Kajaanin Mamsellin henkilöstön työkyvyn parantaminen ergonomian keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin Mamsellin henkilöstön työkyvyn parantaminen ergonomian keinoin"

Transkriptio

1 Kajaanin Mamsellin henkilöstön työkyvyn parantaminen ergonomian keinoin Kehittämishankkeen loppuraportti Anneli Pekkarinen Sirpa Rauas-Huuhtanen Erja Sormunen Työterveyslaitos Ergonomia ja käytettävyys -tiimi Oulu, 2010 Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

2 2 (48) Tiivistelmä Tausta. Kajaanin Mamselli -liikelaitos tarjoaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja Kajaanissa. Suurin osa henkilökunnasta on moniosaajia, joiden työhön kuuluu päivittäin sekä ruoan laittoon että siivoukseen liittyviä tehtäviä. Henkilökuntaa on kaikkiaan 180 ja heillä oli huolestuttavan paljon liikuntaelinsairauksista aiheutuneita poissaoloja. Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutetussa työhyvinvointihankkeessa selvitettiin keittiö- ja siivoustyön fyysisiä kuormitustekijöitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin ergonomian keinoin. Tavoitteet. Hankkeen tavoitteena oli parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Keittiötyössä kohteena oli kiinteiden työpisteiden ergonomia ja siivoustyössä työvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö. Tavoitteena oli, että ennalta ehkäisevä toiminta, yhteistyö, oman työn hallinta ja halu oppia uutta tulevat pysyväksi käytännöksi työyhteisössä. Aineisto ja menetelmät. Hanke alkoi tiedotuksella, jonka jälkeen aineistoa kerättiin henkilöstökoulutusta varten työolosuhde- ja terveyskyselyllä sekä tekemällä ergonomisia selvityksiä toiminnallisesti erilaisissa kohteissa (päiväkoti, koulu, oppilaitos/ravintola, hoitolaitos, uimahalli ja kulttuurilaitos). Kartoituksissa videokuvatiin työntekijän työpäivän kulkua, mitattiin sykettä ja askelten määrää, ja tehtiin havaintoja työympäristöstä. Videoaineistosta tehtiin työpäivää kuvaava kooste, joka käsiteltiin VIDAR-menetelmällä kolmessa eri ryhmätilanteessa. Menetelmän käytössä oli osallistava ja opetuksellinen painotus. Hankeen aikana kerätty aineisto käsiteltiin esimiesten, ergonomiavastaavien ja koko henkilöstön kanssa pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Tulokset. Kyselyn, VIDAR-menetelmän ja tutkijoiden havaintojen perusteella työssä kuormitti eniten jatkuva liikkuminen, hankalat työasennot, käsin kantaminen ja samanlaisina toistuvat työliikkeet. Sydämen sykemittausten perusteella osalle työ oli keskiraskasta ja osalle kevyttä. Syketaso vaihteli työtehtävien fyysisen kuormittavuuden mukaan päivän aikana. Siivoustyö oli liikkuvampaa ja jonkin verran kuormittavampaa kuin keittiötyö. Keittiötyössä yhtäjaksoinen paikallaan seisominen oli tyypillistä. Ruoan valmistuksessa työskentelykorkeudet työtasojen, patojen ja uunien äärellä samoin kuin ruoka-aineiden käsittely olivat keskeisiä asioita työasentoja ja -liikkeitä arvioitaessa. Käsin kantamista ja nostamista sisältyi molempiin työtehtäviin sekä kyselyn että havaintojen perustella. Moniosaajilla eri tavalla kuormittavien työtehtävien vaihtelu todettiin myönteiseksi. Suuri osa kartoitetuista työkohteista sijaitsi kiinteistöissä, joissa tilat eivät enää vastanneet nykyaikaisen ateriapalvelun ja puhtaanapidon vaatimuksia. Tällä oli vaikutusta kiinteistössä kulkemiseen, tarvikkeiden kuljettamiseen sekä työturvallisuuteen. Pohdinta. Hankkeen aikana on esitetty runsaasti ergonomisia parannusehdotuksia, joista osa on toteutettu. Kiinteistöihin on tulossa peruskorjauksia ja samalla tehdään muutoksia sekä hankintoja keittiöihin ja siivoukseen. Hyvistä työtavoista saatiin useita esimerkkejä videolle. Niitä käsiteltiin koulutustilaisuuksissa ja niitä voidaan siirtää edelleen laajempaan käyttöön. Kaikissa järjestetyissä tilaisuuksissa ilmapiiri oli kehitysmyönteistä ja osallistujat, johto mukaan lukien, toivat oman panoksensa tilaisuuksiin. Ergonomian edistäminen ja siihen liittyvä toiminta koettiin yhteiseksi tavoitteeksi.

3 3 (48) Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Sisällysluettelo Tausta Hankkeen tavoitteet Hankkeen eteneminen, aineisto ja menetelmät Tiedotus Työolosuhde- ja terveyskysely Ergonomiset selvitykset Selvitysten kohteet Ergonomisten selvitysten menetelmät Videoanalyysimenetelmä VIDAR Koulutus Esimieskoulutus Ergonomiavastaavien koulutus Koko henkilökunnan koulutus Palaute ja seuranta Tulokset Työolosuhde- ja terveyskysely Taustatietoja vastaajista Nykyinen työ ja ammatillinen osaaminen Terveydentila ja toimintakyky Työn fyysinen kuormittavuus Työolosuhteet Tapaturmavaarat Työyhteisö ja -ilmapiiri Ergonomiset selvitykset Taustatietoja selvityksiin osallistuneista työntekijöistä VIDAR-menetelmällä tunnistetut kuormitustilanteet Keittiötyöstä tehdyt havainnot Siivoustyöstä tehdyt havainnot Moniosaajan työn ergonomia Työtilat ja turvallisuus Koulutustilaisuuksissa esille tulleita asioita Esimieskoulutus Ergonomiavastaavien koulutus Palautetilaisuus koko henkilöstölle Yhteenveto Tietoa useilla menetelmillä Työhyvinvoinnin osatekijät Fyysiset kuormitustekijät Työtilat, työpisteet, työvälineet Tapaturmavaarat Kehittämiskohteita Pohdinta ja johtopäätelmät Lähteet Liitteet... 39

4 4 (48) 1. Tausta Kajaanin kaupungin Kajaanin Mamselli -liikelaitos tarjoaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja Kajaanissa. Asiakkaina on Kajaanin kaupungin päiväkoteja ja kouluja sekä Kainuun maakuntayhtymän ja oppilaitoksia, sairaaloita ja virastoja. Aterioita valmistetaan päivittäin noin 9500 ja puhtaana pidettäviä kiinteistöjä on noin m 2. Suurin osa Mamsellin henkilökunnasta on moniosaajia, joiden työhön kuuluu päivittäin sekä ruoan laittoon että siivoukseen liittyviä tehtäviä. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 180. Työyksiköitä on paljon ja työntekijöiden määrä niissä voi vaihdella yhdestä yli kymmeneen. Mamsellilla on laaja ja monipuolinen työhyvinvointisuunnitelma, työterveyshuolto on järjestetty Kainuun Työterveydessä ja Kajaanin kaupungin Aktiivisen aikaisen puuttumisen malli on käytössä. Kajaanin kaupungin henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto sekä Kajaanin Mamsellin johto olivat huolestuneet sairauspoissaolojen suuresta määrästä ja suunnitelleet pilottihanketta niiden vähentämiseksi. Mamsellissa suurin osa sairauspoissaoloista oli pitkiä ja niistä useiden taustalla oli liikuntaelinsairauksia. Kajaanin kaupungintalolla pidetyssä palaverissa päätettiin suunnitella Kajaanin Mamsellin henkilöstölle ennalta ehkäisevä työhyvinvointihanke, jossa keskitytään henkilöstön työkyvyn parantamiseen ergonomian keinoin. Hankkeelle haettiin Työsuojelurahaston kehittämisavustusta ja myönteinen päätös saatiin Hanke aloitettiin kesällä 2009 ja se valmistui lokakuussa Ergonomian asiantuntijana toimi Työterveyslaitoksen Ergonomia ja käytettävyys -tiimi. Hankkeen toteuttamiseen osallistuivat erikoistutkija Anneli Pekkarinen (vastuuhenkilö), kehittämiskonsultti Sirpa Rauas-Huuhtanen ja erityisasiantuntija Erja Sormunen.

5 5 (48) 2. Hankkeen tavoitteet Kyseessä on työhyvinvointihanke, jossa selvitettiin keittiö- ja siivoustyön fyysisiä kuormitustekijöitä ja mahdollisuuksia ehkäistä ennakkoon niistä aiheutuvia liikuntaelinsairauksia ergonomian keinoin. Hankkeessa pyrittiin seuraaviin tavoitteisiin: henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky paranee kiinteiden työpisteiden ergonomia on kunnossa (mm keittiöt, jakelulinjastot, tiskaus) työvälineet ovat ergonomisia ja niitä käytetään oikein (lähinnä siivoustyö) yhteistyö, oman työn hallinta ja halu oppia uutta paranee työyhteisön sisältä löytyy muutamia ergonomiavastaavia ennalta ehkäisevä toiminta tulee pysyväksi käytännöksi. Hankkeessa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa keittiö- ja siivousaloilta.

6 6 (48) 3. Hankkeen eteneminen, aineisto ja menetelmät 3.1. Tiedotus Hanke alkoi tiedotuksella, jonka jälkeen aineistoa kerättiin koulutusta varten työolosuhde- ja terveyskyselyllä sekä tekemällä ergonomisia selvityksiä eri työkohteissa. Kerätty aineisto käsiteltiin esimiesten, ergonomiavastaavien ja työntekijöiden kanssa pidetyissä analysointi- ja koulutustilaisuuksissa. Hankkeesta laadittiin yhden sivun mittainen tiedote (liite 1). Se jaettiin koko henkilöstölle työolosuhde- ja terveyskyselyn mukana Työolosuhde- ja terveyskysely Työolosuhde- ja terveyskyselyllä selvitettiin taustatietojen lisäksi työtehtäviä ja ammatillista osaamista, terveydentilaa ja toimintakykyä, työn fyysistä kuormittavuutta, työyhteisöä ja johtamista, työympäristön haittatekijöitä ja tapaturmavaaroja, työvälineiden ja koneiden ergonomiaa sekä kehittämiskohteita. Pääosaa lomakkeessa olleista kysymyksistä on käytetty useissa puhtaanapitoalalla toteutetuissa työkykyä ylläpitävän toiminnan hankkeissa (Pekkarinen 2009, Pekkarinen et al 2009). Kyselylomake jaettiin koko henkilöstölle (n=180) lukuun ottamatta hallintoa. Lomakkeet palautettiin postimaksukuoressa suoraan Työterveyslaitokselle Oulun toimipisteeseen. Kyselyvastauksia saatiin 131 kappaletta eli 72,8 % vastasi kyselyyn Ergonomiset selvitykset Selvitysten kohteet Ergonomiset selvitykset tehtiin toiminnallisesti erilaisissa kohteissa, jotka valittiin yhteistyössä esimiesten kanssa. Valinnan tavoitteena oli Mamsellin toiminnan mahdollisimman laaja kattavuus. Mukaan valittiin päiväkoti, kouluja, oppilaitos/ravintola, hoitolaitos, uimahalli ja kulttuurilaitos. Perustelut kohteiden valinnalle olivat: Purolan päiväkoti: kaksi rakennusta, kulkua rakennusten välillä Nakertajan ala-aste ja päiväkoti: luokkaruokailu Keskuskoulu ja lukio: moniosaajia, vanhat rakennukset, joissa useita kerroksia Lounatuuli: raskasta työtä, mm. salaattikomponenttien teko koko organisaation käyttöön FOX: suuri annosmäärä ja kokin työskentely Tähkä: kokin työskentely ja työskentely laitoshuollossa Uimahalli: raskas, aikainen aamu Kaukametsä: kaksi isoa rakennusta, kaksi siivoojaa, kuormittava työ

7 7 (48) Näistä työkohteista esimiehet valitsivat 14 työntekijää, joiden tavanomaisesta työpäivästä tehtiin ergonominen selvitys. Ne tehtiin , ja Ergonomisten selvitysten menetelmät Selvitys alkoi lyhyellä haastattelulla työvuoron kulusta ja tehtävistä. Samassa yhteydessä työntekijälle laitettiin sydämen sykettä tallentava mittari ja osalle myös askelmittari. Havainnointiaikana mitattu askelmäärä suhteutettiin koko työpäivää kuvaavaksi olettaen, että työt jatkuivat samankaltaisena. Työntekijää seurattiin ja videokuvattiin hänen päivittäisessä työssään lähes koko työvuoron ajan. Häntä pyydettiin työskentelemään kuvauksen aikana mahdollisimman tavanomaisesti ja normaalilla joutuisuudella. Lisäksi havaintoja tehtiin työtilan, työpisteiden ja työvälineiden ominaisuuksista, käsin tehtävistä taakkojen nostoista sekä työasennoista ja työliikkeistä. Esille tulleet kehittämiskohteet kirjattiin ylös Videoanalyysimenetelmä VIDAR Kunkin työntekijän videoidusta materiaalista tehtiin Windowsin Movie Maker - ohjelmalla minuuttia kestävä kooste, joissa esiintyi työpäivän kulun mukaisesti tavanomaisia ja kuormittavia työtehtäviä sekä hyviä toimintatapoja. Videot käsiteltiin kolmessa pienryhmässä ( ) käyttäen subjektiivista videoanalyysimenetelmää VIDARia, jossa korostuu osallistuva kehittämisote (VIDAR, Video- och datorbaserad arbetsanalys) (Forsman ym. 2003, Väyrynen ym. 2004). Ryhmissä oli mukana kartoituksen kohteena olleita työntekijöitä (4-5 henkilöä), heidän esimiehiään ja työterveyshuollon edustajina työfysioterapeutti ja työterveyshoitaja. Videokoostetta katsottaessa jokainen osallistuja voi pyytää videon pysäyttämistä havaittuaan tekijän, joka kuormittaa ruumiillisesti tai henkisesti. Video pyrittiin pysäyttämään myös hyvän työ- tai toimintatavan kohdalla. Jos kyseessä oli työssä esiintyvä fyysinen kuormitustilanne, tietokoneen näyttöön avautui kehon kaaviokuva kehonosittaisen kivun tai epämukavuuden asteen määrittämistä varten Borgin CR-10 asteikolla (Borg 1990) (Kuva 1). Jos valitussa pysäytyskuvassa oli kyse psyykkisestä kuormitustilanteesta, kuormitusvaihtoehdot määritettiin Karasekin demand/control-mallin perusteella (Karasek ym. 1998) (Kuva 1). Kaikki pysäytysten aikana tehdyt havainnot kirjattiin ylös VIDAR-menetelmän arviointiruutuihin, jotka on esitetty kuvassa 1. Menetelmä tuottaa jokaisesta pysäytyksestä oman sivun, jossa oli pysäytyskuva tilanteesta sekä tehdyt kirjaukset.

8 8 (48) Kuva 1. VIDAR-ohjelman käyttöliittymä. Ruumiillinen kuormitus (ylempi kuva) ja henkinen kuormitus (alempi kuva).

9 9 (48) 3.4. Koulutus VIDAR-raportti tallennetuista tilanteista tulostettiin ja jaettiin testihenkilölle, hänen esimiehelleen ja hallintoon. Testihenkilöt saivat myös oman sykekäyränsä ja askelien määrän kirjallisena Esimieskoulutus Kajaanin Mamsellin aluepäälliköt, tiiminvetäjät ja hallintohenkilöstöä osallistui kolme tuntia kestävään esimiesten ergonomiakoulutukseen Koulutuksessa käsiteltiin hankkeen aikana kerättyä aineistoa, keskusteltiin ateria- ja puhtaanapitopalvelujen kehittämiskohteista ja tulevaisuuden haasteista sekä ergonomiavastaavien roolista ja tehtävistä. Ohjelma on liitteenä Ergonomiavastaavien koulutus Hankkeen aikana oli nimetty kaikille alueille ergonomiavastaavat, yhteensä kuusi henkilöä. Heidän työnkuvaansa ja vastuuta oli pohdittu Mamsellin työhyvinvointiryhmässä. Heille järjestettiin kolmen tunnin koulutustilaisuus, jossa syvennettiin ergonomiatietoutta, käytiin läpi kerättyä aineistoa ja keskusteltiin toimimisesta eri työkohteissa (liite 3). Tavoitteena oli saada jatkuvuutta ergonomiatoiminnalle heidän avullaan Koko henkilökunnan koulutus Palautetilaisuus hankkeesta järjestettiin Mamsellin johtaja Tuija Vuorinen avasi tilaisuuden ja käsitteli palkitsemiskäytäntöjä. Hankkeen toteuttajat kävivät läpi hankkeen keskeiset tulokset ja psykologi Heli Hannonen luennoi henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta työssä. Ergonomiavastaavat esiteltiin tilaisuudessa. Ohjelma on liitteessä 4. Tilaisuudessa oli mukana 72 henkilöä ja esitykset tulkattiin viittomakielellä. Seuraavana päivänä Mamsellin hallintohenkilöstö järjesti vastaavan tilaisuuden lyhennettynä niille, jotka eivät päässeet mukaan ensimmäiseen tilaisuuteen. Siihen osallistui 38 henkilöä. Palautteen kehittämishankkeesta sai runsaasti yli puolet henkilökunnasta.

10 10 (48) Kuva 2. Palautetilaisuus koko henkilökunnalle Palaute ja seuranta Hankkeesta tehty kirjallinen raportti sisältää keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset. Mamsellin johdolla, esimiehillä sekä työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää kommentteja raporttiin. Hankkeen toteutuminen sisällön, tulosten, aikataulun ja yhteistyön osalta on arvioitu yhteistyössä.

11 11 (48) 4. Tulokset 4.1. Työolosuhde- ja terveyskysely Taustatietoja vastaajista Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 131 kappaletta (72,8 %). Vastanneista kolme oli miestä ja loput naisia. Yksitoista henkilöä ilmoitti olevansa esimiesasemassa. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 50,1 vuotta. Nuorin oli 23-vuotias ja vanhimmat 63-vuotiaita. Ateria- ja puhtauspalvelualalla vastanneet olivat työskennelleet pitkään: keskimäärin 21,8 vuotta (1-40 v) ja nykyisen työnantajan palveluksessa he olivat olleet keskimäärin 17,7 vuotta (0,1-37 v). Vastanneiden keskipituus oli 162,9 cm, vaihdellen välillä cm. Paino vaihteli välillä kg ollen keskimäärin 68 kg Nykyinen työ ja ammatillinen osaaminen Suurin osa vastanneista (64 %) ilmoitti olevansa moniosaajia eli työtehtäviin kuului sekä keittiö- että siivoustyötä. Pelkästään ateriapalveluissa (keittiötyö) oli 24 % ja puhtauspalveluissa (siivoustyö) 12 % vastaajista. Tavallisimmat ammattinimikkeet olivat: koulutyöntekijä 28 % laitoshuoltaja 24 % kokki 18 % päiväkotityöntekijä 8 % ruokapalvelutyöntekijä 8 %. Muita nimikkeitä oli aluepäällikkö, keittiöpäällikkö, tiimiesimies, vuoropäällikkö ja vastaava koulutyöntekijä. Puolet vastaajista teki työtä kouluympäristössä ja neljäsosa hoitolaitoksissa. Päiväkodeissa työskenteli 22 % ja oppilaitoksissa 11 % vastanneista. Yli 20 % ilmoitti työskentelevänsä kahdella tai useammalla toiminta-alueella. Tavallisin ammattikoulutus oli ammattioppilaitoksen (ammattikoulun) jokin opintolinja (48 %). Työllisyyskurssin tai muun ammattikurssin käyneitä oli 19 % ja työpaikalla oli saanut ammattikoulutuksen 18 % vastanneista. Opistotason tutkinto oli 11 %:lla. Vain parilla henkilöllä ei ollut lainkaan ammattikoulutusta. Monet ilmoittivat kaksi ammattikoulutusta ja muutamat aloittaneensa oppisopimuskoulutuksen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma ammattitaitonsa asteikolla 1-10, joista 10 on paras mahdollinen. Vastausten keskiarvoksi saatiin 8,4. Kukaan ei antanut ammattitaidostaan 7 pienempää arvoa ja kuusi vastaaja arvioi ammattitaitonsa parhaaksi mahdolliseksi.

12 12 (48) Tiedot ja taidot vastasivat osaamista suurimmalla osalla vastaajista (62 %), mutta joukossa oli sekä ylikoulutettuja että niitä, jotka kaipasivat lisäkoulutusta. Vastaajista 15 % arvioi, että pystyy tekemään vaativampiakin töitä ja 21 % ilmoitti, että joitain tietoja ja taitoja pitäisi kehittää. Työhön ja työkykyyn liittyen toivottiin koulutusta seuraavista aiheista (luettelosta saattoi valita useita aiheita): Jaksaminen 60 Ergonomia ja hyvät käytännöt 58 Toimiva työyhteisö 53 Oman kunnon hoitaminen 42 Työmenetelmät ja -välineet 34 Työturvallisuus 19 Työpäivän suunnittelu 16 Oman työn hallinta 12 Ravinto ja elintavat 9 Kemialliset aineet ja käsien suojaaminen 6 vastaajaa. Työhönsä oli erittäin tyytyväisiä 17 % vastaajista, melko tyytyväisiä 66 % ja ei tyytyväisiä muttei tyytymättömiäkään 16 % vastaajista. Ainoastaan kaksi vastaajaa oli työhönsä melko tai erittäin tyytymätön Terveydentila ja toimintakyky Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma terveydentilansa ikäisiinsä verrattuna. Arviot olivat seuraavat: erittäin hyvä 12 % melko hyvä 47 % keskinkertainen 28 % melko huono 12 %. Kukaan ei arvioinut terveydentilaansa erittäin huonoksi. Yli puolet (55 %) vastaajista oli melko varmoja siitä, että pystyvät nykyiseen työhön kahden vuoden kuluttua. Epävarmoja oli 44 ja 11 vastaajaa ilmoitti, että tuskin pystyy terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua. Kipua ja särkyä, joka oli rajoittanut päivittäisiä toimintoja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, oli esiintynyt tavallisimmin pään, niskan ja hartioiden alueella (kuva 3). Jossain määrin ja paljon kipua ilmoitti 56 % vastaajista. Seuraavaksi eniten kipua ja särkyä esiintyi polvissa, reisissä ja pohkeissa (jossain määrin ja paljon 43 %), ranteissa ja somissa (20 %) sekä selässä (20 %).

13 13 (48) Nilkat, jalkaterät Polvet, reidet, pohkeet Lonkat Lanne-ristiselkä Ranteet, sormet Kyynärpäät, kyynärvarret Olkapäät Pää, niska, hartiat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon jossain määrin vähän ei lainkaan/ei vastannut Kuva 3. Kipua ja särkyä viimeisen vuoden aikana eri ruumiinosissa ilmoittaneiden %-osuudet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma nykyinen työkykynsä asteikolla nollasta (=täysin työkyvytön) kymmeneen (=työkyky parhaimmillaan). Vastausten keskiarvoksi saatiin 7,6 (vaihteluväli 2-10). Alhaisemmaksi kuin 7 arvioi työkykynsä 28 vastaajaa. Nykyinen työkyky arvioitiin erittäin tai melko hyväksi: ruumiillisten vaatimusten kannalta 55 % henkisten vaatimusten kannalta 73 % ja melko tai erittäin huonoksi: ruumiillisten vaatimusten kannalta 9 % henkisten vaatimusten kannalta 6 %. Katso kuva 4. Fyysistä aktiivisuutta koskevan kysymyksen perusteella vastaajat voitiin jakaa kolmeen ryhmään. Puolet vastaajista harrasti säännöllisesti raskasta vapaa-ajan liikuntaa tasolla, joka parantaa fyysistä kuntoa. Terveyttä yllä pitävällä tasolla säännöllistä liikuntaa harrasti 36,5 % vastaajista. Passiivisia, vain satunnaisesti liikuntaa harrastavia, oli 13,5 % vastaajista.

14 14 (48) % 40 Työkyky ruumiillisten vaatimusten kannalta henkisten vaatimusten kannalta Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Erittäin huono Kuva 4. Arvio omasta työkyvystä ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta Työn fyysinen kuormittavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan missä määrin heidän työssä esiintyy fyysisiä kuormitustekijöitä (kuva 5). Eniten työssä kuormitti jatkuva liikkuminen ja kävely paikasta toiseen sekä samanlaisina toistuvat työliikkeet. Myös käsin kantaminen ja nostaminen sekä erilaiset hankalat työasennot kuormittivat. Istumista paikallaan sisältyi työhön vähän. Kysymykseen, aiheuttaako jokin työssäsi (esim. työvaihe tai työmenetelmä) sinulle tuki- ja liikuntaelinvaivoja, vastasi myöntävästi 79 työntekijää. Avoimissa vastauksissa syyksi mainittiin useimmin nostaminen, esimerkiksi vuoat, maito novo, jäte- ja pyykkisäkit jne. Seuraavaksi eniten tule-vaivoja aiheuttivat astioiden pesu ja käsittely, matalien kalusteiden pyyhkiminen ja kävely/jalkojen päällä oleminen.

15 15 (48) Kädet hartioiden yläpuolella Polvi- tai kyykkyasennot Istuminen paikallaan Käsin kantaminen Jatkuva liikkuminen Hankalat työasennot Paikallaan seisominen Toistuvat työliikkeet Raskas ruumiillinen työ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon jonkin verran ei lainkaan Kuva 5. Arvio fyysisten kuormitustekijöiden esiintymisestä työssä. Käytössä olevien työvälineiden ja koneiden ergonomisia ominaisuuksia pyydettiin arvioimaan kyselyssä (taulukko 1). Keittiötyössä astianpesun ergonomia kaipasi kehittämistä useimpien vastaajien mielestä. Myös esivalmistus nousi esille, mutta sitä työtä teki harvat vastaajista. Käsityökaluihin vastaajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä. Siivoustyön työvälineiden ergonomia oli vastaajien mielestä varsin hyvä. Eniten parannusta kaivattiin siivousvaunuun.

16 16 (48) Taulukko 1. Vastaajien arvioi käyttämiensä työvälineiden ja koneiden ergonomisista ominaisuuksista. Työväline tai kone Keittiötyö asianpesu keittiövaunut jakelulinjasto ruoan valmistus (padat, liedet, uunit) käsityökalut (veitset, lastat, kauhat) esivalmistus (vihannesleikkuri, yleiskone) Siivoustyö siivousvaunu yhdistelmäkone ikkunanpesuvälineet WC:n pesuvälineet pölynimuri lattiankuivaimet ja mopit tikkaat lattianhoitokone henkilönostolaitteet Käyttäjiä Kaipaa kehittämistä N N % Työolosuhteet Vastaajien mielestä ateria- ja puhtaanapitopalvelut oli otettu suhteellisen hyvin huomioon omalla alueella. Parannusta toivottiin seuraavissa asioissa: lian kulkeutuminen 49 % kalusteiden ja laitteiden sijoittelu 49 % ilmastointi 43 % pintamateriaalit 38 % henkilöstön tarvitsemat tilat 34 % rakennuksen lähiympäristö (esim. jätehuolto, lastaussilta) 32 % rakennuksen sisätilat (esim. kulkutiet, sisäinen liikenne) 30 % valaistus 16 % asiakkaiden toiminta 16 %. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon haittaa eri ympäristötekijät aiheuttavat työssä (kuva 6). Useimmin haittaa aiheuttivat lämpöolosuhteisiin liittyvät tekijät kuumuus, kylmyys ja veto. Mainintoja saivat myös melu, pöly sekä kosteus ja homevauriot. Sen sijaan kemiallisista aineista ei kellekään ollut paljon haittaa.

17 17 (48) Kosteus, homevauriot Tupakansavu Pöly Liuotinaineet Hapot ja emäkset Kosteus, märkyys Kylmyys, veto Kuumuus Huono valaistus tai häikäisy Melu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon haittaa jonkin verran haittaa ei haittaa/ei esiinny Kuva 6. Työympäristötekijöiden aiheuttama haitta työssä. Vastaajista 57 ilmoitti, että oli havainnut toiminta-alueellaan homeongelmia. Ongelmien kohteeksi mainittiin tavallisimmin koulut, keittiötilat, alakerrat ja kellarit. Kemiallisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteet olivat käytössä kaikista tuotteista 75 %:lla ja osasta tuotteista 23 %:lla vastaajista. Kaikki pakkausmerkinnät olivat kunnossa 67 %:n ja osa pakkausmerkinnöistä 30 %:n mielestä. Käyttöturvallisuustiedotteita oli luettu vaihtelevasti, suurin osa oli kuitenkin lukenut niitä viimeisen vuoden aikana. Henkilökohtaisista suojaimista eniten käytettiin suojakäsineitä (95 %) ja kumijalkineita (74 % vastaajista). Kuulosuojainten käytössä oli vastausten mukaan eniten laiminlyöntiä. Vastaajista 16 % ilmoitti, että vaikka kuulosuojaimille olisi tarvetta, niitä ei käytetä. Hengityksen ja silmien suojaimia käytettiin jonkin verran.

18 18 (48) Tapaturmavaarat Vastaajista 16 henkilöä ilmoitti, että hänelle oli sattunut työtapaturma kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kun pyydettiin kertomaan viimeksi sattuneesta työtapaturmasta, kuvauksia tuli lähes 30 eli monet vastaajat kertoivat vanhemmistakin mieleen jääneistä tapauksista. Liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset olivat tavallisimpia. Niitä oli sattunut sekä ulkona että sisätiloissa, usein portaissa. Seuraavaksi eniten oli haavoja ja pistoja muun muassa vuoan reunoista, tikuista ja neuloista. Erilaisia esineitä oli pudonnut jaloille ja muutamat mainitsivat palovammoja. Eniten tapaturman vaaraa kyselyn mukaan aiheuttivat liukkaus, epäjärjestys ja putoamisvaara (kuva 7) Vaaroja väheksyvä ilmapiiri Oma tai muiden riskinotto Nosto- ja siirtotyöt/laitteet Putoavat esineet Putoamisvaarat Automaattisesti toimivat koneet Vaarakohteiden suojaamattomuus Vaaralliset koneet ja laitteet Työvälineiden kunto Häiritsevä melu Valaistusolot Liukkaus Epäjärjestys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon vaaraa jonkin verran vaaraa ei vaaraa Kuva 7. Tapaturmavaarojen esiintyminen työssä Työyhteisö ja -ilmapiiri Kyselyyn vastanneet ilmoittivat voivansa vaikuttaa eniten työmenetelmiin ja työtapoihin sekä siihen, missä järjestykseen työnsä tekee (kuva 8). Vähiten he voivat vaikuttaa työmäärään, työtehtävien sisältöön ja työn monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen.

19 19 (48) Työvälineet ja laitteet Monipuolisuus ja vaihtelevuus Työmenetelmät ja työtavat Työmäärä Työtahti Töiden järjestys Työtehtävien sisältö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Vaikutusmahdollisuudet työssä. erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän erittäin vähän Työn järjestelyjä koskevassa kysymyksessä selvitettiin työn määrää, keskeytyksiä ja ristiriitaisia odotuksia. Liikaa töitä oli melko usein 24 %:lla ja erittäin usein 10 %:lla vastaajista. Erilaiset keskeytykset häiritsivät työn tekoa melko usein 20 %:n ja erittäin usein 6 %:n mielestä. Eri tahojen ristiriitaiset odotukset työn suhteen olivat harvinaisia. Melko usein ne vaikeuttivat työn tekoa 10 %:lla vastaajista. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden jatkuvasti vaivatessa mieltä. Tällaista stressiä tunsi: erittäin harvoin 20 % melko harvoin 24 % silloin tällöin 39 % melko usein 13 % erittäin usein 4 % vastaajista. Seuraavaksi kysyttiin onko työssä ollut tekijöitä, jotka ovat häirinneet, huolestuttaneet tai rasittaneet viimeisten 12 kuukauden aikana. Jatkuva kiire ja kireä aikataulu sekä henkilöstön riittävyys olivat huolestuttaneet vastaajia useimmin (kuva 9). Myös muutokset työssä ja työpaikalla aiheuttivat huolta vastaajille. Tietoa työhön liittyvistä päätöksistä ja muutoksista saatiin aika hyvin: aina 14 % ja useimmiten 64 % vastaajista ilmoitti näin.

20 20 (48) Liian usein tapahtuvat muutokset työssä/työpaikalla Työsuhteen epävarmuus Työvälineiden puuttellisuus tai toimintahäiriöt Työn liiallinen vastuullisuus Epäonnistumisen tai virheiden tekemisen pelko Vaihtelun puute työssä, työn yksitoikkoisuus Toisarvoiset työt vievät aikaa varsinaisilta töiltä Henkilöstön riittämättömyys Jatkuva kiire ja kireä aikataulu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin usein melko usein sillin tällöin melko harvoin erittäin harvoin Kuva 9. Työssä huolta aiheuttaneiden tekijöiden esiintyminen. Kolmasosa vastaajista ei osannut arvioida epävarmuustekijöitä työssään. Epävarmuustekijöistä todennäköisimpänä pidettiin siirtoa toisiin tehtäviin (45) tai pakkolomautusta (37 vastaajaa). Työttömyyttä pelkäsi 15 ja irtisanomista 10 henkilöä. Henkisellä väkivallalla, työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan pitkään jatkuvaa, toistuvaa ja vakavaa kielteistä käyttäytymistä, kiusaamista tai sortamista. Tämän määritelmän jälkeen kysyttiin onko itse tai joku muu/muita työyhteisössä tällaisen väkivallan ja kiusaamisen kohteena. Vastaajista kolme ilmoitti olevansa itse nyt väkivallan kohteena ja 12 oli ollut kohteena aikaisemmin, mutta ei ollut enää. Joku muu tai muita työyhteisössä oli väkivallan kohteena 15 vastaajan havaintojen mukaan. Vastaajista 76 % ilmoitti, että työpaikalle ei esiinny kiusaamista. Esimieheltä sai tarvittaessa tukea ja rohkaisua työhön liittyvissä asioissa: aina 14 % useimmiten 34 % vaikea sanoa 16 % joskus 30 % ei koskaan 6 % vastaajista.

21 21 (48) Työilmapiirin kokeminen on esitetty seuraavassa: leppoisa ja mukava 48 % kannustava ja uusia ideoita tukeva 23 % ennakkoluuloinen ja vanhoista kaavoista kiinnipitävä 26 % jännittynyt ja kilpaileva, omaa etuaan tavoitteleva 2 % riitaisa ja eripurainen 2 %. Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan omin sanoin, mitä muutoksia työssä oli esiintynyt viimeisen vuoden/kahden sisällä ja miltä tulevaisuus näyttää. Avokysymykseen antoivat kommenttinsa lähes 2/3 vastaajista. Osa näki tulevaisuuden epävarmana ja osa valoisana. Positiivisena oli koettu uudistuneet työtilat, asiakaskunnan kasvu, hyvä työilmapiiri ja osaeläkeratkaisut, jotka kannustivat jatkamaan. Uhkana koettiin esimerkiksi kiristyvä työtahti, tehtävien lisääntyminen ja muutokset mm. työyksiköiden henkilökunnassa, ruokalistoissa tai työajoissa. Joidenkin mielestä edellä mainitut muutokset saattoivat olla myös positiivisia asioita. Tyytyväiset asiakkaat ja työyhteisön ilmapiiri mainittiin työn ilon ja mielekkyyden lähteenä selvästi useimmin. Työn iloa ja mielekkyyttä tuottivat yksittäisten vastaajien mielestä: positiivinen palaute työstä mukavat työkaverit tunne työyhteisöön kuulumisesta osan mielestä työn ja työympäristön vaihtelevuus kun taas osalle tuttu ja turvallinen työympäristö tuottivat iloa ja mielekkyyttä työssä työn haasteellisuus ja itsenäisyys mahdollisuus osallistua työn suunnitteluun osaaminen, onnistuminen ja hyvä ammattitaito vuorovaikutus ja luottamus Kaiken kaikkiaan oltiin tyytyväisiä, kun työpäivä oli mennyt hyvin. Kyseiseen avokysymykseen kommentoivat runsaat 2/3 vastaajista.

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Keittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike

Keittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike 1.1.2015 TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Keittäjä Työpaikka (fyysisen työympäristön kuvaus) Huutjärven koulukeskuksen keskuskeittiö sekä muut koulukeittiöt Pyhtäällä YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Paarien käytettävyys SEMINAARI

Paarien käytettävyys SEMINAARI Paarien käytettävyys SEMINAARI Sirra Toivonen 27.4.2006 Esityksen rakenne Nostot ja siirrot sairaankuljettajien tapaturmatekijänä Paaritestin taustaa Menetelmät Paaritestin tulokset Yhteenveto Laitteiden

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss ssä Mika Nyberg, erityisasiantuntija, ergonomia mika.nyberg@ttl.fi Työterveyslaitos, Tampere Ergonomia ja käytettk ytettävyystiimi / 27.10.2009 1 Ergonomia

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Yläraajan kuormituksen arviointi Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä Yläraajan rasitussairaudet ovat yleisiä aloilla, joilla työ sisältää yläraajan

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE

ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE Paikka/ajankohta: 8.6.2012 Kauniaisten Kaupunki Terveyskeskuksen asiakaspalvelu/puhelinpalvelu Asematie 19 02700 Kauniainen Yhteyshenkilö: Tth Tina Wahlroos Henkilö:

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6. ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.2015, Tampere TERVEISET TURUSTA! 12.6.2015 kristiina.hellstén@turku.fi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

ERGONOMIA LEIKKAUSSALITYÖSSÄ 23.9.2010 Karita Rissanen, työfysioterapeutti GKS, Helsinki Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia. Soveltaa ammattialana

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva

AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva OSA : Ryhmä: KAIKKI VUOKRA_TYOSUHDE Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit hakea Etsi toiminnolla): VUOKRA_TYOSUHDE

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot