Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Transkriptio

1 Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto Imatran kaupungin kotihoidon ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuoltolakiin ja -asetukseen (sosiaalihuoltoasetus 607/83, 9 ), kansanterveyslakiin (kansanterveysterveyslaki 66/72, 14, 15, 17 ), lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki 980/12) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton vuonna 2013 antamaan laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (julkaisuja 2013:11). Kotihoidon palvelut toteutetaan tukemalla henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Näillä toimenpiteillä ehkäistään erityisesti pitkäaikaishoidon tarvetta. Tavoitteena on, että ikääntynyt voisi asua turvallisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotiin järjestettävien palvelujen perustaksi tehdään asiakkaan kanssa kuntoutumis- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon toiminta on luottamuksellista ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kotihoidon henkilöstöön kuuluu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka työskentelevät moniammatillisessa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Kotihoidon asiakkaita voivat olla henkilöt, jotka tarvitsevat tukea kotona selviytyäkseen muun muassa alentuneen toimintakyvyn, pitkäaikaissairauden, vamman, kehitysvamman tai muistisairauden vuoksi. Lisäksi tukea tarvitsevat omaishoitajat sekä sairaalasta kotiutuvat voivat olla kotihoidon asiakkaita. Asiakkaan ikä ei ole kotihoidon palveluiden piiriin automaattisesti oikeuttava tekijä. Samoja myöntämisperusteita noudatetaan soveltuvin osin myös muihin asiakasryhmiin. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Palveluiden järjestämiseen voivat vaikuttaa maantieteelliset olosuhteet ja käytettävissä olevat muut palvelut. Säännöllinen ja tilapäinen kotihoito Pääasiassa kotihoidon palveluihin otetaan asiakkaat, joilla on päivittäinen kotihoidon palvelujen tarve. Säännöllinen kotihoito sisältää kotisairaanhoidon ja/tai kotipalvelun palvelut. Jos asiakas tarvitsee tilapäisiä kotihoidon käyntejä esimerkiksi verikokeiden oton, lääkkeiden jaon tai pesuapujen vuoksi ja asiakkaan palvelutarpeen

2 arvioinnissa ei tule esiin muuta kotihoidon apujen tarvetta, asiakas ohjataan pääsääntöisesti yksityisen palveluntuottajan palveluihin siten, että asiakasta autetaan yksityisen palveluntuottajan palvelun järjestämisessä. Ellei alueella/kunnassa ole saatavilla yksityisen palveluntuottajan palveluja, asiakas otetaan kotihoidon tilapäiviin apuihin, vaikka kotihoidon myöntämisperusteet eivät täyty. Omaishoidon tukea saavia omaishoitajia tuetaan ottamalla omaishoidettavan verikokeet kotona, mikäli omaishoidettavan toimintakyky on alentunut siten, ettei käynti laboratoriossa onnistu. Samoin omaishoitajan kokeet otetaan kotona, jos omaishoidettavan toimintakyky ei salli omaishoidettavan jättämistä yksin kotiin. Kotihoito hoitaa myös kaihileikkauksiin liittyvät silmätippojen tiputukset, ellei alueella ole saatavilla yksityisen palveluntuottajan palveluja tai omaiset / läheiset eivät pysty hoitamaan tiputuksia. Palvelutarpeen arviointi Kesällä 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve on selvitettävä kokonaisvaltaisesti (15 ). Palveluntarve selvitetään yhteistyössä iäkkään henkilön ja tarvittaessa asiakkaan antaessa luvan- hänen omaisensa ja läheisensä kanssa. Palvelutarpeen selvittäminen aloitetaan tapauksen kiireellisyydestä riippuen joko välittömästi tai 7 vrk:n sisällä yhteydenotosta. Palvelutarpeen arvioinnin tekee palveluohjaaja. Tarvittaessa palveluohjaaja hyödyntää palvelutarpeen arvioinnissa fysioterapeutin, sairaanhoitajan tai moniammatillisen tiimin osaamista. Palvelutarvetta selvitettäessä huomioidaan asiakkaan tarpeen mukaan omaisten / läheisten antama apu sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut. Iäkkään henkilön toimintakyky arvioidaan monipuolisesti haastattelemalla asiakasta/ omaista sekä havainnoimalla asuinympäristöä. Arvioinnin tukena käytetään tarvittaessa luotettavia toimintakykymittareita. Toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan iäkkään henkilön olemassa olevat voimavarat ja se, miten hän selviytyy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti ja missä hän tarvitsee ulkopuolista apua. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon henkilön fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös hänen kognitiivinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakykynsä. Ikäihmisten laatusuosituksessa korostetaan ikääntyneen omaa osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Hänen näkemyksensä, mielipiteensä ja toiveensa tulee olla kirjattuna tehtyyn palvelusuunnitelmaan.

3 Arviointijakso Asiakas ohjataan kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle, mikäli katsotaan tarpeelliseksi selvittää tarkemmin asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuutta ja kotona selviytymistä. Arviointijakson pituus on pääsääntöisesti neljä viikkoa. Kuntouttavan arviointijakson aikana asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista tuetaan ja hänelle järjestetään tarpeenmukainen hoito ja palvelut. Kuntouttavalla arviointijaksolla jokainen kotikäynti on asiakkaan toimintakykyä arvioiva ja omatoimisuutta tukeva käynti. Kuntouttavan arviointijakson tavoitteena on lisätä asiakkaan terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistä raskaampaa palveluntarvetta. Kuntouttavan arviointijakson aikana asiakkaan toimintakykyä mitataan erilaisin toimintakykymittarein ja testein (esim. Rai arviointi). Asiakaslaskutus tapahtuu arviointijakson aikana kertalaskutuksella (9,30 /vuorokausi). Kertalaskutuskauden pituus on korkeintaan 25 vuorokautta. Vastuuhoitaja ja kuntoutumis- ja hoitosuunnitelma Mikäli kuntouttavan arviointijakson päättyessä asiakkaalla todetaan säännöllisen kotihoidon tarve, laatii vastuuhoitaja kuntoutumis- ja hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan, omaisten ja muiden mahdollisesti asiakkaan hoitoon osallistuvien läheisten kanssa kuntoutumis- ja hoitosuunnitelman. Iäkkään henkilön kokonaisvaltainen palvelusuunnitelman tulee käsittää sekä asiakaslain että potilaslain tarkoittamat suunnitelmat. Kotihoidon säännöllisten sekä tilapäisten palvelujen myöntämisestä tehdään kirjallinen päätös. Myös kielteinen päätös tehdään kirjallisena. Jos asiakkaan kotihoidon palvelujen tarve muuttuu, eikä asiakas tarvitse kotihoidon palveluja, palvelujen päättämisestä tehdään kirjallinen irtisanominen kuukauden irtisanomisajalla. Vastuuhoitaja tarkistaa hoito- ja kuntoutussuunnitelman kerran kuukaudessa tai aina asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa. Palvelutarpeen arvioinnista vastaava palveluohjaaja tarkistaa kuntoutumis- ja hoitosuunnitelman puolivuosittain. Asiakkaan tulee omalta osaltaan sitoutua ja osallistua kuntoutumis- ja hoitosuunnitelman toteuttamiseen. Kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon tukipalvelut on tarkoitettu tukemaan ikääntyneiden kotona selviytymistä. Tukipalveluja on mahdollisuus saada myös ilman säännöllisen kotihoidon palvelujen tarvetta, mikäli niiden avulla turvataan asiakkaan itsenäistä kotona selviytymistä. Tukipalveluiden tarve arvioidaan

4 pääsääntöisesti tekemällä palvelutarpeen arviointi. Arvioinnissa kartoitetaan asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen lisäksi hänen omaistensa ja muiden läheisten mahdollisuus osallistua asiakkaan auttamiseen. Tukipalveluista peritään erilliset asiakasmaksut. Kotihoidon tukipalveluja ovat: - Ateriapalvelu - Sauna- ja kylvetyspalvelu - Turvapalvelut (esim. turvapuhelin, ovihälytin) - Kuljetuspalvelu - Päiväkeskustoiminta - Omaishoidon tuki - Kauppapalvelu (hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisältyvä) - Pyykki- ja siivouspalvelua järjestetään ainoastaan kuntouttavana työtoimintana Imatran kotihoidon palvelukuvaus Kotihoidon toimintaperiaatteena on tukea asiakkaan kotona asumista, terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa sekä huolenpitoa kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Hoito toteutetaan toimintakykyä edistävällä ja ylläpitävällä työotteella siten, että asiakkaan omaa toimintakykyä ylläpidetään ja asiakasta tuetaan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivän askareista ja hoitotoimenpiteistä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan kotona asumisen tukemiseen. Jos asiakas ei kykene selviytymään itsenäisesti tai ohjattuna päivittäisistä toiminnoista, kotihoito avustaa niissä asiakasta. Kotihoidon käyntien sisältö perustuu aina palvelu-, hoito- ja kuntoutumissuunnitelmaan jota ennen on aina tehty palvelutarpeenarviointi. Henkilökohtainen hoiva Tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä todellisten tarpeiden ja toiveiden huomioiminen. Sopimusasiakkaan kanssa tehdään kirjallinen palvelu- ja hoitosuunnitelma. Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluu asiakkaan ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen suihkussa asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen kerran viikossa. Lisäksi huolehditaan päivittäisestä hygieniasta asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa huolehditaan ihon perusrasvauksesta, parranajosta sekä kynsien leikkauksesta. Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli asiakas ei pysty itse valmistamaan aterioitaan, tilataan hänelle yksityisiltä palveluntuottajilta ateriapalvelu ja/tai hankitaan valmiita eineksiä kauppapalvelun kautta. Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu, väli- ja iltapalan laitosta yhdessä asiakkaan kanssa, riittävän nesteen saannista sekä valmiin ruoan

5 lämmityksestä. Ruokailun toteutumista seurataan erityisesti muistihäiriöisillä. Asiakkaan painoa seurataan 2 kertaa vuodessa Rai-arvioinnin yhteydessä tai useammin tarvittaessa. Lääkehuolto ja mittaukset Apteekkiasioinnissa asiakas ohjataan käyttämään ensisijaisesti apteekin koneellista annosjakelua. Poikkeuksena ovat asiakkaat, joiden lääkkeenjako ei lääkärin päätöksestä sovellu annosjakeluun. Jos asiakas ei halua kyseistä palvelua, hänellä on oikeus järjestää lääkkeenjako itse haluamallaan ja kustantamallaan tavalla. Marevan -lääkityksen jakaa kotihoito (halutessaan myös omaiset voivat huolehtia Marevan lääkehoidosta). Asiakkaalle annetaan tarvittaessa lääkkeet valvotusti, jos hän ei itse kykene niitä ottamaan. Erilaiset lääkelaastarit, suihkeet ja silmä- ja korvatipat annostellaan tarvittaessa asiakkaille. Asiakasta avustetaan tarvittaessa insuliinin pistossa ja verensokerin mittauksessa. Verenpaine mitataan lääkärin ohjeen mukaan vähintään 2 kertaa vuodessa Rai-arvoinnin yhteydessä. Toimintakyvyn edistäminen Kotihoitoa toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jonka tavoitteena on tukea asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti arjen toiminnoista. Asiakkaan puolesta ei tehdä sitä, mihin hänen omat voimavaransa riittävät. Toimintakyvyn tukemisessa korostuu arkiliikunta ja asiakasta ohjataan yksilöllisesti tekemään erilaisia voimistelu- ja lihaskuntoliikkeitä. Asiakasta ohjataan ja motivoidaan osallistumaan myös kodin ulkopuoliseen toimintaan esim. päiväryhmätoimintaan, erilaisiin liikuntaryhmiin ja ulkoiluun. Tavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää että asiakas, asiakkaan läheiset ja hoitohenkilökunta sitoutuvat toimimaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Alkuvaiheessa huomioidaan myös asiakkaan toimintaympäristön esteettömyys ja turvallisuus. Asiakkaalle huolehditaan hänen tarvitsemansa apuvälineet ja ohjataan niiden käytössä. Tarvittaessa kotihoito toimii yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa esim. fysioterapeutti, kuntohoitaja, toimintaterapeutti, puheterapeutti, ravitsemussuunnittelija, sosiaaliohjaaja sekä muistihoitaja. Ohjaus ja neuvonta Kotihoidon työntekijä ohjaa ja tarvittaessa avustaa asiakasta ja omaista hakemaan erilaisia taloudellisia tai sosiaalisia etuuksia, kuten kuntoutusta, eläkkeensaajan hoito- ja asumistukea, toimeentulotukea, kuljetuspalvelua ja asunnon muutostöitä. Asiakasta opastetaan tukipalveluiden hakemisessa ja kiinnitetään huomiota asunnon turvallisuuteen, mm. ohjataan hankkimaan hyvinvointi- ja turvateknologiaa kotiin. Asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa huolehditaan etuuksien ja turvateknologian päivittämisestä. Kotihoidon toimesta tarkistetaan palohälyttimen toiminta, ohjataan asiakasta hankkimaan tarvittaessa turvaliesi ja automaattisesti katkeavia kodin sähkölaitteita, jos asiakkaalla ei ole omaisia, jotka em. huolehtisivat. Jos asiakkaalla on esimerkiksi muistisairaudesta johtuvaa yöllistä lähtemistä, voidaan asentaa ovihälytin. Ovihälyttimet voidaan vuokrata yksityiseltä palveluntuottajalta Vaatehuolto Asiakkaan pyykkihuolto (käyttövaatteiden pesu, silitys, mankelointi, liinavaatteiden, mattojen, verhojen yms. pesut) ohjataan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Harkinnan mukaan kotihoidon henkilökunta voi laittaa eritepyykin peseytymään asiakkaan omaan pesukoneeseen ja seuraavalla käynnillä laittaa ne kuivumaan. Asiakkailla lakanoiden vaihdosta ja vuodevaatteiden tuuletuksesta huolehtivat omaiset tai yksityiset palveluntuottajat.

6 Siistiminen Asiakkaan kodin (makuuhuone, keittiö, wc/kylpyhuone, eteinen) siisteydestä huolehditaan tarpeen mukaan. Omaisen asuessa samassa taloudessa omainen huolehtii siistimisestä, mikäli hänen toimintakykynsä sen mahdollistaa. Ensisijaisesti imuroinnista, lattioiden kosteapyyhinnästä ja pölyjen pyyhinnästä huolehtivat omaiset tai yksityiset palveluntuottajat. Eritteiden pyyhintä pinnoilta tehdään tarvittaessa. WC:n pesu suoritetaan tarpeen mukaan. Kodin laitteiden käyttöturvallisuudesta huolehditaan niin, ettei lähettyvillä ole herkästi syttyviä materiaaleja. Jos asiakkaan toimintakyky ei mahdollista päivittäisten kodinhoidollisten tehtävien tekemistä, tiskit tiskataan, ruokailu- ja keittiön työtasot siistitään ja roskat viedään ulos tarvittaessa päivittäin. Jääkaappi siistitään säännöllisesti. Pakastimen sulatus ohjataan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Kotihoito vastaa siitä, että riittävä hygieniataso säilyy. Perussiivouksessa ohjataan käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Asiointi Kauppa-asioinnin suorittaa asiakas itse, omaiset, lähipiiri tai yksityinen kauppapalvelu. Pankkiasioinnin hoitaa asiakas itse, omainen tai hänen uskottu henkilönsä (edunvalvoja). Kotihoito suorittaa asioinnin poikkeustapauksissa (esimerkiksi asiakkaan hoidon selvittelyvaiheessa), jolloin laskut ohjataan suoraveloitukseen tai käytetään maksupalvelua. Kotihoidon henkilökunta hakee asiakkaiden lääkeannospussit sopimusapteekista ja toimittaa ne asiakkaalle. Saattoapu järjestetään ensisijaisesti omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Vastuuhoitaja huolehtii asiakkaan turvalaitteiden toimivuudesta. Turvapuhelimen ja palovaroittimen toiminta testataan erillisten ohjeiden mukaisesti kerran kuukaudessa. Asiakkaiden lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. Läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailevat asiakkaan luona hoitaen hänet iltaisin, viikonloppuisin tai juhlapyhinä. Jos pelkkä lääkityksen anto vaatii iltakäynnin, asiasta neuvotellaan lääkärin kanssa ja pyritään muuttamaan lääkkeen antoaikaa. Yöaikainen hoito Yöhoidon piiriin otetaan asiakas, jonka kotona selviytyminen sitä välttämättä edellyttää. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Yöhoidon muutoksista tiedottaa asiakkaalle oman alueen kotihoitohenkilöstö. Yöhoidon järjestämisen edellytyksenä on, että asiakkaan oveen on asennettu sähkölukko tai yöpartiolla on asiakkaan avain. Yöhoidon tehtäviä ovat mm. wckäynneissä avustaminen (portatiivin ym. apuvälineiden käyttömahdollisuus on selvitetty), vaipanvaihto (käytettävissä olevat vaippavaihtoehdot eivät riitä ja ihon kunto edellyttää sitä), katetrointi (muut hoitovaihtoehdot selvitetty), asentohoito asiakkaille, jotka eivät itse pysty vaihtamaan asentoa ja joilla painehaavauman vaara on olennainen, asiakkaiden turvapuhelinhälytyksiin vastaaminen. Ateriapalvelut Ateriapalveluja tuottavat kaupungilta Kukkurila (pohjoinen alue) ja yksityiset ateriapalveluntuottajat. Aterian saa lämpimänä arkisin kotiin kuljetettuna ja viikonlopun ruoat toimitetaan kylmänä perjantaisin tai edellisenä arkipäivänä ennen juhlapyhiä. Ateriapalveluista peritään erilliset maksut. Asiakkailla on mahdollisuus hakea ateriatukea tai aterian kuljetuksiin tarkoitettua palveluseteliä. Turvapalvelut Asiakas vuokraa turvalaitteet suoraan Turvatuote Saitseff Oy:lta. Kaupungin kotihoito vastaa turvahälytyksiin ja niistä peritään erillinen maksu.

7 Palvelua koskevat vaatimukset Palvelun aloittaminen edellyttää kirjallisen sopimuksen tekemistä asiakkaan kanssa, jossa määritellään tarkemmin asiakkaan toimintakyky ja palveluntarve toteuttamisen aikataulu ja kesto. Asiakkaan mielipide kirjataan sopimukseen. Kotihoito suunnitellaan siten, että kuntouttavan työtavan mukaisesti asiakas käyttää omia voimavarojaan auttamistilanteissa ja kotitöiden suorittamisessa ja siten säilyttää toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Työntekijöillä on ammatissa vaadittava osaaminen, joka on saavutettu soveltuvan koulutuksen ja alaan liittyvän työkokemuksen kautta. Henkilöstöltä edellytetään kykyä ja joustavuutta työskennellä asiakkaan luona silloinkin, kun kanssakäyminen asiakkaan kanssa on asiakkaan erityispiirteistä johtuen vaativaa. Palvelun luonteesta johtuen hoitajien tulee olla pitkäaikaisesti sitoutuneita asiakkaiden hoitotyöhön. Kotihoidon henkilökunnalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994 muutoksineen) mukaista oikeutta harjoittaa sairaanhoitajan (tai terveydenhoitajan ammattia - hoidolliset toimenpiteet ja/tai lääkehoito) tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) mukaista oikeutta käyttää lähihoitajan, perushoitajan tai apuhoitajan nimikettä tai sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukaista lähihoitajan tai mainitun lain siirtymäsäännösten mukaista vastaavaa pätevyyttä. Kotisairaanhoidon palveluun liittyviä sairaanhoidollisia toimenpiteitä suorittavalta henkilöstöltä edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994 muutoksineen) mukaista oikeutta harjoittaa terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan ammattia.