Kestävän kehityksen indikaattorit 2014

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen indikaattorit

2 Sisällys Johdanto dia 3 Tampere pähkinänkuoressa diat 4-8 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat 9-11 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys diat Yhdyskuntatoimintojen ympäristökuormitus ja ekotehokkuus diat Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus diat Liikkumisen kestävyys diat Ympäristötalous diat Lisätietoja kestävästä kehityksestä Tampereella dia 37 2

3 Johdanto Kestävän kehityksen indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Kehitystä tarkkaillaan ekologisten indikaattorien sekä ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla. Tässä koosteessa esitetään indikaattoritiedot sekä ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuodelta 2014 sekä, mikäli saatavilla, myös niitä edeltäviltä neljältä vuodelta. Diat on ryhmitelty aihealueisiin ja jokaisen aihealueen alussa on tietoa käytetyistä indikaattoreista sekä tietoa keskeisimmistä tuloksista. Kooste indikaattoreista julkaistaan vuosittain sähköisenä diasarjana. Seurattavista indikaattoreista ja niiden raportoinnista pääpiirteittäin on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kanssa *). Lisäksi mukana tässä koosteessa on muutamia täydentäviä indikaattoreita. Useimmat indikaattoreista on suhteutettu asukaslukuun kaupunkien välisen vertailun helpottamiseksi. Kaupunkien keskinäinen vertailuraportti vuosien ekologisen kestävyyden indikaattoreista valmistuu loppuvuodesta Viimeisin vertailuraportti kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattoreista (vuodet ): 3

4 Tampere pähkinänkuoressa

5 Perustiedot Tampereesta Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja asukasluku vuoden 2014 lopussa oli Asuinpaikkana Tampere on haluttu erityisesti sijaintinsa ja hyvien palvelujensa vuoksi. Kaupunki kasvaa voimakkaasti ( asukasta vuonna 2014) ja houkuttelee runsaasti uusia asukkaita vuosittain. Tampere on merkittävä opiskelukaupunki, ja nuorten aikuisten osuus väestöstä on suuri. Kaupunki on perustettu vuonna Kaupungin pinta-ala on 689,6 neliökilometriä, josta vesialuetta on 164,6 neliökilometriä. Suurin osa kaupungin pinta-alasta on pohjoisella Aitolahden ja Teiskon alueella (396 km 2 ). Kantakaupungin alue on varsin rakennettua ja sitä reunustaa kaksi suurta järveä, Pyhäjärvi ja Näsijärvi ja järvien välisen kannaksen katkaiseva Tammerkoski. Tampereen kaupungilla on seitsemän naapurikuntaa: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ruovesi. 5 Lähde: Tampereen kaupunki

6 Tampereen kaupungin asukkaat, henkilöstö ja taloudelliset tunnusluvut Asukkaat Väestö Väestön tiheys (asukkaita/km²) Kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä yhteensä Vakinaiset työntekijät 82 % 82 % 81 % 82 % 83 % Kokoaikaiset työntekijät 89 % 88 % 89 % 89 % 89 % Asukkaita kaupungin henkilöstöä kohti 14,8 14,9 14,9 14,6 14,6 Taloudelliset tunnusluvut Kaupungin vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitus % Lainat /asukas Konsernin lainat /asukas Lähteet: Indikaattoripankki Sotkanet sekä Tampereen kaupunki, Hallinto- ja talousryhmä

7 Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Tilaajaryhmä Kaupunkikehitysryhmä Hallinto- ja talousryhmä Konsernipalvelut Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TILAAJALAUTAKUNNAT Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntouspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Ateria Tampereen Infra TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Pirkanmaan Pelastuslaitos

8 Tampereen elinkeinorakenne Suurimmat työnantajat Tampereella vuonna 2012 olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Pirkanmaan Osuuskauppa. 8 Lähde: Tampereen kaupunki, Hallinto- ja talousryhmä

9 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit

10 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Yleistä kehitystä kuvaavia indikaattoreita ovat kasvihuonekaasupäästöt, yhdyskunnan energiankulutus, ekologinen jalanjälki, asukastyytyväisyys ja kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Kaikkia näistä ei lasketa vuosittain. Kasvihuonekaasupäästöt ja energiatase on Tampereella ja useissa muissa Suomen kunnissa päätetty laskea Kuntaliiton Kasvener-laskentamallilla. Laskentamalli on kuitenkin edelleen päivitettävänä Suomen Ympäristökeskuksessa, mistä johtuen mallin viimeisimmät käytettävissä olevat laskentatulokset ovat vuodelta Siksi Tampere on tilannut vuodesta 2010 lähtien Benviroc Oy:n vuosittain tuottaman CO2-raportin, joka vastaa useimpien sektoreiden osalta Kasvener-mallin laskentaa. Indikaattoriraportissa esitetään CO2-raportin mukainen päästökehitys (pl. teollisuuden päästöt*) vuosilta sekä vertailuvuodelta Lisäksi Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä kertovat paljon Tampereen Sähkölaitoksen vuosittaiset energiantuotantotiedot sekä kaupungin oman toiminnan energiankäyttö- ja päästöseurantatiedot. Noin neljän vuoden välein laskettava ekologinen jalanjälki raportoitiin vuoden 2010 kestävän kehityksen raportissa. Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteita tutkittiin Tampereella vuonna 2011 ja tuloksista raportoitiin vuoden 2011 indikaattoriraportissa. *Teollisuuden päästötiedot vahvistuvat muuta aineistoa pidemmällä viiveellä. Mukana nyt raportoiduissa luvuissa ei tästä johtuen ole teollisuuden sähkönkulutusta eikä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineen käyttöä, mutta luvut sisältävät kuitenkin teollisuusrakennusten lämmityksen, teollisuuden jätevedenkäsittelyn sekä teollisuuden kaatopaikkojen päästöt. 10

11 Kasvihuonekaasupäästöt laskevat CO2-raportin mukainen päästökehitys ilman teollisuuden osuutta vuosina ja päästöt vertailuvuotena 1990 *Vuoden 2014 tieto on ennakkotieto. 11 Lähde: CO2-raportti/Benviroc Oy 6

12 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys

13 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 13 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattoreilla kuvataan pyrkimystä tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen sekä luonnonarvojen ja ekologisesti merkittävien alueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vaalimiseen. Yhteisesti sovitut indikaattorit ovat asemakaavaalueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet, luonnonsuojelualueiden ja varausten osuus maa-alasta/kokonaispinta-alasta, palveluiden saavutettavuus ja virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella. Lisäksi uusina indikaattoreina mukaan on tulossa tiiviisti asuttujen alueiden osuus, tiiviillä alueilla asuvien asukkaiden osuudet sekä tieliikenteen melualueilla asuvien määrä. Kaikista em. indikaattoreista ei ole saatavilla tai laskettuna Tampereen vuoden 2014 tietoja ja kaiken kaikkiaan tämän osa-alueen indikaattoreiden kuvaavuudessa ja tietojen keräämisessä on tunnistettu kehittämistarpeita. Vuoden 2014 loppuun mennessä luonnonsuojelualueiden määrä Tampereella oli 516,79 hehtaaria. Uusina alueina vuoden aikana suojeltiin mm. Aitolahden Hirviniemen Ruokosen metsä (44,9 ha) sekä Näätäsuon tummaverkkoperhosen esiintymä (17,6 ha). Vuosien suojelualuelukuihin on tähän koosteeseen lisätty mukaan aiemmin puuttuneet kaupungin rajojen ulkopuolella olevat kaupungin omistamat suojelualueet sekä jalopuulehdot, tummaverkkoperhosniityt ja ahdeyökkösen esiintymisalueet (yhteensä 48,63 ha). Näin olleen vuosien 2010 ja 2011 pinta-alatiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Suojelualueiksi varattuja alueita oli Tampereella 35,3 hehtaaria. Näiden alueiden määrä kattoi Tampereen maa-alasta vuoden lopussa yhteensä 1,1 %. Virkistysalueiden osuus Tampereen asemakaava-alueella on pysynyt viime vuodet reilun neljänneksen tasolla.

14 Luonnonsuojelualueiden osuus pintaalasta kasvoi hieman * Luvut eivät ole vertailukelpoisia uudempiin lukuihin. 14 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

15 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskuntatoiminnot Tampereella

16 Sähkönkulutus ja kaukolämmön tuotanto Yhdyskunnan *) toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus kuvaa yhdyskuntatoimintojen vastuullisuutta, luonnonvarojen kulutusta ja ihmistoiminnan kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Raportoidut indikaattorit ovat yhdyskunnan sähkön kulutus, kaukolämmön tuotannossa käytettyjen energialähteiden osuudet, veden kulutus, jätevesikuormitus, viemäriverkoston vuotovesiprosentti, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä ja ilmanlaatu. Energiateollisuus ry:n vuosittaiset sähkön kulutustilastot julkaistaan yleensä noin kesäkuun puolivälissä, joten uusimmat vuoden 2014 tiedot eivät ehtineet vielä mukaan tähän koosteeseen. Vuoden 2013 sähkön kokonaiskulutus Tampereella oli yhteensä 1774 GWh eli 8047 kwh/asukas, joissa oli laskua edelliseen vuoteen noin prosentti kokonaiskulutuksessa ja asukaskohtaisesti reilut kaksi prosenttia. Eniten sähköä kulutettiin Tampereella palveluissa ja rakentamisessa (44 %). Asumisen osuus oli reilu kolmannes (36,5 %) ja teollisuuden vajaa viidennes (19,5 %). Tampere sijoittui Suomen eniten kuluttavien kuntien sähkötilastossa sijalle 12. Tampereen Sähkölaitos tuottaa Tampereella kaukolämpöä ja sähköä tehokkaasti yhteistuotantona. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on kasvanut viime vuosina ja osuus kokonaisenergianhankinnasta oli vuonna 2014 yhteensä 24,8 %. Kaukolämmön tuotannossa puupolttoaineiden osuus vuonna 2014 oli 26 %. *) Yhdyskunnalla tarkoitetaan tässä Tampereen kaupungin alueella asuvia ja toimivia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä. 16

17 Kuormitus veteen, ilmaan ja maahan Tampereella käytettiin vuonna 2014 asukasta kohden 212 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa, mikä on 14 litraa edellistä vuotta vähemmän. Myös kotitalouksien osalta asukaskohtainen veden käyttö laski hieman edelliseen vuoteen nähden ollen 140 litraa vuorokaudessa. Tamperelaisista 96 % asuu viemäriverkoston toiminta-alueella, jonka yhdyskuntajätevedet puhdistetaan Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla. Vuonna 2014 jätevettä puhdistettiin yhteensä 29,4 miljoonaa kuutiota eli 3,9 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin edellisvuonna. Luvut sisältävät myös Tampereella puhdistettavat Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet. Uutena indikaattorina mukaan tullut viemäriverkoston vuotovesiprosentti eli jätevedenpuhdistamoille tulevan vesimäärän ja laskutetun jätevesimäärän suhde vuonna 2014 oli 31,4 prosenttia. Mukana luvussa on sade-, pinta- ja maavesi, ja luku vaihtelee sateisuuden mukaan. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella olevien jätteenkäsittelykeskusten kaatopaikoille päätyi vuonna 2014 asukasta kohden 252 kiloa yhdyskuntajätettä. Määrässä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna 17 kiloa asukasta kohden. Tampereella ilmanlaatuun vaikuttavat epäpuhtauspitoisuudet ovat pysyneet viime vuosina EU:n asettamien raja-arvojen alapuolella ja päästöjen kokonaismäärä laski edelleen vuonna

18 Sähkönkulutuksessa laskua Huom! Vuoden 2014 kulutustiedot puuttuvat vielä. 18 Lähde: Energiateollisuus ry

19 Puupolttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa kasvoi 19 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos Oy

20 Asukaskohtainen veden käyttö vähentyi 20 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi

21 Vesistökuormitus laski hieman 21 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi

22 Kaatopaikoille loppusijoitetun jätteen määrä vähentyi 22 Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy

23 Päästöt ilmaan vähentyneet 23 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

24 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Tampereen kaupunkiorganisaatio

25 Kestävät toimintatavat kaupungin toiminnassa Kaupungin energiankäyttöä ja ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamista käsitellään tarkemmin vuosittain laadittavassa ilmasto- ja energiatoimien seurantaraportissa. Tampereen kaupunkikonsernin vuoden 2014 energiankäytöstä 84 % kulutettiin rakennuksissa: julkisissa palvelurakennuksissa 46 % ja asuinrakennuksissa 38 %. Vesi- ja jätevesihuolto käytti kokonaisuudesta 8 %, katu- ja ulkovalaistus 4 % ja liikennepolttoaineisiin kului 4 %. Energiankäyttö laski yhden prosentin edellisestä vuodesta ja vastaa kuntien energiatehokkuussopimuksen vuositavoitetta. Kaupunkikonsernin tuottamat palvelut ja niiden laajuus muuttuvat vuosittain ja siten myös indikaattoriseurannassa mukana oleva kaupungin omistamien erilaisten toimitilarakennusten vuosittainen energiankulutus vaihtelee. Kaupungin toimipisteisiin ostettiin vuonna 2014 keskitetysti 37,4 miljoonaa arkkia valkoista A4-kopiopaperia. Määrä on jokaista työntekijää kohden keskimäärin arkkia, ja kasvua edellisestä vuodesta tuli hieman. Noin 23 % kaupungin keskitettyjen yhteishankintojen tarjouspyynnöistä sisälsi vuonna 2014 ympäristökriteerejä. Erillishankinnoissa osuus on noin 8 prosenttia. 25

26 Kestävät toimintatavat kaupungin toiminnassa Arjen ympäristötyötä ja kestäviä toimintatapoja kaupungin toimintayksiköissä tuetaan ekotukitoiminnan avulla. Työyhteisöihin nimetyt ja koulutetut ekotukihenkilöt opastavat ja motivoivat työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia yksiköiden toimintatavoissa, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Vuoden 2014 lopussa Tampereella oli 244 nimettyä ekotukihenkilöä eli 1,6 ekotukihenkilöä 100 työntekijää kohden. Näistä peruskoulutuksen käyneitä oli 194 eli 1,3 ekotukihenkilöä 100 työntekijää kohden. Päiväkodeille ja kouluille suunnatussa kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelma oli käytössä Tampereella vuoden 2014 aikana kuudessa kaupungin omassa koulussa ja viidessä päiväkodissa. 26

27 Kiinteistöjen energiankulutus 27 Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus

28 Kopiopaperia kului yli 37 miljoonaa arkkia 28 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Logistiikka

29 Liikkumisen kestävyys

30 Liikkumisen kestävyys Liikkumisen kestävyyden indikaattoreina ovat henkilöautojen määrä, joukkoliikenteen matkamäärä, joukkoliikenteen työsuhdematkalipun suosio kaupungin työntekijöiden keskuudessa sekä pyörätieverkoston pituus. Tamperelaisten omistamien henkilöautojen määrä jatkaa edelleen kasvua niin kokonaismäärässä kuin asukasmäärään suhteutettuna. Vuonna 2014 Tampereella oli henkilöautoa eli 463 autoa tuhatta asukasta kohden. Vuonna 2014 joukkoliikenteen matkamäärä oli noin 33 miljoonaa. Matkamäärään vaikuttivat kesäkuussa 2014 voimaan tullut Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämistavan ja tariffijärjestelmän muutos. Tästä johtuen vuoden 2014 luku ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Kaupungin työntekijöistä lähes 20 prosenttia hyödynsi vuonna 2014 joukkoliikenteen työsuhdematkalippua. Pyöräteitä oli Tampereella vuoden 2014 lopussa yhteensä 621 kilometriä eli uusia väyliä rakennettiin 9 kilometriä. 30

31 Henkilöautojen määrä kasvaa 31 Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi

32 Joukkoliikennejärjestelmässä seudullisia uudistuksia Vuoden 2014 luku sisältää nousut vyöhykkeillä 1, 2, 3, ja Ylöjärvi ( alkaen) joukkoliikenteen tilaamassa sekä yksityisten liikennöitsijöiden liikenteessä. Näin ollen vuosi 2014 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. 32 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

33 Pyörätieverkkoon muutama lisäkilometri 33 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

34 Ympäristötalous

35 Ympäristövastuun taloudellinen näkökulma Ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla voidaan seurata kaupungin ympäristönsuojelutyötä talousnäkökulmasta. Ympäristökirjanpitoon sisällytetään vain sellaiset tulot, menot ja investoinnit, jotka ovat syntyneet ainoastaan tai ensisijaisesti ympäristönsuojelutarkoituksessa. Ympäristötuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 30,7 milj. euroa. Ympäristötuotot koostuvat lähes täysin Tampereen Veden jätevesituloista, sillä niiden osuus peruskaupungin ympäristötuotoista oli 98,7 prosenttia. Ympäristötuottojen 2,4 miljoonan euron kasvu edellisestä vuodesta johtui lähinnä Tampereen Veden jätevesimaksutuloista. Koko kaupungin toimintatuotoista ympäristötuottojen osuus oli 7,6 prosenttia ja asukasta kohden laskettuna 138 euroa. Kaupunkiorganisaation ympäristönsuojelutyöstä kertyi vuonna 2014 ympäristökuluja 38,8 milj. euroa, joka oli 12,8 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Ympäristökulujen kasvu aiheutui lähinnä Härmälän vanhan kaatopaikan aiheuttamien toimenpiteiden 12,7 milj. euron kustannuksista. Kaikista ympäristömenoista 43 prosenttia muodostuu vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelystä ja 35,9 % maaperän ja pohjaveden suojelusta. Ympäristökulujen osuus kaupungin kaikista toimintakuluista oli 2,6 prosenttia. Asukasta kohden laskettuna ympäristökuluja kertyi 174 euroa/asukas. Ympäristöinvestoinnit olivat vuonna 2014 yhteensä 12,4 miljoonaa euroa eli 1,3 milj. euroa edellisvuotista vähemmän. Ympäristöinvestoinneista 91,5 prosenttia kohdistui Tampereen Veden viemäriverkkoon ja -laitokseen. Ympäristöinvestointien osuus kaupungin kaikista pysyvien vastaavien investoinneista oli 5,8 prosenttia. Osuus kokonaisinvestoinneista väheni, sillä vuonna 2014 muut kuin ympäristöinvestoinnit kasvoivat merkittävästi edelliseen vuoteen nähden. Ympäristötaloutta käsitellään tarkemmin erikseen julkaistussa kaupungin ympäristötilinpäätöksessä.

36 Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Ympäristötuotot 24,4 milj. 27,8 milj. 28,4 milj. 30,7 milj. Ympäristökulut 25,0 milj. 24,7 milj. 26,1 milj. 38,8 milj. Ympäristöinvestoinnit 14,4 milj. 15,3 milj. 13,7 milj. 12,4 milj. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka 2,5 milj. 21,7 milj. 38,1 milj. 25,8 milj. Ympäristötuottojen osuus kaupungin toimintatuotoista 7,7 % 8,4 % 7,7 % 7,6 % Ympäristökulujen osuus kaupungin toimintakuluista 1,5 % 1,4 % 1,3 % 2,6 % Ympäristöinvestointien osuus kaupungin investoinneista 11,4 % 8,2 % 9,6 % 5,8 % Ympäristötuotot/asukas 113 /as 128 /as 129 /as 138 /as Ympäristökulut/asukas 116 /as 114 /as 89 /as 174 /as Ympäristöinvestoinnit/asukas 67 /as 70 /as 62 /as 56 /as 36 Lähde: Tampereen kaupunki, Hallinto- ja talousryhmä ja kaupunkikehitysryhmä

37 Lisätietoa kestävästä kehityksestä Tampereella Tampereen kaupunki Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta -yksikkö PL 487, Tampere Lisätietoja Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen puh Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri puh