Kajaanin Mamsellin henkilöstön työkyvyn parantaminen ergonomian keinoin

Transkriptio

1 Kajaanin Mamsellin henkilöstön työkyvyn parantaminen ergonomian keinoin Kehittämishankkeen loppuraportti Anneli Pekkarinen Sirpa Rauas-Huuhtanen Erja Sormunen Työterveyslaitos Ergonomia ja käytettävyys -tiimi Oulu, 2010 Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

2 2 (48) Tiivistelmä Tausta. Kajaanin Mamselli -liikelaitos tarjoaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja Kajaanissa. Suurin osa henkilökunnasta on moniosaajia, joiden työhön kuuluu päivittäin sekä ruoan laittoon että siivoukseen liittyviä tehtäviä. Henkilökuntaa on kaikkiaan 180 ja heillä oli huolestuttavan paljon liikuntaelinsairauksista aiheutuneita poissaoloja. Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutetussa työhyvinvointihankkeessa selvitettiin keittiö- ja siivoustyön fyysisiä kuormitustekijöitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin ergonomian keinoin. Tavoitteet. Hankkeen tavoitteena oli parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Keittiötyössä kohteena oli kiinteiden työpisteiden ergonomia ja siivoustyössä työvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö. Tavoitteena oli, että ennalta ehkäisevä toiminta, yhteistyö, oman työn hallinta ja halu oppia uutta tulevat pysyväksi käytännöksi työyhteisössä. Aineisto ja menetelmät. Hanke alkoi tiedotuksella, jonka jälkeen aineistoa kerättiin henkilöstökoulutusta varten työolosuhde- ja terveyskyselyllä sekä tekemällä ergonomisia selvityksiä toiminnallisesti erilaisissa kohteissa (päiväkoti, koulu, oppilaitos/ravintola, hoitolaitos, uimahalli ja kulttuurilaitos). Kartoituksissa videokuvatiin työntekijän työpäivän kulkua, mitattiin sykettä ja askelten määrää, ja tehtiin havaintoja työympäristöstä. Videoaineistosta tehtiin työpäivää kuvaava kooste, joka käsiteltiin VIDAR-menetelmällä kolmessa eri ryhmätilanteessa. Menetelmän käytössä oli osallistava ja opetuksellinen painotus. Hankeen aikana kerätty aineisto käsiteltiin esimiesten, ergonomiavastaavien ja koko henkilöstön kanssa pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Tulokset. Kyselyn, VIDAR-menetelmän ja tutkijoiden havaintojen perusteella työssä kuormitti eniten jatkuva liikkuminen, hankalat työasennot, käsin kantaminen ja samanlaisina toistuvat työliikkeet. Sydämen sykemittausten perusteella osalle työ oli keskiraskasta ja osalle kevyttä. Syketaso vaihteli työtehtävien fyysisen kuormittavuuden mukaan päivän aikana. Siivoustyö oli liikkuvampaa ja jonkin verran kuormittavampaa kuin keittiötyö. Keittiötyössä yhtäjaksoinen paikallaan seisominen oli tyypillistä. Ruoan valmistuksessa työskentelykorkeudet työtasojen, patojen ja uunien äärellä samoin kuin ruoka-aineiden käsittely olivat keskeisiä asioita työasentoja ja -liikkeitä arvioitaessa. Käsin kantamista ja nostamista sisältyi molempiin työtehtäviin sekä kyselyn että havaintojen perustella. Moniosaajilla eri tavalla kuormittavien työtehtävien vaihtelu todettiin myönteiseksi. Suuri osa kartoitetuista työkohteista sijaitsi kiinteistöissä, joissa tilat eivät enää vastanneet nykyaikaisen ateriapalvelun ja puhtaanapidon vaatimuksia. Tällä oli vaikutusta kiinteistössä kulkemiseen, tarvikkeiden kuljettamiseen sekä työturvallisuuteen. Pohdinta. Hankkeen aikana on esitetty runsaasti ergonomisia parannusehdotuksia, joista osa on toteutettu. Kiinteistöihin on tulossa peruskorjauksia ja samalla tehdään muutoksia sekä hankintoja keittiöihin ja siivoukseen. Hyvistä työtavoista saatiin useita esimerkkejä videolle. Niitä käsiteltiin koulutustilaisuuksissa ja niitä voidaan siirtää edelleen laajempaan käyttöön. Kaikissa järjestetyissä tilaisuuksissa ilmapiiri oli kehitysmyönteistä ja osallistujat, johto mukaan lukien, toivat oman panoksensa tilaisuuksiin. Ergonomian edistäminen ja siihen liittyvä toiminta koettiin yhteiseksi tavoitteeksi.

3 3 (48) Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Sisällysluettelo Tausta Hankkeen tavoitteet Hankkeen eteneminen, aineisto ja menetelmät Tiedotus Työolosuhde- ja terveyskysely Ergonomiset selvitykset Selvitysten kohteet Ergonomisten selvitysten menetelmät Videoanalyysimenetelmä VIDAR Koulutus Esimieskoulutus Ergonomiavastaavien koulutus Koko henkilökunnan koulutus Palaute ja seuranta Tulokset Työolosuhde- ja terveyskysely Taustatietoja vastaajista Nykyinen työ ja ammatillinen osaaminen Terveydentila ja toimintakyky Työn fyysinen kuormittavuus Työolosuhteet Tapaturmavaarat Työyhteisö ja -ilmapiiri Ergonomiset selvitykset Taustatietoja selvityksiin osallistuneista työntekijöistä VIDAR-menetelmällä tunnistetut kuormitustilanteet Keittiötyöstä tehdyt havainnot Siivoustyöstä tehdyt havainnot Moniosaajan työn ergonomia Työtilat ja turvallisuus Koulutustilaisuuksissa esille tulleita asioita Esimieskoulutus Ergonomiavastaavien koulutus Palautetilaisuus koko henkilöstölle Yhteenveto Tietoa useilla menetelmillä Työhyvinvoinnin osatekijät Fyysiset kuormitustekijät Työtilat, työpisteet, työvälineet Tapaturmavaarat Kehittämiskohteita Pohdinta ja johtopäätelmät Lähteet Liitteet... 39

4 4 (48) 1. Tausta Kajaanin kaupungin Kajaanin Mamselli -liikelaitos tarjoaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja Kajaanissa. Asiakkaina on Kajaanin kaupungin päiväkoteja ja kouluja sekä Kainuun maakuntayhtymän ja oppilaitoksia, sairaaloita ja virastoja. Aterioita valmistetaan päivittäin noin 9500 ja puhtaana pidettäviä kiinteistöjä on noin m 2. Suurin osa Mamsellin henkilökunnasta on moniosaajia, joiden työhön kuuluu päivittäin sekä ruoan laittoon että siivoukseen liittyviä tehtäviä. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 180. Työyksiköitä on paljon ja työntekijöiden määrä niissä voi vaihdella yhdestä yli kymmeneen. Mamsellilla on laaja ja monipuolinen työhyvinvointisuunnitelma, työterveyshuolto on järjestetty Kainuun Työterveydessä ja Kajaanin kaupungin Aktiivisen aikaisen puuttumisen malli on käytössä. Kajaanin kaupungin henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto sekä Kajaanin Mamsellin johto olivat huolestuneet sairauspoissaolojen suuresta määrästä ja suunnitelleet pilottihanketta niiden vähentämiseksi. Mamsellissa suurin osa sairauspoissaoloista oli pitkiä ja niistä useiden taustalla oli liikuntaelinsairauksia. Kajaanin kaupungintalolla pidetyssä palaverissa päätettiin suunnitella Kajaanin Mamsellin henkilöstölle ennalta ehkäisevä työhyvinvointihanke, jossa keskitytään henkilöstön työkyvyn parantamiseen ergonomian keinoin. Hankkeelle haettiin Työsuojelurahaston kehittämisavustusta ja myönteinen päätös saatiin Hanke aloitettiin kesällä 2009 ja se valmistui lokakuussa Ergonomian asiantuntijana toimi Työterveyslaitoksen Ergonomia ja käytettävyys -tiimi. Hankkeen toteuttamiseen osallistuivat erikoistutkija Anneli Pekkarinen (vastuuhenkilö), kehittämiskonsultti Sirpa Rauas-Huuhtanen ja erityisasiantuntija Erja Sormunen.

5 5 (48) 2. Hankkeen tavoitteet Kyseessä on työhyvinvointihanke, jossa selvitettiin keittiö- ja siivoustyön fyysisiä kuormitustekijöitä ja mahdollisuuksia ehkäistä ennakkoon niistä aiheutuvia liikuntaelinsairauksia ergonomian keinoin. Hankkeessa pyrittiin seuraaviin tavoitteisiin: henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky paranee kiinteiden työpisteiden ergonomia on kunnossa (mm keittiöt, jakelulinjastot, tiskaus) työvälineet ovat ergonomisia ja niitä käytetään oikein (lähinnä siivoustyö) yhteistyö, oman työn hallinta ja halu oppia uutta paranee työyhteisön sisältä löytyy muutamia ergonomiavastaavia ennalta ehkäisevä toiminta tulee pysyväksi käytännöksi. Hankkeessa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa keittiö- ja siivousaloilta.

6 6 (48) 3. Hankkeen eteneminen, aineisto ja menetelmät 3.1. Tiedotus Hanke alkoi tiedotuksella, jonka jälkeen aineistoa kerättiin koulutusta varten työolosuhde- ja terveyskyselyllä sekä tekemällä ergonomisia selvityksiä eri työkohteissa. Kerätty aineisto käsiteltiin esimiesten, ergonomiavastaavien ja työntekijöiden kanssa pidetyissä analysointi- ja koulutustilaisuuksissa. Hankkeesta laadittiin yhden sivun mittainen tiedote (liite 1). Se jaettiin koko henkilöstölle työolosuhde- ja terveyskyselyn mukana Työolosuhde- ja terveyskysely Työolosuhde- ja terveyskyselyllä selvitettiin taustatietojen lisäksi työtehtäviä ja ammatillista osaamista, terveydentilaa ja toimintakykyä, työn fyysistä kuormittavuutta, työyhteisöä ja johtamista, työympäristön haittatekijöitä ja tapaturmavaaroja, työvälineiden ja koneiden ergonomiaa sekä kehittämiskohteita. Pääosaa lomakkeessa olleista kysymyksistä on käytetty useissa puhtaanapitoalalla toteutetuissa työkykyä ylläpitävän toiminnan hankkeissa (Pekkarinen 2009, Pekkarinen et al 2009). Kyselylomake jaettiin koko henkilöstölle (n=180) lukuun ottamatta hallintoa. Lomakkeet palautettiin postimaksukuoressa suoraan Työterveyslaitokselle Oulun toimipisteeseen. Kyselyvastauksia saatiin 131 kappaletta eli 72,8 % vastasi kyselyyn Ergonomiset selvitykset Selvitysten kohteet Ergonomiset selvitykset tehtiin toiminnallisesti erilaisissa kohteissa, jotka valittiin yhteistyössä esimiesten kanssa. Valinnan tavoitteena oli Mamsellin toiminnan mahdollisimman laaja kattavuus. Mukaan valittiin päiväkoti, kouluja, oppilaitos/ravintola, hoitolaitos, uimahalli ja kulttuurilaitos. Perustelut kohteiden valinnalle olivat: Purolan päiväkoti: kaksi rakennusta, kulkua rakennusten välillä Nakertajan ala-aste ja päiväkoti: luokkaruokailu Keskuskoulu ja lukio: moniosaajia, vanhat rakennukset, joissa useita kerroksia Lounatuuli: raskasta työtä, mm. salaattikomponenttien teko koko organisaation käyttöön FOX: suuri annosmäärä ja kokin työskentely Tähkä: kokin työskentely ja työskentely laitoshuollossa Uimahalli: raskas, aikainen aamu Kaukametsä: kaksi isoa rakennusta, kaksi siivoojaa, kuormittava työ

7 7 (48) Näistä työkohteista esimiehet valitsivat 14 työntekijää, joiden tavanomaisesta työpäivästä tehtiin ergonominen selvitys. Ne tehtiin , ja Ergonomisten selvitysten menetelmät Selvitys alkoi lyhyellä haastattelulla työvuoron kulusta ja tehtävistä. Samassa yhteydessä työntekijälle laitettiin sydämen sykettä tallentava mittari ja osalle myös askelmittari. Havainnointiaikana mitattu askelmäärä suhteutettiin koko työpäivää kuvaavaksi olettaen, että työt jatkuivat samankaltaisena. Työntekijää seurattiin ja videokuvattiin hänen päivittäisessä työssään lähes koko työvuoron ajan. Häntä pyydettiin työskentelemään kuvauksen aikana mahdollisimman tavanomaisesti ja normaalilla joutuisuudella. Lisäksi havaintoja tehtiin työtilan, työpisteiden ja työvälineiden ominaisuuksista, käsin tehtävistä taakkojen nostoista sekä työasennoista ja työliikkeistä. Esille tulleet kehittämiskohteet kirjattiin ylös Videoanalyysimenetelmä VIDAR Kunkin työntekijän videoidusta materiaalista tehtiin Windowsin Movie Maker - ohjelmalla minuuttia kestävä kooste, joissa esiintyi työpäivän kulun mukaisesti tavanomaisia ja kuormittavia työtehtäviä sekä hyviä toimintatapoja. Videot käsiteltiin kolmessa pienryhmässä ( ) käyttäen subjektiivista videoanalyysimenetelmää VIDARia, jossa korostuu osallistuva kehittämisote (VIDAR, Video- och datorbaserad arbetsanalys) (Forsman ym. 2003, Väyrynen ym. 2004). Ryhmissä oli mukana kartoituksen kohteena olleita työntekijöitä (4-5 henkilöä), heidän esimiehiään ja työterveyshuollon edustajina työfysioterapeutti ja työterveyshoitaja. Videokoostetta katsottaessa jokainen osallistuja voi pyytää videon pysäyttämistä havaittuaan tekijän, joka kuormittaa ruumiillisesti tai henkisesti. Video pyrittiin pysäyttämään myös hyvän työ- tai toimintatavan kohdalla. Jos kyseessä oli työssä esiintyvä fyysinen kuormitustilanne, tietokoneen näyttöön avautui kehon kaaviokuva kehonosittaisen kivun tai epämukavuuden asteen määrittämistä varten Borgin CR-10 asteikolla (Borg 1990) (Kuva 1). Jos valitussa pysäytyskuvassa oli kyse psyykkisestä kuormitustilanteesta, kuormitusvaihtoehdot määritettiin Karasekin demand/control-mallin perusteella (Karasek ym. 1998) (Kuva 1). Kaikki pysäytysten aikana tehdyt havainnot kirjattiin ylös VIDAR-menetelmän arviointiruutuihin, jotka on esitetty kuvassa 1. Menetelmä tuottaa jokaisesta pysäytyksestä oman sivun, jossa oli pysäytyskuva tilanteesta sekä tehdyt kirjaukset.

8 8 (48) Kuva 1. VIDAR-ohjelman käyttöliittymä. Ruumiillinen kuormitus (ylempi kuva) ja henkinen kuormitus (alempi kuva).

9 9 (48) 3.4. Koulutus VIDAR-raportti tallennetuista tilanteista tulostettiin ja jaettiin testihenkilölle, hänen esimiehelleen ja hallintoon. Testihenkilöt saivat myös oman sykekäyränsä ja askelien määrän kirjallisena Esimieskoulutus Kajaanin Mamsellin aluepäälliköt, tiiminvetäjät ja hallintohenkilöstöä osallistui kolme tuntia kestävään esimiesten ergonomiakoulutukseen Koulutuksessa käsiteltiin hankkeen aikana kerättyä aineistoa, keskusteltiin ateria- ja puhtaanapitopalvelujen kehittämiskohteista ja tulevaisuuden haasteista sekä ergonomiavastaavien roolista ja tehtävistä. Ohjelma on liitteenä Ergonomiavastaavien koulutus Hankkeen aikana oli nimetty kaikille alueille ergonomiavastaavat, yhteensä kuusi henkilöä. Heidän työnkuvaansa ja vastuuta oli pohdittu Mamsellin työhyvinvointiryhmässä. Heille järjestettiin kolmen tunnin koulutustilaisuus, jossa syvennettiin ergonomiatietoutta, käytiin läpi kerättyä aineistoa ja keskusteltiin toimimisesta eri työkohteissa (liite 3). Tavoitteena oli saada jatkuvuutta ergonomiatoiminnalle heidän avullaan Koko henkilökunnan koulutus Palautetilaisuus hankkeesta järjestettiin Mamsellin johtaja Tuija Vuorinen avasi tilaisuuden ja käsitteli palkitsemiskäytäntöjä. Hankkeen toteuttajat kävivät läpi hankkeen keskeiset tulokset ja psykologi Heli Hannonen luennoi henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta työssä. Ergonomiavastaavat esiteltiin tilaisuudessa. Ohjelma on liitteessä 4. Tilaisuudessa oli mukana 72 henkilöä ja esitykset tulkattiin viittomakielellä. Seuraavana päivänä Mamsellin hallintohenkilöstö järjesti vastaavan tilaisuuden lyhennettynä niille, jotka eivät päässeet mukaan ensimmäiseen tilaisuuteen. Siihen osallistui 38 henkilöä. Palautteen kehittämishankkeesta sai runsaasti yli puolet henkilökunnasta.

10 10 (48) Kuva 2. Palautetilaisuus koko henkilökunnalle Palaute ja seuranta Hankkeesta tehty kirjallinen raportti sisältää keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset. Mamsellin johdolla, esimiehillä sekä työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää kommentteja raporttiin. Hankkeen toteutuminen sisällön, tulosten, aikataulun ja yhteistyön osalta on arvioitu yhteistyössä.

11 11 (48) 4. Tulokset 4.1. Työolosuhde- ja terveyskysely Taustatietoja vastaajista Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 131 kappaletta (72,8 %). Vastanneista kolme oli miestä ja loput naisia. Yksitoista henkilöä ilmoitti olevansa esimiesasemassa. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 50,1 vuotta. Nuorin oli 23-vuotias ja vanhimmat 63-vuotiaita. Ateria- ja puhtauspalvelualalla vastanneet olivat työskennelleet pitkään: keskimäärin 21,8 vuotta (1-40 v) ja nykyisen työnantajan palveluksessa he olivat olleet keskimäärin 17,7 vuotta (0,1-37 v). Vastanneiden keskipituus oli 162,9 cm, vaihdellen välillä cm. Paino vaihteli välillä kg ollen keskimäärin 68 kg Nykyinen työ ja ammatillinen osaaminen Suurin osa vastanneista (64 %) ilmoitti olevansa moniosaajia eli työtehtäviin kuului sekä keittiö- että siivoustyötä. Pelkästään ateriapalveluissa (keittiötyö) oli 24 % ja puhtauspalveluissa (siivoustyö) 12 % vastaajista. Tavallisimmat ammattinimikkeet olivat: koulutyöntekijä 28 % laitoshuoltaja 24 % kokki 18 % päiväkotityöntekijä 8 % ruokapalvelutyöntekijä 8 %. Muita nimikkeitä oli aluepäällikkö, keittiöpäällikkö, tiimiesimies, vuoropäällikkö ja vastaava koulutyöntekijä. Puolet vastaajista teki työtä kouluympäristössä ja neljäsosa hoitolaitoksissa. Päiväkodeissa työskenteli 22 % ja oppilaitoksissa 11 % vastanneista. Yli 20 % ilmoitti työskentelevänsä kahdella tai useammalla toiminta-alueella. Tavallisin ammattikoulutus oli ammattioppilaitoksen (ammattikoulun) jokin opintolinja (48 %). Työllisyyskurssin tai muun ammattikurssin käyneitä oli 19 % ja työpaikalla oli saanut ammattikoulutuksen 18 % vastanneista. Opistotason tutkinto oli 11 %:lla. Vain parilla henkilöllä ei ollut lainkaan ammattikoulutusta. Monet ilmoittivat kaksi ammattikoulutusta ja muutamat aloittaneensa oppisopimuskoulutuksen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma ammattitaitonsa asteikolla 1-10, joista 10 on paras mahdollinen. Vastausten keskiarvoksi saatiin 8,4. Kukaan ei antanut ammattitaidostaan 7 pienempää arvoa ja kuusi vastaaja arvioi ammattitaitonsa parhaaksi mahdolliseksi.

12 12 (48) Tiedot ja taidot vastasivat osaamista suurimmalla osalla vastaajista (62 %), mutta joukossa oli sekä ylikoulutettuja että niitä, jotka kaipasivat lisäkoulutusta. Vastaajista 15 % arvioi, että pystyy tekemään vaativampiakin töitä ja 21 % ilmoitti, että joitain tietoja ja taitoja pitäisi kehittää. Työhön ja työkykyyn liittyen toivottiin koulutusta seuraavista aiheista (luettelosta saattoi valita useita aiheita): Jaksaminen 60 Ergonomia ja hyvät käytännöt 58 Toimiva työyhteisö 53 Oman kunnon hoitaminen 42 Työmenetelmät ja -välineet 34 Työturvallisuus 19 Työpäivän suunnittelu 16 Oman työn hallinta 12 Ravinto ja elintavat 9 Kemialliset aineet ja käsien suojaaminen 6 vastaajaa. Työhönsä oli erittäin tyytyväisiä 17 % vastaajista, melko tyytyväisiä 66 % ja ei tyytyväisiä muttei tyytymättömiäkään 16 % vastaajista. Ainoastaan kaksi vastaajaa oli työhönsä melko tai erittäin tyytymätön Terveydentila ja toimintakyky Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma terveydentilansa ikäisiinsä verrattuna. Arviot olivat seuraavat: erittäin hyvä 12 % melko hyvä 47 % keskinkertainen 28 % melko huono 12 %. Kukaan ei arvioinut terveydentilaansa erittäin huonoksi. Yli puolet (55 %) vastaajista oli melko varmoja siitä, että pystyvät nykyiseen työhön kahden vuoden kuluttua. Epävarmoja oli 44 ja 11 vastaajaa ilmoitti, että tuskin pystyy terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua. Kipua ja särkyä, joka oli rajoittanut päivittäisiä toimintoja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, oli esiintynyt tavallisimmin pään, niskan ja hartioiden alueella (kuva 3). Jossain määrin ja paljon kipua ilmoitti 56 % vastaajista. Seuraavaksi eniten kipua ja särkyä esiintyi polvissa, reisissä ja pohkeissa (jossain määrin ja paljon 43 %), ranteissa ja somissa (20 %) sekä selässä (20 %).

13 13 (48) Nilkat, jalkaterät Polvet, reidet, pohkeet Lonkat Lanne-ristiselkä Ranteet, sormet Kyynärpäät, kyynärvarret Olkapäät Pää, niska, hartiat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon jossain määrin vähän ei lainkaan/ei vastannut Kuva 3. Kipua ja särkyä viimeisen vuoden aikana eri ruumiinosissa ilmoittaneiden %-osuudet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma nykyinen työkykynsä asteikolla nollasta (=täysin työkyvytön) kymmeneen (=työkyky parhaimmillaan). Vastausten keskiarvoksi saatiin 7,6 (vaihteluväli 2-10). Alhaisemmaksi kuin 7 arvioi työkykynsä 28 vastaajaa. Nykyinen työkyky arvioitiin erittäin tai melko hyväksi: ruumiillisten vaatimusten kannalta 55 % henkisten vaatimusten kannalta 73 % ja melko tai erittäin huonoksi: ruumiillisten vaatimusten kannalta 9 % henkisten vaatimusten kannalta 6 %. Katso kuva 4. Fyysistä aktiivisuutta koskevan kysymyksen perusteella vastaajat voitiin jakaa kolmeen ryhmään. Puolet vastaajista harrasti säännöllisesti raskasta vapaa-ajan liikuntaa tasolla, joka parantaa fyysistä kuntoa. Terveyttä yllä pitävällä tasolla säännöllistä liikuntaa harrasti 36,5 % vastaajista. Passiivisia, vain satunnaisesti liikuntaa harrastavia, oli 13,5 % vastaajista.

14 14 (48) % 40 Työkyky ruumiillisten vaatimusten kannalta henkisten vaatimusten kannalta Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Erittäin huono Kuva 4. Arvio omasta työkyvystä ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta Työn fyysinen kuormittavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan missä määrin heidän työssä esiintyy fyysisiä kuormitustekijöitä (kuva 5). Eniten työssä kuormitti jatkuva liikkuminen ja kävely paikasta toiseen sekä samanlaisina toistuvat työliikkeet. Myös käsin kantaminen ja nostaminen sekä erilaiset hankalat työasennot kuormittivat. Istumista paikallaan sisältyi työhön vähän. Kysymykseen, aiheuttaako jokin työssäsi (esim. työvaihe tai työmenetelmä) sinulle tuki- ja liikuntaelinvaivoja, vastasi myöntävästi 79 työntekijää. Avoimissa vastauksissa syyksi mainittiin useimmin nostaminen, esimerkiksi vuoat, maito novo, jäte- ja pyykkisäkit jne. Seuraavaksi eniten tule-vaivoja aiheuttivat astioiden pesu ja käsittely, matalien kalusteiden pyyhkiminen ja kävely/jalkojen päällä oleminen.

15 15 (48) Kädet hartioiden yläpuolella Polvi- tai kyykkyasennot Istuminen paikallaan Käsin kantaminen Jatkuva liikkuminen Hankalat työasennot Paikallaan seisominen Toistuvat työliikkeet Raskas ruumiillinen työ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon jonkin verran ei lainkaan Kuva 5. Arvio fyysisten kuormitustekijöiden esiintymisestä työssä. Käytössä olevien työvälineiden ja koneiden ergonomisia ominaisuuksia pyydettiin arvioimaan kyselyssä (taulukko 1). Keittiötyössä astianpesun ergonomia kaipasi kehittämistä useimpien vastaajien mielestä. Myös esivalmistus nousi esille, mutta sitä työtä teki harvat vastaajista. Käsityökaluihin vastaajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä. Siivoustyön työvälineiden ergonomia oli vastaajien mielestä varsin hyvä. Eniten parannusta kaivattiin siivousvaunuun.

16 16 (48) Taulukko 1. Vastaajien arvioi käyttämiensä työvälineiden ja koneiden ergonomisista ominaisuuksista. Työväline tai kone Keittiötyö asianpesu keittiövaunut jakelulinjasto ruoan valmistus (padat, liedet, uunit) käsityökalut (veitset, lastat, kauhat) esivalmistus (vihannesleikkuri, yleiskone) Siivoustyö siivousvaunu yhdistelmäkone ikkunanpesuvälineet WC:n pesuvälineet pölynimuri lattiankuivaimet ja mopit tikkaat lattianhoitokone henkilönostolaitteet Käyttäjiä Kaipaa kehittämistä N N % Työolosuhteet Vastaajien mielestä ateria- ja puhtaanapitopalvelut oli otettu suhteellisen hyvin huomioon omalla alueella. Parannusta toivottiin seuraavissa asioissa: lian kulkeutuminen 49 % kalusteiden ja laitteiden sijoittelu 49 % ilmastointi 43 % pintamateriaalit 38 % henkilöstön tarvitsemat tilat 34 % rakennuksen lähiympäristö (esim. jätehuolto, lastaussilta) 32 % rakennuksen sisätilat (esim. kulkutiet, sisäinen liikenne) 30 % valaistus 16 % asiakkaiden toiminta 16 %. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon haittaa eri ympäristötekijät aiheuttavat työssä (kuva 6). Useimmin haittaa aiheuttivat lämpöolosuhteisiin liittyvät tekijät kuumuus, kylmyys ja veto. Mainintoja saivat myös melu, pöly sekä kosteus ja homevauriot. Sen sijaan kemiallisista aineista ei kellekään ollut paljon haittaa.

17 17 (48) Kosteus, homevauriot Tupakansavu Pöly Liuotinaineet Hapot ja emäkset Kosteus, märkyys Kylmyys, veto Kuumuus Huono valaistus tai häikäisy Melu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon haittaa jonkin verran haittaa ei haittaa/ei esiinny Kuva 6. Työympäristötekijöiden aiheuttama haitta työssä. Vastaajista 57 ilmoitti, että oli havainnut toiminta-alueellaan homeongelmia. Ongelmien kohteeksi mainittiin tavallisimmin koulut, keittiötilat, alakerrat ja kellarit. Kemiallisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteet olivat käytössä kaikista tuotteista 75 %:lla ja osasta tuotteista 23 %:lla vastaajista. Kaikki pakkausmerkinnät olivat kunnossa 67 %:n ja osa pakkausmerkinnöistä 30 %:n mielestä. Käyttöturvallisuustiedotteita oli luettu vaihtelevasti, suurin osa oli kuitenkin lukenut niitä viimeisen vuoden aikana. Henkilökohtaisista suojaimista eniten käytettiin suojakäsineitä (95 %) ja kumijalkineita (74 % vastaajista). Kuulosuojainten käytössä oli vastausten mukaan eniten laiminlyöntiä. Vastaajista 16 % ilmoitti, että vaikka kuulosuojaimille olisi tarvetta, niitä ei käytetä. Hengityksen ja silmien suojaimia käytettiin jonkin verran.

18 18 (48) Tapaturmavaarat Vastaajista 16 henkilöä ilmoitti, että hänelle oli sattunut työtapaturma kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kun pyydettiin kertomaan viimeksi sattuneesta työtapaturmasta, kuvauksia tuli lähes 30 eli monet vastaajat kertoivat vanhemmistakin mieleen jääneistä tapauksista. Liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset olivat tavallisimpia. Niitä oli sattunut sekä ulkona että sisätiloissa, usein portaissa. Seuraavaksi eniten oli haavoja ja pistoja muun muassa vuoan reunoista, tikuista ja neuloista. Erilaisia esineitä oli pudonnut jaloille ja muutamat mainitsivat palovammoja. Eniten tapaturman vaaraa kyselyn mukaan aiheuttivat liukkaus, epäjärjestys ja putoamisvaara (kuva 7) Vaaroja väheksyvä ilmapiiri Oma tai muiden riskinotto Nosto- ja siirtotyöt/laitteet Putoavat esineet Putoamisvaarat Automaattisesti toimivat koneet Vaarakohteiden suojaamattomuus Vaaralliset koneet ja laitteet Työvälineiden kunto Häiritsevä melu Valaistusolot Liukkaus Epäjärjestys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon vaaraa jonkin verran vaaraa ei vaaraa Kuva 7. Tapaturmavaarojen esiintyminen työssä Työyhteisö ja -ilmapiiri Kyselyyn vastanneet ilmoittivat voivansa vaikuttaa eniten työmenetelmiin ja työtapoihin sekä siihen, missä järjestykseen työnsä tekee (kuva 8). Vähiten he voivat vaikuttaa työmäärään, työtehtävien sisältöön ja työn monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen.

19 19 (48) Työvälineet ja laitteet Monipuolisuus ja vaihtelevuus Työmenetelmät ja työtavat Työmäärä Työtahti Töiden järjestys Työtehtävien sisältö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Vaikutusmahdollisuudet työssä. erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän erittäin vähän Työn järjestelyjä koskevassa kysymyksessä selvitettiin työn määrää, keskeytyksiä ja ristiriitaisia odotuksia. Liikaa töitä oli melko usein 24 %:lla ja erittäin usein 10 %:lla vastaajista. Erilaiset keskeytykset häiritsivät työn tekoa melko usein 20 %:n ja erittäin usein 6 %:n mielestä. Eri tahojen ristiriitaiset odotukset työn suhteen olivat harvinaisia. Melko usein ne vaikeuttivat työn tekoa 10 %:lla vastaajista. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden jatkuvasti vaivatessa mieltä. Tällaista stressiä tunsi: erittäin harvoin 20 % melko harvoin 24 % silloin tällöin 39 % melko usein 13 % erittäin usein 4 % vastaajista. Seuraavaksi kysyttiin onko työssä ollut tekijöitä, jotka ovat häirinneet, huolestuttaneet tai rasittaneet viimeisten 12 kuukauden aikana. Jatkuva kiire ja kireä aikataulu sekä henkilöstön riittävyys olivat huolestuttaneet vastaajia useimmin (kuva 9). Myös muutokset työssä ja työpaikalla aiheuttivat huolta vastaajille. Tietoa työhön liittyvistä päätöksistä ja muutoksista saatiin aika hyvin: aina 14 % ja useimmiten 64 % vastaajista ilmoitti näin.

20 20 (48) Liian usein tapahtuvat muutokset työssä/työpaikalla Työsuhteen epävarmuus Työvälineiden puuttellisuus tai toimintahäiriöt Työn liiallinen vastuullisuus Epäonnistumisen tai virheiden tekemisen pelko Vaihtelun puute työssä, työn yksitoikkoisuus Toisarvoiset työt vievät aikaa varsinaisilta töiltä Henkilöstön riittämättömyys Jatkuva kiire ja kireä aikataulu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin usein melko usein sillin tällöin melko harvoin erittäin harvoin Kuva 9. Työssä huolta aiheuttaneiden tekijöiden esiintyminen. Kolmasosa vastaajista ei osannut arvioida epävarmuustekijöitä työssään. Epävarmuustekijöistä todennäköisimpänä pidettiin siirtoa toisiin tehtäviin (45) tai pakkolomautusta (37 vastaajaa). Työttömyyttä pelkäsi 15 ja irtisanomista 10 henkilöä. Henkisellä väkivallalla, työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan pitkään jatkuvaa, toistuvaa ja vakavaa kielteistä käyttäytymistä, kiusaamista tai sortamista. Tämän määritelmän jälkeen kysyttiin onko itse tai joku muu/muita työyhteisössä tällaisen väkivallan ja kiusaamisen kohteena. Vastaajista kolme ilmoitti olevansa itse nyt väkivallan kohteena ja 12 oli ollut kohteena aikaisemmin, mutta ei ollut enää. Joku muu tai muita työyhteisössä oli väkivallan kohteena 15 vastaajan havaintojen mukaan. Vastaajista 76 % ilmoitti, että työpaikalle ei esiinny kiusaamista. Esimieheltä sai tarvittaessa tukea ja rohkaisua työhön liittyvissä asioissa: aina 14 % useimmiten 34 % vaikea sanoa 16 % joskus 30 % ei koskaan 6 % vastaajista.

21 21 (48) Työilmapiirin kokeminen on esitetty seuraavassa: leppoisa ja mukava 48 % kannustava ja uusia ideoita tukeva 23 % ennakkoluuloinen ja vanhoista kaavoista kiinnipitävä 26 % jännittynyt ja kilpaileva, omaa etuaan tavoitteleva 2 % riitaisa ja eripurainen 2 %. Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan omin sanoin, mitä muutoksia työssä oli esiintynyt viimeisen vuoden/kahden sisällä ja miltä tulevaisuus näyttää. Avokysymykseen antoivat kommenttinsa lähes 2/3 vastaajista. Osa näki tulevaisuuden epävarmana ja osa valoisana. Positiivisena oli koettu uudistuneet työtilat, asiakaskunnan kasvu, hyvä työilmapiiri ja osaeläkeratkaisut, jotka kannustivat jatkamaan. Uhkana koettiin esimerkiksi kiristyvä työtahti, tehtävien lisääntyminen ja muutokset mm. työyksiköiden henkilökunnassa, ruokalistoissa tai työajoissa. Joidenkin mielestä edellä mainitut muutokset saattoivat olla myös positiivisia asioita. Tyytyväiset asiakkaat ja työyhteisön ilmapiiri mainittiin työn ilon ja mielekkyyden lähteenä selvästi useimmin. Työn iloa ja mielekkyyttä tuottivat yksittäisten vastaajien mielestä: positiivinen palaute työstä mukavat työkaverit tunne työyhteisöön kuulumisesta osan mielestä työn ja työympäristön vaihtelevuus kun taas osalle tuttu ja turvallinen työympäristö tuottivat iloa ja mielekkyyttä työssä työn haasteellisuus ja itsenäisyys mahdollisuus osallistua työn suunnitteluun osaaminen, onnistuminen ja hyvä ammattitaito vuorovaikutus ja luottamus Kaiken kaikkiaan oltiin tyytyväisiä, kun työpäivä oli mennyt hyvin. Kyseiseen avokysymykseen kommentoivat runsaat 2/3 vastaajista.