Muita kestävään kehitykseen liittyviä raportteja

Transkriptio

1 6 1

2 Sisällys Johdanto dia 3 Muita kestävään kehitykseen liittyviä raportteja dia 4 Tampere pähkinänkuoressa diat 5-9 Kestävän kehityksen edistäminen Tampereella diat Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys diat Yhdyskunnan toiminnan ympäristö kuormitus ja ekotehokkuus diat Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus diat Liikkumisen kestävyys diat Ympäristökasvatus diat Sosiaalinen kestävyys diat Ympäristötalous diat Lisätietoja kestävästä kehityksestä Tampereella dia 58 2

3 Johdanto Kestävän kehityksen raporttiin koottujen indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan, kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Kehitystä tarkkaillaan ekologisten ja sosiaalisten indikaattorien sekä ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla. Tässä raportissa esitetään indikaattoritiedot sekä ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuodelta 2011 sekä, mikäli saatavilla, pääsääntöisesti myös niitä edeltäviltä neljältä vuodelta. Diat on ryhmitelty aihealueisiin ja jokaisen aihealueen alussa on tietoa käytetyistä indikaattoreista sekä tietoa keskeisimmistä tuloksista. Raportti julkaistaan vuosittain sähköisenä diasarjana. Raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa. Useimmat indikaattoreista on suhteutettu asukaslukuun kaupunkien välisen vertailun helpottamiseksi. Kuutoskaupunkien vuosien ekologisen kestävyyden indikaattoreista valmistui vertaileva raportti keväällä Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit : 3

4 Muita kestävään kehitykseen liittyviä raportteja Vuoden 2013 alussa julkaistaan Tampereen kaupungin kestävän kehityksen työtä toimenpiteiden ja hankkeiden osalta kuvaava Aalborgin sitoumusten tilannekatsaus. Muita Tampereen kaupungin tuottamia kestävään kehitykseen liittyviä seuranta- ja vuosiraportteja ovat mm.: Ympäristön tila Tampereella Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti ECO 2 Ekotehokas Tampere hankkeen toimintaraportti Reilun kaupan kaupunki vuosiraportti Hyvinvoinnin tila Ympäristötilinpäätös

5 Tampere pähkinänkuoressa

6 Perustiedot Tampereesta Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja asukasluku vuoden 2011 lopussa oli Kaupunki perustettiin vuonna Kaupungin pinta-ala on 689,6 neliökilometriä, josta vettä on 164,6 neliökilometriä. Suurin osa kaupungin pinta-alasta on pohjoisella Aitolahden ja Teiskon alueella (396 km 2 ). Kantakaupungin alue on varsin rakennettua ja sitä reunustaa kaksi suurta järveä, Pyhäjärvi ja Näsijärvi ja järvien välisen kannaksen katkaiseva Tammerkoski. Tampere on Helsingin jälkeen Suomen suurin opiskelukaupunki. Eniten viime vuodesta kasvaneet ikäryhmät Tampereella olivat vuotiaat (11,3 % väestöstä) ja vuotiaat (9,0 % väestöstä). Tampereen kaupungilla on seitsemän naapurikuntaa: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ruovesi. Lähde: Tampereen kaupunki 6

7 Tampereen kaupungin asukkaat, henkilöstö ja taloudelliset tunnusluvut Asukkaat Väestö Väestön tiheys (asukkaita/km²) Kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä yhteensä Vakinaiset työntekijät 81 % 81 % 84 % 82 % 82 % Kokoaikaiset työntekijät 88 % 89 % 89 % 89 % 88 % Asukkaita kaupungin henkilöstöä kohti 13 13, ,8 14,9 Taloudelliset tunnusluvut Kaupungin vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitus % Lainat /asukas Konsernin lainat /asukas Lähteet: Indikaattoripankki Sotkanet sekä Tampereen kaupunki, Hallinto- ja henkilöstöryhmä ja Talous- ja strategiaryhmä 7

8 Tampereen elinkeinorakenne Suurimmat työnantajat vuonna 2009 olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Nokia Oyj, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Lähde: Tilastokeskus 8

9 Tampereen kaupungin organisaatio 2011 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Suunnittelujaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Tilaajaryhmä TILAAJALAUTAKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Seudullinen joukkoliikennelautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Hallinto- ja henkilöstöryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous- ja strategiaryhmä Sopimus Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Sara Hildénin taidemuseo Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Liiketoiminnan ohjaus Konsernipalvelut LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Ateria Tampereen Infratuotanto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Tampereen Aluepelastuslaitos TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT 9

10 Kestävän kehityksen edistäminen Tampereella

11 Aalborgin sitoumukset ja kaupunkistrategia ohjaavat kaupunkia kestävään suuntaan Tampereen kaupunki allekirjoitti eurooppalaisen kestävän kehityksen asiakirjan Aalborgin sitoumukset keväällä Sitoumukset rakentuvat kymmenestä kestävän kehityksen teemasta. Näistä Tampere on sitoutunut valitsemaan oman kehityksensä kannalta tärkeimmät, asettamaan niille kehittämistavoitteet ja seuraamaan ja raportoimaan niiden saavuttamisesta säännöllisesti. Aalborgin sitoumusten toteuttaminen on Tampereella kytketty kaupungin strategiaprosessiin. Vuonna 2009 laaditussa ja vuonna 2011 päivitetyssä Tampere virtaa -kaupunkistrategiassa kestävän kehityksen teemoista korostuvat erityisesti energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian osuuden lisääminen, kaupunkisuunnittelun ympäristö- ja energianäkökulmat sekä kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen. Vuonna 2011 Aalborgin sitoumuksia toteuttavista kaupunkistrategian vuositavoitteista (58 kpl) toteutui noin 60 %. Toteutumatta jäi noin 20 % ja saman verran tavoitteista toteutui vain osittain tai toteutumista ei voitu arvioida. Vuonna 2011 valmisteltiin Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikkaa Ympäristöpolitiikka selkiyttää, kokoaa ja linjaa kaupungin ympäristöasioiden hoitoa ja hallintaa. Asiakirja täydentää Tampere virtaa 2020 kaupunkistrategian kestävän kehityksen näkökulmaa ja ympäristötavoitteita sekä edistää kaupungin ympäristösitoumusten toimeenpanoa. 11

12 Kestävä kehitys työntekijöiden ja kuntalaisten arjessa Aalborgin sitoumusten ja kestävän kehityksen teemojen edistäminen on jalkautettu kaupungin omaan jokapäiväiseen toimintaan viestinnän, ohjeistuksen ja toimintayksiköihin nimettyjen kestävän kehityksen vastaavien kautta. Kaupungin toimintayksiköillä ja tytäryhteisöillä on lisäksi käytössään erilaisia kestävän kehityksen ohjelmia ja -suunnitelmia. Esimerkkeinä näistä ovat päiväkotien, koulujen ja toisen asteen koulutuksen kestävän kehityksen toimintaohjelmat ja Vihreä lippu -toiminta sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen ympäristöohjelmat ja sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät. Tampereella painotetaan asukkaiden osallistumismahdollisuuksia osana kestävän kehityksen työtä. Asukkaat voivat kertoa mielipiteensä Valma-valmistelufoorumissa kommentoitavina olevista asioista, osallistua valtuuston ja pormestarin asukasiltoihin sekä asuinalueilla toimiviin Alvari-työryhmiin. Asukkaita kuullaan ja he voivat vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon jo päätösten valmisteluvaiheessa. Kestäviä elämäntapoja tuetaan kaupungin järjestämän ympäristökasvatuksen ja -viestinnän sekä erilaisten kampanjoiden ja tempausten avulla. Keskeisiä toimijoita näiden parissa ovat mm. Luontokoulu Korento, Ekokumppanit Oy ja sen ylläpitämä Ympäristötietokeskus Moreenia sekä erilaiset hankkeet ja viranomaistehtäviä hoitava ympäristönsuojeluyksikkö. Kaupunkikehitysryhmän kestävä yhdyskunta -yksikön tehtävänä on puolestaan vastata kaupungin ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen hankkeiden valmistelusta ja käynnistämisestä sekä kaupungin ympäristöön liittyvien päätösten ja hankkeiden ympäristövaikutusten seurannasta. 12

13 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit

14 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Tässä raportissa esitetään yleisen kehityksen indikaattoreista yhdyskunnan kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vuodelta 2010 (viimeisin saatavilla oleva tieto) sekä keskeiset havainnot kaupungin henkilöstön ympäristöasenteita ja -tietoisuutta selvittäneestä tutkimuksesta vuodelta Yhdyskunnan tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä kuvaa tamperelaisten vaikutusta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen ja vastuuta globaaleihin ympäristöongelmiin. Energiankulutus kertoo puolestaan yhdyskunnan toiminnan energiatehokkuudesta sekä välillisesti luonnonvarojen kulutuksesta ja ilman epäpuhtauspäästöjen määrästä. Muita kuuden suurimman kaupungin yhteisesti sopimia yleistä kehitystä kuvaavia indikaattoreita ovat ekologinen jalanjälki ja asukastyytyväisyys. Noin neljän vuoden välein laskettava ekologinen jalanjälki raportoitiin vuoden 2010 kestävän kehityksen raportissa ja asukastyytyväisyyttä on tutkittu Tampereella laajemmin viimeksi vuonna

15 Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuoden 2010 lähtötiedoilla loppuvuodesta Laskennassa käytettiin Kuntaliiton Kasvener-laskentamallia. Päästölaskenta sisältää yhdyskuntatoiminnoista (energiankulutus, jätteiden ja jätevesien käsittely, maataloustuotanto ja teollisuuden prosessit) syntyneet suorat kasvihuonekaasupäästöt. Laskentaan eivät sisälly kulutuksen epäsuorat päästöt eli esimerkiksi ruoan tai tavaroiden valmistuksesta muualla aiheutuneet päästöt (ns. välilliset päästöt). Tampereella tuotettujen kasvihuonekaasupäästöjen määrä vuonna 2010 oli yhteensä 1,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO 2 -ekv.) eli 7,9 tonnia jokaista tamperelaista kohden. Kokonaispäästöt kasvoivat 3,5 % edellisestä laskentavuodesta 2007 ja ne olivat 9 % suuremmat kuin EU:n pormestareiden ilmastositoumuksen vertailuvuonna Asukaskohtaiset päästöt pysyivät väestökasvusta johtuen vuoden 2007 tasolla. Päästöjen kasvu johtui etenkin vuotta 2007 huomattavasti kylmemmistä sääolosuhteista, mikä lisäsi erityisesti lämmitysenergian käytöstä syntyviä päästöjä. Toisaalta sähkönkulutuksen ja liikenteen päästöt laskivat hieman taloudellisen taantuman vuoksi. Kasvihuonekaasujen päästölähteet ja energiankulutus kohdentuvat Tampereella eri toiminnoille varsin yhteneväisesti. Syntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta lähes puolet aiheutuu rakennusten lämmittämisestä. Kulutussähkön osuus on noin neljännes ja liikenteen vajaa viidennes niin päästöistä kuin energiankulutuksestakin. Päästö- ja energialaskennan lähtötietojen saannin ja laskennan viiveestä johtuen viimeisin saatavilla oleva tieto on vuodelta Suuntaa vuoden 2011 tilanteeseen voidaan kuitenkin saada esimerkiksi Tampereen Sähkölaitoksen tiedoista, joiden mukaan energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät lähes 18 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti tähän vaikuttivat kaukolämmön kulutuksen ja turpeen käyttömäärän väheneminen sekä puupolttoaineen käytön lisääntyminen. Myös sähkönmyynti pieneni heikentyneen taloustilanteen vuoksi edellisestä vuodesta. 15

16 Henkilöstön ympäristöasenteet Vuonna 2011 toteutettu Tampereen kaupungin henkilöstön ympäristöasenteita ja - toimintaa kartoittava kysely osoitti, että ympäristöasioita pidetään tärkeinä ja henkilöstö on huolissaan ympäristössä tapahtuvista muutoksista. Erityistä parannusta henkilöstö kaipaa Tampereella roskaantumisen hoitoon, lajittelumahdollisuuksien parantamiseen kaupunkiorganisaation tiloissa sekä vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn. Vapaassa palautteessa toivottiin muun muassa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kaupungin ympäristötyölle sekä kritisoitiin ympäristötavoitteiden jäämistä talousasioiden jalkoihin. Suuria asennemuutoksia ei ollut havaittavissa verrattuna vuonna 2007 toteutetun kyselyn tuloksiin. Ympäristön kustannuksella tapahtuvan taloudellisen kasvun hyväksyi nyt kuitenkin hieman suurempi osa vastaajista kuin vuonna Kysely toteutettiin yhdessä seitsemän suurimman kaupungin kanssa loppuvuodesta Kyselystä ei laadittu asennetta kuvaavaa indikaattoria, koska valtaosa kyselyn väittämistä poikkesi vuoden 2007 väittämistä. Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunkiorganisaatiossa 2011: 16

17 Kasvihuonekaasupäästöt nousivat Lähde: Ekokumppanit Oy 17

18 Yhdyskunnan energiankulutus kasvussa Lähde: Ekokumppanit Oy 18

19 Ympäristön kustannuksella tapahtuvan taloudellisen kasvun hyväksyy useampi Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkikehitysryhmä 19

20 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys

21 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattoreilla kuvataan pyrkimystä kestävän kehityksen mukaiseen tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen sekä luonnonarvojen ja ekologisesti merkittävien alueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vaalimiseen. Käytetyt indikaattorit ovat asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen määrä, palveluiden saavutettavuus, virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella ja luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta. Tampereella rakennettiin vuonna 2011 asemakaava-alueen ulkopuolelle 12 asuinrakennusta, 13 lomarakennusta ja 53 talousrakennusta. Määrä on ollut viime vuosina hienoisessa laskussa. Keskeisten julkisten palvelujen saavutettavuudessa ei vuoden 2011 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia Tampereella. Erityisesti julkinen liikenne ja viheralueet ovat hyvin kaupunkilaisten saavutettavissa: 91 % tamperelaisista asuu korkeintaan 300 metrin päässä joukkoliikenteen pysäkistä ja viheralue on käytännössä kaikilla aivan vieressä. Myös muut palvelut ovat kaupunkilaisten tavoitettavissa: vähintään 70 % tamperelaisista asuu korkeintaan 700 metrin etäisyydellä julkisesta terveydenhuollosta, kirjastosta tai kirjastoauton pysäkistä, päivittäistavarakaupasta ja hyötyjätepisteestä. Päiväkoti-ikäisistä asuu 91 % korkeintaan 700 metrin päässä lähimmästä päiväkodista ja peruskoulun luokat ovat vastaavalla etäisyydellä 67 %:lla ikäluokasta. 21

22 Viheralueet, metsät ja luonnonsuojelu Virkistysalueiden osuus Tampereen asemakaava-alueella on pysynyt viime vuodet reilun neljänneksen tasolla. Tampereen kaupunki omisti vuoden 2011 lopussa hehtaaria metsiä. Huomattava osa kaupungin metsistä sijaitsee kantakaupungissa lähellä asutusta ja on kaupunkilaisten vilkkaassa virkistyskäytössä. Lisäksi kaupunki omistaa metsää ja retkeilykäyttöön tarkoitettuja alueita Aitolahden ja Teiskon alueella sekä myös Tampereen ulkopuolella. Luonnonsuojelualueiden määrä kasvoi Tampereella vuonna 2011 siten, että vuoden lopussa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja alueita oli 369 hehtaaria ja suojelualueiksi varattuja alueita 55 hehtaaria. Suurin vuonna 2011 perustettu suojelualue oli Soukonvuoren alue Kauppi-Niihamassa. Soukonvuori (45,5 ha) on Tampereen luonnonsuojelualueista kaupungin kolmanneksi suurin Teiskon Vattulan ja Pyynikin jälkeen. Yhteensä luonnonsuojelualueita ja -varauksia oli vuoden 2011 lopussa 0,8 % Tampereen maa-alasta. Vuonna 2011 valmisteltiin Tampereen ensimmäistä luonnonsuojeluohjelmaa vuosille ja kartoitettiin METSO-ohjelman avulla suojeluun monimuotoisuusarvoiltaan merkittäviä puustoisia elinympäristöjä kaupungin omista metsistä. 22

23 Keskeiset julkiset palvelut hyvin saavutettavissa Lähde: Tampereen kaupunki, Talous- ja strategiaryhmä 23

24 Luonnonsuojelualueiden määrä kasvanut hieman Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen 24

25 Yhdyskunnan toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus

26 Sähkönkulutus ja kaukolämmön tuotanto Yhdyskunnan *) toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus kuvaa yhdyskuntatoimintojen vastuullisuutta, luonnonvarojen kulutusta ja ihmistoiminnan kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Käytetyt indikaattorit ovat yhdyskunnan sähkön kulutus, kaukolämmön tuotannossa käytettyjen energialähteiden osuudet, veden kulutus, jätevesikuormitus, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä ja ilmanlaatu. Sähkönkulutus kääntyi vuonna 2011 Tampereella laskuun. Kulutus laski kokonaisuudessa vajaat 4 % ja asukaskohtaisesti mitattuna vajaat 5 %. Laskua selittää erityisesti lämmin loppuvuosi ja teollisuustuotannon ja muun kulutuksen hiipuminen heikossa taloustilanteessa. Eniten kulutus laski teollisuudessa (laskua 10 %). Eniten sähköä kulutetaan Tampereella edelleen palveluissa ja rakentamisessa (44 %). Asumisen osuus on reilu kolmannes (36 %) ja teollisuuden osuus laski nyt viidennekseen (20 %). Tampereen Sähkölaitos tuottaa Tampereella kaukolämpöä ja sähköä tehokkaasti yhteistuotantona. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on kasvanut viime vuosina suunnitellusti ja osuus kokonaisenergianhankinnasta oli vuonna 2011 yhteensä 14 %. Kaukolämmön tuotannossa puupolttoaineiden osuus vuonna 2011 oli noin 17 %, joka saavutettiin erityisesti turvetta korvaamalla. *) Yhdyskunnalla tarkoitetaan tässä Tampereen kaupungin alueella asuvia ja toimivia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä 26

27 Kuormitus veteen, ilmaan ja maahan Tampereella käytettiin vuonna 2011 asukasta kohden hieman alle 240 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa. Kotitalouksien osalta asukaskohtainen veden kulutus laski alle 140 litraan vuorokaudessa. Yhdyskunnan jätevesikuormituksen kehitystä seurataan jätevedenpuhdistamoiden fosfori-, typpi- ja biologisen hapenkulutuksen (BHK) kuormituksen avulla. Tamperelaisista 96 % asuu viemäriverkoston toiminta-alueella, jolta yhdyskuntajätevedet puhdistetaan Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi Tampereella puhdistetaan Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet. Tampereella käsiteltyjen jätevesien kuormitus on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuosina ja vuosittainen vaihtelu selittyy lähinnä käsitellyn jätevesimäärän vaihtelulla. Vuonna 2011 jätevettä puhdistettiin Tampereella yhteensä 26,5 miljoonaa kuutiota eli noin 10 % edellistä vuotta enemmän. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella olevien jätteenkäsittelykeskusten kaatopaikoille päätyi vuonna 2011 asukasta kohden 258 kiloa yhdyskuntajätettä. Nousua edellisestä vuodesta oli 7 kiloa. Nousuun ovat vaikuttaneet osaltaan jäteluokitusten ja tilastoinnin muutokset. Tampereella ilmanlaatuun vaikuttavat epäpuhtauspitoisuudet ovat pysyneet viime vuosina EU:n asettamien raja-arvojen alapuolella. Vuonna 2011 Tampereella oli edellistä vuotta enemmän ilmanlaadultaan hyviä vuorokausia ja vähemmän ilmanlaadultaan huonoja tai erittäin huonoja vuorokausia. Myös päästöjen kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta. Muutokset ovat kuitenkin melko pieniä ja vuosivaihtelu ilmanlaadussa selittyy lähinnä sääolosuhteilla. 27

28 Taantuma laski sähkönkulutusta Lähde: Energiateollisuus ry 28

29 Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannossa kasvaa suunnitellusti Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos Oy 29

30 Veden kulutuksessa ei suuria muutoksia Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi 30

31 Jätevesikuormitus Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi 31

32 Kaatopaikoille loppusijoitetun jätteen määrässä ei merkittäviä muutoksia Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy 32

33 Tampereen ilmanlaatu on parantunut hieman Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen 33

34 Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus

35 Energian- ja paperinkulutus kaupungin toimitiloissa Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitusta ja ekotehokkuutta mitataan seuraamalla sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutusta Tampereen kaupungin omistamissa toimitilarakennuksissa. Lisäksi seurataan A4-kopiopaperin kulutusta, kaupungin toimintayksiköihin nimettyjen/koulutettujen kestävän kehityksen vastaavien määrää sekä vuodesta 2011 alkaen ympäristönäkökohdat huomioivien kaupungin hankintojen osuutta. Julkisten toimitila- ja asuinrakennusten energiankulutus vastasi vuonna 2011 yhteensä 74 % Tampereen kaupunkiorganisaation kokonaisenergiankäytöstä. Vuonna 2011 sähkön- ja lämmönkulutusta onnistuttiin vähentämään lähes kaikissa rakennustyypeissä. Veden ominaiskulutuksesta ei ole saatavilla tietoja vuosilta Energiatehokkuuden parantamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi toteutettiin vuonna 2011 kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja muussa toiminnassa lukuisia toimenpiteitä ja hankkeita. Kaupungin energiankäyttöä ja ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamista käsitellään tarkemmin kaupunginhallitukselle vuosittain laadittavassa energia- ja ilmastotoimien seurantaraportissa. Kaupungin toimipisteisiin ostettiin vuonna 2011 keskitetysti lähes 33 miljoonaa arkkia valkoista A4-kopiopaperia. Määrä oli yli miljoona arkkia edellistä vuotta vähemmän. Jokaista työntekijää kohden paperimäärä vuonna 2011 oli keskimäärin arkkia. Tämän lisäksi kaupunki ostaa painotuotteita ja tulostuspalveluja myös muualta. Näissä tavoitellaan säästöjä siirtymällä erilaisiin sähköisiin palveluihin, kuten sähköisiin palkkalaskelmiin ja laskuihin sekä sähköiseen kokouskäytäntöön eri toimielimissä. Kaupungin toimintayksiköihin nimetyt kestävän kehityksen vastaavat muodostavat verkoston, jonka avulla levitetään tietoa ja kestävän kehityksen toimintatapoja kaupungin henkilöstölle. Vuoden 2011 lopussa oli nimettynä 145 kestävän kehityksen vastaavaa eli noin yksi keke-vastaava sataa työntekijää kohden. 35

36 Lisää huomiota hankintojen kestävyyteen Kaupungilla on julkisena hankkijana merkittävä markkinoita ohjaava vaikutus. Hankintojen ympäristökriteereillä kaupunki voi osaltaan vähentää ympäristökuormitusta ja edistää samalla ympäristöä säästävien tuotteiden kehittämistä ja markkinoille pääsyä. Reilun kaupan kaupunkina Tampereen tulee myös pyrkiä vuosittain lisäämään Reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Vuonna 2011 julkaistiin Tampereen kaupungin hankintaopas, joka kertoo kaupunkikonsernin hankintaperiaatteet ja sen, mitä asioita tulee ottaa huomioon hankintoja tehtäessä. Opas sisältää myös ohjeistuksen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä energiatehokkuuden huomioimiselle hankinnoissa. Vuonna 2011 Tampereen kaupungin yhteishankintojen tarjouspyynnöistä 32 % sisälsi ympäristökriteerin joko ehdottomana vaatimuksena tai vertailuperusteena. Lukuun lasketaan sellaiset tuotteiden ja palvelujen tarjouspyynnöt, joissa ympäristökriteerit ovat ehdottomina vaatimuksina esim. teknisissä erittelyissä (vuonna 2011 esimerkiksi kopiopaperi) tai joissa ympäristöasiat sisältyvät tarjousten pisteytykseen (vuonna 2011 siivousaineet). Reilun kaupan elintarvikkeiden käyttö yli kolminkertaistui Tampereen Aterian toimipaikoissa vuonna Tampereen kaupungin noin 15 kilpailutetuissa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelujen erillishankinnassa on otettu käyttöön vuosina työllistämistä koskeva sosiaalinen kriteeri. Palveluntarjoajat ovat saaneet laadun lisäpisteitä, jos ovat sitoutuneet työllistämään palvelutuotannon varsinaisiin tai avustaviin tehtäviin koko sopimuskauden ajaksi pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia tai vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Tämän avulla on säästetty työmarkkinatuen kuntaosuuksissa, sosiaali- ja terveysmenoissa sekä saatu verotuloja henkilöiden työllistyttyä. 36

37 Sähkönkulutus tehostui Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus 37

38 Lämmönkulutuksessa suunta alaspäin Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus 38

39 Veden kulutus kaupungin tiloissa Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus 39

40 Kopiopaperia kuluu vähemmän Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Logistiikka 40

41 Liikkumisen kestävyys

42 Liikkumisen kestävyys Liikkumisen kestävyyttä mitataan henkilöautojen määrällä, joukkoliikenteen matkamäärällä ja pyörätieverkoston pituudella. Tamperelaisten omistamien henkilöautojen määrä jatkaa edelleen kasvua niin absoluuttisesti kuin asukasmäärään suhteutettuna. Vuonna 2011 Tampereella oli jo lähes henkilöautoa eli 455 autoa tuhatta asukasta kohden. Myös joukkoliikenteen matkustajamäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2011, jolloin jokainen tamperelainen teki keskimäärin 143 joukkoliikenteen matkaa ja matkustajia kertyi kokonaisuudessaan lähes 31 miljoonaa. Kaupungin työntekijöistä yli 19 % oli käytössään joukkoliikenteen työsuhdematkalippu. Pyöräteitä oli Tampereella vuoden 2011 lopussa yhteensä 602 kilometriä eli noin 2,8 metriä asukasta kohden. Uusia väyliä otettiin vuoden aikana käyttöön 5 kilometriä. Lisäksi pyörätieverkoston pituustiedot tarkentuivat vuoden aikana, mikä selittää aiempia vuosia suuremman kasvun kilometrimäärässä Tamperelaisten kulkutavoista (kävely, pyöräily, yksityisautoilu ja joukkoliikenteen käyttö) saadaan lisätietoa syksyllä 2012 Tampereen seudulla toteutettavasta liikennetutkimuksesta. 42

43 Henkilöautojen määrä jatkaa kasvuaan Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 43

44 Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvussa Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen 44

45 Pyörätieverkko laajentuu Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen 45

46 Ympäristökasvatus

47 Ympäristökasvatuksen uudet toimintamuodot käänsivät osallistujamäärän kasvuun Ympäristökasvatuksen kautta edistetään kestäviä elämäntapoja kuntalaisten keskuudessa. Kaupungin panostusta ympäristökasvatukseen seurataan kaupungin järjestämiin ympäristökasvatustapahtumiin, luontokouluopetukseen ja luontoretkille osallistuneiden määrällä sekä päiväkotien ja koulujen Vihreä lippu -ohjelmaan osallistuvien yksiköiden määrällä. Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuneiden määrä kääntyi kasvuun vuonna Osallistujia oli yhteensä lähes henkilöä eli noin 6 % tamperelaisista. Näistä noin henkilöä osallistui Luontokoulu Korennon opetukseen tai tilaisuuksiin ja henkilöä hyödynsi Ympäristötietokeskus Moreenian palveluita. Lisäksi Moreenian ympäristöneuvojat jalkautuivat uutena toimintamuotona kouluille, joissa tavoitettiin syksyn aikana reilut oppilasta. Siisteyskampanjan kouluvierailuilla tavattiin puolestaan oppilasta. Kaupungin luontoretkille osallistui 220 henkilöä ja Ekokumppanit Klubin tilaisuuksiin noin 200 henkilöä. Indikaattoriin sisällytetyn ympäristökasvatuksen lisäksi tietoa, neuvontaa ja kestävän kehityksen kasvatusta tarjoavat Tampereella myös muut tahot. Esimerkiksi Tampereen seudun ILMANKOS -ilmastoprojekti ja asennekasvatustyötä kuntalaisten parissa tekevä kaupungin Siisteyskampanja tavoittivat tilaisuuksissaan, retkillä ja talkoissa kuntalaisia ympäri vuoden. Joulukuussa 2010 uudelleen avatussa Tampereen luonnontieteellisessä museossa vieraili vuoden 2011 aikana lähes kävijää. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa laadittiin vuoden 2011 aikana yksikkö- tai oppilaitoskohtaiset kestävän kehityksen suunnitelmat. Näiden avulla systematisoidaan ja tuetaan kestävän kehityksen työn suunnittelua ja sen toteutusta osana jokapäiväistä toimintaa. Lisäksi erityisesti päiväkodeille ja kouluille suunnattuun kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmaan osallistui Tampereella vuoden 2011 aikana 5 koulua ja 4 päiväkotia eli 12 % kouluista ja 5 % päiväkodeista. Lukuun on laskettu vain kaupungin omat koulut ja päiväkodit. Vuonna 2011 mukaan toimintaan lähti yksi uusi päiväkoti. 47

48 Ympäristökasvatukseen osallistuminen Lähteet: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen ja Luontokoulu Korento sekä Ekokumppanit Oy ja Ekokumppanit Klubi ry. 48

49 Sosiaalinen kestävyys

50 Sosiaalinen kestävyys Kuntalaisten hyvinvointia ja sosiaalista kestävyyttä kuvaavia indikaattoreita on koottu laajasti vuosittaiseen Hyvinvoinnin tila -raporttiin. Siksi tässä raportissa esitetään tällä kertaa kuuden suurimman kaupungin yhteisesti sopimista sosiaalisen kestävyyden indikaattoreista vain turvallisuuteen, koulutukseen, äänestysaktiivisuuteen ja kaupungin työntekijöiden poissaoloihin liittyvät indikaattoritiedot. Viimeisimmät valtakunnallisesti vahvistetut tiedot näistä ovat vuodelta 2010, henkilöstön poissaoloja lukuun ottamatta. Turvallisuudella on merkitystä kaupungin viihtyvyyden ja talouden kannalta. Turvallisuutta kuvataan väkivalta- ja omaisuusrikosten määrillä. Molempien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta Tampereella vuonna Väkivaltarikosten määrä ollut kasvusuunnassa koko 2000-luvun, omaisuusrikoksissa suunta on puolestaan ollut pääasiassa alaspäin Tamperelaisten koulutustaso nousi edelleen vuonna Koulutustasoa mitataan sekä korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneiden määrällä että perusasteen jälkeisen keskimääräisen koulutusajan (ns. koulutustasomittain) avulla. Tampereella 15 vuotta täyttäneestä väestöstä lähes kolme neljästä on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Kuntalaisten halua osallistua ja vaikuttaa kunnan ja valtion yhteisten asioiden hoitoon mitataan tässä raportissa äänestysaktiivisuudella kunnallis-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Äänestysaktiivisuus on kasvanut luvulla kaikissa vaaleissa lukuun ottamatta vuoden 2007 eduskuntavaaleja. Kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia kuvataan työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrällä. Poissaolojen määrä jatkoi edelleen vuonna 2011 laskua ja poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden kertyi keskimäärin 17,64 päivää. 50

51 Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrä kääntyi kasvuun Lähde: Indikaattoripankki Sotkanet 51

52 Koulutustaso nousee Lähde: Indikaattoripankki Sotkanet 52

53 Äänestysaktiivisuus nousussa Lähde: Tilastokeskus 53

54 Kaupungin työntekijöiden poissaolot Lähde: Tampereen kaupunki, Hallinto- ja henkilöstöryhmä 54

55 Ympäristötalous

56 Ympäristövastuun taloudellinen näkökulma Ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla voidaan seurata kaupungin ympäristönsuojelutyötä ja kaupungin kantamaa ympäristövastuuta talousnäkökulmasta. Tampereen kaupunki julkaisi ensimmäisen ympäristötilinpäätöksen tilikaudesta 2011 ja se tullaan jatkossa julkaisemaan vuosittain. Ympäristökirjanpitoon sisällytetään vain sellaiset tulot, menot ja investoinnit, jotka ovat syntyneet ainoastaan tai ensisijaisesti ympäristönsuojelutarkoituksessa. Näin ollen toimintoja, joista aiheutuu muun ensisijaisen tarkoituksen ohella ympäristöhyötyjä, ei sisällytetä ympäristökirjanpitoon. Myöskään menoja, joita syntyy hankittaessa ympäristönsuojelullisista syistä kalliimpi tuote tai palvelu, ei ole toistaiseksi sisällytetty ympäristökirjanpitoon. Ympäristötuottoja ovat esim. jätevesimaksut ja pilaantuneiden maiden kunnostukseen saadut avustukset. Vuonna 2011 ympäristötuotoista 98 % oli Tampereen Veden perimiä jätevesimaksuja. Ympäristökulut muodostuvat ympäristönsuojelun toimenpiteistä aiheutuneista menoista ja tilikauden aikana tehdyistä investointien poistoista. Ympäristökuluista noin 60 prosenttia muodostui vuonna 2011 jäteveden käsittelystä, viemäriverkoston kunnossapidosta ja aiempien vuosien investointien poistoista. Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta muodosti noin 14 prosenttia kuluista. Ympäristöinvestointi on meno, jonka odotetaan tuottavan tuloa tai hyödyke, jota käytetään tuotannontekijänä kunnan hyödyke- ja palvelutuotannossa usean tilikauden ajan. Vuonna 2011 ympäristöinvestoinneista noin 45 prosenttia oli viemäriverkosto-, viemärilaitos- ja hulevesi-investointeja. Ympäristövastuut ovat taloudellisia velvoitteita, jotka tulevat todennäköisesti aiheuttamaan kaupungille menoja tulevaisuudessa. Ympäristövastuita ovat esim. pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustyöt.

57 Ympäristötaloudelliset tunnusluvut 2011 Ympäristötuotot 24,4 milj. Ympäristökulut 25,0 milj. Ympäristöinvestoinnit 14,4 milj. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka 2,5 milj. Ympäristötuottojen osuus kaupungin toimintatuotoista 7,7 % Ympäristökulujen osuus kaupungin toimintakuluista 1,5 % Ympäristöinvestointien osuus kaupungin investoinneista 11,4 % Ympäristötuotot/asukas Ympäristökulut/asukas Ympäristöinvestoinnit/asukas 113 /as 116 /as 67 /as Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkikehitysryhmä 57

58 Lisätietoa kestävästä kehityksestä Tampereella Tampereen kaupunki Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta -yksikkö PL 487, Tampere Lisätietoja Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri puh Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen puh