Lausunto Etelä-Karjalan liitolle seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisesta viranomaisesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto Etelä-Karjalan liitolle seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisesta viranomaisesta 346/ /2016 KH 151 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Pasi Leimi, puh Etelä-Karjalan maakuntahallituksen päätös : Tällä hetkellä Etelä-Karjalan alueella on kolme joukkoliikenteen toimivaltaista viranomaista. Imatran ja Lappeenrannan kaupungin vastaavat oman kaupunkinsa sisäisestä liikenteestä ja Kaakkois-Suomen Ely-keskus vastaa kuntarajat ylittävästä liikenteestä. Liikennevirasto on selvityksessään joukkoliikenteen valtionrahoituksista (43/2015) esittänyt, että joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten määrää tulisi vähentää ja erityisesti tulisi muodostaa alueellisia joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia. Joukkoliikenteen järjestämisvastuun kasaaminen yhden päättävän viranomaisen alle helpottaa joukkoliikenteen ja liikkumispalvelujen maakunnallista kehittämistä. Liikennekaari hankkeessa on tutkittu vaihtoehtoja joissa joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy maakuntahallituksille vuoden 2019 alusta. Etelä-Karjalan liitto on näistä näkökulmista luonteva vetovastuun ottaja joukkoliikennepalveluille. Etelä-Karjalan liiton alaisuuteen perustetaan joukkoliikennejaos jossa on edustettuina kaikki alueen kunnat ja kaupungit. Etelä-Karjala voi olla tässä hankkeessa edelläkävijä ja esittää lakimuutosta toteutettavaksi täällä jo vuoden 2017 alusta, aivan kuten itsehallintoalueen pilotointia on esitetty aloitettavaksi jo vuoden 2018 alusta. Liikenne- ja viestintäministeriö tukee lakimuutoksen läpiviemistä siten että se astuu voimaan Lakimuutoksen tekeminen auttaa alueen liikkumispalvelujen kehittämistyötä joka on lähtenyt yhteistyössä Eksoten kanssa kovaa vauhtia liikkeelle. Aikataulullisesti Liikenne- ja viestintäministeriö tarvitsee kaikkien Etelä-Karjalan kaupunkien ja kuntien sitoutumisen (kaupungin- tai kunnanjohtajan allekirjoittama) lakimuutokseen maaliskuun loppuun mennessä. Lakimuutosesitys on käsiteltävä kaikkien alueen

2 kaupunkien ja kuntien, sekä Etelä-Karjalan liiton valtuustoissa ennen kesää, jotta se ehtii eduskunnan käsittelyyn. Lisätietoja: aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius, marjo.wallenius(at)ekarjala.fi, Ehdotus: Etelä-Karjalan liitto päättää lähettää kyselykirjeet kuntiin ja kaupunkeihin ja jos kaikki maakunnan kunnat ja kaupungit ovat mukana lakiuudistuksessa Etelä-Karjalan liitto esittää Liikenne- ja viestintäministeriölle joukkoliikennelain muutosta siten, että Lappeenrannan ja Imatran kaupungit luopuvat toimivallastaan ja tilalle tulee koko Etelä-Karjalan kattava Etelä-Karjalan seudullinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen jonka vetovastuussa on Etelä-Karjalan liitto. Päätös: Ennen kyselykirjeiden lähettämistä käydään toimivallan siirrosta neuvottelut Lappeenrannan kaupungin kanssa ja varmistetaan Lappeenrannan kaupungin näkemys asiaan. Hyväksyttiin muutoin ehdotuksen mukaisesti. Teknisen toimen lausunto : Etelä-Karjalan maakuntahallitus on käsitellyt esitystä liikenne- ja viestintäministeriölle joukkoliikennelain muuttamiseksi siten, että Lappeenrannan ja Imatran kaupungit luopuvat toimivallastaan ja tilalle tulisi koko Etelä-Karjalan kattava Etelä-Karjalan seudullinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen jonka vetovastuussa on Etelä-Karjalan liitto. Esityksen mukaan lakimuutos olisi tulossa voimaan jo Lappeenrannan kaupungin näkökulmasta hankkeen suunnittelu on tähän mennessä keskittynyt lähinnä henkilökuljetusten järjestämiseen ja teknisiin ratkaisuihin, eikä siinä ole huomioitu Lappeenrannan paikallisliikenteen kaltaista varsinaista joukkoliikennettä. Ylipäätään esityksen valmistelu on puutteellista erityisesti joukko- ja henkilöliikenteen sekä alan lainsäädännön tuntemuksen osalta. Toinen keskeinen puute suunnittelussa on se, että kaupungille ei ole pystytty esittämään edes seudullisen toimivaltaisen viranomaisen toiminnan kannalta keskeistä yhteistyösopimusluonnosta, jossa olisi määritelty toiminnan pelisäännöt koskien joukkoliikenteen

3 palvelutasoa, kustannusten jakoa, päätäntävaltaa ja organisaatiota. Ilman hyväksyttävää yhteistyösopimusluonnosta ei yhdenkään kunnan tulisi hyväksyä tehtyä esitystä. Maakuntahallitus on myös samassa kokouksessa 45 päättänyt kilpailuttaa Etelä-Karjalan MaaS-operaattorin käytyään asiasta neuvottelun Lappeenrannan kaupungin kanssa. Pöytäkirjatekstin perusteella kyseessä on hyvin pitkälti jo useilla alueilla käytössä oleva malli matkojen yhdistelykeskuksesta, joita on Suomessa kilpailutettu jo useita. Tämä on hyvä huomioida hankintamallin valinnassa. Joukkoliikennealueen hahmottaminen Jo hankkeen valmisteluvaiheessa olisi tullut huomioida Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030:stä nykyiset joukkoliikenteen vuoromäärät (ilman kaukoliikennettä) ja hahmottaa ne alueet, missä on varsinaista kaikille avointa joukkoliikennettä ja missä vain muutamia koulu- tai asiointivuoroja. Todellista kaupunkiliikennettä koko maakunnan alueella on ainoastaan Lappeenrannan paikallisliikennealueella, jossa tehdään vuosittain 1,6 miljoonaa matkaa paikallisliikennevuoroilla kokonaismatkustuksen ollessa noin 1,8 miljoonaa matkaa/vuosi. Vertailun vuoksi Imatran paikallisliikenteen matkustajamäärä on noin 0,3 miljoonaa matkaa vuodessa heidän joukkoliikennesivuilla olevan tilaston mukaan. Imatra-Lappeenranta -liikenteessä matkoja tehdään noin 0,3 miljoonaa matkaa/vuosi ilman markkinaehtoista liikennettä

4 (lähinnä kaukoliikenne). Nämä realiteetit olisi ollut hyvä tunnistaa ennen esityksen valmistelua. Varsinaisen joukkoliikenteen ja maaseutu- sekä erityiskuljetusten suunnittelu poikkeavat niin paljon toisistaan, että Etelä-Karjalan kuntien yhteisen intressin löytyminen liikenteen järjestämisen ja palvelutason osalta on äärimmäisen vaikeaa. Siksi yhden joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen malli ei ainakaan nopealla aikataululla ole mahdollinen. Ongelmista on useita esimerkkejä seudullisilla toimivaltaviranomaisalueilla silloinkin kun kuntien määrä on selvästi Etelä-Karjalaa pienempi. Pelkästään se, että Imatra ei aiemmasta ilmoituksestaan huolimatta lähde mukaan valtakunnalliseen Waltti-lippu- ja maksujärjestelmään, aiheuttaa ongelmia Lappeenrannalle ja vaikeuttaa Imatra-Lappeenranta yhteysvälin joukkoliikenteen kehittämistä. Maaseutumainen liikenne Etelä-Karjalan liiton ajamassa mallissa puhutaan Mobility as a Service (MaaS) tai Liikkuminen palveluna ajattelusta, joka on kuitenkin vielä varsin selkiintymätön termi, johon voidaan liittää elementteinä mm. mobiiliohjaus, kutsuliikenne, matkojen yhdistelypalvelut, matkaketjut, joustava sekä koko ketjun kattava hinnoittelu ja maksaminen. MaaS-ajattelussakaan ei saa edetä pelkästään tekniikka edellä vaan sen tulee keskittyä sovitun tasoisen palvelun tuottamiseen kuntalaisille mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Jos malli lähtee asiakastarpeesta ja sen laatua ja tehokkuutta parannetaan uuden tekniikan avutta, Lappeenrannan kaupungilla on valmiuksia olla mukana kehityshankkeessa alla kuvatun Lappeenrannan joukkoliikennejärjestelmän tasojen 5 ja 6 (Maaseutukutsuliikenne ja erityiskuljetukset sekä PALI-liikenne) osalta myös siten, että koordinointivastuu on maakuntaliitolla. Tähän ei kuitenkaan tarvita Joukkoliikennelain muuttamista. Lappeenrannan kaupunki on linjannut joukkoliikenteen hierarkiatasot, joiden mukaisesti palvelut tuotetaan:

5 Suurimman matkustajapotentiaalin alueella paikallis- ja palveluliikenteellä Runkoliikenteellä (ELY) joista keskeisin on Imatran ja Lappeenrannan välinen yhteys Ostoliikennevuoroilla, joilla muodostetaan koulu- ja perustyömatkayhteydet arkisin klo 8/16 Avoimiksi joukkoliikenteiksi muutetuilla koululaisliikenteillä Maaseudun liikkumistarpeisiin tuotetulla kutsutaksiliikenteillä (1 x viikko/alue) VPL ja SHL kyydeillä, silloin kun avoin joukkoliikenne ei sovellu asiakkaalle. Joukkoliikennelain mukainen toimivaltainen viranomainen Liiton esitys tähtää Joukkoliikennelain 12 muutokseen, jossa määritellään reittiliikenneluvan myöntävät viranomaiset. Samassa pykälässä todetaan, että ELY-keskus on kuitenkin toimivaltainen viranomainen kun reitti ylittää yksittäisen toimivaltaisen viranomaisen alueen rajan. Laki toteaa lisäksi, että muu kuin 14 :ssä tarkoitettu kunta tai kuntayhtymä saa hankkia alueelleen palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä noudattaen julkisista hankinnoista annettua lakia täydentääkseen alueensa joukkoliikennepalveluja. Kunnan tai kuntayhtymän hankkima liikenne voi vähäisessä määrin ulottua sen varsinaisen toimivalta-alueen ulkopuolelle. On myös huomioitava, että Joukkoliikennelaki ei koske taksi- tai raideliikennettä.

6 Esityksestä jääkin epäselväksi, mihin toimivaltaisen viranomaisen muutoksella todella pyritään: todellinen vaikutushan koskisi lähinnä Imatra-Lappeenranta liikennettä, josta nyt vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus, sekä Imatran paikallisliikennettä kun Lappeenranta jää pois esitetystä toimivalta-alueesta. Kunta tai kuntayhtymä saa nytkin hankkia esimerkiksi koulu- tai asiointiliikennettä niin takseilla kuin linja-autolla hoidettuna. Kaukoliikenteen osalta päätäntävalta säilyisi edelleen ELY-keskuksella ja Etelä-Karjalan liitolla olisi vain muodollinen lausunnon antajan rooli. Hallinnollinen suunnittelupolku tulisi lähteä tehtävistä ja niiden kannalta tarkoituksenmukaisesta organisoitumisesta: Miten varsinainen kaupunkijoukkoliikenne ja sen suunnittelu on järkevää toteuttaa siten, että myös kaupungin maankäytölliset näkökohdat ja kustannusvaikutukset voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla Maaseutu- ja erityisliikenteen (enemmänkin henkilökuljetusta kuin joukkoliikennettä) toteutustapaa suunniteltaessa tulisi ehdottomasti huomioida myös Kela-kuljetukset Lakisääteiset koulukuljetukset Edellä kuvatuista lähinnä vain maaseutu- ja erityiskuljetuksissa on ehdottomasti saavutettavissa merkittäviä säästöjä kun toiminta- ja suunnittelualue on riittävän laaja. Tämän yhteistyön kehittäminen ei edellytä Joukkoliikennelain 12 muutosta. Lappeenrannan kaupungin vastaus kyselyyn Lappeenrannan kaupunki ei hyväksy Etelä-Karjalan Liiton esitystä joukkoliikennelain 12 muuttamisesta siten, että Lappeenranta luopuisi toimivallastaan ja tilalle tulisi koko Etelä-Karjalan kattava Etelä-Karjalan seudullinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen jonka vetovastuussa on Etelä-Karjalan liitto. Lappeenrannan kaupunki näkee erityisesti paikallisliikenteen osana kokonaisuutta, johon liittyvät joukkoliikenteen lisäksi kaupungin maankäytölliset ja muut kaupungin liikenneinfrastruktuuriin (kadut, pysäköinti, kevyen liikenteen väylät ym.) liittyvät asiat, joiden kustannusvaikutuksia on arvioitava kokonaisuutena kaupunkilaisten ja Lappeenrannan kaupungin näkökulmasta. Yhtä keskeistä osaa tähän kokonaisuuteen liittyvästä päätäntävallasta ei voida siirtää koko alueen kunnille maakuntaliiton alaisen joukkoliikennejaoksen kautta.

7 Lappeenranta pitää myös tärkeänä, että koulukuljetusvuorot ovat jatkossakin yksin kaupungin päätäntävallassa, koska ne ovat kytköksissä mm. kouluverkkoratkaisuihin. Maaseutu- ja erityisliikenteiden (asiointi, SHL-, VPL-, SVL- ja PALI-liikenteet) suunnittelun, toteutuksen ja hallinnoinnin osalta kaupunki näkee seudullisen yhteistyön tarpeelliseksi ja on valmis osallistumaan siihen toivoen samalla, että valmisteluorganisaation asiantuntemusta täydennettäisiin joukkoliikenne- ja henkilökuljetusosaamisen ja -lainsäädännön tuntemuksen osalta. Lappeenrannan paikallis- ja ostoliikenteeseen liittyvä avoin data voidaan jatkossa antaa kehityshankkeen käyttöön, mikäli se edesauttaa mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamista. (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus ilmoittaa Etelä-Karjalan liitolle edellä olevan teknisen toimen lausunnon perusteella, että ennen lopullista kannanottoa joukkoliikennelain muuttamiseen tulee laatia maakunnallinen yhteistyösopimusluonnos, jossa määritellään joukkoliikenteen palvelutaso, kustannusten jako, päätäntävalta ja organisointitavat. Hyväksyttiin.