Kestävän kehityksen indikaattorit Tampereella Ekologinen kestävyys ja ympäristötalous

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen indikaattorit Tampereella 2015 Ekologinen kestävyys ja ympäristötalous

2 Sisältö Johdanto 3 Kestävän kehityksen raportointi Tampereella 4 Tampere pähkinänkuoressa 5 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit 10 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 14 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskuntatoiminnot Tampereella 17 Tampereen kaupunkiorganisaatio 24 Liikkumisen kestävyys 29 Ympäristötalous 33 Indikaattoriyhteenveto 37 Lisätietoa kestävästä kehityksestä Tampereella

3 Johdanto Kestävän kehityksen indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Tässä koosteessa esitetään ekologisen kestävyyden indikaattoritiedot sekä ympäristötaloudelliset tunnusluvut Tampereella vuodelta 2015 sekä, mikäli saatavilla, myös niitä edeltäviltä neljältä vuodelta. Diat on ryhmitelty aihealueisiin ja jokaisen aihealueen alussa on tietoa käytetyistä indikaattoreista sekä tietoa keskeisimmistä tuloksista. Kooste julkaistaan sähköisenä diasarjana vuosittaisen Ympäristön ja kestävän kehityksen katsausraportin liitteenä. Käytettävistä indikaattoreista ja niiden raportoinnista pääpiirteittäin on sovittu yhteisesti Suomen kuuden suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kanssa. Lisäksi mukana tässä koosteessa on muutamia täydentäviä indikaattoreita. Useimmat indikaattoreista on suhteutettu asukaslukuun kaupunkien välisen vertailun helpottamiseksi. Kaupunkien viimeisin vertailuraportti julkaistiin alkuvuodesta 2016 ja se käsittelee vuosien indikaattoritietoja:

4 Kestävän kehityksen raportointi Tampereella Kestävä kehitys on Tampereen kaupunkistrategian läpileikkaava teema. Kaupunkistrategian toteutumista seurataan ja arvioidaan osana talous- ja strategiaprosessia. Keskeisiä strategian toteutumista kuvaavia tietoja nostetaan esiin myös vuosittaisessa Näköaloja-raportissa, johon pyritty yhdistämään myös hyvinvointikertomuksen vuosikatsaus. Tampereen kaupungin lukuisiin ympäristön ja kestävän kehityksen sitoumuksiin ja sopimuksiin liittyy erilaista seurantaa ja raportointia. Vuosittaisessa Ympäristön ja kestävän kehityksen katsauksessa kerrotaan Tampereen kaupungin toiminnasta ja ympäristöpolitiikan toteutuksesta lyhyinä ja helppolukuisina teksteinä, joita kaupungin eri asiantuntijat ovat tuottaneet. Muita Tampereen kaupungin tuottamia seuranta- ja vuosiraportteja ovat mm. vuosittainen ympäristötilinpäätös sekä energia- ja ilmastotoimien raportti. Noin valtuustokausittain julkaistava Ympäristön tila Tampereella raportti kokoaa puolestaan yhteen pidempiä aikasarjoja ympäristön tilaa ja sen muutosta koskien

5 Tampere pähkinänkuoressa

6 Perustiedot Tampereesta Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja asukasluku vuoden 2015 lopussa oli Kaupunki kasvaa voimakkaasti ( asukasta vuonna 2015) ja houkuttelee runsaasti uusia asukkaita vuosittain. Tampere on merkittävä opiskelukaupunki, ja nuorten aikuisten osuus väestöstä on suuri. Kaupunki on perustettu vuonna Kaupungin pinta-ala on 689,6 neliökilometriä, josta vesialuetta on 164,6 neliökilometriä. Suurin osa kaupungin pinta-alasta on pohjoisella Aitolahden ja Teiskon alueella (396 km 2 ). Kantakaupungin alue on varsin rakennettua ja sitä reunustaa kaksi suurta järveä, Pyhäjärvi ja Näsijärvi ja järvien välisen kannaksen katkaiseva Tammerkoski. Tampereen kaupungilla on seitsemän naapurikuntaa: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ruovesi

7 Tampereen kaupungin asukkaat, henkilöstö ja taloudelliset tunnusluvut

8 Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TILAAJALAUTAKUNNAT Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntouspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Ateria Tampereen Infra TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Pirkanmaan Pelastuslaitos

9 Tampereen elinkeinorakenne Suurimmat työnantajat Tampereella vuonna 2012 olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Pirkanmaan Osuuskauppa

10 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit

11 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Kestävyyden yleistä kehitystä kuvaavia indikaattoreita ovat kasvihuonekaasupäästöt, yhdyskunnan energiankulutus, ekologinen jalanjälki, asukastyytyväisyys ja kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Kaikkia näistä ei lasketa vuosittain. Kasvihuonekaasupäästöjen kehittymistä seurataan Tampereella Benviroc Oy:n vuosittain tuottaman CO2-raportin avulla. Päästöihin lasketaan kaupungin alueelta kulutukseen perustuvat hiilidioksidi-, typpidioksidi- ja metaanipäästöt hiilidioksidiekvivalenttina (CO 2- ekv.). Laskentaan sisältyy kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja yhdyskunnan jätehuolto. CO2-raportissa käytetään sähkönkulutuksen päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönkulutuksen päästökerrointa. Uusin vahvistettu laskentatieto on vuodelta Tampereen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2014 ja asukasta kohden 38 %. Myös yhdyskunnan energiankulutus on laskenut Tampereella viime vuosina niin kokonaisuudessaan kuin asukaskohtaisesti. Suomen ympäristökeskus laski vuonna 2015 Sitran toimeksiannosta Tampereen ekologisen jalanjäljen osana resurssiviisauden nykytason selvitystä. Keskimääräisen tamperelaisen kulutuksen ekologinen jalanjälki oli selvityksen mukaan 6 gha (globaalihehtaaria) vuodessa. Globaalisti kestävä taso olisi 1,75 gha/as/v, joka määritetään jakamalla ihmisille hyödyllinen maa-ala ja vesiala tasan koko maapallon ihmismäärän kesken. Asukastyytyväisyyttä on tutkittu Tampereella kaupunkien yhteisessä kaupunki- ja kuntapalvelukyselyssä viimeksi vuonna 2008 jakaupungin henkilöstön ympäristöasenteita vuonna

12 1000 t CO2-ekv. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella ja vertailuvuotena ,0 1400,0 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0, Akselin otsikko Kaukolämpö Sähkölämmitys Maalämpö Erillislämmitys Kuluttajien sähkönkulutus Teollisuuden sähkönkulutus Liikenteen päästöt Teollisuus ja työkoneet Maatalouden päästöt Jätehuollon päästöt

13 kt CO2-ekv t CO2-ekv/asukas 1500,0 Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella vuosina ja vertailuvuotena ,0 Energian loppukulutuksen jakautuminen eri sektoreille Tampereella vuonna ,0 7,0 1000,0 6,0 5, ,0 500, ,0 2,0 1,0 0, ,0 Lähde: CO2-raportti 2016, Benviroc Oy

14 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys

15 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattoreilla kuvataan pyrkimystä tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen sekä luonnonarvojen ja ekologisesti merkittävien alueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vaalimiseen. Vuonna 2015 Tampereelle perustettiin noin 27 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita. Määrä kasvaa vuosittain luonnonsuojeluohjelman mukaisesti. Uusia alueita tuli mm. Villilänsaareen ja Hikivuoreen. Tällä hetkellä luonnonsuojelualueita on Tampereella noin 550 hehtaaria kattaen noin prosentin kaupungin maapinta-alasta. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala tulee yli kaksinkertaistumaan, kun valmisteilla olevat Kintulammin, Iidesjärven ja Makkarajärvi-Viitasten perän suojelualueet perustetaan. Suojelualueiksi varattuja alueita oli vuonna 2015 Tampereella 35,3 hehtaaria. Virkistysalueiden osuus Tampereen asemakaava-alueella on pysynyt viime vuodet reilun neljänneksen tasolla. Tiivisti asuttuja alueita ovat alueet, joilla asukasmäärä on vähintään 20 asukasta hehtaarilla. Tiivisti asuttuja alueita oli vuoden 2014 tarkastelussa Tampereen pinta-alasta noin 25 %. Näillä alueilla asuu 81 % tamperelaisista. Tieliikenteen melualueilla asuu Tampereella noin 34 % asukkaista (päivä-ilta-yömelun äänitaso yli 55 db, Lden). Edellä luvattujen indikaattoreiden lisäksi aihealueen indikaattoreihin kuuluvat asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet sekä eräiden palveluiden saavutettavuustiedot 300 ja 700 metrin etäisyydellä. Näitä tietoja ei kuitenkaan ole kerätty Tampereelta viime vuosina ja tietojen keräämisessä on tunnistettu kehittämistarpeita

16 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus hienoisessa kasvussa * Vuoden 2011 luku ei ole vertailukelpoinen uudempiin lukuihin. Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

17 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskuntatoiminnot Tampereella

18 Sähkönkulutus ja kaukolämmön tuotanto Yhdyskunnan*) toiminnan kuormitus ilmaan, vesistöihin ja maaperään sekä ekotehokkuus kuvaa yhdyskuntatoimintojen vastuullisuutta ja luonnonvarojen kulutusta. Raportoidut indikaattorit ovat yhdyskunnan sähkön kulutus, kaukolämmön tuotannossa käytettyjen energialähteiden osuudet, kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus, veden kulutus, jätevesikuormitus, viemäriverkoston vuotovesiprosentti, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä ja ilmanlaatu. Energiateollisuus ry julkaisee kuntakohtaisen sähkön käyttötilaston vuosittain noin kesäkuun puolivälissä, joten uusimmat vuoden 2015 tiedot eivät ehtineet vielä mukaan tähän koosteeseen. Vuoden 2014 sähkön kokonaiskulutus Tampereella oli yhteensä 1781 GWh eli 7986 kwh/asukas. Eniten sähköä kulutettiin Tampereella palveluissa ja rakentamisessa (45 %). Asumisen osuus oli reilu kolmannes (36 %) ja teollisuuden vajaa viidennes (19 %). Tampere sijoittui Suomen kuntien sähkönkulutustilastossa sijalle 12. Tampereen Sähkölaitos tuottaa Tampereella kaukolämpöä ja sähköä tehokkaasti yhteistuotantona. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on kasvanut viime vuosina ja osuus kokonaisenergianhankinnasta oli vuonna 2015 yhteensä 33 %. Kaukolämmön tuotannossa uusiutuvien polttoaineiden osuus vuonna 2015 oli 38,2 %. Tampereella sijaitsevista rakennuksista noin 30 % on kaukolämmityksen piirissä. Kerrosalaan suhteutettuna osuus on 75 %. *) Yhdyskunnalla tarkoitetaan tässä Tampereen kaupungin alueella asuvia ja toimivia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä

19 Kuormitus veteen, ilmaan ja maahan Tampereella käytettiin vuonna 2015 asukasta kohden 212 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa. Kotitalouksien osalta asukaskohtainen veden käyttö laski selvästi edelliseen vuoteen nähden ollen nyt 124 litraa vuorokaudessa. Tamperelaisista 96 % asuu viemäriverkoston toiminta-alueella, jonka yhdyskuntajätevedet puhdistetaan Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla. Vuonna 2015 näillä laitoksilla puhdistettiin yhteensä 32,4 milj. m 3 jätevettä, mikä oli noin 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvut sisältävät myös Tampereella puhdistettavat Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet. Käsiteltävään vesimäärään vaikuttaa mm. sateisuus. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti eli jätevedenpuhdistamoille tulevan vesimäärän ja laskutetun jätevesimäärän suhde vuonna 2015 oli 36,6 prosenttia. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella olevien jätteenkäsittelykeskusten kaatopaikoille päätyi vuonna 2015 asukasta kohden enää 85 kiloa yhdyskuntajätettä, kun Tammervoiman hyötyvoimalaitos alkoi esikäsitellä ja hyödyntää sekajätettä jo vuoden 2015 puolella. Tampereella ilmanlaatuun vaikuttavat epäpuhtauspitoisuudet ovat pysyneet viime vuosina EU:n asettamien raja-arvojen alapuolella. Päästöjen kokonaismäärä pysytteli edellisen vuoden tasolla. Ilmanlaatuindeksillä mitattuna huonoja tai erittäin huonoja ilmanlaatupäiviä oli Tampereella vuonna 2015 kuusi päivää enemmän kuin vuonna

20 Sähkönkulutus väheni, kaukolämpö vihertyy Vuoden 2015 kulutustiedot julkaistaan kesäkuun 2016 lopulla. Lähde: Energiateollisuus ry Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos Oy

21 Asukaskohtainen veden käyttö vähentyi, jätevesien vesistökuormitus kasvoi hieman 300 l/as/vrk Yhdyskunnan ja kotitalouksien veden käyttö Yhdyskunta Kotitaloudet Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi

22 Kaatopaikoille loppusijoitetun jätteen määrä vähentyi jätteenpolton alettua Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy

23 Päästöt ilmaan edellisten vuosien tasolla Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

24 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Tampereen kaupunkiorganisaatio

25 Energiankulutus ja ilmastopäästöt kaupungin omassa toiminnassa Tampereen kaupunkikonsernin vuoden 2015 energiankäytöstä* valtaosa, 84 %, kulutettiin rakennuksissa: 46 % julkisissa palvelurakennuksissa ja 38 % kaupungin omistamissa asuinrakennuksissa. Vesi- ja jätevesihuolto käytti kokonaisuudesta 8 % ja katuja ulkovalaistus 5 %. Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineisiin kului energiasta 3 %. Kaupungin energiankäyttö laski edellisestä vuodesta noin 2,5 prosenttia. Johtuen eri vuosina tapahtuneista muutoksista palveluiden tuottamisessa, toimintojen laajuudessa sekä ulkolämpötilojen eroista eri vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Myös indikaattoriseurannassa mukana oleva kaupungin omistamien erilaisten toimitilarakennusten vuosittainen energiankulutus vaihtelee. Kiinteistöjen vedenkulutuksen seuranta on parantunut viime vuosina mutta tiedot ovat edelleen osin puutteellisia. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt syntyivät myös pääosin rakennusten energiankäytöstä. Pääosa kaupungin kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä ja koska Tampereella kaukolämpöä tuotetaan yhä enemmän uusiutuvalla energialla, pienentää tämä myös kaupungin omistamien rakennusten ympäristövaikutuksia. Tampereen Tilakeskus hankkii kiinteistöihinsä pelkästään (100 %) Suomessa vesivoimalla tuotettua päästötöntä sähköä. Kaupungin energiankäyttöä ja ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamista käsitellään tarkemmin vuosittain laadittavassa energia- ja ilmastotoimien seurantaraportissa. *) Tarkastelu on rajattu siten, että se vastaa kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaista rajausta, eikä siten sisällä Tampereen Sähkölaitoksen tai Tampereen kaupunkiliikenteen (TKL) energiankäyttöä

26 Kestävät toimintatavat kaupungin toiminnassa Kaupungin toimipisteisiin ostettiin vuonna 2015 keskitetysti noin 34 miljoonaa arkkia valkoista A4-kopiopaperia. Määrä on jokaista työntekijää kohden keskimäärin arkkia, laskua edellisestä vuodesta tuli hieman. Noin 41 % kaupungin keskitettyjen yhteishankintojen tarjouspyynnöistä sisälsi vuonna 2015 ympäristökriteerejä. Erillishankinnoissa osuus on noin 11 prosenttia. Tietoa kaupunkiorganisaation tuottamista jätemääristä ja jätteen hyötykäyttöasteesta ei toistaiseksi ole saatavilla luotettavasti. Arjen ympäristötyötä ja kestäviä toimintatapoja kaupungin toimintayksiköissä tuetaan ekotukitoiminnan avulla. Työyhteisöihin nimetyt ja koulutetut ekotukihenkilöt opastavat ja motivoivat työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia yksiköiden toimintatavoissa, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Vuoden 2015 lopussa Tampereella oli 269 nimettyä ekotukihenkilöä eli 1,8 ekotukihenkilöä 100 työntekijää kohden. Näistä toiminnan peruskoulutukseen osallistuneita oli vuoden 2015 lopussa 203 henkilöä. Päiväkodeille ja kouluille suunnattu kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelma oli käytössä Tampereella vuoden 2015 lopussa kuudessa kaupungin omassa koulussa ja viidessä päiväkodissa. Kiinnostus Vihreä lippu toimintaan on kasvanut ja vuoden 2016 puolella mukaan on jo lähtenyt 2 uutta päiväkotia

27 Kiinteistöjen energiankulutus Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus

28 Kopiopaperin kokonaiskulutus kääntyi laskuun Lähde: Tampereen kaupunki, Tuomi Logistiikka Oy

29 Liikkumisen kestävyys

30 Liikkumisen kestävyys Liikkumisen kestävyyden indikaattoreina ovat henkilöautojen määrä, joukkoliikenteen matkamäärä, joukkoliikenteen työsuhdematkalipun suosio kaupungin työntekijöiden keskuudessa sekä pyörätieverkoston pituus. Henkilöliikenteen kulkumuotojakaumaa seurataan noin neljän vuoden välein toteutettavilla kyselytutkimuksilla (viimeisin vuonna 2012). Tamperelaisten omistamien henkilöautojen määrä jatkaa edelleen kasvua niin kokonaismäärässä kuin asukasmäärään suhteutettuna. Vuonna 2015 Tampereella oli rekisterissä olevaa henkilöautoa eli 466 autoa tuhatta asukasta kohden. Näistä noin 85 % oli vuoden lopussa liikennekäytössä. Joukkoliikenne on ollut Tampereen seudulla viime vuosina muutosten keskellä. Vuonna 2015 kaupunkiseudun joukkoliikenteen raportoitu matkamäärä oli noin 35 miljoonaa, josta yli 30 miljoonaa matkaa tehtiin Tampereella. Kaupungin työntekijöistä noin 19 prosenttia hyödynsi vuonna 2015 työantajan tukemaa joukkoliikenteen työsuhdematkalippua. Pyöräteitä oli Tampereella vuoden 2015 lopussa yhteensä 635 kilometriä eli uusia väyliä rakennettiin vuoden aikana 14 kilometriä. Pyöräilyverkkoa kehitettiin myös parantamalla olemassa olevien väylien laatutasoa. Pyöräilijöiden määrät ovat kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana Tampereella yli 15 prosenttia ja vuonna 2015 kasvua oli 3 prosenttia

31 Henkilöautojen määrä kasvaa Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi

32 Pyörätieverkon kilometrit lisääntyvät Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

33 Ympäristötalous

34 Ympäristövastuun taloudellinen näkökulma Ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla voidaan seurata kaupungin ympäristönsuojelutyötä talousnäkökulmasta. Ympäristökirjanpitoon sisällytetään vain sellaiset tulot, menot ja investoinnit, jotka ovat syntyneet ainoastaan tai ensisijaisesti ympäristönsuojelutarkoituksessa. Ympäristötaloutta käsitellään tarkemmin erikseen julkaistussa kaupungin ympäristötilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätöksen vuosittainen laadinta ja kehittäminen on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupungin ympäristöpolitiikkaan. Erillinen ympäristötilinpäätös on laadittu Tampereella tilikaudesta 2011 alkaen. Ympäristötilinpäätös laaditaan yksiköiden ympäristökirjanpidon pohjalta, ja sen avulla tarkastellaan vuosittaisten ympäristökustannusten, -tuottojen ja -investointien muuttumista ympäristösuojelun eri osa-alueilla. Samalla myös kehitetään ja yhdenmukaistetaan kaupunkiorganisaation liikelaitosten ja toimialojen tapaa kerätä ympäristöön liittyvää taloustietoa. Ympäristötilinpäätöksen tarkastelussa Tampereen kaupunkiorganisaatioon kuuluvat kaikki kaupungin toimialat ja liikelaitokset, mukaan lukien Pirkanmaan pelastuslaitos. Ympäristötilinpäätöksen yhteenvedon luvuissa ei ole vielä toistaiseksi tytäryhtiöitä, osakkuusyhtiöitä tai säätiöitä, joiden ympäristökirjanpidot ovat eri vaiheissa

35 Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Lähde: Tampereen kaupunki, konsernihallinto

36 Ympäristötalouden luvut kuvaajina

37 Indikaattoriyhteenveto Ekologisen kestävyyden indikaattorit

38 Ekologisen kestävyyden indikaattorit Tampereella Trendi Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv/as) 5,6 5,2 5,1 4,8 * Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (1000 t CO2-ekv) * Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Virkistys- ja suojelualueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta (%) Luonnonsuojelualueiden ja -varausten määrä maa-alasta (%) 0,8 0,9 0,9 1,1 1,1 Tiiviisti asuttujen alueiden osuus (% kaikista asutuista alueista) 25 Tiiviillä alueilla asuvien osuus (% koko väestöstä) 81 Tieliikenteen melualueilla asuvien määrä (Lden > 55 db, % väestöstä) Yhdyskunnan toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus 39,0 Yhdyskunnan energiankulutus (kwh/as) * Yhdyskunnan sähkönkulutus (kwh/as) * Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen puupolttoaineiden osuus (%) 17,3 17,2 22,2 26,0 36,9 Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus (% kerrosalasta) 74,1 74,4 74,5 74,7 74,9 Yhdyskunnan vedenkulutus (l/as/vrk) Kotitalouksien vedenkulutus (l/as/vrk) Yhdyskunnan jätevesien kokonaistyppikuormitus (g/as/vrk) 8,4 9,4 10,7 10,3 11,4 Yhdyskunnan jätevesien kokonaisfosforikuormitus (g/as/vrk) 0,08 0,07 0,08 0,06 0,06 Yhdyskunnan jätevesien BHK-kuormitus (g/as/vrk) 1,5 1,5 1,7 1,2 1,3 Viemäriverkoston vuotovesiprosentti 23, ,2 31,4 36,6 Jätteenkäsittelykeskuksiin loppusijoitettu yhdyskuntajäte (kg/as) EU:n määrittelemien ilmanlaadun raja-arvojen ylitysten lukumäärä Huono tai erittäin huono ilmanlaatu (pv) Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Sähkön kulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/r-m3) Lämmön kulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/r-m3) A4-kopiopaperin kulutus (arkkia/työntekijä) Ympäristökriteerejä sisältävät keskitetyt hankinnat (% tarjouspyynnöistä) Liikkumisen kestävyys Henkilöautojen määrä (henkilöautoa/1000 asukasta) Joukkoliikenteen matkustajamäärä (milj. nousua/vuosi) Joukkoliikenteen työsuhdematkalipun käyttäjät (% kaupungin työntekijöistä) Pyörätieverkon pituus (km) Ympäristökasvatus Ympäristösertifioidut kaupungin omat päiväkodit (kpl) Ympäristösertifioidut kaupungin omat peruskoulut (kpl) Nimettyjen ekotukihenkilöiden määrä kaupungin yksiköissä -Hoitoalan rakennukset 22,3 22,9 21,4 20,7 22,3 -Toimisto- ja hallintorakennukset 10,7 10,5 10,6 12,4 16,3 -Opetusrakennukset 14,0 14,3 15,5 13,2 14,0 -Hoitoalan rakennukset 43,3 47,0 50,7 43,2 42,4 -Toimisto- ja hallintorakennukset 29,7 36,8 36,5 29,0 28,9 -Opetusrakennukset 36,4 38,6 39,1 34,7 34, ,7 32,1 32,1 33,1 35,1 19,4 19,8 19,8 19,7 18, Tähdellä merkityissä kohdissa uusin tieto ei ole vielä saatavilla. Kursiivilla kirjatut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia uudempiin lukuihin. Trendi kuvaa viimeisen vuoden tilannetta suhteessa viiden edeltävän vuoden keskiarvoon (vähintään 5 % muutos)

39 Lisätietoa kestävästä kehityksestä Tampereella Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Kestävä yhdyskunta -yksikkö PL 487, Tampere Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen puh Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri puh