Kestävän kehityksen indikaattorit Tampereella Ekologinen kestävyys ja ympäristötalous
|
|
- Juuso Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kestävän kehityksen indikaattorit Tampereella 2015 Ekologinen kestävyys ja ympäristötalous
2 Sisältö Johdanto 3 Kestävän kehityksen raportointi Tampereella 4 Tampere pähkinänkuoressa 5 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit 10 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 14 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskuntatoiminnot Tampereella 17 Tampereen kaupunkiorganisaatio 24 Liikkumisen kestävyys 29 Ympäristötalous 33 Indikaattoriyhteenveto 37 Lisätietoa kestävästä kehityksestä Tampereella
3 Johdanto Kestävän kehityksen indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Tässä koosteessa esitetään ekologisen kestävyyden indikaattoritiedot sekä ympäristötaloudelliset tunnusluvut Tampereella vuodelta 2015 sekä, mikäli saatavilla, myös niitä edeltäviltä neljältä vuodelta. Diat on ryhmitelty aihealueisiin ja jokaisen aihealueen alussa on tietoa käytetyistä indikaattoreista sekä tietoa keskeisimmistä tuloksista. Kooste julkaistaan sähköisenä diasarjana vuosittaisen Ympäristön ja kestävän kehityksen katsausraportin liitteenä. Käytettävistä indikaattoreista ja niiden raportoinnista pääpiirteittäin on sovittu yhteisesti Suomen kuuden suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kanssa. Lisäksi mukana tässä koosteessa on muutamia täydentäviä indikaattoreita. Useimmat indikaattoreista on suhteutettu asukaslukuun kaupunkien välisen vertailun helpottamiseksi. Kaupunkien viimeisin vertailuraportti julkaistiin alkuvuodesta 2016 ja se käsittelee vuosien indikaattoritietoja:
4 Kestävän kehityksen raportointi Tampereella Kestävä kehitys on Tampereen kaupunkistrategian läpileikkaava teema. Kaupunkistrategian toteutumista seurataan ja arvioidaan osana talous- ja strategiaprosessia. Keskeisiä strategian toteutumista kuvaavia tietoja nostetaan esiin myös vuosittaisessa Näköaloja-raportissa, johon pyritty yhdistämään myös hyvinvointikertomuksen vuosikatsaus. Tampereen kaupungin lukuisiin ympäristön ja kestävän kehityksen sitoumuksiin ja sopimuksiin liittyy erilaista seurantaa ja raportointia. Vuosittaisessa Ympäristön ja kestävän kehityksen katsauksessa kerrotaan Tampereen kaupungin toiminnasta ja ympäristöpolitiikan toteutuksesta lyhyinä ja helppolukuisina teksteinä, joita kaupungin eri asiantuntijat ovat tuottaneet. Muita Tampereen kaupungin tuottamia seuranta- ja vuosiraportteja ovat mm. vuosittainen ympäristötilinpäätös sekä energia- ja ilmastotoimien raportti. Noin valtuustokausittain julkaistava Ympäristön tila Tampereella raportti kokoaa puolestaan yhteen pidempiä aikasarjoja ympäristön tilaa ja sen muutosta koskien
5 Tampere pähkinänkuoressa
6 Perustiedot Tampereesta Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja asukasluku vuoden 2015 lopussa oli Kaupunki kasvaa voimakkaasti ( asukasta vuonna 2015) ja houkuttelee runsaasti uusia asukkaita vuosittain. Tampere on merkittävä opiskelukaupunki, ja nuorten aikuisten osuus väestöstä on suuri. Kaupunki on perustettu vuonna Kaupungin pinta-ala on 689,6 neliökilometriä, josta vesialuetta on 164,6 neliökilometriä. Suurin osa kaupungin pinta-alasta on pohjoisella Aitolahden ja Teiskon alueella (396 km 2 ). Kantakaupungin alue on varsin rakennettua ja sitä reunustaa kaksi suurta järveä, Pyhäjärvi ja Näsijärvi ja järvien välisen kannaksen katkaiseva Tammerkoski. Tampereen kaupungilla on seitsemän naapurikuntaa: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ruovesi
7 Tampereen kaupungin asukkaat, henkilöstö ja taloudelliset tunnusluvut
8 Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TILAAJALAUTAKUNNAT Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntouspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Ateria Tampereen Infra TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Pirkanmaan Pelastuslaitos
9 Tampereen elinkeinorakenne Suurimmat työnantajat Tampereella vuonna 2012 olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Pirkanmaan Osuuskauppa
10 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit
11 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Kestävyyden yleistä kehitystä kuvaavia indikaattoreita ovat kasvihuonekaasupäästöt, yhdyskunnan energiankulutus, ekologinen jalanjälki, asukastyytyväisyys ja kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Kaikkia näistä ei lasketa vuosittain. Kasvihuonekaasupäästöjen kehittymistä seurataan Tampereella Benviroc Oy:n vuosittain tuottaman CO2-raportin avulla. Päästöihin lasketaan kaupungin alueelta kulutukseen perustuvat hiilidioksidi-, typpidioksidi- ja metaanipäästöt hiilidioksidiekvivalenttina (CO 2- ekv.). Laskentaan sisältyy kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja yhdyskunnan jätehuolto. CO2-raportissa käytetään sähkönkulutuksen päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönkulutuksen päästökerrointa. Uusin vahvistettu laskentatieto on vuodelta Tampereen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2014 ja asukasta kohden 38 %. Myös yhdyskunnan energiankulutus on laskenut Tampereella viime vuosina niin kokonaisuudessaan kuin asukaskohtaisesti. Suomen ympäristökeskus laski vuonna 2015 Sitran toimeksiannosta Tampereen ekologisen jalanjäljen osana resurssiviisauden nykytason selvitystä. Keskimääräisen tamperelaisen kulutuksen ekologinen jalanjälki oli selvityksen mukaan 6 gha (globaalihehtaaria) vuodessa. Globaalisti kestävä taso olisi 1,75 gha/as/v, joka määritetään jakamalla ihmisille hyödyllinen maa-ala ja vesiala tasan koko maapallon ihmismäärän kesken. Asukastyytyväisyyttä on tutkittu Tampereella kaupunkien yhteisessä kaupunki- ja kuntapalvelukyselyssä viimeksi vuonna 2008 jakaupungin henkilöstön ympäristöasenteita vuonna
12 1000 t CO2-ekv. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella ja vertailuvuotena ,0 1400,0 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0, Akselin otsikko Kaukolämpö Sähkölämmitys Maalämpö Erillislämmitys Kuluttajien sähkönkulutus Teollisuuden sähkönkulutus Liikenteen päästöt Teollisuus ja työkoneet Maatalouden päästöt Jätehuollon päästöt
13 kt CO2-ekv t CO2-ekv/asukas 1500,0 Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella vuosina ja vertailuvuotena ,0 Energian loppukulutuksen jakautuminen eri sektoreille Tampereella vuonna ,0 7,0 1000,0 6,0 5, ,0 500, ,0 2,0 1,0 0, ,0 Lähde: CO2-raportti 2016, Benviroc Oy
14 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys
15 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattoreilla kuvataan pyrkimystä tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen sekä luonnonarvojen ja ekologisesti merkittävien alueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vaalimiseen. Vuonna 2015 Tampereelle perustettiin noin 27 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita. Määrä kasvaa vuosittain luonnonsuojeluohjelman mukaisesti. Uusia alueita tuli mm. Villilänsaareen ja Hikivuoreen. Tällä hetkellä luonnonsuojelualueita on Tampereella noin 550 hehtaaria kattaen noin prosentin kaupungin maapinta-alasta. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala tulee yli kaksinkertaistumaan, kun valmisteilla olevat Kintulammin, Iidesjärven ja Makkarajärvi-Viitasten perän suojelualueet perustetaan. Suojelualueiksi varattuja alueita oli vuonna 2015 Tampereella 35,3 hehtaaria. Virkistysalueiden osuus Tampereen asemakaava-alueella on pysynyt viime vuodet reilun neljänneksen tasolla. Tiivisti asuttuja alueita ovat alueet, joilla asukasmäärä on vähintään 20 asukasta hehtaarilla. Tiivisti asuttuja alueita oli vuoden 2014 tarkastelussa Tampereen pinta-alasta noin 25 %. Näillä alueilla asuu 81 % tamperelaisista. Tieliikenteen melualueilla asuu Tampereella noin 34 % asukkaista (päivä-ilta-yömelun äänitaso yli 55 db, Lden). Edellä luvattujen indikaattoreiden lisäksi aihealueen indikaattoreihin kuuluvat asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet sekä eräiden palveluiden saavutettavuustiedot 300 ja 700 metrin etäisyydellä. Näitä tietoja ei kuitenkaan ole kerätty Tampereelta viime vuosina ja tietojen keräämisessä on tunnistettu kehittämistarpeita
16 Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus hienoisessa kasvussa * Vuoden 2011 luku ei ole vertailukelpoinen uudempiin lukuihin. Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen
17 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskuntatoiminnot Tampereella
18 Sähkönkulutus ja kaukolämmön tuotanto Yhdyskunnan*) toiminnan kuormitus ilmaan, vesistöihin ja maaperään sekä ekotehokkuus kuvaa yhdyskuntatoimintojen vastuullisuutta ja luonnonvarojen kulutusta. Raportoidut indikaattorit ovat yhdyskunnan sähkön kulutus, kaukolämmön tuotannossa käytettyjen energialähteiden osuudet, kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus, veden kulutus, jätevesikuormitus, viemäriverkoston vuotovesiprosentti, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä ja ilmanlaatu. Energiateollisuus ry julkaisee kuntakohtaisen sähkön käyttötilaston vuosittain noin kesäkuun puolivälissä, joten uusimmat vuoden 2015 tiedot eivät ehtineet vielä mukaan tähän koosteeseen. Vuoden 2014 sähkön kokonaiskulutus Tampereella oli yhteensä 1781 GWh eli 7986 kwh/asukas. Eniten sähköä kulutettiin Tampereella palveluissa ja rakentamisessa (45 %). Asumisen osuus oli reilu kolmannes (36 %) ja teollisuuden vajaa viidennes (19 %). Tampere sijoittui Suomen kuntien sähkönkulutustilastossa sijalle 12. Tampereen Sähkölaitos tuottaa Tampereella kaukolämpöä ja sähköä tehokkaasti yhteistuotantona. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on kasvanut viime vuosina ja osuus kokonaisenergianhankinnasta oli vuonna 2015 yhteensä 33 %. Kaukolämmön tuotannossa uusiutuvien polttoaineiden osuus vuonna 2015 oli 38,2 %. Tampereella sijaitsevista rakennuksista noin 30 % on kaukolämmityksen piirissä. Kerrosalaan suhteutettuna osuus on 75 %. *) Yhdyskunnalla tarkoitetaan tässä Tampereen kaupungin alueella asuvia ja toimivia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä
19 Kuormitus veteen, ilmaan ja maahan Tampereella käytettiin vuonna 2015 asukasta kohden 212 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa. Kotitalouksien osalta asukaskohtainen veden käyttö laski selvästi edelliseen vuoteen nähden ollen nyt 124 litraa vuorokaudessa. Tamperelaisista 96 % asuu viemäriverkoston toiminta-alueella, jonka yhdyskuntajätevedet puhdistetaan Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla. Vuonna 2015 näillä laitoksilla puhdistettiin yhteensä 32,4 milj. m 3 jätevettä, mikä oli noin 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvut sisältävät myös Tampereella puhdistettavat Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet. Käsiteltävään vesimäärään vaikuttaa mm. sateisuus. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti eli jätevedenpuhdistamoille tulevan vesimäärän ja laskutetun jätevesimäärän suhde vuonna 2015 oli 36,6 prosenttia. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella olevien jätteenkäsittelykeskusten kaatopaikoille päätyi vuonna 2015 asukasta kohden enää 85 kiloa yhdyskuntajätettä, kun Tammervoiman hyötyvoimalaitos alkoi esikäsitellä ja hyödyntää sekajätettä jo vuoden 2015 puolella. Tampereella ilmanlaatuun vaikuttavat epäpuhtauspitoisuudet ovat pysyneet viime vuosina EU:n asettamien raja-arvojen alapuolella. Päästöjen kokonaismäärä pysytteli edellisen vuoden tasolla. Ilmanlaatuindeksillä mitattuna huonoja tai erittäin huonoja ilmanlaatupäiviä oli Tampereella vuonna 2015 kuusi päivää enemmän kuin vuonna
20 Sähkönkulutus väheni, kaukolämpö vihertyy Vuoden 2015 kulutustiedot julkaistaan kesäkuun 2016 lopulla. Lähde: Energiateollisuus ry Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos Oy
21 Asukaskohtainen veden käyttö vähentyi, jätevesien vesistökuormitus kasvoi hieman 300 l/as/vrk Yhdyskunnan ja kotitalouksien veden käyttö Yhdyskunta Kotitaloudet Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi
22 Kaatopaikoille loppusijoitetun jätteen määrä vähentyi jätteenpolton alettua Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy
23 Päästöt ilmaan edellisten vuosien tasolla Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen
24 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Tampereen kaupunkiorganisaatio
25 Energiankulutus ja ilmastopäästöt kaupungin omassa toiminnassa Tampereen kaupunkikonsernin vuoden 2015 energiankäytöstä* valtaosa, 84 %, kulutettiin rakennuksissa: 46 % julkisissa palvelurakennuksissa ja 38 % kaupungin omistamissa asuinrakennuksissa. Vesi- ja jätevesihuolto käytti kokonaisuudesta 8 % ja katuja ulkovalaistus 5 %. Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineisiin kului energiasta 3 %. Kaupungin energiankäyttö laski edellisestä vuodesta noin 2,5 prosenttia. Johtuen eri vuosina tapahtuneista muutoksista palveluiden tuottamisessa, toimintojen laajuudessa sekä ulkolämpötilojen eroista eri vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Myös indikaattoriseurannassa mukana oleva kaupungin omistamien erilaisten toimitilarakennusten vuosittainen energiankulutus vaihtelee. Kiinteistöjen vedenkulutuksen seuranta on parantunut viime vuosina mutta tiedot ovat edelleen osin puutteellisia. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt syntyivät myös pääosin rakennusten energiankäytöstä. Pääosa kaupungin kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä ja koska Tampereella kaukolämpöä tuotetaan yhä enemmän uusiutuvalla energialla, pienentää tämä myös kaupungin omistamien rakennusten ympäristövaikutuksia. Tampereen Tilakeskus hankkii kiinteistöihinsä pelkästään (100 %) Suomessa vesivoimalla tuotettua päästötöntä sähköä. Kaupungin energiankäyttöä ja ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamista käsitellään tarkemmin vuosittain laadittavassa energia- ja ilmastotoimien seurantaraportissa. *) Tarkastelu on rajattu siten, että se vastaa kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaista rajausta, eikä siten sisällä Tampereen Sähkölaitoksen tai Tampereen kaupunkiliikenteen (TKL) energiankäyttöä
26 Kestävät toimintatavat kaupungin toiminnassa Kaupungin toimipisteisiin ostettiin vuonna 2015 keskitetysti noin 34 miljoonaa arkkia valkoista A4-kopiopaperia. Määrä on jokaista työntekijää kohden keskimäärin arkkia, laskua edellisestä vuodesta tuli hieman. Noin 41 % kaupungin keskitettyjen yhteishankintojen tarjouspyynnöistä sisälsi vuonna 2015 ympäristökriteerejä. Erillishankinnoissa osuus on noin 11 prosenttia. Tietoa kaupunkiorganisaation tuottamista jätemääristä ja jätteen hyötykäyttöasteesta ei toistaiseksi ole saatavilla luotettavasti. Arjen ympäristötyötä ja kestäviä toimintatapoja kaupungin toimintayksiköissä tuetaan ekotukitoiminnan avulla. Työyhteisöihin nimetyt ja koulutetut ekotukihenkilöt opastavat ja motivoivat työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia yksiköiden toimintatavoissa, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Vuoden 2015 lopussa Tampereella oli 269 nimettyä ekotukihenkilöä eli 1,8 ekotukihenkilöä 100 työntekijää kohden. Näistä toiminnan peruskoulutukseen osallistuneita oli vuoden 2015 lopussa 203 henkilöä. Päiväkodeille ja kouluille suunnattu kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelma oli käytössä Tampereella vuoden 2015 lopussa kuudessa kaupungin omassa koulussa ja viidessä päiväkodissa. Kiinnostus Vihreä lippu toimintaan on kasvanut ja vuoden 2016 puolella mukaan on jo lähtenyt 2 uutta päiväkotia
27 Kiinteistöjen energiankulutus Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus
28 Kopiopaperin kokonaiskulutus kääntyi laskuun Lähde: Tampereen kaupunki, Tuomi Logistiikka Oy
29 Liikkumisen kestävyys
30 Liikkumisen kestävyys Liikkumisen kestävyyden indikaattoreina ovat henkilöautojen määrä, joukkoliikenteen matkamäärä, joukkoliikenteen työsuhdematkalipun suosio kaupungin työntekijöiden keskuudessa sekä pyörätieverkoston pituus. Henkilöliikenteen kulkumuotojakaumaa seurataan noin neljän vuoden välein toteutettavilla kyselytutkimuksilla (viimeisin vuonna 2012). Tamperelaisten omistamien henkilöautojen määrä jatkaa edelleen kasvua niin kokonaismäärässä kuin asukasmäärään suhteutettuna. Vuonna 2015 Tampereella oli rekisterissä olevaa henkilöautoa eli 466 autoa tuhatta asukasta kohden. Näistä noin 85 % oli vuoden lopussa liikennekäytössä. Joukkoliikenne on ollut Tampereen seudulla viime vuosina muutosten keskellä. Vuonna 2015 kaupunkiseudun joukkoliikenteen raportoitu matkamäärä oli noin 35 miljoonaa, josta yli 30 miljoonaa matkaa tehtiin Tampereella. Kaupungin työntekijöistä noin 19 prosenttia hyödynsi vuonna 2015 työantajan tukemaa joukkoliikenteen työsuhdematkalippua. Pyöräteitä oli Tampereella vuoden 2015 lopussa yhteensä 635 kilometriä eli uusia väyliä rakennettiin vuoden aikana 14 kilometriä. Pyöräilyverkkoa kehitettiin myös parantamalla olemassa olevien väylien laatutasoa. Pyöräilijöiden määrät ovat kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana Tampereella yli 15 prosenttia ja vuonna 2015 kasvua oli 3 prosenttia
31 Henkilöautojen määrä kasvaa Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi
32 Pyörätieverkon kilometrit lisääntyvät Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen
33 Ympäristötalous
34 Ympäristövastuun taloudellinen näkökulma Ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla voidaan seurata kaupungin ympäristönsuojelutyötä talousnäkökulmasta. Ympäristökirjanpitoon sisällytetään vain sellaiset tulot, menot ja investoinnit, jotka ovat syntyneet ainoastaan tai ensisijaisesti ympäristönsuojelutarkoituksessa. Ympäristötaloutta käsitellään tarkemmin erikseen julkaistussa kaupungin ympäristötilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätöksen vuosittainen laadinta ja kehittäminen on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupungin ympäristöpolitiikkaan. Erillinen ympäristötilinpäätös on laadittu Tampereella tilikaudesta 2011 alkaen. Ympäristötilinpäätös laaditaan yksiköiden ympäristökirjanpidon pohjalta, ja sen avulla tarkastellaan vuosittaisten ympäristökustannusten, -tuottojen ja -investointien muuttumista ympäristösuojelun eri osa-alueilla. Samalla myös kehitetään ja yhdenmukaistetaan kaupunkiorganisaation liikelaitosten ja toimialojen tapaa kerätä ympäristöön liittyvää taloustietoa. Ympäristötilinpäätöksen tarkastelussa Tampereen kaupunkiorganisaatioon kuuluvat kaikki kaupungin toimialat ja liikelaitokset, mukaan lukien Pirkanmaan pelastuslaitos. Ympäristötilinpäätöksen yhteenvedon luvuissa ei ole vielä toistaiseksi tytäryhtiöitä, osakkuusyhtiöitä tai säätiöitä, joiden ympäristökirjanpidot ovat eri vaiheissa
35 Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Lähde: Tampereen kaupunki, konsernihallinto
36 Ympäristötalouden luvut kuvaajina
37 Indikaattoriyhteenveto Ekologisen kestävyyden indikaattorit
38 Ekologisen kestävyyden indikaattorit Tampereella Trendi Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv/as) 5,6 5,2 5,1 4,8 * Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (1000 t CO2-ekv) * Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Virkistys- ja suojelualueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta (%) Luonnonsuojelualueiden ja -varausten määrä maa-alasta (%) 0,8 0,9 0,9 1,1 1,1 Tiiviisti asuttujen alueiden osuus (% kaikista asutuista alueista) 25 Tiiviillä alueilla asuvien osuus (% koko väestöstä) 81 Tieliikenteen melualueilla asuvien määrä (Lden > 55 db, % väestöstä) Yhdyskunnan toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus 39,0 Yhdyskunnan energiankulutus (kwh/as) * Yhdyskunnan sähkönkulutus (kwh/as) * Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen puupolttoaineiden osuus (%) 17,3 17,2 22,2 26,0 36,9 Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus (% kerrosalasta) 74,1 74,4 74,5 74,7 74,9 Yhdyskunnan vedenkulutus (l/as/vrk) Kotitalouksien vedenkulutus (l/as/vrk) Yhdyskunnan jätevesien kokonaistyppikuormitus (g/as/vrk) 8,4 9,4 10,7 10,3 11,4 Yhdyskunnan jätevesien kokonaisfosforikuormitus (g/as/vrk) 0,08 0,07 0,08 0,06 0,06 Yhdyskunnan jätevesien BHK-kuormitus (g/as/vrk) 1,5 1,5 1,7 1,2 1,3 Viemäriverkoston vuotovesiprosentti 23, ,2 31,4 36,6 Jätteenkäsittelykeskuksiin loppusijoitettu yhdyskuntajäte (kg/as) EU:n määrittelemien ilmanlaadun raja-arvojen ylitysten lukumäärä Huono tai erittäin huono ilmanlaatu (pv) Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Sähkön kulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/r-m3) Lämmön kulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/r-m3) A4-kopiopaperin kulutus (arkkia/työntekijä) Ympäristökriteerejä sisältävät keskitetyt hankinnat (% tarjouspyynnöistä) Liikkumisen kestävyys Henkilöautojen määrä (henkilöautoa/1000 asukasta) Joukkoliikenteen matkustajamäärä (milj. nousua/vuosi) Joukkoliikenteen työsuhdematkalipun käyttäjät (% kaupungin työntekijöistä) Pyörätieverkon pituus (km) Ympäristökasvatus Ympäristösertifioidut kaupungin omat päiväkodit (kpl) Ympäristösertifioidut kaupungin omat peruskoulut (kpl) Nimettyjen ekotukihenkilöiden määrä kaupungin yksiköissä -Hoitoalan rakennukset 22,3 22,9 21,4 20,7 22,3 -Toimisto- ja hallintorakennukset 10,7 10,5 10,6 12,4 16,3 -Opetusrakennukset 14,0 14,3 15,5 13,2 14,0 -Hoitoalan rakennukset 43,3 47,0 50,7 43,2 42,4 -Toimisto- ja hallintorakennukset 29,7 36,8 36,5 29,0 28,9 -Opetusrakennukset 36,4 38,6 39,1 34,7 34, ,7 32,1 32,1 33,1 35,1 19,4 19,8 19,8 19,7 18, Tähdellä merkityissä kohdissa uusin tieto ei ole vielä saatavilla. Kursiivilla kirjatut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia uudempiin lukuihin. Trendi kuvaa viimeisen vuoden tilannetta suhteessa viiden edeltävän vuoden keskiarvoon (vähintään 5 % muutos)
39 Lisätietoa kestävästä kehityksestä Tampereella Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Kestävä yhdyskunta -yksikkö PL 487, Tampere Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen puh Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri puh
Kestävän kehityksen indikaattorit 2014
Kestävän kehityksen indikaattorit 2014 1 Sisällys Johdanto dia 3 Tampere pähkinänkuoressa diat 4-8 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat 9-11 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys diat 12-14
LisätiedotKestävän kehityksen indikaattorit 2013
Kestävän kehityksen indikaattorit 2013 1 Sisällys Johdanto dia 3 Tampere pähkinänkuoressa diat 4-8 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat 9-11 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys diat 12-14
LisätiedotSähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla
Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotLiiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa
Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä
LisätiedotKestävän kehityksen indikaattorit 2012
Kestävän kehityksen indikaattorit 2012 1 Sisällys Johdanto dia 3 Kestävän kehityksen raportointi dia 4 Tampere pähkinänkuoressa diat 5-9 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat 10-12 Maankäytön ja
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015
Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan
LisätiedotMuita kestävään kehitykseen liittyviä raportteja
6 1 Sisällys Johdanto dia 3 Muita kestävään kehitykseen liittyviä raportteja dia 4 Tampere pähkinänkuoressa diat 5-9 Kestävän kehityksen edistäminen Tampereella diat 10-12 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit
LisätiedotTampereen kaupungin kestävän kehityksen raportti
Sisällys Johdanto diat 3 4 Tampere pähkinänkuoressa diat 5 9 Kestävän kehityksen edistäminen Tampereella diat 10 12 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat 13 17 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotLapsinäkökulmaa Tampereella
Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 218 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 24.4.218 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotTilastot ja kustannukset tehokkuudeksi
Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotTampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen
TAMPERE Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Tampereen kaupungin hallintoelinten tarkastetut pöytäkirjat oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen lukuun ottamatta
LisätiedotKaupunkiympäristön kehittäminen
Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus
LisätiedotTampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015
Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison
LisätiedotTampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015
Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotIlmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotTampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas
Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen Open data TRE meetup Uusi Tehdas 1 Taustaa kaupungin talousdatan avaamiselle Konsernijohtaja Juha Yli Rajalan mukaan Tampereen kaupunki haluaa olla edistämässä
LisätiedotLiikelaitokset ja tytäryhteisöt, omistajaohjaus. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen
Liikelaitokset ja tytäryhteisöt, omistajaohjaus Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Tampereen liikelaitokset ja tytäryhteisöjä Tampereen Raitiotie Oy Konsernin avainlukuja 5 liikelaitosta:
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotOrganisaatiokuvat alkaen
Organisaatiokuvat 1.6.2017 alkaen Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI
LisätiedotKuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011 2014
Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 211 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Ekologisen kestävyyden tunnusluvut... 5 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit... 5 Asukastyytyväisyys...5 Henkilöstön
LisätiedotHyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
LisätiedotTAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio
TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)
Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Deloitten toteuttama selvitys (018) Selvityksen kohteena 50 suurinta kuntaa, jotka kattavat 70 % Suomen väestöstä Rovaniemi Tornio Kemi 30% 1 pienintä kuntaa,
LisätiedotLiikelaitokset osana Tampereen kaupunkia
Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitosten johtokuntien koulutus 20.2.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 20.2.2013 Liiketoiminnan ohjaus Liikelaitosten johtokunnat iltapäivän
LisätiedotOrganisaatiokuvat
Organisaatiokuvat 1.1.2018 Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2018 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta
LisätiedotIlmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja
Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotVerkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite
LisätiedotKuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2006 2010
Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 26 21 Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa Kannen kuva: Taitto Tina Kristiansson Jarmo Honkanen Ilmestymisvuosi 212 ISBN 978-952-5465-58-7
LisätiedotKestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan
Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan ts. kestävän kehityksen suunnittelija Aino Järventausta 1 Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävää kehitystä seurataan
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 217 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 13.6.217 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotAskel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat
Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat 2 Sisältö Johdanto... 2 Kaukolämpö... 3 Sähkö... 5 Vesi... 9 Jätetiedot... 10 Teemakartat... 14 Sanna Viilo, Sito Tietotekniikka Oy Anna Johansson,
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotTampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012
Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET
ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014
LisätiedotOrganisaatiokuvat päivitetty
Organisaatiokuvat 1.1.2019 - päivitetty 29.04.2019 - Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2019 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto
LisätiedotTampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011
Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.
LisätiedotYhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,
LisätiedotTampere suurkaupunki
Tampere suurkaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupunki Alue- ja paikallishallintopäivät 17. 18.8.2016 Kaupunkiseudun
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotORGANISAATIOKUVAT
ORGANISAATIOKUVAT 1.1.2019 Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2019 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen
LisätiedotKuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009
Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2017 2 31.5.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Tampereen ajoneuvokannan
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotVantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa
Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
Lisätiedot