Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa"

Transkriptio

1 Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa Author : keijolakkala Artikkeli käsittelee yrittäjyyskasvatuksen yhteyttä uudenlaiseen hallinnoinnin muotoon, kontrolliin. Keskiössä on oppimisen irtaantuminen suljetuista instituutioista ja sen korvautuminen kaikkialle yhteiskuntaan levittäytyneenä yrittäjämäisyytenä. Taustalla on työn immaterialisoituminen, jonka johdosta koulu on menettänyt tiedollisen legitimiteettinsä ja muuttunut epämääräiseksi, yrittäjämäisiä subjektiviteetteja tuottavaksi instituutioksi. Siinä missä kuriin perustuva suljettu kouluinstituutio kesytti ja valvoi massaa, kontrolli hajottaa sen ja pyytää jokaista valvomaan itse itseään. Ja aivan kuten kouluissa yleisesti ei enää opita, vaan opitaan oppimaan, myös yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on luoda itse itseään tarkkaileva, aina parempiin suorituksiin pyrkivä, kommunikoiva dividuaali. Yrittäjyyskasvatus Koulutuspoliittinen puhe yrittäjyyskasvatuksesta nousi esiin 1980-luvun alkupuolella Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton toimesta. Aluksi yrittäjyyskasvatus miellettiin vain osaksi ammatillista koulutusta, mutta 1990-luvun puolivälissä siitä tuli osa yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmaa. Vuonna 2004 opetusministeriö tarttui asiaan tositoimin ja käynnisti yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelman, joka laajensi ja muutti yrittäjyyden sisältöjä ja toiminta-aluetta koulutuksen piirissä radikaalisti. Yrittäjyyskasvatuksen merkitystä korostettiin erityisesti Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa (2003). Ohjelmaan liitetyssä strategia-asiakirjassa esiteltiin neljä keskeistä poliittista toimenpidettä tulevalle hallituskaudelle: työllisyyden-, tietoyhteiskunnan-, kansalaisvaikuttamisen-, ja yrittäjyyden politiikkaohjelmat. Olennaisin näistä oli yrittäjyyden politiikkaohjelma, sillä ilman sitä muita ei olisi voitu toteuttaa. Politiikkaohjelmien sisällöt noudattivat selvästi EU:n omaksumaa linjaa: Lissabonin Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetettiin tavoitteeksi rakentaa unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous ja tämä edellyttää toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi. (YLT 2004, Ikonen ) Nämä edellytettävät toimenpiteet ovat tarkoittaneet yrittäjyyskasvatuksen tuomista kouluihin entistä intensiivisemmin. Yrittäjyyskasvatusta tulisi raportin mukaan opettaa läpäisevänä periaatteena kaikissa koulun kaikissa oppiaineissa ja kaikilla luokka-asteilla sekä sen tulisi ilmetä koulun toimintakulttuurissa. Raportin esipuheessa viitataan myös julkaistuun Euroopan unionin komission vihreään kirjaan, jossa todetaan, että koulutuksen olisi osaltaan edistettävä yrittäjyyttä luomalla oikeanlaista ajatustapa, vahvistamalla yrittäjätaitoja sekä luomalla tietoisuus yrittäjän uravaihtoehdoista. (YLT 2004.) 1 / 10

2 Opetusministeriön toimittamissa raporteissa (YKS 2009, YLT 2004) puhutaan yrittäjyydestä kahdessa eri merkityksessä. Ulkoisella yrittäjyydellä tarkoitetaan perinteistä yrittäjyyttä, tietynlaista elinkeinon harjoittamisen muotoa. Yhteiskunnan ja työn muutoksen vuoksi on tarvittu tehdä ero tämän perinteisen fordismi-yrittäjän ja uudenlaisen jokapäiväisen, oman elämänsä yrittäjäsankarin välillä. Alleviivaamaan tätä eroa käytetään sisäisen yrittäjyyden käsitettä, jossa YLT (2004) raportin mukaan yhdistyvät joustavuus, aloitekyky, luovuus, riskinottokyky, omatoimisuus ja toisaalta yhteistyökyky sekä vahva suoritus motivaatio. On huomionarvoista, että 2004 ilmestyneessä raportissa halutaan vielä alleviivata sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden eroa, mutta toisaalta jo neljä vuotta myöhemmin yrittäjyys määritellään lähtökohtaisesti laajemmaksi toiminnaksi kuin pelkäksi elinkeinonharjoittamiseksi: Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskintoton, samoin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää, koulutuksessa, työssä, vapaa-aikana ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta ne lisäävät myös työntekijöiden tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. (YKS 2009) Sisäisen yrittäjyyden käsite liittää yrittäjyyskasvatuksen liikkeenjohdollisiin oppivan organisaation ja tiimiytymisen periaatteisiin, joille on ominaista työntekijän sitoutuminen työyhteisön tavoitteisiin, kannustaminen itsenäiseen toimintaan sekä kunkin työntekijän kyky luoda mahdollisimman paljon arvonlisää yritykselleen. Uusliberalistista näkökantaa yrittäjyyskasvatukseen on taas kuvailtu seuraavasti: Opetuksella ja ohjauksella edistetään kunkin yksilön valmiuksia markkinoida tuoteideaansa, osaamistaan ja omaa itseään. Jos joku tässä epäonnistuu, syytä on etsittävä ensi sijassa yksilöstä itsestään. Vastoinkäymisistä ei kuitenkaan pidä masentua. Sen sijaan on opittava omista virheistä ja yritettävä uudelleen. Koska ihmisyhteisön elinvoima kumpuaa yksilöiden yritteliäisyydestä, tätä ei pidä tarpeettomin ohjein tai kielloin kahlita. Myös sosiaaliturva on pahasta, sillä se sammuttaa ihmisten halun yrittää tosissaan. (Ikonen 2006, 59.) Kontrolli Foucault n (mm. 1975) esittelemien kuriyhteiskuntien vallankäyttöä luonnehtivat suljetut 2 / 10

3 instituutiot (koulu, armeija, sairaala jne.), joista Deleuze (1990) käyttää termiä enfermement, aitaus, rajattu, suljettu alue. Termi on kuvaava: kuriyhteiskunnan instituutioissa toiminta oli ajaltaan ja sisällöltään rajattua - ihminen siirtyi elämänsä eri vaiheissa lineaarisesti ja progressiivisesti eriöstä (enfermement) toiseen (koulusta armeijaan, armeijasta tehtaaseen) aloittaakseen aina alusta. Kuriapparaatit olivat kuin erityisiä valumuotteja, joissa yksilöä muokattiin ja joissa yksilö muokkasi itseään instituution normien mukaiseksi; niissä ihmiset vaihtuivat, mutta instituutio pysyi muuttumattomana. Kontrollaatit ovat puolestaan avoimia ja muuttuvia. Niitä kuvaa suljettujen instituutioiden avautuminen ja leviäminen yhteiskuntaan: koulussa elinikäinen oppiminen ja -kouluttautuminen, sairaaloissa avo- ja itsehoito, armeijassa yleinen poliisitoiminta ja -kriisintorjunta. Siinä missä kuriapparaatit valoivat massasta identiteettejä, kontrolli kohdistuu epämääräiseen ja mahdolliseen, yksilöiden varioimiseen ja moduloimiseen: niin koululaisista, sotilaista kuin vangeista on tullut asiakkaita. Olennaista on, että kontrolliyhteiskunnan instituutioissa, kontrollaateista, toiminta ei lopu koskaan. Elinikäisen oppimisen käsite kertoo, että vanhat painajaisemme ovat palanneet; ettei koulu lopu koskaan. Teollisuusyhteiskunnalle tyypillinen yhteen ammattiin kouluttautuminen ja erikoistuminen ovat korvautuneet jatkuvalla itsensä kouluttamiselle ja yleisten, ihmisen persoonallisten kykyjen, muokkaamisena työmarkkinoita varten. Koulutus kohdistuu kontrolliyhteiskunnissa koko elämän aikaan ja se on lähinnä yleisten, ihmisenä olemiseen liittyvien. valmiuksien kehittämistä. (Vähämäki 2003, 17.) Oksanen (2006) hahmottelee väitöskirjassaan Väkivallan barokki kontrolliyhteiskunnassa sisällöllistä yhteyttä, eräänlaista synteesiä, barokin ja nyky-yhteiskunnan välillä. Hänen mukaansa sekä barokkia että nyky-yhteiskuntaa - kutsuttakoon sitä sitten postmoderniksi, informaatio- tai kontrolliyhteiskunnaksi - yhdistää säännöllisyyden hajoaminen ja dilemma, jonka molemmat sekä barokkikuningas että länsimaalainen ihminen ovat joutuneet kohtaamaan: vaikka meitä ympäröi yltäkylläisyys ja rikkaus, tunnemme itsemme silti keskeneräisiksi ja turhautuneiksi. Oksasen sanoin yltäkylläisyys on alkanut turruttaa, vaikka ympärillä velloo kurjuus. Kontrolliyhteiskuntia varjostaa myös jatkuva poikkeustila: hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen, eriarvoisuuden kasvaminen ja sosiaalisten suojaverkkojen repeäminen. Epäjatkuvuus ja muutos, joista on tullut jo säännönmukaisuutta - vakio, ovat tapamme mieltää jälkimodernia maailmaa. (Oksanen 2006, 20 21). Muutos ja metamorfoosi yrittäjyyskasvatuksen perusteissa Yhteiskunta, työt ja työelämä muuttuvat koko ajan. Niissä korostuvat aikaisempaa enemmän tiedot, taidot ja henkiset prosessit. Siksi ihmisen tulee olla laaja-alaisesti sivistynyt. Työssä vaadittavat ammattitaito ja osaaminen edellyttävät tiedollista ja taidollista joustavuutta, luovuutta, ennakoivaa oppimiskykyä ja kommunikointi- ja viestintätaitoja. Laaja-alainen sivistys luo mahdollisuuksia liikkua muuttuvien ammattien ja työtehtävien yhteiskunnassa ja työelämässä. Myös toimintakulttuurien tulee siksi muuttua. Jokaisella oppilaitoksella on oma toimintakulttuurinsa, joka heijastaa yhteisön 3 / 10

4 jäsenten toimintaa, ajattelua, tottumuksia ja päätöksentekoa ja joka vaikuttaa koko oppilaitoksen toimintatapaan. Tulevaisuuden koulussa toimintakulttuurilta vaaditaan joustavuutta, riskinottokykyä, luovuutta, innovatiivisuutta sekä yhteistyö- ja suunnittelukykyä. (Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat 2009.) Deleuzen (1990) mukaan kontrolliyhteiskunnassa ja sen instituutioissa toiminta ei lopu koskaan. Kontrollin tilat ovat avoimia ja muuttuvia; ne ovat kuin itsestään hajoava valumuotti, joka muuttuu jatkuvasti, yhdestä hetkestä toiseen, tai kuin seula jonka verkon silmät eroavat vyöhykkeeltä toiselle. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat raportista poimitun sitaatin kohdalla huomataan, että jatkuva muutos, metamorfoosi, on artikuloitu jo yrittäjyyskasvatuksen perusteisiin: yhteiskunta, työt ja työelämä muuttuvat koko ajan. Jatkuvasta muutoksesta muodostuu eräänlainen alkutila, aksiooma, tai hypoteesi, josta muut huomiot ja toimenpiteet johdetaan: niissä korostuvat aikaisempaa enemmän tiedot, taidot ja henkiset prosessit. Siksi ihmisen tulee olla laaja-alaisesti sivistynyt. Työssä vaadittavat ammattitaito ja osaaminen edellyttävät tiedollista ja taidollista joustavuutta, luovuutta, ennakoivaa oppimiskykyä ja kommunikointi- ja viestintätaitoja. Kontrolliyhteiskuntia, sen instituutioita ja siitä johdettuja toimintatapoja (kuten yrittäjyyskasvatusta) varjostaa siis muutos ja jatkuva poikkeustila: tunne siitä, ettei mikään ole varmaa tai jatkuvaa. Poikkeustilaa ei tässä mielessä tule ymmärtää suvereniteetin voiman ilmaukseksi, totaaliseksi väkivallan monopoliksi tai erityiseksi poliisijärjestelyksi vaan pikemmin siksi yhteiskunnalliseksi momentiksi kun sosiaaliset turvaverkot repeävät, eriarvoisuus kasvaa eikä niistä aiheutuviin ongelmiin ei pystytä tarttumaan. Muun muassa Siltala (2004) on kuvannut laman jälkeistä Suomea tällaiseksi poikkeustilaksi. Kontrollien aikakaudella poikkeuksesta ja epävarmasta on tullut säännönmukaisuutta ja itsestään selvää, eräänlainen aikamme henki. Kuriapparaatit (kuten moderni tehdasmainen koulu) olivat tuottavia, mutta vain sillä ehdolla ja vasta sen jälkeen kun ne olivat alistaneet moneuden, ihmisen hirviömäisyyden, dualismien (mies/nainen, opettaja/oppilas) pelkälle toisintamiselle, reproduktiivisuudelle. Kuriapparaatit eivät tunteneet muutosta eivätkä eläneet siitä käsin niillä oli menneisyys (perinteet), nykyisyys (valtasuhteiden hoito tässä ja nyt) ja tulevaisuus (edistys), mutta niiltä puuttuivat muutokset. Kuriinstituutioissa variaatio, muutos ja keksimisen voima pyrittiin tukahduttamaan ja neutralisoimaan. Lazzaraton sanoin ulkoisuuden sulkeminen, virtuaalisen sulkeminen merkitsee keksimisen voiman neutralisointia ja toiston kodifiointia, jotta siitä irrotettaisiin kaikki variaation voima. (Lazzarato 2004.) Lazzaratoa (2004) ja Deleuzea (1990) mukaillen voidaan sanoa, että sekä kontrolli- että kurimekanismit ovat molemmat tuottavia mutta eri tavoin ja eri ehdoin. Kontrolli elää metamorfoosista, avoimuudesta ja jatkuvista muutoksista. Kurimekanismit puolestaan vaativat metamorfoosin voiman ja virtualisuuden ulos sulkemista, niiden jättämistä ulkopuolelle; tapahtuman aika, keksimisen aika, mahdollisen luomisen aika on rajattava ja suljettava tiukasti asetettuihin ja jaksotettuihin proseduureihin (Lazzarato 2004.) 4 / 10

5 Oksasen (2003) huomiot siitä kuinka barokki yhtyy nykyiseen sosiokulttuuriseen tilaamme (kontrolliyhteiskuntaan) on käyttökelpoinen pohdittaessa muutosta myös yrittäjyyskasvatuksen kohdalla. Barokki, kontrollien lailla, juhlii jatkuvilla muodonmuutoksilla, juoksevuudella, modulaatioilla ja variaatioilla. Liike ei koskaan pysähdy, mikään ei jää aloilleen, sillä muuten kontrolli ei toimisi, koska sen perusperiaatteet katoaisivat. Väitän, etteivät yrittäjyyskasvatuksen toimintakulttuuriset tai yksilöön kohdistuvat muutostavoitteet olisi mielekkäitä tai tarpeellisia ellemme artikuloi lähtötilaksi jatkuvaa muutosta ja sen väistämättömyyttä. Ja jotta tilanne todella hahmottuisi, on valta (kontrolli sekä kuri) nähtävä sekä tukahduttavana että tuottavana instanssina. Yrittäjyyskasvatuksen periaatteet ovat yhteneviä kontrollimekanismien kanssa, mutta tämä ei tarkoita että ne yksiselitteisesti estäisivät ihmistä tai liikettä. Kontrollimekanismit ovat pikemmin uutta luovia, innovatiivisia, vaihtelevia ja vaikeasti paikannettavia. Ne elävät muutoksesta ja metamorfoosista. Kommunikaatiokyvyistä Tulevaisuuden koulussa toimintakulttuurilta vaaditaan joustavuutta, riskinottokykyä, luovuutta, innovatiivisuutta sekä yhteistyö- ja suunnittelukykyä. (YKS 2009) Jos uuden yrittäjyyskasvatus raporteissa muotoillun - koulukulttuurin lähtökohta on jatkuva yhteiskunnan, työn ja työelämän muutos, on seuraavaksi luontevaa selvittää kuinka koulu siihen 5 / 10

6 reagoi sekä millaisia piirteitä se koulun toiminnalle luo. Artikkelin alussa olevassa lainauksessa (YKS 2009) puhutaan oikeanlaisen toimintakulttuurin luomisesta. Toimintakulttuurin, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnasta ja markkinoilta tulleisiin, jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin - olemaan kuulolla. Tarvittaviksi taidoiksi ja hyveiksi tähän raportissa määritellään joustavuus, riskinottokyky, luovuus, innovatiivisuus sekä yhteistyö ja suunnittelukyky. Uuden yrittäjämäisen toimintakulttuurin hyveitä voidaan kaikkia kutsua kommunikaatiokyvyiksi tai -taidoiksi. Yhtäältä ne ovat kykyjä, joilla kyetään ohjaamaan suhteita toisiin ihmisiin ja muuttuvaan ympäristöön. Toisaalta niissä painottuu kyky organisoida sekä yhdistellä erilaisia ja jopa toisilleen ristiriitaisia sisältöjä. Kommunikaatiotaidot ovat tärkeitä koska niistä on muodostunut uuden työn perusta ja uusi tapa tuottaa rikkautta. Yhtäältä instituutiot (kuten koulu) ovat menettäneet legitimiteettinsä toimia erikoistuneita ja suljettuina tiloina avautuessaan muuhun yhteiskuntaan ja ollessaan kuulolla mitä niiltä kulloinkin halutaan. Toisaalta taas itse työnteossa ja sen johdannaisissa (opiskelu, vapaa-aika) on korostunut kommunikaatiokykyjen merkitys: on oltava aktiivinen, joustava ja muutoskykyinen. Olennaista on, että kyvyt ja taidot kommunikoida ovat irronneet itse kommunikoitavasta sisällöstä ja alkaneet toimia sellaisinaan - mitä tahansa käyttöä varten. Kommunikaatiokyvyt eivät niinkään ota kantaa siihen, mitä varten ne ovat, vaan niistä on itsessään tullut tuottavia. Laine (1997, ) on tullut tutkimuksissaan samankaltaisiin johtopäätöksiin kommunikaatiokykyjen merkityksestä. Hänen mukaansa opettajien puheessa ihanneoppilaaksi on noussut nuori, joka uskaltaa ilmaista omat mielipiteensä, olla aktiivinen ja keskustella. Merkitystä ei ole niinkään sillä, mitä mieltä on, tai mitä kunakin hetkenä ilmaisee, vaan pikemminkin pelkästä kyvystä kommunikoida mahdollisimman hyvin ; opettajan kanssa saa olla eri mieltä, ainoastaan aktiivisuus ja kyky kommunikoida sinänsä ovat merkityksellisiä. Kuuliaisuus, ahkeruus, kiltteys ja tottelevaisuus ovat olleet Laineen (1997, 120) mukaan perinteisiä koulun hyveitä ja odotushorisontteja. Näissä kuriyhteiskunnan kouluissa, deleuzelaisittan suljetuissa instituutioissa, vaadittiin kykyä pysähtyä, olla aloillaan ja jännittää voimansa mahdollisimman keskitetysti ja tehokkaasti. Kontrolliyhteiskunnassa ja uudenlaisissa yrittäjyyttä painottavissa koulutusvisioissa, nämä perinteiset hyveet ovat tehneet täyskäännöksen ja muuttuneet kyvyiksi olla yleisesti levoton, aktiivinen mitä tahansa kohtaan. Laineen (1997, 120) mukaan luokan priimus ei ehkä olekaan enää opettajan suosikki; kuuliainen, kiltti ja ahkera nuori, vaan pikemminkin se, joka osaa ilmaista itseään ja joka avautumalla sisäänpäin tuottaa puhetta omista ajatuksistaan ja mielipiteistään ulospäin ja on tiedollisesti laaja-alainen. Kuriyhteiskunnan instituutiot, internaatit, olivat monessa mielessä erilaisia - elleivät päinvastaisia, kuin jälkimodernien kontrolliyhteiskuntien instituutiot, kontrollaatit: Deleuzen (1990) mukaan kontrolli, pikemminkin kuin on aloillaan ja jännittyneenä, leviää kaasumaisesti kaikkialle yhteiskuntaan. Suljetut instituutiot joutuvat avautumaan muuhun yhteiskuntaan ja juuri tästä syystä uudenalaisen, yrittäjämäisen koulun toimintakulttuurin tulee olla joustavaa, riskinottokykyistä, luovaa ja innovatiivista. Kontrolliyhteiskunnissa oppiminen irtaantuu perinteisistä instituutioista, kouluista, ja korvautuu kaikille koulutuksen tasoille ulottuvana yrittäjämäisyytenä. Yrittäjämäiset toimintatavat 6 / 10

7 (joustavuus, riskinottokyky, luovuus, innovatiivisuus, yhteistyökyvyt) ovat varmin tapa valmistautua jatkuvaan muutokseen. Naskalin (2010, 77) mukaan taas kouluinstituutiot ovat menettäneet tiedollisen auktoriteettinsa yhteiskunnan medioituessa. Perinteinen, tiedollinen koulutus, on kontrollin lailla paennut instituutioista epäformaaleihin oppimisympäristöihin: medioihin ja ihmisen vapaa-aikaan yleensä. Tästä huolimatta koululla on edelleen tärkeä yhteiskunnallinen rooli nimenomaan kontrollin ja uudenlaisten subjektiuksien tuottamisessa. Dividuaaleja yrittäjämäisissä oppimisympäristöissä Uusi hallitsemisen tapa, mielivalta (kontrolli), ei kohdistu enää toimijoihin missään tietyssä tilassa ja ajassa (kuri) tai ihmisiin fyysis-biologisina olentoina (biovalta) vaan ihmisen mielen elämään ja koko elämän aikaan. Mielivalta ja kontrolli eivät myöskään rajaudu tekoihin tai toimintaan sinänsä rajoittamalla tai tukahduttamalla konkreettista ja välitöntä. Niiden kohteena ovat pikemminkin ei-aktuaalinen toiminta ja toiminnan yleiset edellytykset: se mitä ei ole tehty vielä, potentiaalisuus. Kyse on mielialan ja mahdollisuuksien luomisesta sekä kontrollin kyvystä luoda illuusio vapauden tilasta, jossa kukin yksilöllinen valinta näyttäytyy yhtäältä vapaaehtoiselta ja tarpeelliselta mutta kuitenkin välttämättömältä ja pakolliselta. (Virtanen 2009, 18.) Dividuaalina olemista luonnehtii mahdollisuuksien moneus, sitoutumattomuus ja paikattomuus suhteessa mihinkään erityiseen (ks. esim. Deleuze 1990). Se on kykyä olla tarpeen tullen mitä tahansa : joustava, innovatiivinen, aktiivinen ja oma-aloitteinen. (YKS 2009, 7). Kurinpito asetti ajallisen ja tilallisen standardin, jonka puitteissa yksilö, modernin ajan individuaali, kasvoi ja kehittyi. Koululla ja koulutuksella oli tärkeä rooli tässä prosessissa. Se tasoitti moneuden ja pyrki tekemään ajallisilla ja paikallisilla rajoitteilla toiminnasta yhtenäistä ja ennalta arvattavaa. Moderni kuriyhteiskunnan koulu ei tuntenut avoimuuteen, innovatiivisuuteen, aktiivisuuteen tai oma-aloitteisuuteen (ks. YKS 2009) kykenevää oppilasta. Päinvastoin, kaikesta tällaisesta pyrittiin eroon, koska muuten toimintaa ei olisi voitu hallita tai ohjata tuottavaksi. Kontrolli rikkoo kuriyhteiskunnille tyypillisen säännönmukaisuuden tai reproduktiivisuuden asettamalla yksilön jatkuvaan valmiustilaan. Tätä valmiustilaa luonnehtii yleinen yhteiskunnallinen epävarmuus: yhteiskunta, työt ja työelämä muuttuvat jatkuvasti (YKS 2009, 16). Poikkeustilassa eläminen rikkoo yksilön perimmäisen identiteetti prinsiipin, pysyvyyden. Kontrollin alla yksilöstä tulee kuin harhaileva zombi, joka ei löydä reittiään lopulta muualle kuin ostoskeskuksiin ja niiden loputtomiin identiteettivarastoihin. Minuudesta on tullut myös entistä virtuaalisempaa. Se on kietoutunut loputtomien mahdollisuuksien avaruuteen, jossa raja konkreettisen ja abstraktin, subjektin ja objektin, välillä on hämärtynyt ja muuttunut lähes hallusinaation kaltaiseksi rajattomuudeksi (Oksanen 2006, 69 71, 74). Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) raportti puhuu tämän puolesta. Siinä asetetaan kasvatustavoitteita, joiden mukaan yksilön tulee oppia olemaan enkä väsy toistamaan tätä mitä tahansa. Oppilasta ei opeteta, kasvateta tai ohjasteta mihinkään erityiseen vaan pikemminkin yleiseen yrittäjämäiseen elämänasenteeseen, jonka myötä yksilö on valmis kohtaamaan alati muuttuvan yhteiskunnan. Kyse on oppimaan oppimisesta, yleisten valmiuksien ja tietynlaisen elämän mentaliteetin luomisesta sekä siitä, että ajalliset ja tilalliset standardit katoavat ja korvautuvat yksilöllisillä kyvyillä hallita itse itseään ja vielä toteutumatonta toimintaa. 7 / 10

8 Yrittäjyyskasvatusraporteissa (ks. esim. YKS 2009) ja yleisesti uusliberalistisessa koulutusparadigmassa on korostettu yksilön autonomiaa ja kykyä huolehtia itse omasta hyvinvoinnistaan tai menestyksestään (tai menestymättömyydestään). Ikosen (2006) mukaan yrittäjyyskasvatusta voidaan tarkastella kahden eri paradigman kautta: toisaalta uusliberalistisen hallinnan, toisaalta aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Aktiivisen kansalaisuuden mukaan tuominen yrittäjyyskasvatus keskusteluun ei kuitenkaan muuta analyysini sisältöjä. Kontrollin tai hallinnan näkökulmasta aktiivinen kansalaisuus - näkökulma on yhdentekevä, koska sen paradigma pitää joka tapauksessa sisällään eräänlaisen partiolaisen reippauden, kyvyn huolehtia autonomisesti itsestään. Ymmärrän Ikosen ajatuksenjuoksun, mutta vapausretoriikka voi olla harhaanjohtavaa. Tai vapaus sisältää uusliberalistisessa kontekstissa - aina inklusiivisesti vastuun, velvollisuuden huolehtia itsestään, ja tässä juuri piilee keskeinen ero biovallan ja mielivaltaan perustuvien kontrollimekanismien välillä. Siinä missä kuriin perustuva moderni koulu kesytti ja valvoi massaa, kontrolli hajottaa sen, ja pyytää jokaista valvomaan itse itseään. Ja aivan kuten kouluissa yleisesti ei enää opita, vaan opitaan oppimaan, myös yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ovat tulkintani mukaan luoda itse itseään tarkkaileva, aina parempiin suorituksiin pyrkivä, kommunikoiva dividuaali. (ks. Deleuze 1990; YKS 2009.) Uusliberalistisen hallinnan paradigmassa on korostettu possessiivista individualismia, eräänlaista pakkoa yksilöllisyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) raportin mukaan kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Tämän lyhyen sitaatin avulla voidaan kiteyttää olennainen. Ensinnäkin, elämää täytyy hallita koska sitä ei kukaan muukaan tee: valta on siirtynyt kuriaparaateilta ihmisille itselleen ja hajaantunut erilaisin tekniikoin toteutettuun hallintaan, jota olen tekstissäni nimittänyt mielivaltaan perustavaksi kontrolliksi. Kuten olen myös artikkelissani osoittanut, kommunikaatio on muodostanut kontrollimekanismien perustan; vuorovaikutuksen taidot osoittavat yksilön olevan valmis muutokseen, kohtamaan ja yhdistelemään toisilleen vieraita sisältöjä. Olennaista on, että yrittäjyyteen ei kasvateta niinkään ammattiin harjoittavassa mielessä, vaan luomalla tietynlaista ihmistä, subjektiutta ja mielialaa. Jokaisesta tulee näin oman elämänsä yrittäjä yhteiskunnallinen atomi, joka kohtaa kanssa ihmisensä kilpailijoinaan. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) raportin esipuheessa sanotaan: yrittäjyyskasvatus on yrittäjyyttä ammatinharjoittamisena huomattavasti laajempi käsite, ja edelleen, se pitää sisällään sekä aktiivisen ja oma-aloitteisen yksilön, yrittäjämäisen oppimisympäristön, koulutuksen ja yrittäjyyttä tukevan toimintaverkoston yhteistyön että yhteiskunnan aktiivisen ja yrittäjämäisyyttä tukevan politiikan. Yrittäjämäisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan raportin mukaan oppimiseen liittyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kokonaisuutta, jossa korostuvat mm. ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle perustuva opetus ja jossa opettajan rooli puolestaan kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi. Modernin kuriyhteiskunnan koulussa oppilas oli samasta massasta veistetty individuaali, jolta odotettiin keskittymistä, aloillaan olemista ja ohjeiden tarkkaa noudattamista. Odotukset ja vaatimukset vastasivat oman aikansa yhteiskuntaa ja työelämää, kuriin ja järjestykseen perustuvaa fordismia ja palkkatyöläisen mallia. Tietokapitalismi ja kontrolli toimivat kuitenkin toisin ja tästä syystä myös koulun oppimisympäristön tulee muuttua. Nykykoulun yksiköksi on 8 / 10

9 entisten kurillisten individuaalien sijaan tullut vuorovaikutuksellinen ryhmä, joka kontrolloi ja arvioi itse tekemisiään. Puhutaan tiimityöskentelystä, yhteistoiminnallisesta ja osallistavasta oppimisesta, oppivasta organisaatiosta ja edelleen kaikista sellaisista työskentelymuodoista, jotka ohjaavat yksilöitä ja ryhmiä toimimaan tietokapitalismin edellytysten mukaisesti: itseohjautuvasti ja innovatiivisesti. Yrittäjämäiset oppimisympäristöt jäljittelevät työelämää ja tuovat työn uudet muodot suoraan luokkahuoneeseen kaikkien nähtäville. (Koivulaakso, Kontula, Peltokoski, Saukkonen ja Toivanen 2010, 80 82). Kuriin ja järjestykseen perustuva luokkahuonetila puretaan, ja pulpetit asetetaan ryhmämuotoon. Opettajakaan ei enää opeta vaan ohjaa taustalta ja varmistaa oppimisen tuloksellisuutta. Ja aivan kuten tutkivan oppimisen menetelmät tukevat uutta ammatillista identiteettiä, luovaa ja innovatiivista toimijaa, joka ei niinkään prosessoi vaan kykenee tuottamaan ennalta olematonta sisältöä yhdistelemään erilaisia ja jopa toisilleen ristiriitaisia sisältöjä. Myös ajatukset oppivasta organisaatiosta muistuttavat yrittäjämäisestä tiimi- ja projektityöstä, joissa vastuu organisaation toiminnasta siirretään tiimille itselleen ja tämän sanotaan vapauttavan kuriin ja hierarkkisiin suhteisiin perustuvan vanhan organisaation toteutumatonta potentiaa kykyä tuottaa entistä tehokkaammin. Esko Harni Lähteet: Deleuze, G. (2004) Jälkikirjoitus kontrolliyhteiskuntiin. Suom. Jussi Vähämäki. Foucault, M. (1975) Tarkkailla ja rangaista. Helsinki: Otava. Ikonen, R. (2006) Yrittäjyyskasvatus: Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsimässä. Helsinki: Minerva. Koivulaakso, D., Kontula, A., Peltokoski, J., Saukkonen, M. & Toivanen, T. (2010) Radikaaleinta on arki. Helsinki: Into. Laine, K. (1997) Ameba pulpetissa: koulun arkikulttuurin jännitteitä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Lazzarato, M. (2004) Elämän ja elävän käsite kontrolliyhteiskunnissa. Suom. Jussi Vähämäki. Naskali, P. (2010) Toistoa ja vastarintaa. Teoksessa Komulainen, K. Keskitalo-Foley, S. Korhonen, M. & Lappalainen, S. Yrittäjyyskasvatus hallintana. Tampere: Vastapaino. Oksanen, A, (2006) Haavautuva minuus - Väkivallan barokki kontrolliyhteiskunnassa. Tampere: Tampereen yliopisto. Virtanen, A. (2006) Biopoliittisen talouden kritiikki. Helsinki: Helsinki School of Economics. 9 / 10

10 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org Vähämäki, J. (2003) Kuhnurien kerho Vanhan työn paheista uuden hyveiksi. Helsinki: Tutkijaliitto. YKS 2009= Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Helsinki: Opetusministeriö. YLT 2004= Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma. Helsinki: Opetusministeriö. 10 / 10

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuksen dilemma Korkeakouluissa aloittaneista vain n. 60 % valmistuu Rakenteita

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Fasilitointi. Ryhmäprosessien kehittäminen. Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy

Fasilitointi. Ryhmäprosessien kehittäminen. Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy Fasilitointi Ryhmäprosessien kehittäminen Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy Sukupolvet 1: Hierarkia 2: Tiimit 3: Verkostot Pomo Tiimin vetäjä Valmentaja Verkostonhoitaja Autoritäärinen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Mitä tulevaisuuden vaatima osaaminen on? 24.4.201 4 2 ITL-tutkimuksesta Innovative Teaching and Learning Kansainvälinen tutkimus-

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot