Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA"

Transkriptio

1 Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008

2 1 Julkaisija: Julkaisun sarjan nimi ja tunnus Kuopion yliopisto Tutkimuksia ja selvityksiä 12/2008 Koulutus- ja kehittämiskeskus Research reports 12/2008 PL 1627, Kuopio Tekijä Tutkimuksen nimi HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVE- Anssi Haapanen YSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Rahoittaja Rakennuspalvelu Talokki Oy, Riihimäki Julkaisun nimeke HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Säteilyturvakeskus ja kunnat ovat yhteistyössä suorittaneet asuntojen radonmittauksia. Tämän tarkoituksena on ollut selvittää asuntojen sisäilman radonista johtuvaa säteilyä. Projektista on käytetty nimeä radontalkoot. Hyvinkään sekä Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueella radontalkoot pidettiin marraskuun 2004 ja huhtikuun 2005 välisenä aikana. Toimenpiderajan 400 Bq/m 3 ylittäviä kohteita oli kummallakin alueella 18 % mitatuista eli 110 kpl. Talkoiden mittauksissa on käytetty passiivisia alfajälki-ilmaisimia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa korjaustoimenpiteisiin ryhtymisen laajuutta radontalkoiden tulosten jälkeen sekä uudelleen herättää ihmisten sekä kuntien terveysammattilaisten mielenkiinto radonin torjuntaan. Tutkimuksessa lähetettiin kirjallinen kyselylomake kaikkiin niihin alueen radontalkoisiin osallistuneisiin talouksiin, joiden talkoissa mitattu sisäilman radonpitoisuus oli vähintään 200 Bq/ m 3. Kirjeitä lähetettiin 288 kappaletta vuoden 2007 lopussa. Vastauksia tuli 173 kappaletta. Vastausprosentti oli 60 %. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin onko radonkorjauksia tehty, ja jos on, niin mikä korjausten vaikutus on ollut. Niistä tutkimukseen vastanneista, joiden kohteiden radonpitoisuus ylitti toimenpiderajan 400 Bq/m 3, neljännes ilmoitti, ettei aio tehdä asialle mitään. Talkoista on kulunut yli 2 vuotta ja 53 % kaikista vastanneista ei ole ryhtynyt korjaustoimiin. 49 % yli 400 Bq/m 3 vastauksista ei ole vielä aloittanut korjauksia. 200 Bq/m Bq/m 3 ryhmässä 45 % ja yli 400 Bq/m 3 ryhmässä 51 % ilmoittaa tehneensä korjauksia. Tuloksista on huomattavissa, ettei tosiasioihin perustuvaa tietoa radonista ole vielä riittävästi tutkimukseen osallistuneidenkaan saatavilla. Samoin tieto yrityksistä, jotka tekevät radonkorjauksia, ei tavoita ihmisiä. Tiedonjakamista radonin haitoista on lisättävä. Koulutuksen rahoitti Savon ammatti- ja aikuisopisto, Pieksämäki (OPM). Avainsanat (asiasanat suomeksi ) Radon, radontalkoot, radonkorjaus ISSN ja avainnimeke Kokonaissivumäärä 40 s ja 11 s liitteitä Kieli suomi Jakaja (nimi ja osoite) Soile Virtanen, Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus PL 1627, KUOPIO puh , fax Luokitus ja/tai indeksointi ISBN (PDF) Hinta Luottamuksellisuus julkinen Lisätietoja

3 2 ESIPUHE Säteilyturvakeskus ja kunnat ovat yhteistyössä suorittaneet asuntojen radonmittauksia. Tämän tarkoituksena on ollut selvittää asuntojen sisäilman radonista johtuvaa säteilyä. Projektista on käytetty nimeä radontalkoot. Hyvinkään sekä Riihimäen, Lopen ja Hausjärven alueella radontalkoot pidettiin marraskuun 2004 ja huhtikuun 2005 välisenä aikana. 400 Bq/ m 3 toimenpiderajan ylittäviä kohteita oli kummallakin alueella 18 %. Olen ollut Säteilyturvakeskuksen radontalkoisiin liittyvässä koulutuksessa Tampereella ja yhteystietoni on ollut liitettynä STUK:in www-sivuilla koulutuksesta lähtien. Tästä huolimatta olen saanut vain joitakin yksittäisiä puhelintiedusteluja radonkorjauksista. Vain yksi on johtanut käyntiin kohteessa, sekä ohjeiden antamiseen korjaustavoista.

4 3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE PERUSTIETOA ATOMEISTA JA SÄTEILYSTÄ RADON ASUNNOISSA SÄTEILYN VAIKUTUS IHMISEEN RADON AIHEUTTAA KEUHKOSYÖPÄÄ Kuinka paljon radon lisää keuhkosyöpää? RADONIA KOSKEVAT LAIT, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET SUOMESSA TYÖPAIKKOJEN RADONRAJA-ARVOT SUOMESSA ASUNTOJEN RADONPITOISUUDET MITEN RADON PÄÄSEE HUONEILMAAN? URAANI JA RADON JUOMAVEDESSÄ RADONIN ESIINTYMINEN SUOMESSA Uraani ja harjut - radonkriittinen yhdistelmä Suurimmat radonpitoisuudet Etelä-Suomen harjuilla RADONTALKOOT Vuosina alkaneiden radontalkoiden tulokset Vuosina radontalkoiden tulokset tutkimusalueen kunnissa KORJAUSTAVAT VANHOISSA RAKENNUKSISSA Radonimuri Radonkaivo Ilmanvaihtotekniset korjaukset Kerrostalojen radonkorjaukset ERI KORJAUSTAPOJEN VAIKUTTAVUUS PERUSTAMISTAVAN VAIKUTUS RADONPITOISUUTEEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTO TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET KIITOKSET KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET... 41

5 4 Käsitteitä Alfa-, beeta- ja gammasäteily Alfa- ja beetasäteily ovat hiukkassäteilyä. Atomin ytimestä lähtee suurella nopeudella alfa- tai beetahiukkanen. Alfahiukkanen (α) muodostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Alfahajoaminen on yleistä raskailla nuklideilla. Luonnossa esiintyvät uraani ja torium ovat alfasäteilijöitä. Beetahiukkaset voivat olla elektroneja tai positroneja. Elektronit ovat negatiivisesti varautuneita (β ) ja positronit positiivisesti varautuneita (β+). Esimerkkejä beetasäteilijöistä ovat tritium, hiili-14 ja strontium-90. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Alfahiukkaset ovat raskaampia kuin beetahiukkaset. Alfahiukkanen ei pysty läpäisemään ihmisen ihoa tai paperiarkkia. Alfasäteily voi olla vaarallista vain, jos alfasäteilyä lähettäviä radioaktiivisia aineita joutuu elimistöön esimerkiksi hengitysilman mukana. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Beetahiukkaset ovat läpäisykykyisempiä ja pystyvät tunkeutumaan esimerkiksi ihoon. Beetasäteilyä lähettävät aineet ovat vaarallisia iholla tai päästessään elimistöön. Alfa- tai beetahajoamisessa syntyvä tytärnuklidi on usein virittynyt, ja viritystilat purkautuvat gammasäteilynä. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Gammasäteily ei ole hiukkas-säteilyä. Sitä voi kuvata energiapakkauksina, joita virittynyt ydin lähettää. Gammasäteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. Gammasäteily on yleensä hyvin läpitunkevaa. Ulkoiselta gammasäteilyltä on vaikeampi suojautua kuin muulta säteilyltä. Gammasäteilyn vaimentamiseksi tarvitaan paksu kerros betonia, terästä tai lyijyä. On myös gammasäteilyä, jonka energia on niin pieni, että sen vaimentamiseen riittää noin millimetrin paksuinen lyijykerros. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Neutronit Neutroneja vapautuu esimerkiksi uraaniytimen itsestään tapahtuvan halkeamisen (spontaani fissio) tai neutronilähteessä tapahtuvan reaktion seurauksena. Myös avaruudesta tulevassa kosmisessa säteilyssä on runsaasti neutroneja, jotka aiheuttavat suurimman osan korkealla lentävän lentohenkilöstön ja -matkustajien säteilyannoksesta. Ydinvoimalan reaktorissa olevan ydinpolttoaineen uraani-235:n ytimet halkeavat sekä spontaanin fission että fissiossa vapautuneiden hidastuneiden neutronien aiheuttamien uusien fissioiden vaikutuksesta. Koska

6 5 jokaisessa fissiossa vapautuu useita neutroneja, syntyy ydinpolttoaineeseen lopulta ketjureaktio. Fissiossa vapautuu myös paljon energiaa. Ydinpolttoaineeseen syntyy runsaasti uraanin halkeamistuotteita, jotka ovat radioaktiivisia. Neutronilähteiltä suojautumiseen käytetään sekä kevyitä että raskaita alkuaineita sisältäviä materiaaleja. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Aktiivisuus Radioaktiivisen aineen aktiivisuus ilmaisee, kuinka monta ydinmuutosta kyseisessä ainemäärässä tapahtuu yhden sekunnin aikana. Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq). Yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi ydinmuutos (ytimen virittyneen tilan laukeaminen) sekunnissa. Mitä enemmän ydinmuutoksia tapahtuu, sitä enemmän syntyy säteilyä. Becquerel on hyvin pieni yksikkö. Tästä syystä käytetään myös yksiköitä kilobecquerel (kbq), joka on 1000 Bq, ja megabecquerel (MBq), joka on Bq. Aktiivisuus ilmaistaan usein aktiivisuutena paino- tai tilavuusyksikköä kohti eli aktiivisuuspitoisuutena. Yksikkönä on becquereliä litrassa (Bq/l), becquereliä kilossa (Bq/kg) tai becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Esimerkiksi talousveden radonpitoisuus 400 Bq/l tarkoittaa, että litrassa tätä vettä tapahtuu 400 radonatomin hajoamista sekunnissa. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Puoliintumisaika Radioaktiivisen aineen puoliintumisaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka kuluessa aineen aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. Jos aineen puoliintumisaika on kaksi vuotta ja alkuperäinen aktiivisuus becquereliä, niin aktiivisuus on kahden vuoden kuluttua 500 becquereliä. Edelleen kahden vuoden kuluttua aktiivisuus on 250 becquereliä jne. Radioaktiivisten aineiden puoliintumisajat vaihtelevat suuresti. Lyhytikäisten aineiden puoliintumisajat ovat sekunteja tai sekunnin osia. Pitkäikäisimmät puoliintuvat vasta miljoonien vuosien kuluessa. Esimerkiksi krypton-94 puoliintuu 1,4 sekunnissa. Jodi 131 puoliintuu noin kahdeksassa päivässä. Cesium-137 puoliintuu 30 vuodessa. Ydinenergian tuotannossa tarvittava uraani- 235 puoliintuu vasta 700 miljoonassa vuodessa. Puoliintumisajan pituus ei kerro, kuinka vaarallista aine on. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Biologinen puoliintumisaika Radioaktiiviset aineet poistuvat ihmisen elimistöstä yleensä nopeammin kuin kyseisen radionuklidin puoliintumisajan perusteella voisi päätellä. Sen lisäksi että radioaktiivisten ainei-

7 6 den määrä pienenee aineiden hajotessa, niitä poistuu elimistöstä myös biologisten toimintojen vaikutuksesta. Esimerkiksi cesium-137:n fysikaalinen puoliintumisaika on 30 vuotta, mutta sen biologinen puoliintumisaika on vain 3 kuukautta. (www.stuk.fi, Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006) Säteilyannos ja annosnopeus Säteilyannos on suure, jolla kuvataan ihmiseen kohdistuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia. Säteilyannoksen yksikkö on sievert (Sv). Päinvastoin kuin aktiivisuuden yksikkö becquerel, sievert on hyvin suuri yksikkö. Siksi annoksista puhuttaessa käytetään yleensä joko millisievertejä (msv) tai mikrosievertejä (μsv). Yksi sievert on 1000 millisievertiä eli mikrosievertiä. Säteilyannosta kutsutaan usein lyhyesti annokseksi. Esimerkiksi keuhkojen röntgentutkimuksesta aiheutuu noin 0,1 msv:n annos ja nenän sivuonteloiden röntgentutkimuksesta noin 0,03 msv:n annos. Ulkoisella säteilyannoksella tarkoitetaan kehon ulkopuolella olevasta säteilylähteestä aiheutuvaa annosta ja sisäisellä annoksella kehossa olevista radioaktiivisista aineista aiheutuvaa annosta. Sisäisen säteilyannoksen suuruuteen vaikuttavat radioaktiivisenaineen määrä ja sen lähettämän säteilyn ominaisuudet. Lisäksi annokseen vaikuttaa se, mihin elimiin tai kudoksiin radioaktiivinen aine kulkeutuu. (www.stuk.fi, Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006) Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren säteilyannoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h). Yleensä on järkevää käyttää milli- tai mikrosievertejä eli puhua yksiköillä millisievertiä tunnissa (msv/h) tai mikrosievertiä tunnissa (μsv/h). Yksi sievert tunnissa on siis millisievertiä tunnissa eli mikrosievertiä tunnissa. Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos eri säteilylähteistä on noin 3,7 msv vuodessa. Tästä noin 2 msv aiheutuu sisäilman radonista. Kehossa olevista luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuu noin 0,3 msv:n ja röntgentutkimuksista noin 0,5 msv:n vuosiannos. Tshernobylin laskeumasta arvioidaan aiheutuvan noin 0,04 msv:n säteilyannos vuodessa. (www.stuk.fi, Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006) Annosnopeutta käytetään yleensä kuvaamaan, kuinka vaarallista on oleskelu tietyssä paikassa tietynlaisen säteilyn kohteena. Jos annosnopeus on suuri, lyhyessäkin ajassa saa suuren säteilyannoksen. Taustasäteilystä johtuva annosnopeus vaihtelee Suomessa välillä 0,04 0,30 μsv/h. (www.stuk.fi, Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006)

8 7 Becquerelistä sievertiin Jos ruoan mukana elimistöön joutuu Bq cesium-137:ää, aiheutuu siitä aikuiselle yhden msv:n säteilyannos. Tämä suhde pätee vain cesium-137:lle, ei muille radioaktiivisille aineille. Esimerkiksi poronlihan cesium-137 -pitoisuus on keskimäärin 500 Bq/kg. Ateriasta, johon sisältyy 500 grammaa poronlihaa, aiheutuu noin 0,004 msv:n (4 mikrosievertin) sisäinen säteilyannos. Jos ilman jodi-131 -pitoisuus on Bq/m3, siitä aiheutuu 1 msv:n annos hengitettäessä sitä noin kymmenen tunnin ajan. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005) Luonnonsäteily ja keinotekoinen säteily Luonnossa on aina esiintynyt ja tulee esiintymään säteilyä riippumatta ihmisen toimista. Suomalaiset saavat suurimman säteilyannoksen huoneilman radonista. Joka paikassa säteilee jonkin verran. Maankamara jalkojemme alla ja betoni- ja tiiliseinät ympärillämme säteilevät. Avaruudesta peräisin olevalle säteilylle joudumme alttiiksi kaikkialla lentokoneessa enemmän kuin maan pinnalla. Me myös syömme, juomme ja hengitämme radioaktiivisia aineita. Elinympäristöömme on joutunut myös ihmisen tuottamia (keinotekoisia) radioaktiivisia aineita mm. ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista ja Tshernobylin onnettomuudesta. Luonnossa esiintyvän ionisoivan säteilyn lisäksi ionisoivaa säteilyä voidaan synnyttää myös sähköisillä koneilla, kuten hiukkaskiihdyttimillä ja röntgenkoneilla. Hiukkaskiihdyttimillä ja ydinreaktoreilla voidaan valmistaa useita radionuklideja, joita ei esiinny luonnossa. Tällaista koneiden synnyttämää ja ihmisen valmistamien radionuklidien aiheuttamaa säteilyä nimitetään keinotekoiseksi säteilyksi. (www.stuk.fi, Katsaukset, ionisoiva säteily 2005)

9 8 1. PERUSTIETOA ATOMEISTA JA SÄTEILYSTÄ Kaikki aineet koostuvat atomeista. Atomit ovat hyvin pieniä. Niitä on esimerkiksi ihmisen kehossa noin 4*10 28 kappaletta. Atomi koostuu ytimestä ja sitä kiertävistä elektroneista. Lähes kaikki atomin massa on keskittynyt ytimeen, joka sijaitsee atomin keskipisteessä. Ytimen tilavuus on noin sadasmiljardisosa koko atomin tilavuudesta. Ydintä kiertävät elektronit määräävät, miten aine käyttäytyy kemiallisesti. (Wahlström, B. Säteileekö, säteilytietoa arkikielellä, 1994 ) Radioaktiivisuus taas riippuu ytimen rakenteesta. Ydin koostuu protoneista ja neutroneista. Protonien lukumäärä määrää aineen. Esimerkiksi vedyllä on yksi protoni, heliumilla kaksi, litiumilla kolme, berylliumilla neljä, boorilla viisi ja hiilellä kuusi ja uraanilla 92 protonia. (Wahlström, B. Säteileekö, säteilytietoa arkikielellä, 1994 ) Kun protoneja lisätään yksi kerrallaan, saadaan aina raskaampia ytimiä, tällä tavalla voidaan järjestelmällisesti käydä läpi kaikki alkuaineet. Neutronien lukumäärä puolestaan ratkaisee onko aine radioaktiivista vai ei. (Wahlström, B. Säteileekö, säteilytietoa arkikielellä, 1994 ) 1.1. Radon asunnoissa Asuntojen radonkaasu on ylivoimaisesti kansamme merkittävin säteilylähde. Sen rinnalla muut luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat säteilyannokset ovat vähäiset. Maaperän uraani hajoaa pitkän hajoamisketjun kautta radoniksi (radon-222). tämä puolestaan hajoaa poloniumin, vismutin ja lyijyn lyhytaikaisiksi isotoopeiksi. Näistä polonimium-214 ja polonium-218 ovat radonin tapaan alfasäteilijöitä. Radonin puoliintumisaika on 3,8 vuorokautta ja lyhytikäisten hajoamistuotteiden puoliintumisajat alle 30 minuuttia. Lopullisena hajoamistuotteena on stabiili lyijy. Uraanin hajoamisketju on esitetty liitteessä 2. Suurin osa säteilyannoksesta saadaan kotona huoneilmassa olevista radonin hajoamistuotteista hengityksen välityksellä. Radon ei itse aiheuta merkittävää säteilyannosta, vaan sen hajoamistuotteet, jotka ovat kiinteää ainetta. Nämä kiinnittyvät yleensä nopeasti ilman pölyhiukkasiin tai pinnoille sekä myös keuhkoputkistoon ja keuhkorakkuloihin. (www.stuk.fi)

10 9 Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos 3,7 msv 0,50 0,030,02 Sisäilman radon 0,36 0,33 2,00 Ulkoinen säteily: maaperä ja rakennusmateriaalit Kosminen säteily avaruudesta Luonnon radioakt.kehossa Röntgentutkimukset Isotooppitutkimukset 0,45 Ydinasekokeet +Tshernobyl SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Kuva 1. Suomalaisten keskimääräinen vuotuinen säteilyannos eri lähteistä johtuen (www.stuk.fi) Suomalaisissa asunnoissa esiintyvä radioaktiivinen radonkaasu ja sen hajoamistuotteet aiheuttavat keskimäärin yli puolet vuotuisesta säteilyannoksesta (kuva 1.). 2. SÄTEILYN VAIKUTUS IHMISEEN Jos ihmisen saama kerta-annos on msv:ä, on henkiinjäämisen mahdollisuus n. 50 %. Alle 1000 msv:n kerta-annokset eivät aiheuta selvästi tunnistettavia sairausoireita. Verenkuvaan tulee ohimenevä muutos, joka palautuu muutamassa viikossa. Alle 100 msv:n kerta-annosta ei voida osoittaa edes verenkuvan perusteella. Myöhäisvaikutukset pienillä säteilyannoksilla ovat vaikeasti tutkittavia. (www.stuk.fi, Katsaukset, säteilyn terveysvaikutukset 2006)

11 Radon aiheuttaa keuhkosyöpää Radon ei aiheuta allergiaa, huimausta, väsymystä eikä muita sen kaltaisia tuntemuksia. Radonilla ei ole mitään tekemistä ns. maasäteilyn kanssa. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003) Radonin ainoa, mutta sitäkin merkittävämpi, terveyshaitta on sen keuhkosyöpää aiheuttava ominaisuus. Tämä johtuu radonin kiinteiden hajoamistuotteiden aiheuttamasta alfasäteilystä. Tälle säteilytyypille on ominaista vähäinen kudoksiin tunkeutumiskyky. Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka hajoaa kiinteiksi hajoamistuotteiksi. Huoneilmassa leijuvat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Itse radonkaasu poistuu uloshengityksen mukana, mutta sen kiinteät hajoamistuotteet tarttuvat keuhkojen ja keuhkoputkien sisäpintaan. Säteilyn seurauksena solun perimä (DNA) voi saada vaurion. Solun korjausmekanismi voi korjata vaurion tai solu voi kuolla. Kolmas mahdollisuus on mutaatio, joka periytyy seuraavassa solunjakautumistapahtumassa tytärsolulle. Solu muuttuu tämän seurauksena syöpäsoluksi. Tämä vaatii kuitenkin yleensä enemmän kuin yhden mutaation. Syöpäsolu voi edelleen jakautuessaan johtaa keuhkosyöpäkasvaimen syntymiseen. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpätapausta, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin 300 keuhkosyöpää. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003) Jokainen säteilyannos lisää kokonaissyöpäriskiä hiukan, vaikka annos olisi miten pieni tahansa. Rajaa turvallisen ja vaarallisen säteilyannoksen välille ei voi asettaa. Pieni annos aiheuttaa äärimmäisen pienen riskin, mutta riski ei ole nolla, jos ei säteilyannos ole nolla ja sitä se ei koskaan ole. Jokainen meistä altistuu säteilylle joka hetki eikä elimistö osaa erottaa luonnonsäteilyä ja keinotekoista säteilyä toisistaan. Osan kaikista syöpäkasvaimista on varmasti aiheuttanut säteily, useimmiten luonnonsäteily. Emme vain osaa sanoa mitkä. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003) Jos sen sijaan yksi säteilylle altistunut ihminen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vaiheessa, ei voida tietää, onko juuri tämä kasvain säteilyn aiheuttama. Syöpä on hyvin yleinen tauti, eikä säteilyn aiheuttamaa syöpää voida erottaa muulla tavalla syntyneestä syövästä. Vaikka henkilö olisi altistunut melko suurellekin annokselle, vanhemmalla iällä ilmenevä syöpä todennäköisesti ei ole säteilyn aiheuttama. Säteily aiheuttaa vain pienen tilastollisen lisän yleiseen syöpäsairastuvuuteen. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003)

12 11 Syöpä ilmaantuu vasta vuosia altistuksen jälkeen, mutta ylimääräinen riski säilyy koko loppuelämän. Radonkaasun aiheuttama keuhkosyöpäriski painottuu hyvin selkeästi tupakoitsijoihin. Radon aiheuttaa Suomessa arviolta keuhkosyöpää vuodessa, suurin osa tupakoitsijoille. (Pöllänen ym. Säteily ympäristössä, 2003) Kuinka paljon radon lisää keuhkosyöpää? Ruotsissa on tehty laaja tutkimus asuntojen radonpitoisuuden ja keuhkosyövän yhteydestä. Tulokset esitetään taulukossa 1. Tuloksista käy ilmi, että radonin keuhkosyöpäilmaantuvuutta lisäävä vaikutus on tupakoitsijoilla suurempi kuin tupakoimattomilla. Yli 400 Bq/m 3 radonpitoisuus asuinhuoneistossa lisäsi tupakoimattomilla keuhkosyöpäriskiä parin vuosikymmenen aikana 1.2-kertaiseksi eli 20 %, mutta tupakoivilla peräti 2,5-4-kertaiseksi tupakoimattomien riskiin verrattuna. (Pershagen ym., 1994) Eurooppalainen laajempi ja edustavampi tutkimus (kuva 2.), jossa aineistoa 9 maasta, kertoo myös radonin ja tupakoinnin yhteisvaikutuksen rajuudesta. (Darby ym., 2004). Vuosikymmenien oleskelu 600 Bq/m 3 kaksinkertaistaa riskin. Taulukko 1. Tupakoinnin ja radonin yhteisvaikutus lisää keuhkosyöpäriskiä huomattavasti (Pershagen ym. 1994) PITOISUUS alle 50 Bq/m Bq/m 3 yli 400 Bq/m 3 Tupakoimattomat 1,0 1,0 1,2 tupakoivat alle 10 savuketta/päivä 6,2 6,1 25,1 tupakoivat yli 10 savuketta /päivä 12,6 11,8 32,5

13 12 Kuva 2. Radonilla ja tupakalla on huomattava keuhkosyövän esiintymistä lisäävä yhteisvaikutus. (Darby ym., 2004). 2.2 Radonia koskevat lait, määräykset ja ohjeet Suomessa Säteilylaki (592/1991) Säteilyasetus (1512/1991 sekä sen muutos (1143/1998) Sosiaali- ja Terveysministeriön päätös (944/1992) Rakennusmääräyskokoelma D2 (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto 2003) Rakennusmääräyskokoelma B3 (Pohjarakenteet 2004) Asumisterveysohje (2003) Asumisterveysopas (2008) Sisäilmastoluokitus (2000) Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) ja rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2003 rakennuksen sisäilmasto) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ei tulisi ylittää 400 Bq/m 3. Uusi asunto (rakennuslupa myönnetty jälkeen) tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Rakentamismääräyskokoelman osa B3 (2004 Pohjarakenteet) määrää ottamaan radonriskit huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Sisäilmastoluokitus 2000 (Sisäilmayhdistys 2001) mukaan S1 ja S2 tasolla radonin raja-arvo on 100 Bq/m 3 ja S3 tasolla 200 Bq/m 3.

14 Työpaikkojen radonraja-arvot Suomessa Säteilyasetuksessa (1512/1991, muutos 1143/1998) on asetettu raja-arvot työpaikkojen radonpitoisuudelle. Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä (1600 tuntia/vuosi) ylittää vuosikeskiarvoa 400 Bq/m 3. Tätä toimenpidearvoa sovelletaan myös kouluihin, päiväkoteihin ja muihin julkisiin tiloihin. Työnantaja on velvollinen selvittämään radonpitoisuuden työtiloissa, jos voidaan perustellusti epäillä toimenpidearvon ylittyvän. Säteilyturvakeskus julkaisee listan kunnista, joiden alueella työpaikoilla on suoritettava radonmittaus. (www.tyosuojelu.fi/fi/radon) Mittaustulokset on ilmoitettava Säteilyturvakeskukseen silloin, kun radonpitoisuus on suurempi kuin 400 Bq/m 3. Ilmoitus on tehtävä vaikka työaika olisikin normaalia lyhyempi. (www.tyosuojelu.fi/fi/radon) Säteilyturvakeskus huolehtii tarvittaessa jälkivalvontatoimista, kun radonpitoisuudet ylittävät 400Bq/m 3. Toimenpiteet ovat seuraavat: Jos radonpitoisuus on Bq/m 3, työnantajan on suoritettava tarkistusmittaus toisena vuodenaikana. Jos pitoisuus on Bq/m 3, työnantajalle on pienennettävä radonpitoisuutta tai osoitettava, että radonpitoisuuden työnaikainen vuosikeskiarvo kuitenkin alittaa 400 Bq/m 3. Jos pitoisuus ylittää 2000 Bq/m 3, työnantajan on pienennettävä radonpitoisuutta. (www.tyosuojelu.fi/fi/radon) Jos työ ei ole säännöllistä, voi keskimääräinen radonpitoisuus olla suurempi kuin 400 Bq m -3. Radonpitoisuuden toimenpidearvot eri työajoille on esitetty taulukossa 2 Taulukko 2. Työpaikan radonpitoisuuden toimenpidearvot eri työajoille. (STUK St ) Vuotuinen työaika Radonpitoisuuden toimenpidearvo (Bq m -3 ) Säännöllinen työ 400 Enintään 600 tuntia Enintään 300 tuntia Enintään 100 tuntia 6 000

15 14 3. Asuntojen radonpitoisuudet Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat Euroopan ja mahdollisesti koko maailman suurimpia. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 123, Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m3. (www.stuk.fi) 3.1. Miten radon pääsee huoneilmaan? Radonia syntyy, kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti. Talon alla oleva maaperä onkin tärkein huoneilman radonlähde. Maaperän huokosilmassa radonpitoisuus on yleensä kymmeniätuhansia Bq/m 3. Maanvaraisen laatan, rinneratkaisujen ja kevytsoraharkkojen käyttö on yleistynyt voimakkaasti ja 1990-luvuilla. Tällainen rakennustapa lisää radonpitoisen ilman vuotoreittejä maasta asuntoon. Ulko- ja sisälämpötilojen ero aiheuttaa alipaineen, joka suorastaan imee radonpitoista ilmaa maaperästä lämpimiin sisätiloihin. Talvella radonia virtaa sisään enemmän kuin kesällä. Huono ilmanvaihto myös suurentaa radonpitoisuutta. Taloissa, joissa ilmaa poistetaan koneellisesti, voi korvausilmaventtiilien puute kasvattaa alipaineisuutta ja radonpitoisuutta. Suuria radonpitoisuuksia voi esiintyä kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Radonia tulee huoneilmaan jonkin verran myös maankamarasta peräisin olevista rakennusmateriaaleista, esim. betonista ja tiilestä, jotka sisältävät aina pieniä määriä radioaktiivisia aineita. Näitä ovat uraanin ja toriumin hajoamissarjoihin kuuluvat radioaktiiviset aineet ja kaliumin radioaktiivinen isotooppi K-40. Uraanin hajoamissarja on kuvattu liitteessä 2. Säteilyannoksen kannalta tärkein rakennusmateriaali on betoni, koska sitä käytetään rakennuksissa runsaasti. Puun radioaktiivisuudella ei ole käytännön merkitystä. Betonikerrostalossa gammasäteilystä saatava vuotuinen säteilyannos on suurempi (0,58 msv) kuin pientalossa saatava vuotuinen säteilyannos (0,37 msv). Sen sijaan kerrostaloissa sisäilman radonista saatava annos on keskimäärin pienempi kuin pientalossa saatava annos. Suomessa rakennusmateriaalit eivät ole aiheuttaneet suuria sisäilman radonpitoisuuksia. Kerrostalojen ylempiin kerroksiin radon ei yleensä tule maaperästä vaan lähes yksinomaan rakennusmateriaaleista. Ylemmissä kerroksissa radonpitoisuus on pieni, eikä siitä aiheudu terveysongelmaa. Radonia voi vapautua huoneilmaan myös vedenkäytön yhteydessä. Erityisesti porakaivoveden radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa huoneilman radonpitoisuutta. Radonia vapau-

16 15 tuu herkästi etenkin suihkun, pyykinpesun ja astioiden pesun yhteydessä. Karkean nyrkkisäännön mukaan talousveden pitoisuus 1000Bq/l nostaa sisäilman radonpitoisuutta vajaat 100 Bq/m 3. Lisäksi radonpitoisen veden nauttimisesta aiheutuu säteilyä ruuansulatuselimille. Kuva 3. Huoneilman radonpitoisuuteen vaikuttavat tekijät. (www.stuk.fi)

17 Uraani ja radon juomavedessä Veteen liuennut uraani on haitallista myös kemiallisen myrkyllisyytensä vuoksi. Suurina annoksina nautittu uraani vahingoittaa munuaisia. Akuutti munuaisvaurio aiheutuu, kun kerralla nautittu uraanin määrä on mg henkilön painokiloa kohti. Suomalaisia porakaivoveden käyttäjiä koskevassa tutkimuksessa suurimpien talousveden uraanipitoisuuksien (yli 300 µg/l) havaittiin olevan yhteydessä munuaisten toiminnan muutoksiin, jotka ilmenivät kalsiumin ja fosfaatin erittymisen lisääntymisenä. Muutokset eivät kuitenkaan aiheuttaneet pysyviä terveysvaikutuksia. Selvää kynnysarvoa muutoksilla ei kuitenkaan havaittu, mikä vaikeuttaa riskiarviointia. Juomaveden uraanin yhteyttä suoranaisiin terveyshaittoihin ei myöskään voitu osoittaa. (Suomen ympäristöterveys Oy, Terveydensuojelu. 4. Painos 2006) WHO on asettanut uraanin kemiallisen myrkyllisyyden perusteella tilapäisen ohje-arvon, joka on 15 μg/l. Kanadassa on voimassa arvo 20 µg/l ja Yhdysvalloissa 30 µg/l. EU:n talousvesidirektiivissä raja on asetettu radioaktiivisuudelle ja se merkitsee käytännössä uraanipitoisuutta µg/l. (Pöllänen ym. säteily ympäristössä 2003) Radionuklidien enimmäispitoisuudet Sosiaali- ja terveysministeriön pieniä yksiköitä koskevassa asetuksessa (401/2001) on annettu yksityisessä käytössä olevien kaivojen vedelle radonia koskeva toimenpideraja 1000 Bq/l. Säteilyturvakeskus suosittelee toimenpiteitä, jos veden uraanipitoisuus on suurempi kuin 100 μg/l. Säteilylakiin 592/91 perustuen STUK on antanut Ohje ST-12.3:n vuonna Sen mukaan vesilaitosten veden ja elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävän veden sisältämien radioaktiivisten aineiden aiheuttama annos saa olla enintään 0,5 msv/vuodessa (ruuan ja juoman mukana saatu annos). Tämän perusteella radonpitoisuus saa olla enintään 300 Bq/l. Muiden radioaktiivisten aineiden enimmäispitoisuudet ovat välillä 0,5-20 Bq/l. Jos vedessä on muita radioaktiivisia aineita, radonpitoisuuden on oltava edellä mainittua arvoa pienempi. (Pöllänen ym. säteily ympäristössä 2003 sivu 184) Kaupallista tai julkisen tahon jakamaa vettä (vesilaitokset) koskien ministerineuvosto on hyväksynyt vuonna 1998 EU:n talousvesidirektiivin (98/83/EY). Direktiivissä esitetään viitteellinen kokonaisannos, johon lasketaan mukaan uraani ja radium. Jos viitteellinen kokonaisannos ylittää 0,1 msv vuodessa, edellytetään tarkempia selvityksiä vedessä olevien radioaktii-

18 17 visten aineiden aiheuttamasta terveyshaitasta. Direktiivin radioaktiivisuutta koskeva osuus on sisällytetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Asetus 461/2000 ei kuitenkaan velvoita selvittämään veden radioaktiivisuutta ennen kuin näytteenottomenetelmistä ja -tiheyksistä on annettu erilliset ohjeet. Radonille ja sen pitkäikäisille hajoamistuotteille lyijylle ja poloniumille on annettu EU:n komission suositus vuonna 2001 (2001/928/Euratom), jonka mukaan vesilaitosten veden radonpitoisuudelle voidaan antaa kansallisin perustein viitearvo, joka on välillä Bq/l. Komission suosituksessa esitetään lisäksi lyijylle viitearvoa 0,2 Bq/l ja poloniumille 0,1 Bq/l. Radon ja uraani voidaan puistaa vedestä ionivaihtimella, aktiivihiilisuotimella tai ilmastamalla. (STUK ST ) Radonin esiintyminen Suomessa Uraani ja harjut - radonkriittinen yhdistelmä Graniittisen kallio- ja maaperämme uraanipitoisuus on suurempi kuin koko maailmassa keskimäärin. Suomessa uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymen läänissä ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa.(www.stuk.fi) Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat kohomuotoiset ja jyrkkärinteiset soraharjut kuten Pispalan-harju Tampereella ja eräät Salpausselän alueet Lahden seudulla Suurimmat radonpitoisuudet Etelä-Suomen harjuilla Enimmäisarvon 400 Bq/m 3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomen läänissä ja Pirkanmaan alueella. Tällä yhtenäisellä alueella sijaitsee lähes 80 % kaikista enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. Suurin osa näistä radonasunnoista löytyy harjuilta tai Salpausselkämuodostumilta. Suurimmat todetut radonpitoisuudet ovat asunnoissa olleet yli Bq/m 3 (koko vuoden keskiarvo). Hetkellisesti asuin- tai työtiloissa on mitattu jopa Bq/m 3 ylittäviä radonpitoisuuksia.(www.stuk.fi)

19 18 Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Tämän ilman radonpitoisuus vaihtelee tavallisesti Bq/m 3. Pahimmilla radonalueilla on mitattu radonpitoisuuksia, jotka ovat jopa yli miljoona becquereliä kuutiometrissä..(www.stuk.fi) Suomen radontilannetta kuvastavat kuvat 4 ja 5. Näistä voidaan selvästi havaita runsaimpien radonalueiden keskittyminen Etelä-Suomen harjualueelle. Tavallisesti harjussa on karkea, kivi- ja soravaltainen ydin, ja aines muuttuu hienommaksi harjun reunoille päin. Harjut koostuvat siis hyvin ilmaa läpäisevistä materiaaleista. Suurin yhtenäinen soraharjujono (vetäytymissuuntaisia) Suomessa ulottuu Etelä-Pohjanmaalta Lahden seudulle. Harjujono päättyy Salpausselkään. (www.gtk.fi) Kuva 4. Radon Etelä-Suomessa. Suurimmat radonpitoisuusalueet ovat harjualueella (www.stuk.fi)

20 Kuva 5. Suomen radonkartta (www.stuk.fi) 19

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen 5/2007 Virpi Tiitinen 5.4.2007 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn

Lisätiedot

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa 1 Radon ( 222 Rn) radioak4ivinen kaasu peräisin luonnosta syntyy jatkuvas4 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 1146 1150 SISÄLLYS N:o Sivu 1146 Valtioneuvoston asetus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta... 3565

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa elokuussa 2016 Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Pelkosenniemi 22,5 Muonio 20,9 Posio 20,5 Kotka 19,5 Ilomantsi 18,7 Salla 18,4 Saarijärvi

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET OIKEUSMINISTERIÖ 24.11.2015 KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET Äänestyspäivä Kunta Asia Kysymys Tulos Äänestysprosentti 1991 12.5. Tuusula Tiesuunnitelma Järvenpääntien leventäminen Ei 55,4 46,8 90,1 Tuloksen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Kirjojen hankintakulut 2005/2006 (keskiarvo) ja 2008 Lähde:Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Kirjojen hankintakulut 2005/2006 (keskiarvo) ja 2008 Lähde:Suomen yleisten kirjastojen tilastot Kirjojen hankintakulut 2005/2006 (keskiarvo) ja 2008 Lähde:Suomen yleisten kirjastojen tilastot Lääni, Maakunta, Kunta Kirjahankinnat 2005/2006 keskiarvo Liite Kirjatalkoot -tiedotteeseen 02.06.2009 Kirjahankinnat

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa marraskuussa 2016 Lieksa 20,5 Posio 20,0 Pelkosenniemi 19,7 Salla 19,6 Ilomantsi 19,3 Kotka 19,3 Saarijärvi 18,8 Outokumpu 18,4 Kannonkoski

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna '006 ALASTARO X X X X X X X '004 ALAHÄRMÄ X X X X X X X

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna '006 ALASTARO X X X X X X X '004 ALAHÄRMÄ X X X X X X X Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2008. 415 Kuntaa 020 AKAA X X X X X X X '004 ALAHÄRMÄ X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '006 ALASTARO X X X X X X X '009 ALAVIESKA

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä

Kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä Kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä Tässä kunkin kunnan tulokset aakkosjärjestyksessä. Parhaiten menestynyt kunta Siikajoki sai 47,6 pistettä ja heikoimmin menestynyt kunta Pelkosenniemi 16,5 pistettä.

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot