Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus"

Transkriptio

1 1 Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus Väliraportti Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.) Hyväksytty Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimuksen ohjausryhmässä

2 2 Sisältö Johdanto... 3 Tutkimuskokonaisuus... 4 Tutkimuskokonaisuuden tavoitteet... 5 I osaraportti ja tutkimusseminaari... 5 Osatutkimuskatsaus... 6 Osatutkimus A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset... 6 Osatutkimus B: Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi... 7 Osatutkimus C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen... 8 Osatutkimus D: Kokemuksellinen hyvinvointi... 8 Osatutkimus E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut... 9 Osatutkimus F: Mallinprosessiarviointi... 9 Osatutkimus F: Paltamon työnhakuklubit Osatutkimus G: Työvoimatalon itsearviointi Osatutkimus H: Tulonsiirrot ja kannustavuus Osatutkimus I: Kuntatalous ja taloudellinen vaikuttavuus tutkimuksen tila marraskuussa Talouskatsaus Osatutkimusten yhteystiedot... 18

3 3 Johdanto Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus arvioi Paltamon täystyöllistämismallin vaikutuksia kainuulaisen Paltamon kunnan työikäisen väestön terveyteen ja hyvinvointiin, kuntatalouteen sekä Kelan ja muiden keskeisten toimijoiden vastuulla oleviin sosiaaliturvajärjestelmiin. Vuosina toteutettavaan tutkimuskokonaisuuteen osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Lapin yliopisto sekä sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja tutkimusryhmineen. Tutkimus on väestötasoinen seurantatutkimus, jossa käytetään useita tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja sekä yhdistetään tietorekisterejä. Yhteistoiminnallisessa tutkimuksessa monitieteinen yhteistyö korostuu erityisesti tutkimuksen suunnittelussa, tiedonkeruun valmistelussa ja raportoinnissa. Tutkimuskokonaisuuden rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaeläkelaitos ja tutkimustahot. Kainuulainen Paltamon kunta on päättänyt poistaa työttömyyden kokeilemalla vuosina uudenlaista toimintatapaa työttömyyden hoitamisessa, täystyöllisyysmallia, jolla on merkittävät työllisyys-, sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet. Malli merkitsee työttömien työnhakijoiden siirtymää passiivisen tuen piiristä työllistymiseen ja aktiivitoimiin sekä työttömien sosiaaliturvaan uutta rakenteellista ratkaisua. Työttömistä tulee työllisiä, he siirtyvät palkkatyöhön välityömarkkinoille, josta heidän odotetaan siirtyvän vähitellen avoimille työmarkkinoille. Sosiaalietuudet muutetaan palkaksi, työsuhteen perusteella kertyy eläkettä ja tulonsiirrot työmarkkinatuki, asumistuki ja toimentulotuki tulevat tarpeettomiksi. Välityö- tai siirtymätyömarkkinoina toimivien Paltamon työnhakuklubin ja työvoimatalon avulla pyritään työllistämään kaikki kunnassa asuvat työttömät työnhakijat. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Terveysongelmista, työttömyydestä ja syrjäytymisestä koituu kustannuksia palvelujen ja etuuksien muodossa. Työttömyyttä vähentävillä ratkaisuilla odotetaan olevan vaikutuksia yksilöihin, palveluihin ja julkistalouteen. Paltamon työllistämismallin tavoitteena on auttaa Paltamon työvoimatalon työntekijöitä parantamaan elämänlaatuaan ja työkykyään, kehittämään työvalmiuksiaan ja hakeutumaan avoimille työmarkkinoille. Mallin odotetaan tuottavan huomattavia kustannussäästöjä ja pienentävän Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysmenoja. Arviointitutkimuskokonaisuus koostuu terveys- ja hyvinvointivaikutusten, kuntoutusvaikutusten, nuorten työllistymisen, yli 50-vuotiaiden työllistymisen ja vuotiaiden työllistymisen kokemuksellisen hyvinvoinnin arvioinnista, työllistämismallin toteutusprosessin arvioinnista ja itsearvioinnista sekä toimeentulo-, kannustavuus- ja taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Lisäksi kehitetään tutkimukseen osallistuvien tahojen yhteistyönä työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli. Tässä väliraportissa kerrotaan lyhyesti osatutkimusten tilanne marraskuussa Vuosi 2010 on tutkimushankkeen toinen toimintavuosi. Kaikki osatutkimukset ovat käynnistyneet ja tutkimusaineiston keruu toteutuu suunnitelmien mukaan. Seuraava väliraportti valmistuu kesäkuussa 2011.

4 4 Tutkimuskokonaisuus

5 5 Tutkimuskokonaisuuden tavoitteet Tutkimuskokonaisuudella on kaksi kärkitavoitetta: 1) arvioida työllistämismallin toimivuutta ja vaikutuksia 2) kehittää työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli. Arviointihankkeessa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: 1. Millaisia terveyteen, hyvinvointiin ja elintapoihin liittyviä eroja työnhakijoiden ja työssäkäyvien välillä on lähtötilanteessa eli ennen työllistämismallin piiriin tuloa? 2. Miten henkilön työllistyminen vaikuttaa hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa? 3. Millä tavoin työvoimatoimisto, Työnhakuklubi, Työvoimatalo ja avoimet työmarkkinat toimivat? 4. Mitä vaikutuksia mallilla on Paltamon työllisyyteen? 5. Miten työllistyminen vaikuttaa Kelan ja muiden sosiaaliturvaetuuksien tarpeeseen? 6. Miten Paltamon työllistämismalli vaikuttaa ja millä tavoin malli ja työllistymisprosessi ovat yleistettävissä ja sovellettavissa muissa toimintaympäristöissä? 7. Mitä annettavaa mallilla on työllisyyspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan yleisemmin? 8. Mitkä ovat kehittämishankkeen arvioinnin kriteerit yleisemmin ja kuinka toteuttaa pätevä arviointitutkimus? I osaraportti ja tutkimusseminaari Tutkimushankkeen I osaraportti julkaistiin Helsingissä pidetyssä kutsuseminaarissa Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Seminaarissa luotiin katsaus välityömarkkinoihin Suomessa, kuultiin kokemuksia työpankkikokeilusta, selvitettiin Paltamon täystyöllisyyskokeilua kunnan näkökulmasta sekä tarkasteltiin talouden muutoksen haasteita työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Seminaariaineisto löytyy arviointitutkimuksen verkkosivuilta Kolmiosaisessa osaraportissa tarkastellaan työllisyyttä, työvoimapolitiikkaa ja välityömarkkinoita, työllisyyden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin, kerrotaan Paltamon täystyöllistämismallin synty, tavoitteet ja toimintatavat sekä kuvataan arviointitutkimuksen kokonaistavoitteet, tutkimuskysymykset ja osatutkimusten lähtökohdat ja tavoitteet. Raportti julkaistiin THL:n Avauksia-sarjassa. Siitä otettiin 1000 kappaleen painos, joka jaettiin laajasti eri tahoille. Raportti on saatavana myös verkkojulkaisuna. Julkaisu: Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus I osaraportti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Avauksia 17/2010. Helsinki

6 6 Osatutkimuskatsaus Osatutkimus A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tellervo Nenonen, Lars Leemann THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto, Hyvinvointi ja terveyserot -yksikkö Tutkimuksen raportoinnin tämänhetkinen vaihe Paltamo-tutkimuskokonaisuuden osahankkeessa A, Terveys- ja hyvinvointivaikutukset, tehtiin ensimmäinen tiedonkeruu syksyllä 2009 keväällä Tutkimusaineistosta valmistellaan tällä hetkellä osahankkeen perusraporttia, jossa kuvataan tutkimusryhmän (Paltamon työttömät työnhakijat) ja kahden vertailuryhmän (Sonkajärven työttömät työnhakijat ja Paltamon työlliset henkilöt) hyvinvointia ja terveyttä sekä niissä olevia eroja täystyöllistämishankkeen lähtötasolla. Lähtötason tulokset ovat perustana tuleville vertailuille siihen, kuinka Paltamon työttömien ryhmän hyvinvointi ja terveys suhteessa kahteen muuhun ryhmään on kehittynyt, kun työllistämismalli on ollut käynnissä vuoden ajan ja työttömien ryhmä on ollut mukana mallissa. Perusraportin tuloksia taustoitetaan aiemmalla, sekä suomalaisella että kansainvälisellä, tutkimustiedolla. Osahankkeen tässä vaiheessa on analysoitu ja raportoitu olennaisimpia terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueita ja perusraportti suunnitellaan julkaistavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Avauksia-sarjassa alkukeväästä Tutkimuksen tähänastisia tuloksia Tulokset noudattelevat aiempaa tutkimustietoa eli työttömien ja työllisten välillä on havaittavissa terveys- ja hyvinvointieroja usealla eri indikaattorilla mitattuna. Paltamon työttömien terveys ja hyvinvointi on heikompi kuin Paltamon työllisillä, mutta useassa mittarissa on nähtävissä myös Sonkajärven työttömien sijoittuminen näiden kahden ryhmän väliin. Paltamon työlliset kokivat terveytensä paremmiksi kuin Paltamon työttömät. He kokivat myös vähemmän haittaa pitkäaikaisista sairauksistaan tai vammoistaan. Paltamon työttömillä esiintyi enemmän lihavuutta ja suurta vyötärön ympärysmittaa kuin Paltamon työllisillä. Myös selkä- ja ylävatsasairauksia, masennusta sekä univaikeuksia oli todettu Paltamon työttömillä useammin kuin Paltamon työllisillä. Itseraportoiduista oireista Paltamon työttömät kokivat työllisiä enemmän polvi-, lonkka- ja nivelvaivoja. Selkävaivoja, unettomuutta ja masentuneisuutta Paltamon työttömät kokivat enemmän sekä verrattuna Paltamon työllisiin että Sonkajärven työttömiin. Paltamon työttömien joukossa oli myös enemmän henkilöitä, joilla oli vaikeuksia liikkumiskyvyssä kuin Paltamon työllisten joukossa. Psyykkisessä terveydessä ja hyvinvoinnissa näkyi myös erilaisilla mittareilla tarkasteltuna selvästi eroja Paltamon työttömien ja työllisten välillä. Paltamon työttömät kokivat työllisiä enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta (MHI-5 -mittari). Samoin GHQ-12-mittarin mukaan heidän psyykkinen hyvinvointinsa oli heikompi kuin työllisillä. Lisäksi Paltamon työttömät saavat ADHD:ta kartoittavassa seulassa (ASRS) useammin ADHD:hen viittaavan pistemäärän kuin Paltamon työlliset. Muista tutkimustuloksista poiketen kyseisen pistemäärän ylittävien, tällä mittarilla mitattujen, Sonkajärven työttömien henkilöiden osuus on yhtä suuri kuin vastaava Paltamon työttömien henkilöiden osuus. Paltamon työttömät kokivat itsensä useammin yksinäisiksi kuin Paltamon työlliset. He myös osallistuivat vähemmän aktiivisesti harrastusryhmän tai yhteisön toimintaan. Elintapojen osalta Paltamon työttömät joivat useammin vähintään kuusi alkoholiannosta kuin työlliset, mutta muilla mittareilla tarkasteltuna ei näiden ryhmien välillä ollut eroa alkoholinkäytössä. Päivittäin tupakoivia oli Paltamon työttömien keskuudessa suurempi osa kuin työllisten joukossa. Ruokavaliossa ei juurikaan ollut eroja tarkasteltujen ryhmien välillä, eikä myöskään unirytmissä tai liikunnan harrastamisessa.

7 7 Paltamon työttömät erottuivat Paltamon työllisistä myös siten, että he tunsivat enemmän niin kutsuttua kyynistä epäluottamusta eli arvioivat toiset ihmiset esimerkiksi vähemmän luotettaviksi, reiluiksi ja rehellisiksi kuin työllisten ryhmä. Alustavien WHO:n elämänlaatumittarin analyysien perusteella Paltamon työttömät myös kokevat elämänlaatunsa heikommaksi kuin työlliset. Tutkimuksen toinen kenttäkierros ja aineiston tuleva tarkastelu Osahankkeen toinen tiedonkeruu on käynnistynyt lokakuussa 2010 ja jatkuu alkuvuoteen Tiedonkeruussa tutkitaan edelliseen tiedonkeruuseen osallistuneet henkilöt sekä työllistämismalliin tulleet uudet henkilöt. Erityinen huomio kohdistetaan myös ensimmäisessä tiedonkeruussa tavoittamatta jääneisiin henkilöihin, joiden osallistumisprosenttia pyritään nostamaan merkittäväksi. Toisen tiedonkeruun aineisto valmistuu arviolta maaliskuussa 2011, jolloin aloitetaan kahden mittauspisteen vertailutiedon analysointi ja raportointi. Analyyseissä ja raportoinnissa keskitytään jatkossa tarkastelemaan myös sitä, kuinka henkilön terveyteen, taustaan tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät vaikuttavat hänen työllistymiseensä sekä kuinka työllistymisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset riippuvat henkilön työllistymispolusta. Tutkimustuloksia raportoidaan mahdollisesti myös aihepiireittäin kansainvälisissä julkaisuissa, ja koko hankkeen päättyessä hankkeen kulku sekä tutkimustulokset raportoidaan loppuraportissa. Osatutkimus B: Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi Peppi Saikku THL, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto, Vähimmäisturvayksikkö Kuntoutusvaikutusten arviointi osatutkimus B etenee tutkimussuunnitelman mukaisesti. A-osatutkimuksen Terveys- ja hyvinvointivaikutukset toisessa kenttävaiheessa syksyllä 2010 haastattelulomakkeeseen lisättiin kuntoutusta koskevia kysymyksiä (osio CE). Tutkittavilta kysytään heidän osallistumisestaan kuntoutukseen viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, heidän kokemastaan tarpeesta työ- ja toimintakykyä parantavaan kuntoutukseen ja mikäli heillä on tällaista tarvetta, heitä pyydetään kuvaamaan tarkemmin, millaiseen kuntoutukseen he mielestään tarvitsevat. Kuntoutusta koskevat kysymykset esitetään toistamiseen A-osion kolmannella haastattelukierroksella syksyllä Näin saadaan tietoa mahdollisista eroista eri vastaajaryhmien (malliin työllistyneet, Paltamon kunnan työlliset ja Sonkajärven työttömät työnhakijat) kuntoutustarpeiden, kuntoutukseen osallistumisen ja yksilöiden kokemien kuntoutusvaikutusten välillä. Paltamon työvoimatalossa työskentelevät terveydenhoitaja, koulutus- ja kuntoutusvastaava sekä työterveyslääkärit aloittivat asiakkaiden kuntoutusseurannan Seuranta jatkuu vuoteen Seurannan aikana kyseiset työntekijät täyttävät Digium-lomakkeen kaikista niistä asiakaskäynneistä, jotka koskevat kuntoutusta, toimintakyvyn/työkyvyn kartoitusta tai arviointia, eläkeselvittelyä tai erilaisia kuntouttavia toimenpiteitä. Lomakkeessa pyydetään kertomaan asiakkaan mahdollisista työ- tai toimintakyvyn rajoitteista, niihin liittyvistä toimenpiteistä ja ohjauksista Työvoimatalon sisällä sekä ohjauksista muihin toimenpiteisiin tai kuntoutukseen. Asiakkailta pyydetään kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta sekä seurantatietojen yhdistämisestä terveys ja hyvinvointi -haastattelujen ja terveystarkastusten tietoihin ja rekisteritietoihin. Kuntoutusseurannan tavoitteena on tuottaa tietoa Paltamon työllistämismallin piiriin kuuluvien henkilöiden työkyvystä, kuntoutustarpeista, eläkeselvittelyn tarpeesta sekä toiminnassa toteutettavista kuntouttavista toimenpiteistä. Samalla saadaan tietoa työllistämismallin toimintakäytännöistä, kuten työterveyshuollon toiminnasta, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnista sekä kuntoutukseen ohjauksesta. Tutkimus tukee myös Työvoimatalon kuntoutuskäytäntöjen luomista ja kehittämistä. Asiakasvolyymeista riippuen kuntoutusseurannan ensimmäisiä tuloksia voidaan tarkastella seurantaan osallistuneiden työntekijöiden kanssa keväällä 2011.

8 8 Osatutkimus C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi osasto, Hyvinvointi ja terveyserot yksikkö Laadullisessa osatutkimuksessa C arvioidaan työttömyyden ja uudelleen työllistymisen vaikutuksia yli 50- vuotiaiden henkilöiden elämäntilanteeseen, heidän kokemaansa hyvinvointiin sekä asemaansa työmarkkinoilla. Tutkimuskysymyksiä ovat Millä tavoin usein jo pitkän työuran tehneet ovat kokeneet aikaisemman työelämän, työttömyyden ja uudelleen työllistymisen? Millaisia työelämän siirtymiä ja elämänmuutoksiin liittyviä kokemuksia on ikääntyneillä työntekijöillä? Millaiset yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät edistävät tai estävät ikääntyvien työllistymistä? Tutkimuksessa haastatellaan strukturoidun teemahaastattelun avulla yhteensä noin 15 Paltamon malliin työllistynyttä yli 50-vuotiasta henkilöä, ensimmäisen kerran vuonna ja toisen kerran vuonna Haastattelut toteutetaan yhdeksän pääteeman ja niihin liittyvien alateemojen pohjalta. Pääteemat käsittelevät 1) omaa taustaa, työhistoriaa ja työelämäkokemuksia, 2) kokemuksia työttömyydestä, 3) kokemuksia työnhausta ja työllistymisestä, 4) koettua työ- ja toimintakykyä, 5) sijoittumista avoimille työmarkkinoille, 6) elämänmuutoksia ja tulevaisuuden tavoitteita (työ/kuntoutus/eläke), 7) työelämää koskevia näkemyksiä, 8) työssä koettua hyvinvointia ja 9) kokemuksia Paltamo-mallista. Arviointikokonaisuudessa työllistymiseen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan kolmessa eri ikäryhmää koskevassa osatutkimuksessa: nuorten (E), parhaassa työiässä olevien (D) ja ikääntyvien kannalta (C). Jokaisella ikäryhmällä on niin työllistymiseen kuin työelämässä toimimiseenkin liittyviä sekä yhteisiä että erityisiä kysymyksiä. Ensimmäisen haastattelukierroksen ensimmäiset haastattelut on tehty ja niitä jatketaan talvella Toinen haastattelukierros toteutetaan vuonna Osatutkimus D: Kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari, Asko Suikkanen Lapin yliopisto/lappea-instituutti Tutkimuksemme taustatyönä olemme tähän mennessä perehtyneet syvällisesti kokemuksellisen hyvinvoinnin teoreettisiin ja tutkimuksellisiin lähtökohtiin monipuolisen tieteellisen keskustelun lähtökohdista. Tähän taustatyöhön perustuen olemme tarkentaneet tarkastelemamme hyvinvoinnin käsitteellistä sisältöä. Aiemman suunnitelmamme mukaisesti tarkastelemme hyvinvointia edelleen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien hyvinvoinnin sisältöjen lähtökohdista. Näiden rinnalle olemme omina hyvinvoinnin osa-alueinaan ottaneet tarkastelumme kohteeksi lisäksi työhön ja toimeentuloon sekä asuin- ja elinympäristöön liittyvän hyvinvoinnin. Kaikessa tässä tarkastelussa on kysymys ihmisten eri hyvinvoinnin osaalueisiin kohdistamien ideaalisisältöjen ja toteutuneen todellisuuden suhteen kokemisesta. Koemme tällä kokonaisuudella tavoittavamme mahdollisimman laajalti ihmisten kokemuksellisen hyvinvoinnin eri ulottuvuudet. Ensimmäisen aineistonkeruumme suoritamme lähiviikkojen aikana (toinen aineisto kerätään siis tutkimussuunnitelmamme mukaisesti vuonna 2012). Koska taloudelliset resurssimme jäivät suunniteltua huomattavasti pienemmiksi, olemme joutuneet miettimään uusiksi esimerkiksi aineistonkeruumenetelmämme. Lähipäivien aikana ratkaisemme siten sen, josko keräämme haastattelujen sijaan aineistomme esimerkiksi

9 9 sähköisesti. Kyselylomakkeen olemme jo tuottaneet valmiiksi. Jos päädymme tähän uuteen suunnitelmaan aineistonkeruun osalta, mahdollistaa se aiempaan suunnitelmaamme nähden suuremman ihmisjoukon kuulemisen ja sen myötä heidän kokemuksellisen hyvinvointinsa lähemmän tarkastelun. Aineistonkeruumme jälkeen keskitymme jatkossa (vuonna 2011) tuottamaan ensimmäisen aineistomme analyysin. Syvennämme lisäksi edelleen tutkimuksemme teoreettista viitekehystä sekä pohjustamme toisen vaiheen aineistonkeruuta. Osatutkimus E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut Minna Ylikännö Kansaneläkelaitos Tässä osatutkimuksessa tavoitteena on laadullisin menetelmin arvioida Paltamon työllistämismallin merkitystä nuorten, alle 25-vuotiaiden, näkökulmasta. Paltamon työllistämismalli on ainutlaatuinen kokeilu Kainuussa, joka on tunnetusti vaikeaa työllistymisen aluetta. Nuorten kohdalla nähdään erityisen tärkeänä, että työttömyys jäisi lyhyeksi, väliaikaiseksi elämänvaiheeksi. Pitkittyessään työttömyys lisää riskiä syrjäytyä, mikä nuorten kohdalla merkitsee pahimmillaan koko elämän pituista riippuvuutta sosiaalituista. Työllistämismallilla pyritään muun muassa tukemaan nuoria joko opintoihin tai työelämään. Tutkimuksessa haastatellaan nuoria, jotka ovat joko työnhakuklubissa eli mallin ensimmäisessä vaiheessa, tai jo työllistettyinä Työvoimatalossa. Lisäksi näitä nuoria seurataan eli haastattelu toistetaan vuoden ja mahdollisesti vielä kahdenkin vuoden päästä riippuen nuoren tilanteesta. Ensimmäiset haastattelut tehtiin marraskuussa 2009 ja toiset marraskuussa Yhteensä haastatteluja on tehty nyt, kun toinen haastattelukierros on kesken, 13. Ensimmäisen haastattelukierroksen tulokset osoittivat, että työllistämismallia pidetään nuorten keskuudessa selvästi parempana vaihtoehtona passiiviselle työttömyydelle. Nuorten mielestä on myös tärkeää, että he saavat tukea tilanteessa, jossa tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole täysin selkeät. Alustavat tulokset toiselta haastattelukierrokselta tukevat aiemmin saatuja tuloksia. Työllistyminen työvoimataloon koetaan pääosin hyvänä asiana, joskin työllistämismallissa nähdään myös ongelmia. Suurimpana ongelmana pidetään sitä, että kaikille ei riitä työvoimatalossa mielekästä tekemistä. Nuoret kokevat kuitenkin saavansa riittävästi tukea talon henkilökunnalta esimerkiksi työn etsinnässä. Tutkimuksessa tullaan tekemään seuraava haastattelukierros loppuvuodesta Tällöinkin on tarkoitus haastatella sekä jo aiemmin tutkimuksessa mukana olleita nuoria että ottaa tutkimukseen mukaan uusia työvoimataloon työllistettyjä nuoria. Osatutkimus F: Mallinprosessiarviointi Jouko Kajanoja Prosessiarvioinnin vastuututkija Jotta Paltamon työllistämishankkeesta opitaan mahdollisimman paljon, on tärkeää arvioida paitsi sen vaikutuksia myös itse hanketta ja sen toimeenpanoa. Mitä ongelmia on ollut? Mikä on vastannut odotuksia ja onnistunut? Prosessiarvioinnin ensimmäinen kyselykierros palautekeskusteluineen tehtiin vuodenvaihteessa Sen tuloksia raportoitiin ensimmäisessä osaraportissa. Seuraava kysely palautekeskusteluineen ja haastatteluineen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2011 alkupuolella ja kolmas kokeilun päättyessä vuoden 2012 lopussa.

10 10 Seuraavilla kierroksilla on tarkoitus keskittyä ensimmäistä kierrosta enemmän työllistetyiltä kerättäviin käsityksiin. Tällä välin on pidetty yhteyttä muihin työllistämiskokeiluihin, muun muassa SATA-komitean yhteydessä käynnistettyihin aikapankkeihin. Yhteydenpitoa on tarkoitus jatkaa vertailevan aineiston saamiseksi. Myös kainuulaisiin sidosryhmiin on pidetty yhteyttä. Yhteydenpito on tuonut lisävalaistusta kokeilun toimeenpanosta. Näin saatua tietoa käytetään hyväksi seuraavan kyselykierroksen valmistelussa. Seuraavalla kyselykierroksella toistetaan tarpeen mukaan edellisen kyselykierroksen tuloksia. Näin saadaan varmempaa tietoa ja myös kehityskuvaa toiminnasta, onnistumisista ja ongelmista. Kierroksella on erityisesti tarkoitus paneutua seuraaviin kysymyksiin: työllistettyjen käsityksiä työn riittävyydestä ja sen soveltuvuudesta työllistettyjen osaamiseen ja intresseihin työllistettyjen käsityksiä työhön valmennuksen toimivuudesta klubin ja työvoimatalon keskinäiset suhteet työvoimatalon yhteistyö Kainuun työllistämishankkeiden kanssa mikä on Paltamon työllistämismallin mallin suhde pysyviin välityömarkkinoihin missä määrin talon ulkopuolelle työllistetyt ovat korvanneet vakinaisia työsuhteita mikä on Paltamon mallin suhde muihin aktiivisen työllisyyspolitiikan keinoihin: miten Paltamon malli eroaa niistä ja missä määrin ne ja Paltamon malli voivat täydentää toisiaan (palkkatuki, aikapankit, työpajat, kuntouttava työtoiminta, koulutuksessa, harjoittelussa ja valmennuksessa käytettävät toimenpiteet ja muut vastaavat aktiivisen työllisyyspolitiikan keinot) onko Paltamon malli kallis suhteessa sen aiheuttamiin säästöihin muussa sosiaaliturvassa ja sen tuottamiin verotuloihin, onko malli kallis suhteessa sen tuottamaan työpanokseen ja onko malli kallis suhteessa sen tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin. Erityisesti viimeinen kysymys kuuluu suurelta osin tutkimuksen muiden osahankkeiden tutkimuskohteisiin ja erityisesti taloudellista vaikuttavuutta ja kuntataloutta koskevaan osatutkimukseen. Prosessiarvioinnissa asiaa voidaan lähestyä selvittämällä sidosryhmien, henkilökunnan ja myös työllistettyjen käsityksiä ja näkökulmia asiaan. Osatutkimus F: Paltamon työnhakuklubit 2010 Riitta Romppainen vastaava kouluttaja, työhön valmentaja Yleistä Verrattuna vuoden 2009 työnhakuklubeihin tämän vuoden osallistujien asenne klubin aloituspäivinä on ollut selvästi kriittisempi Työvoimatalon toimintaa ja Paltamon täystyöllistämismallia kohtaan. Reilu 50 prosenttia jokaisen työnhakuklubin osallistujista vastusti klubin alussa työllistymistään Työvoimataloon. Toiminta Työnhakuklubissa on muun muassa tästä syystä painottunut tukemaan osallistujan osallisuutta ja omatoimisuutta työnhaussa, toimenkuvan suunnittelemista Työvoimatalossa ja lähitavoitteen määrittelemistä. Klubitoiminnan aikana kritiikki Paltamon mallia kohtaan pääsääntöisesti vähenee ja sen tarjoamat mahdollisuudet osataan soveltaa sekä hyödyntää omaan tilanteeseen ja tavoitteeseen. Työnhakuklubin päättyessä jokaisella osallistujalla on ollut jatkopolkusuunnitelma laadittuna ja tavoite lähitulevaisuuteen määriteltynä. Tästä suunnitelmasta keskustellaan klubin kolmannella viikolla Työvoimatalon edustajien kanssa pidettävässä siirtymäkeskustelussa.

11 11 Klubitoiminnan tavoite ja tarkoitus Työnhakuklubilla on kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on selkiyttää osallistujien suunnitelmia niin, että klubikoulutuksen ryhmä- ja yksilöosioiden jälkeen osallistuja voidaan ohjata hänen tavoitteensa huomioiden hänelle soveltuviin työtehtäviin Paltamon Työvoimataloon (Paltamon täystyöllisyys hankekokeilu), mikäli hänelle ei muuta suunnitelmaa lähitulevaisuuteen ole. Toisena tavoitteena on vahvistaa osallistujien yleisiä työnhakutaitoja, työntekijätaitoja sekä päivittää heidän työnhaun asiakirjansa. Toiminta ja menetelmät Toimintamenetelminä ovat alustukset, yhteiset pohdinnat, ryhmätyöt, henkilökohtaiset ohjauskeskustelut, itsearvioinnit ja yksilötehtävät sekä demonstraatiot. Ammatinvalinta- ja muut testit ja kartoitukset toteutetaan itsearviointiin tai ammatinvalintaa ja urasuunnittelua ohjaaviin ja selkeyttäviin yksilötehtäviin perustuen. Tarpeen mukaisesti käytetään myös standardoituja testejä. Menetelmien valinta tapahtuu aina ryhmän sekä yksilön valmiudet, osaaminen ja motivaation taso huomioiden. Palaute ja muu arviointi Jokaisen klubin päätöspäivänä käydään osallistujien kanssa palautekeskustelu, jossa pohditaan muun muassa klubikoulutuksesta saatua hyötyä, sen antamaa lisäarvoa sekä esiin tulleita kehittämisen kohteita. Tästä suullisesta palautteesta on yhteenveto loppuraportissa, jonka kouluttaja laatii jokaisen klubikoulutuksen päätyttyä alueen työja elinkeinokeskukselle ja Paltamon työ- ja elinkeinotoimistolle. Raportti sisältää yleiskuvauksen Työnhakuklubin toiminnasta ja lyhyen kuvauksen jokaisesta osallistujasta ja hänen jatkopolustaan. Jokainen osallistuja antaa klubikoulutuksen päättyessä myös kirjallisen palautteen, jossa hän arvioi klubikoulutuksen sisältöä, käytettyjä menetelmiä, kouluttajien asiantuntijuutta, ryhmän ilmapiiriä ja omaa aktiivisuutta asteikolla 1 5. Kirjallinen arvio sisältää myös arviointia klubikoulutuksen pituudesta ja sen sopivuudesta. Muita palautelomakkeen kysymyksiä ovat muun muassa, mikä koulutuksessa toimi tai mitä olisi kehitettävää. Kirjallinen palaute on pääsääntöisesti ollut hyvää tai kiitettävää (= keskiarvo kussakin osiossa 4 5). Klubin pituuden, 20 päivää, kokee noin 25 prosenttia osallistujista liian pitkäksi ja 25 prosenttia liian lyhyeksi, muut sopivan mittaiseksi. Palautteen avulla pyritään klubikoulutuksen sisältö muotoilemaan mahdollisimman osallistujalähtöiseksi ja häntä konkreettisesti hyödyttäväksi. Sisältöä on mahdollista muokata aina kulloisenkin ryhmän tarpeiden mukaan. Arviointia ja ryhmän kuulostelua tapahtuu koko klubikoulutuksen ajan. Aiheeseen liittyviä keskusteluja käydään sekä ryhmä- että yksilötasolla. Osatutkimus G: Työvoimatalon itsearviointi Leila Pölkky-Pieskä Paltamon työvoimayhdistys ry. Tekstissä olevat näkemykset ovat Paltamon työvoimayhdistys ry:n hallituksen ja toimihenkilöiden näkemyksiä. Tilastot ja luvut toiminnoista ovat toiminnan alusta, tammikuusta 2009 vuoden 2010 marraskuun loppuun mennessä toteutuneita, jos tekstissä ei muuta mainita. Aluksi Paltamon työvoimayhdistys ry toteuttaa Paltamossa Työtä kaikille -hanketta vuosina Työvoimayhdistyksen päätoimipaikka on Työvoimatalo. Hankkeen tavoitteena on työllistää kaikki Länsi-Kainuun

12 12 TE -toimiston Paltamon toimipisteessä työttöminä työnhakijoina olevat henkilöt. Työvoimatalossa käytetään päivittäin monenlaisia menetelmiä ja tehdään erilaisia toimenpiteitä, joilla edesautetaan työntekijöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja edistetään ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Tavoitteena on työntekijöiden sosiaalisten taitojen lisääminen, työhyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen ja tukeminen, itsetunnon vahvistaminen, aktivointi, motivointi sekä oma-aloitteisuuden ja omatoimisuuden vahvistaminen yksilö- ja ryhmäkeskustelujen, neuvonnan, ohjauksen ja valmennuksen avulla. Työvoimatalossa järjestetään lyhytkoulutusta ja työntekijöitä ohjataan koulutukseen muualle heidän osaamisensa lisäämiseksi, ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Tarjolla on lisäksi monenlaisia mahdollisuuksia eri työtehtävien toteuttamiseen ja työelämään tutustumiseen sekä opintokäynteihin. Tarvittaessa työntekijöiden kanssa selvitetään kuntoutukseen tai eläkkeelle pääsemismahdollisuuksia. Yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa yksilöllisten polkujen löytämiseksi. Työt ja niiden mielekkyys ja riittävyys Työvoimatalossa on yksitoista työpajaa tai osastoa (tekstiilipaja, askartelupaja, puutyöpaja, keittiö, pyöräpaja, alihankinta, kierrätys, entisöinti, myymälä, siivouspalvelu, toimistopalvelu), joissa työntekijät voivat työskennellä ja heillä on myös mahdollista osallistua ulos myytävän työn toteuttamiseen tilausten puitteissa. Lisäksi työntekijöitä voidaan jatkosijoittaa Paltamon kuntaan, Kainuun maakunta -kuntayhtymään ja järjestöihin. Työvoimatalossa toimitaan koko ajan uusien alihankintatöiden sekä avoimilla työmarkkinoilla olevien työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen löytymiseksi. Yhdelle yritykselle alihankintatöitä on tehty lähes toiminnan alusta asti ja satunnaisia kokoomatöitä silloin tällöin. Työnetsijä on aktiivisesti yhteydessä työssäkäyntialueen yrityksiin, jotta saadaan tietoa sekä työnantajien työntekijöiden osaamiseen ja koulutukseen kohdistuvista toiveista että vapaista työpaikoista. Työhönvalmentaja pyrkii muiden toimihenkilöiden avustamana löytämään sopivat henkilöt kuhunkin työ- ja harjoittelupaikkaan. Työvoimatalo on välityömarkkinavaihe, ja tavoitteena on mahdollisimman monen sinne työllistetyn henkilön työllistyminen edelleen avoimille työmarkkinoille. Sen vuoksi käytössä on työnantajapaketti, jonka ansiosta yrittäjä voi kuluitta kokeilla kuukauden ajan työntekijän sopivuutta tiettyyn tehtävään. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus käyttää hyväkseen kolme työnantajapakettia eri alan yrityksissä, jossa kussakin voi olla kuukauden kerrallaan Työvoimayhdistyksen palkalla. Kuukauden jälkeen työntekijä voi työllistyä kyseiseen yritykseen tai löytää alan, jolle hän haluaa kouluttautua. Toisaalta työntekijä voi myös sulkea jonkin ammattialan pois itselleen sopimattomana. Tähän mennessä 67 työntekijää on käyttänyt yhteensä 96 työnantajapakettia. Kahdessa tapauksessa työnantajapakettia on seurannut oppisopimus. Kolmetoista henkilöä on työllistynyt lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Perehdytys Työnhakuklubilta Työvoimataloon tulevien työntekijöiden perehdytys aloitetaan jo klubin kestäessä. Koko ryhmälle kerrotaan Työvoimatalon toiminnasta, heidät kierrätetään Työvoimatalon eri osastoilla ja lisäksi Työvoimatalon toimihenkilöt kertovat heille omasta työnkuvastaan ja oman osastonsa tehtävistä. Tähän käytetään yksi klubipäivä. Työvoimayhdistyksen työntekijäksi siirryttäessä työntekijän ensimmäisen työpäivän aamuna on koko ryhmälle yhteinen lyhyt perehdytys ja sen jälkeen kunkin työpajan tai toimipisteen vastaava ohjaaja perehdyttää omalle osastolleen tulevat työntekijät työhön. Suoraan työ- ja elinkeinotoimistosta Työvoimatalon työntekijäksi tuleva henkilö perehdytetään sekä talon toimintaan että tuleviin tehtäviin sillä osastolla, johon hän tulee työhön. Työssä ohjaaminen Kunkin osaston vastaava ohjaaja ja ohjaavantyön lisän saavat henkilöt opastavat työntekijöitä työvälineiden ja työmenetelmien käytössä sekä ohjaavat tuotteiden valmistuksessa, tuotesuunnittelussa, tehtävien toteuttamisessa ja palvelujen toteuttamisessa sekä työturvallisuusasioissa. Ohjaus on yksilöllisten tarpeiden mukaista ja päivittäistä.

13 13 Tiedonsaanti koulutusmahdollisuuksista ja koulutukseen ohjaaminen Työvoimatalossa järjestetään monenlaista lyhytkoulutusta, josta tiedotetaan työntekijöille henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä, työpaikkakokouksissa, virallisella ilmoitustaululla sekä Työvoimatalon ulkopuolella työskenteleville sähköpostitse tai kirjeitse. Ilmoitustaululla on tiedotteet ja ilmoittautumislistat omista lyhytkoulutuksista ja ilmoitukset työllisyyskoulutuksista. Työturvallisuuskortti-, tulityökortti-, hygieniapassi- ja ensiapukoulutuksia järjestetään tarpeen mukaan niin, että kaikilla työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus osallistua niihin. Lisäksi sekä kuntoutuksen ja koulutuksen vastuuhenkilö että työhönvalmentaja aktiivisesti ohjaavat työntekijöitä koulutukseen sekä avustavat hakemusten täyttämisessä ja muissa hakemiseen liittyvissä tehtävissä. Myös muu toimihenkilöstö ohjaa ja kannustaa koulutukseen henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä. Ilman ammatillista tutkintoa olevia työntekijöitä, erityisesti nuoria, ohjataan tehostetusti koulutuksiin. Tiedonsaanti kuntoutusmahdollisuuksista ja kuntoutukseen ohjaaminen Työterveyslääkärit, terveydenhoitaja ja kuntoutuksen ja koulutuksen vastuuhenkilö ohjaavat tarvittaessa henkilökohtaisesti työntekijöitä Kansaneläkelaitoksen järjestämään kuntoutukseen sekä Työvoimayhdistyksen järjestämään päihdekuntoutukseen tai kuntoutustyöryhmään. Työvoimayhdistyksessä on aloitettu kesäkuussa 2010 oma päihdekuntoutus. Nyt on meneillään kolmas päihdekuntoutusryhmä, joista ensimmäinen oli miehille suunnattu ja muut ovat sekaryhmiä. Lisäksi työntekijöitä ohjataan henkilökohtaisissa keskusteluissa painonhallintaryhmiin ja tupakasta vierotusryhmiin. Työvoimayhdistyksen kuntoutustyöryhmän toiminta on aloitettu kesäkuussa Ryhmään kuuluvat lääkäri, terveydenhoitaja ja kuntoutuksen ja koulutuksen vastuuhenkilö. Lisäksi mukana on työntekijä (asiakas) ja hänen esimiehensä. Työntekijä voidaan kutsua kuntoutustyöryhmään, jos hän on vajaakuntoinen tai hänen työssä käymisessään tai työn tekemisessään esiintyy ongelmia. Kuntoutustyöryhmässä perehdytään työntekijän tilanteeseen syvällisesti ja laaditaan yhteistyössä työntekijän kanssa kuntoutussuunnitelma, joka voi sisältää jatkotutkimuksia perusterveydenhuollossa ja/tai erikoissairaanhoidossa, työkokeiluja Työvoimatalossa tai muualla, lähetteen Kelan työkykyselvittelyihin tai kuntoutukseen sekä muita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada työntekijän kuntoutumis- ja työllistymisprosessi käyntiin. Kuntoutustyöryhmässä on käynyt 13 henkilöä. Neuropsykologin tutkimuksissa on ollut kaikkiaan kuusi henkilöä. Kelan kuntoutustarveselvityksessä on ollut kaksi henkilöä. Kelan nuorten kuntoutuskurssille on ohjattu yksi henkilö ja sopeutumisvalmennuskurssille yksi henkilö. Työeläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen on ohjattu kaksi henkilöä. Tiedonsaanti työmahdollisuuksista Työvoimayhdistyksen virallisella ilmoitustaululla tiedotetaan lehdissä ja työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla julkaistuista avoimista työpaikoista. Työvoimayhdistykseen kutsutaan tilanteen mukaan yritysten edustajia kertomaan niiden työllistämismahdollisuuksista, ja yhdistys järjestää työntekijöille vierailuja yrityksiin. Kesäkuussa 2010 työnsä aloittanut työnetsijä on ollut yhteydessä noin kahteen sataan yritykseen ja selvittänyt niiden kiinnostusta palkata työntekijöitä tai käyttää hyväkseen Työvoimatalon työnantajapakettia. Työnetsijä kirjaa yritysten avoimet työpaikat ja kiinnostukset työnantajapakettia kohtaan toimihenkilöiden käytössä olevaan, räätälöityyn atk-sovellukseen. Sieltä esimerkiksi työhönvalmentaja näkee vapaat työpaikat ja työntekijöiden kanssa käymiensä keskustelujen yhteydessä voi tarjota niitä heille. Yrityskäyntien yhteydessä on löytynyt 24 työntekijälle työpaikka. Mallissa onnistunutta On hyvä, kun ihmiset saadaan liikkeelle kotoaan. Kun he ovat kodin ulkopuolella suuremman ihmisjoukon keskellä, se pienentää syrjäytymisriskiä ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Suuri hyöty työntekijöiden kuulumisesta Työvoimataloon on työterveydenhuolto, joka sisältää muun muassa päihdehuollon ja painonhallinnan. Tärkeimmät positiiviset asiat ovat säännöllinen elämänrytmi, palkka, sosiaaliset suhteet, vaikutukset terveyteen ja syrjäytymisen estämiseen sekä työkyvyn ylläpitoon. Vastikkeellisuus vie ajatusmaailmaa terveeseen suuntaan ja on pitkän päälle edullistakin.

14 14 Työntekijällä on työpaikka ja säännöllinen toimeentulo ja hänestä välitetään ihmisenä ja hän tuntee kuuluvansa ympäröivään yhteisöön. Sosiaalisilla suhteilla ja työyhteisöllä on myönteinen vaikutus, koska työtön pääsee jälleen osaksi työyhteisöä ja saa sosiaalista hyväksyntää ja tuntee itsensä tarpeelliseksi. Työvoimatalo on onnistunut työn ja toiminnan keskus, jossa on tarjolla monenlaista työtä. Työterveyshuolto ja terveyden edistäminen on merkittävää työntekijän ja hänen työllistymisensä kannalta. Painonhallintaryhmissä on saatu aikaan todellista tulosta, monen työntekijän paino on laskenut. Kolme henkilöä on täysin raitistunut päästyään työhön Työvoimataloon. Usea työntekijä on alkanut miettiä alkoholinkäyttöään ja moni on vähentänyt juomistaan. Monien työntekijöiden kohdalla pitkän työttömyyden jälkeen on ollut helpompi hakeutua avoimille markkinoille, kun on ensin työskennellyt Työvoimatalossa ja hyödyntänyt työnantajapaketteja. Kolmetoista henkilöä on työllistynyt kyseisiin yrityksiin lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Verkostotyön ansiosta yhdelle työntekijälle on järjestetty taloudellinen mahdollisuus päästä opiskelemaan kymppiluokalle usean vuoden opiskelutauon jälkeen. Yksi työntekijä oli hakenut kirjastoalan koulutukseen ennen Työvoimayhdistykseen työllistymistä eikä ollut päässyt sinne, koska työkokemusta alalta ei ollut. Työvoimayhdistyksellä ollessaan hän pääsi kirjastoon töihin ja sai riittävästi alan kokemusta ja on nyt opiskelemassa. Eräs avoimille työmarkkinoille työllistynyt työntekijä kertoi oman työpaikkansa ratkenneen hänen edukseen, koska oli Työvoimatalolla suorittanut tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutukset. 24 henkilöä on työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja 19 henkilöä on päässyt opiskelemaan. Lisäksi kaksi henkilöä on oppisopimussuhteessa. Osa työntekijöistä on muuttanut pois ja kaikkien tilanteesta ei tiedetä. Mallin ongelmia Paltamo on pieni paikkakunta, jossa työnsaanti on rajallista, etenkin jos ei ole halukkuutta lähteä töihin esimerkiksi Kajaaniin. Kaikki eivät ole kokeneet työn sisältöä riittävän haasteellisena tai omaa osaamistaan vastaavana. Toisaalta on ongelmallista, että kaikki otetaan töihin niin osatyökykyiset kuin vastentahtoisetkin, toisaalta se on hyvä etenkin osatyökykyisten kannalta. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta on osatyökykyisten kannalta selvästi heikompi vaihtoehto. Tavallaan epäoikeudenmukainen palkkausjärjestelmä - sattumaa pääseekö peruspäivärahan vai ansiosidonnaisen palkkatason mukaisesti töihin. Ympäristön suhtautuminen on ollut ajoittain kaksijakoista. Osa yrittäjistä on kokenut, että toiminta aiheuttaa kilpailua. Asenteet ovat vähitellen muuttuneet. On ollut ongelmallista sovittaa normaalin työpaikan pelisääntöjä päihdeohjelmineen sen kanssa että Työvoimatalo on tavallaan viimesijainen välityömarkkina, jonka piiristä ei ketään saa päästä pois päihderiippuvuuden vuoksi. Hyviä käytäntöjä Toimeentulo tulee työsuhteesta, ei sosiaalietuuksista. Työterveyshuolto ja terveyden edistämiseen liittyvät ryhmät toimivat hyvin, myös oma päihdekuntoutus sekä kuntoutustyöryhmä. Työnantajapaketti on toimiva ja siitä on joissakin tapauksissa ollut seurauksena työsuhde, laskutettavaa työtä tai oppisopimus. Siirtymäkeskustelut ja työpaikkahaastattelut toimivat hyvin ensimmäisinä keskusteluina ennen ensimmäisen työsopimuksen solmimista. Työsopimuskeskustelut ja kuukauden kestävän ensimmäisen työsopimuksen aikana käytävät keskustelut koulutukseen ohjaamiseen ja työhön liittyen luovat turvallisen pohjan jatkotyöskentelylle. Työntekijä saa käytännössä apua joka asiaan. Helppo siirrettävyys eli työtekijä voi siirtyä lyhyellä neuvottelulla helposti Työvoimatalon osastolta toiselle.

15 15 Työvoimatalossa reagoidaan ongelmiin nopeasti. Tarvittavat toimihenkilöt saadaan koolle jopa muutamassa minuutissa. Lääkäriin, hoitoon ja eläkeselvittelyihin pääsee tarvittaessa hyvin pian. Toimihenkilötason työskentelyn läpinäkyvyys mahdollistaa asioiden nopean käsittelyn. Työvoimayhdistykselle räätälöity atk-sovellus on kätevä ja hyödyllinen toimihenkilöiden työkalu. Säännölliset kokouskäytännöt (toimihenkilöille ja työntekijöille tarkoitettu työpaikkakokous kerran kuukaudessa; toimihenkilöiden henkilöstöryhmä kerran viikossa, työntekijähuoltoryhmä kerran viikossa, verkostopalaverit kerran kuukaudessa) toimivat hyvin, mutta niitä kehitetään edelleen. Tavoitetaan hyvin koulupudokkaat. Syrjäytymisen ehkäisy säännöllinen työ ja elämänrytmi Pystytään katkaisemaan pitkäaikaistyöttömyys. Tavoitetaan työpaikkoja, jotka eivät tule yleiseen hakuun. Poikkeamia alkuperäiseen malliin Alkuperäinen valmisteluhankkeen idea, että ainoastaan työntekijälle etsitään työtä eikä työlle tekijää, ei toimi. Töille on koko ajan myös etsitty tekijöitä. Oppimisvalmiustestiä ei tehdä kaikille työntekijöille. Sen sijaan tehdään tarvittaessa neuropsykologiset testit, jotka kertovat enemmän kuin oppimisvalmiustestit. Dokumentointi Dokumentointia tehdään päivittäin. Työvoimayhdistyksen kaikki asiakirjat dokumentoidaan yleensä sekä paperiversiona että verkkokansioihin. Dokumentteja ovat muun muassa projektisuunnitelmat, rahoitushakemukset, väliraportit, loppuraportti, yhdistyksen perustamisasiakirjat, vuosikokouspöytäkirjat, rahoitussuunnitelmat, toimintasuunnitelmat, vuosikertomukset, hallituksen kokouspöytäkirjat, muut muistiot ja pöytäkirjat, arvioinnit, tiedotteet, koulutuksiin ja ryhmiin osallistumiset, vierailut ja arvioinnit. Mallin dokumentointia varten toimihenkilöt kirjoittavat kukin omaa dokumenttiosiotaan, jotka sitten yhdistetään koko mallin dokumentointiin. Osatutkimus H: Tulonsiirrot ja kannustavuus Katri Hannikainen-Ingman, Jouko Karjalainen, Pasi Moisio THL, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto, Vähimmäisturvayksikkö Kansaneläkelaitoksen (Kela) etuuksien ja toimeentulotukirekisterin yhdistäminen vuodelta 2009 on pian valmistumassa ja aineistoa voidaan hyödyntää osatutkimuksessa H. Kela Toimeentulotuki -rekisteriyhdistely sisältää kaikki jotain Kelan etuutta tai toimeentulotukea saaneet henkilöt ja kotitaloudet jokaisen vuoden marraskuun viimeisenä päivänä. Aineiston avulla voidaan tarkastella aikasarjoin varsinaisen ja täydentävän toimeentulotuen asiakasmääriä ja menoja, Kelan etuuksien saamista sekä tukien päällekkäisyyksiä Paltamossa. Tähän mennessä tilannetta on taustoitettu Kelan kuntakohtaisilla tilastoilla työttömyysturvasta, kuntakohtaisilla toimeentulotukitilastoilla sekä viimeisimmällä Kela toimeentulotuki -rekisteriyhdistelyaineistolla vuodelta Osatutkimuksessa on tähän mennessä tarkasteltu ensinnäkin, mitä toimeentulotuki-, työmarkkinatuki- ja peruspäivärahamenoille ja näitä tukimuotoja saaneiden määrille on tapahtunut Paltamossa vuonna 2009 aiempiin vuosiin verrattuna. Toiseksi Paltamon tilannetta on verrattu yllä mainittujen tukimuotojen osalta muutamien muiden kuntien (Sonkajärvi, Puolanka, Vaala ja Taivalkoski) tukimenoissa ja tukea saaneiden määrissä tapahtuneisiin muutoksiin. Perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on Paltamossa pysynyt ennallaan vuodesta 2008 vuoteen 2009, joskin perustoimeentulotuen bruttomenot ovat kasvaneet vajaat 13 %. Kuitenkin esimerkiksi Sonkajärvellä perustoimeentulotuen menojen lisäys oli samana ajankohtana lähes 40 % ja koko maassakin 18 %. Täydentävää

16 16 toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä ei Paltamossa ole kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2009 tultaessa, mutta menot sen sijaan ovat jatkaneet kasvuaan. Muuta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on vertailukuntiin nähden kasvanut huomattavasti vuodesta 2008 vuoteen Samoin on käynyt muun toimeentulotuen bruttomenoille. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavien määrät eivät vuoden 2009 aikana Paltamossa vielä merkittävästi alentuneet muihin kuntiin verrattuna. Peruspäivärahaa saavien määrä itse asiassa lisääntyi vuodesta 2008 enemmän kuin esimerkiksi Sonkajärvellä. Merkillepantavaa on kuitenkin, että vaikka työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden määrä ei Paltamossa juuri laskenut vuodesta 2008 vuoden 2009 loppuun mennessä, laskivat työmarkkinatukimenot kuitenkin noin 30 %. Tämä johtuu siitä, että Paltamossa loppuvuodesta vauhtiin päässyt työllistämistoiminta aiheutti sen, että työmarkkinatukea maksettiin sitä saaville huomattavasti lyhyemmän aikaa vuonna 2009 kuin vuonna Uusimpien työttömyyslukujen mukaan työttömiä oli syyskuussa 2010 Kainuussa 12 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista Kainuun kunnista työttömien määrä väheni suhteellisesti eniten Paltamossa (44 %). Koko Kainuun työttömyysaste laski vuodessa reilulla prosentilla ja oli tämän vuoden syyskuussa 11,8 %. Paltamossa lasku oli suurinta ja kunnan työttömyysaste oli syyskuussa 6,3 %. Kelan etuuksien ja toimeentulotukimenojen kehityksen ja tukimuotojen päällekkäisyyksien seurantaa Paltamossa jatketaan. Osatutkimus I: Kuntatalous ja taloudellinen vaikuttavuus tutkimuksen tila marraskuussa 2010 Kari Hämäläinen, Antti Moisio, Ulla Hämäläinen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Kansaneläkelaitos Paltamon työllisyyskokeilun rekisteriaineistoihin perustuva arviointi on aineistojen muodostamisesta johtuen takapainotteista. Valtaosa vuotta 2009 koskevista kuntatason tiedoista saadaan käyttöön aikaisintaan kuluvan vuoden lopulla. Vaiheittaisesta käynnistämisestä johtuen työllisyyskokeilu toimii täysimääräisenä vuonna Tämä yhdistettynä hallinnollisten rekisteriaineistojen muodostamisviiveeseen tarkoittaa sitä, että ensimmäiset koko kokeilua koskevat arviot kyetään aloittamaan vasta vuoden 2012 lopulla. Yksilötason aineistoissa viive on tiedosta riippuen samaa luokkaa tai jopa pitempikin. Esimerkiksi verotustiedot valmistuvat kahden vuoden kuluttua verovuoden päättymisestä. Välittömän tiedon tarpeeseen nähden aineistoviive on luonnollisesti varsin kiusallinen. Talousarvion valmistelu vuodelle 2013 alkaa ministeriöissä jo joulukuussa Lopullisesti talousarvioesitys hyväksytään hallituksen budjettiriihessä elokuussa 2012 ja eduskunnassa saman vuoden joulukuussa. Tämä lienee viimeinen mahdollinen hetki tehdä päätös Paltamon työllistämiskokeilun jatkosta. Rekisteriaineistoihin perustuvien vaikuttavuusarvioiden osalta kyseinen päätös pohjautuu suurelta osin vuosien kokemuksiin. Ajoittamisongelmaa lieventääkseen osatutkimus tuottaa alustavia tuloksia matkan varrella niiltä osin kuin ne vain ovat mahdollisia. Ensimmäisiä vakavammin otettavia tuloksia voidaan kuitenkin odottaa vasta vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla. Tällä hetkellä tutkimuspanos keskittyy kuntatason aineiston muodostamiseen sekä arviointikehikon testaamiseen. Tässä yhteydessä lienee paikallaan mainita, että kuntatason tiedot eivät koske pelkästään kuntataloutta. Kerättäviin tietoihin kuuluvat muun muassa erikoissairaanhoidon hoitopäivät, sairastavuusindeksit, Kelan etuudet sekä asukasta kohti lasketut verotettavat tulot. Näistä ensimmäisiä voidaan tarvittaessa hyödyntää kokeilun terveysvaikutusten arvioinnissa ja jälkimmäisiä arvioitaessa työllisyyskokeilun kuntatason ylittäviä vero- ja etuusvaikutuksia.

17 17 Talouskatsaus Kansaneläkelaitoksen, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä rahoitus on jaettu Paltamon työllistämismallin arviointitutkimuksen osatutkimuksille seuraavan taulukon mukaisesti. Osatutkimukset laskuttavat ensimmäisen kerran joulukuussa Taulukko 1 Paltamo-tutkimuksen rahoitusosuuksien jako vuosina (= 5/8) Ulkopuolisen Henkilötyökuukauden hinta per Lisäksi Tutkittavat Osahankkeet rahoituksen käyttö htkk omarahoitus N osahankkeille osahanke THL VETO/HYVE A Huomautuksia Menoihin sisältyvät kenttätyökustannukset. Omarahoitus virkatyönä mm. Seppo Koskinen, Eila Linnanmäki, Sirkka Rinne THL VETO & STAO B Peppi Saikku/STAO 9 htkk sisältyy THL VETO/HYVE C Lapin yliopisto D Omarahoituksena prof Asko Suikkasen virkatyötä. Kela E Tutkimusryhmä/Kajanoja F Omarahoituksena virkatyötä, Minna Ylikännö. Omarahoituksella katettavat kulut sisältyvät esitettyyn rahoitustarpeeseen. Aineistonkeruukustannukset siirretty osahankkeeseen A (Mikko Pekkarinen toteuttaa). Tutkimusryhmä/Huotari F Työvoimatalo G Matkakustannuksia. Lisäksi 2 htkk virkatyönä THL STAO/VATU (vrt. osahanke B) H Peppi Saikku STAO/siirretty osahanke B:hen. Omarahoituksena virkatyötä, mm. Pasi Moisio VATT I Lisäksi VATT:n omarahoitus 8 kk virkatyönä sekä rekisteriaineistoja. Omarahoituksella katettavat kulut sisältyvät esitettyyn rahoitustarpeeseen. Kela I Lisäksi omarahoituksena Kelasta, Ulla Hämäläinen 4 htkk sekä rekisteriaineistoja. Omarahoituksella katettavat kulut sisältyvät esitettyyn rahoitustarpeeseen. YHTEINEN Arviointimalli J YHTEINEN Koordinaattori K VÄLITTÖMÄT KUST YHTEENSÄ Yleiskustannus THL GRAND TOTAL Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Kunnallisalan kehittämissäätiö, hakematta! TEM Kela STM, arvio myönnöstä v STM käytetty v. 2009

18 18 Osatutkimusten yhteystiedot A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Tutkimusprofessori Seppo Koskinen Yhteyshenkilö: Tutkija Tellervo Nenonen B: Kuntoutusvaikutukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko Yhteyshenkilö: Tutkija Peppi Saikku C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko Yhteyshenkilö: Projektikoordinaattori Pirjo-Liisa Kotiranta D: Yksilötasoiset hyvinvointimuutokset ja työttömän selviytyminen Lapin yliopisto Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Professori Asko Suikkanen Yhteyshenkilö: Tutkija Marika Kunnari E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut Kansaneläkelaitos Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Osastopäällikkö Olli Kangas Yhteyshenkilö: Tutkija Minna Ylikännö F: Työllistämismallin prosessiarviointi Jouko Kajanojan työryhmä Valtiot.tri Jouko Kajanojan, Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Kouluttaja Anne Huotari Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: G: Mallin prosessiarviointi Paltamon työvoimayhdistys ry Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava ja yhteyshenkilö: Leila Pölkky-Pieskä, toiminnanjohtaja Yhteyshenkilö: Leila Pölkky-Pieskä I: Taloudellinen vaikuttavuus ja kuntatalous Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vaihde Vastaava ja yhteyshenkilö: Kari Hämäläinen Kansaneläkelaitos Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Osastopäällikkö Olli Kangas Yhteyshenkilö: Tutkija Ulla Hämäläinen J: Työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava henkilö: Erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko Yhteyshenkilö: Projektikoordinaattori Pirjo-Liisa Kotiranta K: Koordinaattori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Vastaava ja yhteyshenkilö: Projektikoordinaattori Pirjo-Liisa Kotiranta

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen tausta ja toteutus

Arviointitutkimuksen tausta ja toteutus PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLIN ARVIOINTITUTKIMUS 2009 2013 Arviointitutkimuksen tausta ja toteutus Seppo Koskinen ja tutkimusryhmä TAUSTA 1/3 Väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY Arto Laurikainen ETENEMINEN Ajatus lähti liikkeelle hall.kok.valmistelusta 2004 Jäsentyneempi valmistelu alkoi 2006 alussa omana työnä Esitys TM:lle 28.6.2007; budjetti

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Eila Linnanmäki, Tellervo Nenonen, Lars Leemann Paltamon malli -seminaari 16.2.2011 3.3.2011 1 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Tausta Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen edellyttää nuorten ja eläkeikää lähestyvien työikäisten

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE Työllisyyden nostotalkoot Keski-Suomessa Jyväskylä, 22.10.2007 Arto Laurikainen, Paltamon kunta Hallitusohjelma: "Valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä

PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä Anne Huotari, selvitystyöntekijä Paltamon Työtä Kaikille valmisteluhankkeessa, ex-kansanedustaja

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus

Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus 1 Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus Väliraportti 30.11.2011 Pirjo-Liisa Kotiranta ja Riitta-Liisa Kokko (toim.) Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

NUORTEN ERIYTYMINEN JA RÄÄTÄLÖINNIN KALLEUS KOKEMUKSIA PALTAMON MALLISTA

NUORTEN ERIYTYMINEN JA RÄÄTÄLÖINNIN KALLEUS KOKEMUKSIA PALTAMON MALLISTA NUORTEN ERIYTYMINEN JA RÄÄTÄLÖINNIN KALLEUS KOKEMUKSIA PALTAMON MALLISTA Työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla seminaari Kajaanissa 17.11.2014 toiminnanjohtaja Anne Huotari, Paltamon työvoimayhdistys

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työttömien ammatillisen kuntoutustarpeen tunnistaminen - kokemuksia Paltamon täystyöllisyyskokeilusta. Raija Kerätär 10.3.2015

Työttömien ammatillisen kuntoutustarpeen tunnistaminen - kokemuksia Paltamon täystyöllisyyskokeilusta. Raija Kerätär 10.3.2015 Työttömien ammatillisen kuntoutustarpeen tunnistaminen - kokemuksia Paltamon täystyöllisyyskokeilusta Raija Kerätär 10.3.2015 Esityksessäni tänään Esittelen lyhyesti, mistä Paltamon kokeilussa oli kyse

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 Nastolan kunnan työllistämispalvelut, Niina Juva Työttömyyden kesto Liiton ansiosidonnainen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toiminnan tarkoitus Voittoa tavoittelematonta toimintaa Edistää ammatillista ja taloudellista asemaa yhteiskunnassa psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin Tukea toimintaan osallistuvien henkistä, fyysistä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot