Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa"

Transkriptio

1 Esko Harni - Yrittäjyyskasvatusta kontrolliyhteiskunnassa Author : keijolakkala Artikkeli käsittelee yrittäjyyskasvatuksen yhteyttä uudenlaiseen hallinnoinnin muotoon, kontrolliin. Keskiössä on oppimisen irtaantuminen suljetuista instituutioista ja sen korvautuminen kaikkialle yhteiskuntaan levittäytyneenä yrittäjämäisyytenä. Taustalla on työn immaterialisoituminen, jonka johdosta koulu on menettänyt tiedollisen legitimiteettinsä ja muuttunut epämääräiseksi, yrittäjämäisiä subjektiviteetteja tuottavaksi instituutioksi. Siinä missä kuriin perustuva suljettu kouluinstituutio kesytti ja valvoi massaa, kontrolli hajottaa sen ja pyytää jokaista valvomaan itse itseään. Ja aivan kuten kouluissa yleisesti ei enää opita, vaan opitaan oppimaan, myös yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on luoda itse itseään tarkkaileva, aina parempiin suorituksiin pyrkivä, kommunikoiva dividuaali. Yrittäjyyskasvatus Koulutuspoliittinen puhe yrittäjyyskasvatuksesta nousi esiin 1980-luvun alkupuolella Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton toimesta. Aluksi yrittäjyyskasvatus miellettiin vain osaksi ammatillista koulutusta, mutta 1990-luvun puolivälissä siitä tuli osa yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmaa. Vuonna 2004 opetusministeriö tarttui asiaan tositoimin ja käynnisti yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelman, joka laajensi ja muutti yrittäjyyden sisältöjä ja toiminta-aluetta koulutuksen piirissä radikaalisti. Yrittäjyyskasvatuksen merkitystä korostettiin erityisesti Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa (2003). Ohjelmaan liitetyssä strategia-asiakirjassa esiteltiin neljä keskeistä poliittista toimenpidettä tulevalle hallituskaudelle: työllisyyden-, tietoyhteiskunnan-, kansalaisvaikuttamisen-, ja yrittäjyyden politiikkaohjelmat. Olennaisin näistä oli yrittäjyyden politiikkaohjelma, sillä ilman sitä muita ei olisi voitu toteuttaa. Politiikkaohjelmien sisällöt noudattivat selvästi EU:n omaksumaa linjaa: Lissabonin Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetettiin tavoitteeksi rakentaa unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous ja tämä edellyttää toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi. (YLT 2004, Ikonen ) Nämä edellytettävät toimenpiteet ovat tarkoittaneet yrittäjyyskasvatuksen tuomista kouluihin entistä intensiivisemmin. Yrittäjyyskasvatusta tulisi raportin mukaan opettaa läpäisevänä periaatteena kaikissa koulun kaikissa oppiaineissa ja kaikilla luokka-asteilla sekä sen tulisi ilmetä koulun toimintakulttuurissa. Raportin esipuheessa viitataan myös julkaistuun Euroopan unionin komission vihreään kirjaan, jossa todetaan, että koulutuksen olisi osaltaan edistettävä yrittäjyyttä luomalla oikeanlaista ajatustapa, vahvistamalla yrittäjätaitoja sekä luomalla tietoisuus yrittäjän uravaihtoehdoista. (YLT 2004.) 1 / 10

2 Opetusministeriön toimittamissa raporteissa (YKS 2009, YLT 2004) puhutaan yrittäjyydestä kahdessa eri merkityksessä. Ulkoisella yrittäjyydellä tarkoitetaan perinteistä yrittäjyyttä, tietynlaista elinkeinon harjoittamisen muotoa. Yhteiskunnan ja työn muutoksen vuoksi on tarvittu tehdä ero tämän perinteisen fordismi-yrittäjän ja uudenlaisen jokapäiväisen, oman elämänsä yrittäjäsankarin välillä. Alleviivaamaan tätä eroa käytetään sisäisen yrittäjyyden käsitettä, jossa YLT (2004) raportin mukaan yhdistyvät joustavuus, aloitekyky, luovuus, riskinottokyky, omatoimisuus ja toisaalta yhteistyökyky sekä vahva suoritus motivaatio. On huomionarvoista, että 2004 ilmestyneessä raportissa halutaan vielä alleviivata sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden eroa, mutta toisaalta jo neljä vuotta myöhemmin yrittäjyys määritellään lähtökohtaisesti laajemmaksi toiminnaksi kuin pelkäksi elinkeinonharjoittamiseksi: Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskintoton, samoin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää, koulutuksessa, työssä, vapaa-aikana ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta ne lisäävät myös työntekijöiden tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. (YKS 2009) Sisäisen yrittäjyyden käsite liittää yrittäjyyskasvatuksen liikkeenjohdollisiin oppivan organisaation ja tiimiytymisen periaatteisiin, joille on ominaista työntekijän sitoutuminen työyhteisön tavoitteisiin, kannustaminen itsenäiseen toimintaan sekä kunkin työntekijän kyky luoda mahdollisimman paljon arvonlisää yritykselleen. Uusliberalistista näkökantaa yrittäjyyskasvatukseen on taas kuvailtu seuraavasti: Opetuksella ja ohjauksella edistetään kunkin yksilön valmiuksia markkinoida tuoteideaansa, osaamistaan ja omaa itseään. Jos joku tässä epäonnistuu, syytä on etsittävä ensi sijassa yksilöstä itsestään. Vastoinkäymisistä ei kuitenkaan pidä masentua. Sen sijaan on opittava omista virheistä ja yritettävä uudelleen. Koska ihmisyhteisön elinvoima kumpuaa yksilöiden yritteliäisyydestä, tätä ei pidä tarpeettomin ohjein tai kielloin kahlita. Myös sosiaaliturva on pahasta, sillä se sammuttaa ihmisten halun yrittää tosissaan. (Ikonen 2006, 59.) Kontrolli Foucault n (mm. 1975) esittelemien kuriyhteiskuntien vallankäyttöä luonnehtivat suljetut 2 / 10

3 instituutiot (koulu, armeija, sairaala jne.), joista Deleuze (1990) käyttää termiä enfermement, aitaus, rajattu, suljettu alue. Termi on kuvaava: kuriyhteiskunnan instituutioissa toiminta oli ajaltaan ja sisällöltään rajattua - ihminen siirtyi elämänsä eri vaiheissa lineaarisesti ja progressiivisesti eriöstä (enfermement) toiseen (koulusta armeijaan, armeijasta tehtaaseen) aloittaakseen aina alusta. Kuriapparaatit olivat kuin erityisiä valumuotteja, joissa yksilöä muokattiin ja joissa yksilö muokkasi itseään instituution normien mukaiseksi; niissä ihmiset vaihtuivat, mutta instituutio pysyi muuttumattomana. Kontrollaatit ovat puolestaan avoimia ja muuttuvia. Niitä kuvaa suljettujen instituutioiden avautuminen ja leviäminen yhteiskuntaan: koulussa elinikäinen oppiminen ja -kouluttautuminen, sairaaloissa avo- ja itsehoito, armeijassa yleinen poliisitoiminta ja -kriisintorjunta. Siinä missä kuriapparaatit valoivat massasta identiteettejä, kontrolli kohdistuu epämääräiseen ja mahdolliseen, yksilöiden varioimiseen ja moduloimiseen: niin koululaisista, sotilaista kuin vangeista on tullut asiakkaita. Olennaista on, että kontrolliyhteiskunnan instituutioissa, kontrollaateista, toiminta ei lopu koskaan. Elinikäisen oppimisen käsite kertoo, että vanhat painajaisemme ovat palanneet; ettei koulu lopu koskaan. Teollisuusyhteiskunnalle tyypillinen yhteen ammattiin kouluttautuminen ja erikoistuminen ovat korvautuneet jatkuvalla itsensä kouluttamiselle ja yleisten, ihmisen persoonallisten kykyjen, muokkaamisena työmarkkinoita varten. Koulutus kohdistuu kontrolliyhteiskunnissa koko elämän aikaan ja se on lähinnä yleisten, ihmisenä olemiseen liittyvien. valmiuksien kehittämistä. (Vähämäki 2003, 17.) Oksanen (2006) hahmottelee väitöskirjassaan Väkivallan barokki kontrolliyhteiskunnassa sisällöllistä yhteyttä, eräänlaista synteesiä, barokin ja nyky-yhteiskunnan välillä. Hänen mukaansa sekä barokkia että nyky-yhteiskuntaa - kutsuttakoon sitä sitten postmoderniksi, informaatio- tai kontrolliyhteiskunnaksi - yhdistää säännöllisyyden hajoaminen ja dilemma, jonka molemmat sekä barokkikuningas että länsimaalainen ihminen ovat joutuneet kohtaamaan: vaikka meitä ympäröi yltäkylläisyys ja rikkaus, tunnemme itsemme silti keskeneräisiksi ja turhautuneiksi. Oksasen sanoin yltäkylläisyys on alkanut turruttaa, vaikka ympärillä velloo kurjuus. Kontrolliyhteiskuntia varjostaa myös jatkuva poikkeustila: hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen, eriarvoisuuden kasvaminen ja sosiaalisten suojaverkkojen repeäminen. Epäjatkuvuus ja muutos, joista on tullut jo säännönmukaisuutta - vakio, ovat tapamme mieltää jälkimodernia maailmaa. (Oksanen 2006, 20 21). Muutos ja metamorfoosi yrittäjyyskasvatuksen perusteissa Yhteiskunta, työt ja työelämä muuttuvat koko ajan. Niissä korostuvat aikaisempaa enemmän tiedot, taidot ja henkiset prosessit. Siksi ihmisen tulee olla laaja-alaisesti sivistynyt. Työssä vaadittavat ammattitaito ja osaaminen edellyttävät tiedollista ja taidollista joustavuutta, luovuutta, ennakoivaa oppimiskykyä ja kommunikointi- ja viestintätaitoja. Laaja-alainen sivistys luo mahdollisuuksia liikkua muuttuvien ammattien ja työtehtävien yhteiskunnassa ja työelämässä. Myös toimintakulttuurien tulee siksi muuttua. Jokaisella oppilaitoksella on oma toimintakulttuurinsa, joka heijastaa yhteisön 3 / 10

4 jäsenten toimintaa, ajattelua, tottumuksia ja päätöksentekoa ja joka vaikuttaa koko oppilaitoksen toimintatapaan. Tulevaisuuden koulussa toimintakulttuurilta vaaditaan joustavuutta, riskinottokykyä, luovuutta, innovatiivisuutta sekä yhteistyö- ja suunnittelukykyä. (Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat 2009.) Deleuzen (1990) mukaan kontrolliyhteiskunnassa ja sen instituutioissa toiminta ei lopu koskaan. Kontrollin tilat ovat avoimia ja muuttuvia; ne ovat kuin itsestään hajoava valumuotti, joka muuttuu jatkuvasti, yhdestä hetkestä toiseen, tai kuin seula jonka verkon silmät eroavat vyöhykkeeltä toiselle. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat raportista poimitun sitaatin kohdalla huomataan, että jatkuva muutos, metamorfoosi, on artikuloitu jo yrittäjyyskasvatuksen perusteisiin: yhteiskunta, työt ja työelämä muuttuvat koko ajan. Jatkuvasta muutoksesta muodostuu eräänlainen alkutila, aksiooma, tai hypoteesi, josta muut huomiot ja toimenpiteet johdetaan: niissä korostuvat aikaisempaa enemmän tiedot, taidot ja henkiset prosessit. Siksi ihmisen tulee olla laaja-alaisesti sivistynyt. Työssä vaadittavat ammattitaito ja osaaminen edellyttävät tiedollista ja taidollista joustavuutta, luovuutta, ennakoivaa oppimiskykyä ja kommunikointi- ja viestintätaitoja. Kontrolliyhteiskuntia, sen instituutioita ja siitä johdettuja toimintatapoja (kuten yrittäjyyskasvatusta) varjostaa siis muutos ja jatkuva poikkeustila: tunne siitä, ettei mikään ole varmaa tai jatkuvaa. Poikkeustilaa ei tässä mielessä tule ymmärtää suvereniteetin voiman ilmaukseksi, totaaliseksi väkivallan monopoliksi tai erityiseksi poliisijärjestelyksi vaan pikemmin siksi yhteiskunnalliseksi momentiksi kun sosiaaliset turvaverkot repeävät, eriarvoisuus kasvaa eikä niistä aiheutuviin ongelmiin ei pystytä tarttumaan. Muun muassa Siltala (2004) on kuvannut laman jälkeistä Suomea tällaiseksi poikkeustilaksi. Kontrollien aikakaudella poikkeuksesta ja epävarmasta on tullut säännönmukaisuutta ja itsestään selvää, eräänlainen aikamme henki. Kuriapparaatit (kuten moderni tehdasmainen koulu) olivat tuottavia, mutta vain sillä ehdolla ja vasta sen jälkeen kun ne olivat alistaneet moneuden, ihmisen hirviömäisyyden, dualismien (mies/nainen, opettaja/oppilas) pelkälle toisintamiselle, reproduktiivisuudelle. Kuriapparaatit eivät tunteneet muutosta eivätkä eläneet siitä käsin niillä oli menneisyys (perinteet), nykyisyys (valtasuhteiden hoito tässä ja nyt) ja tulevaisuus (edistys), mutta niiltä puuttuivat muutokset. Kuriinstituutioissa variaatio, muutos ja keksimisen voima pyrittiin tukahduttamaan ja neutralisoimaan. Lazzaraton sanoin ulkoisuuden sulkeminen, virtuaalisen sulkeminen merkitsee keksimisen voiman neutralisointia ja toiston kodifiointia, jotta siitä irrotettaisiin kaikki variaation voima. (Lazzarato 2004.) Lazzaratoa (2004) ja Deleuzea (1990) mukaillen voidaan sanoa, että sekä kontrolli- että kurimekanismit ovat molemmat tuottavia mutta eri tavoin ja eri ehdoin. Kontrolli elää metamorfoosista, avoimuudesta ja jatkuvista muutoksista. Kurimekanismit puolestaan vaativat metamorfoosin voiman ja virtualisuuden ulos sulkemista, niiden jättämistä ulkopuolelle; tapahtuman aika, keksimisen aika, mahdollisen luomisen aika on rajattava ja suljettava tiukasti asetettuihin ja jaksotettuihin proseduureihin (Lazzarato 2004.) 4 / 10

5 Oksasen (2003) huomiot siitä kuinka barokki yhtyy nykyiseen sosiokulttuuriseen tilaamme (kontrolliyhteiskuntaan) on käyttökelpoinen pohdittaessa muutosta myös yrittäjyyskasvatuksen kohdalla. Barokki, kontrollien lailla, juhlii jatkuvilla muodonmuutoksilla, juoksevuudella, modulaatioilla ja variaatioilla. Liike ei koskaan pysähdy, mikään ei jää aloilleen, sillä muuten kontrolli ei toimisi, koska sen perusperiaatteet katoaisivat. Väitän, etteivät yrittäjyyskasvatuksen toimintakulttuuriset tai yksilöön kohdistuvat muutostavoitteet olisi mielekkäitä tai tarpeellisia ellemme artikuloi lähtötilaksi jatkuvaa muutosta ja sen väistämättömyyttä. Ja jotta tilanne todella hahmottuisi, on valta (kontrolli sekä kuri) nähtävä sekä tukahduttavana että tuottavana instanssina. Yrittäjyyskasvatuksen periaatteet ovat yhteneviä kontrollimekanismien kanssa, mutta tämä ei tarkoita että ne yksiselitteisesti estäisivät ihmistä tai liikettä. Kontrollimekanismit ovat pikemmin uutta luovia, innovatiivisia, vaihtelevia ja vaikeasti paikannettavia. Ne elävät muutoksesta ja metamorfoosista. Kommunikaatiokyvyistä Tulevaisuuden koulussa toimintakulttuurilta vaaditaan joustavuutta, riskinottokykyä, luovuutta, innovatiivisuutta sekä yhteistyö- ja suunnittelukykyä. (YKS 2009) Jos uuden yrittäjyyskasvatus raporteissa muotoillun - koulukulttuurin lähtökohta on jatkuva yhteiskunnan, työn ja työelämän muutos, on seuraavaksi luontevaa selvittää kuinka koulu siihen 5 / 10

6 reagoi sekä millaisia piirteitä se koulun toiminnalle luo. Artikkelin alussa olevassa lainauksessa (YKS 2009) puhutaan oikeanlaisen toimintakulttuurin luomisesta. Toimintakulttuurin, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnasta ja markkinoilta tulleisiin, jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin - olemaan kuulolla. Tarvittaviksi taidoiksi ja hyveiksi tähän raportissa määritellään joustavuus, riskinottokyky, luovuus, innovatiivisuus sekä yhteistyö ja suunnittelukyky. Uuden yrittäjämäisen toimintakulttuurin hyveitä voidaan kaikkia kutsua kommunikaatiokyvyiksi tai -taidoiksi. Yhtäältä ne ovat kykyjä, joilla kyetään ohjaamaan suhteita toisiin ihmisiin ja muuttuvaan ympäristöön. Toisaalta niissä painottuu kyky organisoida sekä yhdistellä erilaisia ja jopa toisilleen ristiriitaisia sisältöjä. Kommunikaatiotaidot ovat tärkeitä koska niistä on muodostunut uuden työn perusta ja uusi tapa tuottaa rikkautta. Yhtäältä instituutiot (kuten koulu) ovat menettäneet legitimiteettinsä toimia erikoistuneita ja suljettuina tiloina avautuessaan muuhun yhteiskuntaan ja ollessaan kuulolla mitä niiltä kulloinkin halutaan. Toisaalta taas itse työnteossa ja sen johdannaisissa (opiskelu, vapaa-aika) on korostunut kommunikaatiokykyjen merkitys: on oltava aktiivinen, joustava ja muutoskykyinen. Olennaista on, että kyvyt ja taidot kommunikoida ovat irronneet itse kommunikoitavasta sisällöstä ja alkaneet toimia sellaisinaan - mitä tahansa käyttöä varten. Kommunikaatiokyvyt eivät niinkään ota kantaa siihen, mitä varten ne ovat, vaan niistä on itsessään tullut tuottavia. Laine (1997, ) on tullut tutkimuksissaan samankaltaisiin johtopäätöksiin kommunikaatiokykyjen merkityksestä. Hänen mukaansa opettajien puheessa ihanneoppilaaksi on noussut nuori, joka uskaltaa ilmaista omat mielipiteensä, olla aktiivinen ja keskustella. Merkitystä ei ole niinkään sillä, mitä mieltä on, tai mitä kunakin hetkenä ilmaisee, vaan pikemminkin pelkästä kyvystä kommunikoida mahdollisimman hyvin ; opettajan kanssa saa olla eri mieltä, ainoastaan aktiivisuus ja kyky kommunikoida sinänsä ovat merkityksellisiä. Kuuliaisuus, ahkeruus, kiltteys ja tottelevaisuus ovat olleet Laineen (1997, 120) mukaan perinteisiä koulun hyveitä ja odotushorisontteja. Näissä kuriyhteiskunnan kouluissa, deleuzelaisittan suljetuissa instituutioissa, vaadittiin kykyä pysähtyä, olla aloillaan ja jännittää voimansa mahdollisimman keskitetysti ja tehokkaasti. Kontrolliyhteiskunnassa ja uudenlaisissa yrittäjyyttä painottavissa koulutusvisioissa, nämä perinteiset hyveet ovat tehneet täyskäännöksen ja muuttuneet kyvyiksi olla yleisesti levoton, aktiivinen mitä tahansa kohtaan. Laineen (1997, 120) mukaan luokan priimus ei ehkä olekaan enää opettajan suosikki; kuuliainen, kiltti ja ahkera nuori, vaan pikemminkin se, joka osaa ilmaista itseään ja joka avautumalla sisäänpäin tuottaa puhetta omista ajatuksistaan ja mielipiteistään ulospäin ja on tiedollisesti laaja-alainen. Kuriyhteiskunnan instituutiot, internaatit, olivat monessa mielessä erilaisia - elleivät päinvastaisia, kuin jälkimodernien kontrolliyhteiskuntien instituutiot, kontrollaatit: Deleuzen (1990) mukaan kontrolli, pikemminkin kuin on aloillaan ja jännittyneenä, leviää kaasumaisesti kaikkialle yhteiskuntaan. Suljetut instituutiot joutuvat avautumaan muuhun yhteiskuntaan ja juuri tästä syystä uudenalaisen, yrittäjämäisen koulun toimintakulttuurin tulee olla joustavaa, riskinottokykyistä, luovaa ja innovatiivista. Kontrolliyhteiskunnissa oppiminen irtaantuu perinteisistä instituutioista, kouluista, ja korvautuu kaikille koulutuksen tasoille ulottuvana yrittäjämäisyytenä. Yrittäjämäiset toimintatavat 6 / 10

7 (joustavuus, riskinottokyky, luovuus, innovatiivisuus, yhteistyökyvyt) ovat varmin tapa valmistautua jatkuvaan muutokseen. Naskalin (2010, 77) mukaan taas kouluinstituutiot ovat menettäneet tiedollisen auktoriteettinsa yhteiskunnan medioituessa. Perinteinen, tiedollinen koulutus, on kontrollin lailla paennut instituutioista epäformaaleihin oppimisympäristöihin: medioihin ja ihmisen vapaa-aikaan yleensä. Tästä huolimatta koululla on edelleen tärkeä yhteiskunnallinen rooli nimenomaan kontrollin ja uudenlaisten subjektiuksien tuottamisessa. Dividuaaleja yrittäjämäisissä oppimisympäristöissä Uusi hallitsemisen tapa, mielivalta (kontrolli), ei kohdistu enää toimijoihin missään tietyssä tilassa ja ajassa (kuri) tai ihmisiin fyysis-biologisina olentoina (biovalta) vaan ihmisen mielen elämään ja koko elämän aikaan. Mielivalta ja kontrolli eivät myöskään rajaudu tekoihin tai toimintaan sinänsä rajoittamalla tai tukahduttamalla konkreettista ja välitöntä. Niiden kohteena ovat pikemminkin ei-aktuaalinen toiminta ja toiminnan yleiset edellytykset: se mitä ei ole tehty vielä, potentiaalisuus. Kyse on mielialan ja mahdollisuuksien luomisesta sekä kontrollin kyvystä luoda illuusio vapauden tilasta, jossa kukin yksilöllinen valinta näyttäytyy yhtäältä vapaaehtoiselta ja tarpeelliselta mutta kuitenkin välttämättömältä ja pakolliselta. (Virtanen 2009, 18.) Dividuaalina olemista luonnehtii mahdollisuuksien moneus, sitoutumattomuus ja paikattomuus suhteessa mihinkään erityiseen (ks. esim. Deleuze 1990). Se on kykyä olla tarpeen tullen mitä tahansa : joustava, innovatiivinen, aktiivinen ja oma-aloitteinen. (YKS 2009, 7). Kurinpito asetti ajallisen ja tilallisen standardin, jonka puitteissa yksilö, modernin ajan individuaali, kasvoi ja kehittyi. Koululla ja koulutuksella oli tärkeä rooli tässä prosessissa. Se tasoitti moneuden ja pyrki tekemään ajallisilla ja paikallisilla rajoitteilla toiminnasta yhtenäistä ja ennalta arvattavaa. Moderni kuriyhteiskunnan koulu ei tuntenut avoimuuteen, innovatiivisuuteen, aktiivisuuteen tai oma-aloitteisuuteen (ks. YKS 2009) kykenevää oppilasta. Päinvastoin, kaikesta tällaisesta pyrittiin eroon, koska muuten toimintaa ei olisi voitu hallita tai ohjata tuottavaksi. Kontrolli rikkoo kuriyhteiskunnille tyypillisen säännönmukaisuuden tai reproduktiivisuuden asettamalla yksilön jatkuvaan valmiustilaan. Tätä valmiustilaa luonnehtii yleinen yhteiskunnallinen epävarmuus: yhteiskunta, työt ja työelämä muuttuvat jatkuvasti (YKS 2009, 16). Poikkeustilassa eläminen rikkoo yksilön perimmäisen identiteetti prinsiipin, pysyvyyden. Kontrollin alla yksilöstä tulee kuin harhaileva zombi, joka ei löydä reittiään lopulta muualle kuin ostoskeskuksiin ja niiden loputtomiin identiteettivarastoihin. Minuudesta on tullut myös entistä virtuaalisempaa. Se on kietoutunut loputtomien mahdollisuuksien avaruuteen, jossa raja konkreettisen ja abstraktin, subjektin ja objektin, välillä on hämärtynyt ja muuttunut lähes hallusinaation kaltaiseksi rajattomuudeksi (Oksanen 2006, 69 71, 74). Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) raportti puhuu tämän puolesta. Siinä asetetaan kasvatustavoitteita, joiden mukaan yksilön tulee oppia olemaan enkä väsy toistamaan tätä mitä tahansa. Oppilasta ei opeteta, kasvateta tai ohjasteta mihinkään erityiseen vaan pikemminkin yleiseen yrittäjämäiseen elämänasenteeseen, jonka myötä yksilö on valmis kohtaamaan alati muuttuvan yhteiskunnan. Kyse on oppimaan oppimisesta, yleisten valmiuksien ja tietynlaisen elämän mentaliteetin luomisesta sekä siitä, että ajalliset ja tilalliset standardit katoavat ja korvautuvat yksilöllisillä kyvyillä hallita itse itseään ja vielä toteutumatonta toimintaa. 7 / 10

8 Yrittäjyyskasvatusraporteissa (ks. esim. YKS 2009) ja yleisesti uusliberalistisessa koulutusparadigmassa on korostettu yksilön autonomiaa ja kykyä huolehtia itse omasta hyvinvoinnistaan tai menestyksestään (tai menestymättömyydestään). Ikosen (2006) mukaan yrittäjyyskasvatusta voidaan tarkastella kahden eri paradigman kautta: toisaalta uusliberalistisen hallinnan, toisaalta aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Aktiivisen kansalaisuuden mukaan tuominen yrittäjyyskasvatus keskusteluun ei kuitenkaan muuta analyysini sisältöjä. Kontrollin tai hallinnan näkökulmasta aktiivinen kansalaisuus - näkökulma on yhdentekevä, koska sen paradigma pitää joka tapauksessa sisällään eräänlaisen partiolaisen reippauden, kyvyn huolehtia autonomisesti itsestään. Ymmärrän Ikosen ajatuksenjuoksun, mutta vapausretoriikka voi olla harhaanjohtavaa. Tai vapaus sisältää uusliberalistisessa kontekstissa - aina inklusiivisesti vastuun, velvollisuuden huolehtia itsestään, ja tässä juuri piilee keskeinen ero biovallan ja mielivaltaan perustuvien kontrollimekanismien välillä. Siinä missä kuriin perustuva moderni koulu kesytti ja valvoi massaa, kontrolli hajottaa sen, ja pyytää jokaista valvomaan itse itseään. Ja aivan kuten kouluissa yleisesti ei enää opita, vaan opitaan oppimaan, myös yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ovat tulkintani mukaan luoda itse itseään tarkkaileva, aina parempiin suorituksiin pyrkivä, kommunikoiva dividuaali. (ks. Deleuze 1990; YKS 2009.) Uusliberalistisen hallinnan paradigmassa on korostettu possessiivista individualismia, eräänlaista pakkoa yksilöllisyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) raportin mukaan kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Tämän lyhyen sitaatin avulla voidaan kiteyttää olennainen. Ensinnäkin, elämää täytyy hallita koska sitä ei kukaan muukaan tee: valta on siirtynyt kuriaparaateilta ihmisille itselleen ja hajaantunut erilaisin tekniikoin toteutettuun hallintaan, jota olen tekstissäni nimittänyt mielivaltaan perustavaksi kontrolliksi. Kuten olen myös artikkelissani osoittanut, kommunikaatio on muodostanut kontrollimekanismien perustan; vuorovaikutuksen taidot osoittavat yksilön olevan valmis muutokseen, kohtamaan ja yhdistelemään toisilleen vieraita sisältöjä. Olennaista on, että yrittäjyyteen ei kasvateta niinkään ammattiin harjoittavassa mielessä, vaan luomalla tietynlaista ihmistä, subjektiutta ja mielialaa. Jokaisesta tulee näin oman elämänsä yrittäjä yhteiskunnallinen atomi, joka kohtaa kanssa ihmisensä kilpailijoinaan. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) raportin esipuheessa sanotaan: yrittäjyyskasvatus on yrittäjyyttä ammatinharjoittamisena huomattavasti laajempi käsite, ja edelleen, se pitää sisällään sekä aktiivisen ja oma-aloitteisen yksilön, yrittäjämäisen oppimisympäristön, koulutuksen ja yrittäjyyttä tukevan toimintaverkoston yhteistyön että yhteiskunnan aktiivisen ja yrittäjämäisyyttä tukevan politiikan. Yrittäjämäisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan raportin mukaan oppimiseen liittyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kokonaisuutta, jossa korostuvat mm. ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle perustuva opetus ja jossa opettajan rooli puolestaan kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi. Modernin kuriyhteiskunnan koulussa oppilas oli samasta massasta veistetty individuaali, jolta odotettiin keskittymistä, aloillaan olemista ja ohjeiden tarkkaa noudattamista. Odotukset ja vaatimukset vastasivat oman aikansa yhteiskuntaa ja työelämää, kuriin ja järjestykseen perustuvaa fordismia ja palkkatyöläisen mallia. Tietokapitalismi ja kontrolli toimivat kuitenkin toisin ja tästä syystä myös koulun oppimisympäristön tulee muuttua. Nykykoulun yksiköksi on 8 / 10

9 entisten kurillisten individuaalien sijaan tullut vuorovaikutuksellinen ryhmä, joka kontrolloi ja arvioi itse tekemisiään. Puhutaan tiimityöskentelystä, yhteistoiminnallisesta ja osallistavasta oppimisesta, oppivasta organisaatiosta ja edelleen kaikista sellaisista työskentelymuodoista, jotka ohjaavat yksilöitä ja ryhmiä toimimaan tietokapitalismin edellytysten mukaisesti: itseohjautuvasti ja innovatiivisesti. Yrittäjämäiset oppimisympäristöt jäljittelevät työelämää ja tuovat työn uudet muodot suoraan luokkahuoneeseen kaikkien nähtäville. (Koivulaakso, Kontula, Peltokoski, Saukkonen ja Toivanen 2010, 80 82). Kuriin ja järjestykseen perustuva luokkahuonetila puretaan, ja pulpetit asetetaan ryhmämuotoon. Opettajakaan ei enää opeta vaan ohjaa taustalta ja varmistaa oppimisen tuloksellisuutta. Ja aivan kuten tutkivan oppimisen menetelmät tukevat uutta ammatillista identiteettiä, luovaa ja innovatiivista toimijaa, joka ei niinkään prosessoi vaan kykenee tuottamaan ennalta olematonta sisältöä yhdistelemään erilaisia ja jopa toisilleen ristiriitaisia sisältöjä. Myös ajatukset oppivasta organisaatiosta muistuttavat yrittäjämäisestä tiimi- ja projektityöstä, joissa vastuu organisaation toiminnasta siirretään tiimille itselleen ja tämän sanotaan vapauttavan kuriin ja hierarkkisiin suhteisiin perustuvan vanhan organisaation toteutumatonta potentiaa kykyä tuottaa entistä tehokkaammin. Esko Harni Lähteet: Deleuze, G. (2004) Jälkikirjoitus kontrolliyhteiskuntiin. Suom. Jussi Vähämäki. Foucault, M. (1975) Tarkkailla ja rangaista. Helsinki: Otava. Ikonen, R. (2006) Yrittäjyyskasvatus: Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsimässä. Helsinki: Minerva. Koivulaakso, D., Kontula, A., Peltokoski, J., Saukkonen, M. & Toivanen, T. (2010) Radikaaleinta on arki. Helsinki: Into. Laine, K. (1997) Ameba pulpetissa: koulun arkikulttuurin jännitteitä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Lazzarato, M. (2004) Elämän ja elävän käsite kontrolliyhteiskunnissa. Suom. Jussi Vähämäki. Naskali, P. (2010) Toistoa ja vastarintaa. Teoksessa Komulainen, K. Keskitalo-Foley, S. Korhonen, M. & Lappalainen, S. Yrittäjyyskasvatus hallintana. Tampere: Vastapaino. Oksanen, A, (2006) Haavautuva minuus - Väkivallan barokki kontrolliyhteiskunnassa. Tampere: Tampereen yliopisto. Virtanen, A. (2006) Biopoliittisen talouden kritiikki. Helsinki: Helsinki School of Economics. 9 / 10

10 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org Vähämäki, J. (2003) Kuhnurien kerho Vanhan työn paheista uuden hyveiksi. Helsinki: Tutkijaliitto. YKS 2009= Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Helsinki: Opetusministeriö. YLT 2004= Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma. Helsinki: Opetusministeriö. 10 / 10

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja

Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja 20.3.2014 Suomalaiset oppimisympäristöt Oppimisympäristömme ovat olleet jo pitkään hyvin perinteisiä Luokkahuonemainen ajattelu

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen

Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Kunnat yhteiskunnissa Verkostojen solmukohta Paikallinen identiteetti Hyvinvoinnin tuottaminen Paikallistalous Henna Paananen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen

Lisätiedot

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Mitä tulevaisuuden vaatima osaaminen on? 24.4.201 4 2 ITL-tutkimuksesta Innovative Teaching and Learning Kansainvälinen tutkimus-

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot