Kestävän kehityksen indikaattorit 2012

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen indikaattorit

2 Sisällys Johdanto dia 3 Kestävän kehityksen raportointi dia 4 Tampere pähkinänkuoressa diat 5-9 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys diat Yhdyskuntatoimintojen ympäristökuormitus ja ekotehokkuus diat Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus diat Liikkumisen kestävyys diat Ympäristökasvatus diat Sosiaalinen kestävyys diat Ympäristötalous diat Lisätietoja kestävästä kehityksestä Tampereella dia 48 2

3 Johdanto Kestävän kehityksen raporttiin koottujen indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Kehitystä tarkkaillaan ekologisten ja sosiaalisten indikaattorien sekä ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla. Tässä raportissa esitetään indikaattoritiedot sekä ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuodelta 2012 sekä, mikäli saatavilla, pääsääntöisesti myös niitä edeltäviltä neljältä vuodelta. Diat on ryhmitelty aihealueisiin ja jokaisen aihealueen alussa on tietoa käytetyistä indikaattoreista sekä tietoa keskeisimmistä tuloksista. Raportti julkaistaan vuosittain sähköisenä diasarjana. Raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa. Useimmat indikaattoreista on suhteutettu asukaslukuun kaupunkien välisen vertailun helpottamiseksi. Kuutoskaupunkien vuosien ekologisen kestävyyden indikaattoreista valmistui vertaileva raportti keväällä Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit : 3

4 Kestävän kehityksen raportointi Tampereen kaupungin kestävän kehityksen työtä toimenpiteiden ja hankkeiden osalta kuvaava raportti Aalborgin sitoumukset 2012 Katsaus kestävän kehityksen teemoihin Tampereella valmistui keväällä Raportti kertoo siitä, miten Tampereen kaupunki on edistänyt kestävän kehityksen teemoja valtuustokaudella Katsaukseen on koottu Tampere virtaa -kaupunkistrategiaan asetettuja tavoitteita sekä jo toteutettuja tai meneillään olevia sitoumuksia edistäviä toimenpiteitä ja hankkeita. Useimpiin näistä on liitetty myös linkitys tarkempaa tutustumista varten. Kaupungin ympäristön ja kestävän kehityksen sitoumuksiin ja sopimuksiin liittyy useita vuosiraportteja. Tampereen ensimmäiseen Ympäristön ja kestävän kehityksen katsaukseen on koottu esittelyt vuosina valmistuneista raporteista ja selvityksistä paremman kokonaiskuvan saamiseksi ympäristöpolitiikan etenemisestä. Muita Tampereen kaupungin tuottamia kestävään kehityksen liittyviä seuranta- ja vuosiraportteja ovat mm.: Ympäristön tila Tampereella Hyvinvointikertomus 2012 Ympäristötilinpäätös

5 Tampere pähkinänkuoressa

6 Perustiedot Tampereesta Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja asukasluku vuoden 2012 lopussa oli Kaupunki on perustettu vuonna Kaupungin pinta-ala on 689,6 neliökilometriä, josta vesialuetta on 164,6 neliökilometriä. Suurin osa kaupungin pinta-alasta on pohjoisella Aitolahden ja Teiskon alueella (396 km 2 ). Kantakaupungin alue on varsin rakennettua ja sitä reunustaa kaksi suurta järveä, Pyhäjärvi ja Näsijärvi ja järvien välisen kannaksen katkaiseva Tammerkoski. Tampereen kaupungilla on seitsemän naapurikuntaa: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ruovesi. 6 Lähde: Tampereen kaupunki

7 Tampereen kaupungin asukkaat, henkilöstö ja taloudelliset tunnusluvut Asukkaat Väestö Väestön tiheys (asukkaita/km²) Kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä yhteensä Vakinaiset työntekijät 81 % 84 % 82 % 82 % 81 % Kokoaikaiset työntekijät 89 % 89 % 89 % 88 % 89 % Asukkaita kaupungin henkilöstöä kohti 13, ,8 14,9 14,9 Taloudelliset tunnusluvut Kaupungin vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitus % Lainat /asukas Konsernin lainat /asukas Lähteet: Indikaattoripankki Sotkanet sekä Tampereen kaupunki, Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä ja Talous- ja liiketoimintaryhmä

8 Tampereen elinkeinorakenne Suurimmat työnantajat Tampereella vuonna 2010 olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Nokia Oyj, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. 8 Lähde: Tilastokeskus

9 Tampereen kaupungin organisaatio 2012 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Suunnittelujaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Tilaajaryhmä TILAAJALAUTAKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Seudullinen joukkoliikennelautakunta Henkilöstöjaosto apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Hallinto- ja henkilöstöryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous- ja strategiaryhmä Sopimus Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Sara Hildénin taidemuseo Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Liiketoiminnan ohjaus Konsernipalvelut LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Ateria Tampereen Infratuotanto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Tampereen Aluepelastuslaitos TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT 9

10 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit

11 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Yleistä kehitystä kuvaaviksi indikaattoreiksi on sovittu kasvihuonekaasupäästöt, yhdyskunnan energiankulutus, ekologinen jalanjälki, asukastyytyväisyys ja kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Kasvihuonekaasupäästöt ja energiatase on Tampereella ja useissa muissa Suomen kunnissa, päätetty laskea Kuntaliiton Kasvener-laskentamallilla. Laskentamallia päivitetään parhaillaan Suomen Ympäristökeskuksessa, mistä johtuen viimeisimmät käytettävissä olevat laskentatulokset ovat Tampereen osalta vuodelta Kasvenerlaskentamallin päivitys valmistuu vuodenvaihteessa , jolloin lasketaan vuosien päästöt. Suuntaa-antavaa tietoa Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä on tällä välillä saatavilla mm. Benviroc Oy:n vuosittaisesta CO2-laskentaraportista, joka vastaa useimpien sektoreiden osalta Kasvener-malliin laskentaa. Laskentatavoissa on kuitenkin jonkin verran eroja tiettyjen laskentaparametrien osalta sekä mm. sähkönkulutukseen ja teollisuuden energiankäyttöön liittyen. Myös tulosten esitystavassa on hieman eroja. Tässä indikaattoriraportissa esitetään tällä kertaa CO2-raportin mukainen päästökehitys vuosilta Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä kertovat lisäksi paljon Tampereen Sähkölaitoksen vuosittaiset energiantuotantotiedot. Näiden mukaan päästökaupan piirissä olevat hiilidioksidipäästöt laskivat vuonna 2012 seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta vähentyneen sähkön tuotannon ja biomassojen lisääntyneen käytön takia. Noin neljän vuoden välein laskettava ekologinen jalanjälki raportoitiin vuoden 2010 kestävän kehityksen raportissa ja asukastyytyväisyyttä on tutkittu Tampereella laajemmin viimeksi vuonna Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteita tutkittiin Tampereella vuonna 2011 ja tuloksista raportoitiin vuoden 2011 indikaattoriraportissa. 11

12 Kasvihuonekaasupäästöt laskussa (CO2-raportin mukainen päästökehitys vuosilta ) Päästöt Tampereella yhteensä ja asukasta kohden vuosina ilman teollisuutta. Päästöt Tampereella sektoreittain vuosina ilman teollisuutta. *Vuoden 2012 tieto on ennakkotieto 12 Lähde: CO2-raportti/Benviroc Oy 6

13 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys

14 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 14 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattoreilla kuvataan pyrkimystä kestävän kehityksen mukaiseen tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen sekä luonnonarvojen ja ekologisesti merkittävien alueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vaalimiseen. Käytetyt indikaattorit ovat palveluiden saavutettavuus, asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen määrä, virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella ja luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta. Kaikista em. indikaattoreista ei ole saatavilla vuoden 2012 tietoja. Keskeiset julkiset palvelut ovat vuoden 2011 laskennan perusteella hyvin kuntalaisten saavutettavissa Tampereella: erityisesti viheralueet ja joukkoliikenne löytyvät lähes jokaiselta vähintään 300 metrin etäisyydeltä. Tampereella rakennettiin vuonna 2011 asemakaava-alueen ulkopuolelle 12 asuinrakennusta, 13 lomarakennusta ja 53 talousrakennusta. Määrä on ollut viime vuosina hienoisessa laskussa. Virkistysalueiden osuus Tampereen asemakaava-alueella on pysynyt viime vuodet reilun neljänneksen tasolla. Luonnonsuojelualueiden määrä pysyi Tampereella vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla - vuoden lopussa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja alueita oli 369 hehtaaria ja suojelualueiksi varattuja alueita 55 hehtaaria. Yhteensä luonnonsuojelualueita ja -varauksia oli vuoden 2012 lopussa 0,8 % Tampereen maa-alasta. Joulukuussa 2012 hyväksytty Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2020 laajentaa suojelualueiden määrän noin 1300 hehtaariin eli 2,5 prosenttiin maa-alasta vuoteen 2020 mennessä.

15 Keskeiset julkiset palvelut hyvin saavutettavissa 15 Lähde: Tampereen kaupunki, Talous- ja liiketoimintaryhmä

16 Luonnonsuojelualueiden määrä ennallaan 16 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

17 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskuntatoiminnot Tampereella

18 Sähkönkulutus ja kaukolämmön tuotanto Yhdyskunnan *) toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus kuvaa yhdyskuntatoimintojen vastuullisuutta, luonnonvarojen kulutusta ja ihmistoiminnan kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Käytetyt indikaattorit ovat yhdyskunnan sähkön kulutus, kaukolämmön tuotannossa käytettyjen energialähteiden osuudet, veden kulutus, jätevesikuormitus, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä ja ilmanlaatu. Tampereella kulutettiin vuonna 2012 sähköä yhteensä 1791 GWh eli 8237 kwh/asukas. Kokonaisuudessaan kulutus nousi edellisestä vuodesta reilut 2 % ja asukaskohtaisesti mitattuna reilun prosentin. Eniten sähköä kulutetaan Tampereella palveluissa ja rakentamisessa (44 %). Asumisen osuus on reilu kolmannes (37 %) ja teollisuuden osuus laski nyt alle viidennekseen (19 %). Tampere sijoittuu Suomen eniten kuluttavien kuntien sähkötilastossa sijalle 12. Tampereen Sähkölaitos tuottaa Tampereella kaukolämpöä ja sähköä tehokkaasti yhteistuotantona. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on kasvanut viime vuosina suunnitellusti ja osuus kokonaisenergianhankinnasta oli vuonna 2012 yhteensä 14 %. Kaukolämmön tuotannossa puupolttoaineiden osuus vuonna 2012 oli noin 17 %. *) Yhdyskunnalla tarkoitetaan tässä Tampereen kaupungin alueella asuvia ja toimivia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä 18

19 Kuormitus veteen, ilmaan ja maahan Tampereella käytettiin vuonna 2012 asukasta kohden kokonaisuudessa 229 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa, mikä on noin 10 litraa edellisiä vuosia vähemmän. Kotitalouksien osalta asukaskohtainen veden kulutus säilyi aiempien vuosien tasolla ollen 140 litraa vuorokaudessa. Yhdyskunnan jätevesikuormituksen kehitystä seurataan jätevedenpuhdistamoiden fosfori-, typpi- ja biologisen hapenkulutuksen (BHK) kuormituksen avulla. Tamperelaisista 96 % asuu viemäriverkoston toiminta-alueella, jolta yhdyskuntajätevedet puhdistetaan Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla. Tampereella käsiteltyjen jätevesien kuormitus on pysynyt kohtuullisen vakaana viime vuosina ja vuosittainen vaihtelu selittyy lähinnä käsitellyn jätevesimäärän vaihtelulla. Vuonna 2012 jätevettä puhdistettiin Tampereella yhteensä 31,9 miljoonaa kuutiota. Luvut sisältävät myös Tampereella puhdistettavat Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella olevien jätteenkäsittelykeskusten kaatopaikoille päätyi vuonna 2012 asukasta kohden 261 kiloa yhdyskuntajätettä. Nousua edellisestä vuodesta oli 3 kiloa/asukas. Tampereella ilmanlaatuun vaikuttavat epäpuhtauspitoisuudet ovat pysyneet viime vuosina EU:n asettamien raja-arvojen alapuolella. Vuonna 2012 Tampereella oli edellistä vuotta hieman enemmän ilmanlaadultaan huonoja tai erittäin huonoja vuorokausia, yhteensä 21 päivää. Päästöjen kokonaismäärässä ei ollut merkittävää muutosta. 19

20 Sähkönkulutuksessa pientä kasvua 20 Lähde: Energiateollisuus ry

21 Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannossa edellisen vuoden tasolla 21 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos Oy

22 Yhdyskunnan veden kulutuksessa laskua 22 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi

23 Jätevesikuormitus vaihtelee käsiteltävien vesimäärien mukaan 23 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi

24 Kaatopaikoille loppusijoitetun jätteen määrässä lievää kasvua 24 Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy

25 Päästöt ilmaan aiemmalla tasolla 25 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

26 Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Tampereen kaupunkiorganisaatio

27 Kestävät toimintatavat ja hankinnat kaupungin toiminnassa Kaupungin energiankulutuksesta 80 % syntyy kaupungin kiinteistöissä lämmön ja sähkönkulutuksena. Kaupunkiorganisaation energiankäyttö ja käytöstä aiheutuneet CO 2 -päästöt nousivat vuonna 2012 hieman edellisvuodesta. Kaupungin energiankäyttöä ja ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamista käsitellään tarkemmin kaupunginhallitukselle vuosittain laadittavassa ilmasto- ja energiatoimien seurantaraportissa. Kaupungin toimipisteisiin ostettiin vuonna 2012 keskitetysti reilut 33 miljoonaa arkkia valkoista A4- kopiopaperia. Määrää on jokaista työntekijää kohden keskimäärin arkkia, joten kasvua edellisestä vuodesta tuli hieman. Noin 35 % kaupungin keskitettyjen hankintojen tarjouspyynnöistä sisälsi vuonna 2012 ympäristökriteerejä. Erillishankinnoissa osuus jäi alle 5 prosenttiin. Reilun kaupan elintarvikkeiden käyttö kasvoi yli 16 prosenttia ja luomutuotteiden 13 prosenttia Tampereen Aterian toimipaikoissa edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 kaupungin yksiköissä toimi edelleen yksiköihin nimettyjen kestävän kehityksen vastaavien muodostama verkosto, johon kuului 140 kestävän kehityksen vastaavaa eli noin yksi keke-vastaava sataa työntekijää kohden. Verkoston avulla henkilöstölle levitetään tietoa ja kannustetaan kestäviin toimintatapoihin. Kestävän kehityksen vastaavien verkosto uudistuu vuoden 2013 aikana tavoitteena toiminnan laajentaminen ja systematisointi pääkaupunkiseudulla kehitettyä ekotukitoimintamallia hyödyntäen. 27

28 Kiinteistöjen energiankulutus vaihtelevaa 28 Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus

29 Kopiopaperia kului yli 33 miljoonaa arkkia 29 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Logistiikka

30 Liikkumisen kestävyys

31 Liikkumisen kestävyys Liikkumisen kestävyyttä mitataan henkilöautojen määrällä, joukkoliikenteen matkamäärällä ja pyörätieverkoston pituudella. Tamperelaisten omistamien henkilöautojen määrä jatkaa edelleen kasvua niin kokonaismäärässä kuin asukasmäärään suhteutettuna. Vuonna 2012 Tampereella oli henkilöautoa eli 458 autoa tuhatta asukasta kohden. Joukkoliikenteen matkustajamäärä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2012, jolloin jokainen tamperelainen teki keskimäärin 147 joukkoliikenteen matkaa ja matkoja kertyi kokonaisuudessaan yli 32 miljoonaa. Kaupungin työntekijöistä lähes 20 prosenttia hyödynsi joukkoliikenteen työsuhdematkalippua. Pyöräteitä oli Tampereella vuoden 2012 lopussa yhteensä 610 kilometriä eli uusia väyliä rakennettiin yli 8 kilometriä. Keskusta-alueen saavutettavuus kävellen ja pyöräillen parani merkittävästi, kun vuoden aikana otettiin käyttöön Rongankadun alikulkukäytävä ja Palatsinsilta ja Vellamonkadun, Laukontorin ja Rautatienkadun kävely- ja pyöräilytiet valmistuivat. Tamperelaisten kulkutavoista saatiin lisätietoa syystalvella 2012 toteutetusta Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksesta. Sen mukaan aiempaa useampi Tampereella asuva valitsee kulkutavakseen polkupyörän tai joukkoliikenteen. 31

32 Henkilöautoja yhä enemmän Tampereella 32 Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi

33 Joukkoliikenteen matkustajamäärät hyvässä kasvussa 33 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

34 Pyörätieverkko kasvaa 34 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen

35 Joukkoliikenne ja pyöräily lisänneet suosiotaan Tampereella Yli 14-vuotiaiden tamperelaisten kulkutapajakauma marras- ja joulukuussa 35 Lähde: Tampereen seudun liikennetutkimus 2012

36 Ympäristökasvatus

37 Ympäristökasvatukseen osallistuminen Kestäviä elämäntapoja edistetään kuntalaisten keskuudessa ympäristökasvatuksen avulla. Kaupungin järjestämää ympäristökasvatusta mitataan ympäristökasvatustapahtumiin, luontokouluopetukseen ja luontoretkille osallistuneiden määrällä sekä päiväkotien ja koulujen Vihreä lippu -ohjelmaan osallistuvien yksiköiden määrällä. Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuneiden määrä pysytteli vuonna 2012 edellisen vuoden tasolla. Osallistujia oli yhteensä noin henkilöä eli hieman alle 6 % tamperelaisista. Syksyllä 2012 ovensa sulkeneeseen Ympäristötietokeskus Moreenian näyttelyyn ehti tutustua vuoden aikana henkilöä ja Luontokoulu Korennon opetukseen tai tilaisuuksiin osallistui henkilöä. Ekokumppanit Oy:n ympäristöneuvojien jalkautuminen kouluille tavoitti vuoden aikana reilut oppilasta. Kaupungin luontoretkille osallistui 220 henkilöä ja Ekokumppanit Klubin tilaisuuksiin noin 240 henkilöä. Indikaattoriin sisällytetyn ympäristökasvatuksen lisäksi tietoa, neuvontaa ja kestävän kehityksen kasvatusta tarjoavat Tampereella myös muut tahot. Esimerkiksi vuoden 2012 lopulla päättynyt Tampereen seudun ILMANKOS - ilmastoprojekti ja asennekasvatustyötä kuntalaisten parissa tekevä kaupungin Siisteyskampanja tavoittivat tilaisuuksissaan, retkillä ja talkoissa kuntalaisia ympäri vuoden. Tampereen luonnontieteellisessä museossa vieraili vuoden 2012 aikana kävijää. Päiväkodeille ja kouluille suunnatussa kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmassa oli Tampereella vuoden 2012 aikana mukana kaupungin omista kouluista 5 yksikköä ja päiväkodeista 4 yksikköä eli noin 13 % kouluista ja 5 % päiväkodeista. Lukuun on laskettu vain kaupungin omat koulut ja päiväkodit. Vihreä lippu toimintaan ei ole viime vuosina lähtenyt Tampereelta mukaan juurikaan uusia toimijoita. 37

38 Kaupungin tarjoama ympäristökasvatus tavoitti aiempaan tapaan 38 Lähteet: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen ja Luontokoulu Korento sekä Ekokumppanit Oy ja Ekokumppanit Klubi ry.

39 Sosiaalinen kestävyys

40 Sosiaalinen kestävyys Sosiaalista kestävyyttä ja kuntalaisten hyvinvointia seurataan Tampereella vuosittaisissa Hyvinvoinnin tila - raporteissa sekä kerran valtuustokaudessa laadittavassa Hyvinvointikertomuksessa. Tässä raportissa esitetään kuuden suurimman kaupungin yhteisesti sopimista sosiaalisen kestävyyden indikaattoreista vain turvallisuuteen, koulutukseen, äänestysaktiivisuuteen ja kaupungin työntekijöiden poissaoloihin liittyvät indikaattoritiedot. Viimeisimmät valtakunnallisesti vahvistetut tiedot näistä ovat vuodelta 2011, henkilöstön poissaoloja lukuun ottamatta. Turvallisuus vaikuttaa kaupungin viihtyvyyteen ja talouteen. Turvallisuutta kuvataan väkivalta- ja omaisuusrikosten määrillä. Nämä rikokset lisääntyivät edellisestä vuodesta Tampereella vuonna Tamperelaisten koulutustaso nousi edelleen vuonna Koulutustasoa mitataan korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneiden määrällä ja perusasteen jälkeisen keskimääräisen koulutusajan (ns. koulutustasomittain) avulla. Tampereella 15 vuotta täyttäneestä väestöstä lähes kolme neljästä on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Kuntalaisten halua osallistua ja vaikuttaa kunnan ja valtion yhteisten asioiden hoitoon mitataan tässä raportissa äänestysaktiivisuudella kunnallis-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Äänestysaktiivisuudessa nähtiin notkahdus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa, joissa vain 56,3 % tamperelaisista antoi äänensä. Kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia kuvataan työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrällä. Poissaolojen määrä jatkoi edelleen vuonna 2012 laskua ja poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden kertyi keskimäärin 17 päivää. 40

41 Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrä kasvussa 41 Lähde: Indikaattoripankki Sotkanet

42 Koulutustaso nousee 42 Lähde: Indikaattoripankki Sotkanet

43 Kuntavaalien äänestysaktiivisuus laski 43 Lähde: Tilastokeskus

44 Kaupungin työntekijöiden poissaolot jatkoivat laskuaan 44 Lähde: Tampereen kaupunki, Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä

45 Ympäristötalous

46 Ympäristövastuun taloudellinen näkökulma Ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla voidaan seurata kaupungin ympäristönsuojelutyötä talousnäkökulmasta. Ympäristökirjanpitoon sisällytetään vain sellaiset tulot, menot ja investoinnit, jotka ovat syntyneet ainoastaan tai ensisijaisesti ympäristönsuojelutarkoituksessa. Näin ollen toimintoja, joista aiheutuu muun ensisijaisen tarkoituksen ohella ympäristöhyötyjä, ei sisällytetä ympäristökirjanpitoon. Myöskään menoja, joita syntyy hankittaessa ympäristönsuojelullisista syistä kalliimpi tuote tai palvelu, ei ole toistaiseksi sisällytetty ympäristökirjanpitoon. Ympäristötuotoista vuonna 2012 lähes 98 % koostui Tampereen Veden jätevesituloista. Muita ympäristötuottoja olivat kaupungin ympäristöhankkeisiin saadut ympäristöavustukset, ympäristönsuojelun viranomaismaksut sekä erilaiset myyntitulot. Ympäristökuluista 53,7 % kohdistui vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn. Seuraavaksi eniten kustannuksia syntyi jätehuollosta ja roskaantumisen torjunnasta, materiaali- ja ekotehokkuuden parantamisesta sekä ulkoilman- ja ilmastonsuojelusta. Ympäristöinvestoinneista 74 % kohdistui viemäriverkon rakentamiseen, viemärilaitosinvestointeihin sekä vesijohtoverkostojen saneerauksiin. Muita kustannusten kannalta olennaisia investointeja olivat luonnonmukaiset hulevesiratkaisut, rakennusten energiatehokkuuskorjaukset, melusuojaukset sekä pilaantuneen maaperän puhdistustyöt. Ympäristövastuut ovat taloudellisia velvoitteita, jotka tulevat todennäköisesti aiheuttamaan kaupungille menoja tulevaisuudessa. Ympäristövastuita ovat esim. pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustyöt.

47 Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Ympäristötuotot 24,4 milj. 27,8 milj. Ympäristökulut 25,0 milj. 24,7 milj. Ympäristöinvestoinnit 14,4 milj. 15,3 milj. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka 2,5 milj. 21,7 milj. Ympäristötuottojen osuus kaupungin toimintatuotoista 7,7 % 8,4 % Ympäristökulujen osuus kaupungin toimintakuluista 1,5 % 1,4 % Ympäristöinvestointien osuus kaupungin investoinneista 11,4 % 8,2 % Ympäristötuotot/asukas 113 /as 128 /as Ympäristökulut/asukas 116 /as 114 /as Ympäristöinvestoinnit/asukas 67 /as 70 /as 47 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkikehitysryhmä

48 Lisätietoa kestävästä kehityksestä Tampereella Tampereen kaupunki Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta -yksikkö PL 487, Tampere Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen puh Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri puh