Kotihoidon tukipalveluiden myöntämisperusteet. 1.1 Kotihoidon tukipalveluiden strategiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Transkriptio

1 1(6) 1. Kotihoidon tukipalvelut 1.1 Kotihoidon tukipalveluiden strategiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet Siilinjärven kunnan kotihoidon tukipalveluilla täydennetään kotihoidon antamaan henkilökohtaista huolenpitoa. Tukipalveluiden tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneen kotona asuminen mahdollisemman pitkään edistämällä päivittäistä selviytymistä ja vahvistamalla toimintakykyä. Tukipalvelut toteutetaan kotihoidon voimavarojen puitteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana korostuvat asiakkaan itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys sekä asiakkaan omien voimavarojen huomioiminen ja omatoimisuuteen kannustaminen. Kotihoidon tukipalveluiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää yhdenvertaisuuden turvaavaa palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Pääsääntöisesti kotihoidon tukipalvelut suunnataan säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille. Erityisperusteella myös muille asiakkaille voidaan myöntää kotihoidon tukipalvelut turvaamaan asiakkaan itsenäistä kotona selviytymistä. 1.2 Kotihoidon tukipalveluiden termit Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 9 :n mukaisia tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. Kotihoidon tukipalvelun asiakkaalla tarkoitetaan kotihoidon tukipalveluita hakevaa tai sitä saavaa henkilöä. Kotihoidon tukipalveluiden maksuilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (912/1992) mukaisia maksuja. 1.3 Kotihoidon tukipalveluiden palvelutarpeen arviointi Asiakkaan tukipalveluiden palvelutarpeen arviointi toteutetaan osana kotihoidon palvelutarpeen arviointia. Arvioinnissa huomioidaan asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen lisäksi hänen omaistensa ja muiden läheisten mahdollisuus osallistua asiakkaan auttamiseen. Kotihoidon tukipalveluiden tarvetta ja määrää arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa asiakkaan luokse tehtävällä kartoituskäynnillä. Kotiin tehtävällä kartoituskäynnillä arvioidaan jokaiselle asiakkaalle tarkoituksenmukaisin järjestely tukipalveluiden toteutuksessa. Kotihoidon sairaanhoitajan toteuttamalla kartoituskäynnillä selvitetään: asiakkaan kotona selviytyminen huomioiden hänen terveyden-/sairaudentilansa, fyysinen ja psyykkinen toimintakykynsä ja sosiaalinen tilanne sekä mahdolliset rajoitukset kotihoidon tukipalveluiden toteuttamiselle ja onnistumiselle asiakkaan kotiympäristön ja asunto-olosuhteiden tilanne, mahdollisten kodin muutostöiden tarve sekä asiakkaan mahdollisuus liikkua kodin ulkopuolella

2 2(6) asiakkaan muistihäiriöiden varhainen toteaminen ja tutkimuksiin ohjaaminen asiakkaan auttajaverkosto, kuten omaisten/läheisten mahdollisuus osallistua ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviin palveluihin asiakkaan apuvälineiden tarve asiakkaan taloudellisten tukien tarve Asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa käytetään tarvittaessa toimintakykyä mittaavia mittareita (mm. RaVa, MMSE, CERAD, GDS ja alkoholin käytön arvioinnin mittaria). Mittareiden käytöllä pyritään saamaan objektiivinen kuva asiakkaan tilanteesta ja auttamaan kotihoidon tukipalveluiden tarpeenarviointia. Kotihoidon tukipalveluiden palvelutarpeen arviointi järjestetään hoivatakuun mukaisesti viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas tai hänen laillinen edustajansa/omaisensa tai muu henkilö/viranomainen on ottanut yhteyttä kotihoidon palveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Kiireellisissä tapauksissa kotihoidon tukipalveluiden palvelutarve arvioidaan viipymättä. 1.4 Kotihoidon tukipalvelujen myöntäminen Asiakkaan luokse tehdyn kartoituskäynnin jälkeen kotihoidon sairaanhoitaja voi myöntää kotihoidon palveluiden arviointijakson ajaksi kotihoidon tukipalvelut. Arviointijakson perusteella voidaan asiakkaan kotihoidon tukipalveluiden jatkaminen joko myöntää tai hylätä. Kotihoidon sairaanhoitaja ehdottaa kotihoidon tukipalvelujen mahdollisesta jatkamisesta tai lopettamisesta kotihoidon osastonhoitajalle, joka tekee valituskelpoisen päätöksen palveluista. Päätöksessä voidaan myöntää kotihoidon tukipalvelut toistaiseksi tai määräaikaisesti tai päättää tukipalveluiden vähentämisestä tai lopettamisesta kokonaan. Vaihtoehtoisesti kotihoidon sairaanhoitaja voi tehdä suoraan palvelutarpeen arviointikäynnin pohjalta ehdotuksen tukipalvelujen myöntämisestä tai hylkäämisestä kotihoidon osastonhoitajalle. Kotihoidon tukipalvelujen piiriin ottamisesta/ottamatta jättämisestä tehdään kirjallinen päätös, josta asiakas voi halutessaan tehdä oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostolle. Myönteinen palvelupäätös perustuu yhdessä asiakkaan ja/tai hänen omaistensa kanssa kirjallisesti laadittuun kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaan, joka sisältää asiakkaan tukipalveluiden tarpeen, tavoitteet ja vastuutahot näiden toteuttamiseksi ja palvelujen määrät kuukaudessa. 1.5 Kotihoidon tukipalveluiden myöntämisperusteet Kotihoidon tukipalveluiden asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja päätös palvelun myöntämisestä perustuu aina ammattilaisen tekemään asiakkaan kokonaistilanteen arviointiin. Kotihoidon tukipalveluiden piiriin otetaan henkilö, joka on säännöllisen kotihoidon asiakas eikä selviydy tukipalveluina tuotetuista toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujärjestelmien avulla. Perusteista poiketen kotihoidon tukipalveluita voidaan myöntää, jos asiakkaan fyysinen tai psyykkinen toimin-

3 3(6) takyky tai alentunut muisti edellyttää palveluiden myöntämistä turvaamaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotona. Lisäksi säännöllistä kotihoidon tukipalvelua voidaan myöntää määräaikaisesti erityissyyn perusteella. Erityissyy on muun muassa tilapäisesti alentunut toimintakyky sairaalasta kotiutumisen yhteydessä. Kotiutumisen onnistumiseksi voidaan antaa tukipalveluita esimerkiksi kahden viikon ajan, jonka jälkeen arvioidaan uudelleen palveluiden tarvetta. 1.6 Kotihoidon tukipalveluiden vähentäminen ja lopettaminen Palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjä kotihoidon tukipalveluja voidaan vähentää tai lopettaa kokonaan, mikäli asiakkaan tilanteessa tai toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, joiden perusteella palvelujen myöntämisperusteet eivät enää täyty. Lisäksi kotihoidon tukipalvelut lopetetaan kun asiakas ei halua tai toistuvasti ei ota vastaan palvelua kun asiakas ei hyödy myönnetystä kotihoidon tukipalvelusta kun asiakas ei ymmärrä hänelle myönnetyn kotihoidon tukipalvelun merkitystä/tarkoitusta kun asiakkaan tukipalveluiden käytössä esiintyy väärinkäyttöä, kuten toistuvat avunpyynnöt turvapuhelimella johtuvat asiakkaan turvattomuudesta tai päihteiden käytöstä kun asiakas kuntoutuu ja tukipalveluiden tarve poistuu kun asiakkaalle tulisi edullisemmaksi käyttää yksityisen palveluntuottajan palveluita Kotihoidon tukipalveluiden lopettamisesta edellä mainituista syistä tehdään kirjallinen päätös, josta asiakas voi halutessaan tehdä oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostolle. Ennen palvelujen lopettamista asiakasta tai hänen laillista edustajaansa kuullaan. 2. Kotihoidon tukipalvelujen sisältö Ateriapalvelut Ateriapalvelu on tarkoitettu säännöllisen kotihoidon asiakkaalle, joka ei itse tai omaistensa avustuksella pysty huolehtimaan aterian valmistuksesta tai ruoan hankkimisesta kotiin. Ateriapalvelun myöntämisen perusteena on alentunut fyysinen tai psyykkinen toimintakyky ja alentunut muisti. Lisäksi ateriapalvelua myönnetään asiakkaille, joiden on haasteellista toteuttaa vaativaa erityisruokavaliota tai joiden ravitsemustila on heikko ja he ovat kykenemättömiä kulkemaan lähimpään ateriointipaikkaan. Ateriapalvelua myönnetään arkipäiville, maanantaista perjantaihin ja vain erityisperusteluilla viikonlopuksi ja arkipyhiksi. Erityisperusteluihin vaikuttavat asiakkaan yksilöllinen tilanne, kuten vaativa erityisruokavalio, heikko ravitsemuksentila ja vaikea sairaus.

4 4(6) Mikäli asiakas ei ole halukas ottamaan vastaan säännöllistä kotihoitoa, vaikka hänen fyysinen tai psyykkinen toimintakykynsä tai alentunut muisti sitä edellyttävät, voidaan ateriapalvelu arkisin myöntää asiakkaalle turvaamaan hänen pärjäämisensä kotona. Arvion tekevät kotihoidon työntekijät ja osastonhoitaja yhteistyössä. Ateriapalvelu myönnetään asiakkaalle määräaikaisena (kaksi viikkoa), jonka jälkeen tilanne arvioidaan kotihoidon henkilöstön toimesta uudelleen. Vaatehuolto Vaatehuoltopalvelut annetaan vain säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille. Kotihoidon henkilöstö ohjaa ja tukee asiakasta vaatehuollon toteutuksessa kuntouttavan hoitotyön näkökulmasta. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan pyykit pestään muun hoivakäynnin yhteydessä, mikäli asiakas ei itse siihen kykene, hänellä ei ole omaisia tai mahdoton käyttää yksityisiä palveluntuottajia. Pääsääntöisesti henkilökunta avustaa kuntouttavan hoitotyön periaatteita noudattaen pyykin käsittelyssä, kuten laittamalla pyykit koneeseen, ottamalla pyykit koneesta ja laittamalla asiakkaan kanssa yhdessä pyykit kuivamaan. Kotihoito pesee tekstiilit pesuohjeiden mukaisesti, jos ohjeet ovat käytettävissä. Kotihoito ei vastaa mahdollisista tekstiileille pesussa aiheutuneista vaurioista. Kotihoidon palveluna ei tuoteta silitystä, mankelointia, vaatteiden käsinpesua tai mattojen ja verhojen pesuja. Tämä vaatehuollon osa ohjataan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Kotihoidon palveluihin ei kuulu myöskään pyykkien kuljettaminen pesulaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan lakanoiden ja tyynyliinojen vaihdosta, joka voi kotihoidon toimesta toteutua kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan. Kylvetyspalvelut Kylvetyspalveluilla tarkoitetaan kodin ulkopuolella tapahtuvaa kylvetystä. Kylvetyspalvelut on tarkoitettu säännöllisen kotihoidon asiakkaille, jotka tarvitsevat apua peseytymisessä ja joilla ei ole peseytymismahdollisuutta tai peseytymistilat ovat puutteelliset eivätkä ole remontoitavissa. Siivouspalvelut Kotihoidon tukipalveluina ei tuoteta siivouspalveluita. Siivouspalvelut asiakas ohjataan hankkimaan muualta, kuten yksityisiltä palveluntuottajilta. Pienet siistimiset sisältyvät kotihoidon henkilöstön tehtäviin säännöllisen kotihoidon asiakkaan osalta hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Siistiminen pitää sisällään asiakkaan tiskien tiskaamisen, ruokailu- ja keittiön työtasojen siistimisen, WC-tilojen siistimisen, vuoteen sijaamisen ja roskien viemisen ulos. Siistimisen osalta huomioidaan asiakkaan voimavarat ja mahdollisuudet suoriutua itsenäisesti tai tuettuna siisteyden ylläpitämisessä.

5 5(6) Kuljetuspalvelut Kotihoidon tukipalveluna ei myönnetä kuljetuspalveluita. Saattajapalvelut Saattajapalveluita annetaan kotihoidon tukipalveluina vain säännöllisen kotihoidon asiakkaalle. Ensisijaisesti saattoapu järjestetään omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Mikäli asiakkaan jatkohoidon kannalta on välttämätöntä, niin kotihoito hoitaa asiakkaan saattamisen lääkäriin. Asiointipalvelut Asiointiapua annetaan kotihoidon tukipalveluina vain säännöllisen kotihoidon asiakkaalle. Kotihoito ohjaa asiakasta tarkoituksenmukaiseen asioiden hoitoon ja ohjaa tarpeen mukaan edunvalvonnan piiriin. Kauppa-asioinnit hoitaa asiakas itse, omaiset, lähipiiri tai yksityiset palveluntuottajat. Kotihoito huolehtii tarvittaessa apteekkiasiat, mikäli asiakas tai hänen omainen ei siihen kykene. Pankki ym. asioinnit hoitaa ensisijaisesti asiakas itse tai hänen edunvalvojansa/uskottu henkilönsä. Kotihoito hoitaa asioinnin poikkeustapauksissa, jolloin laskut ohjataan suoraveloitukseen tai käytetään maksupalvelua. Turvapuhelinpalvelut Turvapuhelinpalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, joilla on ongelmia liikkumisessa tai joiden sairaus/vamma vaikeuttaa avun saamista tavallisella puhelimella. Turvapuhelinpalvelut myönnetään pääsääntöisesti henkilölle, joka kokee sairaudesta tai vammasta johtuvaa turvattomuutta (esim. huimausta tai kaatuilua) tai saattaa tarvita hälytysluonteista apua ympärivuorokauden. Lisäksi turvapuhelinpalvelu voidaan myöntää pelkästään voinnin tarkistuskäynnin tilalle edellyttäen, että henkilö osaa käyttää turvapuhelinta ja ymmärtää avun tarpeen. Turvapuhelinpalvelut myönnetään säännöllisen kotihoidon asiakkaalle: sairaalasta kotiutumisen ja kuntoutumisen ollessa kesken terveydellisillä syillä, jotka vaikeuttavat päivittäistä elämää, ja siten aiheuttavat toistuvasti vaaratilanteita terveydellisellä syyllä, joka edellyttää nopeaa avunsaannin tarvetta toistuvilla kaatumisilla sisätiloissa (kodin muutostyöt tarkistettu) ja hänellä on mahdollisesti apuvälineitä asunnon syrjäisellä sijainnilla ja avunsaantimahdollisuuksien ollessa huono, eikä tukiverkostoa ole riittävästi

6 6(6) Lisäksi turvapuhelin palvelu voidaan myöntää tilapäisesti esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen jälkeen kuntoutumisen ajaksi, kun kotiutuminen sairaalasta ja kuntoutuminen on kesken toistuva kaatuili sisätiloissa (kodin muutostyöt tarkistettu) huomattava yleistilan lasku hoito kesken (esim. syöpäsairaat) täydentävänä tukimuotona omaisen antamalle hoidolle (omainen työelämässä) Turvapuhelinyhdyshenkilö arvioi yhdessä kotihoidon henkilöstön ja asiakkaan kanssa turvapuhelintarpeen sekä mahdollisen koeajan pituuden. Turvapuhelinyhdyshenkilö tekee arvioista kirjallisen päätöksen. Turvapuhelinpalvelu on asiakkaalle henkilökohtainen palvelu, jota ei voi siirtää toiselle henkilölle. Turvapuhelin hälytykset voidaan sopimuksen mukaan ohjata kotihoidon sijasta esimerkiksi omaiselle. Turvapuhelinpalvelun myöntämisen edellytyksenä on, että asiakas luovuttaa kaksi avainta. Avaimia tarvitaan turvapuhelinhälytysten yhteydessä. Lisäksi asiakkaat, jotka tarvitsevat turvapuhelimen lisäksi ovihälyttimen, tulee suostua valokuvattavaksi. Valokuvaa tarvitaan tunnistamisen helpottamiseksi ja niitä säilytetään kotihoidon toimistossa olevassa kansiossa.