KOTIHOIDON MYÖNTÄ- MISKRITEERIT

Transkriptio

1 2018 KOTIHOIDON MYÖNTÄ- MISKRITEERIT Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta

2 S i v u 1 Sisällysluettelo 1 KOTIHOITOA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET KOTIHOIDON KÄSITTEET KOTIHOIDON JÄRJESTÄMINEN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERIAATE JA PALVELUTARPEENARVIOINTI Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Kotihoidon kuntouttava arviointijakso KOTIHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATE KOTIHOIDON TOTEUTTAMINEN Säännöllinen kotihoito Säännöllistä kotihoidon palvelua ei myönnetä asiakkaalle, Tilapäinen kotihoito Kotisairaanhoito KOTIHOIDON SISÄLTÖ Henkilökohtainen hygienia Ravitsemus Omaishoitajan tukeminen kotihoidon palveluilla Ohjaus ja neuvonta Yöaikainen hoito KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Turvapalvelut Ateriapalvelu Siivouspalvelu Vaatehuolto Kylvetyspalvelu Asiointipalvelu Sosiaalista kanssakäymistä edistävä palvelu PALVELU- JA MAKSUPÄÄTÖS Palveluseteli kotihoidossa Kotihoidon palvelu- ja maksupäätöksen päättäminen ASIAKAS- JA TYÖTURVALLISUUS KUN KOTONA EI ENÄÄ PÄRJÄTÄ Asumispalvelut... 11

3 S i v u 2 1 KOTIHOITOA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) (ns. vanhuspalvelulaki) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2017:6) 2 KOTIHOIDON KÄSITTEET Kotihoito on kotipalvelun ja terveydenhuoltolain 25 : ään sisältyvien kotisairaanhoidollisten tehtävien muodostama kokonaisuus. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Kotisairaanhoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä asiakkaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotihoidon tukipalvelujen avulla tuetaan päivittäistä selviytymistä kotona. Tukipalveluja ovat mm. turva-, ateria-, siivous-, kylvetys-, asiointi- ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. 3 KOTIHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kotihoidon toimintaperiaatteena on tukea asiakkaan kotona asumista, terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa ja huolenpitoa kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Hoito toteutetaan toimintakykyä edistävällä ja ylläpitävällä työotteella siten, että asiakkaan omaa toimintakykyä ylläpidetään ja asiakasta tuetaan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivän askareista ja hoitotoimenpiteistä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osallistumaan asiakkaan kotona asumisen tukemiseen. Jos asiakas ei kykene selviytymään itsenäisesti tai ohjattuna päivittäisistä toiminnoista, kotihoito avustaa niissä asiakasta. Kotihoidon käyntien sisältö perustuu aina palvelu-, hoito- ja kuntoutumissuunnitelmaan. Asiakkaan palveluntarve arvioidaan hyödyntämällä erilaisia toimintakykytesteihin soveltuvia menetelmiä. Näitä ovat mm. RaVa-toimintakykymittaus ja tarvittaessa MMSE-mittaus. Jos palvelujen tarpeen arvioinnissa todetaan, että asiakas tarvitsee kotihoidon palveluja, asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelutarpeen arviointi päivitetään vähintään 3 kuukauden välein kaikista kotihoidon piirissä olevista asiakkaista. Kotikäynnillä voimakkaasti päihteiden vaikutuksen alaisena olevalta asiakkaalta tarkistetaan yleistila ja pyydetään lääkäriltä hoito-ohje mm. lääkehuoltoon sekä jatkohoitoon. Asiakkaan lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. Tarvittaessa asiakkaiden lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen ohjataan ostamaan yksityiseltä palveluntuottajalta.

4 S i v u 3 4 KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERIAATE JA PALVELUTARPEENARVIOINTI Pyyntö palvelutarpeenarvioinnista tai huolenilmaus tehdään kotihoidon palveluesimiehelle, vanhuspalvelupäällikölle tai kotisairaanhoitajille. Virka-ajan ulkopuolella kiireiset huolenilmaukset tehdään sosiaalipäivystykseen. Yhteydenoton jälkeen joko kotihoidon palveluesimies, vanhuspalvelupäällikkö, fysioterapeutti, kotihoidon sairaanhoitaja tai tarvittaessa sosiaalityöntekijä sopivat asiakkaan kanssa kotikäynnin. Kotikäynti, joka käynnistää palvelutarpeenarvioinnin, tehdään seitsemän työpäivän sisällä asiakkaan tai hänen edustajansa yhteydenotosta. Kiireellisissä tilanteissa kotikäynti tehdään välittömästi. Kiireellisissä tilanteissa tukipalveluiden tarpeen arviointi voidaan tehdä yksilöllisellä harkinnalla myös puhelimessa. Palvelutarpeenarvioinnissa selvitetään asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset voimavarat (muun muassa muisti). Asiakkaan toimintakyvyn lisäksi palvelujen myöntämiseen vaikuttavat: sosiaalinen verkosto omaisten ja läheisten osallistumismahdollisuudet asunto-olosuhteet mahdolliset omarahoitteiset palvelut Ensisijaista on itsenäisen suoriutumisen ja omahoidon tukeminen kotona. 4.1 Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioi kotihoidon palveluesimies, fysioterapeutti ja kotihoidon sairaanhoitaja. Toimintakyvyn arvioinnin tukena käytetään toimintakykymittareita (Rava, MMSE ja ADL). Kotihoidon palvelut kohdennetaan ensisijaisesti asiakkaille, joiden RAVA-indeksin on: vähintään 1,7 ja enintään 3,49 päihde- ja mielenterveysasiakkaiden osalta RAVA arvo voi tietyissä tapauksissa olla alle 1,5 asiakkaan RAVA-indeksin ollessa yli 3.49, ratkaisee asiakkaan kokonaistilanne kotihoitoasiakkuuden Palvelutarpeenarviointiin sisältyy myös arvio vastuutyöntekijä tarpeesta yli 65 vuotiaan asiakkaan kohdalla. Palvelutarpeenarvioinnin perusteella arvioidaan asiakkaan oikeus lakisääteisiin palveluihin ja ohjataan kodin turvallisuuteen, itsenäiseen suoriutumiseen, ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaalle kerrotaan itsenäistä suoriutumista edistävästä ja kotona asumista turvaavasta teknologiasta. Palvelutarpeenarvioinnin perusteella kotihoidon palveluesimies tekee asiakkaalle myönteisen tai kielteisen viranhaltijapäätöksen kotihoidon palveluista. 4.2 Kotihoidon kuntouttava arviointijakso Asiakkaan kotihoito alkaa kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla, mikäli on tarpeellista selvittää tarkemmin asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuutta ja kotona selviytymistä. Kuntouttavalla arviointijaksolla kotihoidon henkilöstö arvioi asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä ylläpitävän toiminnan suunnitelmaa ottaa kantaa kotikuntoutuksen tarpeeseen

5 S i v u 4 Kuntouttava arviointijakso on yleensä noin neljä viikkoa (max 6 viikkoa). Kuntouttavan arviointijakson aikana arvioidaan yhdessä asiakkaan toimintakykyä erilaisin mittarein ja testein. Asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista tuetaan ja hänelle järjestetään tarvittava hoito ja palvelut. Arviointijaksolla jokainen käynti on asiakkaan toimintakykyä arvioiva ja omatoimisuutta tukeva. Mikäli kuntouttavan arviointijakson jälkeen todetaan, että asiakas tarvitsee säännöllisen kotihoidon palveluita, niin omahoitaja laatii kuntoutumissuunnitelman sisältävän hoito- ja palvelusuunnitelman yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja esim. fysioterapeutin kanssa. Jos asiakkaan avuntarve ei edellytä säännöllistä kotihoitoa, niin asiakasta ohjataan vaihtoehtoisten omakustanteisten palveluiden hankkimisessa. Ellei Suonenjoella ole saataville yksityisen palveluntuottajan palveluja, asiakkaalle voidaan myöntää tilapäisesti kotihoidon palveluja, vaikka kotihoidon myöntämisperusteet eivät täyty. Tarkentuneen toimintakyvyn perusteella kotihoidon palveluesimies tekee asiakkaalle myönteisen tai kielteisen viranhaltijapäätöksen säännöllisistä kotihoidon palveluista. Kotihoidon arviointijakson kuukausimaksu määräytyy säännöllisen kotihoitomaksun mukaisesti. 5 KOTIHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATE Kotihoito perustuu aina asiakkaan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja sekä varahoitaja. Palveluiden järjestämistapa voi olla kunnan oma kotihoitopalvelu, ostopalvelu tai palveluseteli. Palveluiden järjestämistä ohjaavia periaatteita ovat kuntalaisten yhdenvertaiset palvelut ja asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset tarpeet) perustuva avun ja hoivan tarve, joka tarkentuu palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä. Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan toimintakykyä seuraamalla jatkuvasti tai vähintään kolmen kuukauden välein. Myöntämisperiaatteet ovat ohjeelliset ja niiden tarkoitus on määritellä kotihoidon asiakkuus ja kohdentaa kotihoidon palvelut niitä tarvitseville asiakkaille: asiakaslähtöisellä palvelukokonaisuudella tavoitellaan asiakkaan osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja toimivaan arkea kotona. Uudelleen arvioinnin perusteella asiakkaalle myönnettyjä palveluita voidaan lopettaa, vähentää tai lisätä. Muuttuneelle palvelumäärälle tehdään uusi hoito- ja palvelusuunnitelma sekä viranhaltijapäätös. 6 KOTIHOIDON TOTEUTTAMINEN Kotihoitoa toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jossa keskeisenä ajatuksena on tukea asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti arjen askareista ja päivittäisistä toiminnoista. Asiakkaan puolesta ei tehdä sitä mihin hänen omat voimavaransa riittävät. Toimintakyvyn tukemisessa korostuu arkiliikunta ja asiakasta ohjataan tekemään toimintakykyä tukevia harjoitteita yksilöllisesti. Asiakasta ohjataan ja motivoidaan osallistumaan myös kodin ulkopuoliseen toimintaan esim. päiväryhmätoimintaan, erilaisiin liikuntaryhmiin ja ulkoiluun. Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan havainnoimalla ja käyttämällä apuna käytössä olevia mittareita kuten RAVA, Bartel, 5 x tuolista ylösnousu, GDS-15 ja yli 65-vuotiaan alkoholi- ja voimavaramittarit, jotka tehdään kuuden kuukauden välein. Tältä pohjalta laaditaan asiakkaan kanssa yhdessä yksilölliset asiakkaan voimavarat huomioon ottava kuntoutussuunnitelma, joka kirjataan osaksi hoitosuunnitelmaa.

6 S i v u 5 Muistisairaan asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja seurantaan käytetään MMSE ja ADCS-ADL -mittareita, jotka tehdään geriatrin ohjeiden mukaisesti. Toimintakykyä arvioidaan jatkuvasti ja hoitosuunnitelma päivitetään säännöllisesti kolmen kuukauden välein ja tarpeen vaatiessa. 7.1 Säännöllinen kotihoito Arjen toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä kotihoito on jatkuvaa ja säännöllistä kotihoitoa, joka perustuu asiakkaalle tehtyyn palvelutarpeenarviointiin. Asiakkaan avuntarve täyttää säännöllisen kotihoidon myöntämisperusteen silloin, kun avun ja tukemisen tarve jokapäiväisen elämisen toiminnoissa on päivittäistä tai useita kertoja viikossa toistuvaa. Päivittäiset toiminnot pohjautuvat asiakkaan omiin voimavaroihin ja hänen todellisiin tarpeisiin. Kotihoito sisältää asiakkaan ohjausta ja tukemista seuraavissa jokapäiväisen elämän osa-alueissa; toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen henkilökohtainen hygienia ravitsemus lääkehoito terveydentilan seuranta sairaanhoidolliset tehtävät kodin siistiminen käyttö- ja liinavaatteiden vaatehuolto asioinnissa avustaminen (kauppalista laadinnassa avustaminen ja yhteydenpito apteekkiin) ulkoilu: asiakkaan kanssa ulkoillaan kotihoidon työtilanteen mukaan, mutta pääasiassa ulkoiluun ja saattoapuun pyritään löytämään omaisia tai vapaaehtoisia. Vaativaa sairaanhoitoa, esimerkiksi saattohoitoa, voidaan järjestää myös kotona. Saattohoito edellyttää omaisen tai läheisen osallisuutta. Saattohoitoa voidaan toteuttaa yhteistyönä myös muiden toimijoiden kanssa. Saattohoidon aloittaminen edellyttää lääkärin tekemää saattohoitopäätöstä Säännöllistä kotihoidon palvelua ei myönnetä asiakkaalle, joiden RAVA-indeksi jää alle 1,7 ja muisti on normaali tai lievästi alentunut jotka tarvitsevat apua vain lääkkeiden annostelussa jotka tarvitsevat ainoastaan siivous-, kauppa- tai asiointipalveluja joiden hoidon kustantaa vakuutusyhtiö; heidät ohjataan yksityisille palveluntuottajille jotka ymmärtävät oman tilanteensa, mutta eivät sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin palveluihin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin liikuntakykyisille asiakkaille, kuten esim. ompeleiden poisto, haavanhoito tai verinäytteen otto 7.2. Tilapäinen kotihoito Tilapäinen kotihoito on lyhytaikaista, maksimissaan kolme kuukautta, kuntoutumista tukevaa hoitoa ja palvelua. Kotihoito tekee tilapäiskäyntejä, jos asiakas ei terveydellisistä syistä pysty hakemaan palvelua muualta. Tilapäiskäyntejä tehdään muun muassa omaishoidon tuen piiriin kuuluville ja esim. pitkäaikaissairaille. Tilapäiskäynti voidaan tehdä esim. kaihileikkauksen jälkeen silmätippojen antamista varten.

7 S i v u 6 Tilapäisen kotihoidon kriteerit: asiakkaan palvelun/hoidon tarve on uusi ja vasta alkanut esim. sairaalahoidon jälkeen. ensisijaisesti asiakas käy itse tai lähipiirin saattamana laboratoriossa, mikä tukee asiakkaan kuntoutumista. Mikäli tämä ei onnistu, otetaan verikokeet kotona. Omaisen, joka yleensä huolehtii asiakkaasta, ollessa tilapäisesti estynyt suorittamaan hoitoa/hoivaa. Hoitajana omainen tai omaishoitaja, joka tarvitsee oman jaksamisensa ja hoitotyönsä tueksi kotihoitoa. Esitys tilapäisen kotisairaanhoidon tarpeesta tulee pääasiassa terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Asiakkaalle voidaan järjestää tilapäistä kotisairaanhoitoa, jos asiakas ei pääsee itsenäisesti tai saattajan avustamana käyttämään terveyskeskuksen tai laboratorion palveluita tai omahoito ei ohjatustikaan onnistu. 7.3 Kotisairaanhoito Kotisairaanhoitoa toteutetaan asiakkaan terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä edistäen. Hoidon arviointiin kuuluu kokonaistilanteen arviointi: haastattelu (asiakas ja läheinen), havainnointi sekä erilaisten toimintakykymittareiden käyttö. Kotisairaanhoito sisältyy asiakkaalle annettavaan kotihoitoon lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Kotisairaanhoidossa pyritään sairauksien ja voinnin heikkenemisen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn sekä nopeaan reagointiin tilanteissa, joissa hoidettavan vointi äkillisesti muuttuu. Kotisairaanhoidossa neuvotellaan asiakkaan hoidosta yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Säännöllisen kotihoidon asiakkailta verikokeet otetaan kotona kotikäyntien yhteydessä. Mikäli säännöllisen kotihoidon kriteerit eivät täyty, asiakas käy laboratoriossa kokeissa itse tai saatettuna. Jos tämä ei onnistu terveydellisten syiden tai fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen toimintakyvyn alhaisuuden vuoksi, kokeet otetaan kotona (esim. leikkauksesta toipuminen, keskivaikea/vaikea muistisairaus, akuutti sairastuminen). 8 KOTIHOIDON SISÄLTÖ 8.1 Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluu asiakkaan ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen suihkussa asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen kerran viikossa. Erityisten terveydellisten perusteiden, kuten ihorikkojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi, suihkupesuja voidaan tehdä useammin. Lisäksi huolehditaan päivittäiset pienpesut asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa huolehditaan ihon perusrasvauksesta, parranajosta sekä kynsien leikkauksesta. 8.2 Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli hän ei pysty itse valmistamaan aterioitaan, ohjataan asiakas ruokailemaan hänelle mieluisaan ruokapaikkaan, tilataan ateriapalvelu ja/tai hankitaan valmiita eineksiä kauppapalvelun kautta. Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu-, väli- ja iltapalan laitosta yhdessä asiakkaan kanssa, riittävän nesteen saannista sekä valmiin ruoan lämmityksestä. Ruokailun toteutumista seurataan erityisesti muistihäiriöisillä. Asiakkaan painoa seurataan säännöllisesti ja mittaustulokset kirjataan asiakastietojärjestelmään.

8 S i v u 7 Ruoan tuoreutta ja menekkiä seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa konsultoidaan tai ohjataan asiakas ravitsemusterapiaan. Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa mitataan säännöllisesti MNA-testin avulla. Ravitsemusongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakkaan painoa seurataan säännöllisesti kuukausittain ja mittaustulokset kirjataan asiakastietojärjestelmään. 8.3 Omaishoitajan tukeminen kotihoidon palveluilla Omaishoidon tukea saavia omaishoitajia tuetaan ottamalla omaishoidettavan verikokeet kotona, mikäli omaishoidettavan toimintakyky on alentunut siten, ettei käynti laboratoriossa onnistu. Samoin omaishoitajan kokeet otetaan kotona, jos omaishoidettavan toimintakyky ei salli omaishoidettavan jättämistä yksin kotiin. 8.4 Ohjaus ja neuvonta Kotihoidon työntekijä ohjaa ja tarvittaessa avustaa asiakasta ja omaista hakemaan erilaisia taloudellisia tai sosiaalisia etuuksia, kuten kuntoutusta, eläkkeensaajan hoito- ja asumistukea, toimeentulotukea, kuljetuspalvelua ja asunnon muutostöitä. Asiakasta opastetaan tukipalveluiden hakemisessa ja kiinnitetään huomiota asunnon turvallisuuteen, mm. ohjataan hankkimaan hyvinvointi- ja turvateknologiaa kotiin. Asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa huolehditaan etuuksien ja turvateknologian päivittämisestä. Kodin paloturvallisuudesta huolehditaan ja tarkistetaan palohälyttimen toiminta, ohjataan asiakasta hankkimaan tarvittaessa turvaliesi ja automaattisesti katkeavia kodin sähkölaitteita. Jos asiakkaalla on esimerkiksi muistisairaudesta johtuvaa yöllistä lähtemistä, turvataan seuranta kulunvalvontalaitteella. 8.5 Yöaikainen hoito Yöhoidon piiriin otetaan asiakas, jonka kotona selviytyminen sitä välttämättä edellyttää. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Yöhoidon muutoksista tiedottaa asiakkaalle oman alueen kotihoitohenkilöstö. Yöhoidon järjestämisen edellytyksenä on, että yöhoidolla on asiakkaan avain. Sairaalasta kotiutuville tai asumiskokeilussa oleville annetaan tarvittaessa tilapäistä yöhoitoa, jos se lisää kotiutuksen turvallisuutta. Yöhoidon tarpeellisuutta arvioidaan uudestaan, jos kotiutus jää pysyväksi. Yöhoidon tehtäviä ovat mm. wc-käynneissä avustaminen (portatiivin ym. apuvälineiden käyttömahdollisuus selvitetty), vaipanvaihto (käytettävissä olevat vaippavaihtoehdot eivät riitä ja ihon kunto edellyttää sitä), katetrointi (muut hoitovaihtoehdot selvitetty), asentohoito asiakkaille, jotka eivät itse pysty vaihtamaan asentoa ja joilla painehaavauman vaara on olennainen, asiakkaiden turvapuhelinhälytyksiin vastaaminen sekä voinnin seuranta (kotiutuskokeilut ja sairaalasta kotiutuneet). 9 KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Kotihoidon tukipalvelut eivät sisälly tavanomaisin kotihoidon palveluihin, vaan niistä peritään erillinen maksu sosiaalilautakunnan päättämän maksutaksan mukaisesti.

9 S i v u Turvapalvelut Turvapalvelu tarkoittaa turvapuhelinta ja turvaranneketta, jolla asiakas voi omassa kodissaan hälyttää apua äkilliseen tarpeeseen ympäri vuorokauden. Hälytyksiin vastaa Suonenjoen kaupungin kotihoito. Yksilöllisin perusten turvapalvelu voidaan järjestää myös muilla teknologisilla ratkaisuilla. Turvapalvelu edellyttää avaimen luovuttamista kotihoidolle turva-auttajan käyntiä varten. Turvapalvelua voidaan myöntää asiakkaalle, jolla on toistuva ja jatkuvaa avun tarvetta päivittäin ja turvapalvelu on edellytys turvalliselle kotona selviytymiselle. Turvapalvelun perusteena voivat olla esimerkiksi lisääntynyt kaatumisriski, epilepsia, diabetes, sydänsairaus ja muistisairaus. Erityisellä harkinnalla turvapalveluna voidaan tuottaa käyntejä asiakkaan itse hankkimaan turvalaitteeseen. 9.2 Ateriapalvelu Ateriapalvelu sisältää asiakkaan kotiin kuljetetun aterian. Kaupunki perii asiakkailta ateriasta ja kuljetuksesta erillisen maksun. Ateriapalvelu voidaan myöntää asiakkaalle kotihoidon tukipalveluna, jos: Asiakas ei pysty valmistamaan tai hankkimaan riittävän monipuolista ruokaa. Asiakas ei pysty aterioimaan kodin ulkopuolella Asiakas tarvitsee säännöllistä ohjausta, valvontaa ruokailussa tai ravitsemustilan seurannassa. Erityisruokavalio ei toteudu ilman ateriapalvelua. Palvelu myönnetään määräaikaisena tarpeen mukaan, esimerkiksi sairaalasta kotituville 9.3 Siivouspalvelu Kotihoito vastaa vain vähäisestä ylläpitosiivouksesta. Omaisen asuessa samassa taloudessa omainen huolehtii siistimisestä, mikäli hänen toimintakykynsä sen mahdollistaa. Jos asiakkaan toimintakyky ei mahdollista päivittäisten kodinhoidollisten tehtävien tekemistä, asiakkaan tiskit tiskataan, ruokailu- ja keittiön työtasot siistitään ja roskat viedään ulos tarvittaessa päivittäin. Jääkaappi siistitään säännöllisesti. Pakastimen sulatus ohjataan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Perussiivouksessa ohjataan käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Imuroinnista, lattioiden kosteapyyhinnästä, pölyjen pyyhinnästä astioiden tiskauksesta huolehtivat ensi sijaisesti omaiset tai yksityiset palveluntuottajat. Eritteiden pyyhintä pinnoilta tehdään tarvittaessa. WC:n pesu suoritetaan tarpeen mukaan. Kodin laitteiden käyttöturvallisuudesta huolehditaan niin, ettei lähettyvillä ole herkästi syttyviä materiaaleja. Jos sairaalasta kotiutuminen edellyttää kodin perussiivousta tai hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevaa asiakasta uhkaa häätö asunnon siivottomuuden takia, eikä asiakkaalla ole mahdollisuutta hankkia siivousta omin varoin, siivouksen järjestämiseksi haetaan harkinnanvaraista toimeentulotukea. 9.4 Vaatehuolto Asiakkaan pyykkihuolto (käyttövaatteiden pesu, silitys, mankelointi, liinavaatteiden, mattojen, verhojen yms. pesut) pyritään ohjaamaan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille.

10 S i v u 9 Lakanat ja tyynyliinat vaihdetaan kahden viikon välein tai tarpeen mukaan perustellusta syystä, esimerkiksi kastelevilla tai sellaisilla asiakkailla, jotka eivät mielenterveydellisten tai taloudellisten syiden takia kykene ottamaan palvelua esim. yksityisiltä palveluntuottajilta. Muilla asiakkailla lakanoiden vaihdosta ja vuodevaatteiden tuuletuksesta huolehtivat omaiset tai yksityiset palveluntuottajat. 9.5 Kylvetyspalvelu Kylvetyspalvelua voidaan myöntää määräaikaisesti henkilölle, jolla ei ole peseytymismahdollisuutta kotona ja joka ei voi käyttää muita mahdollisia peseytymispaikkoja (esimerkiksi uimahalli). 9.6 Asiointipalvelu Kotihoidon asiakkaalle (arviointijakso tai säännöllinen kotihoito) voidaan myöntää kertaluonteista asiointipalvelua esimerkiksi lääkärissä käyntiin, mikäli se asiakkaan terveyden ja jatkohoidon kannalta on välttämätöntä, eikä ole mahdollista omaisen tai yksityisen palvelutuottajan turvin. 9.7 Sosiaalista kanssakäymistä edistävä palvelu Sosiaalista kanssakäymistä edistävänä palveluna järjestetään päivätoimintaa. Asiakkaalle myönnetään päivätoiminta palvelutarpeenarvioinnin perusteella. Sosiaalista kanssakäymistä edistävää palvelua tuottavat myös seurakunnat ja muut yhteisöt ja yhteistyökumppanit, joiden piiriin asiakkaita on mahdollisuus ohjata. Kotihoidon piirissä olevia asiakkaita kannustetaan osallistumaan Suonenjoella tarjolla oleviin vertaisohjattuihin ryhmätoimintoihin, erilaisiin tempauksiin ja viriketuokioihin, liikunnanohjaajien vetämiin kuntojumppiin, muihin avoimiin tilaisuuksiin sekä kädentaito- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksiin. Kaupungin päiväkeskuksen hoitajat koordinoivat mm. vapaaehtoistoimintaa. Päiväkeskustoiminnalla on tarkoitus tukea vanhusten hyvinvointia; luoda osallistumisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuus, ehkäistä syrjäytymistä ja tuoda matalalla kynnyksellä saavutettavaksi mielekkäitä viriketoimintoja. 10 PALVELU- JA MAKSUPÄÄTÖS Asiakkaan tarvitsemista palveluista tehdään määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva palvelu- ja maksupäätös. Palvelu- ja maksupäätöksen tekee kotihoidon palveluesimies. Kotihoidon palvelut ovat maksullisia ja asiakkailta peritään Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunnan vuosittain vahvistama asiakasmaksu. Maksut määräytyvät asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisesti. Maksupäätöstä tarkistetaan ja muutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asiakasmaksu tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi. Kotihoidon palvelut ovat tulosidonnaisia ja vaativat asiakkaan tulotietojen selvittämisen. Kotihoidon maksuissa voidaan käyttää harkintaa asiakkaan varallisuus ja tulotiedot huomioiden. Mikäli asiakas ei toimita tulotietojaan, niin maksut peritään todellisten yksikköhintojen kustannusten mukaisesti. Asiakas tai tämän asioita hoitava omainen tai edunvalvoja on velvollinen ilmoittamaan tulomuutokset kotihoidon palveluesimiehelle. Tilapäisessä kotihoidossa asiakasta laskutetaan käytetyn ajan mukaan tuntiveloituksella; minimiveloitus on 15 minuuttia.

11 S i v u Palveluseteli kotihoidossa Kun asiakas on saanut myönteisen päätöksen kotihoidon palvelusta, hänellä on mahdollisuus valita joko kunnallinen kotihoito tai kotihoidon palveluseteli, jolla voi ostaa kotihoitoa yksityiseltä palveluntuottajalta. Sosiaalilautakunta määrittää vuosittain kotihoidon palvelusetelin hinnan ja asiakas maksaa itse ylimenevän osuuden palveluntuottajalle. Palvelusetelituottajat löytyvät Suonenjoen kaupungin kotisivuilta vanhuspalvelujen kohdalta Kotihoidon palvelu- ja maksupäätöksen päättäminen Asiakas ymmärtää oman tilanteeseensa ja kieltäytyy palvelusta esittämällä kirjallisen kotihoidon palvelujen vastaanottamiskiellon Asiakas tai tämän omainen käyttäytyy aggressiivisesti tai muutoin epäasiallisesti palvelukäyntien aikana Asiakas ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin palveluihin Asiakkaan terveydentilassa tapahtuu muutos parempaan eikä hän tarvitse enää kotihoidon palveluja 10.3 Lääkkeiden säilytys Toivomme, että säännöllisen kotihoidon asiakkaalla on kotona lukollinen kaappi tai lääkekaappi, jossa lääkkeet voi säilyttää turvallisesti. Avaimen säilytys kotihoidossa tarpeen mukaan. 11 ASIAKAS- JA TYÖTURVALLISUUS Kotihoidon onnistumisen edellytyksenä on, että asiakas ei tupakoi kotihoidon henkilökunnan ollessa kotikäynnillä lemmikkieläimet ovat kytkettynä tai sijoitettuna erilliseen huoneeseen kodin fyysiset rakenteet mahdollistavat asiakasturvallisen hoidon ja hoivan: pihatiet aurattu ja hiekoitettu sekä pihat valaistu asiakas- ja työturvallisuus ei vaarannu vaan käytössä on tarvittavat apuvälineet (esim. seisomanojanosturi, suihkutuoli) päihde- ja mielenterveys asiakkaan yleistila tarkastetaan ja kotikäynti tarvittaessa tehdään myöhemmin ettei perheenjäsen tai ulkopuolinen henkilö käyttäydy kotona uhkaavasti; tilanne harkitaan aina tapauskohtaisesti Kotihoidon päättäminen on viimesijainen toimenpide, jolla turvataan asiakas- ja työturvallisuus. Tarvittaessa asiakkaalle tehdään kielteinen päätös kotihoidon palvelusta. 12 KUN KOTONA EI ENÄÄ PÄRJÄTÄ Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on, että kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään käytettävissä olevien kotiin annettavien palveluiden turvin. Asumispalvelu ei ole vaihtoehto kotihoidolle, vaan se on hoidon jatkumo.

12 S i v u Asumispalvelut Palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoivaan sijoittuminen käynnistyy moniammatillisen (mm. vanhuspalvelupäällikkö, kotihoidon palveluesimies, kotisairaanhoitaja, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä) ja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin kautta. RAVA on mittari, jolla arvioidaan ikäihmisen toimintakykyä ja avuntarvetta, jotta hänet voidaan hoitaa hänelle sopivimmassa hoitomuodossa. Mini-Mental State Examination (MMSE) on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti. ADCS-ADL-mittarilla arvioidaan päivittäisistä perustoiminnoista selviytymistä eli kykyä peseytyä, syödä, pukeutua, käydä wc:ssä, liikkua sekä pidättää virtsaa ja ulostetta. Palveluasumisen hakemukseen tulee aina liittää moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, RAVA-arvio sekä tarvittaessa myös MMSE ja ADCS-ADL-arvio ja lääkärinlausunto. Yksilökohtaisen ratkaisun palveluasumiseen tai ympärivuorokautiseen hoivaan sijoittumisesta tekee moniammatillinen SAS-työryhmä ja viranhaltijapäätöksen palveluiden myöntämisestä tekee vanhuspalvelupäällikkö.