Teksasin Suomi-koulun opetussuunnitelma
|
|
- Markus Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJOIS - TEKSASIN SUOMIKOULU Finnish Language School of North Texas, Inc. Teksasin Suomi-koulun opetussuunnitelma Opetuksen tehtävä ja arvoperusta Pohjois-Teksasin Suomi-koulu on alle 16-vuotiaille suomalaisille tai suomalaistaustaisille lapsille tarkoitettu kerho. Suomi-koulun opetus on varsinaisen kouluopetuksen rinnalla annettavaa opetusta. Päävastuu suomen kielen opettamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä on perheillä. Suomi-koululla on vahva rooli paikallisen Suomi-yhteisön ylläpitäjänä. Koulun tehtävänä on tukea oppilaita yhteisölliseen toimintaan, ylläpitää ja kehittää lasten suomenkielentaitoa, vahvistaa heidän haluaan käyttää sitä ja ohjata lasta arvostamaan suomalaisia perinteitä. Myös suomalainen kirjallisuus on merkittävässä roolissa koulun toiminnassa ja koulu rohkaisee oppilaitaan suomalaisen kirjallisuuden pariin. Suomi-koulun toiminta perustuu oppilaan monikielisen identiteetin, erilaisten tapojen ja mielipiteiden kunnioittamiseen. Suomi-koulun tarjoama opetustoiminta perustuu tässä opetussuunnitelmassa (OPS) kuvattuihin arvoihin, tavoitteisiin ja menetelmiin. Tämä opetussuunnitelma noudattaa Suomen Opetushallituksen vuonna 2015 laatimaa Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositusta. 2. Toimintaympäristö Koulu sijaitsee Nokia-talossa Irvingissä, Teksasissa. Jokaisella ryhmällä on oma luokkahuone. Luokkahuoneina käytettävät tilat on suunniteltu kokoustiloiksi ja asettaa näin ollen lasten kanssa tapahtuvalle toiminnalle haasteita. Ohjaajan vastuulla on muokata tilaa lapsille sopivammaksi esimerkiksi tyynyjen, julisteiden ja kuvien avulla. Varsinaisen koulutoiminnan lisäksi Pohjois-Teksasin Suomi-koululla on oma kirjasto, joka on oppilaiden käytettävissä koulupäivien aikana. Retket ja muu koulutilojen ulkopuolella tapahtuva toiminta antavat mahdollisuuden laajentaa ja monipuolistaa oppimisen ympäristöä. Suomikoulun tavoitteena on järjestää vähintään yksi retki tai muu koulutilojen ulkopuolella tapahtuva toiminta lukukauden aikana.
2 3. Opetuksen järjestäminen Opetuksen järjestäjänä toimii Pohjois-Teksasin Suomi-koulu, joka on voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistys on perustettu v.1991 ja sen toiminta kuvataan yhdistyssäännöissä mm. jäsenryhmän, jäsenistön ja johtokunnan vastuiden osalta. Opetussuunnitelma (OPS) katselmoidaan Suomi-koulun jäsenistön toimesta kolmen vuoden välein tai tarvittaessa useammin. OPS ohjaa vuosikohtaista toimintasuunnitelmaa, jonka laatii Suomi-koulun johtokunta sekä ohjaajat yhteistyössä. Suomi-koulun opetuksen järjestämisestä vastaa ohjaajat. Suomi-koulun ohjaajana voi toimia henkilö, joka omaa Suomi-koulun arvoperustan sekä on motivoitunut vapaaehtoistyöhön lasten ja nuorten parissa. Heidän tehtävänään on huolehtia koulun opetuksesta sekä osallistua aktiivisesti koulun toiminnan suunnitteluun mm. ideoimalla erilaisia tapahtumia lukukauden aikana. Suomi-koululla on laaja varasto opetusmateriaalia, jota ohjaajat voivat hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla. Vanhemmilla oppilailla (yli 5-vuotiaat) on käytössään tunneilla tukimateriaali mm. tehtäväkirjoja, joita tehdään joko ryhmässä yhdessä tai kotona itsenäisesti. Näin oppilasta ohjataan itsenäiseen jatkuvaan suomen kielen kehittämiseen. Suomi-koulun tiedottamisessa käytetään koulumme netti-sivua Suomi-koulun sekä kirjaston Facebook-tiliä, Suomikoululainen -nettilehteä, blogia sekä jäsenistölle lähetettäviä sähköposteja. Suomi-koulu tarjoaa opetusta pääsääntöisesti joka toinen lauantai lukuun ottamatta kesälomakuukausia. Opetuksen järjestämisessä huomioidaan paikallinen koulujärjestelmä sekä yleiset lomat (esim. kesäloma, kiitospäivänloma). Opetuksen kesto määräytyy oppilaiden iän mukaan minuuttiin. Opetus on eriytetty oppilaiden ikä, osaaminen ja kulttuuritausta huomioiden. Pallerot (30-35min.): Ryhmä on tarkoitettu 0-1-vuotiaille, jotka pääasiassa tarkkailevat maailmaa vanhemman sylistä. Osa palleroista saattaa osata liikkua jo hieman ryömien ja kontaten. Lapsi osallistuu tunnille yhdessä vanhemman kanssa. Omput: (35-40min.) Ryhmä on tarkoitettu 1-2-vuotiaille taaperoille, jotka jo osaavat kävellä itsenäisesti ja tapailevat ensimmäisiä sanojaan. Lapsi osallistuu tunnille yhdessä vanhemman kanssa. Pellet: (35-45min.) Ryhmä on tarkoitettu 2-3-vuotiaille. Oppilaiden sanavarasto koostuu jo useammista sanoista ja on osittain lausetasoista. Ryhmän oppilaat ovat täynnä energiaa ja osaavat kävellä ja juosta. Lapsi osallistuu tunnille yhdessä vanhemman kanssa. Röllit: (60min.) Ryhmä on tarkoitettu 3-5-vuotiaille. Oppilaat pärjäävät ryhmässä itsekseen ilman vanhemman läsnäoloa. He sepittävät satuja ja piirtävät sekä askartelevat. He tuntevat joitakin värejä ja osaavat laskea ainakin yhdestä viiteen. Aapelit: (75-90min.) Ryhmä on tarkoitettu 5-6-vuotiaille. Oppilaat tunnistavat ja osaavat nimetä suurimman osan kirjaimista ja numeroista. He ovat osoittaneet kiinnostusta lukemiseen ja kirjoittamisen harjoittelua kohtaan tai osaavat mahdollisesti lukea ja kirjoittaa suomenkieltä jonkin verran, mutta ei vielä sujuvasti. Koululaiset: (75-90min.) Ryhmä on tarkoitettu 6-8-vuotiaille. Oppilaat ovat kiinnostuneita suomen kielen opiskelusta ja lukemisesta, ja ovat avoin uusille kokemuksille ja haasteille suomen kielen parissa.
3 Isot koululaiset: (90min.) Ryhmä on tarkoitettu yli 8-vuotiaille. Oppilaat osaavat jo lukea sujuvasti suomen kielellä, sekä haluavat ylläpitää ja kehittää tätä taitoa. Tex-lapset: (90min.) Ryhmä on tarkoitettu yli 5-vuotiaille. Oppilaiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Heitä tuetaan pienin askelin suomen kieleen. Satutunti -ryhmä: Alle 5-vuotiaille, jotka tulevat kuuntelemaan kirjastolle satuja ja laulamaan lastenlauluja Suomenkieliset leirit: Suomi-koulu haluaa myös tukea jäsenistönsä lapsia yhteistyöhän suomalaisten tahojen kanssa antamalla heille kesäisin mahdollisuuden hakea stipendejä suomenkielisille leireille. 4. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt (Suomen kieli, kirjallisuus ja oppimiskokonaisuudet) Suomi-koulussa pyrimme panostamaan joka tunnilla suomen kielen käyttämiseen, tuomaan esille suomalaista kulttuuria ja kirjallisuutta, vahvistamaan suomalaisia juuriamme ja tukemaan näin suomalaista identiteettiä. Oppituntien teemat ja aiheet suunnitellaan oppimiskokonaisuuksiksi (esimerkiksi Suomen luonto, maantuntemus, yhteiskunta, historia), jotka eheyttävät koulun toimintaa ja mahdollistavat opiskeltavien asioiden välisen suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtämisen. Näin eheyttämällä opetusta oppilas pystyy yhdistämään suomen kielen oppimisen kirjallisuuden ja oppimiskokonaisuuksien oppimiseen. Toimintasuunnitelman pohjalta jokainen ohjaaja tekee tuntisuunnitelman ryhmällensä huomioiden tämän opetussuunnitelman vaatimukset. Lisäksi kukin ohjaaja laatii ryhmäkohtaisen toimintakertomuksen lukukauden päätteeksi. Jokainen oppilas ohjataan yhteistyössä vanhempien kanssa omaan ikä- ja taitotason mukaiseen ryhmään. Yleiset ikäkohtaiset tavoitteet ovat seuraavat: 0-3-vuotiaat (Pallerot, Pellet, Omput) Tavoitteena suomen kielen vahvistaminen pääasiassa lorujen ja laulujen avulla. Näiden kautta lapsi tutustuu Suomen kulttuuriin ja historiaan yhdessä vanhemman kanssa. 3-5-vuotiaat (Röllit) Tavoitteena suomen kielen vahvistaminen monipuolisen keskustelun avulla. Lapsi oppii kuuntelemaan toista ja odottamaan omaa vuoroaan. Lasta kannustetaan suomenkielisen lastenkirjallisuuden pariin. Keskustelu, kirjallisuus ja oppimiskokonaisuudet auttavat lasta tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin, historiaan, maantieteeseen ja luontoon. Kädentaidot ja liikuntaleikit ovat tärkeässä roolissa tuntien aikana. Lapset toimivat ryhmässä ohjaajan kanssa ilman vanhempiaan. 5-8-vuotiaat (Aapelit, Koululaiset) Tavoitteena suomen kielen vahvistaminen monipuolisen keskustelun ja toisten kuuntelemisen avulla. Ohjaaja tutustuttaa lasta monipuolisesti suomenkielisen kirjallisuuden pariin ja pyrkii toiminnallaan siihen, että vähitellen lapset kiinnostuisivat lukemaan itsenäisestikin suomenkielisiä teoksia. Tässä iässä lapsilla on luontainen kiinnostus lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen, joten tavoitteena on tukea lasta tässä prosessissa myös suomenkielellä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään monipuolisesti erilaisia oppimismenetelmiä, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoitusharjoituksia sekä kädentaitoja vaativia tehtäviä. Yli 8-vuotiaat (Isot koululaiset) Tavoitteena suomen kielen vahvistaminen monipuolisen keskustelun ja toisten kuuntelemisen avulla. Tämän ryhmän tavoitteissa korostuu monipuolinen lukeminen ja kirjoittaminen suomenkielellä. Tavoitteena on kehittää oppilaiden monilukutaitoa ja laajaa
4 kirjallisuuskäsitystä suomenkielellä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään erilaisia viestintävälineitä ja muita oppimisvälineitä. Tex-lapset (yli 5-vuotiaaat) Tavoitteena on opiskella suomenkielen perussanastoa, jotta kommunikointi sukulaisten ja ystävien kanssa olisi mahdollista suomenkielellä. 5. Oppilaan tukeminen ja ohjaaminen Suomi-koulun opetusta kehitetään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti yhtenäisenä kokonaisuutena ja jatkumona. Näin ikä- ja taitotasolta on mahdollista edetä joustavasti ryhmästä toiselle. Oppilaan tukeminen ja ohjaaminen tapahtuu oppilaan, vanhempien, ohjaajien ja koulun kanssa yhteistyössä. 6. Oppimisen arviointi ja palaute Suomi-koulussamme painotamme oppilaan itsearvioinnin tärkeyttä. Oppilaat ja vanhemmat ovat ohjaajien kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jolloin oppimisen arviointi ja palautteen anto tapahtuu koko kouluvuoden ajan. Ohjaajat voivat halutessaan antaa oppilaille kirjallisen osallistumistodistuksen lukuvuoden päätteeksi, mutta koulu ei aseta erillisiä vaatimuksia todistusten jakamiselle. 7. Opetuksen ja muun toiminnan arviointi Suomi-koulu tekee jatkuvaa toiminnan itsearviointia ohjaajien, johtokunnan ja jäsenistön toimesta. Jokaisen Suomi-koulukerran yhteydessä vanhemmilla ja muilla jäsenillä on mahdollisuus toimittaa suullista tai kirjallista palautetta koulun toiminnasta. Ohjaajien kuukausittaisessa palaverissa käsitellään vanhemmilta ja muulta jäsenistöltä tullutta palautetta ja nimetään mahdollisia kehityskohteita, jotka viedään koulun johtokunnan käsiteltäväksi. Kouluvuoden aikana johtokunta seuraa vuositasoisen toimintasuunnitelman toteutumista. Lukuvuoden lopussa laaditaan toimintakertomus, jossa arvioidaan kyseisen vuoden tavoitteiden toteutumista ja nimetään mahdollisia kehityskohteita seuraavalle lukuvuodelle. Lisäksi koulumme toimittaa vuosittain apuraha-anomuksen yhteydessä Suomeen toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen Suomi-seuran katselmoitavaksi. 8. Yhteistyö Suomi-koulumme tekee paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yksi tärkeimmistä yhteistyöryhmistä on yli 16-vuotiaat nuoret, joille Suomi-koulu antaa mahdollisuuden toimia apuohjaajina. Tiedottaminen: Koulumme käyttää aktiivisesti useita eri tiedotuskanavia, jotta saavuttaisimme mahdollisimman laajasti Suomi-yhteisön jäsenistön.
5 Jäsenrekisterin kautta tiedotetaan mm. koulukertojen ajankohdat ja teemat, sekä erikoistapahtumat. Suomikoululainen - nettilehti ilmestyy kuukausittain ja lähetetään jäsenistölle sähköpostitse. Suomikoululainen on koko Suomi-yhteisön yhteinen lehti ja sen julkaisusta vastaa Suomi-koulun johtokunta. Edellä mainittujen lisäksi tietoa koulumme toiminnasta saa nettisivuilta, Facebook-sivustolta ja blogista. Suomi-laatikko: Koulumme ylläpitää ja lainaa ns. Suomi-laatikkoa, mikä sisältää Suomeen liittyvää materiaalia ja jota voidaan hyödyntää esitelmiä pidettäessä Tilat: Kirjasto: Koulun toiminnassa käytetään monipuolisesti suomalaista kirjallisuutta. Tähän hyvät edellytykset antaa koulun tiloissa toimiva Suomi-kirjasto. Kirjastolla kokoontuu myös satutunti ja aikuisten kirjakerho. Suomi-puoti: Kirjaston yhteydessä toimii Suomi-puoti, joka on avoinna kirjasto- ja koulupäivinä. Puodissa myydään pääasiassa makeisia ja joitain elintarvikkeita. Yhteisöt: Koulun järjestämissä tapahtumissa Suomi-yhteisön eri järjestöt (mm. Suomi-kirkko, Dallasin suomalaiset naiset (SNY), Finnish American Business Guild (FABG), Hakkapeliitat, Lucky Bounce Golf-klubi, jne.) pyrkivät tekemään yhteistyötä. Suomi-koulu osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös paikallisten kansainvälisten yhteisöjen (DFW International) toimintaan. Nämä yhteistyöprojektit ovat erillisiä projekteja ja kukin projekti käsitellään Johtokunnassa erikseen ennen toteutuspäätöstä. Tämä dokumentti, Pohjois-Teksasin Suomi-koulun opetussuunnitelma, on laadittu lokakuussa Opetussuunnitelman vuosittainen katselmointi suoritettiin ja hyväksyttiin pienin muutoksin käyttöön lukuvuodelle Opetussuunnitelma tulee katselmoida seuraavan kerran viimeistään syyskuussa Irving, Texas, Yhdysvallat Leila Jäämuru, Suomi-koulun johtaja Viivi Almira Ohjaajien edustaja
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotFINNISH PROGRAMME DUBAI INTERNATIONAL ACADEMY
TOIMINTASUUNNITELMA 1 (6) SISÄLTÖ 1. Yleistä... 2 1.1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka... 2 1.2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta... 2 2. Toimintakausi 2016 2017... 2 2.1 Opetustoiminta... 2 2.1.1 Opetus
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
LisätiedotKULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012
KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotS2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
Lisätiedot1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotParaisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus
Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotTiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona Aineisto osoitteessa:
Tiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona 22.5.2019 Aineisto osoitteessa: www.lauta.edu.hel.fi Satu Hakulinen, rehtori Saara Kourouma, apulaisrehtori Solveig Korhonen, terveydenhoitaja
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotMonialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotKAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU
KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET
LisätiedotASKOLAN KUVATAIDEKOULU
Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotOpetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus
Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS
ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus - yleistä Oppilas, joka ei vielä osaa suomea tai tarvitsee tukea suomen kielen vahvistamisessa, aloittaa koulunkäyntinsä perusopetukseen valmistavassa
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen
LisätiedotPerusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotPohjois-Tapiolan koululla, tilana ruokalan lasihuone sisäänkäynti A-ovesta 2.krs
PÖYTÄKIRJA 1 (6) 29.5.2018 AARNIVALKEAN KOULU Johtokunnan kokous Aika maanantaina 28.5.2018 klo 18:00 Paikka Läsnä Poissa Jakelu Pohjois-Tapiolan koululla, tilana ruokalan lasihuone sisäänkäynti A-ovesta
LisätiedotOpetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista
Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotOPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa
OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotKESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE
Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden
LisätiedotArviointi ja kehittäminen
Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotKESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE
Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden
LisätiedotKalkkisten koulu 2015 2016
Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia
LisätiedotMONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
Lisätiedot