Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1

2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET TAVOITTEET KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnan vaikuttavuus Asiakaspalvelun laatu Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Henkilöstön aikaansaannoskyky KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Rahoitusjärjestelmä Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Yksiköiden tulostavoitteet Talousarvion sitovuus KÄYTTÖTALOUS INVESTOINNIT RAHOITUS TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT OPPILAITOSTEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT 18 Kuntayhtymän yhteiset palvelut 18 Tilapalvelu 24 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 27 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 33 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 39 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 44 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 49 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 55 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 61 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 67 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 72 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhteensä TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA LIITETAULUKOT 83 Kuvat: Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Toiminta- ja taloussuunnitelma - 3

4 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MENESTYMISEN EDELLYTYKSET Julkisen talouden säästötoimet ja valmisteilla oleva kuntauudistus leimaavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaympäristöä lähi vuosina. Mahdollinen Joensuun ja Outokummun kuntaliitos tekee koulutuskuntayhtymästä Joensuun kaupunkikonsernin osan ja muuttaa siten kuntayhtymän omistajaohjausta. Julkisen sektorin säästötoimet ovat johtaneet ammatillisen koulutuksen leikkausten aikaan. Valtio vähensi työvoimapoliittisen koulutuksen ostoja jo vuonna merkittävästi. Leikkaukset jatkuvat ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen leikkauksilla vuonna ja ammatillisen peruskoulutuksen leikkauksilla vuosina, ja Säästötoimenpiteet ovat sekä koulutuksen määrän leikkauksia, että opiskelijaa kohti maksettavan yksikköhinnan pienennyksiä. Tarvittavat sopeuttamistoimet tulevat olemaan erittäin merkittäviä. Oppilaitosten toimitiloja tullaan vähentämään ja toimintaprosesseja uudistetaan. Valitettavasti myöskään henkilöstöön kohdistuvilta toimenpiteiltä ei vältytä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä tulee muutosten seurauksena nykyistä pienempi, mutta osaavan henkilöstönsä ja vahvan taseensa turvin edelleen hyvin menestyvä koulutuksenjärjestäjä. Vuonna Taitaja-kisat järjestetään Joensuussa toukokuuta. Tapahtuman teemana on Osaamisen iloa!. Tapahtumaan odotetaan n kävijää. Ammattitaidon SM-kilpailuissa oman alansa Suomen mestaruudesta kilpailee 400 nuorta 40 alalla. Tapahtuman yhteydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS -ammattitaitokilpailut ja Taitaja9-kilpailu, jossa 100 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista kilpailee kädentaidoissa. Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan ammattiin opiskelevien nuorten SM-kilpailua ja tutustumaan laajasti eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tapahtumassa yrityksillä on mahdollisuus kohdata tulevaisuuden osaajiansa ja toisaalta nuoret saavat tukea ammatinvalintaansa. Strategiamme mukaisesti vastaamme tuleviin haasteisiimme kehittämällä pedagogiikkaa ja kohdentamalla resurssimme asiakkaitamme siis opiskelijoita ja työelämää hyödyntävällä tavalla. Koulutustarjonnan suuntaaminen koulutuksen vaikuttavuuden, ja asiakaspalautteen perusteella on tulevan menestyksemme avainasia. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on välttämätön ehto kuntayhtymän menestymiselle. Henkilöstön kanssa käymme jatkuvaa dialogia niin kuntayhtymän toimintojen laadullisesta kehittämisestä kuin toimintojen rationalisoinnista. Viestinnän on oltava niin avointa, että henkilöstö ymmärtää toteutettavien muutosten tarpeellisuuden ja perusteet sekä sitoutuu niiden toteutukseen. Muutosten näkeminen mahdollisuutena on varmin tapa menestyä turbulentissa toimintaympäristössä. Ilkka Pirskanen kuntayhtymän johtaja 4 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

5 1. PERUSTEHTÄVÄ Koulutuskuntayhtymän perustehtävä määräytyy omistajakuntien tekemässä perussopimuksessa. Perussopimus määrittelee koulutuskuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntien puolesta - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa sekä - muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetusta ja koulutustoimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa. Kuntayhtymä voi lisäksi hoitaa myös elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien jäsenkuntien välisellä sopimuksella, kun rahoituksesta vastaavat toimintaan osallistuvat kunnat. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98) ja sen perusteluissa mainitaan koulutuksen tarkoitukseksi kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on osallistua työelämän kehittämiseen yhteistoiminnallisissa kehittämisprojekteissa, tukea tuotekehitystä, yritystoimintaa ja verkostoitumista. Koulutuksen ja työelämän on limittäydyttävä nykyistä joustavammin toisiinsa, jotta ammatillisen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Toisaalta koulutuksen ja työssäolon on vuoroteltava nykyistä joustavammin ihmisen elämässä, jotta ne tukisivat elinikäistä oppimista. Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/98) ko. koulutuksen tarkoitus on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/98) ko. koulutuksen tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille - kuntayhtymän missio eli perustehtävä määritellään seuraavasti: Valmennamme opiskelijoista vastuullisia osaajia ja kehitämme työelämää edistääksemme hyvinvointia ja alueen menestystä. Koulutuskuntayhtymää kehitetään maakunnallisena organisaationa, joka tuottaa - opettamis- ja oppimispalveluita - elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kehittämispalveluita ja - asiakastyö- ym. palveluita. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 5

6 2. TOIMINNAN PERUSTA Kehittämisasiakirjassa - koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjaavaksi arvoksi on määritetty vastuullisuus. Vastuullisuutta tarkastellaan suhteessa koulutuskuntayhtymän perustehtävään ja sen toteutumiseen. Vastuullisuus merkitsee asioiden monipuolista tarkastelua muun muassa asiakas-, omistaja-, henkilöstö-, prosessi- ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Kuntayhtymän toimintoja kehitetään edellä kuvattujen yleisten toimintaa ohjaavien päämäärien ja arvostusten suunnassa eri koulu tusaloilla ja koulutuspaikkakunnilla siten, että otetaan huomioon koulutusalojen erityisvaatimukset, koulutusyksiköiden erityisolosuhteet ja toimintaympäristö. Koulutuskuntayhtymän hallitus päättää koulutusalakohtaisen opiskelijamääriin perustuvan tulorahoituksen jakamisesta eri yksiköihin. Taloudellisten tulostavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon valtuuston päätöksen mukaisesti ammattiopistojen talouteen vaikuttavat erilaiset tekijät. Investoinneilla tuetaan uusia, innovatiivisia ja toimintaedellytyksiä parantavia hankkeita. Investoinnit perustuvat kuntayhtymäkokonaisuuden huomioivaan suunnitteluun ja siinä sovittavaan työnjakoon. EU:n koulutuspolitiikka Euroopan Unionin Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää (tehokkaammat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin), kestävämpää (siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen) ja osallistavampaa (vahva panostaminen työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden vähentämiseen). Strategiassa keskitytään viiteen haastavaan tavoitteeseen, jotka koskevat työllisyyttä, tutkimusta, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä. Älykäs kasvu tarkoittaa sitä, että EU:ssa - parannetaan koulutustasoa kannustetaan ihmisiä opiskelemaan ja jatkokouluttautumaan - lisätään tutkimusta ja innovointia kehitetään uusia tuotteita ja palveluja, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja sekä auttavat vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin - kehitetään digitaaliyhteiskuntaa käytetään tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Laadukas koulutus on välttämätöntä, jos EU haluaa kehittyä osaamisyhteiskuntana ja säilyttää kilpailukykynsä globalisoituneessa taloudessa. Kukin EU-maa päättää omasta koulutuspolitiikastaan, mutta jäsenmaat asettavat yhteisiä tavoitteita ja jakavat keskenään hyviä toimintamalleja. EU-maat ja viisi muuta maata tekevät yhteistyötä ns. Kööpenhaminan prosessissa, jossa edistetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen uudistamisessa ja kehittämisessä. Samassa yhteydessä valmistellaan myös eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmää ja laadunvarmistusverkostoa. 6 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

7 3. STRATEGISET TAVOITTEET - Kehittämisasiakirjassa vuosille - koulutuskuntayhtymän visio on: Olemme erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Kehittämisasiakirjassa - on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön hallituksen päätöksellä strategisen johtamisen tueksi tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, joka tarkoitti talousarviorakenteen uudistamista ja tuloksellisuusmittariston (BSC) käyttöönottoa sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisälsi myös laatu- ja itsearviointikäytäntöjen (EFQM) käyttöönoton vuosittaiseksi, kiinteäksi ja kattavaksi osaksi talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten tekeminen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymätason kehittämistä ohjaa tavoite hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Hyvinvoiva oppimisympäristö rakentuu terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden huomioonottavalle toimintakulttuurille, joka mahdollistaa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen laadukkaan kehittymisen. Hyvinvoivan oppimisympäristön kehittämisessä vuonna olennaista on muutosrohkeus, tulevaisuuden ennakointi sekä vastuullisen ja aidosti osallistavan organisaatiokulttuurin edistäminen. Käytännössä hyvinvoivaa oppimisympäristöä vahvistetaan seuraavien kehittämiskohteiksi nimettyjen teemojen avulla. Työelämä- ja opiskelijalähtöinen pedagogiikka Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi keskitymme monimuotoisten työelämä- ja opiskelijalähtöisten pedagogisen toimintamallien kehittämiseen ja kokeiluun. Lisäksi olennaista on olemassa olevien toimivien opetus- ja ohjauskäytänteiden levittäminen PKKY:n sisällä ja niiden edelleen kehittäminen. Työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi kiinnitämme erityistä huomiota työpaikkaohjaajien valmennuksen ja koulutuksen kehittämiseen sekä työelämäkumppanuuksien ja -yhteyksien laajentamiseen ja syventämiseen kumppanuusstrategian linjausten mukaisesti. Osana opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämistä pyrimme edistämään pedagogisin keinoin opiskelijoiden opintoihin, opiskeluyhteisöön ja alaan kiinnittymistä sekä ammatti-identiteetin kehittymistä. Työelämä- ja opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämisessä hyödynnämme digitaalista teknologiaa sekä Tuettu uusi opettajuus -hankkeessa testattua mentorointia ja vertaismentorointia. Luomme myös uusia osallistavia yhteistyön muotoja. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on opetus- ja ohjaustehtävissä toimivan henkilöstön pedagogisen osaamisen uudistumisen ja ammattitaidon kehittymisen aktiivinen tukeminen. Osana osaamisen kehittämistä luomme toimintamallin opetushenkilöstön pitkien (1-2 kuukauden mittaisten) työelämäjaksojen mahdollistamiseksi. Jatkamme elämänvaihe- ja dialogisen johtamisen käytänteiden kehittämistä ml. esimiesten moninainen osaaminen, sitoutuneisuus ja innostuneisuus. Vuoden aikana luomme mm. Osaavan ohjelman tuella osaamisen johtamisen toimintamallin, joka pitää sisällään henkilöstön osaamisen tunnistamisen, erilaisten ja monipuolisten osaamisen kehittämisen muotojen päämäärätietoisen hyödyntämisen sekä osaamisen kehittymisen arvioinnin. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 7

8 Opiskelijoiden hyvinvointi Olennainen osa hyvinvoivaa oppimisympäristöä on opiskelijoiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Vuonna kiinnitämme huomioita opiskelijoiden yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen osana opiskelun arkea. Laajennamme muun muassa vertaissovittelun toteutusta Hyvä amis -hankkeen tuella ja kokeilemme muutamissa oppilaitoksissa vertaisvalistusta. Lisäksi kehitämme opiskelijakuntatoimintaa. Toinen painopistealue opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä on opiskelijoiden fyysistä terveyttä edistävien toimintamallien ja käytänteiden levittäminen ja kehittäminen, kuten tykypassin käyttöönotto ja muut opetukseen integroituvat toimintatavat sekä opiskelijoiden omaehtoisen liikkumisen aktiivinen tukeminen. Kolmas painopistealue on välittämisen ja vastuullisuuden kulttuurin vahvistaminen avoimuuden, aidon kohtaamisen ja rakentavan vuorovaikutuksen keinoin. 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittaristo konkretisoi koulutuskuntayhtymän toiminnan päämääriä ja strategioita. Onnistumista mittaamme neljästä näkökulmasta: toiminnan vaikuttavuus, palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, henkilöstön aikaansaannoskyky sekä asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu opintoaloittain tai perustutkinnoittain. Eri yksiköiden opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kuntayhtymän kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Se on toiminnallista ja taloudellista. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava kustannustehokasta. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa emt. asiakas- ja sidosryhmiin. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä sekä koulutuksen määrällisillä tuloksilla. : Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 61,9 % työelämässä ja 10,7 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5300 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 1006 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksia on solmittu 864 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1466 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla että osallistumalla kansallisella ja EU-rahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 22 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Vieressä olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. 8 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

9 Työllistyminen (%) 50,3 63,0 61,9 63,4 63,2 Jatko-opinnoissa (%) 13,4 13,5 10,7 10,9 11,2 Valmistuneet 1 448, , , , ,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 41,0 41,0 22,0 15,0 15,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus 2 733, , , , ,0 - päätoimisia opiskelijoita 5 372, , , , ,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 808,1 592,5 418,0 406,0 406,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 397,7 357,0 360,0 360,0 360,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita 48,0 49,0 46,0 46,0 46,0 - opiskelijatyöpäiviä 9 120, , , , ,0 Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita 41,0 42,0 37,0 37,0 37,0 - opiskelijatyöpäiviä 7 790, , , , ,0 Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 51,0 54,0 57,0 57,0 57,0 - opiskelijatyöpäiviä 9 690, , , , ,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 72,6 139,5 88,3 85,1 85,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 6 790, , , , ,0 - opiskelijatyöpäiviä , , , , ,0 Oppisopimuskoulutus - voimassaolevien sopimusten määrä 925,0 944,0 864,0 874,0 884,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 9

10 4.2. Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeinen kriteeri. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnattujen päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muun muassa itä- ja pohjoissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kesken. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien tasapainoista kehittämistä että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin uudistumisen tarpeita. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä laadukas yhteistyö ja kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seurataan viidellä eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, suoritettavien kaksoistutkintojen määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla ja ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä. : Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 3,8 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,8. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 391. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 193 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 460 opintoviikkoa kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 113 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 102 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 59 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 72,8. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 118 opiskelijaa. Vieressä olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. 10 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

11 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 3,7 3,8 3,8 3,9 3,9 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava www-kysely työnantajille 3,6 3,9 3,8 3,8 3,8 Kaksoistutkintoja suorittavia opintoja 444,5 370,0 391,5 373,5 370,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 118,0 119,0 118,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 396,0 277,0 193,0 209,0 209,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 460,0 482,0 484,0 - opiskelijat saapuvat 113,0 120,0 123,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät - opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 258,0 142,0 102,0 105,0 101,0 59,0 57,0 62,0 64,3 65,1 72,8 65,5 66, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä muodostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää opetuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja opetus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien aikaisen tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). : Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna enintään 7,3 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (4 vuodessa, tutkinnon suorittaneiden määrä) on 75,0 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 54 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 10,7 %. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 11

12 Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 106,5 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 6,4 % vuosikateprosentti poistoista on 135,8 % Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,7 6,4 7,3 7,1 7,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%) Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 68,3 79,2 75,0 75,8 75,5 66,4 54,3 54,9 56,0 10,7 12,7 13,5 105,4 103,7 106,5 107,4 107,5 - vuosikate toimintatuloista (%) 5,1 3,5 6,4 7,3 7,4 - vuosikate poistoista (%) 200,3 148,7 135,8 153,7 155, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, jotta voimme varautua toimintaympäristön muutoksiin. Yhtenäisellä toimintapolitiikalla on merkitystä erityisesti henkilöstöasioissa. Tavoitteenamme on pitää henkilöstö työkykyisenä, innostuneena ja motivoituneena sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän arvokkainta omaisuutta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä suuntaamme kehittämistoimenpiteitä mm. dialogisen johtamisen ja valmentavan esimiesosaamisen, kansainvälisyysosaamisen ja opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiseen työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Työolobarometrin timanttimallin ulottuvuuksista seuraamme esimiestyötä, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä henkilöstön kokemaa työn kehittävyyttä. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä ja työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. : Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 6,0 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,5 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 710. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 89 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat sekä esimiestyön, tiedonkulun, vuorovaikutuksen että henkilöstön kokeman työn kehittävyyden osalta 3,8. 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

13 Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuodelle. Liitetaulukossa 1 on esitetty myös vuosille ja asetetut tavoitteet ja mittareiden laskennassa tarvittavat tunnusluvut. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 7,5 5,9 6,0 6,1 6,1 4,5 3,7 3,5 3,5 3,4 341,0 930,0 710,0 737,0 699,0 85,2 88,2 89,0 90,2 91,4 - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 13

14 5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto Rahoitusjärjestelmä Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä on vakioituun kuntaosuuteen perustuva ylläpitäjämalli. Valtio maksaa yksikköhintaan perustuvan rahoituksen koulutuksen järjestäjälle ja perii kunnilta ns. vakioidun kuntaosuuden kunnan asukasluvun perusteella. Opiskelijakohtainen yksikköhinta määräytyy koulutusalakohtaisesti. Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka kohdentaa rahoituksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Opetusministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan, jossa määrätään ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa on 5310 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa pääosa tuloista saadaan ely-keskukselle sekä yrityksille myytävästä koulutuksesta. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta v. on 85,6 % ja henkilöstökoulutuksen 47,23 % ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen perusteena on erikseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen opiskelijaa kohti määrättävä yksikköhinta, joka perustuu opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Pohjois-Karjalan Opiston kansanopisto-opetukseen saadaan valtionosuutta opiskelijaviikkoa kohti vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Kesäyliopiston toimintaan saadaan vapaan sivistystyön osalta valtionosuutta opetustuntia kohden vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinta on samansuuruinen kuin kesäyliopiston sijaintikunnan kansalaisopiston yksikköhinta. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnoista 3 % jaetaan vuosittain koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella, joten pitääksemme nykyisen yksikköhintatuottotason meidän tulee kehittyä tuloksellisuudessa nopeammin kuin muiden koulutuksen järjestäjien. Tavoitteenamme on olla opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittareilla mitattuna Suomen paras monialainen, yli 3000 opiskelijan järjestämisluvan omaava koulutuksen järjestäjä. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan toiminta on rahoitettava yksikköhinnalla, opetus- ja muiden palvelujen myynnillä sekä muun toiminnan tuotoilla ja avustuksilla Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Taloussuunnitelmakauden - aikana toimeenpannaan Suomen valtion hallitusohjelman mukaiset ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet. Vuonna leikataan ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yksikköhintoja ja opiskelijamääriä ja vuodesta lähtien ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja ja järjestämislupia. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien leikkausten kohdentuminen koulutuksen järjestäjille varmistuu maalis-huhtikuussa ja vuoden yksikköhinnat joulukuussa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain väliaikaisella muutoksella ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat jäädytetään vuoden tasolle. Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta lakiin lisätään väliaikainen säännös, jonka mukaan lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskennan perusteena käytetään euromäärää, joka vuonna on 92,6% ja vuonna 89,8% ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan väliaikaisesti niin, ettei yksikköhintoihin tehdä kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia vuonna eikä arvioidun ja toteutuneen kustannustason erotusta vuonna. Talousarviovuonna olemme yleisen kustannusnousun olevan noin 3%, joten yksikköhintatulojen pienentyessä kulujen sopeuttamistarve on vähintään 3%. Vuonna olemme olettaneet PKKY:n 14 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

15 järjestämisluvan pienenevän 5080 opiskelijaan ja vuonna 4900 opiskelijaan. Investointien nettosumma taloussuunnittelukaudella on tasapainossa vuosikatetavoitteiden kanssa. Osa tarpeellisista oppimisympäristöinvestoinneista tullaan suunnitelmakaudella rahoittamaan myymällä perustehtävän kannalta vajaakäytössä olevaa omaisuutta. Kuntayhtymän maksuvalmius pidetään leikkauksista huolimatta suunnitelmakauden aikana hyvällä tasolla Yksiköiden tulostavoitteet Valtuusto asettaa ammattiopistoille, aikuisopistolle, tilapalvelukeskukselle ja hallitukselle taloudellisen tulostavoitteen. Tulostavoitteen asettamisessa otetaan huomioon oppilaitoskohtaisesti talouteen vaikuttavia seikkoja kuten: - syrjäseutulisät - kehittämishankkeet - toimintojen fyysisestä sijoittumisesta aiheutuvat tekijät. Talous on järjestetty siten, että kukin oppilaitos, tilapalvelukeskus ja hallitus muodostavat taloudellisessa mielessä oman tulosyksikkönsä, jonka tulee sopeuttaa toimintansa siten, että se saavuttaa asetetut taloudelliset tavoitteensa. Kaikkien oppilaitosten vuosikatetavoitteet on asetettu positiiviksi, vaikka osittain tilikauden tulostavoitteet ovatkin negatiivisia. Tavoitteena on, että jokainen oppilaitos pystyy toiminnallaan kattamaan kiinteistöihin kohdistuvat investointitarpeet. Taloudellisten tulostavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista opiskelijamäärien pienentyessä ja yksikköhintojen laskiessa. Kuntayhtymän henkilöstöltä ja päätöksentekijöiltä vaaditaan valmiutta muuttaa nykyisiä toimintatapoja ja tarkastella toimintaprosesseja taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta Talousarvion sitovuus Vuosikate on valtuustoon nähden sitova oppilaitoksittain. Investointien osalta valtuustoon nähden on sitova rakentamiseen sekä kone- ja laitehankintoihin myönnetyn määrärahan nettosumma. Rahoitusosan osalta valtuustoon nähden sitova on rahoitusosan nettotuotto. Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat läpäisyaste, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä ja päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. 6. KÄYTTÖTALOUS Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tuloslaskelman muotoon. Käyttötalousosassa asetetaan kuntayhtymän toimielimien varsinaisen toiminnan tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan toimintamenoihin ja toimintatuloihin sisältyvät myös sisäiset menot ja tulot. Käyttötalousosassa vahvistetaan toimielimittäin toiminnan tavoitteet seuraavasti: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Asiakaspalvelun laatu 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Hallitus on asettanut oppilaitoksille opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteet. Opiskelijamäärien esittämisessä lukuvuotta lyhyempään koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä on muutettu vuotuisiksi opiskelijamääriksi. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 15

16 Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen lähtökohtana on tulojen arviointi. Talousarvion laadinnassa on arvioitu, että vuoden yksikköhinnat säilyvät vuoden tasolla. Koulutusalakohtaiset todelliset yksikköhinnat vuodelle vahvistetaan marras-joulukuussa. Palkkakustannusten on arvioitu nousevan 1,89 % vuonna. Tuloslaskelman muotoon toimielimittäin laadittu talousarvio ja taloussuunnitelma osoittaa vuosikatteen (sitovuustaso) sekä tilikauden tuloksen. 7. INVESTOINNIT Investointiosassa on varattu määrärahat hallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita, koneita ja kalustoja varten. Ammattiopistojen osalta investointien kustannuksia voidaan kattaa investointirahastosta hallituksen päätöksen mukaisesti. Aikuisopiston investointien kustannuksia voidaan kattaa aikuisopiston investointi- ja kehittämisrahastosta. Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointeja voidaan pienessä määrin rahoittaa kuntayhtymän perustehtävän kannalta tarpeettoman omaisuuden myynnillä. Investointikohteita ei esitetä valtuuston nimettäväksi, koska investointien toteuttamismahdollisuus riippuu kuntayhtymän rahoituskyvystä. Myös investointitarpeet saattavat muuttua ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää hallitus. Tarpeellisimpia ja toteuttamiskelpoisimpia investointeja kone- ja laitehankintojen lisäksi ovat taloussuunnitelmakautena seuraavat kohteet: Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu - Otsolan A-rakennuksen peruskorjaus - Peltolan asuntolan muutostyöt - Peltolan päärakennuksen muutostyöt Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa - Prosessi- ja sähköalan tilojen peruskorjaus Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti - lämpölaitoksen rakentaminen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes - päärakennuksen korjaustyöt Pohjois-Karjalan aikuisopisto - Kaislakadun päärakennuksen vesikaton uusinta 8. RAHOITUS Rahoitusosassa käsitellään korkotulot ja menot, muut rahoitustulot ja menot sekä tuloksen järjestelyerät. 9. TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa tilikauden tulos. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. 16 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

17 Talousarviossa laaditaan tuloslaskelma toimielimittäin. Talousarviossa tuloslaskelma sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Tilinpäätöksessä laaditaan virallinen koko kuntayhtymää koskeva tuloslaskelma, joka sisältää vain ulkoiset menot ja tulot. 10. RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä, muodollisesti se on yksi tilinpäätöksen liitetiedoista. Sen avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksessä rahoituslaskelman yhteydessä esitetään toiminnan rahoitusta kuvaavat tunnusluvut. 11. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT Taloussuunnittelukauden merkittävin riski liittyy Suomen valtion hallitusohjelmassa ja Valtiontalouden kehyspäätös -2016:ssa määriteltyihin ammatillisen koulutuksen säästötavoitteisiin. Ilman kuntien rahoitusosuuksia säästötavoite ammatillisella koulutuksella vuoteen 2016 saakka on 93 miljoonaa euroa, joka toteutetaan ensisijaisesti järjestämislupia leikkaamalla. Lisäksi yksikköhinnat jäädytetään vuodeksi ja niitä leikataan vuosina Järjestämislupien leikkausten kohdentuminen koulutuksen järjestäjittäin ei tämän talousarvion valmisteluvaiheessa ole tiedossa. Työvoimakoulutuksen määrän on oletettu säilyvän vuoden tasolla taloussuunnittelukauden aikana. Yhteiskuntatakuun toteuttamistavan mahdollisia vaikutuksia työvoimakoulutuksen määrään ei talousarvion valmisteluvaiheessa ole tiedossa. Järjestämislupien ja yksikköhintojen leikkaukset muodostavat riskin opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteiden saavuttamiseen. Kun sekä ammatillisen peruskoulutuksen leikkaukset että yhteiskuntatakuun toteuttamisen vaikutukset ovat arvioitavissa, on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tehtävä tarvittavat rakenteelliset muutokset sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Peruskoulun päättävien nuorten määrä vähenee taloussuunnitelmakaudella erityisesti Joensuun ulkopuolella. Tämä yhdistettynä järjestämislupien leikkaukseen voi heikentää koulutuksen saatavuutta opiskelijamäärän pienentyessä ja opintoalojen vähentyessä eri paikkakunnilla. Taloudellisten resurssien pienentyessä vähenee mahdollisuus tehdä koulutuksen laatua parantavia kehittämistoimenpiteitä. Toisaalta koulutuksen leikkausten kohdistaminen vaikuttavuudeltaan huonoimpiin aloihin voi parantaa valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä, vähentää keskeyttämistä ja nopeuttaa valmistumista. Euroopan rahakriisi on aiheuttanut epävakautta rahoitusmarkkinoilla ja pitänyt korot alhaisina jo useita vuosia. Korkotason on oletettu palautuvan normaalitasolle vuonna. Mikäli korot säilyvät nykyisellä tasolla vielä vuonna ja, se muodostaa riskin rahoitusosan nettotuottotavoitteen saavuttamiselle. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 17

18 12. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Yhteisten palvelujen tehtävänä on toteuttaa kuntayhtymästrategiaa ja tukea strategiaa toteuttavien oppilaitosten ja yksiköiden toimintaa. Yhteisten palvelujen vaikuttavuus muodostuu kyvystämme auttaa oppilaitoksia ja kyvystämme saada aikaan kuntayhtymästrategiassa kuvattuja toimenpiteitä ja vaikutuksia kustannustehokkaasti. Se edellyttää opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistamisesta lähtevää toimintojen organisointia ja prosessien kehittämistä. Yhteiset palvelut kehittävät kuntayhtymän toimintaa omalla rahoituksella, kansallisella ulkopuolisella rahoituksella ja EU -rahoituksella. Toteutamme koulutuskuntayhtymän omia yhteisiä hankkeita ja olemme partnerina mukana yhteistyökumppaneiden hankkeissa. Vuonna järjestämme nuorten ammattitaidon Taitaja SM kilpailut Joensuussa, mikä on iso voimainponnistus koko kuntayhtymälle, opiskelijoille ja henkilöstölle. Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Asiakaspalvelun laatu Yhteisten palvelujen tulosalueella tuemme eri toimintamuodoilla koko kuntayhtymän kehittymistä. Asiakkaitamme ovat opiskelijat, elinkeinoelämä, muut palvelujen hankkijat ja sisäiset asiakkaat. Tuemme oppimisympäristöjen kehitystä ja henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia. Kehitämme ja hyödynnämme kuntayhtymäkokonaisuuden synergiaa ja osaamista. Palvelutoimintamme laadukkuutta on toiminnan vaikuttavuus ja opiskelijoiden, muiden asiakkaiden ja sidosryhmien sekä sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys kuntayhtymään ja yhteisiin palveluihin. Yhteisten palveluiden työn laadukkuutta arvioimme koko kuntayhtymän tulosten perusteella ja joka vuosi toteutettavalla sisäisellä palautekyselyllä. Toimintamme ja sen tuloksellisuuden vuosittaiset arvioinnit, sidosryhmäyhteistyössä saatava palaute ja sisäisen palautekyselyn tulokset ohjaavat kehittämistoimintamme. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Yhteisissä palveluissa toteutamme koulutuksen järjestäjän ydinprosesseina koulutustarpeiden määrällistä ennakointia, pedagogista johtamista, strategista suunnittelua ja johtamista ml. toiminnan ja tulosten arviointi. Toimintasuunnitelmakauden erityishaasteenamme on toteuttaa järjestämisluvan leikkauksen vaatimat muutostoimenpiteet. Tukiprosesseina tuotamme henkilöstövoimavarojen hallintaa, taloushallintoa, teknisiä palveluja, hankintatointa ja tietohallintoa, kehittämisen ja suunnittelun tukipalveluja, hallintopalveluja sekä viestintää ja markkinointia. Lisäksi yhteisissä palveluissa hoidamme edunvalvontaa ja sidosryhmäsuhteita. Kuntayhtymäkokonaisuuden hyöty saadaan em. tehtävien koordinaation ja yhteissuunnittelun kautta yhdessä oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa. Kehitämme yhteisten palvelujen ja oppilaitosten prosessien sujuvuutta. Tuottavuuden parantamiseksi keskitämme talous- ja opiskelijahallintopalvelut taloussuunnittelukauden aikana. 18 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

19 Yhteiset palvelut hoidetaan valtakunnallisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja taloudellisesti, mitä seurataan opetushallituksen suorite- ja kustannusraporttien avulla. Yhteisten palvelujen tilikauden vuosikatetavoite on vuonna euroa ja vuosina euroa. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 145,5 97,6 93,7 95,8 95,7 - vuosikate toimintatuloista (%) 31,3 2,9-3,8 1,6 1,7 - vuosikate poistoista (%) 145,2 102,1-346,4 210,3 274,3 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Asiantuntijaorganisaationa koulutuskuntayhtymän menestys ja laadun kehittäminen perustuu luottamushenkilöjohdon ja henkilökunnan monipuoliseen osaamiseen, asiantuntemukseen ja jatkuvaan oppimiseen, nopeaan ja joustavaan toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin ja tavoitteisiin sitoutumiseen. Vuonna tuemme työelämä- ja opiskelijalähtöisen pedagogiikan kehittämistä, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämistä sekä opiskelijoiden hyvinvointia. Keskeisinä kehittämisen työmenetelminä käytämme Dialogisen johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämisen hankkeessa syntyviä osallistavia malleja. Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 6, hyvä esimiestyö 4,2 4,0 4,1 4,1 4,1 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 4,0 4,1 4,2 4,2 - työn kehittävyys 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 19

20 VALTUUSTO TULOSLASKELMA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA Toimintatuotot Maksutuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalent. Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Toiminta- ja taloussuunnitelma -

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma - Sisällysluettelo TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVä 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 3. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS

Lisätiedot

Koulutuspaikkakunnat. Pohjois-Karjalan ammattiopisto 26.4.2013

Koulutuspaikkakunnat. Pohjois-Karjalan ammattiopisto 26.4.2013 Valtuusto 25.4.2013 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu Valtimo 3 Perustietoja Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Tilinpäätös 2014 AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto Tilinpäätös AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 1. Toiminnan vaikuttavuus Toimintamme vaikuttavuuden mittaamisen kohteena ovat aikuiskoulutuksen ydintehtävät: aikuiskoulutuksessa sekä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

15.9.2011. Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä

15.9.2011. Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä 1 Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Sisältö. Arviointikertomus 2014 2

Sisältö. Arviointikertomus 2014 2 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 4 3 Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi..

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN

Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tavoite Laatia toiminnan ja tulosten arviointien perusteella oppilaitoskohtainen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Tilinpäätös 31.12.2013

Tilinpäätös 31.12.2013 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2015 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 31.12.2013

Tilinpäätös 31.12.2013 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2015 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014 Kuntayhtymän johtoryhmä 108 10.12.2013 Kuntayhtymän hallitus 248 18.12.2013 Kuntayhtymän hallitus 43 25.03.2015 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014 381/02.05.01/2013 Kuntayhtymän johtoryhmä 10.12.2013

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Sastamalan kaupunki INTIME/Talouden Suunnittelu

Sastamalan kaupunki INTIME/Talouden Suunnittelu 1/5 113 Osaprosessi: 600 SOTE-HALLINTO Myyntituotot 25 400 Maksutuotot 130 000 Tuet ja avustukset 3 800 Muut toimintatuotot 733 300 YHTEENSÄ 892 500 Palkat ja palkkiot -484 400 Eläkekulut -94 400 Muut

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot