Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus"

Transkriptio

1 1 Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus Väliraportti Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.) Hyväksytty Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimuksen ohjausryhmässä

2 2 Sisältö Johdanto... 3 Tutkimuskokonaisuus... 4 Tutkimuskokonaisuuden tavoitteet... 5 I osaraportti ja tutkimusseminaari... 5 Osatutkimuskatsaus... 6 Osatutkimus A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset... 6 Osatutkimus B: Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi... 7 Osatutkimus C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen... 8 Osatutkimus D: Kokemuksellinen hyvinvointi... 8 Osatutkimus E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut... 9 Osatutkimus F: Mallinprosessiarviointi... 9 Osatutkimus F: Paltamon työnhakuklubit Osatutkimus G: Työvoimatalon itsearviointi Osatutkimus H: Tulonsiirrot ja kannustavuus Osatutkimus I: Kuntatalous ja taloudellinen vaikuttavuus tutkimuksen tila marraskuussa Talouskatsaus Osatutkimusten yhteystiedot... 18

3 3 Johdanto Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus arvioi Paltamon täystyöllistämismallin vaikutuksia kainuulaisen Paltamon kunnan työikäisen väestön terveyteen ja hyvinvointiin, kuntatalouteen sekä Kelan ja muiden keskeisten toimijoiden vastuulla oleviin sosiaaliturvajärjestelmiin. Vuosina toteutettavaan tutkimuskokonaisuuteen osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Lapin yliopisto sekä sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja tutkimusryhmineen. Tutkimus on väestötasoinen seurantatutkimus, jossa käytetään useita tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja sekä yhdistetään tietorekisterejä. Yhteistoiminnallisessa tutkimuksessa monitieteinen yhteistyö korostuu erityisesti tutkimuksen suunnittelussa, tiedonkeruun valmistelussa ja raportoinnissa. Tutkimuskokonaisuuden rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaeläkelaitos ja tutkimustahot. Kainuulainen Paltamon kunta on päättänyt poistaa työttömyyden kokeilemalla vuosina uudenlaista toimintatapaa työttömyyden hoitamisessa, täystyöllisyysmallia, jolla on merkittävät työllisyys-, sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet. Malli merkitsee työttömien työnhakijoiden siirtymää passiivisen tuen piiristä työllistymiseen ja aktiivitoimiin sekä työttömien sosiaaliturvaan uutta rakenteellista ratkaisua. Työttömistä tulee työllisiä, he siirtyvät palkkatyöhön välityömarkkinoille, josta heidän odotetaan siirtyvän vähitellen avoimille työmarkkinoille. Sosiaalietuudet muutetaan palkaksi, työsuhteen perusteella kertyy eläkettä ja tulonsiirrot työmarkkinatuki, asumistuki ja toimentulotuki tulevat tarpeettomiksi. Välityö- tai siirtymätyömarkkinoina toimivien Paltamon työnhakuklubin ja työvoimatalon avulla pyritään työllistämään kaikki kunnassa asuvat työttömät työnhakijat. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Terveysongelmista, työttömyydestä ja syrjäytymisestä koituu kustannuksia palvelujen ja etuuksien muodossa. Työttömyyttä vähentävillä ratkaisuilla odotetaan olevan vaikutuksia yksilöihin, palveluihin ja julkistalouteen. Paltamon työllistämismallin tavoitteena on auttaa Paltamon työvoimatalon työntekijöitä parantamaan elämänlaatuaan ja työkykyään, kehittämään työvalmiuksiaan ja hakeutumaan avoimille työmarkkinoille. Mallin odotetaan tuottavan huomattavia kustannussäästöjä ja pienentävän Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysmenoja. Arviointitutkimuskokonaisuus koostuu terveys- ja hyvinvointivaikutusten, kuntoutusvaikutusten, nuorten työllistymisen, yli 50-vuotiaiden työllistymisen ja vuotiaiden työllistymisen kokemuksellisen hyvinvoinnin arvioinnista, työllistämismallin toteutusprosessin arvioinnista ja itsearvioinnista sekä toimeentulo-, kannustavuus- ja taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Lisäksi kehitetään tutkimukseen osallistuvien tahojen yhteistyönä työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli. Tässä väliraportissa kerrotaan lyhyesti osatutkimusten tilanne marraskuussa Vuosi 2010 on tutkimushankkeen toinen toimintavuosi. Kaikki osatutkimukset ovat käynnistyneet ja tutkimusaineiston keruu toteutuu suunnitelmien mukaan. Seuraava väliraportti valmistuu kesäkuussa 2011.

4 4 Tutkimuskokonaisuus

5 5 Tutkimuskokonaisuuden tavoitteet Tutkimuskokonaisuudella on kaksi kärkitavoitetta: 1) arvioida työllistämismallin toimivuutta ja vaikutuksia 2) kehittää työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli. Arviointihankkeessa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: 1. Millaisia terveyteen, hyvinvointiin ja elintapoihin liittyviä eroja työnhakijoiden ja työssäkäyvien välillä on lähtötilanteessa eli ennen työllistämismallin piiriin tuloa? 2. Miten henkilön työllistyminen vaikuttaa hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa? 3. Millä tavoin työvoimatoimisto, Työnhakuklubi, Työvoimatalo ja avoimet työmarkkinat toimivat? 4. Mitä vaikutuksia mallilla on Paltamon työllisyyteen? 5. Miten työllistyminen vaikuttaa Kelan ja muiden sosiaaliturvaetuuksien tarpeeseen? 6. Miten Paltamon työllistämismalli vaikuttaa ja millä tavoin malli ja työllistymisprosessi ovat yleistettävissä ja sovellettavissa muissa toimintaympäristöissä? 7. Mitä annettavaa mallilla on työllisyyspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan yleisemmin? 8. Mitkä ovat kehittämishankkeen arvioinnin kriteerit yleisemmin ja kuinka toteuttaa pätevä arviointitutkimus? I osaraportti ja tutkimusseminaari Tutkimushankkeen I osaraportti julkaistiin Helsingissä pidetyssä kutsuseminaarissa Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Seminaarissa luotiin katsaus välityömarkkinoihin Suomessa, kuultiin kokemuksia työpankkikokeilusta, selvitettiin Paltamon täystyöllisyyskokeilua kunnan näkökulmasta sekä tarkasteltiin talouden muutoksen haasteita työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Seminaariaineisto löytyy arviointitutkimuksen verkkosivuilta Kolmiosaisessa osaraportissa tarkastellaan työllisyyttä, työvoimapolitiikkaa ja välityömarkkinoita, työllisyyden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin, kerrotaan Paltamon täystyöllistämismallin synty, tavoitteet ja toimintatavat sekä kuvataan arviointitutkimuksen kokonaistavoitteet, tutkimuskysymykset ja osatutkimusten lähtökohdat ja tavoitteet. Raportti julkaistiin THL:n Avauksia-sarjassa. Siitä otettiin 1000 kappaleen painos, joka jaettiin laajasti eri tahoille. Raportti on saatavana myös verkkojulkaisuna. Julkaisu: Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus I osaraportti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Avauksia 17/2010. Helsinki

6 6 Osatutkimuskatsaus Osatutkimus A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tellervo Nenonen, Lars Leemann THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto, Hyvinvointi ja terveyserot -yksikkö Tutkimuksen raportoinnin tämänhetkinen vaihe Paltamo-tutkimuskokonaisuuden osahankkeessa A, Terveys- ja hyvinvointivaikutukset, tehtiin ensimmäinen tiedonkeruu syksyllä 2009 keväällä Tutkimusaineistosta valmistellaan tällä hetkellä osahankkeen perusraporttia, jossa kuvataan tutkimusryhmän (Paltamon työttömät työnhakijat) ja kahden vertailuryhmän (Sonkajärven työttömät työnhakijat ja Paltamon työlliset henkilöt) hyvinvointia ja terveyttä sekä niissä olevia eroja täystyöllistämishankkeen lähtötasolla. Lähtötason tulokset ovat perustana tuleville vertailuille siihen, kuinka Paltamon työttömien ryhmän hyvinvointi ja terveys suhteessa kahteen muuhun ryhmään on kehittynyt, kun työllistämismalli on ollut käynnissä vuoden ajan ja työttömien ryhmä on ollut mukana mallissa. Perusraportin tuloksia taustoitetaan aiemmalla, sekä suomalaisella että kansainvälisellä, tutkimustiedolla. Osahankkeen tässä vaiheessa on analysoitu ja raportoitu olennaisimpia terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueita ja perusraportti suunnitellaan julkaistavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Avauksia-sarjassa alkukeväästä Tutkimuksen tähänastisia tuloksia Tulokset noudattelevat aiempaa tutkimustietoa eli työttömien ja työllisten välillä on havaittavissa terveys- ja hyvinvointieroja usealla eri indikaattorilla mitattuna. Paltamon työttömien terveys ja hyvinvointi on heikompi kuin Paltamon työllisillä, mutta useassa mittarissa on nähtävissä myös Sonkajärven työttömien sijoittuminen näiden kahden ryhmän väliin. Paltamon työlliset kokivat terveytensä paremmiksi kuin Paltamon työttömät. He kokivat myös vähemmän haittaa pitkäaikaisista sairauksistaan tai vammoistaan. Paltamon työttömillä esiintyi enemmän lihavuutta ja suurta vyötärön ympärysmittaa kuin Paltamon työllisillä. Myös selkä- ja ylävatsasairauksia, masennusta sekä univaikeuksia oli todettu Paltamon työttömillä useammin kuin Paltamon työllisillä. Itseraportoiduista oireista Paltamon työttömät kokivat työllisiä enemmän polvi-, lonkka- ja nivelvaivoja. Selkävaivoja, unettomuutta ja masentuneisuutta Paltamon työttömät kokivat enemmän sekä verrattuna Paltamon työllisiin että Sonkajärven työttömiin. Paltamon työttömien joukossa oli myös enemmän henkilöitä, joilla oli vaikeuksia liikkumiskyvyssä kuin Paltamon työllisten joukossa. Psyykkisessä terveydessä ja hyvinvoinnissa näkyi myös erilaisilla mittareilla tarkasteltuna selvästi eroja Paltamon työttömien ja työllisten välillä. Paltamon työttömät kokivat työllisiä enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta (MHI-5 -mittari). Samoin GHQ-12-mittarin mukaan heidän psyykkinen hyvinvointinsa oli heikompi kuin työllisillä. Lisäksi Paltamon työttömät saavat ADHD:ta kartoittavassa seulassa (ASRS) useammin ADHD:hen viittaavan pistemäärän kuin Paltamon työlliset. Muista tutkimustuloksista poiketen kyseisen pistemäärän ylittävien, tällä mittarilla mitattujen, Sonkajärven työttömien henkilöiden osuus on yhtä suuri kuin vastaava Paltamon työttömien henkilöiden osuus. Paltamon työttömät kokivat itsensä useammin yksinäisiksi kuin Paltamon työlliset. He myös osallistuivat vähemmän aktiivisesti harrastusryhmän tai yhteisön toimintaan. Elintapojen osalta Paltamon työttömät joivat useammin vähintään kuusi alkoholiannosta kuin työlliset, mutta muilla mittareilla tarkasteltuna ei näiden ryhmien välillä ollut eroa alkoholinkäytössä. Päivittäin tupakoivia oli Paltamon työttömien keskuudessa suurempi osa kuin työllisten joukossa. Ruokavaliossa ei juurikaan ollut eroja tarkasteltujen ryhmien välillä, eikä myöskään unirytmissä tai liikunnan harrastamisessa.

7 7 Paltamon työttömät erottuivat Paltamon työllisistä myös siten, että he tunsivat enemmän niin kutsuttua kyynistä epäluottamusta eli arvioivat toiset ihmiset esimerkiksi vähemmän luotettaviksi, reiluiksi ja rehellisiksi kuin työllisten ryhmä. Alustavien WHO:n elämänlaatumittarin analyysien perusteella Paltamon työttömät myös kokevat elämänlaatunsa heikommaksi kuin työlliset. Tutkimuksen toinen kenttäkierros ja aineiston tuleva tarkastelu Osahankkeen toinen tiedonkeruu on käynnistynyt lokakuussa 2010 ja jatkuu alkuvuoteen Tiedonkeruussa tutkitaan edelliseen tiedonkeruuseen osallistuneet henkilöt sekä työllistämismalliin tulleet uudet henkilöt. Erityinen huomio kohdistetaan myös ensimmäisessä tiedonkeruussa tavoittamatta jääneisiin henkilöihin, joiden osallistumisprosenttia pyritään nostamaan merkittäväksi. Toisen tiedonkeruun aineisto valmistuu arviolta maaliskuussa 2011, jolloin aloitetaan kahden mittauspisteen vertailutiedon analysointi ja raportointi. Analyyseissä ja raportoinnissa keskitytään jatkossa tarkastelemaan myös sitä, kuinka henkilön terveyteen, taustaan tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät vaikuttavat hänen työllistymiseensä sekä kuinka työllistymisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset riippuvat henkilön työllistymispolusta. Tutkimustuloksia raportoidaan mahdollisesti myös aihepiireittäin kansainvälisissä julkaisuissa, ja koko hankkeen päättyessä hankkeen kulku sekä tutkimustulokset raportoidaan loppuraportissa. Osatutkimus B: Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi Peppi Saikku THL, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto, Vähimmäisturvayksikkö Kuntoutusvaikutusten arviointi osatutkimus B etenee tutkimussuunnitelman mukaisesti. A-osatutkimuksen Terveys- ja hyvinvointivaikutukset toisessa kenttävaiheessa syksyllä 2010 haastattelulomakkeeseen lisättiin kuntoutusta koskevia kysymyksiä (osio CE). Tutkittavilta kysytään heidän osallistumisestaan kuntoutukseen viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, heidän kokemastaan tarpeesta työ- ja toimintakykyä parantavaan kuntoutukseen ja mikäli heillä on tällaista tarvetta, heitä pyydetään kuvaamaan tarkemmin, millaiseen kuntoutukseen he mielestään tarvitsevat. Kuntoutusta koskevat kysymykset esitetään toistamiseen A-osion kolmannella haastattelukierroksella syksyllä Näin saadaan tietoa mahdollisista eroista eri vastaajaryhmien (malliin työllistyneet, Paltamon kunnan työlliset ja Sonkajärven työttömät työnhakijat) kuntoutustarpeiden, kuntoutukseen osallistumisen ja yksilöiden kokemien kuntoutusvaikutusten välillä. Paltamon työvoimatalossa työskentelevät terveydenhoitaja, koulutus- ja kuntoutusvastaava sekä työterveyslääkärit aloittivat asiakkaiden kuntoutusseurannan Seuranta jatkuu vuoteen Seurannan aikana kyseiset työntekijät täyttävät Digium-lomakkeen kaikista niistä asiakaskäynneistä, jotka koskevat kuntoutusta, toimintakyvyn/työkyvyn kartoitusta tai arviointia, eläkeselvittelyä tai erilaisia kuntouttavia toimenpiteitä. Lomakkeessa pyydetään kertomaan asiakkaan mahdollisista työ- tai toimintakyvyn rajoitteista, niihin liittyvistä toimenpiteistä ja ohjauksista Työvoimatalon sisällä sekä ohjauksista muihin toimenpiteisiin tai kuntoutukseen. Asiakkailta pyydetään kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta sekä seurantatietojen yhdistämisestä terveys ja hyvinvointi -haastattelujen ja terveystarkastusten tietoihin ja rekisteritietoihin. Kuntoutusseurannan tavoitteena on tuottaa tietoa Paltamon työllistämismallin piiriin kuuluvien henkilöiden työkyvystä, kuntoutustarpeista, eläkeselvittelyn tarpeesta sekä toiminnassa toteutettavista kuntouttavista toimenpiteistä. Samalla saadaan tietoa työllistämismallin toimintakäytännöistä, kuten työterveyshuollon toiminnasta, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnista sekä kuntoutukseen ohjauksesta. Tutkimus tukee myös Työvoimatalon kuntoutuskäytäntöjen luomista ja kehittämistä. Asiakasvolyymeista riippuen kuntoutusseurannan ensimmäisiä tuloksia voidaan tarkastella seurantaan osallistuneiden työntekijöiden kanssa keväällä 2011.

8 8 Osatutkimus C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi osasto, Hyvinvointi ja terveyserot yksikkö Laadullisessa osatutkimuksessa C arvioidaan työttömyyden ja uudelleen työllistymisen vaikutuksia yli 50- vuotiaiden henkilöiden elämäntilanteeseen, heidän kokemaansa hyvinvointiin sekä asemaansa työmarkkinoilla. Tutkimuskysymyksiä ovat Millä tavoin usein jo pitkän työuran tehneet ovat kokeneet aikaisemman työelämän, työttömyyden ja uudelleen työllistymisen? Millaisia työelämän siirtymiä ja elämänmuutoksiin liittyviä kokemuksia on ikääntyneillä työntekijöillä? Millaiset yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät edistävät tai estävät ikääntyvien työllistymistä? Tutkimuksessa haastatellaan strukturoidun teemahaastattelun avulla yhteensä noin 15 Paltamon malliin työllistynyttä yli 50-vuotiasta henkilöä, ensimmäisen kerran vuonna ja toisen kerran vuonna Haastattelut toteutetaan yhdeksän pääteeman ja niihin liittyvien alateemojen pohjalta. Pääteemat käsittelevät 1) omaa taustaa, työhistoriaa ja työelämäkokemuksia, 2) kokemuksia työttömyydestä, 3) kokemuksia työnhausta ja työllistymisestä, 4) koettua työ- ja toimintakykyä, 5) sijoittumista avoimille työmarkkinoille, 6) elämänmuutoksia ja tulevaisuuden tavoitteita (työ/kuntoutus/eläke), 7) työelämää koskevia näkemyksiä, 8) työssä koettua hyvinvointia ja 9) kokemuksia Paltamo-mallista. Arviointikokonaisuudessa työllistymiseen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan kolmessa eri ikäryhmää koskevassa osatutkimuksessa: nuorten (E), parhaassa työiässä olevien (D) ja ikääntyvien kannalta (C). Jokaisella ikäryhmällä on niin työllistymiseen kuin työelämässä toimimiseenkin liittyviä sekä yhteisiä että erityisiä kysymyksiä. Ensimmäisen haastattelukierroksen ensimmäiset haastattelut on tehty ja niitä jatketaan talvella Toinen haastattelukierros toteutetaan vuonna Osatutkimus D: Kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari, Asko Suikkanen Lapin yliopisto/lappea-instituutti Tutkimuksemme taustatyönä olemme tähän mennessä perehtyneet syvällisesti kokemuksellisen hyvinvoinnin teoreettisiin ja tutkimuksellisiin lähtökohtiin monipuolisen tieteellisen keskustelun lähtökohdista. Tähän taustatyöhön perustuen olemme tarkentaneet tarkastelemamme hyvinvoinnin käsitteellistä sisältöä. Aiemman suunnitelmamme mukaisesti tarkastelemme hyvinvointia edelleen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien hyvinvoinnin sisältöjen lähtökohdista. Näiden rinnalle olemme omina hyvinvoinnin osa-alueinaan ottaneet tarkastelumme kohteeksi lisäksi työhön ja toimeentuloon sekä asuin- ja elinympäristöön liittyvän hyvinvoinnin. Kaikessa tässä tarkastelussa on kysymys ihmisten eri hyvinvoinnin osaalueisiin kohdistamien ideaalisisältöjen ja toteutuneen todellisuuden suhteen kokemisesta. Koemme tällä kokonaisuudella tavoittavamme mahdollisimman laajalti ihmisten kokemuksellisen hyvinvoinnin eri ulottuvuudet. Ensimmäisen aineistonkeruumme suoritamme lähiviikkojen aikana (toinen aineisto kerätään siis tutkimussuunnitelmamme mukaisesti vuonna 2012). Koska taloudelliset resurssimme jäivät suunniteltua huomattavasti pienemmiksi, olemme joutuneet miettimään uusiksi esimerkiksi aineistonkeruumenetelmämme. Lähipäivien aikana ratkaisemme siten sen, josko keräämme haastattelujen sijaan aineistomme esimerkiksi

9 9 sähköisesti. Kyselylomakkeen olemme jo tuottaneet valmiiksi. Jos päädymme tähän uuteen suunnitelmaan aineistonkeruun osalta, mahdollistaa se aiempaan suunnitelmaamme nähden suuremman ihmisjoukon kuulemisen ja sen myötä heidän kokemuksellisen hyvinvointinsa lähemmän tarkastelun. Aineistonkeruumme jälkeen keskitymme jatkossa (vuonna 2011) tuottamaan ensimmäisen aineistomme analyysin. Syvennämme lisäksi edelleen tutkimuksemme teoreettista viitekehystä sekä pohjustamme toisen vaiheen aineistonkeruuta. Osatutkimus E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut Minna Ylikännö Kansaneläkelaitos Tässä osatutkimuksessa tavoitteena on laadullisin menetelmin arvioida Paltamon työllistämismallin merkitystä nuorten, alle 25-vuotiaiden, näkökulmasta. Paltamon työllistämismalli on ainutlaatuinen kokeilu Kainuussa, joka on tunnetusti vaikeaa työllistymisen aluetta. Nuorten kohdalla nähdään erityisen tärkeänä, että työttömyys jäisi lyhyeksi, väliaikaiseksi elämänvaiheeksi. Pitkittyessään työttömyys lisää riskiä syrjäytyä, mikä nuorten kohdalla merkitsee pahimmillaan koko elämän pituista riippuvuutta sosiaalituista. Työllistämismallilla pyritään muun muassa tukemaan nuoria joko opintoihin tai työelämään. Tutkimuksessa haastatellaan nuoria, jotka ovat joko työnhakuklubissa eli mallin ensimmäisessä vaiheessa, tai jo työllistettyinä Työvoimatalossa. Lisäksi näitä nuoria seurataan eli haastattelu toistetaan vuoden ja mahdollisesti vielä kahdenkin vuoden päästä riippuen nuoren tilanteesta. Ensimmäiset haastattelut tehtiin marraskuussa 2009 ja toiset marraskuussa Yhteensä haastatteluja on tehty nyt, kun toinen haastattelukierros on kesken, 13. Ensimmäisen haastattelukierroksen tulokset osoittivat, että työllistämismallia pidetään nuorten keskuudessa selvästi parempana vaihtoehtona passiiviselle työttömyydelle. Nuorten mielestä on myös tärkeää, että he saavat tukea tilanteessa, jossa tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole täysin selkeät. Alustavat tulokset toiselta haastattelukierrokselta tukevat aiemmin saatuja tuloksia. Työllistyminen työvoimataloon koetaan pääosin hyvänä asiana, joskin työllistämismallissa nähdään myös ongelmia. Suurimpana ongelmana pidetään sitä, että kaikille ei riitä työvoimatalossa mielekästä tekemistä. Nuoret kokevat kuitenkin saavansa riittävästi tukea talon henkilökunnalta esimerkiksi työn etsinnässä. Tutkimuksessa tullaan tekemään seuraava haastattelukierros loppuvuodesta Tällöinkin on tarkoitus haastatella sekä jo aiemmin tutkimuksessa mukana olleita nuoria että ottaa tutkimukseen mukaan uusia työvoimataloon työllistettyjä nuoria. Osatutkimus F: Mallinprosessiarviointi Jouko Kajanoja Prosessiarvioinnin vastuututkija Jotta Paltamon työllistämishankkeesta opitaan mahdollisimman paljon, on tärkeää arvioida paitsi sen vaikutuksia myös itse hanketta ja sen toimeenpanoa. Mitä ongelmia on ollut? Mikä on vastannut odotuksia ja onnistunut? Prosessiarvioinnin ensimmäinen kyselykierros palautekeskusteluineen tehtiin vuodenvaihteessa Sen tuloksia raportoitiin ensimmäisessä osaraportissa. Seuraava kysely palautekeskusteluineen ja haastatteluineen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2011 alkupuolella ja kolmas kokeilun päättyessä vuoden 2012 lopussa.

10 10 Seuraavilla kierroksilla on tarkoitus keskittyä ensimmäistä kierrosta enemmän työllistetyiltä kerättäviin käsityksiin. Tällä välin on pidetty yhteyttä muihin työllistämiskokeiluihin, muun muassa SATA-komitean yhteydessä käynnistettyihin aikapankkeihin. Yhteydenpitoa on tarkoitus jatkaa vertailevan aineiston saamiseksi. Myös kainuulaisiin sidosryhmiin on pidetty yhteyttä. Yhteydenpito on tuonut lisävalaistusta kokeilun toimeenpanosta. Näin saatua tietoa käytetään hyväksi seuraavan kyselykierroksen valmistelussa. Seuraavalla kyselykierroksella toistetaan tarpeen mukaan edellisen kyselykierroksen tuloksia. Näin saadaan varmempaa tietoa ja myös kehityskuvaa toiminnasta, onnistumisista ja ongelmista. Kierroksella on erityisesti tarkoitus paneutua seuraaviin kysymyksiin: työllistettyjen käsityksiä työn riittävyydestä ja sen soveltuvuudesta työllistettyjen osaamiseen ja intresseihin työllistettyjen käsityksiä työhön valmennuksen toimivuudesta klubin ja työvoimatalon keskinäiset suhteet työvoimatalon yhteistyö Kainuun työllistämishankkeiden kanssa mikä on Paltamon työllistämismallin mallin suhde pysyviin välityömarkkinoihin missä määrin talon ulkopuolelle työllistetyt ovat korvanneet vakinaisia työsuhteita mikä on Paltamon mallin suhde muihin aktiivisen työllisyyspolitiikan keinoihin: miten Paltamon malli eroaa niistä ja missä määrin ne ja Paltamon malli voivat täydentää toisiaan (palkkatuki, aikapankit, työpajat, kuntouttava työtoiminta, koulutuksessa, harjoittelussa ja valmennuksessa käytettävät toimenpiteet ja muut vastaavat aktiivisen työllisyyspolitiikan keinot) onko Paltamon malli kallis suhteessa sen aiheuttamiin säästöihin muussa sosiaaliturvassa ja sen tuottamiin verotuloihin, onko malli kallis suhteessa sen tuottamaan työpanokseen ja onko malli kallis suhteessa sen tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin. Erityisesti viimeinen kysymys kuuluu suurelta osin tutkimuksen muiden osahankkeiden tutkimuskohteisiin ja erityisesti taloudellista vaikuttavuutta ja kuntataloutta koskevaan osatutkimukseen. Prosessiarvioinnissa asiaa voidaan lähestyä selvittämällä sidosryhmien, henkilökunnan ja myös työllistettyjen käsityksiä ja näkökulmia asiaan. Osatutkimus F: Paltamon työnhakuklubit 2010 Riitta Romppainen vastaava kouluttaja, työhön valmentaja Yleistä Verrattuna vuoden 2009 työnhakuklubeihin tämän vuoden osallistujien asenne klubin aloituspäivinä on ollut selvästi kriittisempi Työvoimatalon toimintaa ja Paltamon täystyöllistämismallia kohtaan. Reilu 50 prosenttia jokaisen työnhakuklubin osallistujista vastusti klubin alussa työllistymistään Työvoimataloon. Toiminta Työnhakuklubissa on muun muassa tästä syystä painottunut tukemaan osallistujan osallisuutta ja omatoimisuutta työnhaussa, toimenkuvan suunnittelemista Työvoimatalossa ja lähitavoitteen määrittelemistä. Klubitoiminnan aikana kritiikki Paltamon mallia kohtaan pääsääntöisesti vähenee ja sen tarjoamat mahdollisuudet osataan soveltaa sekä hyödyntää omaan tilanteeseen ja tavoitteeseen. Työnhakuklubin päättyessä jokaisella osallistujalla on ollut jatkopolkusuunnitelma laadittuna ja tavoite lähitulevaisuuteen määriteltynä. Tästä suunnitelmasta keskustellaan klubin kolmannella viikolla Työvoimatalon edustajien kanssa pidettävässä siirtymäkeskustelussa.

11 11 Klubitoiminnan tavoite ja tarkoitus Työnhakuklubilla on kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on selkiyttää osallistujien suunnitelmia niin, että klubikoulutuksen ryhmä- ja yksilöosioiden jälkeen osallistuja voidaan ohjata hänen tavoitteensa huomioiden hänelle soveltuviin työtehtäviin Paltamon Työvoimataloon (Paltamon täystyöllisyys hankekokeilu), mikäli hänelle ei muuta suunnitelmaa lähitulevaisuuteen ole. Toisena tavoitteena on vahvistaa osallistujien yleisiä työnhakutaitoja, työntekijätaitoja sekä päivittää heidän työnhaun asiakirjansa. Toiminta ja menetelmät Toimintamenetelminä ovat alustukset, yhteiset pohdinnat, ryhmätyöt, henkilökohtaiset ohjauskeskustelut, itsearvioinnit ja yksilötehtävät sekä demonstraatiot. Ammatinvalinta- ja muut testit ja kartoitukset toteutetaan itsearviointiin tai ammatinvalintaa ja urasuunnittelua ohjaaviin ja selkeyttäviin yksilötehtäviin perustuen. Tarpeen mukaisesti käytetään myös standardoituja testejä. Menetelmien valinta tapahtuu aina ryhmän sekä yksilön valmiudet, osaaminen ja motivaation taso huomioiden. Palaute ja muu arviointi Jokaisen klubin päätöspäivänä käydään osallistujien kanssa palautekeskustelu, jossa pohditaan muun muassa klubikoulutuksesta saatua hyötyä, sen antamaa lisäarvoa sekä esiin tulleita kehittämisen kohteita. Tästä suullisesta palautteesta on yhteenveto loppuraportissa, jonka kouluttaja laatii jokaisen klubikoulutuksen päätyttyä alueen työja elinkeinokeskukselle ja Paltamon työ- ja elinkeinotoimistolle. Raportti sisältää yleiskuvauksen Työnhakuklubin toiminnasta ja lyhyen kuvauksen jokaisesta osallistujasta ja hänen jatkopolustaan. Jokainen osallistuja antaa klubikoulutuksen päättyessä myös kirjallisen palautteen, jossa hän arvioi klubikoulutuksen sisältöä, käytettyjä menetelmiä, kouluttajien asiantuntijuutta, ryhmän ilmapiiriä ja omaa aktiivisuutta asteikolla 1 5. Kirjallinen arvio sisältää myös arviointia klubikoulutuksen pituudesta ja sen sopivuudesta. Muita palautelomakkeen kysymyksiä ovat muun muassa, mikä koulutuksessa toimi tai mitä olisi kehitettävää. Kirjallinen palaute on pääsääntöisesti ollut hyvää tai kiitettävää (= keskiarvo kussakin osiossa 4 5). Klubin pituuden, 20 päivää, kokee noin 25 prosenttia osallistujista liian pitkäksi ja 25 prosenttia liian lyhyeksi, muut sopivan mittaiseksi. Palautteen avulla pyritään klubikoulutuksen sisältö muotoilemaan mahdollisimman osallistujalähtöiseksi ja häntä konkreettisesti hyödyttäväksi. Sisältöä on mahdollista muokata aina kulloisenkin ryhmän tarpeiden mukaan. Arviointia ja ryhmän kuulostelua tapahtuu koko klubikoulutuksen ajan. Aiheeseen liittyviä keskusteluja käydään sekä ryhmä- että yksilötasolla. Osatutkimus G: Työvoimatalon itsearviointi Leila Pölkky-Pieskä Paltamon työvoimayhdistys ry. Tekstissä olevat näkemykset ovat Paltamon työvoimayhdistys ry:n hallituksen ja toimihenkilöiden näkemyksiä. Tilastot ja luvut toiminnoista ovat toiminnan alusta, tammikuusta 2009 vuoden 2010 marraskuun loppuun mennessä toteutuneita, jos tekstissä ei muuta mainita. Aluksi Paltamon työvoimayhdistys ry toteuttaa Paltamossa Työtä kaikille -hanketta vuosina Työvoimayhdistyksen päätoimipaikka on Työvoimatalo. Hankkeen tavoitteena on työllistää kaikki Länsi-Kainuun

12 12 TE -toimiston Paltamon toimipisteessä työttöminä työnhakijoina olevat henkilöt. Työvoimatalossa käytetään päivittäin monenlaisia menetelmiä ja tehdään erilaisia toimenpiteitä, joilla edesautetaan työntekijöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja edistetään ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Tavoitteena on työntekijöiden sosiaalisten taitojen lisääminen, työhyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen ja tukeminen, itsetunnon vahvistaminen, aktivointi, motivointi sekä oma-aloitteisuuden ja omatoimisuuden vahvistaminen yksilö- ja ryhmäkeskustelujen, neuvonnan, ohjauksen ja valmennuksen avulla. Työvoimatalossa järjestetään lyhytkoulutusta ja työntekijöitä ohjataan koulutukseen muualle heidän osaamisensa lisäämiseksi, ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Tarjolla on lisäksi monenlaisia mahdollisuuksia eri työtehtävien toteuttamiseen ja työelämään tutustumiseen sekä opintokäynteihin. Tarvittaessa työntekijöiden kanssa selvitetään kuntoutukseen tai eläkkeelle pääsemismahdollisuuksia. Yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa yksilöllisten polkujen löytämiseksi. Työt ja niiden mielekkyys ja riittävyys Työvoimatalossa on yksitoista työpajaa tai osastoa (tekstiilipaja, askartelupaja, puutyöpaja, keittiö, pyöräpaja, alihankinta, kierrätys, entisöinti, myymälä, siivouspalvelu, toimistopalvelu), joissa työntekijät voivat työskennellä ja heillä on myös mahdollista osallistua ulos myytävän työn toteuttamiseen tilausten puitteissa. Lisäksi työntekijöitä voidaan jatkosijoittaa Paltamon kuntaan, Kainuun maakunta -kuntayhtymään ja järjestöihin. Työvoimatalossa toimitaan koko ajan uusien alihankintatöiden sekä avoimilla työmarkkinoilla olevien työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen löytymiseksi. Yhdelle yritykselle alihankintatöitä on tehty lähes toiminnan alusta asti ja satunnaisia kokoomatöitä silloin tällöin. Työnetsijä on aktiivisesti yhteydessä työssäkäyntialueen yrityksiin, jotta saadaan tietoa sekä työnantajien työntekijöiden osaamiseen ja koulutukseen kohdistuvista toiveista että vapaista työpaikoista. Työhönvalmentaja pyrkii muiden toimihenkilöiden avustamana löytämään sopivat henkilöt kuhunkin työ- ja harjoittelupaikkaan. Työvoimatalo on välityömarkkinavaihe, ja tavoitteena on mahdollisimman monen sinne työllistetyn henkilön työllistyminen edelleen avoimille työmarkkinoille. Sen vuoksi käytössä on työnantajapaketti, jonka ansiosta yrittäjä voi kuluitta kokeilla kuukauden ajan työntekijän sopivuutta tiettyyn tehtävään. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus käyttää hyväkseen kolme työnantajapakettia eri alan yrityksissä, jossa kussakin voi olla kuukauden kerrallaan Työvoimayhdistyksen palkalla. Kuukauden jälkeen työntekijä voi työllistyä kyseiseen yritykseen tai löytää alan, jolle hän haluaa kouluttautua. Toisaalta työntekijä voi myös sulkea jonkin ammattialan pois itselleen sopimattomana. Tähän mennessä 67 työntekijää on käyttänyt yhteensä 96 työnantajapakettia. Kahdessa tapauksessa työnantajapakettia on seurannut oppisopimus. Kolmetoista henkilöä on työllistynyt lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Perehdytys Työnhakuklubilta Työvoimataloon tulevien työntekijöiden perehdytys aloitetaan jo klubin kestäessä. Koko ryhmälle kerrotaan Työvoimatalon toiminnasta, heidät kierrätetään Työvoimatalon eri osastoilla ja lisäksi Työvoimatalon toimihenkilöt kertovat heille omasta työnkuvastaan ja oman osastonsa tehtävistä. Tähän käytetään yksi klubipäivä. Työvoimayhdistyksen työntekijäksi siirryttäessä työntekijän ensimmäisen työpäivän aamuna on koko ryhmälle yhteinen lyhyt perehdytys ja sen jälkeen kunkin työpajan tai toimipisteen vastaava ohjaaja perehdyttää omalle osastolleen tulevat työntekijät työhön. Suoraan työ- ja elinkeinotoimistosta Työvoimatalon työntekijäksi tuleva henkilö perehdytetään sekä talon toimintaan että tuleviin tehtäviin sillä osastolla, johon hän tulee työhön. Työssä ohjaaminen Kunkin osaston vastaava ohjaaja ja ohjaavantyön lisän saavat henkilöt opastavat työntekijöitä työvälineiden ja työmenetelmien käytössä sekä ohjaavat tuotteiden valmistuksessa, tuotesuunnittelussa, tehtävien toteuttamisessa ja palvelujen toteuttamisessa sekä työturvallisuusasioissa. Ohjaus on yksilöllisten tarpeiden mukaista ja päivittäistä.

13 13 Tiedonsaanti koulutusmahdollisuuksista ja koulutukseen ohjaaminen Työvoimatalossa järjestetään monenlaista lyhytkoulutusta, josta tiedotetaan työntekijöille henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä, työpaikkakokouksissa, virallisella ilmoitustaululla sekä Työvoimatalon ulkopuolella työskenteleville sähköpostitse tai kirjeitse. Ilmoitustaululla on tiedotteet ja ilmoittautumislistat omista lyhytkoulutuksista ja ilmoitukset työllisyyskoulutuksista. Työturvallisuuskortti-, tulityökortti-, hygieniapassi- ja ensiapukoulutuksia järjestetään tarpeen mukaan niin, että kaikilla työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus osallistua niihin. Lisäksi sekä kuntoutuksen ja koulutuksen vastuuhenkilö että työhönvalmentaja aktiivisesti ohjaavat työntekijöitä koulutukseen sekä avustavat hakemusten täyttämisessä ja muissa hakemiseen liittyvissä tehtävissä. Myös muu toimihenkilöstö ohjaa ja kannustaa koulutukseen henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä. Ilman ammatillista tutkintoa olevia työntekijöitä, erityisesti nuoria, ohjataan tehostetusti koulutuksiin. Tiedonsaanti kuntoutusmahdollisuuksista ja kuntoutukseen ohjaaminen Työterveyslääkärit, terveydenhoitaja ja kuntoutuksen ja koulutuksen vastuuhenkilö ohjaavat tarvittaessa henkilökohtaisesti työntekijöitä Kansaneläkelaitoksen järjestämään kuntoutukseen sekä Työvoimayhdistyksen järjestämään päihdekuntoutukseen tai kuntoutustyöryhmään. Työvoimayhdistyksessä on aloitettu kesäkuussa 2010 oma päihdekuntoutus. Nyt on meneillään kolmas päihdekuntoutusryhmä, joista ensimmäinen oli miehille suunnattu ja muut ovat sekaryhmiä. Lisäksi työntekijöitä ohjataan henkilökohtaisissa keskusteluissa painonhallintaryhmiin ja tupakasta vierotusryhmiin. Työvoimayhdistyksen kuntoutustyöryhmän toiminta on aloitettu kesäkuussa Ryhmään kuuluvat lääkäri, terveydenhoitaja ja kuntoutuksen ja koulutuksen vastuuhenkilö. Lisäksi mukana on työntekijä (asiakas) ja hänen esimiehensä. Työntekijä voidaan kutsua kuntoutustyöryhmään, jos hän on vajaakuntoinen tai hänen työssä käymisessään tai työn tekemisessään esiintyy ongelmia. Kuntoutustyöryhmässä perehdytään työntekijän tilanteeseen syvällisesti ja laaditaan yhteistyössä työntekijän kanssa kuntoutussuunnitelma, joka voi sisältää jatkotutkimuksia perusterveydenhuollossa ja/tai erikoissairaanhoidossa, työkokeiluja Työvoimatalossa tai muualla, lähetteen Kelan työkykyselvittelyihin tai kuntoutukseen sekä muita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada työntekijän kuntoutumis- ja työllistymisprosessi käyntiin. Kuntoutustyöryhmässä on käynyt 13 henkilöä. Neuropsykologin tutkimuksissa on ollut kaikkiaan kuusi henkilöä. Kelan kuntoutustarveselvityksessä on ollut kaksi henkilöä. Kelan nuorten kuntoutuskurssille on ohjattu yksi henkilö ja sopeutumisvalmennuskurssille yksi henkilö. Työeläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen on ohjattu kaksi henkilöä. Tiedonsaanti työmahdollisuuksista Työvoimayhdistyksen virallisella ilmoitustaululla tiedotetaan lehdissä ja työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla julkaistuista avoimista työpaikoista. Työvoimayhdistykseen kutsutaan tilanteen mukaan yritysten edustajia kertomaan niiden työllistämismahdollisuuksista, ja yhdistys järjestää työntekijöille vierailuja yrityksiin. Kesäkuussa 2010 työnsä aloittanut työnetsijä on ollut yhteydessä noin kahteen sataan yritykseen ja selvittänyt niiden kiinnostusta palkata työntekijöitä tai käyttää hyväkseen Työvoimatalon työnantajapakettia. Työnetsijä kirjaa yritysten avoimet työpaikat ja kiinnostukset työnantajapakettia kohtaan toimihenkilöiden käytössä olevaan, räätälöityyn atk-sovellukseen. Sieltä esimerkiksi työhönvalmentaja näkee vapaat työpaikat ja työntekijöiden kanssa käymiensä keskustelujen yhteydessä voi tarjota niitä heille. Yrityskäyntien yhteydessä on löytynyt 24 työntekijälle työpaikka. Mallissa onnistunutta On hyvä, kun ihmiset saadaan liikkeelle kotoaan. Kun he ovat kodin ulkopuolella suuremman ihmisjoukon keskellä, se pienentää syrjäytymisriskiä ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Suuri hyöty työntekijöiden kuulumisesta Työvoimataloon on työterveydenhuolto, joka sisältää muun muassa päihdehuollon ja painonhallinnan. Tärkeimmät positiiviset asiat ovat säännöllinen elämänrytmi, palkka, sosiaaliset suhteet, vaikutukset terveyteen ja syrjäytymisen estämiseen sekä työkyvyn ylläpitoon. Vastikkeellisuus vie ajatusmaailmaa terveeseen suuntaan ja on pitkän päälle edullistakin.

14 14 Työntekijällä on työpaikka ja säännöllinen toimeentulo ja hänestä välitetään ihmisenä ja hän tuntee kuuluvansa ympäröivään yhteisöön. Sosiaalisilla suhteilla ja työyhteisöllä on myönteinen vaikutus, koska työtön pääsee jälleen osaksi työyhteisöä ja saa sosiaalista hyväksyntää ja tuntee itsensä tarpeelliseksi. Työvoimatalo on onnistunut työn ja toiminnan keskus, jossa on tarjolla monenlaista työtä. Työterveyshuolto ja terveyden edistäminen on merkittävää työntekijän ja hänen työllistymisensä kannalta. Painonhallintaryhmissä on saatu aikaan todellista tulosta, monen työntekijän paino on laskenut. Kolme henkilöä on täysin raitistunut päästyään työhön Työvoimataloon. Usea työntekijä on alkanut miettiä alkoholinkäyttöään ja moni on vähentänyt juomistaan. Monien työntekijöiden kohdalla pitkän työttömyyden jälkeen on ollut helpompi hakeutua avoimille markkinoille, kun on ensin työskennellyt Työvoimatalossa ja hyödyntänyt työnantajapaketteja. Kolmetoista henkilöä on työllistynyt kyseisiin yrityksiin lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Verkostotyön ansiosta yhdelle työntekijälle on järjestetty taloudellinen mahdollisuus päästä opiskelemaan kymppiluokalle usean vuoden opiskelutauon jälkeen. Yksi työntekijä oli hakenut kirjastoalan koulutukseen ennen Työvoimayhdistykseen työllistymistä eikä ollut päässyt sinne, koska työkokemusta alalta ei ollut. Työvoimayhdistyksellä ollessaan hän pääsi kirjastoon töihin ja sai riittävästi alan kokemusta ja on nyt opiskelemassa. Eräs avoimille työmarkkinoille työllistynyt työntekijä kertoi oman työpaikkansa ratkenneen hänen edukseen, koska oli Työvoimatalolla suorittanut tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutukset. 24 henkilöä on työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja 19 henkilöä on päässyt opiskelemaan. Lisäksi kaksi henkilöä on oppisopimussuhteessa. Osa työntekijöistä on muuttanut pois ja kaikkien tilanteesta ei tiedetä. Mallin ongelmia Paltamo on pieni paikkakunta, jossa työnsaanti on rajallista, etenkin jos ei ole halukkuutta lähteä töihin esimerkiksi Kajaaniin. Kaikki eivät ole kokeneet työn sisältöä riittävän haasteellisena tai omaa osaamistaan vastaavana. Toisaalta on ongelmallista, että kaikki otetaan töihin niin osatyökykyiset kuin vastentahtoisetkin, toisaalta se on hyvä etenkin osatyökykyisten kannalta. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta on osatyökykyisten kannalta selvästi heikompi vaihtoehto. Tavallaan epäoikeudenmukainen palkkausjärjestelmä - sattumaa pääseekö peruspäivärahan vai ansiosidonnaisen palkkatason mukaisesti töihin. Ympäristön suhtautuminen on ollut ajoittain kaksijakoista. Osa yrittäjistä on kokenut, että toiminta aiheuttaa kilpailua. Asenteet ovat vähitellen muuttuneet. On ollut ongelmallista sovittaa normaalin työpaikan pelisääntöjä päihdeohjelmineen sen kanssa että Työvoimatalo on tavallaan viimesijainen välityömarkkina, jonka piiristä ei ketään saa päästä pois päihderiippuvuuden vuoksi. Hyviä käytäntöjä Toimeentulo tulee työsuhteesta, ei sosiaalietuuksista. Työterveyshuolto ja terveyden edistämiseen liittyvät ryhmät toimivat hyvin, myös oma päihdekuntoutus sekä kuntoutustyöryhmä. Työnantajapaketti on toimiva ja siitä on joissakin tapauksissa ollut seurauksena työsuhde, laskutettavaa työtä tai oppisopimus. Siirtymäkeskustelut ja työpaikkahaastattelut toimivat hyvin ensimmäisinä keskusteluina ennen ensimmäisen työsopimuksen solmimista. Työsopimuskeskustelut ja kuukauden kestävän ensimmäisen työsopimuksen aikana käytävät keskustelut koulutukseen ohjaamiseen ja työhön liittyen luovat turvallisen pohjan jatkotyöskentelylle. Työntekijä saa käytännössä apua joka asiaan. Helppo siirrettävyys eli työtekijä voi siirtyä lyhyellä neuvottelulla helposti Työvoimatalon osastolta toiselle.

15 15 Työvoimatalossa reagoidaan ongelmiin nopeasti. Tarvittavat toimihenkilöt saadaan koolle jopa muutamassa minuutissa. Lääkäriin, hoitoon ja eläkeselvittelyihin pääsee tarvittaessa hyvin pian. Toimihenkilötason työskentelyn läpinäkyvyys mahdollistaa asioiden nopean käsittelyn. Työvoimayhdistykselle räätälöity atk-sovellus on kätevä ja hyödyllinen toimihenkilöiden työkalu. Säännölliset kokouskäytännöt (toimihenkilöille ja työntekijöille tarkoitettu työpaikkakokous kerran kuukaudessa; toimihenkilöiden henkilöstöryhmä kerran viikossa, työntekijähuoltoryhmä kerran viikossa, verkostopalaverit kerran kuukaudessa) toimivat hyvin, mutta niitä kehitetään edelleen. Tavoitetaan hyvin koulupudokkaat. Syrjäytymisen ehkäisy säännöllinen työ ja elämänrytmi Pystytään katkaisemaan pitkäaikaistyöttömyys. Tavoitetaan työpaikkoja, jotka eivät tule yleiseen hakuun. Poikkeamia alkuperäiseen malliin Alkuperäinen valmisteluhankkeen idea, että ainoastaan työntekijälle etsitään työtä eikä työlle tekijää, ei toimi. Töille on koko ajan myös etsitty tekijöitä. Oppimisvalmiustestiä ei tehdä kaikille työntekijöille. Sen sijaan tehdään tarvittaessa neuropsykologiset testit, jotka kertovat enemmän kuin oppimisvalmiustestit. Dokumentointi Dokumentointia tehdään päivittäin. Työvoimayhdistyksen kaikki asiakirjat dokumentoidaan yleensä sekä paperiversiona että verkkokansioihin. Dokumentteja ovat muun muassa projektisuunnitelmat, rahoitushakemukset, väliraportit, loppuraportti, yhdistyksen perustamisasiakirjat, vuosikokouspöytäkirjat, rahoitussuunnitelmat, toimintasuunnitelmat, vuosikertomukset, hallituksen kokouspöytäkirjat, muut muistiot ja pöytäkirjat, arvioinnit, tiedotteet, koulutuksiin ja ryhmiin osallistumiset, vierailut ja arvioinnit. Mallin dokumentointia varten toimihenkilöt kirjoittavat kukin omaa dokumenttiosiotaan, jotka sitten yhdistetään koko mallin dokumentointiin. Osatutkimus H: Tulonsiirrot ja kannustavuus Katri Hannikainen-Ingman, Jouko Karjalainen, Pasi Moisio THL, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto, Vähimmäisturvayksikkö Kansaneläkelaitoksen (Kela) etuuksien ja toimeentulotukirekisterin yhdistäminen vuodelta 2009 on pian valmistumassa ja aineistoa voidaan hyödyntää osatutkimuksessa H. Kela Toimeentulotuki -rekisteriyhdistely sisältää kaikki jotain Kelan etuutta tai toimeentulotukea saaneet henkilöt ja kotitaloudet jokaisen vuoden marraskuun viimeisenä päivänä. Aineiston avulla voidaan tarkastella aikasarjoin varsinaisen ja täydentävän toimeentulotuen asiakasmääriä ja menoja, Kelan etuuksien saamista sekä tukien päällekkäisyyksiä Paltamossa. Tähän mennessä tilannetta on taustoitettu Kelan kuntakohtaisilla tilastoilla työttömyysturvasta, kuntakohtaisilla toimeentulotukitilastoilla sekä viimeisimmällä Kela toimeentulotuki -rekisteriyhdistelyaineistolla vuodelta Osatutkimuksessa on tähän mennessä tarkasteltu ensinnäkin, mitä toimeentulotuki-, työmarkkinatuki- ja peruspäivärahamenoille ja näitä tukimuotoja saaneiden määrille on tapahtunut Paltamossa vuonna 2009 aiempiin vuosiin verrattuna. Toiseksi Paltamon tilannetta on verrattu yllä mainittujen tukimuotojen osalta muutamien muiden kuntien (Sonkajärvi, Puolanka, Vaala ja Taivalkoski) tukimenoissa ja tukea saaneiden määrissä tapahtuneisiin muutoksiin. Perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on Paltamossa pysynyt ennallaan vuodesta 2008 vuoteen 2009, joskin perustoimeentulotuen bruttomenot ovat kasvaneet vajaat 13 %. Kuitenkin esimerkiksi Sonkajärvellä perustoimeentulotuen menojen lisäys oli samana ajankohtana lähes 40 % ja koko maassakin 18 %. Täydentävää

16 16 toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä ei Paltamossa ole kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2009 tultaessa, mutta menot sen sijaan ovat jatkaneet kasvuaan. Muuta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on vertailukuntiin nähden kasvanut huomattavasti vuodesta 2008 vuoteen Samoin on käynyt muun toimeentulotuen bruttomenoille. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavien määrät eivät vuoden 2009 aikana Paltamossa vielä merkittävästi alentuneet muihin kuntiin verrattuna. Peruspäivärahaa saavien määrä itse asiassa lisääntyi vuodesta 2008 enemmän kuin esimerkiksi Sonkajärvellä. Merkillepantavaa on kuitenkin, että vaikka työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden määrä ei Paltamossa juuri laskenut vuodesta 2008 vuoden 2009 loppuun mennessä, laskivat työmarkkinatukimenot kuitenkin noin 30 %. Tämä johtuu siitä, että Paltamossa loppuvuodesta vauhtiin päässyt työllistämistoiminta aiheutti sen, että työmarkkinatukea maksettiin sitä saaville huomattavasti lyhyemmän aikaa vuonna 2009 kuin vuonna Uusimpien työttömyyslukujen mukaan työttömiä oli syyskuussa 2010 Kainuussa 12 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista Kainuun kunnista työttömien määrä väheni suhteellisesti eniten Paltamossa (44 %). Koko Kainuun työttömyysaste laski vuodessa reilulla prosentilla ja oli tämän vuoden syyskuussa 11,8 %. Paltamossa lasku oli suurinta ja kunnan työttömyysaste oli syyskuussa 6,3 %. Kelan etuuksien ja toimeentulotukimenojen kehityksen ja tukimuotojen päällekkäisyyksien seurantaa Paltamossa jatketaan. Osatutkimus I: Kuntatalous ja taloudellinen vaikuttavuus tutkimuksen tila marraskuussa 2010 Kari Hämäläinen, Antti Moisio, Ulla Hämäläinen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Kansaneläkelaitos Paltamon työllisyyskokeilun rekisteriaineistoihin perustuva arviointi on aineistojen muodostamisesta johtuen takapainotteista. Valtaosa vuotta 2009 koskevista kuntatason tiedoista saadaan käyttöön aikaisintaan kuluvan vuoden lopulla. Vaiheittaisesta käynnistämisestä johtuen työllisyyskokeilu toimii täysimääräisenä vuonna Tämä yhdistettynä hallinnollisten rekisteriaineistojen muodostamisviiveeseen tarkoittaa sitä, että ensimmäiset koko kokeilua koskevat arviot kyetään aloittamaan vasta vuoden 2012 lopulla. Yksilötason aineistoissa viive on tiedosta riippuen samaa luokkaa tai jopa pitempikin. Esimerkiksi verotustiedot valmistuvat kahden vuoden kuluttua verovuoden päättymisestä. Välittömän tiedon tarpeeseen nähden aineistoviive on luonnollisesti varsin kiusallinen. Talousarvion valmistelu vuodelle 2013 alkaa ministeriöissä jo joulukuussa Lopullisesti talousarvioesitys hyväksytään hallituksen budjettiriihessä elokuussa 2012 ja eduskunnassa saman vuoden joulukuussa. Tämä lienee viimeinen mahdollinen hetki tehdä päätös Paltamon työllistämiskokeilun jatkosta. Rekisteriaineistoihin perustuvien vaikuttavuusarvioiden osalta kyseinen päätös pohjautuu suurelta osin vuosien kokemuksiin. Ajoittamisongelmaa lieventääkseen osatutkimus tuottaa alustavia tuloksia matkan varrella niiltä osin kuin ne vain ovat mahdollisia. Ensimmäisiä vakavammin otettavia tuloksia voidaan kuitenkin odottaa vasta vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla. Tällä hetkellä tutkimuspanos keskittyy kuntatason aineiston muodostamiseen sekä arviointikehikon testaamiseen. Tässä yhteydessä lienee paikallaan mainita, että kuntatason tiedot eivät koske pelkästään kuntataloutta. Kerättäviin tietoihin kuuluvat muun muassa erikoissairaanhoidon hoitopäivät, sairastavuusindeksit, Kelan etuudet sekä asukasta kohti lasketut verotettavat tulot. Näistä ensimmäisiä voidaan tarvittaessa hyödyntää kokeilun terveysvaikutusten arvioinnissa ja jälkimmäisiä arvioitaessa työllisyyskokeilun kuntatason ylittäviä vero- ja etuusvaikutuksia.

17 17 Talouskatsaus Kansaneläkelaitoksen, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä rahoitus on jaettu Paltamon työllistämismallin arviointitutkimuksen osatutkimuksille seuraavan taulukon mukaisesti. Osatutkimukset laskuttavat ensimmäisen kerran joulukuussa Taulukko 1 Paltamo-tutkimuksen rahoitusosuuksien jako vuosina (= 5/8) Ulkopuolisen Henkilötyökuukauden hinta per Lisäksi Tutkittavat Osahankkeet rahoituksen käyttö htkk omarahoitus N osahankkeille osahanke THL VETO/HYVE A Huomautuksia Menoihin sisältyvät kenttätyökustannukset. Omarahoitus virkatyönä mm. Seppo Koskinen, Eila Linnanmäki, Sirkka Rinne THL VETO & STAO B Peppi Saikku/STAO 9 htkk sisältyy THL VETO/HYVE C Lapin yliopisto D Omarahoituksena prof Asko Suikkasen virkatyötä. Kela E Tutkimusryhmä/Kajanoja F Omarahoituksena virkatyötä, Minna Ylikännö. Omarahoituksella katettavat kulut sisältyvät esitettyyn rahoitustarpeeseen. Aineistonkeruukustannukset siirretty osahankkeeseen A (Mikko Pekkarinen toteuttaa). Tutkimusryhmä/Huotari F Työvoimatalo G Matkakustannuksia. Lisäksi 2 htkk virkatyönä THL STAO/VATU (vrt. osahanke B) H Peppi Saikku STAO/siirretty osahanke B:hen. Omarahoituksena virkatyötä, mm. Pasi Moisio VATT I Lisäksi VATT:n omarahoitus 8 kk virkatyönä sekä rekisteriaineistoja. Omarahoituksella katettavat kulut sisältyvät esitettyyn rahoitustarpeeseen. Kela I Lisäksi omarahoituksena Kelasta, Ulla Hämäläinen 4 htkk sekä rekisteriaineistoja. Omarahoituksella katettavat kulut sisältyvät esitettyyn rahoitustarpeeseen. YHTEINEN Arviointimalli J YHTEINEN Koordinaattori K VÄLITTÖMÄT KUST YHTEENSÄ Yleiskustannus THL GRAND TOTAL Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Kunnallisalan kehittämissäätiö, hakematta! TEM Kela STM, arvio myönnöstä v STM käytetty v. 2009

18 18 Osatutkimusten yhteystiedot A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Tutkimusprofessori Seppo Koskinen Yhteyshenkilö: Tutkija Tellervo Nenonen B: Kuntoutusvaikutukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko Yhteyshenkilö: Tutkija Peppi Saikku C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko Yhteyshenkilö: Projektikoordinaattori Pirjo-Liisa Kotiranta D: Yksilötasoiset hyvinvointimuutokset ja työttömän selviytyminen Lapin yliopisto Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Professori Asko Suikkanen Yhteyshenkilö: Tutkija Marika Kunnari E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut Kansaneläkelaitos Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Osastopäällikkö Olli Kangas Yhteyshenkilö: Tutkija Minna Ylikännö F: Työllistämismallin prosessiarviointi Jouko Kajanojan työryhmä Valtiot.tri Jouko Kajanojan, Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Kouluttaja Anne Huotari Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: G: Mallin prosessiarviointi Paltamon työvoimayhdistys ry Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava ja yhteyshenkilö: Leila Pölkky-Pieskä, toiminnanjohtaja Yhteyshenkilö: Leila Pölkky-Pieskä I: Taloudellinen vaikuttavuus ja kuntatalous Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vaihde Vastaava ja yhteyshenkilö: Kari Hämäläinen Kansaneläkelaitos Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Osastopäällikkö Olli Kangas Yhteyshenkilö: Tutkija Ulla Hämäläinen J: Työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko Yhteyshenkilö: Projektikoordinaattori Pirjo-Liisa Kotiranta K: Koordinaattori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava ja yhteyshenkilö: Projektikoordinaattori Pirjo-Liisa Kotiranta

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot