toteutusta Hyvä amis -hankkeen tuella ja kokeilemme muutamissa oppilaitoksissa vertaisvalistusta. Lisäksi kehitämme opiskelijakuntatoimintaa. Toinen painopistealue opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä on opiskelijoiden fyysistä terveyttä edistävien toimintamallien ja käytänteiden levittäminen ja kehittäminen, kuten tykypassin käyttöönotto ja muut opetukseen integroituvat toimintatavat sekä opiskelijoiden omaehtoisen liikkumisen aktiivinen tukeminen. Kolmas painopistealue on välittämisen ja vastuullisuuden kulttuurin vahvistaminen avoimuuden, aidon kohtaamisen ja rakentavan vuorovaikutuksen keinoin. 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittaristo konkretisoi koulutuskuntayhtymän toiminnan päämääriä ja strategioita. Onnistumista mittaamme neljästä näkökulmasta: toiminnan vaikuttavuus, palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, henkilöstön aikaansaannoskyky sekä asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu opintoaloittain tai perustutkinnoittain. Eri yksiköiden opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kuntayhtymän kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Se on toiminnallista ja taloudellista. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava kustannustehokasta. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa emt. asiakas- ja sidosryhmiin. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä sekä koulutuksen määrällisillä tuloksilla. : Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 61,9 % työelämässä ja 10,7 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5300 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 1006 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksia on solmittu 864 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1466 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla että osallistumalla kansallisella ja EU-rahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 22 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Vieressä olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. 8 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

9 Työllistyminen (%) 50,3 63,0 61,9 63,4 63,2 Jatko-opinnoissa (%) 13,4 13,5 10,7 10,9 11,2 Valmistuneet 1 448, , , , ,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 41,0 41,0 22,0 15,0 15,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus 2 733, , , , ,0 - päätoimisia opiskelijoita 5 372, , , , ,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 808,1 592,5 418,0 406,0 406,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 397,7 357,0 360,0 360,0 360,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita 48,0 49,0 46,0 46,0 46,0 - opiskelijatyöpäiviä 9 120, , , , ,0 Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita 41,0 42,0 37,0 37,0 37,0 - opiskelijatyöpäiviä 7 790, , , , ,0 Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 51,0 54,0 57,0 57,0 57,0 - opiskelijatyöpäiviä 9 690, , , , ,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 72,6 139,5 88,3 85,1 85,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 6 790, , , , ,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Oppisopimuskoulutus - voimassaolevien sopimusten määrä 925,0 944,0 864,0 874,0 884,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 9

10 4.2. Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeinen kriteeri. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnattujen päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muun muassa itä- ja pohjoissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kesken. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien tasapainoista kehittämistä että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin uudistumisen tarpeita. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä laadukas yhteistyö ja kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seurataan viidellä eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, suoritettavien kaksoistutkintojen määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla ja ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä. : Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 3,8 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,8. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 391. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 193 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 460 opintoviikkoa kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 113 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 102 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 59 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 72,8. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 118 opiskelijaa. Vieressä olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. 10 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

11 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 3,7 3,8 3,8 3,9 3,9 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava www-kysely työnantajille 3,6 3,9 3,8 3,8 3,8 Kaksoistutkintoja suorittavia opintoja 444,5 370,0 391,5 373,5 370,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 118,0 119,0 118,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 396,0 277,0 193,0 209,0 209,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 460,0 482,0 484,0 - opiskelijat saapuvat 113,0 120,0 123,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät - opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 258,0 142,0 102,0 105,0 101,0 59,0 57,0 62,0 64,3 65,1 72,8 65,5 66, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä muodostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää opetuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja opetus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien aikaisen tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). : Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna enintään 7,3 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (4 vuodessa, tutkinnon suorittaneiden määrä) on 75,0 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 54 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 10,7 %. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 11

12 Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 106,5 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 6,4 % vuosikateprosentti poistoista on 135,8 % Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,7 6,4 7,3 7,1 7,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%) Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 68,3 79,2 75,0 75,8 75,5 66,4 54,3 54,9 56,0 10,7 12,7 13,5 105,4 103,7 106,5 107,4 107,5 - vuosikate toimintatuloista (%) 5,1 3,5 6,4 7,3 7,4 - vuosikate poistoista (%) 200,3 148,7 135,8 153,7 155, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, jotta voimme varautua toimintaympäristön muutoksiin. Yhtenäisellä toimintapolitiikalla on merkitystä erityisesti henkilöstöasioissa. Tavoitteenamme on pitää henkilöstö työkykyisenä, innostuneena ja motivoituneena sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän arvokkainta omaisuutta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä suuntaamme kehittämistoimenpiteitä mm. dialogisen johtamisen ja valmentavan esimiesosaamisen, kansainvälisyysosaamisen ja opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiseen työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Työolobarometrin timanttimallin ulottuvuuksista seuraamme esimiestyötä, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä henkilöstön kokemaa työn kehittävyyttä. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä ja työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. : Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 6,0 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,5 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 710. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 89 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat sekä esimiestyön, tiedonkulun, vuorovaikutuksen että henkilöstön kokeman työn kehittävyyden osalta 3,8. 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

13 Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 7,5 5,9 6,0 6,1 6,1 4,5 3,7 3,5 3,5 3,4 341,0 930,0 710,0 737,0 699,0 85,2 88,2 89,0 90,2 91,4 - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 13

14 5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto Rahoitusjärjestelmä Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä on vakioituun kuntaosuuteen perustuva ylläpitäjämalli. Valtio maksaa yksikköhintaan perustuvan rahoituksen koulutuksen järjestäjälle ja perii kunnilta ns. vakioidun kuntaosuuden kunnan asukasluvun perusteella. Opiskelijakohtainen yksikköhinta määräytyy koulutusalakohtaisesti. Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka kohdentaa rahoituksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Opetusministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan, jossa määrätään ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa on 5310 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa pääosa tuloista saadaan ely-keskukselle sekä yrityksille myytävästä koulutuksesta. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta v. on 85,6 % ja henkilöstökoulutuksen 47,23 % ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen perusteena on erikseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen opiskelijaa kohti määrättävä yksikköhinta, joka perustuu opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Pohjois-Karjalan Opiston kansanopisto-opetukseen saadaan valtionosuutta opiskelijaviikkoa kohti vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Kesäyliopiston toimintaan saadaan vapaan sivistystyön osalta valtionosuutta opetustuntia kohden vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinta on samansuuruinen kuin kesäyliopiston sijaintikunnan kansalaisopiston yksikköhinta. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnoista 3 % jaetaan vuosittain koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella, joten pitääksemme nykyisen yksikköhintatuottotason meidän tulee kehittyä tuloksellisuudessa nopeammin kuin muiden koulutuksen järjestäjien. Tavoitteenamme on olla opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittareilla mitattuna Suomen paras monialainen, yli 3000 opiskelijan järjestämisluvan omaava koulutuksen järjestäjä. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan toiminta on rahoitettava yksikköhinnalla, opetus- ja muiden palvelujen myynnillä sekä muun toiminnan tuotoilla ja avustuksilla Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Taloussuunnitelmakauden - aikana toimeenpannaan Suomen valtion hallitusohjelman mukaiset ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet. Vuonna leikataan ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yksikköhintoja ja opiskelijamääriä ja vuodesta lähtien ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja ja järjestämislupia. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien leikkausten kohdentuminen koulutuksen järjestäjille varmistuu maalis-huhtikuussa ja vuoden yksikköhinnat joulukuussa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain väliaikaisella muutoksella ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat jäädytetään vuoden tasolle. Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta lakiin lisätään väliaikainen säännös, jonka mukaan lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskennan perusteena käytetään euromäärää, joka vuonna on 92,6% ja vuonna 89,8% ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan väliaikaisesti niin, ettei yksikköhintoihin tehdä kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia vuonna eikä arvioidun ja toteutuneen kustannustason erotusta vuonna. Talousarviovuonna olemme yleisen kustannusnousun olevan noin 3%, joten yksikköhintatulojen pienentyessä kulujen sopeuttamistarve on vähintään 3%. Vuonna olemme olettaneet PKKY:n 14 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

15 järjestämisluvan pienenevän 5080 opiskelijaan ja vuonna 4900 opiskelijaan. Investointien nettosumma taloussuunnittelukaudella on tasapainossa vuosikatetavoitteiden kanssa. Osa tarpeellisista oppimisympäristöinvestoinneista tullaan suunnitelmakaudella rahoittamaan myymällä perustehtävän kannalta vajaakäytössä olevaa omaisuutta. Kuntayhtymän maksuvalmius pidetään leikkauksista huolimatta suunnitelmakauden aikana hyvällä tasolla Yksiköiden tulostavoitteet Valtuusto asettaa ammattiopistoille, aikuisopistolle, tilapalvelukeskukselle ja hallitukselle taloudellisen tulostavoitteen. Tulostavoitteen asettamisessa otetaan huomioon oppilaitoskohtaisesti talouteen vaikuttavia seikkoja kuten: - syrjäseutulisät - kehittämishankkeet - toimintojen fyysisestä sijoittumisesta aiheutuvat tekijät. Talous on järjestetty siten, että kukin oppilaitos, tilapalvelukeskus ja hallitus muodostavat taloudellisessa mielessä oman tulosyksikkönsä, jonka tulee sopeuttaa toimintansa siten, että se saavuttaa asetetut taloudelliset tavoitteensa. Kaikkien oppilaitosten vuosikatetavoitteet on asetettu positiiviksi, vaikka osittain tilikauden tulostavoitteet ovatkin negatiivisia. Tavoitteena on, että jokainen oppilaitos pystyy toiminnallaan kattamaan kiinteistöihin kohdistuvat investointitarpeet. Taloudellisten tulostavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista opiskelijamäärien pienentyessä ja yksikköhintojen laskiessa. Kuntayhtymän henkilöstöltä ja päätöksentekijöiltä vaaditaan valmiutta muuttaa nykyisiä toimintatapoja ja tarkastella toimintaprosesseja taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta Talousarvion sitovuus Vuosikate on valtuustoon nähden sitova oppilaitoksittain. Investointien osalta valtuustoon nähden on sitova rakentamiseen sekä kone- ja laitehankintoihin myönnetyn määrärahan nettosumma. Rahoitusosan osalta valtuustoon nähden sitova on rahoitusosan nettotuotto. Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat läpäisyaste, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä ja päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. 6. KÄYTTÖTALOUS Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tuloslaskelman muotoon. Käyttötalousosassa asetetaan kuntayhtymän toimielimien varsinaisen toiminnan tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan toimintamenoihin ja toimintatuloihin sisältyvät myös sisäiset menot ja tulot. Käyttötalousosassa vahvistetaan toimielimittäin toiminnan tavoitteet seuraavasti: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Asiakaspalvelun laatu 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Hallitus on asettanut oppilaitoksille opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteet. Opiskelijamäärien esittämisessä lukuvuotta lyhyempään koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä on muutettu vuotuisiksi opiskelijamääriksi. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 15

16 Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen lähtökohtana on tulojen arviointi. Talousarvion laadinnassa on arvioitu, että vuoden yksikköhinnat säilyvät vuoden tasolla. Koulutusalakohtaiset todelliset yksikköhinnat vuodelle vahvistetaan marras-joulukuussa. Palkkakustannusten on arvioitu nousevan 1,89 % vuonna. Tuloslaskelman muotoon toimielimittäin laadittu talousarvio ja taloussuunnitelma osoittaa vuosikatteen (sitovuustaso) sekä tilikauden tuloksen. 7. INVESTOINNIT Investointiosassa on varattu määrärahat hallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita, koneita ja kalustoja varten. Ammattiopistojen osalta investointien kustannuksia voidaan kattaa investointirahastosta hallituksen päätöksen mukaisesti. Aikuisopiston investointien kustannuksia voidaan kattaa aikuisopiston investointi- ja kehittämisrahastosta. Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointeja voidaan pienessä määrin rahoittaa kuntayhtymän perustehtävän kannalta tarpeettoman omaisuuden myynnillä. Investointikohteita ei esitetä valtuuston nimettäväksi, koska investointien toteuttamismahdollisuus riippuu kuntayhtymän rahoituskyvystä. Myös investointitarpeet saattavat muuttua ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää hallitus. Tarpeellisimpia ja toteuttamiskelpoisimpia investointeja kone- ja laitehankintojen lisäksi ovat taloussuunnitelmakautena seuraavat kohteet: Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu - Otsolan A-rakennuksen peruskorjaus - Peltolan asuntolan muutostyöt - Peltolan päärakennuksen muutostyöt Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa - Prosessi- ja sähköalan tilojen peruskorjaus Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti - lämpölaitoksen rakentaminen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes - päärakennuksen korjaustyöt Pohjois-Karjalan aikuisopisto - Kaislakadun päärakennuksen vesikaton uusinta 8. RAHOITUS Rahoitusosassa käsitellään korkotulot ja menot, muut rahoitustulot ja menot sekä tuloksen järjestelyerät. 9. TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa tilikauden tulos. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. 16 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

17 Talousarviossa laaditaan tuloslaskelma toimielimittäin. Talousarviossa tuloslaskelma sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Tilinpäätöksessä laaditaan virallinen koko kuntayhtymää koskeva tuloslaskelma, joka sisältää vain ulkoiset menot ja tulot. 10. RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä, muodollisesti se on yksi tilinpäätöksen liitetiedoista. Sen avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksessä rahoituslaskelman yhteydessä esitetään toiminnan rahoitusta kuvaavat tunnusluvut. 11. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT Taloussuunnittelukauden merkittävin riski liittyy Suomen valtion hallitusohjelmassa ja Valtiontalouden kehyspäätös -2016:ssa määriteltyihin ammatillisen koulutuksen säästötavoitteisiin. Ilman kuntien rahoitusosuuksia säästötavoite ammatillisella koulutuksella vuoteen 2016 saakka on 93 miljoonaa euroa, joka toteutetaan ensisijaisesti järjestämislupia leikkaamalla. Lisäksi yksikköhinnat jäädytetään vuodeksi ja niitä leikataan vuosina Järjestämislupien leikkausten kohdentuminen koulutuksen järjestäjittäin ei tämän talousarvion valmisteluvaiheessa ole tiedossa. Työvoimakoulutuksen määrän on oletettu säilyvän vuoden tasolla taloussuunnittelukauden aikana. Yhteiskuntatakuun toteuttamistavan mahdollisia vaikutuksia työvoimakoulutuksen määrään ei talousarvion valmisteluvaiheessa ole tiedossa. Järjestämislupien ja yksikköhintojen leikkaukset muodostavat riskin opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteiden saavuttamiseen. Kun sekä ammatillisen peruskoulutuksen leikkaukset että yhteiskuntatakuun toteuttamisen vaikutukset ovat arvioitavissa, on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tehtävä tarvittavat rakenteelliset muutokset sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Peruskoulun päättävien nuorten määrä vähenee taloussuunnitelmakaudella erityisesti Joensuun ulkopuolella. Tämä yhdistettynä järjestämislupien leikkaukseen voi heikentää koulutuksen saatavuutta opiskelijamäärän pienentyessä ja opintoalojen vähentyessä eri paikkakunnilla. Taloudellisten resurssien pienentyessä vähenee mahdollisuus tehdä koulutuksen laatua parantavia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta koulutuksen leikkausten kohdistaminen vaikuttavuudeltaan huonoimpiin aloihin voi parantaa valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä, vähentää keskeyttämistä ja nopeuttaa valmistumista. Euroopan rahakriisi on aiheuttanut epävakautta rahoitusmarkkinoilla ja pitänyt korot alhaisina jo useita vuosia. Korkotason on oletettu palautuvan normaalitasolle vuonna. Mikäli korot säilyvät nykyisellä tasolla vielä vuonna ja, se muodostaa riskin rahoitusosan nettotuottotavoitteen saavuttamiselle. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 17

18 12. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Yhteisten palvelujen tehtävänä on toteuttaa kuntayhtymästrategiaa ja tukea strategiaa toteuttavien oppilaitosten ja yksiköiden toimintaa. Yhteisten palvelujen vaikuttavuus muodostuu kyvystämme auttaa oppilaitoksia ja kyvystämme saada aikaan kuntayhtymästrategiassa kuvattuja toimenpiteitä ja vaikutuksia kustannustehokkaasti. Se edellyttää opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistamisesta lähtevää toimintojen organisointia ja prosessien kehittämistä. Yhteiset palvelut kehittävät kuntayhtymän toimintaa omalla rahoituksella, kansallisella ulkopuolisella rahoituksella ja EU -rahoituksella. Toteutamme koulutuskuntayhtymän omia yhteisiä hankkeita ja olemme partnerina mukana yhteistyökumppaneiden hankkeissa. Vuonna järjestämme nuorten ammattitaidon Taitaja SM kilpailut Joensuussa, mikä on iso voimainponnistus koko kuntayhtymälle, opiskelijoille ja henkilöstölle. Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Asiakaspalvelun laatu Yhteisten palvelujen tulosalueella tuemme eri toimintamuodoilla koko kuntayhtymän kehittymistä. Asiakkaitamme ovat opiskelijat, elinkeinoelämä, muut palvelujen hankkijat ja sisäiset asiakkaat. Tuemme oppimisympäristöjen kehitystä ja henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia. Kehitämme ja hyödynnämme kuntayhtymäkokonaisuuden synergiaa ja osaamista. Palvelutoimintamme laadukkuutta on toiminnan vaikuttavuus ja opiskelijoiden, muiden asiakkaiden ja sidosryhmien sekä sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys kuntayhtymään ja yhteisiin palveluihin. Yhteisten palveluiden työn laadukkuutta arvioimme koko kuntayhtymän tulosten perusteella ja joka vuosi toteutettavalla sisäisellä palautekyselyllä. Toimintamme ja sen tuloksellisuuden vuosittaiset arvioinnit, sidosryhmäyhteistyössä saatava palaute ja sisäisen palautekyselyn tulokset ohjaavat kehittämistoimintamme. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Yhteisissä palveluissa toteutamme koulutuksen järjestäjän ydinprosesseina koulutustarpeiden määrällistä ennakointia, pedagogista johtamista, strategista suunnittelua ja johtamista ml. toiminnan ja tulosten arviointi. Toimintasuunnitelmakauden erityishaasteenamme on toteuttaa järjestämisluvan leikkauksen vaatimat muutostoimenpiteet. Tukiprosesseina tuotamme henkilöstövoimavarojen hallintaa, taloushallintoa, teknisiä palveluja, hankintatointa ja tietohallintoa, kehittämisen ja suunnittelun tukipalveluja, hallintopalveluja sekä viestintää ja markkinointia. Lisäksi yhteisissä palveluissa hoidamme edunvalvontaa ja sidosryhmäsuhteita. Kuntayhtymäkokonaisuuden hyöty saadaan em. tehtävien koordinaation ja yhteissuunnittelun kautta yhdessä oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa. Kehitämme yhteisten palvelujen ja oppilaitosten prosessien sujuvuutta. Tuottavuuden parantamiseksi keskitämme talous- ja opiskelijahallintopalvelut taloussuunnittelukauden aikana. 18 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

19 Yhteiset palvelut hoidetaan valtakunnallisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja taloudellisesti, mitä seurataan opetushallituksen suorite- ja kustannusraporttien avulla. Yhteisten palvelujen tilikauden vuosikatetavoite on vuonna euroa ja vuosina euroa. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 145,5 97,6 93,7 95,8 95,7 - vuosikate toimintatuloista (%) 31,3 2,9-3,8 1,6 1,7 - vuosikate poistoista (%) 145,2 102,1-346,4 210,3 274,3 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Asiantuntijaorganisaationa koulutuskuntayhtymän menestys ja laadun kehittäminen perustuu luottamushenkilöjohdon ja henkilökunnan monipuoliseen osaamiseen, asiantuntemukseen ja jatkuvaan oppimiseen, nopeaan ja joustavaan toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin ja tavoitteisiin sitoutumiseen. Vuonna tuemme työelämä- ja opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämistä, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämistä sekä opiskelijoiden hyvinvointia. Keskeisinä kehittämisen työmenetelminä käytämme Dialogisen johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämisen hankkeessa syntyviä osallistavia malleja. Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 6, hyvä esimiestyö 4,2 4,0 4,1 4,1 4,1 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 4,0 4,1 4,2 4,2 - työn kehittävyys 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 19

20 VALTUUSTO TULOSLASKELMA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA Toimintatuotot Maksutuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalent. Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Toiminta- ja taloussuunnitelma -

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma - Sisällysluettelo TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVä 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 3. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS

Lisätiedot

Nurmes Toimintakertomus 2016

Nurmes Toimintakertomus 2016 Liite 1/AmoNjk 14.2.2017 Nurmes Toimintakertomus 1. Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme alueellamme työvoimatarpeisiin laadukkaalla ja määrällisesti oikein suunnatulla ammatillisella koulutuksella. Yhteistyössä

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 3. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oheismateriaali, AmoKjk Tilinpäätös 2015 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE. 1. Toiminnan vaikuttavuus. Tavoite

Oheismateriaali, AmoKjk Tilinpäätös 2015 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE. 1. Toiminnan vaikuttavuus. Tavoite Oheismateriaali, AmoKjk 18.2.2016 Tilinpäätös POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE 1. Toiminnan vaikuttavuus Ohjaamme opiskelijoita opintojen aikana monipuolisesti erilaisiin työssäoppimispaikkoihin edistääksemme

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Johtokunta. Harri Pölönen, rehtori

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Johtokunta. Harri Pölönen, rehtori Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Johtokunta Harri Pölönen, rehtori Yhteistoimintaneuvottelut Pohjois-Karjalan 2 koulutuskuntayhtymässä TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 2017 Tuotannolliset perusteet:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Laatupalkintokilpailu osana systemaattista laadunhallintaa Toiminnan kehittämisellä kohti parempia tuloksia

Laatupalkintokilpailu osana systemaattista laadunhallintaa Toiminnan kehittämisellä kohti parempia tuloksia Laatupalkintokilpailu osana systemaattista laadunhallintaa Toiminnan kehittämisellä kohti parempia tuloksia Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

1. Valmentavan työotteen soveltaminen jokaisen työssä. 2. Valmentavaa opettajuutta tukevien innostavien ja osallistavien oppimisympäristöjen luominen

1. Valmentavan työotteen soveltaminen jokaisen työssä. 2. Valmentavaa opettajuutta tukevien innostavien ja osallistavien oppimisympäristöjen luominen Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tavoite Laatia toiminnan ja tulosten arviointien perusteella oppilaitoskohtainen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 Sisällysluettelo TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVä 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 5 3. STRATEGISET TAVOITTEET - 6 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Työllistymistavoitteesta sovitaan ELY-keskuksen kanssa erikseen kunkin koulutuksen osalta hankintasopimuksen yhteydessä.

Työllistymistavoitteesta sovitaan ELY-keskuksen kanssa erikseen kunkin koulutuksen osalta hankintasopimuksen yhteydessä. Tilinpäätös AIKO jk. 18.2.2016 Liite 1 POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO 1. Toiminnan vaikuttavuus Toimintamme vaikuttavuuden mittaamisen kohteena ovat aikuiskoulutuksen ydintehtävät: onnistuminen aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon tuki Aira Rajamäki Opetushallituksen valtionavustustoiminta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia Yli-insinööri Timo Repo Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö:

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot