Kajaanin Mamsellin henkilöstön työkyvyn parantaminen ergonomian keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin Mamsellin henkilöstön työkyvyn parantaminen ergonomian keinoin"

Transkriptio

1 Kajaanin Mamsellin henkilöstön työkyvyn parantaminen ergonomian keinoin Kehittämishankkeen loppuraportti Anneli Pekkarinen Sirpa Rauas-Huuhtanen Erja Sormunen Työterveyslaitos Ergonomia ja käytettävyys -tiimi Oulu, 2010 Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

2 2 (48) Tiivistelmä Tausta. Kajaanin Mamselli -liikelaitos tarjoaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja Kajaanissa. Suurin osa henkilökunnasta on moniosaajia, joiden työhön kuuluu päivittäin sekä ruoan laittoon että siivoukseen liittyviä tehtäviä. Henkilökuntaa on kaikkiaan 180 ja heillä oli huolestuttavan paljon liikuntaelinsairauksista aiheutuneita poissaoloja. Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutetussa työhyvinvointihankkeessa selvitettiin keittiö- ja siivoustyön fyysisiä kuormitustekijöitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin ergonomian keinoin. Tavoitteet. Hankkeen tavoitteena oli parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Keittiötyössä kohteena oli kiinteiden työpisteiden ergonomia ja siivoustyössä työvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö. Tavoitteena oli, että ennalta ehkäisevä toiminta, yhteistyö, oman työn hallinta ja halu oppia uutta tulevat pysyväksi käytännöksi työyhteisössä. Aineisto ja menetelmät. Hanke alkoi tiedotuksella, jonka jälkeen aineistoa kerättiin henkilöstökoulutusta varten työolosuhde- ja terveyskyselyllä sekä tekemällä ergonomisia selvityksiä toiminnallisesti erilaisissa kohteissa (päiväkoti, koulu, oppilaitos/ravintola, hoitolaitos, uimahalli ja kulttuurilaitos). Kartoituksissa videokuvatiin työntekijän työpäivän kulkua, mitattiin sykettä ja askelten määrää, ja tehtiin havaintoja työympäristöstä. Videoaineistosta tehtiin työpäivää kuvaava kooste, joka käsiteltiin VIDAR-menetelmällä kolmessa eri ryhmätilanteessa. Menetelmän käytössä oli osallistava ja opetuksellinen painotus. Hankeen aikana kerätty aineisto käsiteltiin esimiesten, ergonomiavastaavien ja koko henkilöstön kanssa pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Tulokset. Kyselyn, VIDAR-menetelmän ja tutkijoiden havaintojen perusteella työssä kuormitti eniten jatkuva liikkuminen, hankalat työasennot, käsin kantaminen ja samanlaisina toistuvat työliikkeet. Sydämen sykemittausten perusteella osalle työ oli keskiraskasta ja osalle kevyttä. Syketaso vaihteli työtehtävien fyysisen kuormittavuuden mukaan päivän aikana. Siivoustyö oli liikkuvampaa ja jonkin verran kuormittavampaa kuin keittiötyö. Keittiötyössä yhtäjaksoinen paikallaan seisominen oli tyypillistä. Ruoan valmistuksessa työskentelykorkeudet työtasojen, patojen ja uunien äärellä samoin kuin ruoka-aineiden käsittely olivat keskeisiä asioita työasentoja ja -liikkeitä arvioitaessa. Käsin kantamista ja nostamista sisältyi molempiin työtehtäviin sekä kyselyn että havaintojen perustella. Moniosaajilla eri tavalla kuormittavien työtehtävien vaihtelu todettiin myönteiseksi. Suuri osa kartoitetuista työkohteista sijaitsi kiinteistöissä, joissa tilat eivät enää vastanneet nykyaikaisen ateriapalvelun ja puhtaanapidon vaatimuksia. Tällä oli vaikutusta kiinteistössä kulkemiseen, tarvikkeiden kuljettamiseen sekä työturvallisuuteen. Pohdinta. Hankkeen aikana on esitetty runsaasti ergonomisia parannusehdotuksia, joista osa on toteutettu. Kiinteistöihin on tulossa peruskorjauksia ja samalla tehdään muutoksia sekä hankintoja keittiöihin ja siivoukseen. Hyvistä työtavoista saatiin useita esimerkkejä videolle. Niitä käsiteltiin koulutustilaisuuksissa ja niitä voidaan siirtää edelleen laajempaan käyttöön. Kaikissa järjestetyissä tilaisuuksissa ilmapiiri oli kehitysmyönteistä ja osallistujat, johto mukaan lukien, toivat oman panoksensa tilaisuuksiin. Ergonomian edistäminen ja siihen liittyvä toiminta koettiin yhteiseksi tavoitteeksi.

3 3 (48) Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Sisällysluettelo Tausta Hankkeen tavoitteet Hankkeen eteneminen, aineisto ja menetelmät Tiedotus Työolosuhde- ja terveyskysely Ergonomiset selvitykset Selvitysten kohteet Ergonomisten selvitysten menetelmät Videoanalyysimenetelmä VIDAR Koulutus Esimieskoulutus Ergonomiavastaavien koulutus Koko henkilökunnan koulutus Palaute ja seuranta Tulokset Työolosuhde- ja terveyskysely Taustatietoja vastaajista Nykyinen työ ja ammatillinen osaaminen Terveydentila ja toimintakyky Työn fyysinen kuormittavuus Työolosuhteet Tapaturmavaarat Työyhteisö ja -ilmapiiri Ergonomiset selvitykset Taustatietoja selvityksiin osallistuneista työntekijöistä VIDAR-menetelmällä tunnistetut kuormitustilanteet Keittiötyöstä tehdyt havainnot Siivoustyöstä tehdyt havainnot Moniosaajan työn ergonomia Työtilat ja turvallisuus Koulutustilaisuuksissa esille tulleita asioita Esimieskoulutus Ergonomiavastaavien koulutus Palautetilaisuus koko henkilöstölle Yhteenveto Tietoa useilla menetelmillä Työhyvinvoinnin osatekijät Fyysiset kuormitustekijät Työtilat, työpisteet, työvälineet Tapaturmavaarat Kehittämiskohteita Pohdinta ja johtopäätelmät Lähteet Liitteet... 39

4 4 (48) 1. Tausta Kajaanin kaupungin Kajaanin Mamselli -liikelaitos tarjoaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja Kajaanissa. Asiakkaina on Kajaanin kaupungin päiväkoteja ja kouluja sekä Kainuun maakuntayhtymän ja oppilaitoksia, sairaaloita ja virastoja. Aterioita valmistetaan päivittäin noin 9500 ja puhtaana pidettäviä kiinteistöjä on noin m 2. Suurin osa Mamsellin henkilökunnasta on moniosaajia, joiden työhön kuuluu päivittäin sekä ruoan laittoon että siivoukseen liittyviä tehtäviä. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 180. Työyksiköitä on paljon ja työntekijöiden määrä niissä voi vaihdella yhdestä yli kymmeneen. Mamsellilla on laaja ja monipuolinen työhyvinvointisuunnitelma, työterveyshuolto on järjestetty Kainuun Työterveydessä ja Kajaanin kaupungin Aktiivisen aikaisen puuttumisen malli on käytössä. Kajaanin kaupungin henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto sekä Kajaanin Mamsellin johto olivat huolestuneet sairauspoissaolojen suuresta määrästä ja suunnitelleet pilottihanketta niiden vähentämiseksi. Mamsellissa suurin osa sairauspoissaoloista oli pitkiä ja niistä useiden taustalla oli liikuntaelinsairauksia. Kajaanin kaupungintalolla pidetyssä palaverissa päätettiin suunnitella Kajaanin Mamsellin henkilöstölle ennalta ehkäisevä työhyvinvointihanke, jossa keskitytään henkilöstön työkyvyn parantamiseen ergonomian keinoin. Hankkeelle haettiin Työsuojelurahaston kehittämisavustusta ja myönteinen päätös saatiin Hanke aloitettiin kesällä 2009 ja se valmistui lokakuussa Ergonomian asiantuntijana toimi Työterveyslaitoksen Ergonomia ja käytettävyys -tiimi. Hankkeen toteuttamiseen osallistuivat erikoistutkija Anneli Pekkarinen (vastuuhenkilö), kehittämiskonsultti Sirpa Rauas-Huuhtanen ja erityisasiantuntija Erja Sormunen.

5 5 (48) 2. Hankkeen tavoitteet Kyseessä on työhyvinvointihanke, jossa selvitettiin keittiö- ja siivoustyön fyysisiä kuormitustekijöitä ja mahdollisuuksia ehkäistä ennakkoon niistä aiheutuvia liikuntaelinsairauksia ergonomian keinoin. Hankkeessa pyrittiin seuraaviin tavoitteisiin: henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky paranee kiinteiden työpisteiden ergonomia on kunnossa (mm keittiöt, jakelulinjastot, tiskaus) työvälineet ovat ergonomisia ja niitä käytetään oikein (lähinnä siivoustyö) yhteistyö, oman työn hallinta ja halu oppia uutta paranee työyhteisön sisältä löytyy muutamia ergonomiavastaavia ennalta ehkäisevä toiminta tulee pysyväksi käytännöksi. Hankkeessa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa keittiö- ja siivousaloilta.

6 6 (48) 3. Hankkeen eteneminen, aineisto ja menetelmät 3.1. Tiedotus Hanke alkoi tiedotuksella, jonka jälkeen aineistoa kerättiin koulutusta varten työolosuhde- ja terveyskyselyllä sekä tekemällä ergonomisia selvityksiä eri työkohteissa. Kerätty aineisto käsiteltiin esimiesten, ergonomiavastaavien ja työntekijöiden kanssa pidetyissä analysointi- ja koulutustilaisuuksissa. Hankkeesta laadittiin yhden sivun mittainen tiedote (liite 1). Se jaettiin koko henkilöstölle työolosuhde- ja terveyskyselyn mukana Työolosuhde- ja terveyskysely Työolosuhde- ja terveyskyselyllä selvitettiin taustatietojen lisäksi työtehtäviä ja ammatillista osaamista, terveydentilaa ja toimintakykyä, työn fyysistä kuormittavuutta, työyhteisöä ja johtamista, työympäristön haittatekijöitä ja tapaturmavaaroja, työvälineiden ja koneiden ergonomiaa sekä kehittämiskohteita. Pääosaa lomakkeessa olleista kysymyksistä on käytetty useissa puhtaanapitoalalla toteutetuissa työkykyä ylläpitävän toiminnan hankkeissa (Pekkarinen 2009, Pekkarinen et al 2009). Kyselylomake jaettiin koko henkilöstölle (n=180) lukuun ottamatta hallintoa. Lomakkeet palautettiin postimaksukuoressa suoraan Työterveyslaitokselle Oulun toimipisteeseen. Kyselyvastauksia saatiin 131 kappaletta eli 72,8 % vastasi kyselyyn Ergonomiset selvitykset Selvitysten kohteet Ergonomiset selvitykset tehtiin toiminnallisesti erilaisissa kohteissa, jotka valittiin yhteistyössä esimiesten kanssa. Valinnan tavoitteena oli Mamsellin toiminnan mahdollisimman laaja kattavuus. Mukaan valittiin päiväkoti, kouluja, oppilaitos/ravintola, hoitolaitos, uimahalli ja kulttuurilaitos. Perustelut kohteiden valinnalle olivat: Purolan päiväkoti: kaksi rakennusta, kulkua rakennusten välillä Nakertajan ala-aste ja päiväkoti: luokkaruokailu Keskuskoulu ja lukio: moniosaajia, vanhat rakennukset, joissa useita kerroksia Lounatuuli: raskasta työtä, mm. salaattikomponenttien teko koko organisaation käyttöön FOX: suuri annosmäärä ja kokin työskentely Tähkä: kokin työskentely ja työskentely laitoshuollossa Uimahalli: raskas, aikainen aamu Kaukametsä: kaksi isoa rakennusta, kaksi siivoojaa, kuormittava työ

7 7 (48) Näistä työkohteista esimiehet valitsivat 14 työntekijää, joiden tavanomaisesta työpäivästä tehtiin ergonominen selvitys. Ne tehtiin , ja Ergonomisten selvitysten menetelmät Selvitys alkoi lyhyellä haastattelulla työvuoron kulusta ja tehtävistä. Samassa yhteydessä työntekijälle laitettiin sydämen sykettä tallentava mittari ja osalle myös askelmittari. Havainnointiaikana mitattu askelmäärä suhteutettiin koko työpäivää kuvaavaksi olettaen, että työt jatkuivat samankaltaisena. Työntekijää seurattiin ja videokuvattiin hänen päivittäisessä työssään lähes koko työvuoron ajan. Häntä pyydettiin työskentelemään kuvauksen aikana mahdollisimman tavanomaisesti ja normaalilla joutuisuudella. Lisäksi havaintoja tehtiin työtilan, työpisteiden ja työvälineiden ominaisuuksista, käsin tehtävistä taakkojen nostoista sekä työasennoista ja työliikkeistä. Esille tulleet kehittämiskohteet kirjattiin ylös Videoanalyysimenetelmä VIDAR Kunkin työntekijän videoidusta materiaalista tehtiin Windowsin Movie Maker - ohjelmalla minuuttia kestävä kooste, joissa esiintyi työpäivän kulun mukaisesti tavanomaisia ja kuormittavia työtehtäviä sekä hyviä toimintatapoja. Videot käsiteltiin kolmessa pienryhmässä ( ) käyttäen subjektiivista videoanalyysimenetelmää VIDARia, jossa korostuu osallistuva kehittämisote (VIDAR, Video- och datorbaserad arbetsanalys) (Forsman ym. 2003, Väyrynen ym. 2004). Ryhmissä oli mukana kartoituksen kohteena olleita työntekijöitä (4-5 henkilöä), heidän esimiehiään ja työterveyshuollon edustajina työfysioterapeutti ja työterveyshoitaja. Videokoostetta katsottaessa jokainen osallistuja voi pyytää videon pysäyttämistä havaittuaan tekijän, joka kuormittaa ruumiillisesti tai henkisesti. Video pyrittiin pysäyttämään myös hyvän työ- tai toimintatavan kohdalla. Jos kyseessä oli työssä esiintyvä fyysinen kuormitustilanne, tietokoneen näyttöön avautui kehon kaaviokuva kehonosittaisen kivun tai epämukavuuden asteen määrittämistä varten Borgin CR-10 asteikolla (Borg 1990) (Kuva 1). Jos valitussa pysäytyskuvassa oli kyse psyykkisestä kuormitustilanteesta, kuormitusvaihtoehdot määritettiin Karasekin demand/control-mallin perusteella (Karasek ym. 1998) (Kuva 1). Kaikki pysäytysten aikana tehdyt havainnot kirjattiin ylös VIDAR-menetelmän arviointiruutuihin, jotka on esitetty kuvassa 1. Menetelmä tuottaa jokaisesta pysäytyksestä oman sivun, jossa oli pysäytyskuva tilanteesta sekä tehdyt kirjaukset.

8 8 (48) Kuva 1. VIDAR-ohjelman käyttöliittymä. Ruumiillinen kuormitus (ylempi kuva) ja henkinen kuormitus (alempi kuva).

9 9 (48) 3.4. Koulutus VIDAR-raportti tallennetuista tilanteista tulostettiin ja jaettiin testihenkilölle, hänen esimiehelleen ja hallintoon. Testihenkilöt saivat myös oman sykekäyränsä ja askelien määrän kirjallisena Esimieskoulutus Kajaanin Mamsellin aluepäälliköt, tiiminvetäjät ja hallintohenkilöstöä osallistui kolme tuntia kestävään esimiesten ergonomiakoulutukseen Koulutuksessa käsiteltiin hankkeen aikana kerättyä aineistoa, keskusteltiin ateria- ja puhtaanapitopalvelujen kehittämiskohteista ja tulevaisuuden haasteista sekä ergonomiavastaavien roolista ja tehtävistä. Ohjelma on liitteenä Ergonomiavastaavien koulutus Hankkeen aikana oli nimetty kaikille alueille ergonomiavastaavat, yhteensä kuusi henkilöä. Heidän työnkuvaansa ja vastuuta oli pohdittu Mamsellin työhyvinvointiryhmässä. Heille järjestettiin kolmen tunnin koulutustilaisuus, jossa syvennettiin ergonomiatietoutta, käytiin läpi kerättyä aineistoa ja keskusteltiin toimimisesta eri työkohteissa (liite 3). Tavoitteena oli saada jatkuvuutta ergonomiatoiminnalle heidän avullaan Koko henkilökunnan koulutus Palautetilaisuus hankkeesta järjestettiin Mamsellin johtaja Tuija Vuorinen avasi tilaisuuden ja käsitteli palkitsemiskäytäntöjä. Hankkeen toteuttajat kävivät läpi hankkeen keskeiset tulokset ja psykologi Heli Hannonen luennoi henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta työssä. Ergonomiavastaavat esiteltiin tilaisuudessa. Ohjelma on liitteessä 4. Tilaisuudessa oli mukana 72 henkilöä ja esitykset tulkattiin viittomakielellä. Seuraavana päivänä Mamsellin hallintohenkilöstö järjesti vastaavan tilaisuuden lyhennettynä niille, jotka eivät päässeet mukaan ensimmäiseen tilaisuuteen. Siihen osallistui 38 henkilöä. Palautteen kehittämishankkeesta sai runsaasti yli puolet henkilökunnasta.

10 10 (48) Kuva 2. Palautetilaisuus koko henkilökunnalle Palaute ja seuranta Hankkeesta tehty kirjallinen raportti sisältää keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset. Mamsellin johdolla, esimiehillä sekä työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää kommentteja raporttiin. Hankkeen toteutuminen sisällön, tulosten, aikataulun ja yhteistyön osalta on arvioitu yhteistyössä.

11 11 (48) 4. Tulokset 4.1. Työolosuhde- ja terveyskysely Taustatietoja vastaajista Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 131 kappaletta (72,8 %). Vastanneista kolme oli miestä ja loput naisia. Yksitoista henkilöä ilmoitti olevansa esimiesasemassa. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 50,1 vuotta. Nuorin oli 23-vuotias ja vanhimmat 63-vuotiaita. Ateria- ja puhtauspalvelualalla vastanneet olivat työskennelleet pitkään: keskimäärin 21,8 vuotta (1-40 v) ja nykyisen työnantajan palveluksessa he olivat olleet keskimäärin 17,7 vuotta (0,1-37 v). Vastanneiden keskipituus oli 162,9 cm, vaihdellen välillä cm. Paino vaihteli välillä kg ollen keskimäärin 68 kg Nykyinen työ ja ammatillinen osaaminen Suurin osa vastanneista (64 %) ilmoitti olevansa moniosaajia eli työtehtäviin kuului sekä keittiö- että siivoustyötä. Pelkästään ateriapalveluissa (keittiötyö) oli 24 % ja puhtauspalveluissa (siivoustyö) 12 % vastaajista. Tavallisimmat ammattinimikkeet olivat: koulutyöntekijä 28 % laitoshuoltaja 24 % kokki 18 % päiväkotityöntekijä 8 % ruokapalvelutyöntekijä 8 %. Muita nimikkeitä oli aluepäällikkö, keittiöpäällikkö, tiimiesimies, vuoropäällikkö ja vastaava koulutyöntekijä. Puolet vastaajista teki työtä kouluympäristössä ja neljäsosa hoitolaitoksissa. Päiväkodeissa työskenteli 22 % ja oppilaitoksissa 11 % vastanneista. Yli 20 % ilmoitti työskentelevänsä kahdella tai useammalla toiminta-alueella. Tavallisin ammattikoulutus oli ammattioppilaitoksen (ammattikoulun) jokin opintolinja (48 %). Työllisyyskurssin tai muun ammattikurssin käyneitä oli 19 % ja työpaikalla oli saanut ammattikoulutuksen 18 % vastanneista. Opistotason tutkinto oli 11 %:lla. Vain parilla henkilöllä ei ollut lainkaan ammattikoulutusta. Monet ilmoittivat kaksi ammattikoulutusta ja muutamat aloittaneensa oppisopimuskoulutuksen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma ammattitaitonsa asteikolla 1-10, joista 10 on paras mahdollinen. Vastausten keskiarvoksi saatiin 8,4. Kukaan ei antanut ammattitaidostaan 7 pienempää arvoa ja kuusi vastaaja arvioi ammattitaitonsa parhaaksi mahdolliseksi.

12 12 (48) Tiedot ja taidot vastasivat osaamista suurimmalla osalla vastaajista (62 %), mutta joukossa oli sekä ylikoulutettuja että niitä, jotka kaipasivat lisäkoulutusta. Vastaajista 15 % arvioi, että pystyy tekemään vaativampiakin töitä ja 21 % ilmoitti, että joitain tietoja ja taitoja pitäisi kehittää. Työhön ja työkykyyn liittyen toivottiin koulutusta seuraavista aiheista (luettelosta saattoi valita useita aiheita): Jaksaminen 60 Ergonomia ja hyvät käytännöt 58 Toimiva työyhteisö 53 Oman kunnon hoitaminen 42 Työmenetelmät ja -välineet 34 Työturvallisuus 19 Työpäivän suunnittelu 16 Oman työn hallinta 12 Ravinto ja elintavat 9 Kemialliset aineet ja käsien suojaaminen 6 vastaajaa. Työhönsä oli erittäin tyytyväisiä 17 % vastaajista, melko tyytyväisiä 66 % ja ei tyytyväisiä muttei tyytymättömiäkään 16 % vastaajista. Ainoastaan kaksi vastaajaa oli työhönsä melko tai erittäin tyytymätön Terveydentila ja toimintakyky Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma terveydentilansa ikäisiinsä verrattuna. Arviot olivat seuraavat: erittäin hyvä 12 % melko hyvä 47 % keskinkertainen 28 % melko huono 12 %. Kukaan ei arvioinut terveydentilaansa erittäin huonoksi. Yli puolet (55 %) vastaajista oli melko varmoja siitä, että pystyvät nykyiseen työhön kahden vuoden kuluttua. Epävarmoja oli 44 ja 11 vastaajaa ilmoitti, että tuskin pystyy terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua. Kipua ja särkyä, joka oli rajoittanut päivittäisiä toimintoja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, oli esiintynyt tavallisimmin pään, niskan ja hartioiden alueella (kuva 3). Jossain määrin ja paljon kipua ilmoitti 56 % vastaajista. Seuraavaksi eniten kipua ja särkyä esiintyi polvissa, reisissä ja pohkeissa (jossain määrin ja paljon 43 %), ranteissa ja somissa (20 %) sekä selässä (20 %).

13 13 (48) Nilkat, jalkaterät Polvet, reidet, pohkeet Lonkat Lanne-ristiselkä Ranteet, sormet Kyynärpäät, kyynärvarret Olkapäät Pää, niska, hartiat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon jossain määrin vähän ei lainkaan/ei vastannut Kuva 3. Kipua ja särkyä viimeisen vuoden aikana eri ruumiinosissa ilmoittaneiden %-osuudet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oma nykyinen työkykynsä asteikolla nollasta (=täysin työkyvytön) kymmeneen (=työkyky parhaimmillaan). Vastausten keskiarvoksi saatiin 7,6 (vaihteluväli 2-10). Alhaisemmaksi kuin 7 arvioi työkykynsä 28 vastaajaa. Nykyinen työkyky arvioitiin erittäin tai melko hyväksi: ruumiillisten vaatimusten kannalta 55 % henkisten vaatimusten kannalta 73 % ja melko tai erittäin huonoksi: ruumiillisten vaatimusten kannalta 9 % henkisten vaatimusten kannalta 6 %. Katso kuva 4. Fyysistä aktiivisuutta koskevan kysymyksen perusteella vastaajat voitiin jakaa kolmeen ryhmään. Puolet vastaajista harrasti säännöllisesti raskasta vapaa-ajan liikuntaa tasolla, joka parantaa fyysistä kuntoa. Terveyttä yllä pitävällä tasolla säännöllistä liikuntaa harrasti 36,5 % vastaajista. Passiivisia, vain satunnaisesti liikuntaa harrastavia, oli 13,5 % vastaajista.

14 14 (48) % 40 Työkyky ruumiillisten vaatimusten kannalta henkisten vaatimusten kannalta Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Erittäin huono Kuva 4. Arvio omasta työkyvystä ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta Työn fyysinen kuormittavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan missä määrin heidän työssä esiintyy fyysisiä kuormitustekijöitä (kuva 5). Eniten työssä kuormitti jatkuva liikkuminen ja kävely paikasta toiseen sekä samanlaisina toistuvat työliikkeet. Myös käsin kantaminen ja nostaminen sekä erilaiset hankalat työasennot kuormittivat. Istumista paikallaan sisältyi työhön vähän. Kysymykseen, aiheuttaako jokin työssäsi (esim. työvaihe tai työmenetelmä) sinulle tuki- ja liikuntaelinvaivoja, vastasi myöntävästi 79 työntekijää. Avoimissa vastauksissa syyksi mainittiin useimmin nostaminen, esimerkiksi vuoat, maito novo, jäte- ja pyykkisäkit jne. Seuraavaksi eniten tule-vaivoja aiheuttivat astioiden pesu ja käsittely, matalien kalusteiden pyyhkiminen ja kävely/jalkojen päällä oleminen.

15 15 (48) Kädet hartioiden yläpuolella Polvi- tai kyykkyasennot Istuminen paikallaan Käsin kantaminen Jatkuva liikkuminen Hankalat työasennot Paikallaan seisominen Toistuvat työliikkeet Raskas ruumiillinen työ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon jonkin verran ei lainkaan Kuva 5. Arvio fyysisten kuormitustekijöiden esiintymisestä työssä. Käytössä olevien työvälineiden ja koneiden ergonomisia ominaisuuksia pyydettiin arvioimaan kyselyssä (taulukko 1). Keittiötyössä astianpesun ergonomia kaipasi kehittämistä useimpien vastaajien mielestä. Myös esivalmistus nousi esille, mutta sitä työtä teki harvat vastaajista. Käsityökaluihin vastaajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä. Siivoustyön työvälineiden ergonomia oli vastaajien mielestä varsin hyvä. Eniten parannusta kaivattiin siivousvaunuun.

16 16 (48) Taulukko 1. Vastaajien arvioi käyttämiensä työvälineiden ja koneiden ergonomisista ominaisuuksista. Työväline tai kone Keittiötyö asianpesu keittiövaunut jakelulinjasto ruoan valmistus (padat, liedet, uunit) käsityökalut (veitset, lastat, kauhat) esivalmistus (vihannesleikkuri, yleiskone) Siivoustyö siivousvaunu yhdistelmäkone ikkunanpesuvälineet WC:n pesuvälineet pölynimuri lattiankuivaimet ja mopit tikkaat lattianhoitokone henkilönostolaitteet Käyttäjiä Kaipaa kehittämistä N N % Työolosuhteet Vastaajien mielestä ateria- ja puhtaanapitopalvelut oli otettu suhteellisen hyvin huomioon omalla alueella. Parannusta toivottiin seuraavissa asioissa: lian kulkeutuminen 49 % kalusteiden ja laitteiden sijoittelu 49 % ilmastointi 43 % pintamateriaalit 38 % henkilöstön tarvitsemat tilat 34 % rakennuksen lähiympäristö (esim. jätehuolto, lastaussilta) 32 % rakennuksen sisätilat (esim. kulkutiet, sisäinen liikenne) 30 % valaistus 16 % asiakkaiden toiminta 16 %. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon haittaa eri ympäristötekijät aiheuttavat työssä (kuva 6). Useimmin haittaa aiheuttivat lämpöolosuhteisiin liittyvät tekijät kuumuus, kylmyys ja veto. Mainintoja saivat myös melu, pöly sekä kosteus ja homevauriot. Sen sijaan kemiallisista aineista ei kellekään ollut paljon haittaa.

17 17 (48) Kosteus, homevauriot Tupakansavu Pöly Liuotinaineet Hapot ja emäkset Kosteus, märkyys Kylmyys, veto Kuumuus Huono valaistus tai häikäisy Melu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon haittaa jonkin verran haittaa ei haittaa/ei esiinny Kuva 6. Työympäristötekijöiden aiheuttama haitta työssä. Vastaajista 57 ilmoitti, että oli havainnut toiminta-alueellaan homeongelmia. Ongelmien kohteeksi mainittiin tavallisimmin koulut, keittiötilat, alakerrat ja kellarit. Kemiallisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteet olivat käytössä kaikista tuotteista 75 %:lla ja osasta tuotteista 23 %:lla vastaajista. Kaikki pakkausmerkinnät olivat kunnossa 67 %:n ja osa pakkausmerkinnöistä 30 %:n mielestä. Käyttöturvallisuustiedotteita oli luettu vaihtelevasti, suurin osa oli kuitenkin lukenut niitä viimeisen vuoden aikana. Henkilökohtaisista suojaimista eniten käytettiin suojakäsineitä (95 %) ja kumijalkineita (74 % vastaajista). Kuulosuojainten käytössä oli vastausten mukaan eniten laiminlyöntiä. Vastaajista 16 % ilmoitti, että vaikka kuulosuojaimille olisi tarvetta, niitä ei käytetä. Hengityksen ja silmien suojaimia käytettiin jonkin verran.

18 18 (48) Tapaturmavaarat Vastaajista 16 henkilöä ilmoitti, että hänelle oli sattunut työtapaturma kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kun pyydettiin kertomaan viimeksi sattuneesta työtapaturmasta, kuvauksia tuli lähes 30 eli monet vastaajat kertoivat vanhemmistakin mieleen jääneistä tapauksista. Liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset olivat tavallisimpia. Niitä oli sattunut sekä ulkona että sisätiloissa, usein portaissa. Seuraavaksi eniten oli haavoja ja pistoja muun muassa vuoan reunoista, tikuista ja neuloista. Erilaisia esineitä oli pudonnut jaloille ja muutamat mainitsivat palovammoja. Eniten tapaturman vaaraa kyselyn mukaan aiheuttivat liukkaus, epäjärjestys ja putoamisvaara (kuva 7) Vaaroja väheksyvä ilmapiiri Oma tai muiden riskinotto Nosto- ja siirtotyöt/laitteet Putoavat esineet Putoamisvaarat Automaattisesti toimivat koneet Vaarakohteiden suojaamattomuus Vaaralliset koneet ja laitteet Työvälineiden kunto Häiritsevä melu Valaistusolot Liukkaus Epäjärjestys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % paljon vaaraa jonkin verran vaaraa ei vaaraa Kuva 7. Tapaturmavaarojen esiintyminen työssä Työyhteisö ja -ilmapiiri Kyselyyn vastanneet ilmoittivat voivansa vaikuttaa eniten työmenetelmiin ja työtapoihin sekä siihen, missä järjestykseen työnsä tekee (kuva 8). Vähiten he voivat vaikuttaa työmäärään, työtehtävien sisältöön ja työn monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen.

19 19 (48) Työvälineet ja laitteet Monipuolisuus ja vaihtelevuus Työmenetelmät ja työtavat Työmäärä Työtahti Töiden järjestys Työtehtävien sisältö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Vaikutusmahdollisuudet työssä. erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän erittäin vähän Työn järjestelyjä koskevassa kysymyksessä selvitettiin työn määrää, keskeytyksiä ja ristiriitaisia odotuksia. Liikaa töitä oli melko usein 24 %:lla ja erittäin usein 10 %:lla vastaajista. Erilaiset keskeytykset häiritsivät työn tekoa melko usein 20 %:n ja erittäin usein 6 %:n mielestä. Eri tahojen ristiriitaiset odotukset työn suhteen olivat harvinaisia. Melko usein ne vaikeuttivat työn tekoa 10 %:lla vastaajista. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden jatkuvasti vaivatessa mieltä. Tällaista stressiä tunsi: erittäin harvoin 20 % melko harvoin 24 % silloin tällöin 39 % melko usein 13 % erittäin usein 4 % vastaajista. Seuraavaksi kysyttiin onko työssä ollut tekijöitä, jotka ovat häirinneet, huolestuttaneet tai rasittaneet viimeisten 12 kuukauden aikana. Jatkuva kiire ja kireä aikataulu sekä henkilöstön riittävyys olivat huolestuttaneet vastaajia useimmin (kuva 9). Myös muutokset työssä ja työpaikalla aiheuttivat huolta vastaajille. Tietoa työhön liittyvistä päätöksistä ja muutoksista saatiin aika hyvin: aina 14 % ja useimmiten 64 % vastaajista ilmoitti näin.

20 20 (48) Liian usein tapahtuvat muutokset työssä/työpaikalla Työsuhteen epävarmuus Työvälineiden puuttellisuus tai toimintahäiriöt Työn liiallinen vastuullisuus Epäonnistumisen tai virheiden tekemisen pelko Vaihtelun puute työssä, työn yksitoikkoisuus Toisarvoiset työt vievät aikaa varsinaisilta töiltä Henkilöstön riittämättömyys Jatkuva kiire ja kireä aikataulu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin usein melko usein sillin tällöin melko harvoin erittäin harvoin Kuva 9. Työssä huolta aiheuttaneiden tekijöiden esiintyminen. Kolmasosa vastaajista ei osannut arvioida epävarmuustekijöitä työssään. Epävarmuustekijöistä todennäköisimpänä pidettiin siirtoa toisiin tehtäviin (45) tai pakkolomautusta (37 vastaajaa). Työttömyyttä pelkäsi 15 ja irtisanomista 10 henkilöä. Henkisellä väkivallalla, työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan pitkään jatkuvaa, toistuvaa ja vakavaa kielteistä käyttäytymistä, kiusaamista tai sortamista. Tämän määritelmän jälkeen kysyttiin onko itse tai joku muu/muita työyhteisössä tällaisen väkivallan ja kiusaamisen kohteena. Vastaajista kolme ilmoitti olevansa itse nyt väkivallan kohteena ja 12 oli ollut kohteena aikaisemmin, mutta ei ollut enää. Joku muu tai muita työyhteisössä oli väkivallan kohteena 15 vastaajan havaintojen mukaan. Vastaajista 76 % ilmoitti, että työpaikalle ei esiinny kiusaamista. Esimieheltä sai tarvittaessa tukea ja rohkaisua työhön liittyvissä asioissa: aina 14 % useimmiten 34 % vaikea sanoa 16 % joskus 30 % ei koskaan 6 % vastaajista.

21 21 (48) Työilmapiirin kokeminen on esitetty seuraavassa: leppoisa ja mukava 48 % kannustava ja uusia ideoita tukeva 23 % ennakkoluuloinen ja vanhoista kaavoista kiinnipitävä 26 % jännittynyt ja kilpaileva, omaa etuaan tavoitteleva 2 % riitaisa ja eripurainen 2 %. Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan omin sanoin, mitä muutoksia työssä oli esiintynyt viimeisen vuoden/kahden sisällä ja miltä tulevaisuus näyttää. Avokysymykseen antoivat kommenttinsa lähes 2/3 vastaajista. Osa näki tulevaisuuden epävarmana ja osa valoisana. Positiivisena oli koettu uudistuneet työtilat, asiakaskunnan kasvu, hyvä työilmapiiri ja osaeläkeratkaisut, jotka kannustivat jatkamaan. Uhkana koettiin esimerkiksi kiristyvä työtahti, tehtävien lisääntyminen ja muutokset mm. työyksiköiden henkilökunnassa, ruokalistoissa tai työajoissa. Joidenkin mielestä edellä mainitut muutokset saattoivat olla myös positiivisia asioita. Tyytyväiset asiakkaat ja työyhteisön ilmapiiri mainittiin työn ilon ja mielekkyyden lähteenä selvästi useimmin. Työn iloa ja mielekkyyttä tuottivat yksittäisten vastaajien mielestä: positiivinen palaute työstä mukavat työkaverit tunne työyhteisöön kuulumisesta osan mielestä työn ja työympäristön vaihtelevuus kun taas osalle tuttu ja turvallinen työympäristö tuottivat iloa ja mielekkyyttä työssä työn haasteellisuus ja itsenäisyys mahdollisuus osallistua työn suunnitteluun osaaminen, onnistuminen ja hyvä ammattitaito vuorovaikutus ja luottamus Kaiken kaikkiaan oltiin tyytyväisiä, kun työpäivä oli mennyt hyvin. Kyseiseen avokysymykseen kommentoivat runsaat 2/3 vastaajista.

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja ergonomia

Työhyvinvointi ja ergonomia Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja Palvelu- ja jakelukeittiön toiminnot 15 osp Ammattitaitovaatimukset tekee tilauksia tuotantokeittiöön vastaanottaa ruoka-aineita, ruokia ja tarvikkeita kuumentaa tai valmistaa tarvittaessa ruokia tai lisäkkeitä

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun

Lisätiedot

Ylläpitosiivous 25 osp

Ylläpitosiivous 25 osp Ylläpitosiivous 25 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden mukaan.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta. Yhteistyötapaaminen 15.3.2016

Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta. Yhteistyötapaaminen 15.3.2016 Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta Yhteistyötapaaminen 15.3.2016 1 Yhteistyötapaamisen asialista 1. Tilaisuuden avaus, Tiimipäällikkö, ylitarkastaja Sari Roivainen 2. Havaintoja

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Toimitilapalvelut 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Toimitilapalvelut 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Toimitilapalvelut 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija suunnittelee työtään palvelukuvauksen, työohjeiden ja asiakaskohteen toiminnan mukaan. valmistautuu työtehtäviin

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä

Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä Tikka työkuormituksen arviointimenetelmä Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä Risto Toivonen 3.11.2015 2 Työkuormituksen arviointi Työkuormituksen arvioinnin tavoitteena on torjua työstä

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0)

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) ZEF Report - generated on 13.11.2010 Nimi Määrä Vastaamassa (%) Lopettanut (%) Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) Osasto D 5 5 (100.0) 4 (80.0) Osasto

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot